SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Luonnos Maaseutuverkoston avoin kuulemistilaisuus SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö Huhtikuu 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Maaseutuverkosto Tausta ja perusteet Tavoitteet Tehtävät Suunnitteluprosessi Osallistuminen maaseutuverkostoon Alueelliset maaseutuverkostot Maaseutuverkoston toimijat ja niiden tehtävät toimintalinjoittain Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Toimintalinja 4: Leader Maaseutuverkostoyksikkö Toiminta-ajatus Visio Strategia Organisoituminen Maaseutuverkostoyksikkö Ohjausryhmä Työryhmät Toimintatavat Maaseutuverkostoyksikkö palveluiden tuottajana Maaseutuverkoston rakentaminen Tiedottaminen Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälistymisen tukeminen Toiminnan arviointi ja seuranta...24 Liite 1. Maaseutuverkoston käytössä oleva tekninen apu ja sen käyttötarkoitus

3 1. Maaseutuverkosto 1.1. Tausta ja perusteet Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat (kuvio 1). Maaseutuverkoston koordinoijaksi perustetaan maaseutuverkostoyksikkö, jolla tarkoitetaan sitä organisaatiota, joka tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluja ja järjestää yhteistyötä. Maaseutuverkoston toiminnasta säädetään Euroopan unionin neuvoston maaseudun kehittämisasetuksella (EY N:o 1689/2005). Jokaisen Euroopan unionin jäsenmaan on asetuksen mukaan perustettava kansallinen maaseutuverkosto. Asetus määrittelee maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artikla 68 mukaan kukin jäsenmaa itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston toiminnasta säädetään kansallisesti maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnointilailla (532/2006) ja sen nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Kansallisen maaseutuverkoston rahoitus tapahtuu Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla. Maaseutuverkosto on maaseudun kehittämisohjelmia edistävä toimintatapa, joka kokoaa yhteen maaseudun kehittämisohjelmien toimijat. - mahdollisuus lisäarvoa tuottaville toimintatavoille Kuvio 1. Maaseutuverkosto lyhyesti. Maaseutuverkoston toiminnan yleiset tavoitteet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa Strategia kattaa koko Suomen, mukaan luettuna Ahvenanmaan. Suomen maaseutustrategian linjauksen mukaan Suomen maaseutua kehitetään tulevalla ohjelmakaudella kolmen painopistealueen kautta. Nämä painopistealueet ovat: Maa ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 3

4 Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat Suomen maaseutustrategian pohjalta tulevalle ohjelmakaudelle laaditut maaseudun kehittämisohjelmat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on neljä toimintalinjaa, joihin kuuluu lukuisia toimenpiteitä. Toimintalinjat ovat seuraavat: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Leader-toimintatapa 1.2. Tavoitteet Lähtökohtana on, että maaseutuverkosto koostuu kaikista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman keskeisistä toimijoista sekä heidän sidosryhmistä ohjelmien toiminta-alueella. Maaseutuverkosto toimii aluetason toiminnan verkostoitumisen tukena. Maaseutuverkoston tehtävänä on varmistaa tiedon välittyminen verkoston osapuolten välillä, asiakkaille ja suurelle yleisölle kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista sekä edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeiset tavoitteet on määritelty Suomen maaseutustrategiassa ja ne ovat seuraavat: Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta Tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi on määritelty seuraavat asiat, joiden tavoitteena on osaamisen sekä tiedon ja taidon lisääminen. 1. Tiedottaa ohjelman toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 4

5 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista esimerkiksi ylläpitämällä internet- sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille. 5. Avustaa tarvittaessa viranomaisia koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä ja siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin Suunnitteluprosessi Maaseutuverkoston suunnittelutyö on tehty maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä Helsingissä. Toukokuussa 2006 maa- ja metsätalousministeriö järjesti ensimmäisen maaseutuverkostoa koskevan avoimen kuulemistilaisuuden. Maaseutuverkoston toiminnan suunnittelutyöhön maa- ja metsätalousministeriö palkkasi kaksi päätoimista suunnittelijaa kevään 2007 ajaksi ( ). Helmi-huhtikuun aikana maaseutuverkoston toiminta- ja vuosisuunnitelmista käytiin sidosryhmien kanssa laaja neuvottelukierros. Neuvottelutilaisuuksia järjestettiin yhteensä yhdeksän ja niiden perusteella täydennettiin ja muokattiin toiminta- ja vuosisuunnitelmia. Huhtikuussa 2007 järjestetään maaseutuverkoston toimijoille toinen laaja, avoin kuulemistilaisuus ( ). Maaseutuverkostoyksikön toiminnan palvelujen tuottaminen alkaa syksyllä Maaseutuverkostoyksikkö toimii Seinäjoella, tulevan Maaseutuviraston kanssa yhteisissä tiloissa. Maaseutuverkostoyksikkö toimii koko ohjelmakauden sekä siirtymävaiheen ajan, vuosina Osallistuminen maaseutuverkostoon Maaseutuverkoston keskeinen tehtävä on osaamisen lisääminen ja välittäminen. Tätä tehtävää varten maaseutuverkosto sekä organisoituu että rakentaa hyviä tapoja osallistua verkostoon. Maaseutuverkostoon osallistumista ohjaavat osin jo kahden ohjelmakauden aikana vakiintuneet käytännöt ja uuden ohjelmakauden tavoitteiden saavuttamiseksi kerätyt toiveet. Verkostoon osallistumisen lähtökohtana on yksinkertaisuus ja helppous, joten verkosto pyrkii tarjoamaan monenlaisia osallistumisen tapoja monentasoisille osallistujilleen eri tasoilla. Maaseutuverkostoyksiköllä on rooli sekä maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa, osallistujien säännönmukaisen ja sitoutuneisuutta osoittavan vuorovaikutuksen ylläpitämisessä sekä ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa. Seuraavassa luetellaan joitakin esimerkkejä kunkin roolin toteuttamisesta. 5

6 I Rooli maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii olemaan aktiivinen valtakunnallisen maaseutuverkoston kokoaja ja sitouttaja. 1) maaseutu.fi ja landsbygd.fi sivustot toimivat osallistumisen foorumina (sivustolla on linkki osallistu verkostoon ), jossa toimijat voivat käydä antamassa suostumuksensa yhteystietojensa ylläpitämiseen maaseutuverkoston osallistujalistalla sekä valitsemassa, mistä aiheista toivovat sähköisiä uutis- tai ajankohtaistiedotteita. Maaseutuverkostoyksiköllä on käytössään laaja yhteystietolista, jota se voi hyödyntää erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten tiedonhakuun tehtävä luoda linkkejä eri toimintalinjojen välille tuomalla aktivoivaa ja selkokielistä tutkimustietoa 2) Maaseutuverkostoyksikkö tarjoaa toimijakohtaisia foorumeja, kuten Räätälöidyt koulutustilaisuudet; esimerkiksi: o valtakunnalliset seminaarit yritysasiantuntijoille o toimintaryhmien työntekijöille ja luottamushenkilöille o alueittain täsmäaiheista LEADER-toiminnanjohtajien ekstranet Linjakoulutuksia tukevia ja taustoittavia koulutuksia Kansainvälisen yhteistyön aktivaattorina II Rooli vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Maaseutuverkostoyksikkö on aktiivinen ja osallistava toimija. Se tarjoaa maaseutuverkoston osallistujille mahdollisuuden toimintaan 1) maaseutuverkoston osallistujana - sekä maaseutuverkoston tiedonvälityksen (ml. koulutus) kohderyhmänä että aktiivisena tiedontuottajana 2) jokavuotisessa avoimessa seminaarissa 3) kansainvälisessä yhteistyössä 4) sopimuksellisena kumppanina 1 5) ohjausryhmän jäsenenä 6) ohjausryhmän perustamissa teemakohtaisissa työryhmissä III Rooli ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa Toimintaympäristön muutokset ovat nopeita ja sen vuoksi myös maaseutuverkoston osallistujien tarpeet muuttuvat ja uusia tarpeita nousee esiin. Maaseutuverkostoyksikkö on toimintaympäristön hahmottaja ja vuorovaikutteinen toimija. Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii luovaan toimintaan erilaisissa ja mahdollisesti yllättävissäkin tilanteissa. 1 Maaseutuverkostoyksikön organisaation omaa osaamista täydentämään solmitaan ostopalvelusopimuksia tarvittavaa ja täydentävää osaamista koskien. 6

7 1.6. Alueelliset maaseutuverkostot Suomessa toimii ja on syntymässä useita alueellisia maaseutuverkostoja. Alueellisina maaseutuverkostoina toimivat mm. maakuntahallitusten asettamat Maakunnan yhteistyöryhmät. Joillakin alueilla alueellisia verkostoja on myös luotu enemmän vapaamuotoisuuden pohjalta keräten yhteen maakunnan kehittäjäorganisaatioita. Niiden perustamisen lähtökohtana on ollut tavoite tehdä asioita yhdessä toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Maaseutuverkostoyksikkö tulee toimimaan aktiivisessa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen kanssa. Maaseutuverkosto pyrkii myös tarvittaessa edesauttamaan alueellisten maaseutuverkostojen syntymistä. Kunkin palvelutoimintansa yhteydessä maaseutuverkostoyksikkö pyrkii mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon alueellisten maaseutuverkostojen tarpeita. Maaseutuverkostoyksikkö voi muun muassa suunnitella ja toteuttaa alueellista koulutusta ja alueiden tarpeista lähtevää teemakoulutusta yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen toimijoiden kanssa. Alueellisten maaseutuverkostojen kautta voidaan odottaa hyviä ja levitettävissä olevia käytäntöjä esimerkiksi koulutuksen tai tiedottamisen saralla Maaseutuverkoston toimijat ja niiden tehtävät toimintalinjoittain Suomen maaseutuverkosto rakentuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoista. Seuraavassa hahmotetaan ohjelmien mukaisesti toimintalinjoittain maaseutuverkoston keskeisiä toimijoita ja lyhyesti kuvataan kunkin organisaation keskeisimmät tehtävät kullakin toimintalinjalla. Maaseutuverkostoyksikkö toimii maaseutuverkoston rakentajana, koordinoijana ja palveluiden tuottajana. Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinjoittain kuvataan lopuksi lyhyesti Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 1:n tavoitteena on maatalouden (ml. porotalous ja maataloudeksi luettavat luonnontuotteet), elintarviketalouden, metsätalouden ja puunjalostuksen tuotantoketjujen kilpailukyvyn kehittäminen. Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää osaamisen parantamista sekä innovatiivista ja asiakaslähtöistä kehittämisotetta. Toimintalinjan toimenpiteitä kohdistetaan myös maa- ja metsätalouden uusiin tuotantosuuntiin, kuten bioenergian tuotannon ja jalostuksen kehittämiseen. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen pitää sisällään kuusi eri toimenpidekokonaisuutta; ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, nuorten viljelijöiden aloitustuki, varhaiseläke, maatilojen nykyaikaistaminen, maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen ja yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 1:n mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 1:llä on hahmoteltu taulukossa 1. 7

8 Taulukko 1. Maaseutuverkoston toimijat toimintalinjalla 1. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Oppilaitokset Tutkimuslaitokset Toimintaryhmät Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, toimeenpano, koulutus Rahoittaja, tukien hallinnointi, koulutus, tiedotus Neuvonta, koulutus, tiedotus Neuvonta, koulutus Vaikuttaminen Koulutus, hanketoteutus Tutkimustiedon tuottaminen, hanketoteutus Välittäjäorganisaatio, rahoittaja Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 1:n osalta ovat koulutus ja tiedotusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen nettisivujen ylläpito, sitä kautta tiedottaminen toimijoille ja viljelijöille hyvien käytäntöjen kerääminen esimerkiksi bioenergian ja perinteisen maatalouden rakentamisen osalta kansallisesti ja kansainvälisesti Toimintalinja 2: Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että ympäristön kuormitus vähenee ja maatalouden luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurimaisemien säilyminen turvataan. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen. Tavoitteena on myös ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Lähtökohta luonnonhaittakorvauksen tukitasoille on Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvat ilmasto-olosuhteiden maatalouden harjoittamista haittaavat vaikutukset. Luonnonhaitat ilmenevät selkeimmin maataloustuotannossa alhaisina satotasoina ja kohonneina yksikkökustannuksina. Luonnonhaitta ja siitä maksettava korvaus kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen toimintalinja koostuu Suomessa seuraavista toimenpidekokonaisuudesta: luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuet (perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistukisopimukset), eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit. 8

9 Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 2:n mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 2:lla on hahmoteltu taulukossa 2. Taulukko 2. Maaseutuverkoston toimijat ja näiden keskeiset tehtävät toimintalinjalla 2. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Toimintaryhmät Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutuasuminen, luonto- ja maisemapalvelut, hyvinvointi, harvaan asuttu maaseutu, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, kulttuuri Tutkimuslaitokset Ympäristöjärjestöt Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, lomakkeet, toimeenpano, koulutus Tukien valvonta, kuntien koulutus, viljelijöiden koulutus, erityisympäristötukien hallinnointi Ympäristötuen ja LFA-tuen hallinnointi, viljelijöiden koulutus Neuvonta, viljelijöiden koulutus Vaikuttaminen, viljelijöiden koulutus ja avustaminen hakemusten täytössä (EU-avustajat), hankkeiden toteuttaja Erityisympäristötukien lausunnot Erityisympäristötukimuotojen edistäminen Toimintaympäristöön vaikuttamien, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Tutkimustiedon tuottaminen Ympäristön monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 2:n osalta ovat täydentävän koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa ohjelman toimenpiteiden luomista mahdollisuuksista tiedottaminen sekä verkoston toimijoille että suurelle yleisölle hyvien käytäntöjen kerääminen ympäristötukikäytäntöjen osalta kansallisesti ja kansainvälisesti kansainvälisten yhteistyömallien luominen 9

10 Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisen tavoitteena on säilyttää ja lisätä toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja kannustamalla ja rohkaisemalla maaseutualueilla sijaitsevien yritysten perustamista ja laajentamista. Toimenpidekokonaisuudessa tavoitteiden keskeisin toteuttamistapa on yritystuet maaseudun mikroyrityksille (alle 10 htv) ja monipuolistuville maatiloille. Tavoitteeseen pyritään mm. tukemalla yritysten markkinoilla menestymismahdollisuuksia sekä kehittämällä maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöä. Toimenpidekokonaisuuden toimilla voidaan kehittää sekä maatilojen yhteydessä toimivaa yritystoimintaa että muita maaseudun mikroyrityksiä. Laajoja kehittämishankkeita tarvitaan toimialakohtaisten kehittämissuunnitelmien koordinointiin, alueellisen hanketyön tukemiseen, yritystoiminnan kasvun edellytysten etsimiseen sekä varmistamaan tiedon välittymistä markkinoilta ja tutkimuslaitoksista yrityksiin. Alueelliset ja paikalliset kehittämishankkeet toimivat puolestaan lähellä yrityksiä ja tukevat näin yritysten kehittymistä, kasvua sekä uusien yritysten syntymistä mm. aktivoimalla yrityksiä verkostoitumaan keskenään ja parantamalla maaseutuyritysten pääsyä markkinoille. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen - toimintalinja koostuu kolmesta toimenpidekokonaisuudesta: taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen sekä matkailuelinkeinojen edistäminen. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 3:n, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen osion mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:lla on hahmoteltu taulukossa 3. Taulukko 3. Maaseutuverkoston toimijat, toimintalinja 3, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset, elinkeinoneuvonta Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Toimintaryhmät Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset, Ohjeet, toimeenpano, koulutus, tiedotus, valvonta Rahoitus, ohjeistus, neuvonta, seuranta, maksatus- ja myöntöpäätökset Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja, hankkeiden kuntarahoitus Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja Vaikuttaminen Toimintaympäristöön vaikuttaminen, lausunnon antaja Rahoitus, tiedotus, aktivointi 10

11 Tutkimuslaitokset Maakuntaliitot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutumatkailu, ruokasuomi Seudulliset yrityspalvelut Maaseudun kehittämisen järjestöt ja yhdistykset Tutkimustiedon tuottaminen, hanketoteuttaja Hankkeiden toteuttaja, alueellinen koordinointi ohjelmien kesken Toimintaympäristöön vaikuttaminen, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Yritysneuvonta Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja, toimintaympäristön edistäjä Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:n osalta ovat koulutus- ja tiedotusmateriaalin tuottamisessa avustaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen, mm. ajankohtaisista elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyvistä teemoista (bioenergia) tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta, mm. toimialakohtaista tietoa hyvien käytäntöjen kerääminen yritystoiminnan osalta kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimustiedon välittäminen Maaseutualueiden elämänlaatu Maaseutualueiden elämänlaadun kokonaisuuden tavoitteena on, että maaseutu koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi kaikkien ikäja väestöryhmien, mutta erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Maaseudun vetovoimaisuutta voidaan edistää parantamalla palveluita, sosiaalista viihtyvyyttä ja fyysistä ympäristöä. Toimenpiteet sisältävät palveluita parantavia aktivointi-, suunnittelu- ja kehittämistoimia, joiden avulla luodaan myös uusia ansio- ja työmahdollisuuksia. Kylillä asuvien ihmisten elämän laatua ja kylien vetovoimaisuutta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi parannetaan aktivoimalla kyläyhteisöjä monipuoliseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä hyödyntämään ja parantamaan olemassa olevia rakenteita ja infrastruktuuria. Esimerkiksi kunnostettuja kylätaloja voidaan hyödyntää palvelutoiminnassa. Maaseudun ympäristönhoitoon sekä maaseudun luonto- ja kulttuuriperinnönhoitoon liittyvillä suunnitelmilla ja niiden toteuttamisella lisätään maaseutualueiden viihtyvyyttä ja parannetaan maaseudun identiteettiä. Maaseutualueiden elämänlaatu osio koostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta: elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut, kylien kunnostus ja kehittäminen, maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen sekä koulutus ja tiedotus. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 3:n, maaseutualueiden elämänlaatu osion mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:lla on hahmoteltu taulukossa 3. 11

12 Taulukko 3. Maaseutuverkoston toimijat, toimintalinja 3, maaseutualueiden elämänlaatu. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE -keskusten maaseutuosastot Toimintaryhmät Suomen kylätoiminta ry Paikalliset kyläyhdistykset Svenska Studiecentral Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset, elinkeinoneuvonta Tutkimuslaitokset Maakuntaliitot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutuasuminen, luonto- ja maisemapalvelut, hyvinvointi, harvaan asuttu maaseutu, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, kulttuuri Maaseudulla toimivat kehittämisjärjestöt Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, toimeenpano Hankkeiden rahoitus, valvonta, ohjeistus Hankkeiden rahoitus, tiedotus, aktivointi, neuvonta ja hankkeiden toteuttaja Kylien edun tekeminen, hanketoteutus Hankkeiden toteuttaja Svensk byaservice Hankkeiden toteuttaja Vaikuttaminen, edun ajaja, hankkeiden toteuttaja Maaseutuympäristöön vaikuttaminen Hankkeiden toteuttaja, hankkeiden kuntarahoitus Tutkimustiedon tuottaminen Maaseutu- ja toimintaympäristön edellytysten luominen Toimintaympäristöön vaikuttaminen, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Hankkeiden toteuttaja, toimintaympäristön edistäjä Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:n osalta ovat koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta hyvien käytäntöjen kerääminen kylätoiminnanosalta kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyö toimijoiden kanssa Toimintalinja 4: Leader Toimintalinjassa 4 yhdistyy linjojen 1, 2 ja 3 sisällölliset tavoitteet Leader- toiminnan metodologiseen toimintatapaan. Leader-toiminnalle on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa määritelty seuraavat neljä tavoitetta: 12

13 1. Toteuttaa alhaalta ylös- periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa toimintalinjoilla 3 ja 4 kaikkien toimenpiteiden mukaisia toimia. Toimintalinjassa 1 ja 2 Leader-toimintatapa voi osallistua tiettyjen toimenpiteiden rahoitukseen. Toimintaryhmät ovat määritelleet paikallisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassaan, mitkä toimintalinjat ja toimenpiteet ne ottavat omalla alueellaan käyttöönsä. Paikallisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa on kirjattu toimenpiteitä koskevat tavoitteet, painopisteet, hankkeiden valintakriteerit ja hankevalinnan menettelyt, joiden tulee noudattaa tätä ohjelmaa. Leader-toimintalinja koostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta: alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö sekä paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen. Taulukossa 4 on hahmoteltu Leader-toimintatavan kautta Suomen maaseutuverkostoon linkittyvät toimijat ja niiden keskeisimmät tehtävät Leader-toimintatavan mukaisessa toiminnassa. Taulukko 4. Leader-toimintatavan keskeisimmät toimijat. Maaseutuverkoston toimija Toimintaryhmät (työntekijät ja hallituksen jäsenet) Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Keskeisin tehtävä Toimintaryhmätyön toteutus Poliittiset linjaukset, ohjelma, asetukset Ohjeet, toimeenpano, koulutus Rahoitus, koulutus, yhteistyö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Hankkeiden toteuttaja, hallitustyöskentely Suomen kylätoiminta ry, SYTY Toimintaryhmä verkostoyksikkö , kylien ja toimintaryhmien etujen ajaminen Paikalliset kyläyhdistykset Hankkeiden toteuttaja Svenska Studiecentral Svensk byaservice Tuottajajärjestöt Hankkeiden toteuttaja Ympäristökeskus Tutkimuslaitokset Ympäristöjärjestöt Maaseudulla toimivat kehittämisjärjestöt Erityisympäristötukien lausunnot Hankkeiden toteuttaja, tutkimustiedon tuottaminen Hankkeiden toteuttaja Hankkeiden toteuttaja 13

14 Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 4:n osalta ovat koulutuksen järjestäminen toimintaryhmien toiminnanjohtajille, muille työntekijöille mm. sihteereille, hallituksen jäsenille sekä kansainvälisten ja alueiden välisten hankkeiden toimijoille yhteistyössä. Koulutuksia suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta, toimintaryhmien välisen viestinnän sekä toimintaryhmätyöstä laajemmalle yleisölle tiedonvälittäminen kansainvälistäminen, mm. kansainvälisten ja alueidenvälisten hankkeiden aktivointi, kouluttaminen ja tiedonvälittäminen hyvien käytäntöjen kerääminen, välittäminen ja levittäminen 2. Maaseutuverkostoyksikkö Seuraavassa käydään lyhyesti läpi maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus, visio ja strategia Toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, jonka tehtävänä on maaseutuverkoston rakentaminen sekä maaseutuverkoston toimijoiden tarvitsemien palveluiden tuottaminen (kuvio 2). Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, joka kokoaa maaseutuverkoston ja tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluita. - mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä Kuvio 2. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus. 14

15 2.2. Visio Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii tulevaisuuteen, jossa maaseudun kehittäjien tiivis verkosto kykenee luomaan uusia toimintamalleja. Maaseutuverkostoyksikön visio on esitetty kuviossa 3. Maaseutuverkostoyksikkö on maaseudun edun tekijä - rakentaessaan lujaa ja joustavaa maaseudun kehittäjien verkostoa - tiedottaessaan ja kouluttaessaan yhteisistä ja ajankohtaisista aiheista - kerätessään hyviä käytäntöjä maaseudun kehittämisen työkaluksi - lisäämällä kansainvälistymiseen liittyvää tiedollista ja taidollista osaamista Kuvio 3. Maaseutuverkostoyksikön visio Strategia Maaseutuverkostoyksikön toiminta koostuu viidestä strategisesta osa-alueesta 1. verkottamista tehdään suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa 2. viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista 3. yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa ja tiivistä 4. kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa 5. neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen hyvinvoiva toimintaympäristö 2.4. Organisoituminen Maaseutuverkoston perustaminen ja toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta. Maaseutuverkoston toimintaan on varattu ohjelmakaudelle yhteensä 13 miljoonaa euroa (liite 1). 15

16 Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkostoyksikkö toimii maa ja metsätalousministeriön maatalousosaston alaisuudessa itsenäisenä yksikkönä. Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa maaseutuverkostoyksikköä. Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Maaseutuverkoston vuotuiset toimintasuunnitelmat ja -raportit viedään tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitealle. Maaseutuverkostoyksikköön palkataan 5-8 henkilöä; maaseutuverkoston johtaja, tarvittavat asiantuntijat ja toimistosihteeri. Henkilökuntaa haetaan avoimella haulla. Asiantuntijoiden tehtävänkuva muotoillaan kunkin valittavan henkilön oman osaamisen perusteella. Maaseutuverkoston johtaja johtaa maaseutuverkostoyksikköä. Asiantuntijoita tarvitaan mm. toimintalinjoittain, viestintään, koulutusten suunnitteluun ja kansainvälisten asioiden hoitamiseen Ohjausryhmä Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö valmistelee ohjausryhmälle menevät asiat. Ohjausryhmän tehtävät ja toimivalta: 1. Luo maaseutuverkoston toiminnan linjaukset 2. Ohjaa maaseutuverkostoyksikön toimintaa 3. Käsittelee maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuisen toimintasuunnitelman 4. Käsittelee ja määrittelee tarpeen palvelujen tuottamisessa tarvittavien maaseutuverkostoyksikön ja ulkopuolisten tahojen välillä tehtävistä ostopalvelusopimuksista 5. Päättää tarvittavien maaseutuverkostoyksikön ohjausryhmän alaisista työryhmien asettamisesta 6. Käsittelee maaseutuverkostoyksikön vuotuisen rahoitussuunnitelman 7. Hyväksyy maaseutuverkostoyksikön toiminnan vuosiraportit 8. Vie vuotuiset toimintasuunnitelmat ja -raportit ja tiedoksi seurantakomitealle Ohjausryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, vähintään neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä on 14 varsinaista jäsentä. Lisäksi puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön edustaja ja esittelijänä ja sihteerinä maaseutuverkostoyksikön edustajat. Tarvittaessa ohjausryhmään on mahdollista kutsua asiantuntijajäseniä. Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen kerran erovuoroisuus arvotaan ja pyritään välttämään tilannetta, että kaikki ohjausryhmän jäsenet vaihtuisivat kerralla. Ensimmäinen toimikausi on siten puolella jäsenistä kolme vuotta. Ohjausryhmän jäsenten henkilökohtainen maksimitoimikausi on kaksi kertaa kaksi vuotta eli yhteensä neljä vuotta. Ohjausryhmän nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Kaikkien sidosryhmien ohjausryhmätyöskentelyn mahdollistamiseksi tulisi voida sopia, että ohjausryhmän organisaatiotahot vaihtuvat riittävästi jäsenten erovuoroisuustilanteessa. 16

17 Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Sihteeri ja esittelijä, maaseutuverkosto Kaksi edustajaa tuottaja- ja yrittäjäjärjestöistä; yksi suomenkielinen, yksi ruotsinkielinen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Suomen yrittäjät Yksi edustaja neuvontajärjestöistä ProAgria, Maaseutukeskusten liitto ProAgria Svenska Lanbrukssällkapens Förbund Yksityiset maaseutuneuvojat Metsäkeskus TAPIO Yksi edustaja ympäristöjärjestöistä Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Birdlife Suomi Natur och Miljö Yksi edustaja TE-keskuksista Yksi edustaja alueellisista viranomaistoimijoista Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntaliitot Yksi edustaja toimintaryhmistä Yksi edustaja tutkimuslaitoksista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Suomen ympäristökeskus SYKE Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Ruralia-instituutti (Helsingin yliopisto) Maaseudun uusi aika yhdistys MUA Levón- instituutti (Vaasan yliopisto) Lönnrot- instituutti (Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto) Karjalan tutkimuslaitos (Joensuun yliopisto) Chydenius-instituutti, (Kokkolan yliopistokeskus) Työtehoseura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Yksi edustaja Ahvenanmaalta Ålands landskapsregering Ålands producentförbund Ålands Bildningsförbund Ålands Landsbygdscentrum Ålands länsstyrelse Yksi edustaja maaseudun kehittämisjärjestöistä Suomen Kylätoiminta ry SYTY ry Svenska studiecentral Maaseudun kehittäjät ry Yksi edustaja nais- ja nuorisojärjestöistä 4H-liitto Martat Maa- ja kotitalousnaiset Yksi edustaja YTR maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja YTR:n teemaryhmät Yksi edustaja Maaseutuvirasto Yksi edustaja maa- ja metsätalousministeriö Työryhmät Maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa tarvittaessa työryhmiä. Työryhmiä voidaan asettaa esimerkiksi koulutuksen, tiedottamisen, ympäristön, hyvien käytäntöjen ja kansainvälisten asioiden osa-alueille. Työryhmissä on mukana maaseutuverkostoyksikön asiantuntija. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö voi toimia jäseninä esimerkiksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettamissa teemakohtaisissa työryhmissä ja muissa kutsutuissa työ- ja ohjausryhmissä. 17

18 2.5. Toimintatavat Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluita kolmella tavalla (kuvio 4). Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluita kolmella tavalla 1. Tekemällä palvelut itse 2. Ostamalla palvelut ulkopuolisilta tahoilta 3. Tekemällä palvelut yhdessä verkoston jäsenten kanssa Kuvio 4. Maaseutuverkostoyksikön palvelujen tuottamisen muodot Maaseutuverkostoyksikkö palveluiden tuottajana Maaseutuverkoston rakentaminen Luvussa 1.5. kuvattiin maaseutuverkostoon osallistumista ja osallistumisen muotoa. Maaseutuverkostoa rakennettaessa halutaan korostaa syntyvien lisäarvojen mahdollisuutta ja merkitystä esimerkiksi maaseutua ja maataloutta yhdistävän viestinnän keinoin. Kaikki maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoon ja siihen liittyvään toimintaan osallistuvat tahot voivat kuulua maaseutuverkostoon. Se on maaseutuverkostoyksikön kokoama verkosto, johon osallistutaan ja jossa mukana olo tuo mukanaan myönteisiä asioita osallistujille, lisäarvoa. Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä on ylläpitää verkostoon osallistuvien yhteystietoja tiedonvälitystä varten. Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa verkostoon osallistuvia yhteen järjestämällä säännöllisesti valtakunnallisia seminaareja ja kokouksia, joiden tavoitteena on levittää muun muassa hyviä käytäntöjä sekä edesauttaa vertaisoppimista. Maaseutuverkoston tavoitteena on luoda toimintatapoja maaseutuverkoston säännölliseen sisäiseen ja ulkoiseen yhteydenpitoon. Alueellisten maaseutuverkostojen sekä kansainvälisten suhteiden ylläpitoon maaseutuverkostoyksikkö ostaa Virtuaalinen kokoushuone palvelun. Yhteydenpito voi siten tapahtua myös tarvittavalla tavalla kohderyhmittäin. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö tukee verkoston jäsenten yhteydenpitoa, tarpeita ilmennee esimerkiksi 18

19 kansainvälisellä puolella. Toimintalinjoittainen viestintä on kaiken kaikkiaan laajaa, kukin toimintalinjoista tarvitsee oman viestintäyhteyshenkilönsä maaseutuverkostoon. Leader toimintatapa on vakiintunut yhdeksi maaseudun kehittämismuodoksi. Euroopan tasolla juuri Leader toimintatapa nähdään kannustimena maaseutuverkostoon osallistumiselle; toimintatapa tarjoaa kokemuksia ja käytäntöjä muille toimintalinjoille. Erityisesti kansainvälistymisessä Leader-toimintatapa on kehittynyt pitkälle. Ohjelmakauden alussa rakennetaan ja suunnitellaan verkostoa ja yhteydenpitotapoja. Toiminnassa pyritään löytämään luontevia ja sidosryhmille sopivia tapoja yhteydenpitoon, jotta verkoston toiminta hyödyttäisi kaikkia maaseudun toimijoita Tiedottaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa varten on laadittu koko ohjelmakauden kattava viestintäsuunnitelma, jonka laatimiseen ja toteuttamiseen maaseutuverkostoyksikkö osallistuu yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Viestintäsuunnitelma ohjaa viestintää myös TE-keskuksissa, toimintaryhmissä ja kunnissa. Viestintäsuunnitelmayhteistyö on tavoitteena organisoida pysyväksi toimintamuodoksi kuten viestintäyhteyshenkilöiden työryhmän kautta. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteena on olla yleistajuista ja helposti lähestyttävää. Se on suunnattu ensisijaisesti verkoston jäsenille ja suurelle yleisölle. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, on puolestaan maaja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston vastuulla. Maaseutuverkosto keskittyy välittämään tietoa ohjelman mahdollisuuksista, tuloksista, aikaansaannoksista ja vaikutuksista (kuvio 5). Tämä tapahtuu muun muassa kertomalla erilaisista hankkeista, hyvistä käytännöistä ja tapahtumista. Verkosto tiedottaa myös tulossa olevista koulutustilaisuuksista. Sivustot on mahdollista linkittää kohderyhmittäin ja alueittain laadittuihin koulutus- ja tapahtumakalentereihin. 19

20 Tiedottaminen Toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 Pääpaino sähköisessä tiedottamisessa Maaseutu.fi ja Landsbygd.fi (linkitys) Suom eksi ja ruotsiksi Julkaisut (mm. hyvät käytännöt, ammattilehti) Tutkimus osana t iedot t amissisält öjä (kotimainen ja kansainvälinen maaseutututkimus) Täydentävä tiedottaminen Maaseudun edun t ekeminen (ei politiikkaa eikä tulkintoja) Uutiskirjeet (kansainvälisessä materiaalissa tila paikalliselle osiolle - painaminen tarvittaessa) Koulutussisällöt verkossa Osoite- ja asiantuntijarekisterin ylläpito Kuvio 5. Maaseutuverkostoyksikkö tiedottaa. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on avointa, toimintasuunnitelmat, budjetit ja vuosikertomukset löytyvät ja landsbygd.fi -sivuilta. Maaseutuverkoston viestinnän painopiste on sähköisessä viestinnässä, linkittämistä eri sivustoihin hyödynnetään ja sinne tallennetaan jo edellisellä ohjelmakaudella tuotettu ja hyväksi arvioitu materiaali. Seuraavassa puhutaan maaseutu.fi -sivustosta, mutta samalla tarkoitetaan myös landsbygd.fi -sivustoa. Maaseutu.fi sivustoa suunnitellaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston verkkosivujen kanssa. Verkkosivujen jakoa on suunniteltu siten, että Maaseutuviraston sivuille tulee kaikki tieto tuista, niiden hakemisesta, lomakkeista ym. myös maaseutuohjelman tukiin liittyen. Verkoston sivuille tulee tietoa ohjelmasta, hyviä käytäntöjä ym. Sinnekin voidaan linkittää tukitietoja, mutta Maaseutuviraston sivut toimivat kotipesänä. Maaseutuverkoston tehtävänä on hyvien käytäntöjen rekisterin luominen sekä kansainvälisten hankkeiden rekisteriin sisällöntuotanto yhteistyössä Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa. Uutiskirje -toimintamallissa otetaan huomioon mahdolliset yhteistyömuodot mm. Liiteri- ja Verso-uutiskirjeiden kanssa. Verkkosivuille rakennetaan lomakepohja (vrt. Wfa-tiedotus), joista sidosryhmät voivat valita heitä kiinnostavia viestintäaiheita. Viestintää varten luodaan myös useita erilaisia postituslistoja, joita käytetään tarpeen mukaan. Asiantuntijapalsta eli kysymys-vastaus palvelu julkaistaan esiin nousseiden kysymysten perusteella. Julkaisut Maaseutuverkosto toimii tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan koordinoijan roolissa keräten olemassa olevan materiaalin ja tuottaen siitä yhtenäistä materiaalia. Maaseutuverkostoyksikkö 20