Elisa Tuomen rakkain esine on kotoa muuttaneen tyttären hymytyttöpatsas. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elisa Tuomen rakkain esine on kotoa muuttaneen tyttären hymytyttöpatsas. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa."

Transkriptio

1 1 2009

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 SuPer kanteli Lapuan tilanteesta 7 Apua potilassiirtokortista 8 Tammikuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Hoitajat oikeisiin tehtäviin 12 Miten työntekijä selviytyy muutoksesta? 14 Hymytyttö lohduttaa 16 Yötyöläisen kiintopisteet 20 Vuorotyötä tekevä lihoo herkästi 26 Kuntohoitaja tuntee hengityslaitteet 28 Yksityisten ammattiosasto kannatti perustaa 29 Kotihoidon palvelu tutkittiin 30 Pieniä uutisia 31 LH Tuomo Tumppi Valokainen 32 Uusi edustajisto aloitti toimintansa 34 Sarja lähihoitajakoulutuksesta alkaa 35 Laura valitsi sairaanhoidon ja huolenpidon 38 Japanilaisia vieraita ja naurukoulutusta 40 Varo, ettei tissuttelusta tule tapa 44 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 46 Superristikko 47 Lähihoitaja Kähönen 47 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 48 Jooga syventää itsetuntemusta 52 Jäsenrekisteri tiedottaa 53 Siskon pakina 54 Työttömyyskassan ajankohtaiset 57 P.S. 58 Kuulumisia Elisa Tuomen rakkain esine on kotoa muuttaneen tyttären hymytyttöpatsas. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa. Tiia Rautpalo johti uuden edustajiston ensimmäistä kokousta marraskuussa. 26 Anne Tuovila työskentelee hengitysapuvälinelainaamossa Oulussa. 48 Kuopiolainen Merja Lilja valmistui joogaohjaajaksi keväällä. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Tuttua vain ja turvallista? Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas Kannen kuva Hymytyttöpatsaan kuvasi Timo Numminen Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. leena lindroos Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä on viety läpi pilottihanke, jonka kuluessa kokeiluun halukkailla osastoilla kartoitettiin ne hoitohenkilöstön toteuttamat työtehtävät, jotka eivät kuulu varsinaisiin hoitotehtäviin. Tuli ilmi, että niitä oli paljon. Kun tehtävät organisoitiin uudelleen ja luotiin uudet käytännöt töistä suoriutumiseksi, työmäärä keveni ja ammattilaiset pystyivät keskittymään juuri omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Kokeilu osoittautui onnistuneeksi ja käytäntöjä laajennetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Tuntuu vähän siltä, kuin kyseisessä pilotissa pyörä olisi keksitty uudelleen. Miksi yleensä missään perus- tai lähihoitaja viikkaa pesusta tulleita sukkia, purkaa tavaratoimituksia tai litistää pakkauslaatikoita jätekuormaan, kun samaan aikaan miltei kaikkialla on huutava pula koulutetuista käsipareista, jotka voisivat auttaa apua tarvitsevia. Huoltotyö sujuu heiltäkin, joilla hoitajan osaamista ei ole. Ehkä liian tiukaksi vedetyt vaatimukset ovat se syy, miksi hoitaja pakenee liinavaatevarastoon ja toivoo, että saisi edes hetken vetää henkeä rutiinitehtävän varjolla. Jos tämä tilanne on yleinen, on kyse suuremmasta työyhteisösolmusta, joka ei ole enää yhden yksilön oma asia. Tarvitaan viisaita esimiehiä purkamaan huonosti suunnitellut käytännöt ja rakentamaan paremmat uudet. Tarvitaan myös omaa rohkeutta. Turvallisuushakuisuus on henkilökohtainen ominaisuus. Mutta niidenkin, joille muutosten hyväksyminen ja läpi käyminen on vaikeaa, olisi tärkeää ravistautua uskaltamaan ja uskomaan, että joka tapauksessa muutos on jatkuvaa, pakollista ja usein myös palkitsevaa. Tove Janssonin kirjassa Muumilaakson marraskuu käydään seuraava keskustelu: Yksi asia on sitten kummallinen, hemuli sanoi. Toisinaan minusta tuntuu, että kaikki mitä sanomme tai teemme, on tapahtunut joskus aikaisemminkin. Ymmärrätkö sinä mitä minä tarkoitan? Kaikki on muuttumatonta. Miksi asiat muuttuisivat? Mymmeli kysyi. Hemuli on aina hemuli ja hänen elämässään tapahtuu aina samanlaisia asioita. Ja mymmeleille sattuu toisinaan niin, että he lähtevät tiehensä, jotta heidän ei tarvitsisi siivota Aiotko sinä aina olla samanlainen? Vilijonkka kysyi uteliaana. Sitä minä todellakin toivon! Mymmeli vastasi. Mitä sinä toivot? super 3

4 Ajankohtaista Tammikuu Tipaton tammikuu, Valtakunnalliset lääkäripäivät, Suomen Lääkäriliitto, Helsinki 6.1. Loppiainen Matka 2009, Helsingin Messukeskus Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Oulu, SuPer ry Luottamusmiesten perusopinnot, 2. jakso, SuPer ry Terve Kunta -päivät, Helsinki, Stakes Educa 2009, Helsingin Messukeskus 13,5 tunnin työaika tapetilla tampereella yksityissektorilla omia jäseniltoja tammikuussa SuPer ja muut hoitoalan toimijat pohtivat Tampereella 13,5 tunnin vapaaehtoista työvuoromahdollisuutta paikallisen sopimuksen turvin. Asiassa on ilmennyt näkökantoja sekä puolesta että vastaan. Erityisesti nuoret työntekijät katsovat pitkien työvuorojen ja vastaavasti pitkien vapaiden sopivan heidän elämäntilanteeseensa. Pidempään alalla olleet ja SuPerin Tampereen ammattiyhdistysväki ovat korostaneet työsuojelu-, työssäjaksamisja potilasturvallisuusasioita. Joidenkin mielestä saavutettua kahdeksan tunnin työaikaa ei pidä romuttaa uusin sopimuksin. SuPerin Tampereen pääluottamusmies Juha Kataja kaipaa Tampereen tilanteen ympärille avointa keskustelua. Hän ymmärtää niitä, jotka haluavat päättää työajoistaan vapaammin ja muistuttaa, että pitkiä työpäiviä on jo tehty korvausta vastaan työnantajan pyynnöstä. Emme halua olla jarruna, jos jäsenistöllä on halua sopimukseen. Johtaja Anne Sainila-Vaarno SuPerin edunvalvontayksiköstä muistuttaa, että työsuojelullisesti pitkien työvuorojen tekeminen ei ole järkevää ja pitkät vuorot näkyvät työntekijän jaksamisessa. Tampereella 13,5 tunnin työajan mahdollistanut niin sanottu Pikonlinnan sopimus raukesi vuodenvaihteessa, mutta ennen joulua alettiin tunnustella uutta, koko kaupungin laitoshoitoa koskevaa sopimusta Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kansallinen lähihoitajapäivä IX Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät, Turku, Filha ry Työsuojelun peruskurssi, 1. jakso, SuPer ry Helmikuu Yksityissektorille perustetaan vuoden 2009 aikana omia ammattiosastoja. Tule jäseniltoihin keskustelemaan edunvalvonnan parantamisesta ja tarpeesta perustaa oma ammattiosasto. Tarkempia tietoja lähetämme henkilökohtaisissa kutsuissa. Lisätietoja Anne Meriläiseltä, p. (09) ja Tiina Eteläaholta p. (09) Yksityissektorin jäseniltojen päivämäärät ja paikkakunnat: Lappeenranta Joensuu Hämeenlinna Seinäjoki Savonlinna Kokkola Jyväskylä Kouvola 3.2. Väestön terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena, Helsinki, Stakes Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Henkilöstön edustajien voimavarapäivät, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Kansalliset mielenterveyspäivät, Rovaniemi, Suomen Mielenterveysseura SuPerin luottamusmiestutkinto, 1. jakso, Kuopio Talouden perusteet tunnusluvut tutuiksi, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki SuPerin opintopäivät, Tampere Taloudenhoitajien peruskurssi, Tampere, SuPer ry toimia ja lähteä perustamaan yksityissektorin omia ammattiosastoja. Tarkkaile postiasi, osallistu jäseniltoihin tai ota yhteyttä liittoon. Nyt on aika... tarkistaa vuoden 2008 jäsenmaksut. Kirjaudu / kirjaudu jäsensivulle / sähköinen asiointi 24h / weblyyti. ilmoittautua Perustietoa SuPerista eli PeSukursseille. ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Tampereella. Ilmoittautuminen päättyy ilmoittautua helmikuussa järjestettäville suomen- ja ruotsinkielisille ammattiosastojen toimihenkilökursseille. vierailla liiton toimistossa ja viettää Kansallista lähihoitajapäivää tiistaina 27. tammikuuta. sanoa työkaverille jotain piristävää. 4 super

5 Positiivisuudessa on voimaa tiedotuspäällikkö sari tirronen Moni meistä on tehnyt uuden vuoden lupauksia. Tänä vuonna liikun enemmän, tapaan kavereita, annan aikaa perheelle ja nappaan hetkiä myös itselleni. Lopetan suklaansyönnin, olen kärsivällisempi ja aloitan öljyvärimaalauskurssin. Koskaan en ole opetellut soittamaan pianoa, huilua tai kitaraa. Nyt aloitan saksofonin soiton. Hyviä ajatuksia kaikki ja osa varmasti toteutuukin. Paljon on itsestä kiinni. SuPerissa olemme päättäneet omistaa tämän vuoden myönteisyydelle. Sysäyksen sille saimme teiltä. Viime vuonna teimme jäsenten keskuudessa selvityksen, jossa superilaiset lähi- ja perushoitajat paljastuivat keskimääräistä innostuneemmiksi työstään. Hieno juttu! Myönteisellä ajattelulla on tapana levitä. Se vahvistaa työhyvinvointia, antaa luovuudelle ja innostukselle tilaa ja saa tarttumaan toimeen, kehittämäänkin omaa ja työyksikön toimintaa. Myönteinen ajattelu helpottaa oppimista ja auttaa näkemään asioita laajemmin, useammastakin näkökulmasta. Ja antaa voimia myös vapaaajan harrastuksille ja perhe-elämälle. Työnantajalle myönteisyyden ylläpitäminen on hyvä kilpailukeino. Mahdollisuus käyttää osaamistaan kokonaisuudessaan sekä erityistaitojen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat merkittäviä työntekijän hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Näistä asioista hyötyy myös työnantaja mitä suurimmassa määrin. Ja tuottavuuskin kasvaa positiivisin keinoin. Väestön ikääntymistä tarkastellaan usein negaatioiden kautta. Joudumme toki pohtimaan, miten peruspalvelut pystytään jatkossa tuottamaan. Ikääntymiseen tulisi kuitenkin suhtautua positiivisesti niin henkilökohtaisella tasolla kuin kansantaloudellisestikin. Ikääntymisen vaikutukset näkyvät joka tapauksessa työyhteisöissä entistä voimakkaammin. Eri-ikäisten välisen yhteistyön hyödyntäminen on todellinen mahdollisuus myös hyvinvoinnin kannalta. Työterveyslaitos on tutkinut ikäjohtamista ja lanseerannut muun muassa ikäystävällisen työyhteisön. Ikäystävällisyydellä tarkoitetaan sellaisia työyhteisön käytäntöjä, joilla pyritään lisäämään eri-ikäisten työntekijöiden voimavarojen ja kykyjen hyödyntämistä työssä. Tutkimusten mukaan nuoret haluavat tehdä työtä, jolla on merkitystä. Hoitoalan tulevaisuus näyttää siis lupaavalta. Oman työn ja ammattitaidon arvostus on keskeinen meidän kaikkien hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Siihen meillä kaikilla on mahdollisuus joka päivä. Kun arvostamme omaa ammattitaitoamme, meidän on helppo arvostaa myös työtovereiden osaamista. Ammatti-identiteetti saa alkunsa jo opiskelun alkuvaiheessa ja kypsyy pikkuhiljaa työtä tehtäessä ja työyhteisössä toimittaessa. Pidetään huoli siitä, että lähi- ja perushoitajien ammatti-identiteetti on vahva! Suomi tarvitsee supernaisia. Suomi tarvitsee supermiehiä. Hyvää Uutta Vuotta! super 5

6 SuPer kanteli Lapuan vanhustenhuollon tilasta SuPer on huolissaan vanhustenhuollon tilasta Lapualla. Liitto on tehnyt kantelun lääninhallitukselle Lapuan kaupungin Palvelukeskus Hopearinteen osastoista Illansini ja Hopeapaju sekä terveyskeskuksen vuodeosasto Liuhtarista. Molemmissa yksiköissä on liian vähän vakituista henkilökuntaa. Lisäksi Liuhtarissa on liikaa asukkaita samassa huoneessa, mikä ei vastaa tämän päivän hoidon vaatimuksia. Olemme erittäin huolissamme asukkaiden turvallisuudesta, hoidon tasosta ja henkilökunnan jaksamisesta, SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki sanoo. Hopearinteen osastojen Illansini ja Hopeapaju 31 asukasta ovat monisairaita ja dementoituneita. Kaksi yöhoitajaa vastaa lisäksi kolmen muun pienryhmäkodin asukkaista yöaikaan eli heidän vastuullaan on kaikkiaan 69 vanhusta. Osastoilla ei ole erikseen osastoapulaisia. SuPer vaatii Hopearinteeseen vähintään kuutta uutta vakituista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Terveyskeskuksen vuodeosasto Liuhtarissa hoidetaan monen hengen huoneissa vaativaa hoitoa tarvitsevia psykogeriatrisia vanhuksia. Yhteensä hoidettavia on 29. Henkilökuntaa on reilusti alle valtakunnallisen laatusuosituksen. SuPer vaatii Liuhtariin vähintään kymmentä uutta vakituista sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanutta työntekijää. Työ laittomien määräaikaisten työsuhteiden kitkemiseksi tuottaa tulosta SuPer pitää Itä-Suomen hovioikeuden korvaustuomiota merkittävänä kannanottona laittomien määräaikaisten työsopimusten käyttöön. Tuomion perusteella Varkauden kaupunki velvoitettiin korvaamaan superilaisen perushoitajan työsuhteen perusteeton päättäminen sekä määräaikaisten työsuhteiden ketjutus. Tämä on yksi esimerkki sadoista superilaisista tapauksista, joissa perusteettomiin määräaikaisiin työsuhteisiin on puututtu tuloksellisesti. Hovioikeus katsoi, että Varkauden kaupungilla ei ollut perusteltua syytä ketjuttaa superilaisen perushoitajan määräaikaisia työsopimuksia. Päätöksen hovioikeus perusti siihen, että kaupungilla on ollut jatkuva perushoitajien sijaisten tarve. Lisäksi hovioikeus katsoi, että perushoitajan työsuhdetta olisi jatkettu entisin ehdoin, ellei hän olisi jäänyt äitiyslomalle. Varkauden kaupunki velvoitettiin suorittamaan perushoitajalle kuuden kuukauden palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Lisäksi kaupunki tuomittiin maksamaa perushoitajalle tasa-arvolain mukainen hyvitys, 6000 euroa sekä työntekijän oikeudenkäyntikulut. superin toimistossa avoimet ovet SuPerin toimisto Helsingin Itä-Pasilassa (Ratamestarinkatu 12, 5. kerros) pitää avointen ovien päivän tiistaina 27. tammikuuta, joka on samalla kansallinen lähihoitajapäivä. Päivän aikana kuka tahansa voi vierailla liiton toimitiloissa kello Paikan päällä SuPerin henkilökunta kertoo vierailijoille työstään, SuPerin toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Liitto tarjoaa kävijöille kahvit pullan kera. Kysy ensin paikallisesti Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:llä eli käytännössä Suomen lähija perushoitajaliitto SuPerilla on jokaisessa kaupungissa ja kunnassa ammattiosastoissa valitut pääluottamusmiehet ja mahdollisesti alueellisia luottamusmiehiä. Tarkistathan esimerkiksi työpaikkasi ilmoitustaululta, kuka on oman alueesi TNJ:n eli SuPerin pääluottamusmies. Kun työpaikallasi syntyy ongelmia esimerkiksi palkoista, työajoista tai työvuoroista, keskustele ensin esimiehesi kanssa. Jos asia ei selviä, ota yhteys pääluottamusmieheen tai alueesi luottamusmieheen. Asioiden käsittely omalla alueellasi on ensisijaista, sillä nykyisin sovitaan paikallisesti monista asioista. Tällainen on esimerkiksi tehtäväkohtainen palkka, jonka perusteena on työn vaativuuden arviointi ja paikallisesti valittu työn vaativuuden arviointijärjestelmä. Ammattiosastoissa valitaan loppuvuodesta 2009 seuraavalle nelivuotiskaudelle pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. Silloin on Sinulla taas mahdollisuus vaikuttaa valintoihin. eila koponen, edunvalvonta-asiamies 6 super

7 Potilassiirtokortista apua raskaan työn ongelmiin Potilaiden liikuttaminen ja siirtäminen on monille hoitoalan työntekijöille yksi työn hankalimmista alueista. Uusi potilassiirtokortti kehittää työ- ja potilasturvallisuutta. Työterveyslaitoksen tutkija Virpi Fagerström ja erikoistutkija Leena Tamminen-Peter kertovat, mistä kortissa on kysymys. Mikä on potilassiirtokortti? Potilassiirtokortti on vapaaehtoinen koulutus, johon sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset voivat osallistua kehittääkseen työ- ja potilasturvallisuutta potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamisessa. Potilassiirtokortissa on määritetty potilassiirtojen turvalliseen hallintaan vaadittu tieto- ja taitotaso, jonka koulutukseen osallistuva on todentanut näytöllä. Kuka korttia tarvitsee? Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, muun muassa lähihoitajat, sairaanhoitajat, siirtovastaavat, sosiaali- ja terveysalalla toimivat työfysioterapeutit sekä kaikki ne, jotka työssään avustavat potilaita liikkumaan ja siirtymään. Kuinka moni on Suomessa hankkinut potilassiirtokortin? Tällä hetkellä, kun potilassiirtokorttia kehitetään, sen on suorittanut jo 60 henkilöä potilassiirtokortin pilotointija kehittämisvaihe jatkuu vuoden 2009 helmikuun loppuun, jolloin kortin suorittaneita on noin 100 henkilöä. Kortin kehittämisvaiheen aikana koulutetaan myös noin 40 korttikouluttajaa, jotka tulevat jatkossa antamaan korttikoulutusta Työterveyslaitoksen kouluttajien kanssa. Minkä ammattikunnan edustajia kortin hankkineet ovat? Suurin osa kehitysvaiheen aikana potilassiirtokortin hankkineista on ollut sosiaali- ja terveysalan opettajia tai työfysioterapeutteja, jotka opettavat työssään potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamista. Potilassiirtokorttia on myös pilotoitu lähihoitajaopiskelijoilla ja erilaisissa työyhteisöissä, kuten vanhainkodissa ja akuuttisairaalan osastolla. Tavoitteena on, että potilassiirtokortin hankkisivat kaikki potilassiirtoja tekevät hoitajat, sillä jokaisen henkilökohtaisesta työturvallisuudestahan potilassiirtokortissa on kyse. Liikkeelle voi lähteä kuitenkin niin, että työpaikkojen siirtovastaavat hankkivat kortin ensin. Mitä hyötyä kortista on? Potilassiirtokorttikoulutuksen käynyt henkilö syventää tietämystään potilaan liikkumisen ja siirtämisen avustamisessa. Tällöin työn kuormituksesta johtuvat tuki- ja liikuntaelinongelmat vähenevät, avustustilanteiden riskinarviointikyky kehittyy ja potilasturvallisuus avustustilanteissa paranee. Osa kuormituksen vähenemisestä tulee siitä, että hoitajat oppivat paremmin aktivoimaan potilaita ja hyödyntämään heidän omaa toimintakykyään, jolloin myös hoidon laatu paranee. Miten potilassiirtokortin voi hankkia? Potilassiirtokortin voi hankkia osallistumalla Työterveyslaitoksen tai potilassiirtokorttikouluttajien järjestämiin koulutuksiin, joita järjestetään maaliskuusta 2009 alkaen. Kuka kortin myöntää? Potilassiirtokortin myöntää Työterveyslaitos, kun koulutukseen osallistuva on todentanut osaamisensa näytöillä potilassiirtokorttikouluttajalle. aktiiveille avattu keskustelupalsta superin nettisivuilla SuPerin Aktiivisivuille on avattu keskustelupalsta, joka on tarkoitettu SuPeropoille tiedonvaihto- ja keskustelufoorumiksi. Palstalla on useita aihealueita, jotka on luotu opoilta ja opiskelijatyöstä saatujen ehdotusten mukaan. Palstalle pääsevät opojen lisäksi hallitus, edustajisto, liiton henkilökunta sekä ammattiosastojen puheenjohtajat. Palstan keskustelua seuraavat ja valvovat Mari Niemi-Saari ja Paula Soivio. Keskustelupalstan löydät SuPerin Aktiivisivuilta. Kirjaudu ensin SuPerin jäsensivuille -osoitteessa. Järjestelmä tunnistaa automaattisesti aktiivijäsenet (muun muassa luottamusmiehet ja opot) ja näyttää heille Jäsensivuilla oikealla olevan painikkeen Luottamustehtävissä oleva, siirry Aktiivisivuille. Klikkaa tätä painiketta ja olet Aktiivisivuilla. Keskustelupalstan löydät navigoinnista vasemmalta. muista levätä! SuPerin työhyvinvointikampajan kolmas juliste muistuttaa unen tärkeydestä. Kampanjallaan SuPer kehottaa jäseniään nauttimaan työn lisäksi riittävästä ja mielekkäästä vapaa-ajasta ja levosta. Kampanja käynnistyi kolmen julisteen sarjalla. Syksyn ensimmäisen julisteen teema oli Hulluna työhön?, toisen Miten lataat akkusi? ja kolmannen eli viimeisimmän teema Varastatko uniaikaasi? Juliste postitetaan automaattisesti SuPerin yhdysjäsenille, pääluottamusmiehille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille super 7

8 tammikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Suusta keuhkokuume Hampaiden harjaaminen ja suuhygieniasta huolehtiminen saattaisivat ehkäistä monien vanhusten keuhkokuumeen ja myös niistä johtuvia kuolemia, käy ilmi ruotsalaisesta katsaustutkimuksesta. Ehkä joka kymmenes vanhainkotiasukkaan keuhkokuumekuolema voitaisiin estää asukkaiden suuhygieniaa parantamalla, arvioivat tutkijat. He saivat tuloksensa analysoimalla 15 aikaisemman tutkimuksen aineistoja. uutispalvelu duodecim työtapaturmaa Vuoden 2006 aikana Suomessa sattui yhteensä hieman yli työtapaturmaa, käy ilmi Tilastokeskuksen tilastoista. Palkansaajille näistä sattui noin ja yrittäjille (mukaan lukien maatalousyrittäjät) noin Työpaikoilla tai työliikenteessä sattui suurin osa kaikista työtapaturmista eli hieman yli tapausta. Noin työtapaturmaa sattui työmatkoilla. Vuonna 2006 työpaikalla tai työmatkalla henkensä menetti yhteensä 71 henkilöä. ingram publishing Rotavirusrokote lapsille Rotavirusrokotus on tulossa yleiseen rokotusohjelmaan. Rokotteen lisääminen lasten rokotusohjelmaan vähentää merkittävästi viruksesta johtuvia sairaalahoitoja ja infektioita. Todennäköisesti Suomessa harvinaisilta lasten ripulikuolemiltakin vältytään kokonaan. Rokote on tarkoitettu kuuden viikon ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille. Neuvolat aloittavat rokotukset viruksen aiheuttamaa ripulia vastaan syyskuussa Kansanterveyslaitos hankkii rokotteet ja antaa asiaa koskevat ohjeistukset lastenneuvoloille. Kuka saa astman? ingram publishing Suuri osa lasten astmoista saattaa selittyä sillä, mihin aikaan vuodesta lapsi on syntynyt. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan suurin astmariski on neljä kuukautta ennen talven viruskauden huippua syntyvillä. He sairastuvat astmaan kolmanneksen todennäköisemmin kuin pian huipun jälkeen syntyvät. Jos tulokset todella pitävät paikkansa, nelikuukautisia lapsia kannattaisi ehkä suojata virushuipun aikoihin. Tutkijat tosin myöntävät tämän olevan vaikeaa ellei mahdotonta, sillä lähes kaikki lapset sairastuvat johonkin virusinfektioon ensimmäisenä elinvuotenaan. uutispalvelu duodecim Työikäisten kuolemat 2007 Työiässä kuolleiden yleisin kuolemansyy vuonna 2007 oli sekä miehillä että naisilla alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys. Ohessa viisi yleisintä työikäisten kuolinsyytä ja kuolleiden määrä. Alkoholi 1796 Sepelvaltimotauti 1419 Tapaturmat 1189 Itsemurhat 817 Keuhkosyöpä 589 Rintasyöpään menehtyi 322 naista. Vuonna 2007 kuoli miestä ja naista. Työiässä (15 64-vuotiaana) kuoli 7629 miestä ja 3219 naista. tilastokeskus Influenssarokote kaikille Kokemukset Kanadan Ontariosta viittaavat siihen, että infl uenssarokotuksia kannattaisi tarjota ilmaiseksi koko väestölle eikä vain yli 65-vuotiaille ja riskiryhmäläisille kuten Suomessa tehdään. Ontarion osavaltiossa infl uenssakuolleisuus väheni vuosina noin 17 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa osavaltioissa, joissa rokotuskäytännöt pysyivät ennallaan. Myös infl uenssan takia tehdyt sairaala- ja lääkärikäynnit vähenivät enemmän ja erityisesti tämä havaittiin alle 65-vuotiaiden tilastoissa. uutispalvelu duodecim Silikoneista ei syöpää Silikoniset rintaimplantit eivät lisää naisen riskiä sairastua rintasyöpään tai muihinkaan syöpiin, osoittaa tuore ruotsalaistutkimus. Riskejä ei todettu edes naisilla, joita seurattiin 25 vuoden ajan. Samantapaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta lyhyemmissä tutkimuksissa. uutispalvelu duodecim Uusi kriisinumero Mielenterveysseuran valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on muuttunut. Uusi numero on Viime vuonna sekä alle 18-vuotiaiden että vuotiaiden nuorten aikuisten soitot lisääntyivät. Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää 18 paikkakunnalla ympäri Suomea. Puhelin on avoinna maanantaista perjantaihin kello 9 6, lauantaisin kello 15 6 ja sunnuntaisin kello suomen mielenterveysseura ingram publishing 8 super

9 Mitä mieltä? Joulukuun kysymys oli: Osallistutko hyväntekeväisyyteen? muut lehdet Jo kolme-nelivuotiaalle voi selostaa mainostamisen tarkoitusta ja logiikkaa. Lapselle voi kertoa, että muropakettien kyljessä on prinsessojen kuvia siksi, että me ostaisimme vain niitä. Mediakasvatusseuran puheenjohtaja Sara Sintonen lapsemme 4/2008 Vaikka sosiaalialan ammattilaisia on näissä kunnissa vähän, osaaminen on hyvää ja työntekijät päteviä. Kun väestöpohja on pieni, ongelmia on helpompi tunnistaa. Muonion sosiaalijohtaja Marja Metsola sosiaaliturva 11/ % kyllä 16 % en Eläinten fysioterapiassa ei koskaan saa olla kiire, sillä eläimet ovat lahjomattomia. Jos hoitaja on hermostunut ja kiireinen, asiakaskaan ei asetu hoidettavaksi. Eläinfysioterapeutti Leena Piira fysi 4/ vuotta sitten Kyllä, koska vaikkei olisi rahaa, voi antaa aikaansa. olen aina auttanut vähäosaisia mahdollisuuksieni mukaan. minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. tuen ambulanssihelikopteria ja voin sitä itsekin tarvita. toteutan näin lähimmäisenrakkautta, jota toivon jokaiselle. kaikilla ei ole niin hyvin asiat kuin itsellä. monta on autettavaa ja itsekin olen aikoinaan saanut. tulee hyvä mieli sekä avun saajalle että itselleni. suuren perheen lapsena olen oppinut jakamaan vähästäkin. En, koska siinä on jo tarpeeksi hyväntekeväisyyttä, kun tekee töitä tällä palkalla. hyvä, jos rahat riittävät omaan selämiseen. apua tarvitsevien asiat täytyy hoitua muuten. en tiedä varmasti, mihin rahat menevät. jos kaikkiin osallistuisi, olisi itse avuntarpeessa. det jag kan ge, skulle bara vara 1 droppe i havet. ei ole rahaa! keräyksiä on liian paljon. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 47. olen kai itsekäs Lehti esitteli Ivalon terveyskeskuksen kotisairaanhoidossa työskentelevän apuhoitaja Annikki Seurujärven työtä. Mistään työstä, jota näkee potilaan tarvitsevan, ei voi kieltäytyä oli se sitten puiden pilkkomista tai vedenkantoa. ( ) Ennen kuin mennään kotikäynnille saatetaan soittaa potilaalle ja kysyä, onko leipää ja onko maitoa, kyllä me tuodaan. Korjausta kaipasi vaatetuspuoli. Kiertävässä työssä tarvittavien toppatakkien ja huopakenkien kuluja vaateraha ei korvannut. apuhoitajalehti 1/ super 9

10 Hoitajat oikeisiin tehtäviin teksti ja kuvat marjo sajantola Hoitohenkilökunnan työpäivästä kuluu turhan paljon aikaa muuhun kuin varsinaiseen potilastyöhön. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä kehitettiin uudet käytännöt, joilla säästetään niin hoitajien työaikaa kuin rahaakin. Monissa eri tutkimuksissa on selvitetty, mitä kaikkea muuta kuin varsinaista potilastyötä hoitajat tekevät työpäivänsä aikana. Tehtäväluettelo on pitkä. Lukuisten satunnaisten tehtävien, kuten potilaiden tavaroiden etsimisen, sähköisten käyttöjärjestelmien ongelmien selvittämisen, kuljetusten ja noutamisten lisäksi hoitajien vastuulla on laajoja kokonaisuuksia, jotka vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan. Ravinto-, vaate- ja välinehuolto sekä huolehtiminen siitä, että hoitoyksikössä on aina tarvittavat lääkkeet ja muut hoitotarvikkeet, työllistävät hoitohenkilökuntaa liikaa riippumatta siitä, mikä on hoitoyksikön toiminnan tarkoitus. Hoitajat tilaavat, varastoivat ja järjestävät niin hoitotarvikkeita kuin lääkkeitä ja liinavaatteita. Määrien tarkistaminen, tilausten teko ja mahdolliset jälkitilaukset sekä kuormien purkaminen aina tuotelaatikoiden litistämiseen ja jätehuoltoon toimittamiseen asti on aikaa vievää työtä, jonka joku muu kuin hoitotyöhön koulutettu henkilö voisi tehdä. selvitystyöhön syksyllä 2007 Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä päätettiin syksyllä 2007 tehdä selvitystyö hoitohenkilöstön työmäärästä ja laatia toimintamallit, jotta hoitajat voisivat keskittyä hoitotehtäviin. Tehtävän organisointi annettiin hallintoylihoitaja Anneli Rauhasalolle, joka kutsui perustyöryhmään materiaalipäällikkö Lasse Äijön ja kehittämispäällikkö Eija Javanaisen. Lähdimme liikkeelle yhtäaikaisesti aika monelta rintamalta. Kyselytutkimuksella kartoitettiin, mitä sellaisia tehtäviä hoitohenkilöstöllä on, joita voisi tehdä joku muu, ja niitä on valtavan paljon. Aloitimme työllistävimmistä tehtäväkokonaisuuksista. Näitä ovat lääke-, hoitotarvike-, väline- ja vaatehuolto. Nyt on alkamassa ravintohuoltopilotti, kehittämispäällikkö Eija Javanainen kertoo. HOT-projekti, eli hoitajat oikeisiin tehtäviin, eteni nopeasti ja pilotit aloitettiin keväällä 2008 niillä Kymenlaakson keskussairaalan, Kuusankosken aluesairaalan ja Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan osastoilla, joista oli ilmoitettu halukkuudesta osallistua pilotointiin. Nämä projektit on otettu positiivisesti vastaan. Henkilökunta on suhtautunut myönteisesti, sillä jokainen haluaa helpotusta työmäärään. Siten kaikki pilotit ovat olleet menestys, niin kuin arvattiinkin. Hyvät käytännöt tullaan viemään kaikkialle sairaanhoitopiirin alueella. Pilotointien tarkoitus oli etsiä paras toimintatapa jokaisen osaston tarpeisiin. Samalla haettiin optimaalista tavaroiden toimitusmäärää ja sellaista toimintamallia, joka on siirrettävissä eri yksiköihin. aikaa ja rahaa säästyi Lääkehuollon pilotit toteutettiin keskussairaalan kolmella erilaisella osastolla yhteistyössä Kymenlaakson sairaalaapteekin kanssa, joka lainasi työvoimastaan farmaseutit osastojen käyttöön. 10 super

11 SuPerin Kymenlaakson keskussairaalan ammattiosaston puheenjohtaja Riitta Juujärvi saapui osasto 5 B:lle kuulemaan pilotin tuloksista perushoitaja Marketta Kolkalta ja osastonhoitaja Pirjo Laineelta. Osastofarmaseutit huolehtivat muun muassa lääketilausten teosta, jakoivat lääkkeet tarjottimille, seurasivat lääkeaineiden päiväyksiä ja kierrättivät lääkeaineita osastoille, joilla niille oli käyttöä. Farmaseutit kävivät läpi myös osastojen lääkeohjeita ja lääkevastaavuuslistoja sekä täsmensivät niitä. Säästöjä syntyi lääkkeiden tehokkaammalla kierrätyksellä ja turhien lääkkeiden palautuksella apteekkiin. Lisäksi apteekin, lääkäreiden ja hoitajien yhteistyö parani lääkehoidon toteuttamisessa, Javanainen toteaa. Keskussairaalan leikkausosaston toiminta vaatii monenlaisia hoitotarvikkeita, perustavarasta erikoistuotteisiin. Yksikköön tulee hoitotarvikkeita kaksi kertaa viikossa ja lisäksi vielä kerran viikossa lähetys keskusvarastotavaroita. Tilauksiin ja hyllytystyöhön kului hoitajien aikaa melkoisesti. Nyt varastohyllyihin on kiinnitetty viivakoodit, joten tilauksen voi tehdä viivakoodilukijan avulla. Hoitajat määrittävät hyllyjen järjestyksen ja arvioivat tarvittavat tuotemäärät. Tiedot sijoitettiin viivakoodeihin. Osaston tavaramäärä pysyy optimaalisena, sillä tavaroiden tilaaminen varmuuden vuoksi ei ole enää tarpeen. Keskusvaraston työntekijä purkaa osastolle saapuvat kuormat ja sijoittaa hoitotarvikkeet omille paikoilleen. Sairaanhoitajat Anu Koskinen ja Leikkausosastolla keskusvaraston hyllytyspalvelu huolehtii hoitotarvikkeiden riittävyydestä. Okko Hyöky kertovat, että erikoistavarat pitää vielä erikseen tilata, mutta muuten uusi käytäntö on toimiva ja yhteistyö hoitotarvikevaraston työntekijöiden kanssa sujuu hyvin. Osastonhoitaja Ritva Taipaleen mukaan henkilökunta on ollut erittäin tyytyväinen uuteen järjestelmään. Osaston erikoisluonteesta johtuen kaikkia eri piloteissa kokeiltuja uusia toimintatapoja ei voida siellä hyödyntää sellaisenaan, mutta vaatehuollon uudet käytännöt otetaan käyttöön. väline- ja vaatehuolto pois hoitajilta Keskussairaalan sydänvalvonta- ja tehoosastoilla etsittiin parasta työnjakoa välinehuollon ja hoitohenkilöstön kesken. Hoitajat olivat aikaisemmin muun muassa huoltaneet koneet, desinfi oineet, järjestelleet ja kuljettaneet tavaroita potilaspaikoille ja takaisin puhdistettaviksi. Pilotissa välinehuoltajan tehtäviin kuului myös osastolla olevien laitteiden pesu ja huolto sekä laitteiden ohjeiston päivitys super 11

12 Perushoitaja Marketta Kolkka on tyytyväinen pesulan palveluihin. Yhteistyö pesulan henkilöstön kanssa on sujuvaa. Kirurgisen osaston osastonhoitaja Pirjo Laine on valmis hyödyntämään kaikki eri pilottien tulokset. Henkilöstö joutui viime kesänä aivan liian koville, koska sijaisia ei löytynyt tarpeeksi. Tarvitsemme kaiken, mikä voisi helpottaa meidän työtämme, niin osastofarmaseutin kuin suunnitelmissa olevan ravintohuollon uudistukset. Perushoitaja Marketta Kolkka on yksi vaatehuollon pilotin toimijoista. Näkyvin tulos vaatehuollon uudistuksessa on se, että suuret tavaravankkurit ovat poissa ahtailta käytäviltä, ja osaston ilme on siistiytynyt. Tavarat tulevat pesulassa pakattuna vaunukaappiin, joka palautetaan pesulaan täydennystä varten. Vaatepinojen siirtely kärryistä kaappeihin on jäänyt pois. Koska osasto on akuutin hoidon osasto, vaatetavaran tarve vaihtelee, mutta olemme löytäneet melko optimaalisen täydennys- ja kuljetusaikataulun. Kaikki on sujunut hyvin ja pesula antaa todella hyvää palvelua, Kolkka kertoo. uusia suunnitelmia Kehittämispäällikkö Eija Javanainen työskentelee jo uusien suunnitelmien Muutos mahdollisuus vai pelottava peikko? teksti marjo sajantola Sosiaali- ja terveysalaa uhkaava työntekijäpula pakottaa tehostamaan toimintaa ja löytämään uusia keinoja suoriutua työmäärästä. Miten työntekijä selviytyy muutoksessa, kun tehtävät ja jopa koko työpaikka voivat vaihtua? Työterveyslaitoksen psykologi Marjut Joki muistuttaa, että muutos ei ole kaiken vanhan kyseenalaistamista, vaan sitä, että katsotaan, ovatko toimintatavat enää juuri näiden asiakkaiden tai potilaiden kannalta tarkoituksenmukaisia. Sosiaalija terveydenhoitoala on ollut jo pitkään monenlaisten uudistusten tapahtumakenttänä. Työelämässä on ollut muutosta koko ajan. Esimerkiksi perushoitajan työ on viime vuosikymmeninä läpikäynyt jo sisällöllisesti niin suuria muutoksia, että selviytyminen on edellyttänyt joustavuutta jo pitkään. Ajatellaan nyt vaikka vanhustenhoitoa tai sairaalamaailmassa tapahtunutta kehitystä. Ihmiset ovat kuitenkin turvallisuushakuisuudessaan hyvin erilaisia. Vuosikymmeniä samassa organisaatiossa samoja tehtäviä suorittaneelle työpaikan ja tehtävien vaihtuminen voi olla liian iso asia. Pahan pettymyksen voi aiheuttaa sekin, että tehtävien uudelleen järjestelyssä tyydytystä tuonut työ on luovutettava toiselle. Tietysti ihminen pettyy. Luopuminen sellaisesta työstä, josta on pitkään kantanut vastuuta ja etenkin, jos siitä on saanut tietynlaista statusta, tekee kipeää. Tällaisessa muutostilanteessa on esimiehen kyettävä perustelemaan tehtäväsiirto esimerkiksi toiminnan, kaikkien toimijoiden ja osaamisen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja kuormituksen tasaamisen näkökulmasta. Muutoksen kourissa joku pahimmillaan jumiutuu omien pelkojensa, ahdistuksensa, pettymyksensä ja katkeroitumisensa vangiksi, mutta joku toinen näkee heti mahdollisuudet uusiin tehtäviin ja uusiin ihmissuhteisiin. Ihmisen uudistusmyönteisyyttä ohjailee myös se, minkälaisia kokemuksia hänellä on ollut aikaisemmista muutostilanteista niin henkilökohtaisessa elämässään kuin työpaikalla. Lisäksi koko työyhteisön muutosmyönteisyys vaikuttaa vahvasti siihen, miten uusia ajatuksia on toteutettu työssä ja miten ollaan valmiita luopumaan epätarkoituksenmukaisista käytännöistä. Joku voi nähdä upean mahdollisuuden siinä, missä toinen näkee kaiken ikään kuin mustien lasien läpi. Kuitenkin on erittäin tärkeää antaa tilaa ihmisten erilaisille tavoille reagoida. Valtaosa ihmisistä selviää suuristakin muutoksista, jos he vain saavat työstää ajatusta. Se on oma prosessi, joka jokaisen on läpikäytävä. tiedottamisen tärkeys korostuu Joen mielestä muutosvaiheessa henkilöstö on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Koskaan ei voi tiedottaa liikaa. Epätietoisuus aiheuttaa ongelmia työyhteisössä. Jos tieto ei kulje, jokaisen toiveet ja pelot ohjailevat käyttäytymistä, väärinkäsityksiä syntyy ja yhteisö voi huonosti. Huonosti johdettu ja suunniteltu muutosprosessi voi poikia monennäköisiä konflikteja työpaikalla. Näen sen työssäni aika tavallisena taustatekijänä. Epätietoisuudessa ihmiset tarttuvat puolikkaaseen sanaan ja pelokas kuulee vain sen, minkä haluaakin kuulla. 12 super

13 parissa, sillä ravintohuollon pilotti alkaa naistentautien ja äitiysosastolla. Piirsimme ja konkretisoimme nykytilanteen. Ruoka jaetaan tarjottimilla, hoitajat juoksuttavat ne potilaille ja keräävät ruokailun jälkeen astiat pois. Se ei ole hoitajan ydintehtävä. Pilotissa käyttöön otetaan uudenlainen ruokavaunu, jolla ateria tuodaan osastolle ja asetetaan tarjolle. Potilaat ottavat itse ruuan lautasille ja aterioivat osaston oleskelutilassa naistentautien ja synnytysten osastolla. Muille osastoille suunnitellaan toisenlainen malli, mikä sopii paremmin heidän tarpeisiinsa. Kehittämisryhmä kaavailee myös aulaemännän toimen perustamista. Keskussairaalan sisääntuloaulaan järjestettäisiin potilasinfonurkkaus, missä potilaat voisivat käyttää esimerkiksi internetiä. Tilassa voisivat muun muassa eri terveysjärjestöt pitää jaossa esitteitään. Tarkoitus on käydä aivan kaikki sairaanhoitopiirin toiminnot läpi. Nyt toteutetut pilotit olivat sellaisia, joista tuli yksiköistä eniten ilmoituksia. Välineja vaatehuollossa pilotti jäi normaaliksi toiminnaksi. Lääkehuollon uudistus jatkuu vuonna 2009, sillä osastofarmaseutit ovat isoissa sairaaloissa normaalia arkipäivää, vaikka meille uutta toimintaa. Kehittämispäällikkö Eija Javanainen esittelee kaaviota ruokahuollon nykykäytännöstä, jossa hoitajan kohdalla on eniten tehtävälaatikoita. Tähänkin tulee muutos. Javanaisen mukaan kaikki pilotit ovat onnistuneet erinomaisesti ja henkilökunta on ottanut ne positiivisesti vastaan. Uudistukset vaativat investointeja, mutta Javanainen uskoo, että kustannukset katetaan ajan myötä uusien käytäntöjen tuomilla säästöillä. Vaikka päätöstenteko olisi vielä kesken, ainakin huhuilta olisi leikattava siivet antamalla tietoa siitä, mitä vasta ollaan suunnittelemassa ja mistä asioista ei vielä ole lopullista tietoa. Muutostilanteissa huhut ottavat nopeasti vallan ja spekulointi kiihtyy. Joki pitää tärkeänä, että työntekijä saa mahdollisuuden miettiä, mitä uudistukset tarkoittavat oman työn kohdalla, ja mitä hänelle tulee tapahtumaan. Kun muutosta saa työstää, alkaa nähdä myös mahdollisuuksia, vaikka alkuun uhkakuvia voi olla enemmän. Kehityskeskustelu esimiehen kanssa voi auttaa kartoittamaan omat vahvuudet ja lisäkoulutuksen tarpeet. Kysymyksiä on paljon ja ihmiset janoavat vastauksia. Siksi on tiedotettava aina sitä mukaa, kun jotain uutta tietoa on ja työntekijöillä on oltava mahdollisuus kysyä lisääkin. Muutosjohtamisen tärkeys korostuu. Lisäksi lähiesimiehiä ei saa unohtaa. Hekin tarvitsevat tukea, ettei käy niin että esimies itse vie omat pelkonsa työyhteisölle. muutoksen kourissa Lähiesimieheltä vaaditaan kykyä kuunnella alaisiaan. Hänen tehtävänsä on kertoa faktat siitä, mihin asioihin muutostilanteessa työntekijä voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Jos työntekijällä ei ole vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, se on aina terveysriski. Toisaalta on olennaisen tärkeää sekin, että työyhteisössä keskustellaan selväksi, Psykologi Marjut Joki on johtava konsultti Työterveyslaitoksen Työyhteisöpalvelutiimissä. mitkä ovat niitä asioita, jotka voidaan yhdessä sopia ja mitkä ovat sellaisia määräyksiä, joita kaikkien on noudatettava. Työyhteisössä pitäisi käydä myös moniammatillisen työryhmän välisiä keskusteluja, sillä joskus ihmisten odotukset ja käsitykset eri ammattiryhmien tehtävistä ja rooleista voivat olla hyvinkin toisistaan poikkeavia ja epärealistisia. Jos työntekijällä on sellainen olo, ettei hän voi vaikuttaa yhtään mihinkään, se turhauttaa ja lisää jännitteitä työpaikan ihmissuhteisiin. Uusi työntekijä voi joutua ikävään tilanteeseen, jos työpaikan ihmissuhteet ovat pahasti tulehtuneet. Ristiriitojen valtaama työyhteisö vaatii tulokasta valitsemaan ikään kuin puolensa. Joki perää työyhteisöiltä vastuullisuutta ja tietynlaista sopimusta sille, että jokainen tulokas saisi tulla työyhteisöön avoimin silmin ja luoda ihmissuhteensa itse. Ikävä kyllä, monta kertaa tulokas saa tietoa muun muassa uusien työtovereidensa luonteesta ja ammattitaidosta joltain toiselta kuin asianomaiselta itseltään. Osallistumalla tällaiseen käyttäytymiseen jokainen yksittäinen työntekijä kantaa vastuuta siitä, miten konflikti laajenee. Voi toki kuunnella, mutta pitäisi myös kannustaa toista selvittämään itse ristiriidat. Ulkopuolelle jääminen vaatii kyllä aikamoista rohkeutta, eivätkä kaikki tähän pysty. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja kehitystyö tehdään useimmiten projektina. Siksi jo sana projekti voi aiheuttaa vastustusta henkilöstössä. Valitettavasti sosiaali- ja terveysalalla on ollut käynnissä monenlaisia samanaikaisia projekteja. Ihmisille tulee väkisin mielikuva siitä, että perustehtäviä ei enää ehdi tehdä, kun jatkuvasti kehitetään jotain. Toivoisinkin, että projektit eivät olisi irrallisia, vaan osa perustyötä ja hyvät tulokset myös otettaisiin käyttöön super 13

14 Hymytyttö lohduttaa teksti ja kuvat marjo sajantola Tyttären itsenäistyminen on kasvun paikka myös äidille. Muuttokuormasta äidille jätetty hymytyttöpatsas lievittää kuopuksesta eroamisen tuskaa. Tyttären kotoa muutto oli vielä kirvelevän tuore, kun kotkalainen lähihoitaja Elisa Tuomi näki Su- Per-lehden kyselyn lempiesineistä. Spontaanisti hän kirjoitti korttiin: Tärkein esineeni on tyttäreni Nooran hymytyttöpatsas. Tuomi kertoo muistavansa aina Korkeakosken ala-asteen kevätjuhlan vuonna 2000, kun hänen viidesluokkalainen tyttärensä kiipesi korokkeelle noutamaan hymytyttöpatsastaan. Sain kyyneleet silmiini, sillä niin ihanalta palkinto tuntui. Mielestäni Noora myös oli ansainnut hymytytön tittelin, sillä hän on aina ollut luonteeltaan auttavainen ja olemukseltaan iloinen, hymytyttö itsekin. Tyttären mielestä palkinto onkin aina ollut äidille tärkeämpi kuin saajalle itselleen. Siksi äiti sai pitää patsaan, kun tytär muutti kotoa pois. Ehkä Noora vielä joskus haluaa tämän itselleen, mutta vielä nyt en voisi tästä luopua, Tuomi jatkaa ja silittää hellästi patsaan hymykuoppaista poskea. tiivis äiti tytär-suhde Nyt tuntuu, että olen menettänyt parhaimman ystäväni! Elisa Tuomi on pohtinut voimakasta reaktiotaan tyttären kotoa muuttoon, sillä ensimmäinen pesästä lentänyt poikanen tämä ei ollut. Perheessä on kaksi Nooraa vanhempaa poikaa, joista toinen on jo perustanut oman perheenkin. Tietenkin oma vaikutuksensa on sillä, että tytär muutti melko kauas, kokonaan toiseen kaupunkiin. Äidin huolta nuorimmaisen pärjäämisestä maailmalla ei pelkkä puhelinkeskustelu lievitä. Minulla itselläni oli vaikea suhde äitiini. En saanut häneltä lapsena sellaista tukea kuin olisin tarvinnut ja jouduin kantamaan vastuuta itsestäni liian nuorena. Halusin katkaista suvussani kulkeneen huonon äiti tytär-mallin ja olla Nooralle myös hyvä ystävä. Tuomi onkin ollut tiiviisti mukana esimerkiksi tyttären tanssiharrastuksessa ja toiminut aina mukisematta autonkuljettajana baletista street-tanssiin ja meikkaajana näytöksissä. Koulun diskoiltoja valvoessaan Tuomi tutustui myös tyttären koulukavereihin. Opetin Nooran tekemään kulmien ja ripsien kestovärjäyksiä, värjäsimme hiuksia ja teimme kaikkia sellaisia tyttöjen juttuja. Kävimme yhdessä uimassa ja kuntosalilla. Nyt tuntuu, että olen menettänyt parhaimman ystäväni! Aikuinen Elisa tajuaa tilanteen, mutta joku pikkutyttö minussa on mielettömän mustasukkainen Nooran uudesta elämästä. Onkohan tämä joku hylkäämisreaktio, jonka juuret ovat lapsuudessani? elä nyt, älä vasta eläkkeellä Toisaalta tyttären rohkeus tuntuu tutulta, sillä Tuomi itsekin on aina tarttunut tilaisuuksiin oppia ja kokea uutta. Hän oli kiinnostunut hoitotyön kehittämisestä jo ennen lähihoitajanopintojaan. Kosmetologiyrittäjänä hän teki vanhusten palvelutalossa jalkahoitoja ja mietti jo silloin lähihoitajan ja jalkahoitajan työn yhdistämistä. Lähihoitajatutkinnon päättötyönä valmistuikin ryhmätyönä jalkojenhoito-opas hoitohenkilökunnalle. Jalkojenhoito on tärkeä osa perushoitoa, sillä hyvä hoito voi estää jopa amputaatiot. Olisin halukas itsekin luennoimaan aiheesta lähihoitajaopiskelijoille, sillä olen työpaikoillani opettanut monille jalkojenhoidon perusteita. Tuomi on halunnut hyödyntää monipuolista osaamistaan, joten hän on työskennellyt laajasti erilaisissa työpaikoissa, kuten kotisairaanhoidossa, keskussairaalan ortopedisellä osastolla ja palvelutalon hoivaosastolla. Tammikuussa hän aloittaa geronomiopinnot, sillä hän on kiinnostunut etenkin vanhuspalvelujen kehittämistyöstä. Vaikka opiskelu työn ohella voi olla raskasta, se ei opiskeluintoa vähennä: Viisikymppisenä kuollut isäni opetti, että elämä on elettävä täysillä ja unelmat on pyrittävä toteuttamaan heti, eikä vasta eläkkeellä. 14 super

15 Hymypoika jo 55-vuotias Hymypoikapatsas ja sitä seurannut hymytyttöpatsas ovat Hyvän toveruuden kilvan palkintoja. Taiteilija Heikki Niemisen suunnittelemat veistokset jaettiin ensimmäisen kerran vuonna Hymytytön tai hymypojan on oltava rehti ja luotettava toveri, avulias, reipas ja iloinen sekä haluttava edistää terveitä elämäntapoja. Kouluyhteisö, luokka, kerho tai oppilaskunta äänestää patsaan saajasta super 15 Lisätiedot:

16 16 super

17 Yötyöläisen kello käy epätasaisesti teksti pävi hujakka kuvitus joonas väänänen Ei ole olemassa kultaista sääntöä siitä, miten yötyöhön sopeutuu. Osa ihmisistä hakeutuu yötyöhön koska kokee viihtyvänsä siinä parhaiten, toisille yötyö taas ei sovi. Osa meistä on illanvirkkuja, toiset aamuvirkkuja. Osa tarvitsee pitkät yöunet tunteakseen olonsa virkeäksi, toiset selviävät lyhyemmillä unilla. Nämä ominaisuudet ovat yksilöllisiä, synnynnäisiä taipumuksia, jotka vaikuttavat nukkumistottumuksiin ja vireystilan vaihteluun vuorokaudenajan mukaan. Näin ollen on hyvin yksilöllistä, kenelle yötyö sopii, kenelle ei, sanoo tutkija Tuuli Lahti Kansanterveyslaitokselta. syöpäriski Lahden mukaan yötyössä on kyse biologisen kellon toimintahäiriöstä. Se voi johtaa esimerkiksi häiriöihin solujen jakautumisessa ja lopulta siihen, että solut alkavat jakautua hallitsemattomasti ja muodostavat syöpäkasvaimen. Yötyöläisellä on riski sairastua päivätyöläisiä herkemmin esimerkiksi rinta-, eturauhas- tai imusolmukesyöpään. Syöpien tavallista korkeampi ilmaantuvuus yötyötä tekevien keskuudessa johtunee osittain siitä, että yötyö häiritsee elimistön biologisen keskuskellon toimintaa. Tämä biologinen kello, suprakiasmaattinen tumake, sijaitsee aivoissa näköhermoristin yläpuolella, Lahti selventää. Viestin valoisan ajan pituudesta biologinen keskuskello saa näköhermoja pitkin. Valo tahdistaa biologisen kellomme toimintaa ja epäsäännölliset työajat aiheuttavat epäsäännöllisyyttä valoisan ajan pituuteen ja ajoitukseen, jolloin myös biologisen kellomme toiminta häiriintyy. Koska biologinen kello säätelee elintärkeitä toimintoja, kuten solujen jakautumista, hormonieritystä ja aineenvaihduntaa, kellon toimintahäiriöt johtavat sen säätelemien toimintojen häiriintymiseen. uni, liikunta ja valorytmi Ihmisen elimistö sopeutuu yötyöhön viiveellä. Jatkuvaa yötyötä tekevälle suositellaan neljää, viittä peräkkäistä työvuoroa elimistön vuorokausirytmiin sopeutumisen vuoksi. Vuorokausirytmillä tarkoitetaan ympäristön pimeä valo-rytmiä, joka ei ole sidonnainen työvuoroihin. Kirkkaalle aamuvalolle altistuminen vaikeuttaa nukahtamista. Uni valve-rytmi muuttuu jatkuvaa yötyötä tekevällä. Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmän mukaan yötyöläisen kannattaisi keskittyä siihen, kuinka menee nukkumaan. Jatkuvaa yötyötä tekevän on tärkeää ottaa huomioon uni, liikunta ja valorytmi. Mitä lähempänä seuraavaa yövuoroa nukkuu, sitä paremmin elimistö jaksaa. Viimeisen yövuoron jälkeen kannattaa nukkua maksimissaan kolme, neljä tuntia, jotta päivärytmiin kääntyminen olisi mahdollista. Jos elämäntilanne sallii, olisi hyvä pysytellä yötyön kaltaisessa rytmissä. Vapaapäivinäkin tulisi nukkua mahdollisimman pitkään ja valvoa illalla mahdollisimman myöhään. Yleensä yötyöhön hakeutuvat henkilöt, jotka ovat luontaisia iltaihmisiä. Toinen mahdollisuus on nukkua kahdessa jaksossa, heti yövuoron jälkeen ja toisen kerran mahdollisimman lähellä ennen seuraavan yövuoron alkua. Viimeisen yövuoron jälkeen päivärytmiin palaamista voi helpottaa aamuvalolla. Kolmivuorotyötä tekevälle henkilölle suositellaan yhtä tai kahta yövuoroa peräkkäin, jotta palautuminen päivävuoroon olisi helpompaa. Liikunnan merkitys yötyötä tekevälle on positiivinen. Härmä tutki jo vuonna 1985 väitöskirjaa tehdessään sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien liikunnan vaikutusta vuoro- ja yötyöhön. Puolen vuoden tutkimustulokset näyttivät, että liikunnalla on positiivinen vaikutus vuorotyötä tekevälle. Aktiivinen liikunta, lenkkeily, voimistelu, uinti ja muu vastaa super 17

18 va urheilulaji vaikutti rentouttavasti uneen. Unettomuus sekä väsymys vähenivät, voimattomuuden tunne katosi ja tukija liikuntaelimet voimistuivat. univaje altistaa sairauksille Niin Lahden kuin Härmänkin mukaan jatkuva yötyö vaatii pieniä nokosia juuri ennen työvuoron alkua. Myös iltapäivänokoset vapaapäivien aikana ovat paikallaan. Jo puolen tunnin nokoset parantavat unettomuutta, josta yötyöläinen saattaa kärsiä univajeen vuoksi. Työpaikoilla voitaisiin ottaa käytäntöön jaettu lepovuoro, jolloin yksi työntekijä kerrallaan ottaisi noin puolen tunnin nokoset toisten pitäessä sillä välin työtehtävistä huolta. Jo potilasturvallisuuden kannalta pienet nokkaunet yöllä olisivat paikallaan. Lentoemännillä tämä käytäntö on olemassa pitkillä mannerten välisillä lennoilla, se takaa vireystason sekä toimintakyvyn säilymisen yli yön, Lahti kertoo. Oikealla unirytmillä, riittävällä nukkumisella ja nokosilla voi vaikuttaa kolmivuorotyön tahdistumiseen sekä yötyöstä palautumiseen, Härmä sanoo. Univaje syntyy kun unta ei saada riittävästi. Jatkuva univaje saattaa altistaa sairauksille, kuten erilaisille sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille, aineenvaihduntahäiriöille sekä esimerkiksi aikuistyypin diabetekselle. Moni kroonisesta univajeesta kärsivä on myös ylipainoinen. Yötyössä on riski lihavoitua, koska öiseen aikaan ruoansulatus on hitaampaa. Lisäksi valvominen vaikuttaa ruokahalua lisäävien hormonien, leptiinin ja greliinin, määrään. Tämä johtaa helposti kaloripitoisen ruuan syömiseen, vaikka elimistö ei sitä tarvitsisi. Välttääkseen epäterveellisiä välipaloja yötyöläisen olisikin hyvä syödä säännöllisesti, kolmen, neljän tunnin välein, kevyitä kuitupitoisia aterioita, jotka pitävät veren sokerin tasaisena, Tuuli Lahti sanoo. Ruoansulatusvaivat johtuvat pääosin siitä, että suolen toiminta on yöllä hitaampaa kuin päivällä. Ilmavaivat, närästys, sekä vatsan turvotus ovat yleisimpiä oireita, eikä ruokavaliolla tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Raskas ruoka väsyttää ja liika kahvin juonti aiheuttaa unettomuutta. Jos kahvia haluaa juoda, on hyvä ajoittaa se työvuoron alkuun. Nesteytyksestä on hyvä huolehtia, mutta siinäkin on muistettava, että täysinäinen rakko herättää päivällä herkästi, sillä munuaiset toimivat heti, Härmä muistuttaa. lähteet: toimivat ja terveet työajat, työterveyslaitos. työryhmä tarja hakola, christer hublin, mikko härmä, irja kandolin, jaana laitinen, mikael sallinen hyvä uni hyvä työ, mikko härmä, mikael sallinen Tieto tuo vastuuta Yötyöläisen arki ei ole niin helppoa kuin voisi kuvitella. Yöllä on otettava huomioon monenlaisia asioita, jotta hoitotyö toimisi myös päivällä. Yötyössä vastuunotto on erilaista. Kun vastaa yksin, kaksin tai kolmisin yövuoron tehtävistä, oppii näkemään asioita eri tavoin. Yökkönä toimiminen lisää vastuuta. Yöhoitajan on tiedettävä kaikesta kaikki, osattava ottaa selvää asioista sekä olla ajan hermolla kaiken aikaa. Antennit on oltava koko ajan ylhäällä, koska rutiinien muutos tapahtuu yllättäen, sanoo kuusi vuotta vakituisena yöhoitajana toiminut nimimerkki Yökkönen. Yökkönen hakeutui vakituiseen yötyöhön kuusi vuotta sitten, lasten ollessa pieniä. Olen aina halunnut olla yöllä töissä, päivävuoro ei houkuta, Yökkönen sanoo. Yötyössä viehättää rauhallisuus, omatahtisuus töiden tekemisessä. Kiire väsyttää enemmän, tällöin yövuoron jälkeen saattaa olla aivan puhki. Jos kii- Kiire, sosiaalisen elämän puuttuminen ja väsymys ovat yötyön varjopuolia. reisiä yövuoroja on useampi, uni maistuu makeammalta. Yötyöläinen voi aika pitkälle määritellä, kuinka työtehtävät suoritetaan, kierretäänkö potilashuoneet tunnin vai kahden tunnin välein. Vakiyökkö tietää, milloin vaipat ja asennot vaihdetaan, eritteet mitataan, tippaletkut vaihdetaan sekä nesteytykset hoidetaan kohdalleen. Yötyöläisen toimenkuva saattaa olla laajempi kuin päivävuorolaisen. Tiettyjä normeja on noudatettava, kiirekin sanelee, paljon voi myös itse suunnitella. Yötyöläinen ymmärtää toista yötyöläistä parhaiten, tuntee toisen tavat toimia eri tilanteissa, osaa antaa tukea sekä tilaa tarvittaessa. Kun työ on joustavaa, homma hoituu myös isommassa kiireessä. Hiljaisempana yönä voi rauhoittua istumaan, mutta kiireisessä yössä on pakko jaksaa taivaltaa. Kaikkien päivätyöläisten pitäisi kokeilla yötyötä ja yötyöläisten päivätyötä, jotta ymmärtäisi arvostaa toisen työpanosta, sanoo nimimerkki Yönhelmi liki kymmenen vuoden kokemuksella. Nimimerkki White Rabbit työskentelee akuutilla kirurgian osastolla ja nauttii työstään. Miespuolisena hoitajana hän tuo turvaa kollegoilleen. Sympaattinen ja rauhallinen olemus herättää luottamusta myös potilaiden keskuudessa. White Rabbit on toiminut vakituisen yöhoitajan virassa kolme vuotta. Yötyö sopii minulle paremmin kuin kolmivuorotyö. Kolmivuorotyössä iltavuorosta aamuvuoroon siirtyminen aiheutti sen, etten pystynyt nukkumaan koko yönä. Univaje syntyi helposti. Työnkuva yövuorossa muuttui jonkin verran, potilaan aamupesut, tutkimuksiin kuljetukset ja jatkuva puhelimeen vastailu jäivät pois. Yötyössä on puolensa. Yötyö on helpompaa, jos ajatellaan päivävuoron hälinää. Yöllä tunnelma on rauhallisempi, vaikka olisi kiireistäkin. Työ yöllä on monipuolista, vaihtelevaa ja arvaamatonta. Koskaan ei tiedä mitä edestään löytää. Yövuoron vie- 18 super

19 pelkkää lentoa Tänä yönä vilutakki oli turha. Rexona petti jo ensimmäisen tunnin aikana, eikä tauosta tarvinnut uneksia ennen kolmea. Silloinkin vain kymmenen minuuttia, joista viisi minuuttia kello soi jatkuvasti. Alaselkä alkoi jomottaa aamutöiden aikaan, virtsarakko vasta kotiinlähdön hetkellä. Oli ollut tyypillinen akuutin kirurgianosaston hektinen yö. Ei tarvittu muuta kuin yksi dementoitunut mummoparka joka ei löytänyt kotiaan, yksi päivystysleikkaus ja lukematon määrä toipuvia leikkauspotilaita, joilla kaikilla tuntui olevan juuri tänä yönä kipeimmät oltavat ja valtava univaje. Aamutyöt saattoi alkaa suoraan kolmen tauon jälkeen. Nestetasapainokaavakkeiden täyttö ja eritteiden tyhjennyskierros sujuivat rivakasti turhia kainostelematta, lämpöjen mittaus ja sokeriarvojen tarkistus sähäkästi. Yö oli pelkkää lentoa, eikä ollut edes ensimmäinen. Kaiken keskellä oli muistettava, että edessä makasi hyvinkin sairas henkilö. Oli minun tehtäväni auttaa häntä jaksamaan. Hymy muuttuu irvistykseksi vasta kotona, kun peilistä heijastuivat verestävät silmät ja haamun kalpea naamataulu. Olo oli krapulainen ilman alkoholia. Unen tuloa ei tarvinnut odottaa, tällä kertaa. päivi hujakka hättävyys piileekin juuri siinä, White Rabbit kertoo. riittävä uni oikea ruoka Kiire, sosiaalisen elämän puuttuminen ja väsymys ovat yötyön varjopuolia. Myös uupuminen, stressi sekä muistin huononeminen ovat mahdollisia. Muistilappuja tarvitsee. Uupumuksen iskiessä mieliala vaihtelee herkästi. Käytös saattaa olla hiljaisempaa, syrjään vetäytyvämpää, jopa vihaista. Vireystason ollessa kohdallaan on hymy herkässä. Yötyön huonoiksi puoliksi luetaan myös se, ettei esimiestä tavata ja potilas- sekä asiakaskontaktit ovat vähäisempiä. Yötyöläisen on osattava pitää itsestään huolta. Väsymys painaa, hartiat ja niska ovat kovalla koetuksella. Koko keho kärsii, jos itseään ei hoida. Liikunta auttaa jaksamaan. Myös oikeanlainen ruokavalio on eduksi. Terveystarkastus säännöllisin väliajoin saattaa olla hyväksi. White Rabbit on ajan hermolla, hän tietää kuinka nukkua ja syödä oikein. Tosin aina kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Joskus yövuorot ovat niin kiireisiä, ettei tauolle ehdi. Vilkas yö vaikuttaa myös päivänukkumiseen. Uneen pääseminen on vaikeaa, eikä uni välttämättä kestä kauan. Päivärytmiin palautuminen ei onnistu aina täysin. White Rabbit elää myös vapaa-ajallaan osittaista yöelämää. Hän menee nukkumaan myöhään yöllä, nukkuu puoleenpäivään, päiväunia unohtamatta. Tämä vaikuttaa sosiaaliseen elämään, kavereita ei juuri tapaa. Joskus poden huonoa omaa tuntoa, asioiden hoitaminen jää vapaapäiville. Yövuoron jälkeen keskityn vain nukkumaan, White Rabbit huokaa. Yökkönen nukkuu yövuoron jälkeen kuusi, seitsemän tuntia. Unien jälkeen hän valmistaa perheelleen ruoan, hoitaa juoksevia asioita. Vapaapäivät ovat vapaata aikaa itselle, silloin voi lepäillä, harrastaa liikuntaa, keskittyä perheeseen. Osa Yökkösen vapaa-ajasta kuluu opiskelun parissa, yötyön ohessa opiskelu on mahdollista. Yönhelmi havaitsi muutama vuosi sitten rinnassaan patin, joka sai hänet huolestumaan. Patti osoittautui vaarattomaksi. Kokemus opetti, että itsestä on pidettävä huolta. Omaa pirteyttä tai väsymystä ei juuri huomaa. Väsymys ja hormonit vaikuttavat mielialaan. Univaje on jatkuva, on nukuttava silloin kuin vain voi, vaikka univaje ei kaiketi sillä korjaannukaan, Yönhelmi sanoo. Yönhelmi kokee, että kymmenen minuutin mikrounet työssä ollessa olisivat paikallaan. Työnantajan asenne on kielteinen, työpaikalla ei suotta istuta, unien ottamisesta puhumattakaan. white rabbit ja yökkönen tekevät yötyötä erikoissairaanhoidossa, yönhelmi on vanhusten hoitolaitoksessa työskentelevä lähihoitaja super 19

20 Ylipaino vaanii vuorotyön tekijää teksti liisa uusiniitty kuvitus joonas väänänen Kun vyötärö alkaa harmillisesti kiristää, olo käydä tukalaksi eikä työtäkään jaksa tehdä yhtä pontevasti kuin aikaisemmin, kannattaa miettiä omaa suhdetta ruokaan. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jaana Laitinen muistuttaa, että vuorotyötä tekevä lihoo herkemmin kuin päivätyössä oleva. Syy ei ole niinkään työssä vaan elämäntyylissä, joka on säännöllisen epäsäännöllinen. Vuorotyössä on vaikea noudattaa säännöllistä syömisrytmiä ja liikuntaa. Tämä altistaa lihomiselle, Laitinen toteaa. Kun ihmisen pitäisi olla levossa, vuorotyötä tekevän elimistö valvoo. Vuorotyö voi laukaista stressin, jota lievitetään alkoholilla tai syömällä. Myös univaje kiihottaa syömään. Jos ihminen nukkuu liian vähän, hormonitoiminta herkistyy ja makean sekä rasvaisen himo yltyy. Tekee mieli pistellä makkaravoileipää ja suklaata, joissa on paljon energiaa. Siinä on sudenkuoppansa: Yöllä insuliinin vaikutus heikkenee elimistön lepovaiheen aikana. Yösyöminen ja hidastunut aineenvaihdunta voivat osaltaan edistää lihomista ja kakkostyypin diabeteksen kehittymistä. Vuorotyötä tekevä nuori on Jaana Laitisen mielestä erityisen lujilla. Pätkätyöt stressaavat, asuntolainat painavat ja pienet lapset vaativat osansa. Nukkuminen ja lepääminen ovat äidille todel- linen haaste. Jatkuvasti muuttuva päivärytmi uuvuttaa, sillä yhteiskunta elää päivätyöntekijän ehdoilla. Jaana Laitinen muistuttaa, että ihmisen normaali unentarve on seitsemästä yhdeksään tuntia vuorokaudessa. Univaje on syytä paikata mahdollisimman pian. Ihanteellisinta olisi ottaa pienet torkut ennen yövuoroon lähtöä, jotta töiden alkaessa olo olisi virkeä. stressisyöminen nostaa kiloja Jaana Laitinen on ollut tekemässä Pohjois-Suomessa 1960 syntyneiden 31- vuotisseurantatutkimusta. Nuorilta kysyttiin, helpottavatko he stressiään tai 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja

Hukkahaavit ja Kaizen. Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja Hukkahaavit ja Kaizen Susanna Mantere Välinehuoltotyönohjaaja 7.10.2016 Mitä Hukkahaavi ja Kaizen on? Hukkahaavi prosessin tarkastelua johon osallistuu eri ammattiryhmiä ja useampi työyksikkö Kaizen on

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008

TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 KT 1 TEHY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2008 Luottamusmieskoulutus Tehy 14.-16.4. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 3-jakso (3/07) Tehy 4.-6.2. Vantaa Luottamusmiesten perusopinnot 1-jakso (1/08)

Lisätiedot

Taustaa tutkielmalle

Taustaa tutkielmalle TYÖVUOROSUUNNITTELUKÄY- TÄNNÖN JA ERGONOMISTEN TYÖAIKOJEN TOTEUTUMINEN TYÖAIKA-AUTONOMIASSA Pro-gradu-tutkielma Mervi Jääskeläinen Ergonomia Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos Kansanterveystieteen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

TUKI-palvelut tulevaisuudessa

TUKI-palvelut tulevaisuudessa TUKI-palvelut tulevaisuudessa en piirretty viiva Päätösseminaari 6.9.2011 Tampere-talo projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen Esityksen sisältö Mitä tukipalvelut ovat? Kuka tuottaa tukipalveluita? TUKI

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi Esioppilaan itsearvionti Lomakkeet 1- Ohje Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearvointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen (11 opp.) Vanhusten kotihoito (2 opp.) Erilaiset toimenpiteet kotihoidossa (2 opp.)

Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen (11 opp.) Vanhusten kotihoito (2 opp.) Erilaiset toimenpiteet kotihoidossa (2 opp.) Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen (11 opp.) Vanhusten kotihoito (2 opp.) Erilaiset toimenpiteet kotihoidossa (2 opp.) Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Yhteistyössä Kallion ennaltaehkäisevän

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste TerveysInfo työmatkat KKI työmatkaliikkumis KKI työmatkaliikkumis kannustaa työmatkojen kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisesti kannattaa, koska työmatka toistuu

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Ulos pätkävankilasta

Ulos pätkävankilasta Ulos pätkävankilasta työntekijä tulisi toimeen yhdellä työsuhteella ja siitä saatavalla palkalla. epäreiluja työn teettämisen tapoja ei paikattaisi verovaroin. Osa-aikaisen palkka jää pieneksi. Esimerkiksi

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot