POHJOISMAINEN AIKUISOPETTAJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOISMAINEN AIKUISOPETTAJA"

Transkriptio

1 POHJOISMAINEN AIKUISOPETTAJA FOTO:JOHANNES JANSSON, NORDEN.ORG Kartoitus pohjoismaisten aikuisopettajien pätevyysvaatimuksista ja aikuispedagogiikan alan koulutusmahdollisuuksista Tekijät: Maria Marquard & Sia Hovmand Sørensen Nationalt Center for Kompetenceudvikling (NCK)

2 Sisältö Esipuhe...4 Lista lyhenteistä...6 Johdanto...7 Raportin rakenne... 8 Kartoituksen kuvaus... 8 Taustaa... 9 Yhteenveto tuloksista ja suosituksista Aikuisopettajien muodolliset pätevyysvaatimukset, kyselytutkimus...15 Yleissivistävä perusopetustason aikuiskoulutus Yleissivistävä toisen asteen aikuiskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Lyhyet korkea-asteen ammatilliset koulutusohjelmat Korkea-asteen aikuiskoulutus (korkea-asteella tapahtuva aikuisten täydennyskoulutus) Maahanmuuttajien opetus Aikuisten erityisopetus Luku- ja kirjoitushäiriöisten aikuisten opetus Nonformaali, julkista tukea saava aikuiskoulutus (vapaa sivistystyö) Nonformaali, julkista tukea saava aikuiskoulutus kansanopistot Nonformaali, julkista tukea saava aikuiskoulutus sivistysliitot ja opintokeskukset.. 29 Rekrytoinnista vastaavien haastattelut...30 Aikuisopettajien osaamisen arvioinnin taustaa...30 Erityyppisen osaamisen painotus...31 Erityisen hyvän aikuisopettajan ominaisuudet...32 Aikuisopettajan pätevyys peruskoulun opettajaan verrattuna...34 Täydennyskoulutuksen määrä...34 Täydennyskoulutuksen sisältö...35 Konkreettisia ehdotuksia aikuisopettajien osaamisen kehittämiseksi...36 Pohjoismaisen yhteistyön merkitys aikuisopettajien osaamisen kehittämiselle...37 Aikuispedagogiikan alan koulutusohjelmat...38 Yhteenvetoanalyysi...38 Opettajankoulutusohjelmat...38 Muut korkeakoulutusohjelmat...38 Täydennyskoulutus...39 Taulukkomuotoiset yhteenvedot...40 EQF 6 -tasoa alemmat aikuispedagogiikan koulutukset...40 EQF 6 -tasoiset aikuispedagogiikan koulutukset...41 EQF 7 -tason (maisteritason) koulutukset...42 Kokoavat poikkittaisanalyysit ja näkökulmia tulevaan työhön...43 Yhteenvetoanalyysi ja ehdotuksia muodollisen pätevyyden kehittämiseen

3 Yleissivistävän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen piirissä työskentelevät opettajat...44 Täydennyskoulutus: korkeakoulut ja yliopistot...46 Pohjoismaisen kielen opettaminen toisena kielenä maahanmuuttajille...47 Aikuisten erityisopetus...47 Luku- ja kirjoitushäiriöisten aikuisten opetus...48 Nonformaali, julkista tukea saava aikuiskoulutus kansanopistot...48 Nonformaali julkista tukea saava aikuiskoulutus sivistysliitot ja opintokeskukset...49 Aikuisopettajien muodollisia pätevyysvaatimuksia koskevaa yleistä pohdintaa ja suosituksia...49 Haastattelujen yhteenvetoanalyysi ja ehdotuksia osaamisen kehittämiseksi...50 Erityyppisen osaamisen ja eri täydennyskoulutussisältöjen painotus...51 Osaamisen kehittämistä koskevia konkreettisia ehdotuksia...51 Pohjoismainen aikuisopettajien osaamisen kehittämisen yhteistyö...52 Aikuispedagogisen alan koulutukset...53 Näkökulmia aikuispedagogiikan alan koulutusmahdollisuuksiin...54 Kirjallisuusluettelo...56 Lista linkeistä ja lähdeviitteistä...57 Raportin teettäjä on Aikuisten oppimisen pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä (SVL). Raportin on rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvosto ja sen on laatinut Nationalt center for kompetenceudvikling (NCK) yhteistyössä Aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (NVL) kanssa. 3

4 Esipuhe Pohjoismailla on historiallisesti ollut ja on edelleen kansainvälisesti merkittävä asema elinikäisen oppimisen alalla. Meillä on kattava ja toimiva aikuiskoulutusjärjestelmä, joka tuottaa korkeatasoista koulutusta. Aikuisopettajien osaaminen on hyvin huomattava tekijä koulutuksen laadun kannalta. Globalisoituneessa maailmassa koulutusjärjestelmään kohdistuu jatkuvasti uusia vaatimuksia. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten aikuisopettajien osaaminen turvataan ja sitä kehitetään. Tämä tutkimus tarkastelee juuri tuota aihealuetta. Tässä tutkimuksessa on käytetty hyväksi myös aiemmista tutkimuksista saatua tietoa, mutta saadut tulokset ovat uusia ja niitä varten on kerätty kattavasti ajankohtaista tietoa. Niinpä kyseessä on ainutlaatuinen kartoitus pohjoismaisten aikuisopettajien pätevyysvaatimuksista ja koulutusmahdollisuuksista. Kunnon kartasta on paljon hyötyä jos haluaa löytää perille. Toivomme, että tämä kartoitus voi johtaa uusien reittien löytymiseen. Kartoitus voi pohjustaa sekä pohjoismaisen että kansallisen tason että instituutiotason päätöksentekoa olemassa olevista ja kehitettävistä koulutusmahdollisuuksista. Elinikäisen oppimisen erityisten pedagogisten ulottuvuuksien merkitys on tunnustettu kansainvälisesti. On merkille pantavaa, että siitä huolimatta pohjoismaisilta aikuisopettajilta edellytetään vain harvoin muodollista aikuispedagogista pätevyyttä. On pohdinnan arvoista, onko tämä pitkällä aikavälillä myönteinen asia. Tutkimuksen on tilannut ja rahoittanut Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Aikuisten oppimisen pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä (SVL). Tutkimuksen toteuttivat yhteistyössä pohjoismainen aikuisten oppimisen verkosto (NVL) ja Tanskassa toimiva Nationalt Center for Kompetenceudvikling (NCK), joka myös osallistui rahoitukseen. Tutkimuksen toteutumisen tärkeä edellytys oli kuitenkin suuri joukko yhteyshenkilöitä, jotka ovat keränneet tietoa ja antaneet tutkijoiden käyttöön aikuiskoulutusalaan liittyvää osaamistaan. Haluammekin kiittää kaikkia tutkimuksen toteuttamiseen osallistuneita. Bjarne Wahlgren johtaja Nationalt Center for Kompetenceudvikling 4

5 Monet pohjoismaiset kollegat ovat auttaneet meitä tutkimuksen toteutuksessa antamalla tietoja ja kommentoimalla sekä osallistumalla kyselylomakkeiden, haastatteluoppaiden ym. laatimiseen. Erityisesti haluamme kiittää seuraavia: Suomi Leena Saloheimo, VSY, NVL:n työryhmä Pirkko Sartoneva, VSY, NVL-koordinaattori Armi Mikkola, Opetusministeriö Jaana Nuottanen, KOL, NVL:n työryhmä Ruotsi Eva Andersson, Göteborgin yliopisto, NVL:n työryhmä Asta Modig, Ruotsin kouluvirasto, NVL-koordinaattori Geoff Erici, Ruotsin opetusministeriö, SVL:n jäsen Norja Jenny Jägsander, Norjan opetusministeriö Gunnar Grepperud, Tromssan yliopisto, NVL:n työryhmä Wenche Rønning, Trondheimin yliopisto, NVL:n työryhmä Sturla Bjerkaker, VOFO, NVL:n työryhmä Ellen Stavlund, VOFO Per Inge Båtnes, Oslon korkeakoulu, NVL:n työryhmä Lis Karin Andersen, VOX, NVL:n työryhmä Sigrun Røstad, VOX Mona Majgaard, Norjan yliopisto- ja korkeakouluneuvosto Islanti Hróbjartur Árnason, Islannin yliopisto, NVL:n työryhmä Sigrun Kristin Magnusdottir, FA, NVL-koordinaattori Sigrun Johannesdottir, FA Tanska Tina Bøgehave Christiansen, Uddannelsesforbundet (Ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen etujärjestö), NVL:n työryhmä Agnete Nordentoft, DFS 5

6 Lista lyhenteistä Lyhenne avattuna Suomennos/suomenkielinen selite AE Arbejdernes Erhvervsråd (DK) Työväenliikkeestä lähtöisin oleva talouspoliittinen instituutti ja ajatushautomo AMU Arbejdsmarkedsuddannelser (DK) Työmarkkinakoulutus: lyhyitä ammatillisia kursseja AVG Almen voksenpædagogisk grunduddannelse (DK) 120 tunnin laajuinen aikuispedagogiikan koulutus AVU Almen Voksenuddannelse (DK) Aikuisten yleissivistävä perusopetustason koulutus BABAR Becoming Adult Educators in the Baltic Sea Region Hankkeen nimi BAEA Becoming Adult Educators in the European Area Hankkeen nimi BKA BasisKompetencer i Arbejdslivet (NO) Työpaikoilla tapahtuvan perustaito-opetuksen ohjelma DPU Danmarks Pædagogiske Universitetsskole (DK) Aarhusin yliopiston kasvatustieteellinen yksikkö DK Tanska EQF European Qualifications Framework Eurooppalainen tutkintojen viitekehys EVA Danmarks Evalueringsinstitut (DK) Koulutuksen tutkimus- ja kehityskeskus FA Fræðslumiðstöð atvinnulífsins (IS) Aikuis- ja ammattikoulutuksen yhteistyöfoorumi FI Suomi FVU Forberedende voksenundervisning (DK) Valmentava aikuiskoulutus IS Islanti LLC (IS) Elinikäisen oppimisen keskus NCK Nationalt Center for Kompetenceudvikling (DK) Aarhusin yliopiston yhteydessä toimiva aikuiskoulutuksen ja ohjauksen tutkimus- ja asiantuntijakeskus NO NVL SE SVL Norja Pohjoismainen aikuisten oppimisen verkosto Ruotsi Aikuisten oppimisen pohjoismaisen yhteistyön VEU Voksen- og efteruddannelse (DK) Aikuis- ja täydennyskoulutus VOX Nationalt Fagorgan for Kompetencepolitik (NO) Kansallinen elinikäisen oppimisen hallintoelin VUC Voksenuddannelsescenter (DK) Aikuiskoulutuskeskus VUFo Studier av vuxenutbildning, folkbildning och högre utbildning (SE) Linköpingin yliopiston aikuiskoulutuksen, kansansivistystyön ja korkeakoulutuksen tutkimuksen osasto 6

7 Johdanto Pohjoismaat tarvitsevat hyvin koulutettua ja joustavaa työvoimaa, jotta Pohjolan vahva asema globaalissa kilpailussa voidaan taata jatkossakin. Aikuisten oppiminen ja osaamisen kehittäminen on pohjoismaisen yhteistyön painopistealue. Kokemusten vaihto, monisektoriset työryhmät ja verkostot sekä aikuisten oppimista ja tiedon omaksumista koskevat yhteispohjoismaiset tutkimukset ja analyysit ovat avuksi, kun halutaan taata koulutuksen ja kehityshankkeiden laatu. Opettajien merkitys aikuiskoulutuksen laadulle on ollut yksi tärkeä esiin noussut teema. Tämä raportti jatkaa aikaisempaa aiheesta tehtyä tutkimusta kartoittamalla aikuisopettajien pätevyysvaatimuksia ja aikuispedagogiikan alan koulutusmahdollisuuksia. Pohjoismaiden ministerineuvoston teettämässä raportissa Norden som en Global vinderregion. På sporet af den nordiske konkurrencemodel (Pohjola globaalina voittaja-alueena. Pohjoismaisen kilpailumallin jäljillä I ) (Mandag Morgen 2005) mainitaan sekä pohjoismaalaisten väliset asenne-erot että taustalla vaikuttavat erityiset yhteispohjoismaiset arvot. Pohjoismaat eroavat toisistaan ilmaisun, toimintatapojen ja järjestelmien suhteen, mutta samanaikaisesti niillä on yhteisiä perusarvoja kuten tasa-arvo, pieni valtaetäisyys, inkluusio ja joustavuus. Nämä arvot ovat tärkeitä myös pohjoismaisessa aikuiskoulutuksessa, jolle tyypillisiä ominaisuuksia ovat muun muassa opettajien ja osallistujien suhdetta leimaava tasa-arvo, vuorovaikutus ja yhteistyö. Pohjoismaiselle aikuiskoulutukselle yhteisiä ovat myös tietyt keskeiset ajankohtaiset teemat kuten aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, ohjaus, erityishuomion kohdistaminen matalasti koulutettuihin, integraatio, innovatiivisuus sekä työelämän ja koulutuksen yhteyden tiivistäminen. Eri maiden koulutusjärjestelmien ja käsitteistön välillä on kuitenkin eroja, jotka vaikeuttavat vertailevan analyysin tekemistä. Siksi on ollut hyvin tärkeää, että kartoituksessa käytettyjen analyysimallien ja kategorioiden kehittämisessä on koko ajan ollut mukana sopivia yhteistyötahoja kustakin Pohjoismaasta. Tämän pohjoismaisen yhteistyön ansioista olemme pystyneet maiden koulutusjärjestelmien eroista huolimatta keräämään ja jäsentelemään relevanttia tietoa aikuisopettajien muodollisista pätevyysvaatimuksista ja aikuispedagogiikan alan koulutusmahdollisuuksista tavalla, joka mahdollistaa vertailun. Kartoituksen tavoitteena on pohjustaa keskustelua siitä, onko tarjolla riittävästi koulutusmahdollisuuksia aikuisopettajien työssään kohtaamiin haasteisiin ja vaatimuksiin nähden sekä luoda perustaa jatkotoimille, yhteistyölle ja Pohjoismaiden väliselle inspiroivalle vuorovaikutukselle. Opettajan merkitystä koulutuksen laadulle, vaikuttavuudelle ja hyödyllisyydelle on käsitelty monissa tutkimuksissa. Pohjoismaisessa raportissa Komparativt studie af de nordiske læreruddannelser (Vertaileva tutkimus pohjoismaisista opettajankoulutusohjelmista) (Pohjoismaiden ministerineuvosto 2008) painotetaan laajan kansainvälisen tutkimuksen perusteella opettajien osaamisen ja asiantuntemuksen merkitystä koulutuksen laadulle ja vaikutukselle. Kirjoittajat toteavat muun muassa, että koulutusjärjestelmän laadun rajat määrittyvät opettajien laadun mukaan (s. 88). Tanskan koulutusjärjestelmän laatua käsittelevän raportin (Tanskan opetusministeriö 2000) mukaan yksi korkean koulutustason säilyttämisen edellytyksistä on, että sekä opettajat että johto ovat päteviä ja motivoituneita (s. 95). Juhlajulkaisun Udfordringer for voksnes læring. Et nordisk perspektiv (Aikuisten oppimisen haasteita. Pohjoismainen näkökulma) yhdessä artikkelissa taas painotetaan, että aikuisten oppimisen suurin haaste on hyvä opettaja (Wahlgren 2004: 221). Sekä pohjoismaisella tasolla että kansainvälisesti on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota aikuisopettajuuden ammatillistumiseen olennaisena osana aikuisille suunnatun koulutuksen ja oppimisprosessien laadun kehittämistä (ks. esim. Milana 2010a, 2010b). I Suom. huom: tekstissä käsiteltyjen pohjoismaisten tutkimusten ja raporttien nimet on suomennettu (suomennos kursiivilla) selvyyden vuoksi, mutta niistä ei ole olemassa suomenkielisiä versioita. 7

8 Aikuisten oppimisen pohjoismaisen yhteistyön neuvonantajaryhmä (SVL) on tukenut useita aikuisopettajuuteen liittyviä kehityshankkeita ja tutkimuksia pohjoismaisen aikuisten oppimisen verkoston (NVL) ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelman kautta. NVL on muun muassa toteuttanut vuonna 2006 aloitetun aikuispedagogisen kehityshankkeen Innova tive læreprocesser i praksis (Innovatiiviset oppimisprosessit käytännössä). Hankkeessa kartoitettiin aikuisopettajien uusia osaamistarpeita, ja tuloksia käytetään hyväksi muun muassa kehitettäessä konkreettisia yhteispohjoismaisia kursseja ja koulutuksia aikuisopettajille (Marquard 2009). Nordplus Aikuiskoulutus on tukenut aikuisopettajien pätevyyttä käsittelevää vertailevaa tutkimusta Becoming Adult Educators in the Baltic Sea Region (BABAR) (Milana 2010a). Tutkimuksessa käsiteltiin Ruotsin, Tanskan ja Viron tilannetta. Aiempien tulosten ja suositusten perusteella SVL määritteli tämän kartoituksen tehtäviksi: Kartoittaa aikuisopettajiin kohdistuvat muodolliset pätevyysvaatimukset Kartoittaa aikuispedagogiikan alalla tarjolla olevat koulutusmahdollisuudet Syventää kartoitusta tutkimalla rekrytoinnista vastaavien henkilöiden suhtautumista aikuisopettaji en osaamiseen Kuvailla eri Pohjoismaiden ja eri aikuiskoulutusmuotojen välisiä mahdollisia eroja ja yhtäläisyyksiä yllä mainittujen kolmen pääelementin osalta. Suositella yllä mainittujen kartoituskohteiden perusteella mahdollisia yhteispohjoismaisia jatkotoi menpiteitä, esim. kehityshankkeita, tutkimuksia tai muuta toimintaa. Raportin rakenne Raportin alussa kuvaillaan tutkimuksen toteutustapaa, jonka jälkeen käydään läpi aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja niiden suhdetta tähän raporttiin. Seuraavaksi tehdään selkoa erityyppisissä aikuiskoulutusohjelmissa toimivien pohjoismaisten aikuisopettajien pätevyysvaatimuksista. Selontekoa syvennetään ja täydennetään analysoimalla pohjoismaisten oppilaitosten rekrytointivastaavien haastatteluja. Seuraavaksi eritellään aikuispedagogiikan alan opiskelumahdollisuuksia Pohjoismaissa. Raportin lopussa on kartoituksen kolmen pääelementin mukaisesti jaotellut, kokoavat ja keskustelevat poikittaisanalyysit. Lisäksi pohditaan aikuisopettajien ammattitaidon kehittämiseksi madollisesti tehtävää tulevaa pohjoismaista yhteistyötä. Lukijoille tiedoksi, että sekä aikuisopettajien muodollisten pätevyysvaatimusten että aikuispedagogiikan alan koulutusmahdollisuuksien kartoituksen liitteenä on mittava linkkikokoelma. Linkkien avulla lukijat voivat etsiä lisää tietoa heitä erityisesti kiinnostavista asioista. Kartoituksen kuvaus Kartoituksen on toteuttanut tanskalainen Nationalt Center for Kompetenceudvikling (NCK). Kartoituksessa käytetyt tiedot kerättiin kysymyslomakkeiden ja puhelinhaastatteluiden avulla sekä aikuisopettajien pätevyysvaatimuksia ja koulutusmahdollisuuksia käsittelevistä viranomaislähteistä ja aiemmista tutkimuksista. Yhteinen ymmärrys käsitteistä on välttämätön edellytys Pohjoismaiden välisten erojen ja yhtäläisyyksien kuvailulle. Käsite aikuinen määritellään ja sitä käytetään eri tavoin eri Pohjoismaissa, ja useissa maissa käydään keskustelua siitä, missä menee nuoren ja aikuisen raja aikuiskoulutuksessa. NVL:n kehityshankkeessa Innovative læreprocesser i praksis (Innovatiiviset oppimisprosessit käytännössä) (Marquard 2009) tuotiin esiin muun muassa seuraavanlaisia aikuisuuden määritelmiä: yli 16-vuotias, joka ei enää ole formaalissa koulutusjärjestelmässä, henkilö joka kuuluu aikuiskoulutusjärjestelmän 8

9 piiriin, henkilö joka on suorittanut peruskoulun, 18-vuotias eli täysi-ikäinen henkilö. Tässä kartoituksessa aikuisopettajilla tarkoitetaan aikuiskoulutuksen parissa työskenteleviä opettajia. Aikuisopiskelijoilla tarkoitetaan henkilöitä jotka ovat ryhtyneet uudelleen opiskelemaan oltuaan lyhyemmän tai pidemmän aikaa poissa formaalin koulutusjärjestelmän piiristä ja ovat yli 18-vuotiaita. (Suom. huom: Tanskassa aikuisopiskelijoiksi luettavat henkilöt opiskelevat erillisessä aikuiskoulutusjärjestelmässä.) Pohjoismaiden koulutusjärjestelmät eroavat toisistaan, mikä vaikeuttaa vertailevan tutkimuksen tekemistä. Esimerkiksi Tanskassa on peruskouluikäisille nuorille suunnattuja riippumattomia sisäoppilaitoksia ja muita koulumuotoja, joita ei ole muissa Pohjoismaissa ( kostskole, husholdningsskole, håndarbejdsskole ). Kansanopistoja on muissa Pohjoismaissa paitsi Islannissa. Ruotsissa ja Suomessa vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat antaa tutkintoon johtavaa koulutusta, kun taas Tanskassa se ei ole mahdollista. Joissakin maissa lukihäiriöisten opetus kuuluu erityisopetuksen piiriin, kun taas toisissa maissa sitä koskee oma erityinen lainsäädäntö. Islantiin on perustettu alueellisia oppimiskeskuksia, joissa järjestetään sekä yleissivistävää että ammatillista koulutusta ja kursseja usein tiiviissä yhteistyössä paikallisten työelämätahojen kanssa. Tanskassa opettajankoulutusta annetaan ei-yliopistollisissa ammatillisissa korkeakouluissa (professionhøjskoler) ja sama opettajankoulutus antaa suurelta osin pätevyyden vuosiluokkien 1 10 opettamiseen. Muissa Pohjoismaissa opettajankoulutusohjelmat ovat akateemisia, kohderyhmän luokka-asteen mukaan eriytettyjä yliopistollisia koulutusohjelmia. Tanska on ainoa Pohjoismaa, jossa on erillinen tutkintojärjestelmä aikuisopiskelijoille. Muissa Pohjoismaissa aikuisopiskelijat opiskelevat usein samassa järjestelmässä kuin nuoremmat opiskelijat. Näistä eroista johtuen tutkimus on rajattu alueille, joilla vertailu on mahdollista. Tutkimus kattaa seuraavat aihealueet: Aikuisopettajien muodolliset pätevyysvaatimukset formaalissa yleissivistävässä ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa perusopetustasolta korkeakoulutasolle sekä nonformaalissa, julkista tukea saavassa koulutuksessa, jota järjestävät kansanopistot sekä sivistysliitot ja opintokeskukset. Aikuispedagogisen alan koulutusmahdollisuudet. Kartoitusta täydentää haastattelututkimus, jossa eritellään oppilaitosten rekrytoinnista vastaavien näkemyksiä osaamistarpeista. Tutkimukseen on haastateltu rekrytoinnista vastaavia oppilaitosten ja osastojen johtajia yleissivistävän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen piiristä sekä vapaan sivistystyön alueelta kaikista pohjoismaista. Pohjoismaiset kollegat ovat osallistuneet tutkimusten kommentointiin. Lisäksi kartoituksen toteuttamisessa on käytetty apuna pohjoismaisia tutkimuksia ja raportteja, jotka käsittelevät pohjoismaista opettajankoulutusta, aikuisopettajien koulutusta ja aikuispedagogiikkaa. Näistä raporteista peräisin olevia tuloksia, tietoa ja suosituksia on sisällytetty tähän kartoitukseen. Näin ollen kartoitus on täydentävä ja kokoava esitys, jossa tarkastellaan pohjoismaisen aikuisopettajan osaamistarpeita ja ammattitaidon kehittämistä. Taustaa Aiempia tutkimuksia ja kartoitushankkeita on käytetty tämän kartoituksen taustamateriaalina, ja niiden tuloksia mainitaan silloin kun ne ovat relevantteja. Erityisen kiinnostavia tämän tutkimuksen kannalta ovat olleet seuraavat raportit: Komparativt studie af de nordiske læreruddannelser (Vertaileva tutkimus pohjoismaisista opettajankoulutusohjelmista) (Pohjoismaiden ministerineuvosto 2008). Tutkimuksen toteuttivat Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta Danmarks Evalueringsinstitut (EVA) ja Danmarks Pædagogiske Universitetsskole. Tutkimuksessa vertaillaan pohjoismaisia opettajan koulutusohjelmia neljän pääkriteerin osalta, joihin kuuluvat mm. työsuhteen ehdot ja opettajien pätevyysvaatimukset. Johtopäätöksissä viitataan vertailun esiin tuomiin haasteisiin, ja tutkimuk- 9

10 seen sisältyy kattava selonteko yleisistä ja ammatillisista opettajankoulutusohjelmista. Raportti on relevantti aikuisopettajiin kohdistuvien pätevyysvaatimusten kartoitukselle, koska siinä käsitellyt opettajien pätevyysvaatimukset ovat monelta osin samoja kuin yleissivistävässä perusopetusasteen ja toisen asteen aikuiskoulutuksessa. Raportissa ei käsitellä aikuisopettajien koulutusta eikä aikuispedagogista osaamista. Eurooppalaisen hankkeen Alpine - Adult Learning Profes sions in Europe (Andersson 2010) pohjoismaisista osaraporteista käy ilmi, että vaikka aikuisopettajalla on keskeinen merkitys aikuiskoulutuksen laadulle, aikuisopettajista ja heidän työstään on hyvin vähän tietoa saatavilla. Hankkeen tulokset osoittavat, että aikuisopettajan ammatista ja osaamisesta on olemassa hyvin erilaisia käsityksiä. Raportin mukaan sama suuntaus on nähtävissä sekä Pohjoismaissa että muualla Euroopassa. Tämä kartoitus voi täydentää Alpine-hankkeen pohjoismaista osaa tuomalla lisää konkreettista tietoa aikuisopettajan ammatista ja opettajiin kohdistuvista vaatimuksista. Innovative læreprocesser i praksis. Et udviklingsforløb (Innovatiiviset oppimisprosessit käytän nössä. Kehityshanke) (Marquard 2009). NVL:n aikuispedagogisen työryhmän toteuttaman kehityshankkeen tuloksista ilmeni, että aikuisopettajille soveltuvaa täydennyskoulutustarjontaa tarvitaan. Raportissa suositellaan mm. pohjoismaisten, eri aikuiskoulutusmuotojen rajat ylittävien täydennyskoulutusmahdollisuuksien luomista prosessi- ja kokemuspohjaisten kurssien muodossa. Nämä kurssit täydentäisivät olemassa olevia formaalin sektorin koulutusmahdollisuuksia. Aikuisopettajien pätevyysvaatimusten ja nykyisten koulutusmahdollisuuksien kartoitus on tärkeä edellytys täydentävien koulutusmuotojen kehittämiselle. Nordplus Aikuiskoulutus -hankkeen BABAR (Milana 2010a) raportissa kuvaillaan Tanskan, Viron ja Ruotsin koulutusjärjestelmiä sekä mahdollisuuksia suorittaa aikuisopettajan tutkinto näissä maissa. Raportin keskeisiä johtopäätöksiä on, ettei aikuisopettajia ja heidän koulutustaan juurikaan mainita politiikka-asiakirjoissa, ettei aikuisopettajilta näissä kolmessa maassa edellytetä aikuiskasvatusalan tutkintoa. Lisäksi raportissa todetaan, että aikuisopettajiin suuntautuvat muodolliset pätevyysvaatimukset koskevat useimmiten opetettavaa ainetta tai yleispedagogista pätevyyttä. Tilanne on sama sekä yleissivistävän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen että vapaan sivistystyön osalta. Aikuisopettajan ammatissa toimiville on tarjolla erilaisia kursseja ja täydennyskoulutusta, mutta aikuisopettajan ammattiin valmistavaa ja valmentavaa koulutusta ei juuri ole saatavilla. Aikuisopettajien mainitaan usein olevan self-taught professionals, ja ammattiryhmää kuvaillaan vaikeasti määriteltäväksi. Raportissa käsitellään useita tekijöitä, joita on kartoitettu myös tässä tutkimuksessa, mutta siinä tarkastellaan vain kahta viidestä Pohjoismaasta. EU-komission alaisen elinikäisen oppimisen Grundtvig-ohjelman rahoittamassa hankkeessa BAEA Becoming Adult Educators in the European Area (Milana 2010b) päädyttiin pääosin samansuuntaisiin johtopäätöksiin. Raportissa huomautetaan muun muassa, että vaikka aikuiskoulutukseen kohdistuu paljon huomiota, aikuisopettajien pätevyyttä ei juuri huomioida. Monilla aikuisopettajaksi ryhtyvillä ei ole erityistä aikuispedagogista osaamista, ja alalla toimivilla on monia erilaisia käsityksiä ammatin päämääristä, mahdollisuuksista, erityispiirteistä jne. Raportissa suositetaan muun muassa aikuisopettajien peruskoulutusohjelman perustamista sekä laadukkaan täydennyskoulutuksen järjestämistä, jotta aikuisopettajat voivat kehittää kulttuurista, metodista, teoreettista ja ammatillista osaamistaan. Gunnar Grepperudin ja Wenche Røn ningin tutkimuksessa Teaching Adults just a matter of talent? Analyzing attitudes on teacher profes sionalism in Norwegian adult education (Rønning & Grepperud 2009) lähtökohtana on käytetty aiempia tutkimushankkeita, joissa tuodaan näkyväksi aikuisopettajan erityisosaamisen merkitys koulutuksen laadulle. Tässäkin raportissa tuodaan esiin, että aikuisopettajien osaamisen kehittämiseen ja ammatillistumiseen on kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Raportissa mainitaan mahdollisia syitä tähän epäkohtaan ja ehdotetaan toimenpiteitä sen korjaamiseksi. Raportissa IVEU Integration gennem voksen- og efteruddannelse (Integraatiota aikuiskoulutuksen kautta) (Pohjoismaiden ministerineuvosto 2010) on kartoitettu eri pohjoismaiden strategi- 10

11 oita ja toimintatapoja maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä integroinnissa työmarkkinoille aikuiskoulutuksen avulla. Raportissa mainitaan opettajien merkitys koulutuksen vaikuttavuudelle. Siinä todetaan myös, että alalla tulisi järjestää järjestelmällistä osaamisen kehittämistä pohjoismaisia kieliä toisina kielinä opettaville aikuisopettajille. Lisäksi tulisi kehittää tietotekniikan käyttöä sekä yksilöllisten osaamisarvioiden tekemistä opiskelijoille. Maahanmuuttajien opetus sisältyy tähän kartoitukseen. Yhteenveto tuloksista ja suosituksista Kartoituksen tulokset esitellään tässä raportissa kolmeen eri osa-alueeseen jaoteltuina. Ensimmäinen osa on yleiskatsaus eri aikuiskoulutusohjelmissa ja -muodoissa toimivien aikuisopettajien muodollisiin pätevyysvaatimuksiin. Toisessa osassa kuvaillaan, millaista osaamista eri aikuiskoulutusmuotojen rekrytointivastaavat painottavat eri Pohjoismaissa. Kolmanneksi raportissa tarkastellaan aikuispedagogiikan alan koulutusmahdollisuuksia. Raportin lopussa on kokoavat poikittaisyhteenvedot jokaisesta osa-alueesta. Analyysien pohjalta raportissa ehdotetaan kursseja, koulutuksia ja muuta toimintaa, jolla voidaan vahvistaa pohjoismaisten aikuisopettajien osaamista ja sitä kautta parantaa aikuiskoulutuksen laatua. Näitä ehdotuksia on esitetty aina kunkin osa-alueen käsittelyn yhteydessä. Tärkeimmät tulokset esitetään alla tiivistetysti raportin rakennetta mukailevassa muodossa. Aikuisopettajien pätevyysvaatimukset Raportissa kartoitetaan niitä muodollisia pätevyysvaatimuksia, joita kohdistuu aikuisopettajiin jotka työskentelevät yleissivistävässä tai ammatillisessa aikuiskoulutuksessa perusasteella ja toisella asteella, lyhyissä korkea-asteen koulutusohjelmissa ja täydennyskoulutusohjelmissa yliopistoissa ja korkeakouluissa, erityisopetuksessa, lukihäiriöisille suunnatussa opetuksessa, aikuisten maahanmuuttajien kieltenopetuksessa ja sivistysliitoissa/opintokeskuksissa. Kartoitus osoittaa, että eri koulutustyyppien ja -muotojen välisistä eroista huolimatta myös selkeitä yhteisiä piirteitä on havaittavissa. Yleisesti ottaen aikuisopettajilta edellytetään korkeaa muodollista pätevyyttä yleispedagogiikan ja opetettavan aineen osalta. Poikkeuksena on vapaa sivistystyö, jossa ei edellytetä muodollista pätevyyttä opetettavan aineen osalta. Missään Pohjoismaassa ja missään aikuiskoulutusmuodossa ei yleensä edellytetä muodollista näyttöä aikuispedagogisesta osaamisesta. Erityistä aikuispedagogista pätevyyttä edellytetään ainoastaan joillakin tietyillä aloilla ja ainoastaan Tanskassa. Monien koulutusalojen osalta opetettavan aineen pätevyysvaatimukset ovat korkeimmat Suomessa. Islannissa on vähiten muodollisia pätevyysvaatimuksia niin opetettavan aineen, yleispedagogiikan kuin aikuispedagogiikan osalta. Perusasteen opettajien koulutus on siirtymässä akateemisempaan suuntaan ja erikoistuminen tiettyyn opetettavaan aineeseen ja tietyn ikäisiin oppilaisiin lisääntyy. On merkille pantavaa, että samaan aikaan aikuisista koostuvan kohderyhmän erityistarpeisiin ja oppimisedellytyksiin (esim. aikuisten kokemukset ja elämäntilanne) ei kiinnitetä huomiota. Lisäksi aikuiskoulutusohjelmien sisältö ja organisointi (esim. joustavat opiskelumuodot, työpaikoilla tapahtuva opetus ja eri alojen välinen yhteistyö) edellyttävät aikuisopettajilta aikuisdidaktista osaamista, joka eroaa perusasteen opettajien osaamisesta. Rekrytoinnista vastaavien arviot aikuisopettajien osaamisesta Tutkimuksen puitteissa tehtiin kaikkiaan 29 haastattelua, jotka jakautuivat tasaisesti yleissivistävien, ammatillisten ja vapaan sivistystyön oppilaitosten välille viidessä Pohjoismaassa. Haastatteluista ilmenee selkeästi että opetettavan aineen osaaminen arvioitiin tärkeimmäksi osaamisalueeksi kaikilla sektoreilla ja ylivoimaisesti tärkeimmäksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Tämä arvotus ilmenee siinä, miten rekrytoinnista vastaavat priorisoivat erilaista osaamista (opetettavan aineen osaaminen, 11

12 yleispedagoginen ja aikuispedagoginen osaaminen ja suhtautuminen/asenne) sekä siinä millaista täydennyskoulutusta he tarjoavat opettajille. Yleispedagogista osaamista pidetään tärkeämpänä kuin aikuispedagogista. Toisaalta suurin osa haastatelluista on sitä mieltä, että aikuisopettajien ja peruskoulun opettajien välillä on eroja. Kaikki kuvailevat aikuisopettajiin kohdistuvia erityisiä osaamisvaatimuksia. Niihin kuuluvat niin henkilökohtaiset ominaisuudet, aikuisten psykologian ja kehitysprosessien, oppimisedellytysten ja vastarinnan muotojen ymmärrys sekä aikuispedagogiikan tuntemus ja kokemuspohjaisten sekä osallistavien työmuotojen hallitseminen. Haastatteluissa tuotiin esiin useita konkreettisia koulutukseen liittyviä ehdotuksia, joista ilmenee, että eri aikuiskoulutusmuodoilla on sekä toisistaan poikkeavia että yhteisiä täydennyskoulutustarpeita. Yhteistä on mm. aikuispedagogisen ja -didaktisen teorian ja käytännön tuntemuksen tarve. Tietyn koulutusmuodon omia tarpeita taas toivat esiin esimerkiksi ammattikoulutusalalla työskentelevät vastaajat: he toivovat kustannusintensiivisille, opiskelija- ja työntekijämääriltään pienille aloille räätälöityjä kursseja ja korostavat opetettavan alan työkokemuksen tärkeyttä aikuisopettajalle. Kaikkien Pohjoismaiden sivistysliitot ja opintokeskukset ja jotkut islantilaiset koulutuksentarjoajat mainitsevat, että sivutoimisia opettajia on vaikeaa motivoida osallistumaan täydennyskoulutukseen, vaikka samaan aikaan rekrytoinnista vastaavat kokevat että tämä opettajaryhmä tarvitsee lisää pedagogista osaamista. Erityisesti yleissivistävän koulutuksen piirissä toivotaan kursseja, joissa opittaisiin vaihtelevia työtapoja ja -muotoja. Ylivoimaisesti suurin osa rekrytointivastaavista on myös kiinnostunut aikuiskoulutusmuotojen rajat ylittävistä koulutusmahdollisuuksista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä. Koulutustarjonta Kartoitus osoittaa, että aikuispedagogiikan alan koulutusta on tarjolla, mutta koulutustyypit ja koulutustarjonnan laajuus vaihtelevat huomattavasti eri Pohjoismaiden välillä. On merkille pantavaa, että aikuiskasvatusalan akateemisen perustutkinnon voi suorittaa ainoastaan Suomessa ja osittain Ruotsissa. Syksyllä 2011 Norjassa käynnistetään alempaan korkeakoulututkintoon johtava aikuispedagogiikan koulutusohjelma; tällä hetkellä Norjassa voi suorittaa aikuispedagogiikasta ylemmän korkeakoulututkinnon. Muissa Pohjoismaissa aikuisopettajat voivat hankkia lisäosaamista eritasoisten täydennyskoulutusten avulla ja osittain erikoistua tiettyjen kohderyhmien tarpeisiin. Koulutukset eroavat toisistaan sisällön ja laajuuden osalta, joten eri Pohjoismailla on eri vahvuuksia tietyillä osaalueilla. Tanska erottuu muista Pohjoismaista selkeästi siinä, että tavallisessa (pääosin maksuttomassa) koulutusjärjestelmässä ei ole tarjolla mitään aikuispedagogista koulutusta. Toisaalta Tanskassa on Pohjoismaiden laajin aikuispedagogiikan täydennyskoulutustarjonta. Kaikki täydennyskoulutus Tanskassa ja osittain myös Norjassa on maksullista. Kartoituksesta ilmenee, että Suomessa on muita Pohjoismaita enemmän formaalin sektorin aikuiskoulutustarjontaa. Toiseksi eniten tarjontaa on Ruotsissa, jossa koulutukset ovat lyhyempiä kuin Suomessa. Yleisesti ottaen aikuispedagogiikan alan koulutustarjonta näyttää olevan kattavinta Suomessa ja Tanskassa (joskin eri tavoin järjestettyä). Seuraavana listalla on Ruotsi, kun taas Norjassa ja Islannissa koulutustarjonta on rajallisempaa. Suosituksia Kuten tästä kartoituksesta ilmenee, aikuiskoulutus on painopistealue kaikissa Pohjoismaissa. Eri maiden kansallisissa priorisoinneissa, koulutusjärjestelmien rakenteissa ja yksittäisen aikuisopettajan koulutusmahdollisuuksissa ja työoloissa on eroja. Silti kartoitus osoittaa, että Pohjoismaiden välillä on paljon merkittäviä yhtäläisyyksiä, joiden perusteella yhteispohjoismaisten toimenpiteiden suositteleminen on mielekästä. Seuraavaksi esitämme tämän kartoituksen tuloksiin perustuvia toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla voidaan parantaa aikuisopettajien osaamista ja pohjoismaisen aikuiskoulutuksen laatua. 12

13 Aikuispedagogiikan alalla on meneillään useita pohjoismaisten toimijoiden yhteistyöhankkeita, joiden tavoitteena on saada aikaan yhteispohjoismaista koulutustarjontaa. Suunnitteilla on esim. pohjoismainen aikuispedagogiikan maisteriohjelma ja pohjoismainen ylempään korkeakoulututkintoon johtava opettajankoulutusohjelma. Myös sivistysliitoilla ja opintokeskuksilla, kansanopistoilla ja kansansivistysalan kattojärjestöillä on omat vakiintuneet pohjoismaisen yhteistyön muotonsa. Lisäksi NVL ja Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelma osallistuvat aikuisopettajien osaamisen kehittämiseen mm. toteuttamalla omia hankkeita ja tukemalla eri toimintamuotoja. Siksi suositamme, että tulisi: Luoda rakenteita ja tietokanavia, joiden avulla voidaan synnyttää vahvempia yhteyksiä erilaisten pohjoismaisten aikuispedagogiikan kehityshankkeiden sekä kehitteillä olevien yhteispohjoismaisten koulutusohjelmien välillä. Kartoituksesta käy ilmi, että yksittäisillä Pohjoismailla voi olla erityisiä osaamisalueita ja vahvuuksia koulutusohjelmien, kehityshankkeiden tai koulutuksen organisoinnin eri osa-alueilla. Näitä eroja voitaisiin hyödyntää luomalla lisää mahdollisuuksia erityisosaamisen ja kokemusten vaihtoon. Useat rekrytointivastaavat mainitsivat haastattelussa, että rajalliset talousresurssit ovat esteenä opettajien täydennyskoulutukselle. Oppilaitosten on vaikeaa selvitä etenkin kurssimaksun päälle tulevista palkkakustannuksista. Tähän perustuen olisi suositeltavaa: Varmistaa, että ajankohtaista tietoa eri maiden erityisosaamisesta on aina saatavilla ymmärrettävässä ja vertailukelpoisessa muodossa samaan tapaan kuin tässäkin raportissa siteeratuissa tutkimuksissa Komparativt studie af de nordiske læreruddannelser (Pohjoismaisten aikuiskoulutusohjelmien vertaileva tutkimus) (Pohjoismaiden ministerineuvosto 2008) sekä Muligheder for en fællesnordisk læreruddannelse på kandidatniveau (Selvitys yhteispohjoismaisen ylempään korkeakoulututkintoon johtavan opettajankoulutusohjelman mahdollisuuksista) (Pohjois maiden ministerineuvosto 2010) Tukea taloudellisia ja käytännön mahdollisuuksia täydennyskoulutuksen järjestämiseen luomalla pohjoismaisissa oppilaitoksissa toimivien opettajien välistä yhteistyötä ja harjoitteluvaihtotoimintaa Tässä kartoituksessa esiin on noussut tiettyjä aikuispedagogiikkaan ja -didaktiikkaan liittyviä näkökantoja, jotka näyttävät olevan relevantteja kaikissa koulutusmuodoissa ja maissa. Nämä yhteiset teemat liittyvät aikuisopettajana toimimiseen ja aikuisille suunnattujen koulutusohjelmien luomiseen asiasisällöstä riippumatta. Ne sopisivat hyvin käsiteltäviksi yhteispohjoismaisissa, eri koulutusmuodoille suunnatuissa täydennyskoulutuksissa. Eri maissa toimivien ja eri aineita opettavien opettajien näkökulmat toisivat teemoihin lisävivahteita, lisäisivät ymmärrystä ja antaisivat opettajille uusia tapoja käsitellä opetussisältöjä. Eri maissa, eri koulutusmuodoissa ja eri osaamisympäristöissä toimivien kollegojen tapaaminen voi laajentaa kulttuurista (sekä ammattikulttuuriin että kansalliseen kulttuuriin liittyvää) ja kielellistä osaamista. Niinpä suosittelemme lyhyt- tai pidempikestoisten pohjoismaisten kurssien ja täydennyskoulutusten järjestämistä sellaisista aikuispedagogiikkaan liittyvistä aiheista tässä kartoituksessa tärkeiksi havaituista aiheista, kuten: Teoriatieto aikuisuuden ehdoista, psykologiasta ja kehityksestä sekä niiden edellyttämästä erityisestä aikuisdidaktisesta lähestymistavasta Kokemusperäiset ja osallistavat työmuodot, joiden käytössä huomioidaan aikuisopiskelijoiden osaaminen ja elämänkokemus Paljon tietävistä ja taitavista osallistujista koostuvien heterogeenisten ryhmien opettaminen siten, että oppimista tapahtuu sekä opettajan ja osallistujan välillä että osallistujien kesken Teoriatieto ja ymmärrys aikuisten vastarintamuodoista ja siitä, miten vastarinta voidaan kääntää osallistujien hyödyksi Tarvearvioinnin laadinnan sekä yritysten tarpeisiin räätälöityjen kurssien suunnittelun ja toteutuk- 13

14 sen harjoittelu Opetussisältöjen kytkeminen relevantteihin työelämän ja yhteiskunnan tilanteisiin Aikuisopiskelijoille konkreettisiin konteksteihin soveltuvan opetusmateriaalin kehittäminen Yksilöllisten osaamisarviointien tekeminen opiskelijoille (aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen) Tietotekniikan käytön harjoittelu ja tietotekniikkataitojen opettaminen aikuisille Kurssien suunnitteluun ja toteutukseen liittyvä budjetointi ja taloushallinto Kartoituksesta ilmenee, että aikuisopettajan tulee osata toimia heterogeenisissa aikuisryhmissä, erilaisissa oppimisympäristöissä, usein yhteistyössä muissa koulutusmuodoissa työskentelevien kollegojen kanssa taikka koulutukseen osallistujien työpaikoilla. Aikuisopettajan tulee myös kyetä yhdistämään teoreettinen tieto käytäntöön. Siksi suositamme seuraavia toimenpiteitä: Teorian ja käytännön välistä suhdetta tiivistetään järjestämällä autenttisissa ympäristöissä koulutuksia ja kursseja, joihin sisältyy erityisen inspiroivaa koulutustoimintaa. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota sekä teoreettiseen tietoon ja pohdintaan että käytännön harjoitteluun. Perustetaan eri aikuiskoulutusmuotojen yhteisiä koulutusohjelmia tms. jotka lisäävät eri alojen sisältöjen, tavoitteiden, haasteiden ja mahdollisuuksien tuntemusta, ja järjestetään aikuiskoulutusmuotojen rajat ylittävän yhteistyön harjoittelua käytännössä Järjestetään työpaikoilla tapahtuvaa täydennyskoulutusta, jonka avulla taataan ajanmukainen käytännön kokemus ja kulttuurinen osaaminen Kartoituksen aikana ehdotettiin myös tietyille aikuiskoulutusmuodoille ja koulutusaloille suunnattuja koulutuksia, kursseja ja yhteistyömuotoja. Pohjoismaisella tasolla on syytä pohtia sekä yllä mainittuja yleisiä aikuispedagogisia teemoja että tietyn aikuispedagogiikan osa-alueeseen liittyviä teemoja, kuten: Erityisesti sivutoimisille opettajille suunnatut kurssit Erikoistuneille, kustannusintensiivisille, opiskelija- ja työntekijämääriltään pienille aloille suunnatut alakohtaiset kurssit Kaiken kaikkiaan tämän kartoituksen tulokset osoittavat, että aikuiskoulutusalalla on olemassa oppimisolosuhteita, opetussisältöjä, koulutukseen ja työehtoihin liittyviä näkökohtia ja rakenteita jotka luovat aikuisopettajille erityisiä opetettavaan aineeseen ja aikuispedagogiikkaan sekä -didaktiikkaan liittyviä haasteita. Pohjoismaisilla aikuisopettajilla on yleisesti ottaen korkea koulutustaso opetettavan aineen sekä yleis- ja erityispedagogiikan osalta, ja heiltä edellytetään näiden osaamisalueiden osalta muodollista pätevyyttä. Sen sijaan on hyvin merkille pantavaa, ettei aikuisopettajilta missään Pohjoismaassa yleisesti ottaen edellytetä muodollista aikuispedagogiikan pätevyyttä. Aikuispedagogiikan opintoja on tarjolla, mutta niiden suorittaminen on vain harvoin edellytyksenä aikuisopettajana toimimiselle. Aikuisväestön osaamisen kehittäminen on kaikissa Pohjoismaissa haaste ja painopistealue. Opettajien ammattitaitoa kehittämällä voidaan parantaa aikuiskoulutuksen tasoa. Siksi suositamme, että: Aikuispedagogisia pätevyysvaatimuksia nostetaan kaikilla koulutusaloilla paitsi nonformaalin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa Mahdollisuuksia suorittaa tutkinto aikuiskasvatusalalta kehitetään Aikuispedagogiikan alan täydennyskoulutusmahdollisuuksia lisätään kaikilla tasoilla ja kaikkien aikuiskoulutusmuotojen piirissä. 14

15 Aikuisopettajien muodolliset pätevyysvaatimukset, kyselytutkimus Alla on esitetty taulukkomuodossa aikuisopettajien pätevyysvaatimukset opetettavan aineen, pedagogiikan ja aikuispedagogiikan osalta. Taulukko kattaa keskeiset ja vertailukelpoiset koulutusalat, jotka ovat relevantteja pohjoismaisen aikuiskoulutuksen kannalta. Yleissivistävä ja ammatillinen aikuiskoulutus muodostavat tällä hetkellä painopistealueen kaikissa Pohjoismaissa, ja ne ovat tärkeä tekijä aikuisväestön osaamisen kehittämisessä. Tässä raportissa käsitellään perusasteen ja toisen asteen opintoja sekä lyhyitä korkea-asteen opinto-ohjelmia. Yhä suurempi osa aikuisväestöstä suorittaa täydennyskoulutusopintoja ammatillisissa korkeakouluissa ja yliopistoissa, ja raportti kattaa myös näissä oppilaitoksissa toimivien opettajien pätevyysvaatimukset. Toinen Pohjoismaissa kasvussa oleva painopistealue on aikuisten maahanmuuttajien kieltenopetus, johon liittyviä erityisiä osaamistarpeita niin ikään käsitellään tässä raportissa. Lukihäiriöisten aikuisten opetus on alue, jossa eri Pohjoismaiden lainsäädännöt eroavat toisistaan. Vapaa sivistystyö on erityinen pohjoismainen perinne. Kunkin Pohjoismaan koulutusjärjestelmästä riippuen siihen voi kuulua sekä yleissivistystä lisääviä opintoja että osaamisen kehittämistä. Tässä raportissa vapaan sivistystyön tarkastelu on rajattu kansanopistoihin ja sivistysliittoihin sekä opintokeskuksiin. Eri maissa käytetään erilaisia termejä. Tietyt sanat ja käsitteet on säilytetty alkukielisinä lainausmerkeissä. Taulukoihin sisältyy eri maiden erikoispiirteitä koskevia lisähuomautuksia. Jokaisen taulukon alla on kartoituksen kannalta oleellisia kommentteja. Ruotsissa uudistetaan parhaillaan opettajien pätevyysvaatimuksia koskevaa lainsäädäntöä. Uusi laki opettajien laillistamismenettelystä ( lärarlegitimation ) astui voimaan 1. kesäkuuta 2011, mutta aikuiskasvatussektorin osalta voimaantulo tapahtuu vasta 1. kesäkuuta Niinpä tämän kartoituksen tiedot ruotsalaisten aikuisopettajien pätevyysvaatimuksista voivat tältä osin olla epätäydellisiä. 15

16 Yleissivistävä perusopetustason aikuiskoulutus (Taulukossa olevat vihreät numerot viittaavat raportin lopussa oleviin loppuviitteisiin, siniset numerot alaviitteisiin.) Opetettavaa ainetta koskevat pätevyysvaatimukset Tanska Suomi 1 Norja 2 3 Ruotsi 4 Islanti Opettajan tutkinto Maisterin tutkinto 7 Opettajan tutkinto Vanha laki: Aineenopettajantutkinto Vuodesta 2011 lähti- (suoritetaan ammatill. Tutkinnon laajuus (alempi korkeakoulu- (n. en: kasvatustieteiden korkeakoulussa) yhteensä 300 ECTStutkinto tai maisterin 270 ETCS-pistettä) tai maisterin tutkinto tai sisältäen 72 ECTSpistettä pistettä, joista tutkinto), vähintään vastaava vanhempi muu maisterin tutsa opetettavas- vähintään 60 oltava 60 ECTS-pistettä koulutus, tai 2. on kinto, johon sisältyy aineessa. 5 FVUkoulutus opetettavan aineen opetettavassa ainees- saanut pätevyys- pedagogiikan opinto- 6 : Opettajan opintoja. 8 sa. 9 Aineenopettajan todistuksen 25 :n ja tutkinto + 2 moduulia alempi korkeakoulututkinto perusteella tanskaa ja 2 moduulia pätevöittää voimaan astuva laki: matematiikkaa toimimaan aineenopettajana vain laillistettu opet- aikuisten luku- ja matematiikkaopetuksetuksessa, perusopetaja voidaan palkata aikuisopetuksessa toistaiseksi jatkuvaan koulutusohjelmasta ja aikuisten työsuhteeseen. 11 (ohjelman kokonaislaajuus kulttuurityössä ECTS). Yleispedagogiset pätevyysvaatimukset Vähintään 60 ECTSpisteen laajuiset pedagogiikan alan opinnot + moduulit 1-2 ja/tai 3-4 aikuisten luku- ja matematiikkaopetuksen koulutusohjelmasta. Vähintään 60 ECTSpisteen laajuiset kasvatustieteen yliopistolliset opinnot Alemman korkeakoulututkinnon tasoinen opettajan tutkinto Sisältyy aineenopettajan tutkintoon Aikuisopettajilla ei muodollisia vaatimuksia. Muuten toisen asteen opettajalla oltava suoritettuna vähintään 60 ECTSpistettä kasvatustieteestä, perusopetuksen opettajalla 120 ja lastentarhanopettajalla yli Aikuispedagogiset pätevyysvaatimukset 2 moduulia tanskaa ja 2 moduulia matematiikkaa aikuisten luku- ja matematiikkaopetuksen koulutusohjelmasta (ohjelman kokonaislaajuus 60 ECTS). Ei vaatimuksia Ei vaatimuksia Lisähuomioita Koulutuksen järjestäjä päättää, tarvitaanko työssä erityistä aikuispedagogista osaamista Koulutusta koskevan lain momentin mukaan aikuisopettajaksi voidaan valita myös henkilö jolla ei ole muodollista pedagogista pätevyyttä, jos pätevää hakijaa ei löydy. Edellytyksenä on riittävä kokemus aikuisten opettamisesta ja soveltuvuus tehtävään. 15 Jos hakijoina ei ole laillistettuja opettajia, laillistamaton opettaja voidaan palkata määräaikaiseen työsuhteeseen aikuisten perusopetustason ja toisen asteen koulutukseen FA:n ja LLC-keskusten solmiman sopimuksen nojalla sellaiset LLC-keskukset, jotka järjestävät tutkintoon johtavaa tai hyväksi luettavaa koulutusta, edellyttävät opettajilta aikuispedagogiikkaa käsitteleville täydennyskursseille osallistumista Yleissivistävä perusopetustason aikuiskoulutus vastaa tasoltaan peruskoulun luokka-asteita 7 9. II On syytä huomioida, että Islannissa ei juurikaan järjestetä perustason formaalien vaatimusten mukaista yleissivistävää aikuiskoulutusta. Islannissa suurin osa yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta järjestetään toisen asteen oppilaitoksissa, joissa aikuisopiskelijat opiskelevat yhdessä nuorisoasteen opiskelijoiden kanssa. Alueelliset elinikäisen oppimisen keskukset (Life Long Learning Centers, LLC) tarjoavat perusopetusasteen ja toisen asteen kursseja aikuisille, jotka eivät aiemmin ole suorittaneet ko. asteiden tutkintoja. Kurssit ovat FA:n ja Islannin opetusministeriön suunnittelemia, ja toisen asteen oppilaitokset voivat halutessaan hyväksilukea niitä. II Tanskassa peruskoulun luokka-asteita

17 Yleissivistävässä perusopetustason aikuiskoulutuksessa opitaan perustaitoja: lukemista, oikeinkirjoitusta, kirjoittamista, puheen ymmärtämistä, laskentoa ja matematiikan peruskäsitteitä sekä tietotekniikkataitoja. Erilaisilla pohjoismaisilla oppilaitoksilla on oikeus tarjota perusopetustason opintoja. Esim. Norjassa aikuisten perusopetus on kuntien vastuulla. Pohjoismaissa perusopetustason yleissivistävää aikuiskoulutusta tarjoavat seuraavanlaiset oppilaitokset: toisen asteen aikuisoppilaitokset (esim. Ruotsin Komvux ja Tanskan VUC-aikuisopintokeskukset), kansanopistot, sivistysliitot ja opintokeskukset, verkko-oppilaitokset, kansalais- ja työväenopistojen tyyppiset oppilaitokset ja (Islannissa) elinikäisen oppimisen keskukset (LLC:t). Norjassa perustaitojen opettelu on integroitu lukuaineiden opetukseen. 16 Yleisesti ottaen perusopetustason aikuiskoulutuksen opettajilta edellytetään samantasoista pätevyyttä kuin saman aineen opettajilta peruskoulussa. Tämä tarkoittaa opettajan ammattiin pätevöittävää alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyvät vaadittavat opetettavan aineen opinnot, sekä vähintään 60 ECTS-pisteen verran kasvatustieteen opintoja joko opettajankoulutuksen osana tai erikseen suoritettuina. Ainoastaan Tanskassa edellytetään tanskan ja matematiikan valmentavan tason opettajilta erityistä 60 ECTS-pisteen alemman korkeakoulutason aikuispedagogista opinkokonaisuutta ko. aineissa. Yleisesti ottaen perusopetustason yleissivistävässä aikuiskoulutuksessa toimivilta opettajilta ei tämän lisäksi edellytetä mitään aikuispedagogista pätevyyttä. Kommentteja Opettajankoulutus on eri tavoin järjestetty eri Pohjoismaissa. Suomessa, Islannissa ja Ruotsissa opettajaksi opiskellaan yliopistollisessa koulutusohjelmassa. Norjassa opettajaksi voi opiskella korkeakoulussa tai yliopistossa. Kaikissa Pohjoismaissa koulutus on eriytetty kouluasteen ja opetettavien aineiden perusteella. Niinpä perusopetusasteen aikuiskoulutuksen opettajilla saattaa olla esim. aineenopettajan tutkinto joka pätevöittää heidät opettamaan luokka-asteita 7 9. Tanskalainen opettajankoulutus on osittain kouluasteen ja opetettavan aineen perusteella eriytetty koulutus, jossa painotetaan kehityksen ja tutkimuksen merkitystä. Tanskalainen opettajan tutkinto suoritetaan ammatillisessa korkeakoulussa ja se pätevöittää opettamaan luokka-asteita Monissa Pohjoismaissa opettajankoulutusta on uudistettu viime vuosina (Pohjoismaiden ministerineuvosto 2008). Kaikille Pohjoismaille yhteisiä kehityssuuntauksia ovat siirtymä kohti yliopistollista opettajankoulutusta, opintojen lisääntyvä eriyttäminen luokka-asteen mukaan ja opintojen kytkeminen tiiviimmin käytännön työhön. On merkille pantavaa, että aikuisista koostuvan kohderyhmän osalta ei nykyisellään huomioida opintojen eriyttämistä kohderyhmän iän mukaan eikä sitä, millaista didaktista erityisosaamista edellytetään opetettaessa aikuisia joiden puutteelliset perustaidot vaikeuttavat heidän työllistymistään. Aikaisemmin esim. tanskalaisessa opettajankoulutuksessa oli mahdollista erikoistua aikuiskasvatukseen, mutta tätä mahdollisuutta ei enää ole. Tämä on erityisen merkille pantavaa, kun otetaan huomioon, että kaikissa Pohjoismaissa on edelleen paljon ihmisiä joilla on erittäin puutteelliset luku- ja kirjoitustaidot. Norja on ainoana pohjoismaana osallistunut kansainväliseen tutkimukseen Adult Literacy and Life Skills, jonka perusteella arvioidaan, että noin puolella miljoonalla aikuisella norjalaisella on perustavanlaatuisia luku- ja kirjoitusvaikeuksia (Lesesenteret, Universitetet i Stavanger 2006). Tanskalaisen Arbejdernes Erhvervsrådin vuonna 2007 tekemä tutkimus, joka perustuu melko tuoreeseen aineistoon, osoittaa että yli miljoonalla tanskalaisella on vaikeuksia lukemisessa. Tästä joukosta noin :lla on selkeästi riittämätön lukutaito (Arbej derbevægelsens Erhvervsråd 2007). Pohjoismaiden ministerineuvoston raportissa (2007) Forbedring af læse-, skrive- og IT-færdigheder for kortuddannede voksne. En nordisk forundersøgelse (Matalasti koulutettujen aikuisten luku-, kirjoitus- ja tietotekniikkataitojen parantaminen. Pohjoismainen arviointi) todetaan, että voi olla vaikeaa määritellä mitä vaikeudet ovat. Yllä olevien lukujen osalta kriteerinä on pidetty työelämän kannalta riittämättömiä taitoja. Näin määriteltynä lukivaikeuksista kärsivien ihmisten suuri määrä on selkeästi ongelma. 17

18 Yleissivistävä toisen asteen aikuiskoulutus Opetettavaa ainetta koskevat pätevyysvaatimukset Yleispedagogiset pätevyysvaatimukset Tanska Suomi 17 Norja 18 Ruotsi Islanti Maisterin tutkinto + Maisterin tutkinto opettajaharjoittelu 19 Opetettavassa aineessa edellytetään yliopistossa 20 tai kauppakorkeakoulussa suoritettua maisterin tutkintoa vastaavaa pätevyyttä. Yksittäisissä opetettavissa aineissa 90 ECTS-pisteen yliopisto-opinnot Ammattiaineiden opettajat: vähintään 2 vuoden työkokemus opetettavalta alalta Toisen asteen opettajaharjoittelu gymnasiepædagogikum 24 sis. 20 ECTS-pisteen laajuisen teoriaosan, 20 ECTS-pisteen harjoitteluosan sekä omien tuntien pitämistä. Harjoittelu on suoritettava vuoden sisällä työsuhteen alkamisesta, suorittamista voidaan myöhäistää erityisistä syistä. Opetettavassa aineessa 60 ECTSpisteen laajuiset yliopisto-opinnot 60 ECTS-pisteen laajuiset kasvatustieteen yliopisto-opinnot Korkeakoulututkinto, johon sis. opettajaharjoittelu, laajuus vähintään 240 ECTSpistettä, täydentävä opintokokonaisuus. 21 Aineenopettajan tutkinto (alempi korkeakoulututkinto) sisältäen vähintään 60 ECTS-pisteen laajuiset opetettavan aineen opinnot Ammattiopettajan tutkinto Lehtorin arvo edellyttää maisterintutkintoa tai vastaavaa vanhempaa tutkintoa. Praktisk-pædagogisk uddannelse (PPU): 60 ECTS-pisteen laajuinen pedagogiikan teoriaa ja käytäntöä yhdistelevä yliopistollinen opintokokonaisuus Aineenopettajan tutkinto, laajuus 300 tai 330 ECTS-pistettä 22 Sisältyy aineenopettajan tutkintoon Maisterin tutkinto opetettavassa aineessa b) Ammatillinen mestarintutkinto opetettavassa aineessa Mestarintutkinto on toisen asteen tutkinto, jonka suorittaminen kestää noin vuoden. 23 Vähintään 60 ECTS-pisteen laaj. pedagogiikan opintokokonaisuus Opettajaharjoittelun teoriaosaan voi sisällyttää valinnaisen aikuispedagogiikan kurssin. Aikuispedagogiset pätevyysvaatimukset Ei täsmällisiä eikä muodollisia vaatimuksia Ei täsmällisiä eikä muodollisia vaatimuksia Ei täsmällisiä eikä muodollisia vaatimuksia Ei täsmällisiä eikä muodollisia vaatimuksia FA:n ja LLC-keskusten tekemän sopimuksen nojalla opettajilta edellytetään aikuispedagogiikan perusteisiin tutustumista yhdellä tai useammalla täydennyskoulutuskurssilla. Lisähuomioita Opettajilla oltava maisterin tutkinto. Koulutuksen järjestäjä päättää, tarvitaanko työssä erityistä aikuispedagogista osaamista. Koulutusta koskevan lain momentin mukaan aikuisopettajaksi voidaan valita myös henkilö jolla ei ole muodollista pedagogista pätevyyttä, jos pätevää hakijaa ei löydy. Edellytyksenä riittävä kokemus aikuisten opettamisesta ja soveltuvuus tehtävään. 25 Mikäli useiden hakukierrosten jälkeen ei ole löytynyt päteviä hakijoita, toisen asteen oppilaitokseen voidaan palkata epäpätevä opettaja. Tämä koskee vain perusopetustasoa ja vain määräaikaisia työsuhteita. 26 Yleissivistävä toisen asteen aikuiskoulutus vastaa tasoltaan vuosiluokkia Sitä tarjotaan kunnallisissa aikuisoppilaitoksissa/aikuislukioissa, Tanskan VUC-aikuiskoulutuskeskuksissa sekä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa myös kansanopistoissa. Yleissivistävä toisen asteen aikuiskoulutus vastaa opetettavien tietojen ja taitojen sekä arviointikriteerien osalta nuorisoasteen lukio-opetusta. Muun muassa Ruotsissa ja Norjassa yleissivistävä ja ammatillinen toisen asteen koulutus tapahtuu samoissa oppilaitoksissa. 18

19 Kaikissa Pohjoismaissa yleissivistävän toisen asteen opettajilta edellytetään opetettavan aineen ylempää korkeakoulututkintoa. Toisen asteen ammatillisissa opetusohjelmissa edellytetään ammatillista tutkintoa opetettavissa aineissa ja pedagogiikan opintokokonaisuuden suorittamista sekä työkokemusta. Kaikissa Pohjoismaissa edellytetään yleispedagogiikan opintoja: Tanskassa vaatimuksena on 40 ECTS-pisteen opinnot, muissa Pohjoismaissa 60 ECTS-pistettä. Aikuispedagogiikan opintoja ei edellytetä. Kommentteja Yleisesti ottaen perusopetustason ja toisen asteen yleissivistävän aikuiskoulutuksen opettajilla on Pohjoismaissa hyvät ammatilliset valmiudet opetettavien aineiden ja yleispedagogiikan osalta. Sen sijaan heillä ei välttämättä ole yhtä paljon valmiuksia niiden erityishaasteiden kohtaamiseen, joita aikuisopiskelijaryhmissä ja aikuisille suunnattujen opinto-ohjelmien suunnittelussa voi tällä koulutustasolla ilmetä. Tällainen erityishaaste voi olla esimerkiksi se, että kaikissa Pohjoismaissa yleissivistävään aikuiskoulutukseen osallistuvilla aikuisilla on oikeus aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Toinen haaste on, että sekä perusasteella että toisella asteella koulutusohjelmat toteutetaan usein joustavasti. Tämä merkitsee muun muassa, että samaan opiskeluryhmään kuuluvilla opiskelijoilla voi olla keskenään hyvin erilaiset opiskeluedellytykset ja vain vähän yhteisiä tunteja, ja että opetusta on sekä päivällä että illalla. Lisäksi useissa Pohjoismaissa kehitetään parhaillaan yleissivistävien kouluaineiden joustavia kursseja, joiden toteutus liitetään läheisesti osallistujien työtehtäviin tai tapahtuu tiiviissä yhteistyössä työpaikkojen kanssa. III Joustava toteutus, aikuisopiskelijoiden elämäntilanteen huomiointi, uudet oppimisympäristöt ja oppimateriaalien räätälöinti esim. työpaikoilla tapahtuvaa opetusta varten edellyttävät aikuisopettajalta erityistä didaktista osaamista ja kykyä toimia erilaisissa rooleissa ja konteksteissa. Yleispedagoginen opettajankoulutus ei välttämättä anna tällaista osaamista. III Esim. Islannin LLC-keskusten ja Tanskan VEU-keskusten järjestämät koulutukset 19

20 Ammatillinen peruskoulutus Opetettavaa ainetta koskevat pätevyysvaatimukset Tanska Suomi Norja Ruotsi Islanti Ammatillinen toisen asteen tai korkea-asteen tutkinto tarvittaessa täydennettynä jatkokoulutuksella + 5 vuoden työkokemus (varsinaisten ammattiaineiden opettajat) ja 2 vuoden työkokemus (muut opettajat) 27 Vähintään 210 ECTSpisteen ammatilliset korkeakouluopinnot ja 3 vuoden työkokemus Tehtävään sopiva korkeakoulututkinto + 3 vuoden työkokemus Ammatillinen aineenopettajan tutkinto, sis. vähintään 60 ECTS-pisteen opinnot opetettavassa aineessa Aineenopettajan tutkinto Yrkeshögskola - tutkinto, laajuus 90 ECTS-pistettä, joista 60 pistettä kasvatustiedettä ja 30 pistettä opetettavan aineen opintoja sekä työssä oppimista 28 Ei muodollisia vaatimuksia, jos järjestettävä koulutus on ammattilaisille suunnattua täydennyskoulutusta. Laissa ei määräyksiä täydennyskoulutuksen opettajien pätevyydestä. 29 Muutoin ammattitutkinto +pedagogiikan opintokokonaisuus 30 Yleispedagogiset pätevyysvaatimukset Ammattiopettajaharjoittelu, diplom - taso 60 ECTS-pisteen laajuiset yliopistolliset kasvatustieteen opinnot 3-vuotinen ammatillinen aineenopettajan tutkinto pätevöittää ammatillisen korkea-asteen opettajaksi, aikuisopettajaksi sekä luokka-asteiden 5-10 aineenopettajaksi Osoittanut soveltuvansa ko. ammattialan opettajaksi Aikuispedagogiset pätevyysvaatimukset Ei erityisiä muodollisia vaatimuksia, mutta ammattiopettajaharjoittelu sisältää aikuispedagogisia elementtejä ja on käytännönläheinen. Lisähuomioita Ammattiopettajat, jotka muuten täyttävät pätevyysvaatimukset, voidaan hyväksyä suorittamaan pedagogiikan diplomin (laajuus 60 ECTS) 2 ensimmäistä, pakollista moduulia, vaikkeivät pohjakoulutusvaatimukset täyttyisi. Pakollisten moduulien jälkeen heidän on osallistuva osaamisen arviointiin voidakseen suorittaa tutkinnon loppuun. Yksittäiset oppilaitokset voivat asettaa erityisiä pätevyysvaatimuksia. Ei yleisiä pätevyysvaatimuksia. Kunnallista aikuiskoulutusta koskevat samat vaatimukset kuin muutakin kunnallista koulutusta. Täydennyskoulutuksen ja kansanopistojen osalta muodollisia vaatimuksia ei ole. 31 Mikäli useiden hakukierrosten jälkeen ei ole löytynyt päteviä hakijoita, toisen asteen oppilaitokseen voidaan palkata epäpätevä opettaja. Tämä koskee vain perusopetustasoa ja vain määräaikaisia työsuhteita. 32 Ammatillinen peruskoulutus kattaa ammatilliset perustutkinnot, valmentavat koulutukset, työvoimakoulutuksen ja -kurssit sekä tiettyjä terveysalan koulutuksia. Ammatillista peruskoulutusta on tarjolla sekä pelkän peruskoulun suorittaneille että henkilöille, jotka ovat jo suorittaneet toisen asteen tutkinnon. Koulutusta tarjotaan erilaisissa oppilaitoksissa eri Pohjoismaissa, esim. Tanskan AMU-keskuksissa, ammattioppilaitoksissa, sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa, kansanopistoissa ja osana valtion virastojen toimintaa. Esim. Norjassa VOX, joka on valtion virasto, hallinnoi perustaito-ohjelmaa, johon kuuluva opetus tapahtuu osallistujien työpaikoilla. Kaikissa Pohjoismaissa ammatillisen peruskoulutuksen aikuisopettajilta edellytetään ammatillista toisen asteen tai korkea-asteen tutkintoa. Lisäksi Tanskassa, Norjassa ja Suomessa pätevyysvaatimuksena on vähintään 3 5 vuoden työkokemus opetettavalta alalta. Kaikissa Pohjoismaissa opettajalla on oltava suoritettuna vähintään 60 ECTS-pisteen laajuiset opinnot kasvatustieteestä tai 20

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot