SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007 2014"

Transkriptio

1 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma Joulukuu

2 SISÄLLYSLUETTELO: LÄHTÖKOHDAT Maaseutuverkoston taustaa Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseudun kehittämisohjelmat Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tavoitteet Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tehtävät Maaseudun kehittämisohjelmat koostuvat toimintalinjoista Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Toimintalinja 4: Leader Maaseutuverkoston toimijat sekä sidosryhmäanalyysi Maaseutuverkoston toimintatapa Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategia Maaseutuverkoston muodostuminen Maaseutuverkostoyksikkö hallintona Maaseutuverkostoyksikkö palvelujen tuottajana Ohjausryhmä Työryhmät Maaseutuverkostoyksikön tuottamat palvelut Tiedottaminen Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälistymisen edistäminen Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön rahoitussuunnitelma Toiminnan arviointi ja seuranta LIITE 1. SIDOSRYHMÄANALYYSI LIITE 3. Tiedottamisen työkalukartta

3 LÄHTÖKOHDAT Maa- ja metsätalousministeriö on vastannut maaseutuverkoston suunnittelutyöstä Suomessa. Ministeriö toteutti ensimmäisen maaseutuverkostoa koskevan avoimen kuulemistilaisuuden toukokuussa Maaseutuverkoston toiminnan tarkempi suunnittelu tehtiin kevään 2007 aikana. Helmihuhtikuun aikana maaseutuverkoston alustavista toiminta- ja vuosisuunnitelmista käytiin sidosryhmien kanssa kaikkiaan 11 neuvottelua. Lisäksi huhtikuussa 2007 järjestettiin maaseutuverkoston toimijoille toinen avoin kuulemistilaisuus. Toiminta- ja vuosisuunnitelmia on täydennetty käytyjen keskustelujen sekä esille tulleiden toiveiden pohjalta. Maaseutuverkostoyksikön toiminnan palvelujen tuottaminen alkaa syksyllä Maaseutuverkostoyksikkö toimii Seinäjoella itsenäisesti mutta hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston yksikkönä. Maaseutuverkostoyksikkö toimii koko ohjelmakauden sekä siirtymävaiheen ajan, eli vuosina Tammikuussa 2008 maaseutuverkostoyksikkö muuttaa Seinäjoella Teknologiakeskus Framiin, samaan kiinteistöön Maaseutuviraston kanssa. Tämä toimintasuunnitelma jakautuu kahteen pääasialliseen osaan. Ensimmäisessä osassa (luku 1) käydään läpi Euroopan unionin asetusten lisäksi Suomen maaseudun kehittämisstrategia sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma siltä osin kuin niissä käsitellään maaseutuverkostoa. Toisessa osassa (luvuissa 2 ja 3) kuvataan maaseutuverkoston toimintatapaa ja maaseutuverkostoyksikön tuottamia palveluja. Luvussa neljä käsitellään teknisen avun rahoitusosuus toiminnalle ja luvussa viisi käsitellään maaseutuverkostoyksikön itsearviointia. Liitteessä neljä esitetään muistiot sidosryhmäneuvotteluista keväältä Vuotuinen toimintasuunnitelma muodostaa tämän koko ohjelmakauden toimintasuunnitelman kanssa kokonaisuuden. Vuotuisessa toimintasuunnitelmassa määritellään suunniteltavan vuoden toiminnan keskeiset painopistealueet. Maaseutuverkoston keskeisenä tavoitteena on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksien esille tuominen tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen levittämisen sekä kansainvälistymisen edistämisen keinoin. 1. Maaseutuverkoston taustaa 1.1. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseudun kehittämisohjelmat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan mukaan jokaisen jäsenmaan on perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset. Asetus määrittelee maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artiklan 68 mukaan kukin jäsenvaltio itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston perustamisesta kansallisesti säädetään laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (532/2006) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (861/2007). Maaseutuverkosto toimii ohjelmakauden ja siirtymävaihevuoden, vuodet

4 Kansallisen maaseutuverkoston rahoitus tapahtuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla (LIITE 2). Maaseutuverkoston toiminnan yleiset tavoitteet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa Suomen maaseutustrategian linjauksen mukaan Suomen maaseutua kehitetään tulevalla ohjelmakaudella seuraavien kolmen painopistealueen kautta: 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat Suomen maaseutustrategian pohjalta tulevalle ohjelmakaudelle laaditut maaseudun kehittämisohjelmat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maaseudun kehittämisohjelmissa on seuraavat neljä toimintalinjaa: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu 4. Leader-toimintatapa Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tavoitteet Maaseutuverkosto koostuu kaikista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman keskeisistä toimijoista sekä näiden sidosryhmistä ohjelmien toiminta-alueella. Maaseutuverkosto toimii aluetason toiminnan verkostoitumisen tukena. Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten välillä. Keskeistä on, että asiakkaat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeiset tavoitteet on määritelty Suomen maaseutustrategiassa seuraavasti: Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta. 4

5 Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi on määritelty seuraavat, osaamisen sekä tiedon ja taidon lisäämistä tavoittelevat asiat: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, esimerkiksi ylläpitämällä internet-sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille, yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. 5. Avustaa tarvittaessa verkostossa toimivia tahoja koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin Maaseudun kehittämisohjelmat koostuvat toimintalinjoista Suomen maaseutuverkosto rakentuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoista. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi eri toimintalinjat sekä esitellään sidosryhmäanalyysin pohjalta ja sidosryhmäneuvotteluissa esille tulleita toiveita ja odotuksia. Liitteessä yksi on koottu toimintalinjoittain maaseutuverkoston keskeisiä toimijoita ja on kuvattu kunkin organisaation keskeisimmät tehtävät Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 1:n tavoitteena on maatalouden (ml. porotalous ja maataloudeksi luettavat luonnontuotteet), elintarviketalouden, metsätalouden ja puunjalostuksen tuotantoketjujen kilpailukyvyn kehittäminen. Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää osaamisen parantamista sekä innovatiivista ja asiakaslähtöistä kehittämisotetta. Toimintalinjan toimenpiteitä kohdistetaan myös maa- ja metsätalouden uusiin tuotantosuuntiin, kuten bioenergian tuotannon ja jalostuksen kehittämiseen. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen pitää sisällään kuusi eri toimenpidettä; ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, nuorten viljelijöiden aloitustuki, varhaiseläke, maatilojen nykyaikaistaminen, maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen ja yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. 5

6 Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että ympäristön kuormitus vähenee ja maatalouden luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurimaisemien säilyminen turvataan. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen. Tavoitteena on myös ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Lähtökohta luonnonhaittakorvauksen tukitasoille on Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvat ilmasto-olosuhteiden maatalouden harjoittamista haittaavat vaikutukset. Luonnonhaitat ilmenevät selkeimmin maataloustuotannossa alhaisina satotasoina ja kohonneina yksikkökustannuksina. Luonnonhaitta ja siitä maksettava korvaus kasvavat pohjoiseen päin mentäessä. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen -toimintalinja koostuu Suomessa seuraavista toimenpiteistä: luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuet (perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistukisopimukset), eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisen tavoitteena on säilyttää ja lisätä toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja kannustamalla ja rohkaisemalla maaseutualueilla sijaitsevien yritysten perustamista ja laajentamista. Toimenpidekokonaisuudessa tavoitteiden keskeisin toteuttamistapa on yritystuet maaseudun mikroyrityksille (alle 10 htv) ja monipuolistuville maatiloille. Tavoitteeseen pyritään mm. tukemalla yritysten markkinoilla menestymismahdollisuuksia sekä kehittämällä maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöä. Toimenpiteillä voidaan kehittää sekä maatilojen yhteydessä toimivaa yritystoimintaa että muita maaseudun mikroyrityksiä. Laajoja kehittämishankkeita tarvitaan toimialakohtaisten kehittämissuunnitelmien koordinointiin, alueellisen hanketyön tukemiseen, yritystoiminnan kasvun edellytysten etsimiseen sekä varmistamaan tiedon välittymistä markkinoilta ja tutkimuslaitoksista yrityksiin. Alueelliset ja paikalliset kehittämishankkeet toimivat puolestaan lähellä yrityksiä ja tukevat näin yritysten kehittymistä, kasvua sekä uusien yritysten syntymistä mm. aktivoimalla yrityksiä verkostoitumaan keskenään ja parantamalla maaseutuyritysten pääsyä markkinoille. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen -toimenpidekokonaisuus koostuu kolmesta toimenpiteestä: taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen sekä matkailuelinkeinojen edistäminen. 6

7 Maaseutualueiden elämänlaatu Maaseutualueiden elämänlaadun kokonaisuuden tavoitteena on, että maaseutu koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi kaikkien ikä- ja väestöryhmien, mutta erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Maaseudun vetovoimaisuutta voidaan edistää parantamalla palveluja, sosiaalista viihtyvyyttä ja fyysistä ympäristöä. Toimenpiteet sisältävät palveluja parantavia aktivointi-, suunnittelu- ja kehittämistoimia, joiden avulla luodaan myös uusia ansio- ja työmahdollisuuksia. Kylillä asuvien ihmisten elämän laatua ja kylien vetovoimaisuutta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi parannetaan aktivoimalla kyläyhteisöjä monipuoliseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä hyödyntämään ja parantamaan olemassa olevia rakenteita ja infrastruktuuria. Esimerkiksi kunnostettuja kylätaloja voidaan hyödyntää palvelutoiminnassa. Maaseudun ympäristönhoitoon sekä maaseudun luonto- ja kulttuuriperinnönhoitoon liittyvillä suunnitelmilla ja niiden toteuttamisella lisätään maaseutualueiden viihtyvyyttä ja parannetaan maaseudun identiteettiä. Maaseutualueiden elämänlaatu -toimenpidekokonaisuus koostuu kolmesta toimenpiteestä: elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut, kylien kunnostus ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Toimintalinja 4: Leader Leader-toiminnalle on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa määritelty seuraavat neljä tavoitetta: 1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa toimintalinjoilla 3 ja 4 kaikkien toimenpiteiden mukaisia toimia. Toimintalinjoilla1 ja 2 Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa tiettyjä toimenpiteitä. Toimintaryhmät ovat määritelleet paikallisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassaan, mitkä toimintalinjat ja toimenpiteet ne ottavat omalla alueellaan käyttöönsä. Paikallisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa on kirjattu toimenpiteitä koskevat tavoitteet, painopisteet, hankkeiden valintakriteerit ja hankevalinnan menettelyt 7

8 Maaseutuverkoston toimijat sekä sidosryhmäanalyysi Maaseutuverkosto on useiden maaseudun kehittäjäorganisaatioiden ja maaseudun kehittäjien verkosto. Tätä moninaista ja sidosryhmäneuvottelukierrokseen osallistunutta verkostoa on kuvattu liitteessä yksi. Tarkoituksena on hahmottaa kunkin toimijan roolia maaseutuverkostolle asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin nähden. Sidosryhmäanalyysin pohjalta voi todeta, että toimijoilla on selkeitä toimintalinjakohtaisia rooleja. Analyysi antaa mahdollisuuksia myös uusien toiminnallisten yhteistyömahdollisuuksien löytämiseen. Sidosryhmäanalyysin sekä neuvottelukierroksen aikana kirjattujen toiveiden pohjalta maaseutuverkostoyksikön toimintaa ja tehtäviä voidaan kuvata seuraavasti (ks. myös LIITE 4): Pääsääntöisesti näitä tavoitteita toteuttaa maaseutuverkostoyksikkö. ohjelman toimenpiteiden luomista mahdollisuuksista tiedottaminen verkoston toimijoille ja kansalaisille yleisesti maaseutu.fi-nettisivujen ylläpito, sitä kautta tiedottaminen toimijoille, viljelijöille ja metsänomistajille julkinen tiedottaminen, tämän päivän kehittyvän maatalouden esilletuominen ja nykyaikaisen maaseutukuvan välittäminen yhteistyö toimijoiden kanssa, uusien toimijoiden aktivointi täydentävän koulutus- ja tiedotusmateriaalin tuottaminen maaseutuverkoston toimijoiden kanssa (maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, TE-keskusten ja muiden toimijoiden kanssa) täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen eri toimijoille koulutuksen järjestäminen toimintaryhmien toiminnanjohtajille, muille työntekijöille (mm. sihteereille), hallituksen jäsenille sekä kansainvälisten ja alueiden välisten hankkeiden toimijoille hyvien käytäntöjen kerääminen kansallisesti ja kansainvälisesti, esimerkiksi bioenergian, perinteisen maatalouden rakentamisen, ympäristönsuojelun ja yritystoiminnan hyvät käytännöt tutkimustiedon välittäminen kansainvälisten yhteistyömallien luominen, kansainvälistymisen edistäminen, esim. kansainväliset yhteistyöhankkeiden avustaminen, laadukkaan Suomi-materiaalin tuottaminen suomalaisesta maaseudusta toimintaryhmien, toiminnanjohtajien ja työntekijöiden, ekstranet sekä toimintaryhmien diaarijärjestelmän tuottaminen ja ylläpito Luvussa kolme tehtäviä käsitellään yksityiskohtaisemmin. Maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma kuvaa vuositasolla tarkemmin kutakin tehtäväkokonaisuutta. 2. Maaseutuverkoston toimintatapa Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Yhteistyö ja vuorovaikutteisuus antavat toiminnalle lisäarvoa. Maaseutuverkoston koordinoijaksi on perustettu maaseutuverkostoyksikkö, joka tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluja ja järjestää yhteistyötä. Seuraavassa käsitellään tarkemmin maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioita, toiminta-ajatusta ja strategiaa. 8

9 2.1. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkosto koostuu suomalaisista maaseudun kehittäjistä ja kehittäjäorganisaatiosta. Kullakin näistä organisaatioista on oma visionsa, tavoitteensa ja tehtävänsä. Maaseutuverkoston tavoitteena on luoda positiivinen imago maaseudun kehittämisohjelmille ja maaseudulla tapahtuvalle toiminnalle. Yhteistä kaikille toimijoille on maaseudun edun tekeminen, johon perustuu maaseutuverkoston yhteinen visio (kuvio 1): Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Kuvio 1. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkostoyksikkö toimii maaseutuverkoston koordinaattorina ja vastaa maaseutuverkoston strategian toteutumisesta. Maaseutuverkostoyksikkö toimii maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston Seinäjoella sijaitsevana yksikkönä ja sen tulosohjauksessa. Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa maaseutuverkoston ohjausryhmä (ks. luku ) Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikkö on dynaaminen ja joustava maaseutuverkoston toimintaa kehittävä ja koordinoiva taho. Maaseutuverkostoyksikkö auttaa maaseutuverkostoa luomaan uusia maaseudun kehittämisen toimintamalleja sekä uudenlaista kuvaa maaseudusta ja sen kehittämisestä. Maaseutuverkostoyksikkö toimii molemmilla kotimaisilla kielillä huomioiden myös kulttuurilähtökohtaiset taustat ja toimintamallit. Maaseutuverkostoyksikön visio on esitetty kuviossa kaksi. 9

10 Maaseutuverkostoyksikkö on vuonna 2013 kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani, aktiivinen maaseudun kehittämisen edelläkävijä. Kuvio 2. Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa maaseutuverkoston yhteen. Sen tehtävänä on maaseutuverkoston tavoitteiden mukaisten palveluiden tuottaminen. Maaseutuverkostoyksikkö on mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus on esitetty kuviossa kolme. Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, joka kokoaa maaseutuverkoston ja tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluita. - mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä Kuvio 3. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus. 10

11 Maaseutuverkostoyksikön henkilökunta koostuu johtajasta ja neljästä eri tehtäväalojen asiantuntijasta sekä verkostosihteeristä. Asiantuntijanimikkeet ovat verkostotiedottaja, verkostovalmentaja, verkostoasiamies sekä nätverksombudsman. Maaseutuverkostoyksikön palveluja tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Henkilökunta on maa- ja metsätalousministeriön palveluksessa Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategia Maaseutuverkosto on laaja toimijoiden verkosto. Yleisesti erilaisten verkostojen strategioiden luominen on erittäin vaikeaa, koska verkostossa toimivien yhteisöjen omat lähtökohdat ja tekemisen motiivit ovat erilaiset. Maaseutuverkoston suunnitteluvaiheessa käydyt sidosryhmäneuvottelut ovat olleet tilaisuuksia, joissa toimijat ovat voineet tuoda esille maaseutuverkostoa koskevia yhteisiä tavoitteita ja toiveita. Nämä asiat on kirjattu sekä maaseutuverkoston strategiaan että maaseutuverkostoyksikön strategiaan. Seuraavassa esitetään edellä mainitun pohjalta maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioiden lähtökohdat sekä varsinaiset strategiat. Maaseutuverkoston ohjausryhmä linjaa syksyllä 2007 toimintaa tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Maaseutuverkoston toimijat ovat toivoneet toiminnan olevan luonteeltaan joustavaa. Ohjausryhmän valintaan on kiinnitetty suurta huomiota. Tavoitteena on, että ohjausryhmä on erityisen sitoutunut ja näkemyksellinen. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioiden lähtökohdat Maaseutuverkoston strategian pohjalla on sidosryhmäneuvottelukierros, jonka tavoitteena on ollut laaja-alainen toimijoiden kuuntelu sekä avoin keskustelu maaseutuohjelman toteutumisen edistämiseksi. Keskustelu sisältää seuraavanlaisia näkökulmia strategiaan: verkosto ja verkostoituminen, viestintä, luovuus ja uudistuminen, tutkimus sekä kulttuuri ja imago. Keskustelun perusteella rakennettu visio kuvaa yhteisen tahtotilan. Maaseutuverkostoyksikön strategiaa linjaa yksikön ohjausryhmä ja toteuttaa henkilöstö. Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman lähelle maaseutuverkoston tahtotilaa ja keskustelunäkökulmia. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategiat Maaseutuverkosto on monialaisen toimijakentän verkosto, joka rakentaa siltaa maaseutu- ja maatalouskeskustelun välille, uudenlaista maaseutukuvaa luoden. Maaseutuverkosto on maaseudun edun tekijä. Toiminnassa otetaan huomioon alueiden erilaisuus ja paikallinen toiminta sekä nivoudutaan luontevasti muihin ohjelmiin. Kansainvälistymistä toteutetaan yhdessä ja systemaattisesti. Maaseutuverkostoyksikkö verkostoituu suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa uusia toimintatapoja luoden. Yksikön viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista molemmilla kotimaisilla kielillä. Yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa, tiivistä ja uudenlaisiin malleihin pyrkivää. Kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa. Neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen ja hyvinvoiva toimintaympäristö. Strategiat on esitetty kuviossa neljä. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioita kehitetään ja työstetään toiminnan alkuvaiheessa. 11

12 Maaseutuverkoston strategia Maaseutuverkosto on monialaisen toimijakentän verkosto, joka rakentaa siltaa maaseutu- ja maatalouskeskustelun välille, uudenlaista maaseutukuvaa luoden. Maaseutuverkosto on maaseudun edun tekijä ottaen huomioon alueiden erilaisuuden ja paikallisen toiminnan sekä nivoutuen luontevasti muihin ohjelmiin. Kansainvälistymistä toteutetaan yhdessä ja systemaattisesti. Maaseutuverkostoyksikön strategia Verkostoitumista tehdään suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa uusia toimintatapoja luoden Viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista, molemmilla kotimaisilla kielillä Yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa, tiivistä ja uudenlaisiin malleihin pyrkivää Kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa Neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen, hyvinvoiva toimintaympäristö Kuvio 4. Maaseutuverkoston ja -yksikön strategia Maaseutuverkoston muodostuminen Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa maaseudun toimijat yhteen verkostoon, sitä yhä täydentäen ja aktivoiden. Verkostoon osallistumisen lähtökohtana on yksinkertaisuus ja helppous, joten verkosto pyrkii tarjoamaan monenlaisia osallistumismuotoja. Maaseutuverkostoyksiköllä on rooli maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa, osallistujien säännönmukaisen ja sitoutuneisuutta osoittavan vuorovaikutuksen ylläpitämisessä sekä ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa. Suomessa toimii ja on rakentumassa useita alueellisia maaseutuverkostoja. Alueellisina maaseutuverkostoina toimivat mm. maakuntahallitusten asettamat maakuntien yhteistyöryhmät ja niiden maaseutujaostot. Joillakin alueilla alueellisia verkostoja on myös luotu enemmän vapaamuotoisuuden pohjalta keräten yhteen maakunnan kehittäjäorganisaatioita. Niiden perustamisen lähtökohtana on ollut tavoite tehdä asioita yhdessä, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla sekä muulle verkostolle hyviä toimintamalleja kehittäen. Maaseutuverkostoyksikkö toimii aktiivisessa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen kanssa. Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii myös tarvittaessa edesauttamaan alueellisten maaseutuverkostojen syntymistä. Alueelliset maaseutuverkostot ovat tärkeä osa myös hyvien käytäntöjen keräämisessä ja levittämisessä Maaseutuverkostoyksikkö hallintona Seuraavassa käsitellään maaseutuverkostoyksikön malleja tuottaa palveluja sekä osallistaa toimijoita maaseutuverkostoon, etenkin ohjausryhmän ja erilaisten työryhmien keinoin. 12

13 Maaseutuverkostoyksikkö palvelujen tuottajana Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluja kolmella tavalla: tekemällä itse, ostopalvelusopimuksin tai yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Maaseutuverkostoyksikön palveluja tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Maaseutuverkoston ohjausryhmä määrittelee ostopalvelusopimusten tarpeen maaseutuverkostoyksikön vuotuisen toimintasuunnitelman puitteissa. Aloittamisvaiheessa lakimiespalvelujen osalta on tehty ostopalvelusopimus Maaseutuviraston kanssa. Sopimus käsittää hankinta-, kilpailutus- ja sopimusasiat sekä muut yksikön tarvitsemat juridiset palvelut. Lakimies voi toimia myös kouluttajana ja asiantuntijana yksikön järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. ATK-osaaminen ja siihen liittyvät palvelut ostetaan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta (TIKE). Mahdolliset muut ostopalvelusopimukset tehdään tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan kilpailutusmenettelyn kautta. Yhteistyötä tehdään mahdollisimman laajasti maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Se perustuu vapaaehtoisuuteen ja molemminpuoliseen tarpeeseen ja hyötyyn. Yhteistyöstä ei makseta korvauksia Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä ohjaa ja linjaa maaseutuverkoston toimintaa sekä seuraa toimintasuunnitelman ja vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön nimeämä edustaja. Esittelijänä toimii pääsääntöisesti maaseutuverkostoyksikön johtaja. Ohjausryhmä nimeää lisäksi itselleen sihteerin. Ohjausryhmä kutsuu tarvittaessa kokouksiin asiantuntijoita. Ohjausryhmän asettamispäätöksessä ohjausryhmän tehtävät ja toimivalta on määritelty seuraavasti: 1. ohjata ja linjata maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön toimintaa 2. määritellä ostopalvelusopimustarve maaseutuverkostoyksikön ja ulkopuolisten tahojen välillä 3. päättää tarvittavien maaseutuverkoston ohjausryhmän alaisten työryhmien asettamisesta 4. käsitellä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön toimintasuunnitelma kaudelle käsitellä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 6. käsitellä maaseutuverkostoyksikön vuotuinen rahoitussuunnitelma 7. hyväksyä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuosiraportit 8. käsitellä muut ohjausryhmän ratkaistavaksi tulevat asiat Maaseutuverkoston ohjausryhmä on tarkoitus asettaa noin 2½ vuodeksi kerrallaan. Eri alueiden ja sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi ohjausryhmän kokoonpanoa muutetaan asetettaessa ohjausryhmää seuraavalle toimikaudelle. Ensimmäisessä muutoksessa vaihtuvat ryhmien 1-6 edustajatahot ja toisessa muutoksessa vaihtuvat ryhmien 7-13 edustajatahot. Ohjausryhmän tahot ja ryhmät, joiden sisällä vaihdokset tehdään, ovat seuraavat: 13

14 Ryhmä 1:Yksi edustaja neuvontajärjestöistä ProAgria, Maaseutukeskusten liitto ProAgria Svenska Lanbrukssällkapens Förbund Yksityiset maaseutuneuvojat Metsäkeskus TAPIO Ryhmä 2:Yksi edustaja ympäristöjärjestöistä Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Birdlife Suomi Natur och Miljö Ryhmä 3:Yksi edustaja TE-keskuksista Ryhmä 4:Yksi edustaja alueellisista ympäristökeskuksista Ryhmä 5:Yksi edustaja maakuntaliitoista Ryhmä 6:Kaksi edustajaa tuottaja- ja yrittäjäjärjestöistä; yksi suomenkielinen, yksi ruotsinkielinen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Suomen yrittäjät Ryhmä 7:Yksi edustaja toimintaryhmistä Ryhmä 8:Yksi edustaja tutkimuslaitoksista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Suomen ympäristökeskus SYKE Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Ruralia-instituutti (Helsingin yliopisto) Maaseudun uusi aika yhdistys MUA Levón- instituutti (Vaasan yliopisto) Lönnrot- instituutti (Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto) Karjalan tutkimuslaitos (Joensuun yliopisto) Chydenius-instituutti, (Kokkolan yliopistokeskus) Työtehoseura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Ryhmä 9:Yksi edustaja Ahvenanmaalta Ålands landskapsregering Ålands producentförbund Ålands Bildningsförbund Ålands Landsbygdscentrum Ålands länsstyrelse Ryhmä 10:Yksi edustaja maaseudun kehittämisjärjestöistä Suomen Kylätoiminta ry SYTY ry Svenska studiecentral Ryhmä 11:Yksi edustaja nais- ja nuorisojärjestöistä 4H-liitto Martat Maa- ja kotitalousnaiset Ryhmä 12: Yksi edustaja Maaseudun kehittäjät ry:stä Ryhmä 13: Yksi edustaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä (YTR) ja YTR:n teemaryhmistä Työryhmät Maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa työryhmiä eri osaamisalueille ja sidosryhmien tarpeiden mukaan. Työryhmien tavoitteena on luoda osallistumisen väyliä verkostomaisen työskentelyn tueksi. Kuhunkin työryhmään kutsutaan vähintään viisi eri sidosryhmien asiantuntijaa. Tarvittaessa työryhmien kokouksiin voidaan kutsua muita asiantuntijoita. Työryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan mahdollisimman joustavasti uusia kokoontumisen ja vuorovaikutuksen tapoja hyväksi käyttäen. Maaseutuverkostoyksikön asiantuntijat toimivat työryhmien sihteereinä. Työryhmiä ovat toiminnan alkuvaiheessa: innovaatioryhmä, vuorovaikutusryhmä, Leaderryhmä sekä alueiden välisen yhteistyön ryhmä. Innovaatioryhmä edesauttaa tieteen ja tutki- 14

15 muksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Vuorovaikutusryhmä toimii viestintätarpeiden foorumina. Leader-ryhmä on toimintaryhmätyön kehittämisen, suunnittelun ja toteuttamisen voimavara, alueiden välinen työryhmä kehittää toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Työryhmien toimiaika on pääsääntöisesti kaksi vuotta. Toimintaryhmien diaarijärjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa varten perustetaan diaarijärjestelmän projekti- ja ohjausryhmät. Diaarijärjestelmän toteuttamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö voi myös osallistua kutsuttuna jäsenenä eri organisaatioiden ja sidosryhmien työ- ja ohjausryhmien työskentelyyn. 3. Maaseutuverkostoyksikön tuottamat palvelut Maaseutuverkostoyksikkö tuottaa palveluja ja edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä maaseutuverkostolle määriteltyjen tehtävien mukaan. Tehtävät voidaan jakaa neljään pääosioon: tiedottaminen, kouluttaminen, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Liitteessä kolme on erillisenä esitetty tiedottamisen työkalukartta, joka havainnollistaa maaseutuverkostoyksikön viestintää. Palvelujen kohderyhminä ovat maaseutuverkoston osalliset, potentiaaliset tuensaajat ja muut kansalaiset Tiedottaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle on laadittu koko ohjelmakauden kattava viestintästrategia ja -suunnitelma, jonka toteuttamiseen maaseutuverkostoyksikkö osallistuu yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Viestintäsuunnitelma ohjaa viestintää myös TE-keskuksissa, toimintaryhmissä ja kunnissa. Viestintäyhteistyö organisoidaan pysyväksi toimintamuodoksi, muun muassa maaseutuverkostoyksikön koolle kutsuman viestintäyhteyshenkilöiden työryhmän kautta. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän tavoitteena on olla aktiivista, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja kohdennettua. Viestintä suunnataan maaseutuverkoston toimijoille ja toisaalta kaikelle kansalle. Maaseutuverkostoyksikkö ei ole viranomaistiedottaja, joten kaikki viestintä eroaa luonteeltaan viranomaisviestinnästä. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, on maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuviraston vastuulla. Maaseutuviraston internetsivuilla (www.mavi.fi) esitetään kaikki ohjelman toimeenpanoa koskeva tieto (mm. tuet, niiden hakeminen ja lomakkeet). Maaseutuverkoston viestinnän painopiste on linkittämistä ja erilaisia arkistoja hyödyntävässä sähköisessä viestinnässä. Portaalit maaseutu.fi ja landsbygd.fi toteutetaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston verkkosivujen kanssa alkaen toiminnassa olleet verkkosivut toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja osittain saameksi. Maaseutuverkostoyksikkö keskittyy välittämään tietoa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksista, tuloksista, aikaansaannoksista ja vaikutuksista. Tämä tapahtuu muun muassa kertomalla erilaisista hankkeista, hyvistä käytännöistä ja tapahtumista. Maaseutuverkostoyksikkö tiedottaa myös tulossa olevista koulutustilaisuuksista. Sivustot on mahdollista linkittää kohderyhmittäin ja alueittain laadittuihin koulutus- ja tapahtumakalentereihin. 15

16 Viestinnän muotoja ovat muun muassa seuraavat: 1. Maaseutuverkostoon osallistujat saavat ajankohtaistiedotteita ilmoittautumisensa yhteydessä valitsemiensa aiheiden pohjalta. Viestintää varten luodaan näin useita erilaisia postituslistoja, joita käytetään tarpeen mukaan. 2. Asiantuntijapalsta (kysymys-vastaus-palvelu) julkaistaan esiin nousseiden kysymysten perusteella. 3. Maaseutuverkostoyksikkö toimii tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan koordinoijan roolissa keräten olemassa olevaa materiaalia ja tuottaen siitä edelleen yhtenäistä materiaalia. Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa oppaita itse omilla henkilöstöresursseilla tai esimerkiksi ostopalveluna ja toimijat voivat tilata niitä omakustannushintaan. 4. Julkaisusuunnittelua varten maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa tarvittaessa työryhmän. Julkaisutoiminnassa pyritään palvelemaan ohjelmien kaikkia toimenpiteitä ja tuottamaan täydentävää materiaalia tilaustarpeisiin. Tavoitteena on luoda linkkejä tutkimukseen sekä kansainvälistä tutkimusta valottaviin tutkimusreferaatteihin. 5. Maaseutuverkostoyksikkö tuottaa kansainvälistymistä edistävää materiaalia 6. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on avointa: toimintasuunnitelmat, budjetit ja vuosikertomukset löytyvät maaseutu.fi- ja landsbygd.fi-sivuilta. 7. Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä on hyvien käytäntöjen rekisterin luominen. Kansainvälisten hankkeiden rekisteriin sisällöntuotanto toteutetaan yhteistyössä Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa. 8. Linkkien tuottaminen eri toimintalinjojen välille sekä aktivoivan ja selkokielisen tutkimustiedon välittäminen toimijoiden käyttöön. 9. Alueellisten maaseutuverkostojen sekä kansainvälisten suhteiden ylläpitoon sekä monimuotoiseen kohderyhmittäiseen viestintään Virtuaalinen kokoushuone -palvelu Koulutus Maaseutuverkostoyksikkö on maaseudun kehittämisohjelmien kaikissa toimenpiteissä toimijoita verkostoivien teema- ja toimialakohtaisten koulutusten järjestäjä sekä hyvien käytäntöjen levittäjä. Koulutussuunnitelma tehdään yhteistyössä Maaseutuviraston ja TE-keskusten kanssa. Maaseutuverkostoyksikköön perustetaan koulutusta kehittävä innovaatioryhmä, johon kutsutaan jäseniksi eri toimenpiteiden asiantuntijoita. Ryhmä edesauttaa tieteen ja tutkimuksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Suurin osa Maaseutuviraston ja TE-keskusten järjestämistä koulutuksista koskee lähinnä maaseudun kehittämisohjelman tukien hakemista, myöntämistä, maksamista, valvonnan jatkotoimenpiteitä ym. tukien toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa ohjelmakauden puolessa välissä arviointia käsittelevän koulutustilaisuuden. Maaseutuverkostoyksikön koulutus on maaseutuverkoston toimintaan liittyvää, taustoittavaa, edellä kerrottujen maaseutuverkostossa toimivien viranomaistahojen koulutusta täydentävää koulutusta. Maaseutuverkostoyksikön kouluttamisen muotoja ovat valtakunnallinen avoin maaseutuverkostoseminaari sekä toimintalinjoittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti järjestettävät koulutustapahtumat. Yksikkö tuottaa monimuotoista koulutusmateriaalia, mm. multimediapaketteja. Tarvittaessa se avustaa muita viranomaistahoja kouluttamisessa. Tutkimuslaitosten kanssa luodaan yhteistyömalleja koulutusmateriaalin tuottamisesta. Esimerkkejä maaseutuverkoston koulutustoimista ovat: 16

17 1. Valtakunnallisten seminaarien järjestäminen maaseudun kehittämisen eri teemoista. Keskeinen osa toimintaa on vuosittaisen avoimen ja valtakunnallisen seminaarin toteuttaminen. 2. Alueellisten maaseutuverkostojen toiminnan edistäminen esimerkiksi alueellisia koulutustilaisuuksia järjestämällä. Koulutusteemat voivat olla alueellista toimintaa tukevia tai eri toimijoita yhdistäviä (esimerkiksi hankekirjanpitokoulutus). 3. Maaseutuverkostoyksikkö vastaa määriteltyjen tehtäviensä mukaan erityisesti toimintaryhmien koulutuksesta yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. Toimintaryhmien työntekijöille ja hallitusten jäsenille järjestetään yhteistä ja eriytynyttä koulutusta. Tavoitteena on muun muassa luoda vuosittaiset toiminnanjohtajaja puheenjohtajapäivät. 4. Räätälöidyt koulutustilaisuudet: esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit yritysasiantuntijoille, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten kesäpäivät, Maakunnan yhteistyöryhmien maaseutujaostojen jäsenten koulutustilaisuudet 5. Kansainvälisten maaseutuseminaarien järjestäminen Suomessa 6. Maaseudun kehittäjien yhteisen koulutuskalenterin kokoaminen internetiin 7. Koulutusmateriaalin laatiminen ja kokoaminen internetiin yhteistyössä eri viranomaisten kanssa 8. Tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon välittämiseksi Maaseutuverkostoyksikkö tekee koulutuksen osalta yhteistyötä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa siten, että kaikki toimenpiteet tulee huomioiduksi. Koulutuksen kohderyhmänä voivat olla myös yrittäjät. Maaseutuyrittäjien ja viljelijöiden koulutuksesta vastaavat ensisijaisesti TE-keskukset ja kunnat. Koulutuksia järjestetään valtakunnallisesti ja alueellisesti, alueelliset tarpeet ja lähtökohdat huomioituna. Maakunnallisia erityispiirteitä pyritään hyödyntämään ja ottamaan koulutustilaisuuksissa huomioon Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Maaseutuverkostoyksikön keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä käytännöistä. Niitä kerätään esimerkiksi rakennetukiin, ympäristöasioihin, kylien kehittämiseen, hankkeiden toteuttamiseen ja toimintaryhmätyöhön liittyen. Hyvä käytäntö voi olla esimerkiksi hyvä tapa perustaa erityisympäristötuen mukainen kosteikko, maaseudun elintarvikeyrityksen menekinedistämisen kampanjan toteuttaminen, hyvä tapa suunnitella ja toteuttaa maaseudun kehittämishanke, tapahtumadokumentointi tai hyvä oppimiskäytäntö. Hyviin käytäntöihin kiinnitetään huomiota myös maaseudun kehittämisohjelmien arvioinneissa. Niistä tiedottamalla vauhditetaan hyväksi havaittujen ideoiden ja toimintatapojen leviämistä eri puolille Suomea. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja valitseminen edellyttävät selvitystyötä. Lisäksi hyviä käytäntöjä etsitään ja tuodaan muista EU:n jäsenmaista. Hyvien käytäntöjen keräämistä on tehty jo edellisillä ohjelmakausilla ja hyviksi todettuja menetelmiä ja käytäntöjä hyödynnetään maaseutuverkostoyksikön työssä, esimerkiksi kehittämällä tapahtumadokumentointia. Hyviä käytäntöjä kerätään esimerkiksi vuosiraporteista. maaseutu.fi-sivustolle luodaan hyvien käytäntöjen rekisteri. Hyvien käytäntöjen keräämistä tehdään yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Keräämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on saada rakentavia, hyviä tutkimusaiheita hyvien käytäntöjen kautta. Hyviä käy- 17

18 täntöjä välitetään malleiksi Euroopan laajuisen verkoston käyttöön sekä esimerkiksi viranomaiskoulutuksen sisällöksi. Eri toimijoiden oma aloitteellisuus on keskeistä hyödyllisten toimintamallien levittämisessä. Hyvät käytännöt ovat osa Maaseutuverkostoyksikön tekemiä julkaisuja ja muuta tiedottamista. Maaseutuverkoston kohderyhmille välitetään esimerkkejä hyvistä käytännöistä muun muassa sähköisten ajankohtaistiedotteiden avulla toimintalinjoittain. Lisäksi hyvistä käytännöistä voidaan tehdä tarvittaessa painettuja julkaisuja. Hyviä käytäntöjä esitellään myös koulutuksissa ja messuilla sekä maaseutuverkostoyksikön ylläpitämillä internetsivuilla (puolivuosittain teemoittain). Vuosittain valitaan paras tapa Kansainvälistymisen edistäminen Suomen maaseutuverkoston tehtävänä on välittää tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä myös muista Euroopan maista Suomeen sekä välittää tietoa Suomesta muihin maihin. Kansainvälistymistä edistetään seuraavin tavoin. Muiden jäsenmaiden ja tulevan Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa luodaan tiivis yhteistyö. Järjestetään systemaattista kansainvälistä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä hakemalla huipputason vertaisryhmiä. Muodostetaan kansainvälisten hankkeiden hankerekisteri maaseutu.fi-sivustolle. Ostetaan virtuaalisen kokoushuonepalvelun ohjelma. Kansainvälisen ja valtakunnallisen maaseutututkimuksen tutkijoiden kanssa tehdään yhteistyötä. Alueiden välisen yhteistyön ryhmä luo ja kehittää toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena on kansainvälisten kumppanien välitysmahdollisuuksien kokoaminen ja linkittäminen. Esitemateriaalia pyritään tuottamaan englannin kielen lisäksi myös muilla kielillä mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan. Maaseutuverkostoyksikkö voi toimia myös mm. ulkomaisten vierailijaryhmien ohjelman käytännön järjestelijänä välittäen tietoja heitä kiinnostavista kohteista. Toimintaryhmien sekä muiden maaseutuverkoston sidosryhmien kansainvälistymisen ja kansainvälisten hankkeiden välittäminen kuuluu verkostoyksikön tehtäviin. Toimintaryhmät ovat hyvin eri vaiheissa kansainvälistymistään ja myös monet muut maaseutuverkoston sidosryhmät tarvitsevat tukea kansainvälisten kontaktien luomisessa. Osalle riittää kumppanien hakuilmoitusten välittäminen Euroopan tasolle, osa tarvitsisi sopimusoikeudellisia malleja sekä erikoistunutta juridista tukea hankkeen oikeanlaisen etenemisen varmistamiseksi. Euroopan tasolla kansainvälistymistä halutaan tukea ja lisätä määrällisesti. Erityisesti kansainvälisiä yhteyksiä pyritään luomaan maaseudun pienyrityksille, viljelijäryhmille ja kylätoimijoille. Kylien kehittämisen malleja haetaan kansainvälisesti. Euroopan maaseutuverkoston näkökulmasta on keskeistä, että alueet ja toimijat tunnistaisivat kansainvälistymisen tarpeensa. Hankkeiden tulee olla sekä konkreettisia että kohdennettuja. Maaseutuverkostoyksikkö aktivoi hankkeiden käynnistämisessä, auttaa kansainvälisten kumppaneiden etsimisessä sekä välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä kansainvälisesti. Tavoitteena on alkuvaiheessa luoda erityisesti tiivis yhteistyö Ruotsin ja Viron kanssa. Yhteistyössä Suomen ruotsinkielisten sidosryhmien ja Ahvenanmaan maakunnan toimijoiden kanssa järjestetään vuosittaiset yhteiset seminaarit Ruotsin maaseutuverkostoyksikön kanssa ajankohtaisista aiheista. Euroopan maaseutuverkosto aloittaa toimintansa aikaisintaan vuoden 2008 lopulla, joten Euroopan komission maatalousosaston alaisuudessa toimivan LEADER+ Contact Pointin kanssa 18

19 tehtäneen sen mahdollisen jatkosopimuksen puitteissa yhteistyötä. Contact Pointin tehtävänä on mm. koulutuksen tuottaminen toimijoille sekä kansainvälisten hankkeiden hankerekisterin ylläpito Euroopan tasolla. 4. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön rahoitussuunnitelma Maaseutuverkoston perustaminen ja toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta. Maaseutuverkoston toimintaan on varattu ohjelmakaudelle yhteensä 13 miljoonaa euroa (LIITE 2). Maaseutuverkoston rahoitusta voidaan käyttää maaseutuverkostoyksikön henkilöstön palkkauskuluihin, henkilöstön ja työryhmien matkakuluihin, henkilöstön koulutukseen, ostopalvelusopimuksiin, viestintä- ja koulutuskuluihin, hyvien käytäntöjen ja verkostojen edistämiseen, kansainvälisen ja alueiden välisen toiminnan edistämiseen sekä muihin kuluihin kuten kokous- ja vuokrakuluihin. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaan maaseutuverkostolle varattua teknistä apua voidaan käyttää verkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin (perustamiskustannukset) ja toimintasuunnitelman kuluihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa perustamiskustannuksiin on määritelty kuuluvan henkilöstön johtamiskulut, ostopalvelusopimusten laatimisesta ja ohjausryhmän kokousten valmistelusta aiheutuvat kulut. Rahoitussuunnitelmassa perustamiskustannuksiin on määritelty maaseutuverkostoyksikön johtajan ja verkostosihteerin palkkakulut sekä hallintolakimiehestä aiheutuvat ostopalvelusopimuskulut. Asiantuntijoiden palkkakulut on määritelty toimintasuunnitelmakustannuksiin. Vuotuisessa teknisen avun käyttösuunnitelmassa ja maaseutuverkoston vuotuisessa toimintasuunnitelmassa kuvataan Maaseutuverkoston käytössä olevan rahoituksen kohdentuminen vuosittain eri toimiin. Rahoitussuunnitelman puitteissa voidaan tehdä vuosittain vähäisiä muutoksia eri kululajien välillä. Vähäisiin muutoksiin ei tarvitse hakea erikseen muutospäätöstä. 5. Toiminnan arviointi ja seuranta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimeksiannosta. Ohjelmien väli- ja jälkiarvioinneissa arvioidaan myös maaseutuverkostoa. Maaseutuverkostoa koskevat asiat viedään säännönmukaisesti seurantakomitean käsiteltäviksi. Maaseutuverkoston toimintaa seurataan vuosittain Maaseudun kehittämisohjelmien vuosikertomuksessa. Arvioijat saavat mm. näistä maaseutuverkostoa koskevaa arviointimateriaalia. Seurantatietojen perusteella voidaan arvioida maaseutuverkoston merkitystä kunkin toimenpiteen strategisten tavoitteiden sekä soveltuvien indikaattoreiden kannalta. Omaa sisäistä arviointiaan varten maaseutuverkostoyksikkö toteuttaa säännöllistä itsearviointia, jota ovat muun muassa koulutuspalautteet, viestinnän onnistumista koskevat kyselyt, 19

20 verkkopalautteet, aikaansaatu tuloksellisuus suhteessa esimerkiksi koulutus- ja viestintäsuunnitelmiin sekä sidosryhmien mielipiteet maaseutuverkostoyksiköstä. Maaseutuverkostoyksikkö edistää toimenpiteillään myös alueellisten maaseutuverkostojen toimintaa, joten myös vaikutuksia on mahdollista arvioida lisäarvoa tuottavina asioina. Itsearvioinnin tavoitteena on seurata toiminnasta saatua, lähinnä laadullista palautetta siten, että tarvittaessa toimintaa suunnataan uudelleen. Toiminnan alkuvaiheessa työstetään ja kehitetään maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioita ja määritellään toiminnan tavoitteet ja mittarit. Tätä työtä tehdään yhdessä maaseutuverkoston ohjausryhmän kanssa. Maaseutuverkostoyksikkö on maaseutuverkoston kautta oppiva ja toiminnoiltaan joustava organisaatio. Sillä on käytössään erilaisia työryhmiä, jotka voivat omalta osaltaan vaikuttaa toiminnan onnistumiseen, esimerkiksi paneelin tai muun ideariihen työskentelyn avulla. 20

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007-2013

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007-2013 Luonnos Maaseutuverkoston avoin kuulemistilaisuus 18.4.2007 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007-2013 Maa- ja metsätalousministeriö Huhtikuu 2007 SISÄLLYSLUETTELO:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2007.

Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2007. Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2007. Joulukuu 2007 1 1. Maaseutuverkoston toiminta Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki Manner-Suomen

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen maaseutuverkoston vuosikertomus 2007

Suomen maaseutuverkoston vuosikertomus 2007 Suomen maaseutuverkoston vuosikertomus 2007 Maaseutuverkostoyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2008 SISÄLLYSLUETTELO: Maaseutuverkosto maaseudun edun tekijä...3 1. Maaseutuverkoston toiminnan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 # 42712 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 Viestintäsuunnitelman on laatinut maa ja metsätalousministeriön maaseutuverkosto ja maaseudun kehittämisyksiköiden sekä Maaseutuviraston

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014

Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Valintakriteerit maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Tietoisku 4.4.2014 Sari Rannanpää Avaintaito Osuuskunta Suomi sari@avaintaito.com Rahoituksen tarkentamisen yleisimmät keinot Hyväksyttävyysvaatimus

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2 Maaseutuverkoston tavoitteet... 3 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 7.4.2015 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy maaseudun

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella 2007-2013 Eero Pehkonen 24.11.2008 Esityksen sisältö Jatkuva arviointi, miten me sen ymmärrämme? Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 10.6.2014 Kehittämishankkeet alueellisen ohjelman teemoittain 2007-2013 Teemoittain hanke kpl investointi

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014

Maaseutuverkostopalvelut-yksikkö 18.12.2014 Maaseutuverkoston ohjausryhmän kokous Aika: torstai 18.12.2014 kello 10.00 12.10 Paikka: Maa- ja metsätalousministeriö, Kokoushuone Kartano, Mariankatu 23 Taina Vesanto, MMM Joel Karlsson, Maaseutuverkostopalvelut

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2008.

Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2008. Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2008. Joulukuu 2007 1 1. Maaseutuverkoston toiminta Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki Manner-Suomen

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus syyskuu 2014 Sivu 1 Kokemukset ohjelmakaudesta 2007-2013 Pohjois-Karjalan elintarvikeala Maaseuturahasto ylivoimaisesti suurin toimialan julkinen rahoittaja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020 Annukka Lyra, MMM Sivu 1 7.10.2014 Kuusi päämäärää ja viestinnän tarkoitus Älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua Suomen maaseudulla 1. osaaminen, tiedonvälitys,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Tiina Laurila ja Noora Hakola, Maaseutuelinkeino-osasto/Maaseutu- ja rakenneyksikkö Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009

Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Maaseuturyhmien, ohjaus- ja seurantaryhmien yhteistoimintapäivä 23.9.2009 Nvm Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 29.9.20097.3.2009 Tavoitteet Sivu 2 29.9.20097.3.2009 MMM hallinnonalan

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tammikuu 2013 Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus ANC (LFA)* Ymp. korvaus Eläinten hv Luomuvilj Maat. inv ja nv Yritystuet Leader Yhteistyö ja EIP Koulutus Maas. palvelut

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet rahoittaa luontomatkailua Etelä-Savossa 27.1.2015 Juva Jukka Kotro Etelä-Savon ELY-keskus Rakennerahastoyksikkö Eurooppa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot