SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007 2014"

Transkriptio

1 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma Joulukuu

2 SISÄLLYSLUETTELO: LÄHTÖKOHDAT Maaseutuverkoston taustaa Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseudun kehittämisohjelmat Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tavoitteet Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tehtävät Maaseudun kehittämisohjelmat koostuvat toimintalinjoista Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Toimintalinja 4: Leader Maaseutuverkoston toimijat sekä sidosryhmäanalyysi Maaseutuverkoston toimintatapa Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategia Maaseutuverkoston muodostuminen Maaseutuverkostoyksikkö hallintona Maaseutuverkostoyksikkö palvelujen tuottajana Ohjausryhmä Työryhmät Maaseutuverkostoyksikön tuottamat palvelut Tiedottaminen Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälistymisen edistäminen Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön rahoitussuunnitelma Toiminnan arviointi ja seuranta LIITE 1. SIDOSRYHMÄANALYYSI LIITE 3. Tiedottamisen työkalukartta

3 LÄHTÖKOHDAT Maa- ja metsätalousministeriö on vastannut maaseutuverkoston suunnittelutyöstä Suomessa. Ministeriö toteutti ensimmäisen maaseutuverkostoa koskevan avoimen kuulemistilaisuuden toukokuussa Maaseutuverkoston toiminnan tarkempi suunnittelu tehtiin kevään 2007 aikana. Helmihuhtikuun aikana maaseutuverkoston alustavista toiminta- ja vuosisuunnitelmista käytiin sidosryhmien kanssa kaikkiaan 11 neuvottelua. Lisäksi huhtikuussa 2007 järjestettiin maaseutuverkoston toimijoille toinen avoin kuulemistilaisuus. Toiminta- ja vuosisuunnitelmia on täydennetty käytyjen keskustelujen sekä esille tulleiden toiveiden pohjalta. Maaseutuverkostoyksikön toiminnan palvelujen tuottaminen alkaa syksyllä Maaseutuverkostoyksikkö toimii Seinäjoella itsenäisesti mutta hallinnollisesti maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston yksikkönä. Maaseutuverkostoyksikkö toimii koko ohjelmakauden sekä siirtymävaiheen ajan, eli vuosina Tammikuussa 2008 maaseutuverkostoyksikkö muuttaa Seinäjoella Teknologiakeskus Framiin, samaan kiinteistöön Maaseutuviraston kanssa. Tämä toimintasuunnitelma jakautuu kahteen pääasialliseen osaan. Ensimmäisessä osassa (luku 1) käydään läpi Euroopan unionin asetusten lisäksi Suomen maaseudun kehittämisstrategia sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma siltä osin kuin niissä käsitellään maaseutuverkostoa. Toisessa osassa (luvuissa 2 ja 3) kuvataan maaseutuverkoston toimintatapaa ja maaseutuverkostoyksikön tuottamia palveluja. Luvussa neljä käsitellään teknisen avun rahoitusosuus toiminnalle ja luvussa viisi käsitellään maaseutuverkostoyksikön itsearviointia. Liitteessä neljä esitetään muistiot sidosryhmäneuvotteluista keväältä Vuotuinen toimintasuunnitelma muodostaa tämän koko ohjelmakauden toimintasuunnitelman kanssa kokonaisuuden. Vuotuisessa toimintasuunnitelmassa määritellään suunniteltavan vuoden toiminnan keskeiset painopistealueet. Maaseutuverkoston keskeisenä tavoitteena on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksien esille tuominen tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen levittämisen sekä kansainvälistymisen edistämisen keinoin. 1. Maaseutuverkoston taustaa 1.1. Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseudun kehittämisohjelmat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklan mukaan jokaisen jäsenmaan on perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset. Asetus määrittelee maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artiklan 68 mukaan kukin jäsenvaltio itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston perustamisesta kansallisesti säädetään laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (532/2006) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (861/2007). Maaseutuverkosto toimii ohjelmakauden ja siirtymävaihevuoden, vuodet

4 Kansallisen maaseutuverkoston rahoitus tapahtuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla (LIITE 2). Maaseutuverkoston toiminnan yleiset tavoitteet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa Suomen maaseutustrategian linjauksen mukaan Suomen maaseutua kehitetään tulevalla ohjelmakaudella seuraavien kolmen painopistealueen kautta: 1. Maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 2. Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. 3. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat Suomen maaseutustrategian pohjalta tulevalle ohjelmakaudelle laaditut maaseudun kehittämisohjelmat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maaseudun kehittämisohjelmissa on seuraavat neljä toimintalinjaa: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu 4. Leader-toimintatapa Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tavoitteet Maaseutuverkosto koostuu kaikista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman keskeisistä toimijoista sekä näiden sidosryhmistä ohjelmien toiminta-alueella. Maaseutuverkosto toimii aluetason toiminnan verkostoitumisen tukena. Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten välillä. Keskeistä on, että asiakkaat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeiset tavoitteet on määritelty Suomen maaseutustrategiassa seuraavasti: Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta. 4

5 Suomen maaseudun kehittämisstrategia ja maaseutuverkoston tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi on määritelty seuraavat, osaamisen sekä tiedon ja taidon lisäämistä tavoittelevat asiat: 1. Tiedottaa ohjelmien toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista, esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelmien toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista, esimerkiksi ylläpitämällä internet-sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille, yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. 5. Avustaa tarvittaessa verkostossa toimivia tahoja koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä sekä siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä, sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa, esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin Maaseudun kehittämisohjelmat koostuvat toimintalinjoista Suomen maaseutuverkosto rakentuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoista. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi eri toimintalinjat sekä esitellään sidosryhmäanalyysin pohjalta ja sidosryhmäneuvotteluissa esille tulleita toiveita ja odotuksia. Liitteessä yksi on koottu toimintalinjoittain maaseutuverkoston keskeisiä toimijoita ja on kuvattu kunkin organisaation keskeisimmät tehtävät Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 1:n tavoitteena on maatalouden (ml. porotalous ja maataloudeksi luettavat luonnontuotteet), elintarviketalouden, metsätalouden ja puunjalostuksen tuotantoketjujen kilpailukyvyn kehittäminen. Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää osaamisen parantamista sekä innovatiivista ja asiakaslähtöistä kehittämisotetta. Toimintalinjan toimenpiteitä kohdistetaan myös maa- ja metsätalouden uusiin tuotantosuuntiin, kuten bioenergian tuotannon ja jalostuksen kehittämiseen. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen pitää sisällään kuusi eri toimenpidettä; ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, nuorten viljelijöiden aloitustuki, varhaiseläke, maatilojen nykyaikaistaminen, maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen ja yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. 5

6 Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että ympäristön kuormitus vähenee ja maatalouden luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurimaisemien säilyminen turvataan. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen. Tavoitteena on myös ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Lähtökohta luonnonhaittakorvauksen tukitasoille on Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvat ilmasto-olosuhteiden maatalouden harjoittamista haittaavat vaikutukset. Luonnonhaitat ilmenevät selkeimmin maataloustuotannossa alhaisina satotasoina ja kohonneina yksikkökustannuksina. Luonnonhaitta ja siitä maksettava korvaus kasvavat pohjoiseen päin mentäessä. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen -toimintalinja koostuu Suomessa seuraavista toimenpiteistä: luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuet (perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistukisopimukset), eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisen tavoitteena on säilyttää ja lisätä toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja kannustamalla ja rohkaisemalla maaseutualueilla sijaitsevien yritysten perustamista ja laajentamista. Toimenpidekokonaisuudessa tavoitteiden keskeisin toteuttamistapa on yritystuet maaseudun mikroyrityksille (alle 10 htv) ja monipuolistuville maatiloille. Tavoitteeseen pyritään mm. tukemalla yritysten markkinoilla menestymismahdollisuuksia sekä kehittämällä maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöä. Toimenpiteillä voidaan kehittää sekä maatilojen yhteydessä toimivaa yritystoimintaa että muita maaseudun mikroyrityksiä. Laajoja kehittämishankkeita tarvitaan toimialakohtaisten kehittämissuunnitelmien koordinointiin, alueellisen hanketyön tukemiseen, yritystoiminnan kasvun edellytysten etsimiseen sekä varmistamaan tiedon välittymistä markkinoilta ja tutkimuslaitoksista yrityksiin. Alueelliset ja paikalliset kehittämishankkeet toimivat puolestaan lähellä yrityksiä ja tukevat näin yritysten kehittymistä, kasvua sekä uusien yritysten syntymistä mm. aktivoimalla yrityksiä verkostoitumaan keskenään ja parantamalla maaseutuyritysten pääsyä markkinoille. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen -toimenpidekokonaisuus koostuu kolmesta toimenpiteestä: taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen sekä matkailuelinkeinojen edistäminen. 6

7 Maaseutualueiden elämänlaatu Maaseutualueiden elämänlaadun kokonaisuuden tavoitteena on, että maaseutu koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi kaikkien ikä- ja väestöryhmien, mutta erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Maaseudun vetovoimaisuutta voidaan edistää parantamalla palveluja, sosiaalista viihtyvyyttä ja fyysistä ympäristöä. Toimenpiteet sisältävät palveluja parantavia aktivointi-, suunnittelu- ja kehittämistoimia, joiden avulla luodaan myös uusia ansio- ja työmahdollisuuksia. Kylillä asuvien ihmisten elämän laatua ja kylien vetovoimaisuutta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi parannetaan aktivoimalla kyläyhteisöjä monipuoliseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä hyödyntämään ja parantamaan olemassa olevia rakenteita ja infrastruktuuria. Esimerkiksi kunnostettuja kylätaloja voidaan hyödyntää palvelutoiminnassa. Maaseudun ympäristönhoitoon sekä maaseudun luonto- ja kulttuuriperinnönhoitoon liittyvillä suunnitelmilla ja niiden toteuttamisella lisätään maaseutualueiden viihtyvyyttä ja parannetaan maaseudun identiteettiä. Maaseutualueiden elämänlaatu -toimenpidekokonaisuus koostuu kolmesta toimenpiteestä: elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut, kylien kunnostus ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Toimintalinja 4: Leader Leader-toiminnalle on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa määritelty seuraavat neljä tavoitetta: 1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa toimintalinjoilla 3 ja 4 kaikkien toimenpiteiden mukaisia toimia. Toimintalinjoilla1 ja 2 Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa tiettyjä toimenpiteitä. Toimintaryhmät ovat määritelleet paikallisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassaan, mitkä toimintalinjat ja toimenpiteet ne ottavat omalla alueellaan käyttöönsä. Paikallisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa on kirjattu toimenpiteitä koskevat tavoitteet, painopisteet, hankkeiden valintakriteerit ja hankevalinnan menettelyt 7

8 Maaseutuverkoston toimijat sekä sidosryhmäanalyysi Maaseutuverkosto on useiden maaseudun kehittäjäorganisaatioiden ja maaseudun kehittäjien verkosto. Tätä moninaista ja sidosryhmäneuvottelukierrokseen osallistunutta verkostoa on kuvattu liitteessä yksi. Tarkoituksena on hahmottaa kunkin toimijan roolia maaseutuverkostolle asetettuihin toiveisiin ja odotuksiin nähden. Sidosryhmäanalyysin pohjalta voi todeta, että toimijoilla on selkeitä toimintalinjakohtaisia rooleja. Analyysi antaa mahdollisuuksia myös uusien toiminnallisten yhteistyömahdollisuuksien löytämiseen. Sidosryhmäanalyysin sekä neuvottelukierroksen aikana kirjattujen toiveiden pohjalta maaseutuverkostoyksikön toimintaa ja tehtäviä voidaan kuvata seuraavasti (ks. myös LIITE 4): Pääsääntöisesti näitä tavoitteita toteuttaa maaseutuverkostoyksikkö. ohjelman toimenpiteiden luomista mahdollisuuksista tiedottaminen verkoston toimijoille ja kansalaisille yleisesti maaseutu.fi-nettisivujen ylläpito, sitä kautta tiedottaminen toimijoille, viljelijöille ja metsänomistajille julkinen tiedottaminen, tämän päivän kehittyvän maatalouden esilletuominen ja nykyaikaisen maaseutukuvan välittäminen yhteistyö toimijoiden kanssa, uusien toimijoiden aktivointi täydentävän koulutus- ja tiedotusmateriaalin tuottaminen maaseutuverkoston toimijoiden kanssa (maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, TE-keskusten ja muiden toimijoiden kanssa) täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen eri toimijoille koulutuksen järjestäminen toimintaryhmien toiminnanjohtajille, muille työntekijöille (mm. sihteereille), hallituksen jäsenille sekä kansainvälisten ja alueiden välisten hankkeiden toimijoille hyvien käytäntöjen kerääminen kansallisesti ja kansainvälisesti, esimerkiksi bioenergian, perinteisen maatalouden rakentamisen, ympäristönsuojelun ja yritystoiminnan hyvät käytännöt tutkimustiedon välittäminen kansainvälisten yhteistyömallien luominen, kansainvälistymisen edistäminen, esim. kansainväliset yhteistyöhankkeiden avustaminen, laadukkaan Suomi-materiaalin tuottaminen suomalaisesta maaseudusta toimintaryhmien, toiminnanjohtajien ja työntekijöiden, ekstranet sekä toimintaryhmien diaarijärjestelmän tuottaminen ja ylläpito Luvussa kolme tehtäviä käsitellään yksityiskohtaisemmin. Maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma kuvaa vuositasolla tarkemmin kutakin tehtäväkokonaisuutta. 2. Maaseutuverkoston toimintatapa Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat. Yhteistyö ja vuorovaikutteisuus antavat toiminnalle lisäarvoa. Maaseutuverkoston koordinoijaksi on perustettu maaseutuverkostoyksikkö, joka tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluja ja järjestää yhteistyötä. Seuraavassa käsitellään tarkemmin maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön visioita, toiminta-ajatusta ja strategiaa. 8

9 2.1. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkosto koostuu suomalaisista maaseudun kehittäjistä ja kehittäjäorganisaatiosta. Kullakin näistä organisaatioista on oma visionsa, tavoitteensa ja tehtävänsä. Maaseutuverkoston tavoitteena on luoda positiivinen imago maaseudun kehittämisohjelmille ja maaseudulla tapahtuvalle toiminnalle. Yhteistä kaikille toimijoille on maaseudun edun tekeminen, johon perustuu maaseutuverkoston yhteinen visio (kuvio 1): Maaseutuverkosto on vuonna 2013 luja ja joustava maaseudun kehittäjien verkosto, maaseudun edun tekijä. Kuvio 1. Maaseutuverkoston visio Maaseutuverkostoyksikkö toimii maaseutuverkoston koordinaattorina ja vastaa maaseutuverkoston strategian toteutumisesta. Maaseutuverkostoyksikkö toimii maa- ja metsätalousministeriön maatalousosaston Seinäjoella sijaitsevana yksikkönä ja sen tulosohjauksessa. Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa maaseutuverkoston ohjausryhmä (ks. luku ) Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikkö on dynaaminen ja joustava maaseutuverkoston toimintaa kehittävä ja koordinoiva taho. Maaseutuverkostoyksikkö auttaa maaseutuverkostoa luomaan uusia maaseudun kehittämisen toimintamalleja sekä uudenlaista kuvaa maaseudusta ja sen kehittämisestä. Maaseutuverkostoyksikkö toimii molemmilla kotimaisilla kielillä huomioiden myös kulttuurilähtökohtaiset taustat ja toimintamallit. Maaseutuverkostoyksikön visio on esitetty kuviossa kaksi. 9

10 Maaseutuverkostoyksikkö on vuonna 2013 kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu yhteistyökumppani, aktiivinen maaseudun kehittämisen edelläkävijä. Kuvio 2. Maaseutuverkostoyksikön visio Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa maaseutuverkoston yhteen. Sen tehtävänä on maaseutuverkoston tavoitteiden mukaisten palveluiden tuottaminen. Maaseutuverkostoyksikkö on mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus on esitetty kuviossa kolme. Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, joka kokoaa maaseutuverkoston ja tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluita. - mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä Kuvio 3. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus. 10

11 Maaseutuverkostoyksikön henkilökunta koostuu johtajasta ja neljästä eri tehtäväalojen asiantuntijasta sekä verkostosihteeristä. Asiantuntijanimikkeet ovat verkostotiedottaja, verkostovalmentaja, verkostoasiamies sekä nätverksombudsman. Maaseutuverkostoyksikön palveluja tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Henkilökunta on maa- ja metsätalousministeriön palveluksessa Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategia Maaseutuverkosto on laaja toimijoiden verkosto. Yleisesti erilaisten verkostojen strategioiden luominen on erittäin vaikeaa, koska verkostossa toimivien yhteisöjen omat lähtökohdat ja tekemisen motiivit ovat erilaiset. Maaseutuverkoston suunnitteluvaiheessa käydyt sidosryhmäneuvottelut ovat olleet tilaisuuksia, joissa toimijat ovat voineet tuoda esille maaseutuverkostoa koskevia yhteisiä tavoitteita ja toiveita. Nämä asiat on kirjattu sekä maaseutuverkoston strategiaan että maaseutuverkostoyksikön strategiaan. Seuraavassa esitetään edellä mainitun pohjalta maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioiden lähtökohdat sekä varsinaiset strategiat. Maaseutuverkoston ohjausryhmä linjaa syksyllä 2007 toimintaa tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Maaseutuverkoston toimijat ovat toivoneet toiminnan olevan luonteeltaan joustavaa. Ohjausryhmän valintaan on kiinnitetty suurta huomiota. Tavoitteena on, että ohjausryhmä on erityisen sitoutunut ja näkemyksellinen. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioiden lähtökohdat Maaseutuverkoston strategian pohjalla on sidosryhmäneuvottelukierros, jonka tavoitteena on ollut laaja-alainen toimijoiden kuuntelu sekä avoin keskustelu maaseutuohjelman toteutumisen edistämiseksi. Keskustelu sisältää seuraavanlaisia näkökulmia strategiaan: verkosto ja verkostoituminen, viestintä, luovuus ja uudistuminen, tutkimus sekä kulttuuri ja imago. Keskustelun perusteella rakennettu visio kuvaa yhteisen tahtotilan. Maaseutuverkostoyksikön strategiaa linjaa yksikön ohjausryhmä ja toteuttaa henkilöstö. Tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman lähelle maaseutuverkoston tahtotilaa ja keskustelunäkökulmia. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategiat Maaseutuverkosto on monialaisen toimijakentän verkosto, joka rakentaa siltaa maaseutu- ja maatalouskeskustelun välille, uudenlaista maaseutukuvaa luoden. Maaseutuverkosto on maaseudun edun tekijä. Toiminnassa otetaan huomioon alueiden erilaisuus ja paikallinen toiminta sekä nivoudutaan luontevasti muihin ohjelmiin. Kansainvälistymistä toteutetaan yhdessä ja systemaattisesti. Maaseutuverkostoyksikkö verkostoituu suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa uusia toimintatapoja luoden. Yksikön viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista molemmilla kotimaisilla kielillä. Yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa, tiivistä ja uudenlaisiin malleihin pyrkivää. Kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa. Neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen ja hyvinvoiva toimintaympäristö. Strategiat on esitetty kuviossa neljä. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioita kehitetään ja työstetään toiminnan alkuvaiheessa. 11

12 Maaseutuverkoston strategia Maaseutuverkosto on monialaisen toimijakentän verkosto, joka rakentaa siltaa maaseutu- ja maatalouskeskustelun välille, uudenlaista maaseutukuvaa luoden. Maaseutuverkosto on maaseudun edun tekijä ottaen huomioon alueiden erilaisuuden ja paikallisen toiminnan sekä nivoutuen luontevasti muihin ohjelmiin. Kansainvälistymistä toteutetaan yhdessä ja systemaattisesti. Maaseutuverkostoyksikön strategia Verkostoitumista tehdään suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa uusia toimintatapoja luoden Viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista, molemmilla kotimaisilla kielillä Yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa, tiivistä ja uudenlaisiin malleihin pyrkivää Kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa Neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen, hyvinvoiva toimintaympäristö Kuvio 4. Maaseutuverkoston ja -yksikön strategia Maaseutuverkoston muodostuminen Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa maaseudun toimijat yhteen verkostoon, sitä yhä täydentäen ja aktivoiden. Verkostoon osallistumisen lähtökohtana on yksinkertaisuus ja helppous, joten verkosto pyrkii tarjoamaan monenlaisia osallistumismuotoja. Maaseutuverkostoyksiköllä on rooli maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa, osallistujien säännönmukaisen ja sitoutuneisuutta osoittavan vuorovaikutuksen ylläpitämisessä sekä ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa. Suomessa toimii ja on rakentumassa useita alueellisia maaseutuverkostoja. Alueellisina maaseutuverkostoina toimivat mm. maakuntahallitusten asettamat maakuntien yhteistyöryhmät ja niiden maaseutujaostot. Joillakin alueilla alueellisia verkostoja on myös luotu enemmän vapaamuotoisuuden pohjalta keräten yhteen maakunnan kehittäjäorganisaatioita. Niiden perustamisen lähtökohtana on ollut tavoite tehdä asioita yhdessä, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla sekä muulle verkostolle hyviä toimintamalleja kehittäen. Maaseutuverkostoyksikkö toimii aktiivisessa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen kanssa. Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii myös tarvittaessa edesauttamaan alueellisten maaseutuverkostojen syntymistä. Alueelliset maaseutuverkostot ovat tärkeä osa myös hyvien käytäntöjen keräämisessä ja levittämisessä Maaseutuverkostoyksikkö hallintona Seuraavassa käsitellään maaseutuverkostoyksikön malleja tuottaa palveluja sekä osallistaa toimijoita maaseutuverkostoon, etenkin ohjausryhmän ja erilaisten työryhmien keinoin. 12

13 Maaseutuverkostoyksikkö palvelujen tuottajana Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluja kolmella tavalla: tekemällä itse, ostopalvelusopimuksin tai yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Maaseutuverkostoyksikön palveluja tuotetaan suomeksi ja ruotsiksi. Maaseutuverkoston ohjausryhmä määrittelee ostopalvelusopimusten tarpeen maaseutuverkostoyksikön vuotuisen toimintasuunnitelman puitteissa. Aloittamisvaiheessa lakimiespalvelujen osalta on tehty ostopalvelusopimus Maaseutuviraston kanssa. Sopimus käsittää hankinta-, kilpailutus- ja sopimusasiat sekä muut yksikön tarvitsemat juridiset palvelut. Lakimies voi toimia myös kouluttajana ja asiantuntijana yksikön järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. ATK-osaaminen ja siihen liittyvät palvelut ostetaan Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselta (TIKE). Mahdolliset muut ostopalvelusopimukset tehdään tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan kilpailutusmenettelyn kautta. Yhteistyötä tehdään mahdollisimman laajasti maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Se perustuu vapaaehtoisuuteen ja molemminpuoliseen tarpeeseen ja hyötyyn. Yhteistyöstä ei makseta korvauksia Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä ohjaa ja linjaa maaseutuverkoston toimintaa sekä seuraa toimintasuunnitelman ja vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön nimeämä edustaja. Esittelijänä toimii pääsääntöisesti maaseutuverkostoyksikön johtaja. Ohjausryhmä nimeää lisäksi itselleen sihteerin. Ohjausryhmä kutsuu tarvittaessa kokouksiin asiantuntijoita. Ohjausryhmän asettamispäätöksessä ohjausryhmän tehtävät ja toimivalta on määritelty seuraavasti: 1. ohjata ja linjata maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön toimintaa 2. määritellä ostopalvelusopimustarve maaseutuverkostoyksikön ja ulkopuolisten tahojen välillä 3. päättää tarvittavien maaseutuverkoston ohjausryhmän alaisten työryhmien asettamisesta 4. käsitellä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön toimintasuunnitelma kaudelle käsitellä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 6. käsitellä maaseutuverkostoyksikön vuotuinen rahoitussuunnitelma 7. hyväksyä maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuosiraportit 8. käsitellä muut ohjausryhmän ratkaistavaksi tulevat asiat Maaseutuverkoston ohjausryhmä on tarkoitus asettaa noin 2½ vuodeksi kerrallaan. Eri alueiden ja sidosryhmien tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi ohjausryhmän kokoonpanoa muutetaan asetettaessa ohjausryhmää seuraavalle toimikaudelle. Ensimmäisessä muutoksessa vaihtuvat ryhmien 1-6 edustajatahot ja toisessa muutoksessa vaihtuvat ryhmien 7-13 edustajatahot. Ohjausryhmän tahot ja ryhmät, joiden sisällä vaihdokset tehdään, ovat seuraavat: 13

14 Ryhmä 1:Yksi edustaja neuvontajärjestöistä ProAgria, Maaseutukeskusten liitto ProAgria Svenska Lanbrukssällkapens Förbund Yksityiset maaseutuneuvojat Metsäkeskus TAPIO Ryhmä 2:Yksi edustaja ympäristöjärjestöistä Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Birdlife Suomi Natur och Miljö Ryhmä 3:Yksi edustaja TE-keskuksista Ryhmä 4:Yksi edustaja alueellisista ympäristökeskuksista Ryhmä 5:Yksi edustaja maakuntaliitoista Ryhmä 6:Kaksi edustajaa tuottaja- ja yrittäjäjärjestöistä; yksi suomenkielinen, yksi ruotsinkielinen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Suomen yrittäjät Ryhmä 7:Yksi edustaja toimintaryhmistä Ryhmä 8:Yksi edustaja tutkimuslaitoksista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Suomen ympäristökeskus SYKE Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Ruralia-instituutti (Helsingin yliopisto) Maaseudun uusi aika yhdistys MUA Levón- instituutti (Vaasan yliopisto) Lönnrot- instituutti (Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto) Karjalan tutkimuslaitos (Joensuun yliopisto) Chydenius-instituutti, (Kokkolan yliopistokeskus) Työtehoseura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Ryhmä 9:Yksi edustaja Ahvenanmaalta Ålands landskapsregering Ålands producentförbund Ålands Bildningsförbund Ålands Landsbygdscentrum Ålands länsstyrelse Ryhmä 10:Yksi edustaja maaseudun kehittämisjärjestöistä Suomen Kylätoiminta ry SYTY ry Svenska studiecentral Ryhmä 11:Yksi edustaja nais- ja nuorisojärjestöistä 4H-liitto Martat Maa- ja kotitalousnaiset Ryhmä 12: Yksi edustaja Maaseudun kehittäjät ry:stä Ryhmä 13: Yksi edustaja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmästä (YTR) ja YTR:n teemaryhmistä Työryhmät Maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa työryhmiä eri osaamisalueille ja sidosryhmien tarpeiden mukaan. Työryhmien tavoitteena on luoda osallistumisen väyliä verkostomaisen työskentelyn tueksi. Kuhunkin työryhmään kutsutaan vähintään viisi eri sidosryhmien asiantuntijaa. Tarvittaessa työryhmien kokouksiin voidaan kutsua muita asiantuntijoita. Työryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan mahdollisimman joustavasti uusia kokoontumisen ja vuorovaikutuksen tapoja hyväksi käyttäen. Maaseutuverkostoyksikön asiantuntijat toimivat työryhmien sihteereinä. Työryhmiä ovat toiminnan alkuvaiheessa: innovaatioryhmä, vuorovaikutusryhmä, Leaderryhmä sekä alueiden välisen yhteistyön ryhmä. Innovaatioryhmä edesauttaa tieteen ja tutki- 14

15 muksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Vuorovaikutusryhmä toimii viestintätarpeiden foorumina. Leader-ryhmä on toimintaryhmätyön kehittämisen, suunnittelun ja toteuttamisen voimavara, alueiden välinen työryhmä kehittää toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Työryhmien toimiaika on pääsääntöisesti kaksi vuotta. Toimintaryhmien diaarijärjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa varten perustetaan diaarijärjestelmän projekti- ja ohjausryhmät. Diaarijärjestelmän toteuttamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö voi myös osallistua kutsuttuna jäsenenä eri organisaatioiden ja sidosryhmien työ- ja ohjausryhmien työskentelyyn. 3. Maaseutuverkostoyksikön tuottamat palvelut Maaseutuverkostoyksikkö tuottaa palveluja ja edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä maaseutuverkostolle määriteltyjen tehtävien mukaan. Tehtävät voidaan jakaa neljään pääosioon: tiedottaminen, kouluttaminen, hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Liitteessä kolme on erillisenä esitetty tiedottamisen työkalukartta, joka havainnollistaa maaseutuverkostoyksikön viestintää. Palvelujen kohderyhminä ovat maaseutuverkoston osalliset, potentiaaliset tuensaajat ja muut kansalaiset Tiedottaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle on laadittu koko ohjelmakauden kattava viestintästrategia ja -suunnitelma, jonka toteuttamiseen maaseutuverkostoyksikkö osallistuu yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Viestintäsuunnitelma ohjaa viestintää myös TE-keskuksissa, toimintaryhmissä ja kunnissa. Viestintäyhteistyö organisoidaan pysyväksi toimintamuodoksi, muun muassa maaseutuverkostoyksikön koolle kutsuman viestintäyhteyshenkilöiden työryhmän kautta. Maaseutuverkostoyksikön viestinnän tavoitteena on olla aktiivista, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja kohdennettua. Viestintä suunnataan maaseutuverkoston toimijoille ja toisaalta kaikelle kansalle. Maaseutuverkostoyksikkö ei ole viranomaistiedottaja, joten kaikki viestintä eroaa luonteeltaan viranomaisviestinnästä. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, on maa- ja metsätalousministeriön Maaseutuviraston vastuulla. Maaseutuviraston internetsivuilla (www.mavi.fi) esitetään kaikki ohjelman toimeenpanoa koskeva tieto (mm. tuet, niiden hakeminen ja lomakkeet). Maaseutuverkoston viestinnän painopiste on linkittämistä ja erilaisia arkistoja hyödyntävässä sähköisessä viestinnässä. Portaalit maaseutu.fi ja landsbygd.fi toteutetaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston verkkosivujen kanssa alkaen toiminnassa olleet verkkosivut toteutetaan suomeksi, ruotsiksi ja osittain saameksi. Maaseutuverkostoyksikkö keskittyy välittämään tietoa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksista, tuloksista, aikaansaannoksista ja vaikutuksista. Tämä tapahtuu muun muassa kertomalla erilaisista hankkeista, hyvistä käytännöistä ja tapahtumista. Maaseutuverkostoyksikkö tiedottaa myös tulossa olevista koulutustilaisuuksista. Sivustot on mahdollista linkittää kohderyhmittäin ja alueittain laadittuihin koulutus- ja tapahtumakalentereihin. 15

16 Viestinnän muotoja ovat muun muassa seuraavat: 1. Maaseutuverkostoon osallistujat saavat ajankohtaistiedotteita ilmoittautumisensa yhteydessä valitsemiensa aiheiden pohjalta. Viestintää varten luodaan näin useita erilaisia postituslistoja, joita käytetään tarpeen mukaan. 2. Asiantuntijapalsta (kysymys-vastaus-palvelu) julkaistaan esiin nousseiden kysymysten perusteella. 3. Maaseutuverkostoyksikkö toimii tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan koordinoijan roolissa keräten olemassa olevaa materiaalia ja tuottaen siitä edelleen yhtenäistä materiaalia. Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa oppaita itse omilla henkilöstöresursseilla tai esimerkiksi ostopalveluna ja toimijat voivat tilata niitä omakustannushintaan. 4. Julkaisusuunnittelua varten maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa tarvittaessa työryhmän. Julkaisutoiminnassa pyritään palvelemaan ohjelmien kaikkia toimenpiteitä ja tuottamaan täydentävää materiaalia tilaustarpeisiin. Tavoitteena on luoda linkkejä tutkimukseen sekä kansainvälistä tutkimusta valottaviin tutkimusreferaatteihin. 5. Maaseutuverkostoyksikkö tuottaa kansainvälistymistä edistävää materiaalia 6. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on avointa: toimintasuunnitelmat, budjetit ja vuosikertomukset löytyvät maaseutu.fi- ja landsbygd.fi-sivuilta. 7. Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä on hyvien käytäntöjen rekisterin luominen. Kansainvälisten hankkeiden rekisteriin sisällöntuotanto toteutetaan yhteistyössä Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa. 8. Linkkien tuottaminen eri toimintalinjojen välille sekä aktivoivan ja selkokielisen tutkimustiedon välittäminen toimijoiden käyttöön. 9. Alueellisten maaseutuverkostojen sekä kansainvälisten suhteiden ylläpitoon sekä monimuotoiseen kohderyhmittäiseen viestintään Virtuaalinen kokoushuone -palvelu Koulutus Maaseutuverkostoyksikkö on maaseudun kehittämisohjelmien kaikissa toimenpiteissä toimijoita verkostoivien teema- ja toimialakohtaisten koulutusten järjestäjä sekä hyvien käytäntöjen levittäjä. Koulutussuunnitelma tehdään yhteistyössä Maaseutuviraston ja TE-keskusten kanssa. Maaseutuverkostoyksikköön perustetaan koulutusta kehittävä innovaatioryhmä, johon kutsutaan jäseniksi eri toimenpiteiden asiantuntijoita. Ryhmä edesauttaa tieteen ja tutkimuksen innovaatioiden sekä maaseutupolitiikan soveltamista käytännön työhön. Suurin osa Maaseutuviraston ja TE-keskusten järjestämistä koulutuksista koskee lähinnä maaseudun kehittämisohjelman tukien hakemista, myöntämistä, maksamista, valvonnan jatkotoimenpiteitä ym. tukien toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriö toteuttaa ohjelmakauden puolessa välissä arviointia käsittelevän koulutustilaisuuden. Maaseutuverkostoyksikön koulutus on maaseutuverkoston toimintaan liittyvää, taustoittavaa, edellä kerrottujen maaseutuverkostossa toimivien viranomaistahojen koulutusta täydentävää koulutusta. Maaseutuverkostoyksikön kouluttamisen muotoja ovat valtakunnallinen avoin maaseutuverkostoseminaari sekä toimintalinjoittain, alueellisesti ja valtakunnallisesti järjestettävät koulutustapahtumat. Yksikkö tuottaa monimuotoista koulutusmateriaalia, mm. multimediapaketteja. Tarvittaessa se avustaa muita viranomaistahoja kouluttamisessa. Tutkimuslaitosten kanssa luodaan yhteistyömalleja koulutusmateriaalin tuottamisesta. Esimerkkejä maaseutuverkoston koulutustoimista ovat: 16

17 1. Valtakunnallisten seminaarien järjestäminen maaseudun kehittämisen eri teemoista. Keskeinen osa toimintaa on vuosittaisen avoimen ja valtakunnallisen seminaarin toteuttaminen. 2. Alueellisten maaseutuverkostojen toiminnan edistäminen esimerkiksi alueellisia koulutustilaisuuksia järjestämällä. Koulutusteemat voivat olla alueellista toimintaa tukevia tai eri toimijoita yhdistäviä (esimerkiksi hankekirjanpitokoulutus). 3. Maaseutuverkostoyksikkö vastaa määriteltyjen tehtäviensä mukaan erityisesti toimintaryhmien koulutuksesta yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. Toimintaryhmien työntekijöille ja hallitusten jäsenille järjestetään yhteistä ja eriytynyttä koulutusta. Tavoitteena on muun muassa luoda vuosittaiset toiminnanjohtajaja puheenjohtajapäivät. 4. Räätälöidyt koulutustilaisuudet: esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit yritysasiantuntijoille, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten kesäpäivät, Maakunnan yhteistyöryhmien maaseutujaostojen jäsenten koulutustilaisuudet 5. Kansainvälisten maaseutuseminaarien järjestäminen Suomessa 6. Maaseudun kehittäjien yhteisen koulutuskalenterin kokoaminen internetiin 7. Koulutusmateriaalin laatiminen ja kokoaminen internetiin yhteistyössä eri viranomaisten kanssa 8. Tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö kansallisen ja kansainvälisen tutkimustiedon välittämiseksi Maaseutuverkostoyksikkö tekee koulutuksen osalta yhteistyötä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa siten, että kaikki toimenpiteet tulee huomioiduksi. Koulutuksen kohderyhmänä voivat olla myös yrittäjät. Maaseutuyrittäjien ja viljelijöiden koulutuksesta vastaavat ensisijaisesti TE-keskukset ja kunnat. Koulutuksia järjestetään valtakunnallisesti ja alueellisesti, alueelliset tarpeet ja lähtökohdat huomioituna. Maakunnallisia erityispiirteitä pyritään hyödyntämään ja ottamaan koulutustilaisuuksissa huomioon Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Maaseutuverkostoyksikön keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä käytännöistä. Niitä kerätään esimerkiksi rakennetukiin, ympäristöasioihin, kylien kehittämiseen, hankkeiden toteuttamiseen ja toimintaryhmätyöhön liittyen. Hyvä käytäntö voi olla esimerkiksi hyvä tapa perustaa erityisympäristötuen mukainen kosteikko, maaseudun elintarvikeyrityksen menekinedistämisen kampanjan toteuttaminen, hyvä tapa suunnitella ja toteuttaa maaseudun kehittämishanke, tapahtumadokumentointi tai hyvä oppimiskäytäntö. Hyviin käytäntöihin kiinnitetään huomiota myös maaseudun kehittämisohjelmien arvioinneissa. Niistä tiedottamalla vauhditetaan hyväksi havaittujen ideoiden ja toimintatapojen leviämistä eri puolille Suomea. Hyvien käytäntöjen kerääminen ja valitseminen edellyttävät selvitystyötä. Lisäksi hyviä käytäntöjä etsitään ja tuodaan muista EU:n jäsenmaista. Hyvien käytäntöjen keräämistä on tehty jo edellisillä ohjelmakausilla ja hyviksi todettuja menetelmiä ja käytäntöjä hyödynnetään maaseutuverkostoyksikön työssä, esimerkiksi kehittämällä tapahtumadokumentointia. Hyviä käytäntöjä kerätään esimerkiksi vuosiraporteista. maaseutu.fi-sivustolle luodaan hyvien käytäntöjen rekisteri. Hyvien käytäntöjen keräämistä tehdään yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa. Keräämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä erityisesti tutkijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on saada rakentavia, hyviä tutkimusaiheita hyvien käytäntöjen kautta. Hyviä käy- 17

18 täntöjä välitetään malleiksi Euroopan laajuisen verkoston käyttöön sekä esimerkiksi viranomaiskoulutuksen sisällöksi. Eri toimijoiden oma aloitteellisuus on keskeistä hyödyllisten toimintamallien levittämisessä. Hyvät käytännöt ovat osa Maaseutuverkostoyksikön tekemiä julkaisuja ja muuta tiedottamista. Maaseutuverkoston kohderyhmille välitetään esimerkkejä hyvistä käytännöistä muun muassa sähköisten ajankohtaistiedotteiden avulla toimintalinjoittain. Lisäksi hyvistä käytännöistä voidaan tehdä tarvittaessa painettuja julkaisuja. Hyviä käytäntöjä esitellään myös koulutuksissa ja messuilla sekä maaseutuverkostoyksikön ylläpitämillä internetsivuilla (puolivuosittain teemoittain). Vuosittain valitaan paras tapa Kansainvälistymisen edistäminen Suomen maaseutuverkoston tehtävänä on välittää tietoa, kokemuksia ja hyviä käytäntöjä myös muista Euroopan maista Suomeen sekä välittää tietoa Suomesta muihin maihin. Kansainvälistymistä edistetään seuraavin tavoin. Muiden jäsenmaiden ja tulevan Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa luodaan tiivis yhteistyö. Järjestetään systemaattista kansainvälistä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä hakemalla huipputason vertaisryhmiä. Muodostetaan kansainvälisten hankkeiden hankerekisteri maaseutu.fi-sivustolle. Ostetaan virtuaalisen kokoushuonepalvelun ohjelma. Kansainvälisen ja valtakunnallisen maaseutututkimuksen tutkijoiden kanssa tehdään yhteistyötä. Alueiden välisen yhteistyön ryhmä luo ja kehittää toimintamalleja kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseksi. Maaseutuverkostoyksikön tavoitteena on kansainvälisten kumppanien välitysmahdollisuuksien kokoaminen ja linkittäminen. Esitemateriaalia pyritään tuottamaan englannin kielen lisäksi myös muilla kielillä mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan. Maaseutuverkostoyksikkö voi toimia myös mm. ulkomaisten vierailijaryhmien ohjelman käytännön järjestelijänä välittäen tietoja heitä kiinnostavista kohteista. Toimintaryhmien sekä muiden maaseutuverkoston sidosryhmien kansainvälistymisen ja kansainvälisten hankkeiden välittäminen kuuluu verkostoyksikön tehtäviin. Toimintaryhmät ovat hyvin eri vaiheissa kansainvälistymistään ja myös monet muut maaseutuverkoston sidosryhmät tarvitsevat tukea kansainvälisten kontaktien luomisessa. Osalle riittää kumppanien hakuilmoitusten välittäminen Euroopan tasolle, osa tarvitsisi sopimusoikeudellisia malleja sekä erikoistunutta juridista tukea hankkeen oikeanlaisen etenemisen varmistamiseksi. Euroopan tasolla kansainvälistymistä halutaan tukea ja lisätä määrällisesti. Erityisesti kansainvälisiä yhteyksiä pyritään luomaan maaseudun pienyrityksille, viljelijäryhmille ja kylätoimijoille. Kylien kehittämisen malleja haetaan kansainvälisesti. Euroopan maaseutuverkoston näkökulmasta on keskeistä, että alueet ja toimijat tunnistaisivat kansainvälistymisen tarpeensa. Hankkeiden tulee olla sekä konkreettisia että kohdennettuja. Maaseutuverkostoyksikkö aktivoi hankkeiden käynnistämisessä, auttaa kansainvälisten kumppaneiden etsimisessä sekä välittää tietoa ja hyviä käytäntöjä kansainvälisesti. Tavoitteena on alkuvaiheessa luoda erityisesti tiivis yhteistyö Ruotsin ja Viron kanssa. Yhteistyössä Suomen ruotsinkielisten sidosryhmien ja Ahvenanmaan maakunnan toimijoiden kanssa järjestetään vuosittaiset yhteiset seminaarit Ruotsin maaseutuverkostoyksikön kanssa ajankohtaisista aiheista. Euroopan maaseutuverkosto aloittaa toimintansa aikaisintaan vuoden 2008 lopulla, joten Euroopan komission maatalousosaston alaisuudessa toimivan LEADER+ Contact Pointin kanssa 18

19 tehtäneen sen mahdollisen jatkosopimuksen puitteissa yhteistyötä. Contact Pointin tehtävänä on mm. koulutuksen tuottaminen toimijoille sekä kansainvälisten hankkeiden hankerekisterin ylläpito Euroopan tasolla. 4. Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön rahoitussuunnitelma Maaseutuverkoston perustaminen ja toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta. Maaseutuverkoston toimintaan on varattu ohjelmakaudelle yhteensä 13 miljoonaa euroa (LIITE 2). Maaseutuverkoston rahoitusta voidaan käyttää maaseutuverkostoyksikön henkilöstön palkkauskuluihin, henkilöstön ja työryhmien matkakuluihin, henkilöstön koulutukseen, ostopalvelusopimuksiin, viestintä- ja koulutuskuluihin, hyvien käytäntöjen ja verkostojen edistämiseen, kansainvälisen ja alueiden välisen toiminnan edistämiseen sekä muihin kuluihin kuten kokous- ja vuokrakuluihin. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaan maaseutuverkostolle varattua teknistä apua voidaan käyttää verkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin (perustamiskustannukset) ja toimintasuunnitelman kuluihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa perustamiskustannuksiin on määritelty kuuluvan henkilöstön johtamiskulut, ostopalvelusopimusten laatimisesta ja ohjausryhmän kokousten valmistelusta aiheutuvat kulut. Rahoitussuunnitelmassa perustamiskustannuksiin on määritelty maaseutuverkostoyksikön johtajan ja verkostosihteerin palkkakulut sekä hallintolakimiehestä aiheutuvat ostopalvelusopimuskulut. Asiantuntijoiden palkkakulut on määritelty toimintasuunnitelmakustannuksiin. Vuotuisessa teknisen avun käyttösuunnitelmassa ja maaseutuverkoston vuotuisessa toimintasuunnitelmassa kuvataan Maaseutuverkoston käytössä olevan rahoituksen kohdentuminen vuosittain eri toimiin. Rahoitussuunnitelman puitteissa voidaan tehdä vuosittain vähäisiä muutoksia eri kululajien välillä. Vähäisiin muutoksiin ei tarvitse hakea erikseen muutospäätöstä. 5. Toiminnan arviointi ja seuranta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi Ahvenanmaan maakuntahallituksen toimeksiannosta. Ohjelmien väli- ja jälkiarvioinneissa arvioidaan myös maaseutuverkostoa. Maaseutuverkostoa koskevat asiat viedään säännönmukaisesti seurantakomitean käsiteltäviksi. Maaseutuverkoston toimintaa seurataan vuosittain Maaseudun kehittämisohjelmien vuosikertomuksessa. Arvioijat saavat mm. näistä maaseutuverkostoa koskevaa arviointimateriaalia. Seurantatietojen perusteella voidaan arvioida maaseutuverkoston merkitystä kunkin toimenpiteen strategisten tavoitteiden sekä soveltuvien indikaattoreiden kannalta. Omaa sisäistä arviointiaan varten maaseutuverkostoyksikkö toteuttaa säännöllistä itsearviointia, jota ovat muun muassa koulutuspalautteet, viestinnän onnistumista koskevat kyselyt, 19

20 verkkopalautteet, aikaansaatu tuloksellisuus suhteessa esimerkiksi koulutus- ja viestintäsuunnitelmiin sekä sidosryhmien mielipiteet maaseutuverkostoyksiköstä. Maaseutuverkostoyksikkö edistää toimenpiteillään myös alueellisten maaseutuverkostojen toimintaa, joten myös vaikutuksia on mahdollista arvioida lisäarvoa tuottavina asioina. Itsearvioinnin tavoitteena on seurata toiminnasta saatua, lähinnä laadullista palautetta siten, että tarvittaessa toimintaa suunnataan uudelleen. Toiminnan alkuvaiheessa työstetään ja kehitetään maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön strategioita ja määritellään toiminnan tavoitteet ja mittarit. Tätä työtä tehdään yhdessä maaseutuverkoston ohjausryhmän kanssa. Maaseutuverkostoyksikkö on maaseutuverkoston kautta oppiva ja toiminnoiltaan joustava organisaatio. Sillä on käytössään erilaisia työryhmiä, jotka voivat omalta osaltaan vaikuttaa toiminnan onnistumiseen, esimerkiksi paneelin tai muun ideariihen työskentelyn avulla. 20

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun Ohjelman tavoitteet, tuettava toiminta ja rahoitusmahdollisuudet Vipuvoimaa EU:lta 04.12.2007, Jyväskylä Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Ohjelmat ja strategiat EU:ssa ja Suomessa TYÖL-

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 1.7.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2. Maaseutuverkoston strategia... 4 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1 Leader-koulutus 2016 Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto Sivu 1 Komission rooli Vastaa maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat Antaa parlamentin ohella

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella 2007-2013 Eero Pehkonen 24.11.2008 Esityksen sisältö Jatkuva arviointi, miten me sen ymmärrämme? Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Hanketuella rahoitettava toiminta Hankkeet eri aluetasoilla Hankkeiden valintaperusteet Hankesuunnitelma Ohjausryhmät Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hanketukien

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Elinkeinojen kehittäminen ja innovaatiot maaseudulla 6.2.2014 Helsinki Nvm Sirpa Karjalainen, MMM Sivu 1 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot