Elisa Tuomen rakkain esine on kotoa muuttaneen tyttären hymytyttöpatsas. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elisa Tuomen rakkain esine on kotoa muuttaneen tyttären hymytyttöpatsas. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa."

Transkriptio

1 1 2009

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 SuPer kanteli Lapuan tilanteesta 7 Apua potilassiirtokortista 8 Tammikuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Hoitajat oikeisiin tehtäviin 12 Miten työntekijä selviytyy muutoksesta? 14 Hymytyttö lohduttaa 16 Yötyöläisen kiintopisteet 20 Vuorotyötä tekevä lihoo herkästi 26 Kuntohoitaja tuntee hengityslaitteet 28 Yksityisten ammattiosasto kannatti perustaa 29 Kotihoidon palvelu tutkittiin 30 Pieniä uutisia 31 LH Tuomo Tumppi Valokainen 32 Uusi edustajisto aloitti toimintansa 34 Sarja lähihoitajakoulutuksesta alkaa 35 Laura valitsi sairaanhoidon ja huolenpidon 38 Japanilaisia vieraita ja naurukoulutusta 40 Varo, ettei tissuttelusta tule tapa 44 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 46 Superristikko 47 Lähihoitaja Kähönen 47 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 48 Jooga syventää itsetuntemusta 52 Jäsenrekisteri tiedottaa 53 Siskon pakina 54 Työttömyyskassan ajankohtaiset 57 P.S. 58 Kuulumisia Elisa Tuomen rakkain esine on kotoa muuttaneen tyttären hymytyttöpatsas. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa. Tiia Rautpalo johti uuden edustajiston ensimmäistä kokousta marraskuussa. 26 Anne Tuovila työskentelee hengitysapuvälinelainaamossa Oulussa. 48 Kuopiolainen Merja Lilja valmistui joogaohjaajaksi keväällä. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Tuttua vain ja turvallista? Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas Kannen kuva Hymytyttöpatsaan kuvasi Timo Numminen Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. leena lindroos Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on viety läpi pilottihanke, jonka kuluessa kokeiluun halukkailla osastoilla kartoitettiin ne hoitohenkilöstön toteuttamat työtehtävät, jotka eivät kuulu varsinaisiin hoitotehtäviin. Tuli ilmi, että niitä oli paljon. Kun tehtävät organisoitiin uudelleen ja luotiin uudet käytännöt töistä suoriutumiseksi, työmäärä keveni ja ammattilaiset pystyivät keskittymään juuri omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi ja käytäntöjä laajennetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Tuntuu vähän siltä, kuin kyseisessä pilotissa pyörä olisi keksitty uudelleen. Miksi yleensä missään perus- tai lähihoitaja viikkaa pesusta tulleita sukkia, purkaa tavaratoimituksia tai litistää pakkauslaatikoita jätekuormaan, kun samaan aikaan miltei kaikkialla on huutava pula koulutetuista käsipareista, jotka voisivat auttaa apua tarvitsevia. Huoltotyö sujuu heiltäkin, joilla hoitajan osaamista ei ole. Ehkä liian tiukaksi vedetyt vaatimukset ovat se syy, miksi hoitaja pakenee liinavaatevarastoon ja toivoo, että saisi edes hetken vetää henkeä rutiinitehtävän varjolla. Jos tämä tilanne on yleinen, on kyse suuremmasta työyhteisösolmusta, joka ei ole enää yhden yksilön oma asia. Tarvitaan viisaita esimiehiä purkamaan huonosti suunnitellut käytännöt ja rakentamaan paremmat uudet. Tarvitaan myös omaa rohkeutta. Turvallisuushakuisuus on henkilökohtainen ominaisuus. Mutta niidenkin, joille muutosten hyväksyminen ja läpi käyminen on vaikeaa, olisi tärkeää ravistautua uskaltamaan ja uskomaan, että joka tapauksessa muutos on jatkuvaa, pakollista ja usein myös palkitsevaa. Tove Janssonin kirjassa Muumilaakson marraskuu käydään seuraava keskustelu: Yksi asia on sitten kummallinen, hemuli sanoi. Toisinaan minusta tuntuu, että kaikki mitä sanomme tai teemme, on tapahtunut joskus aikaisemminkin. Ymmärrätkö sinä mitä minä tarkoitan? Kaikki on muuttumatonta. Miksi asiat muuttuisivat? Mymmeli kysyi. Hemuli on aina hemuli ja hänen elämässään tapahtuu aina samanlaisia asioita. Ja mymmeleille sattuu toisinaan niin, että he lähtevät tiehensä, jotta heidän ei tarvitsisi siivota Aiotko sinä aina olla samanlainen? Vilijonkka kysyi uteliaana. Sitä minä todellakin toivon! Mymmeli vastasi. Mitä sinä toivot? super 3

4 Ajankohtaista Tammikuu Tipaton tammikuu, Valtakunnalliset lääkäripäivät, Suomen Lääkäriliitto, Helsinki 6.1. Loppiainen Matka 2009, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer ry Luottamusmiesten perusopinnot, 2. jakso, SuPer ry Terve Kunta -päivät, Helsinki, Stakes Educa 2009, Helsingin Messukeskus 13,5 tunnin työaika tapetilla tampereella yksityissektorilla omia jäseniltoja tammikuussa SuPer ja muut hoitoalan toimijat pohtivat Tampereella 13,5 tunnin vapaaehtoista työvuoromahdollisuutta paikallisen sopimuksen turvin. Asiassa on ilmennyt näkökantoja sekä puolesta että vastaan. Erityisesti nuoret työntekijät katsovat pitkien työvuorojen ja vastaavasti pitkien vapaiden sopivan heidän elämäntilanteeseensa. Pidempään alalla olleet ja SuPerin Tampereen ammattiyhdistysväki ovat korostaneet työsuojelu-, työssäjaksamisja potilasturvallisuusasioita. Joidenkin mielestä saavutettua kahdeksan tunnin työaikaa ei pidä romuttaa uusin sopimuksin. SuPerin Tampereen pääluottamusmies Juha Kataja kaipaa Tampereen tilanteen ympärille avointa keskustelua. Hän ymmärtää niitä, jotka haluavat päättää työajoistaan vapaammin ja muistuttaa, että pitkiä työpäiviä on jo tehty korvausta vastaan työnantajan pyynnöstä. Emme halua olla jarruna, jos jäsenistöllä on halua sopimukseen. Johtaja Anne Sainila-Vaarno SuPerin edunvalvontayksiköstä muistuttaa, että työsuojelullisesti pitkien työvuorojen tekeminen ei ole järkevää ja pitkät vuorot näkyvät työntekijän jaksamisessa. Tampereella 13,5 tunnin työajan mahdollistanut niin sanottu Pikonlinnan sopimus raukesi vuodenvaihteessa, mutta ennen joulua alettiin tunnustella uutta, koko kaupungin laitoshoitoa koskevaa sopimusta Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kansallinen lähihoitajapäivä IX Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät, Turku, Filha ry Työsuojelun peruskurssi, 1. jakso, SuPer ry Helmikuu Yksityissektorille perustetaan vuoden 2009 aikana omia ammattiosastoja. Tule jäseniltoihin keskustelemaan edunvalvonnan parantamisesta ja tarpeesta perustaa oma ammattiosasto. Tarkempia tietoja lähetämme henkilökohtaisissa kutsuissa. Lisätietoja Anne Meriläiseltä, p. (09) ja Tiina Eteläaholta p. (09) Yksityissektorin jäseniltojen päivämäärät ja paikkakunnat: Lappeenranta Joensuu Hämeenlinna Seinäjoki Savonlinna Kokkola Jyväskylä Kouvola 3.2. Väestön terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena, Helsinki, Stakes Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Henkilöstön edustajien voimavarapäivät, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Kansalliset mielenterveyspäivät, Rovaniemi, Suomen Mielenterveysseura SuPerin luottamusmiestutkinto, 1. jakso, Kuopio Talouden perusteet tunnusluvut tutuiksi, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki SuPerin opintopäivät, Tampere Taloudenhoitajien peruskurssi, Tampere, SuPer ry toimia ja lähteä perustamaan yksityissektorin omia ammattiosastoja. Tarkkaile postiasi, osallistu jäseniltoihin tai ota yhteyttä liittoon. Nyt on aika... tarkistaa vuoden 2008 jäsenmaksut. Kirjaudu / kirjaudu jäsensivulle / sähköinen asiointi 24h / weblyyti. ilmoittautua Perustietoa SuPerista eli PeSukursseille. ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Tampereella. Ilmoittautuminen päättyy ilmoittautua helmikuussa järjestettäville suomen- ja ruotsinkielisille ammattiosastojen toimihenkilökursseille. vierailla liiton toimistossa ja viettää Kansallista lähihoitajapäivää tiistaina 27. tammikuuta. sanoa työkaverille jotain piristävää. 4 super

5 Positiivisuudessa on voimaa tiedotuspäällikkö sari tirronen Moni meistä on tehnyt uuden vuoden lupauksia. Tänä vuonna liikun enemmän, tapaan kavereita, annan aikaa perheelle ja nappaan hetkiä myös itselleni. Lopetan suklaansyönnin, olen kärsivällisempi ja aloitan öljyvärimaalauskurssin. Koskaan en ole opetellut soittamaan pianoa, huilua tai kitaraa. Nyt aloitan saksofonin soiton. Hyviä ajatuksia kaikki ja osa varmasti toteutuukin. Paljon on itsestä kiinni. SuPerissa olemme päättäneet omistaa tämän vuoden myönteisyydelle. Sysäyksen sille saimme teiltä. Viime vuonna teimme jäsenten keskuudessa selvityksen, jossa superilaiset lähi- ja perushoitajat paljastuivat keskimääräistä innostuneemmiksi työstään. Hieno juttu! Myönteisellä ajattelulla on tapana levitä. Se vahvistaa työhyvinvointia, antaa luovuudelle ja innostukselle tilaa ja saa tarttumaan toimeen, kehittämäänkin omaa ja työyksikön toimintaa. Myönteinen ajattelu helpottaa oppimista ja auttaa näkemään asioita laajemmin, useammastakin näkökulmasta. Ja antaa voimia myös vapaaajan harrastuksille ja perhe-elämälle. Työnantajalle myönteisyyden ylläpitäminen on hyvä kilpailukeino. Mahdollisuus käyttää osaamistaan kokonaisuudessaan sekä erityistaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat merkittäviä työntekijän hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näistä asioista hyötyy myös työnantaja mitä suurimmassa määrin. Ja tuottavuuskin kasvaa positiivisin keinoin. Väestön ikääntymistä tarkastellaan usein negaatioiden kautta. Joudumme toki pohtimaan, miten peruspalvelut pystytään jatkossa tuottamaan. Ikääntymiseen tulisi kuitenkin suhtautua positiivisesti niin henkilökohtaisella tasolla kuin kansantaloudellisestikin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvät joka tapauksessa työyhteisöissä entistä voimakkaammin. Eri-ikäisten välisen yhteistyön hyödyntäminen on todellinen mahdollisuus myös hyvinvoinnin kannalta. Työterveyslaitos on tutkinut ikäjohtamista ja lanseerannut muun muassa ikäystävällisen työyhteisön. Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan sellaisia työyhteisön käytäntöjä, joilla pyritään lisäämään eri-ikäisten työntekijöiden voimavarojen ja kykyjen hyödyntämistä työssä. Tutkimusten mukaan nuoret haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä. Hoitoalan tulevaisuus näyttää siis lupaavalta. Oman työn ja ammattitaidon arvostus on keskeinen meidän kaikkien hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Siihen meillä kaikilla on mahdollisuus joka päivä. Kun arvostamme omaa ammattitaitoamme, meidän on helppo arvostaa myös työtovereiden osaamista. Ammatti-identiteetti saa alkunsa jo opiskelun alkuvaiheessa ja kypsyy pikkuhiljaa työtä tehtäessä ja työyhteisössä toimittaessa. Pidetään huoli siitä, että lähi- ja perushoitajien ammatti-identiteetti on vahva! Suomi tarvitsee supernaisia. Suomi tarvitsee supermiehiä. Hyvää Uutta Vuotta! super 5

6 SuPer kanteli Lapuan vanhustenhuollon tilasta SuPer on huolissaan vanhustenhuollon tilasta Lapualla. Liitto on tehnyt kantelun lääninhallitukselle Lapuan kaupungin Palvelukeskus Hopearinteen osastoista Illansini ja Hopeapaju sekä terveyskeskuksen vuodeosasto Liuhtarista. Molemmissa yksiköissä on liian vähän vakituista henkilökuntaa. Lisäksi Liuhtarissa on liikaa asukkaita samassa huoneessa, mikä ei vastaa tämän päivän hoidon vaatimuksia. Olemme erittäin huolissamme asukkaiden turvallisuudesta, hoidon tasosta ja henkilökunnan jaksamisesta, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki sanoo. Hopearinteen osastojen Illansini ja Hopeapaju 31 asukasta ovat monisairaita ja dementoituneita. Kaksi yöhoitajaa vastaa lisäksi kolmen muun pienryhmäkodin asukkaista yöaikaan eli heidän vastuullaan on kaikkiaan 69 vanhusta. Osastoilla ei ole erikseen osastoapulaisia. SuPer vaatii Hopearinteeseen vähintään kuutta uutta vakituista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Terveyskeskuksen vuodeosasto Liuhtarissa hoidetaan monen hengen huoneissa vaativaa hoitoa tarvitsevia psykogeriatrisia vanhuksia. Yhteensä hoidettavia on 29. Henkilökuntaa on reilusti alle valtakunnallisen laatusuosituksen. SuPer vaatii Liuhtariin vähintään kymmentä uutta vakituista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Työ laittomien määräaikaisten työsuhteiden kitkemiseksi tuottaa tulosta SuPer pitää Itä-Suomen hovioikeuden korvaustuomiota merkittävänä kannanottona laittomien määräaikaisten työsopimusten käyttöön. Tuomion perusteella Varkauden kaupunki velvoitettiin korvaamaan superilaisen perushoitajan työsuhteen perusteeton päättäminen sekä määräaikaisten työsuhteiden ketjutus. Tämä on yksi esimerkki sadoista superilaisista tapauksista, joissa perusteettomiin määräaikaisiin työsuhteisiin on puututtu tuloksellisesti. Hovioikeus katsoi, että Varkauden kaupungilla ei ollut perusteltua syytä ketjuttaa superilaisen perushoitajan määräaikaisia työsopimuksia. Päätöksen hovioikeus perusti siihen, että kaupungilla on ollut jatkuva perushoitajien sijaisten tarve. Lisäksi hovioikeus katsoi, että perushoitajan työsuhdetta olisi jatkettu entisin ehdoin, ellei hän olisi jäänyt äitiyslomalle. Varkauden kaupunki velvoitettiin suorittamaan perushoitajalle kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi kaupunki tuomittiin maksamaa perushoitajalle tasa-arvolain mukainen hyvitys, 6000 euroa sekä työntekijän oikeudenkäyntikulut. superin toimistossa avoimet ovet SuPerin toimisto Helsingin Itä-Pasilassa (Ratamestarinkatu 12, 5. kerros) pitää avointen ovien päivän tiistaina 27. tammikuuta, joka on samalla kansallinen lähihoitajapäivä. Päivän aikana kuka tahansa voi vierailla liiton toimitiloissa kello Paikan päällä SuPerin henkilökunta kertoo vierailijoille työstään, SuPerin toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Liitto tarjoaa kävijöille kahvit pullan kera. Kysy ensin paikallisesti Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:llä eli käytännössä Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerilla on jokaisessa kaupungissa ja kunnassa ammattiosastoissa valitut pääluottamusmiehet ja mahdollisesti alueellisia luottamusmiehiä. Tarkistathan esimerkiksi työpaikkasi ilmoitustaululta, kuka on oman alueesi TNJ:n eli SuPerin pääluottamusmies. Kun työpaikallasi syntyy ongelmia esimerkiksi palkoista, työajoista tai työvuoroista, keskustele ensin esimiehesi kanssa. Jos asia ei selviä, ota yhteys pääluottamusmieheen tai alueesi luottamusmieheen. Asioiden käsittely omalla alueellasi on ensisijaista, sillä nykyisin sovitaan paikallisesti monista asioista. Tällainen on esimerkiksi tehtäväkohtainen palkka, jonka perusteena on työn vaativuuden arviointi ja paikallisesti valittu työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Ammattiosastoissa valitaan loppuvuodesta 2009 seuraavalle nelivuotiskaudelle pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. Silloin on Sinulla taas mahdollisuus vaikuttaa valintoihin. eila koponen, edunvalvonta-asiamies 6 super

7 Potilassiirtokortista apua raskaan työn ongelmiin Potilaiden liikuttaminen ja siirtäminen on monille hoitoalan työntekijöille yksi työn hankalimmista alueista. Uusi potilassiirtokortti kehittää työ- ja potilasturvallisuutta. Työterveyslaitoksen tutkija Virpi Fagerström ja erikoistutkija Leena Tamminen-Peter kertovat, mistä kortissa on kysymys. Mikä on potilassiirtokortti? Potilassiirtokortti on vapaaehtoinen koulutus, johon sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat osallistua kehittääkseen työ- ja potilasturvallisuutta potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamisessa. Potilassiirtokortissa on määritetty potilassiirtojen turvalliseen hallintaan vaadittu tieto- ja taitotaso, jonka koulutukseen osallistuva on todentanut näytöllä. Kuka korttia tarvitsee? Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, muun muassa lähihoitajat, sairaanhoitajat, siirtovastaavat, sosiaali- ja terveysalalla toimivat työfysioterapeutit sekä kaikki ne, jotka työssään avustavat potilaita liikkumaan ja siirtymään. Kuinka moni on Suomessa hankkinut potilassiirtokortin? Tällä hetkellä, kun potilassiirtokorttia kehitetään, sen on suorittanut jo 60 henkilöä potilassiirtokortin pilotointija kehittämisvaihe jatkuu vuoden 2009 helmikuun loppuun, jolloin kortin suorittaneita on noin 100 henkilöä. Kortin kehittämisvaiheen aikana koulutetaan myös noin 40 korttikouluttajaa, jotka tulevat jatkossa antamaan korttikoulutusta Työterveyslaitoksen kouluttajien kanssa. Minkä ammattikunnan edustajia kortin hankkineet ovat? Suurin osa kehitysvaiheen aikana potilassiirtokortin hankkineista on ollut sosiaali- ja terveysalan opettajia tai työfysioterapeutteja, jotka opettavat työssään potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamista. Potilassiirtokorttia on myös pilotoitu lähihoitajaopiskelijoilla ja erilaisissa työyhteisöissä, kuten vanhainkodissa ja akuuttisairaalan osastolla. Tavoitteena on, että potilassiirtokortin hankkisivat kaikki potilassiirtoja tekevät hoitajat, sillä jokaisen henkilökohtaisesta työturvallisuudestahan potilassiirtokortissa on kyse. Liikkeelle voi lähteä kuitenkin niin, että työpaikkojen siirtovastaavat hankkivat kortin ensin. Mitä hyötyä kortista on? Potilassiirtokorttikoulutuksen käynyt henkilö syventää tietämystään potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamisessa. Tällöin työn kuormituksesta johtuvat tuki- ja liikuntaelinongelmat vähenevät, avustustilanteiden riskinarviointikyky kehittyy ja potilasturvallisuus avustustilanteissa paranee. Osa kuormituksen vähenemisestä tulee siitä, että hoitajat oppivat paremmin aktivoimaan potilaita ja hyödyntämään heidän omaa toimintakykyään, jolloin myös hoidon laatu paranee. Miten potilassiirtokortin voi hankkia? Potilassiirtokortin voi hankkia osallistumalla Työterveyslaitoksen tai potilassiirtokorttikouluttajien järjestämiin koulutuksiin, joita järjestetään maaliskuusta 2009 alkaen. Kuka kortin myöntää? Potilassiirtokortin myöntää Työterveyslaitos, kun koulutukseen osallistuva on todentanut osaamisensa näytöillä potilassiirtokorttikouluttajalle. aktiiveille avattu keskustelupalsta superin nettisivuilla SuPerin Aktiivisivuille on avattu keskustelupalsta, joka on tarkoitettu SuPeropoille tiedonvaihto- ja keskustelufoorumiksi. Palstalla on useita aihealueita, jotka on luotu opoilta ja opiskelijatyöstä saatujen ehdotusten mukaan. Palstalle pääsevät opojen lisäksi hallitus, edustajisto, liiton henkilökunta sekä ammattiosastojen puheenjohtajat. Palstan keskustelua seuraavat ja valvovat Mari Niemi-Saari ja Paula Soivio. Keskustelupalstan löydät SuPerin Aktiivisivuilta. Kirjaudu ensin SuPerin jäsensivuille -osoitteessa. Järjestelmä tunnistaa automaattisesti aktiivijäsenet (muun muassa luottamusmiehet ja opot) ja näyttää heille Jäsensivuilla oikealla olevan painikkeen Luottamustehtävissä oleva, siirry Aktiivisivuille. Klikkaa tätä painiketta ja olet Aktiivisivuilla. Keskustelupalstan löydät navigoinnista vasemmalta. muista levätä! SuPerin työhyvinvointikampajan kolmas juliste muistuttaa unen tärkeydestä. Kampanjallaan SuPer kehottaa jäseniään nauttimaan työn lisäksi riittävästä ja mielekkäästä vapaa-ajasta ja levosta. Kampanja käynnistyi kolmen julisteen sarjalla. Syksyn ensimmäisen julisteen teema oli Hulluna työhön?, toisen Miten lataat akkusi? ja kolmannen eli viimeisimmän teema Varastatko uniaikaasi? Juliste postitetaan automaattisesti SuPerin yhdysjäsenille, pääluottamusmiehille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille super 7

8 tammikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Suusta keuhkokuume Hampaiden harjaaminen ja suuhygieniasta huolehtiminen saattaisivat ehkäistä monien vanhusten keuhkokuumeen ja myös niistä johtuvia kuolemia, käy ilmi ruotsalaisesta katsaustutkimuksesta. Ehkä joka kymmenes vanhainkotiasukkaan keuhkokuumekuolema voitaisiin estää asukkaiden suuhygieniaa parantamalla, arvioivat tutkijat. He saivat tuloksensa analysoimalla 15 aikaisemman tutkimuksen aineistoja. uutispalvelu duodecim työtapaturmaa Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli työtapaturmaa, käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista. Palkansaajille näistä sattui noin ja yrittäjille (mukaan lukien maatalousyrittäjät) noin Työpaikoilla tai työliikenteessä sattui suurin osa kaikista työtapaturmista eli hieman yli tapausta. Noin työtapaturmaa sattui työmatkoilla. Vuonna 2006 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 71 henkilöä. ingram publishing Rotavirusrokote lapsille Rotavirusrokotus on tulossa yleiseen rokotusohjelmaan. Rokotteen lisääminen lasten rokotusohjelmaan vähentää merkittävästi viruksesta johtuvia sairaalahoitoja ja infektioita. Todennäköisesti Suomessa harvinaisilta lasten ripulikuolemiltakin vältytään kokonaan. Rokote on tarkoitettu kuuden viikon ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Neuvolat aloittavat rokotukset viruksen aiheuttamaa ripulia vastaan syyskuussa Kansanterveyslaitos hankkii rokotteet ja antaa asiaa koskevat ohjeistukset lastenneuvoloille. Kuka saa astman? ingram publishing Suuri osa lasten astmoista saattaa selittyä sillä, mihin aikaan vuodesta lapsi on syntynyt. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan suurin astmariski on neljä kuukautta ennen talven viruskauden huippua syntyvillä. He sairastuvat astmaan kolmanneksen todennäköisemmin kuin pian huipun jälkeen syntyvät. Jos tulokset todella pitävät paikkansa, nelikuukautisia lapsia kannattaisi ehkä suojata virushuipun aikoihin. Tutkijat tosin myöntävät tämän olevan vaikeaa ellei mahdotonta, sillä lähes kaikki lapset sairastuvat johonkin virusinfektioon ensimmäisenä elinvuotenaan. uutispalvelu duodecim Työikäisten kuolemat 2007 Työiässä kuolleiden yleisin kuolemansyy vuonna 2007 oli sekä miehillä että naisilla alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys. Ohessa viisi yleisintä työikäisten kuolinsyytä ja kuolleiden määrä. Alkoholi 1796 Sepelvaltimotauti 1419 Tapaturmat 1189 Itsemurhat 817 Keuhkosyöpä 589 Rintasyöpään menehtyi 322 naista. Vuonna 2007 kuoli miestä ja naista. Työiässä (15 64-vuotiaana) kuoli 7629 miestä ja 3219 naista. tilastokeskus Influenssarokote kaikille Kokemukset Kanadan Ontariosta viittaavat siihen, että infl uenssarokotuksia kannattaisi tarjota ilmaiseksi koko väestölle eikä vain yli 65-vuotiaille ja riskiryhmäläisille kuten Suomessa tehdään. Ontarion osavaltiossa infl uenssakuolleisuus väheni vuosina noin 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa osavaltioissa, joissa rokotuskäytännöt pysyivät ennallaan. Myös infl uenssan takia tehdyt sairaala- ja lääkärikäynnit vähenivät enemmän ja erityisesti tämä havaittiin alle 65-vuotiaiden tilastoissa. uutispalvelu duodecim Silikoneista ei syöpää Silikoniset rintaimplantit eivät lisää naisen riskiä sairastua rintasyöpään tai muihinkaan syöpiin, osoittaa tuore ruotsalaistutkimus. Riskejä ei todettu edes naisilla, joita seurattiin 25 vuoden ajan. Samantapaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta lyhyemmissä tutkimuksissa. uutispalvelu duodecim Uusi kriisinumero Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on muuttunut. Uusi numero on Viime vuonna sekä alle 18-vuotiaiden että vuotiaiden nuorten aikuisten soitot lisääntyivät. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 18 paikkakunnalla ympäri Suomea. Puhelin on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9 6, lauantaisin kello 15 6 ja sunnuntaisin kello suomen mielenterveysseura ingram publishing 8 super

9 Mitä mieltä? Joulukuun kysymys oli: Osallistutko hyväntekeväisyyteen? muut lehdet Jo kolme-nelivuotiaalle voi selostaa mainostamisen tarkoitusta ja logiikkaa. Lapselle voi kertoa, että muropakettien kyljessä on prinsessojen kuvia siksi, että me ostaisimme vain niitä. Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Sara Sintonen lapsemme 4/2008 Vaikka sosiaalialan ammattilaisia on näissä kunnissa vähän, osaaminen on hyvää ja työntekijät päteviä. Kun väestöpohja on pieni, ongelmia on helpompi tunnistaa. Muonion sosiaalijohtaja Marja Metsola sosiaaliturva 11/ % kyllä 16 % en Eläinten fysioterapiassa ei koskaan saa olla kiire, sillä eläimet ovat lahjomattomia. Jos hoitaja on hermostunut ja kiireinen, asiakaskaan ei asetu hoidettavaksi. Eläinfysioterapeutti Leena Piira fysi 4/ vuotta sitten Kyllä, koska vaikkei olisi rahaa, voi antaa aikaansa. olen aina auttanut vähäosaisia mahdollisuuksieni mukaan. minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. tuen ambulanssihelikopteria ja voin sitä itsekin tarvita. toteutan näin lähimmäisenrakkautta, jota toivon jokaiselle. kaikilla ei ole niin hyvin asiat kuin itsellä. monta on autettavaa ja itsekin olen aikoinaan saanut. tulee hyvä mieli sekä avun saajalle että itselleni. suuren perheen lapsena olen oppinut jakamaan vähästäkin. En, koska siinä on jo tarpeeksi hyväntekeväisyyttä, kun tekee töitä tällä palkalla. hyvä, jos rahat riittävät omaan selämiseen. apua tarvitsevien asiat täytyy hoitua muuten. en tiedä varmasti, mihin rahat menevät. jos kaikkiin osallistuisi, olisi itse avuntarpeessa. det jag kan ge, skulle bara vara 1 droppe i havet. ei ole rahaa! keräyksiä on liian paljon. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 47. olen kai itsekäs Lehti esitteli Ivalon terveyskeskuksen kotisairaanhoidossa työskentelevän apuhoitaja Annikki Seurujärven työtä. Mistään työstä, jota näkee potilaan tarvitsevan, ei voi kieltäytyä oli se sitten puiden pilkkomista tai vedenkantoa. ( ) Ennen kuin mennään kotikäynnille saatetaan soittaa potilaalle ja kysyä, onko leipää ja onko maitoa, kyllä me tuodaan. Korjausta kaipasi vaatetuspuoli. Kiertävässä työssä tarvittavien toppatakkien ja huopakenkien kuluja vaateraha ei korvannut. apuhoitajalehti 1/ super 9

10 Hoitajat oikeisiin tehtäviin teksti ja kuvat marjo sajantola Hoitohenkilökunnan työpäivästä kuluu turhan paljon aikaa muuhun kuin varsinaiseen potilastyöhön. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kehitettiin uudet käytännöt, joilla säästetään niin hoitajien työaikaa kuin rahaakin. Monissa eri tutkimuksissa on selvitetty, mitä kaikkea muuta kuin varsinaista potilastyötä hoitajat tekevät työpäivänsä aikana. Tehtäväluettelo on pitkä. Lukuisten satunnaisten tehtävien, kuten potilaiden tavaroiden etsimisen, sähköisten käyttöjärjestelmien ongelmien selvittämisen, kuljetusten ja noutamisten lisäksi hoitajien vastuulla on laajoja kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan. Ravinto-, vaate- ja välinehuolto sekä huolehtiminen siitä, että hoitoyksikössä on aina tarvittavat lääkkeet ja muut hoitotarvikkeet, työllistävät hoitohenkilökuntaa liikaa riippumatta siitä, mikä on hoitoyksikön toiminnan tarkoitus. Hoitajat tilaavat, varastoivat ja järjestävät niin hoitotarvikkeita kuin lääkkeitä ja liinavaatteita. Määrien tarkistaminen, tilausten teko ja mahdolliset jälkitilaukset sekä kuormien purkaminen aina tuotelaatikoiden litistämiseen ja jätehuoltoon toimittamiseen asti on aikaa vievää työtä, jonka joku muu kuin hoitotyöhön koulutettu henkilö voisi tehdä. selvitystyöhön syksyllä 2007 Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä päätettiin syksyllä 2007 tehdä selvitystyö hoitohenkilöstön työmäärästä ja laatia toimintamallit, jotta hoitajat voisivat keskittyä hoitotehtäviin. Tehtävän organisointi annettiin hallintoylihoitaja Anneli Rauhasalolle, joka kutsui perustyöryhmään materiaalipäällikkö Lasse Äijön ja kehittämispäällikkö Eija Javanaisen. Lähdimme liikkeelle yhtäaikaisesti aika monelta rintamalta. Kyselytutkimuksella kartoitettiin, mitä sellaisia tehtäviä hoitohenkilöstöllä on, joita voisi tehdä joku muu, ja niitä on valtavan paljon. Aloitimme työllistävimmistä tehtäväkokonaisuuksista. Näitä ovat lääke-, hoitotarvike-, väline- ja vaatehuolto. Nyt on alkamassa ravintohuoltopilotti, kehittämispäällikkö Eija Javanainen kertoo. HOT-projekti, eli hoitajat oikeisiin tehtäviin, eteni nopeasti ja pilotit aloitettiin keväällä 2008 niillä Kymenlaakson keskussairaalan, Kuusankosken aluesairaalan ja Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan osastoilla, joista oli ilmoitettu halukkuudesta osallistua pilotointiin. Nämä projektit on otettu positiivisesti vastaan. Henkilökunta on suhtautunut myönteisesti, sillä jokainen haluaa helpotusta työmäärään. Siten kaikki pilotit ovat olleet menestys, niin kuin arvattiinkin. Hyvät käytännöt tullaan viemään kaikkialle sairaanhoitopiirin alueella. Pilotointien tarkoitus oli etsiä paras toimintatapa jokaisen osaston tarpeisiin. Samalla haettiin optimaalista tavaroiden toimitusmäärää ja sellaista toimintamallia, joka on siirrettävissä eri yksiköihin. aikaa ja rahaa säästyi Lääkehuollon pilotit toteutettiin keskussairaalan kolmella erilaisella osastolla yhteistyössä Kymenlaakson sairaalaapteekin kanssa, joka lainasi työvoimastaan farmaseutit osastojen käyttöön. 10 super

11 SuPerin Kymenlaakson keskussairaalan ammattiosaston puheenjohtaja Riitta Juujärvi saapui osasto 5 B:lle kuulemaan pilotin tuloksista perushoitaja Marketta Kolkalta ja osastonhoitaja Pirjo Laineelta. Osastofarmaseutit huolehtivat muun muassa lääketilausten teosta, jakoivat lääkkeet tarjottimille, seurasivat lääkeaineiden päiväyksiä ja kierrättivät lääkeaineita osastoille, joilla niille oli käyttöä. Farmaseutit kävivät läpi myös osastojen lääkeohjeita ja lääkevastaavuuslistoja sekä täsmensivät niitä. Säästöjä syntyi lääkkeiden tehokkaammalla kierrätyksellä ja turhien lääkkeiden palautuksella apteekkiin. Lisäksi apteekin, lääkäreiden ja hoitajien yhteistyö parani lääkehoidon toteuttamisessa, Javanainen toteaa. Keskussairaalan leikkausosaston toiminta vaatii monenlaisia hoitotarvikkeita, perustavarasta erikoistuotteisiin. Yksikköön tulee hoitotarvikkeita kaksi kertaa viikossa ja lisäksi vielä kerran viikossa lähetys keskusvarastotavaroita. Tilauksiin ja hyllytystyöhön kului hoitajien aikaa melkoisesti. Nyt varastohyllyihin on kiinnitetty viivakoodit, joten tilauksen voi tehdä viivakoodilukijan avulla. Hoitajat määrittävät hyllyjen järjestyksen ja arvioivat tarvittavat tuotemäärät. Tiedot sijoitettiin viivakoodeihin. Osaston tavaramäärä pysyy optimaalisena, sillä tavaroiden tilaaminen varmuuden vuoksi ei ole enää tarpeen. Keskusvaraston työntekijä purkaa osastolle saapuvat kuormat ja sijoittaa hoitotarvikkeet omille paikoilleen. Sairaanhoitajat Anu Koskinen ja Leikkausosastolla keskusvaraston hyllytyspalvelu huolehtii hoitotarvikkeiden riittävyydestä. Okko Hyöky kertovat, että erikoistavarat pitää vielä erikseen tilata, mutta muuten uusi käytäntö on toimiva ja yhteistyö hoitotarvikevaraston työntekijöiden kanssa sujuu hyvin. Osastonhoitaja Ritva Taipaleen mukaan henkilökunta on ollut erittäin tyytyväinen uuteen järjestelmään. Osaston erikoisluonteesta johtuen kaikkia eri piloteissa kokeiltuja uusia toimintatapoja ei voida siellä hyödyntää sellaisenaan, mutta vaatehuollon uudet käytännöt otetaan käyttöön. väline- ja vaatehuolto pois hoitajilta Keskussairaalan sydänvalvonta- ja tehoosastoilla etsittiin parasta työnjakoa välinehuollon ja hoitohenkilöstön kesken. Hoitajat olivat aikaisemmin muun muassa huoltaneet koneet, desinfi oineet, järjestelleet ja kuljettaneet tavaroita potilaspaikoille ja takaisin puhdistettaviksi. Pilotissa välinehuoltajan tehtäviin kuului myös osastolla olevien laitteiden pesu ja huolto sekä laitteiden ohjeiston päivitys super 11

12 Perushoitaja Marketta Kolkka on tyytyväinen pesulan palveluihin. Yhteistyö pesulan henkilöstön kanssa on sujuvaa. Kirurgisen osaston osastonhoitaja Pirjo Laine on valmis hyödyntämään kaikki eri pilottien tulokset. Henkilöstö joutui viime kesänä aivan liian koville, koska sijaisia ei löytynyt tarpeeksi. Tarvitsemme kaiken, mikä voisi helpottaa meidän työtämme, niin osastofarmaseutin kuin suunnitelmissa olevan ravintohuollon uudistukset. Perushoitaja Marketta Kolkka on yksi vaatehuollon pilotin toimijoista. Näkyvin tulos vaatehuollon uudistuksessa on se, että suuret tavaravankkurit ovat poissa ahtailta käytäviltä, ja osaston ilme on siistiytynyt. Tavarat tulevat pesulassa pakattuna vaunukaappiin, joka palautetaan pesulaan täydennystä varten. Vaatepinojen siirtely kärryistä kaappeihin on jäänyt pois. Koska osasto on akuutin hoidon osasto, vaatetavaran tarve vaihtelee, mutta olemme löytäneet melko optimaalisen täydennys- ja kuljetusaikataulun. Kaikki on sujunut hyvin ja pesula antaa todella hyvää palvelua, Kolkka kertoo. uusia suunnitelmia Kehittämispäällikkö Eija Javanainen työskentelee jo uusien suunnitelmien Muutos mahdollisuus vai pelottava peikko? teksti marjo sajantola Sosiaali- ja terveysalaa uhkaava työntekijäpula pakottaa tehostamaan toimintaa ja löytämään uusia keinoja suoriutua työmäärästä. Miten työntekijä selviytyy muutoksessa, kun tehtävät ja jopa koko työpaikka voivat vaihtua? Työterveyslaitoksen psykologi Marjut Joki muistuttaa, että muutos ei ole kaiken vanhan kyseenalaistamista, vaan sitä, että katsotaan, ovatko toimintatavat enää juuri näiden asiakkaiden tai potilaiden kannalta tarkoituksenmukaisia. Sosiaalija terveydenhoitoala on ollut jo pitkään monenlaisten uudistusten tapahtumakenttänä. Työelämässä on ollut muutosta koko ajan. Esimerkiksi perushoitajan työ on viime vuosikymmeninä läpikäynyt jo sisällöllisesti niin suuria muutoksia, että selviytyminen on edellyttänyt joustavuutta jo pitkään. Ajatellaan nyt vaikka vanhustenhoitoa tai sairaalamaailmassa tapahtunutta kehitystä. Ihmiset ovat kuitenkin turvallisuushakuisuudessaan hyvin erilaisia. Vuosikymmeniä samassa organisaatiossa samoja tehtäviä suorittaneelle työpaikan ja tehtävien vaihtuminen voi olla liian iso asia. Pahan pettymyksen voi aiheuttaa sekin, että tehtävien uudelleen järjestelyssä tyydytystä tuonut työ on luovutettava toiselle. Tietysti ihminen pettyy. Luopuminen sellaisesta työstä, josta on pitkään kantanut vastuuta ja etenkin, jos siitä on saanut tietynlaista statusta, tekee kipeää. Tällaisessa muutostilanteessa on esimiehen kyettävä perustelemaan tehtäväsiirto esimerkiksi toiminnan, kaikkien toimijoiden ja osaamisen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja kuormituksen tasaamisen näkökulmasta. Muutoksen kourissa joku pahimmillaan jumiutuu omien pelkojensa, ahdistuksensa, pettymyksensä ja katkeroitumisensa vangiksi, mutta joku toinen näkee heti mahdollisuudet uusiin tehtäviin ja uusiin ihmissuhteisiin. Ihmisen uudistusmyönteisyyttä ohjailee myös se, minkälaisia kokemuksia hänellä on ollut aikaisemmista muutostilanteista niin henkilökohtaisessa elämässään kuin työpaikalla. Lisäksi koko työyhteisön muutosmyönteisyys vaikuttaa vahvasti siihen, miten uusia ajatuksia on toteutettu työssä ja miten ollaan valmiita luopumaan epätarkoituksenmukaisista käytännöistä. Joku voi nähdä upean mahdollisuuden siinä, missä toinen näkee kaiken ikään kuin mustien lasien läpi. Kuitenkin on erittäin tärkeää antaa tilaa ihmisten erilaisille tavoille reagoida. Valtaosa ihmisistä selviää suuristakin muutoksista, jos he vain saavat työstää ajatusta. Se on oma prosessi, joka jokaisen on läpikäytävä. tiedottamisen tärkeys korostuu Joen mielestä muutosvaiheessa henkilöstö on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Koskaan ei voi tiedottaa liikaa. Epätietoisuus aiheuttaa ongelmia työyhteisössä. Jos tieto ei kulje, jokaisen toiveet ja pelot ohjailevat käyttäytymistä, väärinkäsityksiä syntyy ja yhteisö voi huonosti. Huonosti johdettu ja suunniteltu muutosprosessi voi poikia monennäköisiä konflikteja työpaikalla. Näen sen työssäni aika tavallisena taustatekijänä. Epätietoisuudessa ihmiset tarttuvat puolikkaaseen sanaan ja pelokas kuulee vain sen, minkä haluaakin kuulla. 12 super

13 parissa, sillä ravintohuollon pilotti alkaa naistentautien ja äitiysosastolla. Piirsimme ja konkretisoimme nykytilanteen. Ruoka jaetaan tarjottimilla, hoitajat juoksuttavat ne potilaille ja keräävät ruokailun jälkeen astiat pois. Se ei ole hoitajan ydintehtävä. Pilotissa käyttöön otetaan uudenlainen ruokavaunu, jolla ateria tuodaan osastolle ja asetetaan tarjolle. Potilaat ottavat itse ruuan lautasille ja aterioivat osaston oleskelutilassa naistentautien ja synnytysten osastolla. Muille osastoille suunnitellaan toisenlainen malli, mikä sopii paremmin heidän tarpeisiinsa. Kehittämisryhmä kaavailee myös aulaemännän toimen perustamista. Keskussairaalan sisääntuloaulaan järjestettäisiin potilasinfonurkkaus, missä potilaat voisivat käyttää esimerkiksi internetiä. Tilassa voisivat muun muassa eri terveysjärjestöt pitää jaossa esitteitään. Tarkoitus on käydä aivan kaikki sairaanhoitopiirin toiminnot läpi. Nyt toteutetut pilotit olivat sellaisia, joista tuli yksiköistä eniten ilmoituksia. Välineja vaatehuollossa pilotti jäi normaaliksi toiminnaksi. Lääkehuollon uudistus jatkuu vuonna 2009, sillä osastofarmaseutit ovat isoissa sairaaloissa normaalia arkipäivää, vaikka meille uutta toimintaa. Kehittämispäällikkö Eija Javanainen esittelee kaaviota ruokahuollon nykykäytännöstä, jossa hoitajan kohdalla on eniten tehtävälaatikoita. Tähänkin tulee muutos. Javanaisen mukaan kaikki pilotit ovat onnistuneet erinomaisesti ja henkilökunta on ottanut ne positiivisesti vastaan. Uudistukset vaativat investointeja, mutta Javanainen uskoo, että kustannukset katetaan ajan myötä uusien käytäntöjen tuomilla säästöillä. Vaikka päätöstenteko olisi vielä kesken, ainakin huhuilta olisi leikattava siivet antamalla tietoa siitä, mitä vasta ollaan suunnittelemassa ja mistä asioista ei vielä ole lopullista tietoa. Muutostilanteissa huhut ottavat nopeasti vallan ja spekulointi kiihtyy. Joki pitää tärkeänä, että työntekijä saa mahdollisuuden miettiä, mitä uudistukset tarkoittavat oman työn kohdalla, ja mitä hänelle tulee tapahtumaan. Kun muutosta saa työstää, alkaa nähdä myös mahdollisuuksia, vaikka alkuun uhkakuvia voi olla enemmän. Kehityskeskustelu esimiehen kanssa voi auttaa kartoittamaan omat vahvuudet ja lisäkoulutuksen tarpeet. Kysymyksiä on paljon ja ihmiset janoavat vastauksia. Siksi on tiedotettava aina sitä mukaa, kun jotain uutta tietoa on ja työntekijöillä on oltava mahdollisuus kysyä lisääkin. Muutosjohtamisen tärkeys korostuu. Lisäksi lähiesimiehiä ei saa unohtaa. Hekin tarvitsevat tukea, ettei käy niin että esimies itse vie omat pelkonsa työyhteisölle. muutoksen kourissa Lähiesimieheltä vaaditaan kykyä kuunnella alaisiaan. Hänen tehtävänsä on kertoa faktat siitä, mihin asioihin muutostilanteessa työntekijä voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Jos työntekijällä ei ole vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, se on aina terveysriski. Toisaalta on olennaisen tärkeää sekin, että työyhteisössä keskustellaan selväksi, Psykologi Marjut Joki on johtava konsultti Työterveyslaitoksen Työyhteisöpalvelutiimissä. mitkä ovat niitä asioita, jotka voidaan yhdessä sopia ja mitkä ovat sellaisia määräyksiä, joita kaikkien on noudatettava. Työyhteisössä pitäisi käydä myös moniammatillisen työryhmän välisiä keskusteluja, sillä joskus ihmisten odotukset ja käsitykset eri ammattiryhmien tehtävistä ja rooleista voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia ja epärealistisia. Jos työntekijällä on sellainen olo, ettei hän voi vaikuttaa yhtään mihinkään, se turhauttaa ja lisää jännitteitä työpaikan ihmissuhteisiin. Uusi työntekijä voi joutua ikävään tilanteeseen, jos työpaikan ihmissuhteet ovat pahasti tulehtuneet. Ristiriitojen valtaama työyhteisö vaatii tulokasta valitsemaan ikään kuin puolensa. Joki perää työyhteisöiltä vastuullisuutta ja tietynlaista sopimusta sille, että jokainen tulokas saisi tulla työyhteisöön avoimin silmin ja luoda ihmissuhteensa itse. Ikävä kyllä, monta kertaa tulokas saa tietoa muun muassa uusien työtovereidensa luonteesta ja ammattitaidosta joltain toiselta kuin asianomaiselta itseltään. Osallistumalla tällaiseen käyttäytymiseen jokainen yksittäinen työntekijä kantaa vastuuta siitä, miten konflikti laajenee. Voi toki kuunnella, mutta pitäisi myös kannustaa toista selvittämään itse ristiriidat. Ulkopuolelle jääminen vaatii kyllä aikamoista rohkeutta, eivätkä kaikki tähän pysty. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja kehitystyö tehdään useimmiten projektina. Siksi jo sana projekti voi aiheuttaa vastustusta henkilöstössä. Valitettavasti sosiaali- ja terveysalalla on ollut käynnissä monenlaisia samanaikaisia projekteja. Ihmisille tulee väkisin mielikuva siitä, että perustehtäviä ei enää ehdi tehdä, kun jatkuvasti kehitetään jotain. Toivoisinkin, että projektit eivät olisi irrallisia, vaan osa perustyötä ja hyvät tulokset myös otettaisiin käyttöön super 13

14 Hymytyttö lohduttaa teksti ja kuvat marjo sajantola Tyttären itsenäistyminen on kasvun paikka myös äidille. Muuttokuormasta äidille jätetty hymytyttöpatsas lievittää kuopuksesta eroamisen tuskaa. Tyttären kotoa muutto oli vielä kirvelevän tuore, kun kotkalainen lähihoitaja Elisa Tuomi näki Su- Per-lehden kyselyn lempiesineistä. Spontaanisti hän kirjoitti korttiin: Tärkein esineeni on tyttäreni Nooran hymytyttöpatsas. Tuomi kertoo muistavansa aina Korkeakosken ala-asteen kevätjuhlan vuonna 2000, kun hänen viidesluokkalainen tyttärensä kiipesi korokkeelle noutamaan hymytyttöpatsastaan. Sain kyyneleet silmiini, sillä niin ihanalta palkinto tuntui. Mielestäni Noora myös oli ansainnut hymytytön tittelin, sillä hän on aina ollut luonteeltaan auttavainen ja olemukseltaan iloinen, hymytyttö itsekin. Tyttären mielestä palkinto onkin aina ollut äidille tärkeämpi kuin saajalle itselleen. Siksi äiti sai pitää patsaan, kun tytär muutti kotoa pois. Ehkä Noora vielä joskus haluaa tämän itselleen, mutta vielä nyt en voisi tästä luopua, Tuomi jatkaa ja silittää hellästi patsaan hymykuoppaista poskea. tiivis äiti tytär-suhde Nyt tuntuu, että olen menettänyt parhaimman ystäväni! Elisa Tuomi on pohtinut voimakasta reaktiotaan tyttären kotoa muuttoon, sillä ensimmäinen pesästä lentänyt poikanen tämä ei ollut. Perheessä on kaksi Nooraa vanhempaa poikaa, joista toinen on jo perustanut oman perheenkin. Tietenkin oma vaikutuksensa on sillä, että tytär muutti melko kauas, kokonaan toiseen kaupunkiin. Äidin huolta nuorimmaisen pärjäämisestä maailmalla ei pelkkä puhelinkeskustelu lievitä. Minulla itselläni oli vaikea suhde äitiini. En saanut häneltä lapsena sellaista tukea kuin olisin tarvinnut ja jouduin kantamaan vastuuta itsestäni liian nuorena. Halusin katkaista suvussani kulkeneen huonon äiti tytär-mallin ja olla Nooralle myös hyvä ystävä. Tuomi onkin ollut tiiviisti mukana esimerkiksi tyttären tanssiharrastuksessa ja toiminut aina mukisematta autonkuljettajana baletista street-tanssiin ja meikkaajana näytöksissä. Koulun diskoiltoja valvoessaan Tuomi tutustui myös tyttären koulukavereihin. Opetin Nooran tekemään kulmien ja ripsien kestovärjäyksiä, värjäsimme hiuksia ja teimme kaikkia sellaisia tyttöjen juttuja. Kävimme yhdessä uimassa ja kuntosalilla. Nyt tuntuu, että olen menettänyt parhaimman ystäväni! Aikuinen Elisa tajuaa tilanteen, mutta joku pikkutyttö minussa on mielettömän mustasukkainen Nooran uudesta elämästä. Onkohan tämä joku hylkäämisreaktio, jonka juuret ovat lapsuudessani? elä nyt, älä vasta eläkkeellä Toisaalta tyttären rohkeus tuntuu tutulta, sillä Tuomi itsekin on aina tarttunut tilaisuuksiin oppia ja kokea uutta. Hän oli kiinnostunut hoitotyön kehittämisestä jo ennen lähihoitajanopintojaan. Kosmetologiyrittäjänä hän teki vanhusten palvelutalossa jalkahoitoja ja mietti jo silloin lähihoitajan ja jalkahoitajan työn yhdistämistä. Lähihoitajatutkinnon päättötyönä valmistuikin ryhmätyönä jalkojenhoito-opas hoitohenkilökunnalle. Jalkojenhoito on tärkeä osa perushoitoa, sillä hyvä hoito voi estää jopa amputaatiot. Olisin halukas itsekin luennoimaan aiheesta lähihoitajaopiskelijoille, sillä olen työpaikoillani opettanut monille jalkojenhoidon perusteita. Tuomi on halunnut hyödyntää monipuolista osaamistaan, joten hän on työskennellyt laajasti erilaisissa työpaikoissa, kuten kotisairaanhoidossa, keskussairaalan ortopedisellä osastolla ja palvelutalon hoivaosastolla. Tammikuussa hän aloittaa geronomiopinnot, sillä hän on kiinnostunut etenkin vanhuspalvelujen kehittämistyöstä. Vaikka opiskelu työn ohella voi olla raskasta, se ei opiskeluintoa vähennä: Viisikymppisenä kuollut isäni opetti, että elämä on elettävä täysillä ja unelmat on pyrittävä toteuttamaan heti, eikä vasta eläkkeellä. 14 super

15 Hymypoika jo 55-vuotias Hymypoikapatsas ja sitä seurannut hymytyttöpatsas ovat Hyvän toveruuden kilvan palkintoja. Taiteilija Heikki Niemisen suunnittelemat veistokset jaettiin ensimmäisen kerran vuonna Hymytytön tai hymypojan on oltava rehti ja luotettava toveri, avulias, reipas ja iloinen sekä haluttava edistää terveitä elämäntapoja. Kouluyhteisö, luokka, kerho tai oppilaskunta äänestää patsaan saajasta super 15 Lisätiedot:

16 16 super

17 Yötyöläisen kello käy epätasaisesti teksti pävi hujakka kuvitus joonas väänänen Ei ole olemassa kultaista sääntöä siitä, miten yötyöhön sopeutuu. Osa ihmisistä hakeutuu yötyöhön koska kokee viihtyvänsä siinä parhaiten, toisille yötyö taas ei sovi. Osa meistä on illanvirkkuja, toiset aamuvirkkuja. Osa tarvitsee pitkät yöunet tunteakseen olonsa virkeäksi, toiset selviävät lyhyemmillä unilla. Nämä ominaisuudet ovat yksilöllisiä, synnynnäisiä taipumuksia, jotka vaikuttavat nukkumistottumuksiin ja vireystilan vaihteluun vuorokaudenajan mukaan. Näin ollen on hyvin yksilöllistä, kenelle yötyö sopii, kenelle ei, sanoo tutkija Tuuli Lahti Kansanterveyslaitokselta. syöpäriski Lahden mukaan yötyössä on kyse biologisen kellon toimintahäiriöstä. Se voi johtaa esimerkiksi häiriöihin solujen jakautumisessa ja lopulta siihen, että solut alkavat jakautua hallitsemattomasti ja muodostavat syöpäkasvaimen. Yötyöläisellä on riski sairastua päivätyöläisiä herkemmin esimerkiksi rinta-, eturauhas- tai imusolmukesyöpään. Syöpien tavallista korkeampi ilmaantuvuus yötyötä tekevien keskuudessa johtunee osittain siitä, että yötyö häiritsee elimistön biologisen keskuskellon toimintaa. Tämä biologinen kello, suprakiasmaattinen tumake, sijaitsee aivoissa näköhermoristin yläpuolella, Lahti selventää. Viestin valoisan ajan pituudesta biologinen keskuskello saa näköhermoja pitkin. Valo tahdistaa biologisen kellomme toimintaa ja epäsäännölliset työajat aiheuttavat epäsäännöllisyyttä valoisan ajan pituuteen ja ajoitukseen, jolloin myös biologisen kellomme toiminta häiriintyy. Koska biologinen kello säätelee elintärkeitä toimintoja, kuten solujen jakautumista, hormonieritystä ja aineenvaihduntaa, kellon toimintahäiriöt johtavat sen säätelemien toimintojen häiriintymiseen. uni, liikunta ja valorytmi Ihmisen elimistö sopeutuu yötyöhön viiveellä. Jatkuvaa yötyötä tekevälle suositellaan neljää, viittä peräkkäistä työvuoroa elimistön vuorokausirytmiin sopeutumisen vuoksi. Vuorokausirytmillä tarkoitetaan ympäristön pimeä valo-rytmiä, joka ei ole sidonnainen työvuoroihin. Kirkkaalle aamuvalolle altistuminen vaikeuttaa nukahtamista. Uni valve-rytmi muuttuu jatkuvaa yötyötä tekevällä. Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmän mukaan yötyöläisen kannattaisi keskittyä siihen, kuinka menee nukkumaan. Jatkuvaa yötyötä tekevän on tärkeää ottaa huomioon uni, liikunta ja valorytmi. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa. Viimeisen yövuoron jälkeen kannattaa nukkua maksimissaan kolme, neljä tuntia, jotta päivärytmiin kääntyminen olisi mahdollista. Jos elämäntilanne sallii, olisi hyvä pysytellä yötyön kaltaisessa rytmissä. Vapaapäivinäkin tulisi nukkua mahdollisimman pitkään ja valvoa illalla mahdollisimman myöhään. Yleensä yötyöhön hakeutuvat henkilöt, jotka ovat luontaisia iltaihmisiä. Toinen mahdollisuus on nukkua kahdessa jaksossa, heti yövuoron jälkeen ja toisen kerran mahdollisimman lähellä ennen seuraavan yövuoron alkua. Viimeisen yövuoron jälkeen päivärytmiin palaamista voi helpottaa aamuvalolla. Kolmivuorotyötä tekevälle henkilölle suositellaan yhtä tai kahta yövuoroa peräkkäin, jotta palautuminen päivävuoroon olisi helpompaa. Liikunnan merkitys yötyötä tekevälle on positiivinen. Härmä tutki jo vuonna 1985 väitöskirjaa tehdessään sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien liikunnan vaikutusta vuoro- ja yötyöhön. Puolen vuoden tutkimustulokset näyttivät, että liikunnalla on positiivinen vaikutus vuorotyötä tekevälle. Aktiivinen liikunta, lenkkeily, voimistelu, uinti ja muu vastaa super 17

18 va urheilulaji vaikutti rentouttavasti uneen. Unettomuus sekä väsymys vähenivät, voimattomuuden tunne katosi ja tukija liikuntaelimet voimistuivat. univaje altistaa sairauksille Niin Lahden kuin Härmänkin mukaan jatkuva yötyö vaatii pieniä nokosia juuri ennen työvuoron alkua. Myös iltapäivänokoset vapaapäivien aikana ovat paikallaan. Jo puolen tunnin nokoset parantavat unettomuutta, josta yötyöläinen saattaa kärsiä univajeen vuoksi. Työpaikoilla voitaisiin ottaa käytäntöön jaettu lepovuoro, jolloin yksi työntekijä kerrallaan ottaisi noin puolen tunnin nokoset toisten pitäessä sillä välin työtehtävistä huolta. Jo potilasturvallisuuden kannalta pienet nokkaunet yöllä olisivat paikallaan. Lentoemännillä tämä käytäntö on olemassa pitkillä mannerten välisillä lennoilla, se takaa vireystason sekä toimintakyvyn säilymisen yli yön, Lahti kertoo. Oikealla unirytmillä, riittävällä nukkumisella ja nokosilla voi vaikuttaa kolmivuorotyön tahdistumiseen sekä yötyöstä palautumiseen, Härmä sanoo. Univaje syntyy kun unta ei saada riittävästi. Jatkuva univaje saattaa altistaa sairauksille, kuten erilaisille sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille, aineenvaihduntahäiriöille sekä esimerkiksi aikuistyypin diabetekselle. Moni kroonisesta univajeesta kärsivä on myös ylipainoinen. Yötyössä on riski lihavoitua, koska öiseen aikaan ruoansulatus on hitaampaa. Lisäksi valvominen vaikuttaa ruokahalua lisäävien hormonien, leptiinin ja greliinin, määrään. Tämä johtaa helposti kaloripitoisen ruuan syömiseen, vaikka elimistö ei sitä tarvitsisi. Välttääkseen epäterveellisiä välipaloja yötyöläisen olisikin hyvä syödä säännöllisesti, kolmen, neljän tunnin välein, kevyitä kuitupitoisia aterioita, jotka pitävät veren sokerin tasaisena, Tuuli Lahti sanoo. Ruoansulatusvaivat johtuvat pääosin siitä, että suolen toiminta on yöllä hitaampaa kuin päivällä. Ilmavaivat, närästys, sekä vatsan turvotus ovat yleisimpiä oireita, eikä ruokavaliolla tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Raskas ruoka väsyttää ja liika kahvin juonti aiheuttaa unettomuutta. Jos kahvia haluaa juoda, on hyvä ajoittaa se työvuoron alkuun. Nesteytyksestä on hyvä huolehtia, mutta siinäkin on muistettava, että täysinäinen rakko herättää päivällä herkästi, sillä munuaiset toimivat heti, Härmä muistuttaa. lähteet: toimivat ja terveet työajat, työterveyslaitos. työryhmä tarja hakola, christer hublin, mikko härmä, irja kandolin, jaana laitinen, mikael sallinen hyvä uni hyvä työ, mikko härmä, mikael sallinen Tieto tuo vastuuta Yötyöläisen arki ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Yöllä on otettava huomioon monenlaisia asioita, jotta hoitotyö toimisi myös päivällä. Yötyössä vastuunotto on erilaista. Kun vastaa yksin, kaksin tai kolmisin yövuoron tehtävistä, oppii näkemään asioita eri tavoin. Yökkönä toimiminen lisää vastuuta. Yöhoitajan on tiedettävä kaikesta kaikki, osattava ottaa selvää asioista sekä olla ajan hermolla kaiken aikaa. Antennit on oltava koko ajan ylhäällä, koska rutiinien muutos tapahtuu yllättäen, sanoo kuusi vuotta vakituisena yöhoitajana toiminut nimimerkki Yökkönen. Yökkönen hakeutui vakituiseen yötyöhön kuusi vuotta sitten, lasten ollessa pieniä. Olen aina halunnut olla yöllä töissä, päivävuoro ei houkuta, Yökkönen sanoo. Yötyössä viehättää rauhallisuus, omatahtisuus töiden tekemisessä. Kiire väsyttää enemmän, tällöin yövuoron jälkeen saattaa olla aivan puhki. Jos kii- Kiire, sosiaalisen elämän puuttuminen ja väsymys ovat yötyön varjopuolia. reisiä yövuoroja on useampi, uni maistuu makeammalta. Yötyöläinen voi aika pitkälle määritellä, kuinka työtehtävät suoritetaan, kierretäänkö potilashuoneet tunnin vai kahden tunnin välein. Vakiyökkö tietää, milloin vaipat ja asennot vaihdetaan, eritteet mitataan, tippaletkut vaihdetaan sekä nesteytykset hoidetaan kohdalleen. Yötyöläisen toimenkuva saattaa olla laajempi kuin päivävuorolaisen. Tiettyjä normeja on noudatettava, kiirekin sanelee, paljon voi myös itse suunnitella. Yötyöläinen ymmärtää toista yötyöläistä parhaiten, tuntee toisen tavat toimia eri tilanteissa, osaa antaa tukea sekä tilaa tarvittaessa. Kun työ on joustavaa, homma hoituu myös isommassa kiireessä. Hiljaisempana yönä voi rauhoittua istumaan, mutta kiireisessä yössä on pakko jaksaa taivaltaa. Kaikkien päivätyöläisten pitäisi kokeilla yötyötä ja yötyöläisten päivätyötä, jotta ymmärtäisi arvostaa toisen työpanosta, sanoo nimimerkki Yönhelmi liki kymmenen vuoden kokemuksella. Nimimerkki White Rabbit työskentelee akuutilla kirurgian osastolla ja nauttii työstään. Miespuolisena hoitajana hän tuo turvaa kollegoilleen. Sympaattinen ja rauhallinen olemus herättää luottamusta myös potilaiden keskuudessa. White Rabbit on toiminut vakituisen yöhoitajan virassa kolme vuotta. Yötyö sopii minulle paremmin kuin kolmivuorotyö. Kolmivuorotyössä iltavuorosta aamuvuoroon siirtyminen aiheutti sen, etten pystynyt nukkumaan koko yönä. Univaje syntyi helposti. Työnkuva yövuorossa muuttui jonkin verran, potilaan aamupesut, tutkimuksiin kuljetukset ja jatkuva puhelimeen vastailu jäivät pois. Yötyössä on puolensa. Yötyö on helpompaa, jos ajatellaan päivävuoron hälinää. Yöllä tunnelma on rauhallisempi, vaikka olisi kiireistäkin. Työ yöllä on monipuolista, vaihtelevaa ja arvaamatonta. Koskaan ei tiedä mitä edestään löytää. Yövuoron vie- 18 super

19 pelkkää lentoa Tänä yönä vilutakki oli turha. Rexona petti jo ensimmäisen tunnin aikana, eikä tauosta tarvinnut uneksia ennen kolmea. Silloinkin vain kymmenen minuuttia, joista viisi minuuttia kello soi jatkuvasti. Alaselkä alkoi jomottaa aamutöiden aikaan, virtsarakko vasta kotiinlähdön hetkellä. Oli ollut tyypillinen akuutin kirurgianosaston hektinen yö. Ei tarvittu muuta kuin yksi dementoitunut mummoparka joka ei löytänyt kotiaan, yksi päivystysleikkaus ja lukematon määrä toipuvia leikkauspotilaita, joilla kaikilla tuntui olevan juuri tänä yönä kipeimmät oltavat ja valtava univaje. Aamutyöt saattoi alkaa suoraan kolmen tauon jälkeen. Nestetasapainokaavakkeiden täyttö ja eritteiden tyhjennyskierros sujuivat rivakasti turhia kainostelematta, lämpöjen mittaus ja sokeriarvojen tarkistus sähäkästi. Yö oli pelkkää lentoa, eikä ollut edes ensimmäinen. Kaiken keskellä oli muistettava, että edessä makasi hyvinkin sairas henkilö. Oli minun tehtäväni auttaa häntä jaksamaan. Hymy muuttuu irvistykseksi vasta kotona, kun peilistä heijastuivat verestävät silmät ja haamun kalpea naamataulu. Olo oli krapulainen ilman alkoholia. Unen tuloa ei tarvinnut odottaa, tällä kertaa. päivi hujakka hättävyys piileekin juuri siinä, White Rabbit kertoo. riittävä uni oikea ruoka Kiire, sosiaalisen elämän puuttuminen ja väsymys ovat yötyön varjopuolia. Myös uupuminen, stressi sekä muistin huononeminen ovat mahdollisia. Muistilappuja tarvitsee. Uupumuksen iskiessä mieliala vaihtelee herkästi. Käytös saattaa olla hiljaisempaa, syrjään vetäytyvämpää, jopa vihaista. Vireystason ollessa kohdallaan on hymy herkässä. Yötyön huonoiksi puoliksi luetaan myös se, ettei esimiestä tavata ja potilas- sekä asiakaskontaktit ovat vähäisempiä. Yötyöläisen on osattava pitää itsestään huolta. Väsymys painaa, hartiat ja niska ovat kovalla koetuksella. Koko keho kärsii, jos itseään ei hoida. Liikunta auttaa jaksamaan. Myös oikeanlainen ruokavalio on eduksi. Terveystarkastus säännöllisin väliajoin saattaa olla hyväksi. White Rabbit on ajan hermolla, hän tietää kuinka nukkua ja syödä oikein. Tosin aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Joskus yövuorot ovat niin kiireisiä, ettei tauolle ehdi. Vilkas yö vaikuttaa myös päivänukkumiseen. Uneen pääseminen on vaikeaa, eikä uni välttämättä kestä kauan. Päivärytmiin palautuminen ei onnistu aina täysin. White Rabbit elää myös vapaa-ajallaan osittaista yöelämää. Hän menee nukkumaan myöhään yöllä, nukkuu puoleenpäivään, päiväunia unohtamatta. Tämä vaikuttaa sosiaaliseen elämään, kavereita ei juuri tapaa. Joskus poden huonoa omaa tuntoa, asioiden hoitaminen jää vapaapäiville. Yövuoron jälkeen keskityn vain nukkumaan, White Rabbit huokaa. Yökkönen nukkuu yövuoron jälkeen kuusi, seitsemän tuntia. Unien jälkeen hän valmistaa perheelleen ruoan, hoitaa juoksevia asioita. Vapaapäivät ovat vapaata aikaa itselle, silloin voi lepäillä, harrastaa liikuntaa, keskittyä perheeseen. Osa Yökkösen vapaa-ajasta kuluu opiskelun parissa, yötyön ohessa opiskelu on mahdollista. Yönhelmi havaitsi muutama vuosi sitten rinnassaan patin, joka sai hänet huolestumaan. Patti osoittautui vaarattomaksi. Kokemus opetti, että itsestä on pidettävä huolta. Omaa pirteyttä tai väsymystä ei juuri huomaa. Väsymys ja hormonit vaikuttavat mielialaan. Univaje on jatkuva, on nukuttava silloin kuin vain voi, vaikka univaje ei kaiketi sillä korjaannukaan, Yönhelmi sanoo. Yönhelmi kokee, että kymmenen minuutin mikrounet työssä ollessa olisivat paikallaan. Työnantajan asenne on kielteinen, työpaikalla ei suotta istuta, unien ottamisesta puhumattakaan. white rabbit ja yökkönen tekevät yötyötä erikoissairaanhoidossa, yönhelmi on vanhusten hoitolaitoksessa työskentelevä lähihoitaja super 19

20 Ylipaino vaanii vuorotyön tekijää teksti liisa uusiniitty kuvitus joonas väänänen Kun vyötärö alkaa harmillisesti kiristää, olo käydä tukalaksi eikä työtäkään jaksa tehdä yhtä pontevasti kuin aikaisemmin, kannattaa miettiä omaa suhdetta ruokaan. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jaana Laitinen muistuttaa, että vuorotyötä tekevä lihoo herkemmin kuin päivätyössä oleva. Syy ei ole niinkään työssä vaan elämäntyylissä, joka on säännöllisen epäsäännöllinen. Vuorotyössä on vaikea noudattaa säännöllistä syömisrytmiä ja liikuntaa. Tämä altistaa lihomiselle, Laitinen toteaa. Kun ihmisen pitäisi olla levossa, vuorotyötä tekevän elimistö valvoo. Vuorotyö voi laukaista stressin, jota lievitetään alkoholilla tai syömällä. Myös univaje kiihottaa syömään. Jos ihminen nukkuu liian vähän, hormonitoiminta herkistyy ja makean sekä rasvaisen himo yltyy. Tekee mieli pistellä makkaravoileipää ja suklaata, joissa on paljon energiaa. Siinä on sudenkuoppansa: Yöllä insuliinin vaikutus heikkenee elimistön lepovaiheen aikana. Yösyöminen ja hidastunut aineenvaihdunta voivat osaltaan edistää lihomista ja kakkostyypin diabeteksen kehittymistä. Vuorotyötä tekevä nuori on Jaana Laitisen mielestä erityisen lujilla. Pätkätyöt stressaavat, asuntolainat painavat ja pienet lapset vaativat osansa. Nukkuminen ja lepääminen ovat äidille todel- linen haaste. Jatkuvasti muuttuva päivärytmi uuvuttaa, sillä yhteiskunta elää päivätyöntekijän ehdoilla. Jaana Laitinen muistuttaa, että ihmisen normaali unentarve on seitsemästä yhdeksään tuntia vuorokaudessa. Univaje on syytä paikata mahdollisimman pian. Ihanteellisinta olisi ottaa pienet torkut ennen yövuoroon lähtöä, jotta töiden alkaessa olo olisi virkeä. stressisyöminen nostaa kiloja Jaana Laitinen on ollut tekemässä Pohjois-Suomessa 1960 syntyneiden 31- vuotisseurantatutkimusta. Nuorilta kysyttiin, helpottavatko he stressiään tai 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos

Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 28.10.2015 Neuvottelutulos 28.10.2015 Neuvottelutulos Yksityisen sosiaalipalvelualan ammattiyhdistyskoulutus 2016 PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät SuPer 5.-6.4. Yksityissektorin neuvottelupäivät SuPer

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos

TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala. Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät. 26.11.2014 Neuvottelutulos 26.11.2014 Neuvottelutulos TSN koulutus 2015 /Yksityinen terveyspalveluala PAIKKA KURSSI Luottamusmiesten peruskoulutus ja neuvottelupäivät Super 24.-25.3. Yksityissektorin neuvottelupäivät Super 12.-13.11.

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 5

KT 30.11.2015 Yleiskirjeen 15/2015 liite 5 Luottamusmieskoulutus KoHo/Tehy Vantaa 7.-9.3. Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (4/15) KoHo/Tehy Helsinki 11.-13.1. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/16) KoHo/Tehy Helsinki 15.-17.2. Luottamusmiesten

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja

Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Asiakkaat ovat ihmisiä - eivät prosentteja Selvitys superilaisten työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä Työskentely kuntana Salo verrattuna koko aineistoon SINISELLÄ koko aineisto 2408 vastaajaa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013

Tehy ry KUNTASEKTORIN AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2014 11.11.2013 Luottamusmieskoulutus Tehy Helsinki 12.-14.2. Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/14) Tehy Helsinki 24.-26.3. Luottamusmiesten perusopinnot 2-jakso (1/14) Tehy Vantaa 22.-24.9. Luottamusmiesten perusopinnot

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010

Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10.-11.6.2010 Virittely työpajatyöskentelyyn Ritva Taivassalo, Merja Rusanen Päivi Rauramo Ryhmiin jakaantuminen: 3 x n.30hlö Keltainen:

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot