SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007-2013"

Transkriptio

1 Luonnos Maaseutuverkoston avoin kuulemistilaisuus SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö Huhtikuu 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Maaseutuverkosto Tausta ja perusteet Tavoitteet Tehtävät Suunnitteluprosessi Osallistuminen maaseutuverkostoon Alueelliset maaseutuverkostot Maaseutuverkoston toimijat ja niiden tehtävät toimintalinjoittain Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Toimintalinja 4: Leader Maaseutuverkostoyksikkö Toiminta-ajatus Visio Strategia Organisoituminen Maaseutuverkostoyksikkö Ohjausryhmä Työryhmät Toimintatavat Maaseutuverkostoyksikkö palveluiden tuottajana Maaseutuverkoston rakentaminen Tiedottaminen Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälistymisen tukeminen Toiminnan arviointi ja seuranta...24 Liite 1. Maaseutuverkoston käytössä oleva tekninen apu ja sen käyttötarkoitus

3 1. Maaseutuverkosto 1.1. Tausta ja perusteet Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat (kuvio 1). Maaseutuverkoston koordinoijaksi perustetaan maaseutuverkostoyksikkö, jolla tarkoitetaan sitä organisaatiota, joka tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluja ja järjestää yhteistyötä. Maaseutuverkoston toiminnasta säädetään Euroopan unionin neuvoston maaseudun kehittämisasetuksella (EY N:o 1689/2005). Jokaisen Euroopan unionin jäsenmaan on asetuksen mukaan perustettava kansallinen maaseutuverkosto. Asetus määrittelee maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artikla 68 mukaan kukin jäsenmaa itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston toiminnasta säädetään kansallisesti maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnointilailla (532/2006) ja sen nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Kansallisen maaseutuverkoston rahoitus tapahtuu Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla. Maaseutuverkosto on maaseudun kehittämisohjelmia edistävä toimintatapa, joka kokoaa yhteen maaseudun kehittämisohjelmien toimijat. - mahdollisuus lisäarvoa tuottaville toimintatavoille Kuvio 1. Maaseutuverkosto lyhyesti. Maaseutuverkoston toiminnan yleiset tavoitteet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa Strategia kattaa koko Suomen, mukaan luettuna Ahvenanmaan. Suomen maaseutustrategian linjauksen mukaan Suomen maaseutua kehitetään tulevalla ohjelmakaudella kolmen painopistealueen kautta. Nämä painopistealueet ovat: Maa ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 3

4 Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat Suomen maaseutustrategian pohjalta tulevalle ohjelmakaudelle laaditut maaseudun kehittämisohjelmat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on neljä toimintalinjaa, joihin kuuluu lukuisia toimenpiteitä. Toimintalinjat ovat seuraavat: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Leader-toimintatapa 1.2. Tavoitteet Lähtökohtana on, että maaseutuverkosto koostuu kaikista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman keskeisistä toimijoista sekä heidän sidosryhmistä ohjelmien toiminta-alueella. Maaseutuverkosto toimii aluetason toiminnan verkostoitumisen tukena. Maaseutuverkoston tehtävänä on varmistaa tiedon välittyminen verkoston osapuolten välillä, asiakkaille ja suurelle yleisölle kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista sekä edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeiset tavoitteet on määritelty Suomen maaseutustrategiassa ja ne ovat seuraavat: Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta Tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi on määritelty seuraavat asiat, joiden tavoitteena on osaamisen sekä tiedon ja taidon lisääminen. 1. Tiedottaa ohjelman toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 4

5 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista esimerkiksi ylläpitämällä internet- sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille. 5. Avustaa tarvittaessa viranomaisia koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä ja siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin Suunnitteluprosessi Maaseutuverkoston suunnittelutyö on tehty maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä Helsingissä. Toukokuussa 2006 maa- ja metsätalousministeriö järjesti ensimmäisen maaseutuverkostoa koskevan avoimen kuulemistilaisuuden. Maaseutuverkoston toiminnan suunnittelutyöhön maa- ja metsätalousministeriö palkkasi kaksi päätoimista suunnittelijaa kevään 2007 ajaksi ( ). Helmi-huhtikuun aikana maaseutuverkoston toiminta- ja vuosisuunnitelmista käytiin sidosryhmien kanssa laaja neuvottelukierros. Neuvottelutilaisuuksia järjestettiin yhteensä yhdeksän ja niiden perusteella täydennettiin ja muokattiin toiminta- ja vuosisuunnitelmia. Huhtikuussa 2007 järjestetään maaseutuverkoston toimijoille toinen laaja, avoin kuulemistilaisuus ( ). Maaseutuverkostoyksikön toiminnan palvelujen tuottaminen alkaa syksyllä Maaseutuverkostoyksikkö toimii Seinäjoella, tulevan Maaseutuviraston kanssa yhteisissä tiloissa. Maaseutuverkostoyksikkö toimii koko ohjelmakauden sekä siirtymävaiheen ajan, vuosina Osallistuminen maaseutuverkostoon Maaseutuverkoston keskeinen tehtävä on osaamisen lisääminen ja välittäminen. Tätä tehtävää varten maaseutuverkosto sekä organisoituu että rakentaa hyviä tapoja osallistua verkostoon. Maaseutuverkostoon osallistumista ohjaavat osin jo kahden ohjelmakauden aikana vakiintuneet käytännöt ja uuden ohjelmakauden tavoitteiden saavuttamiseksi kerätyt toiveet. Verkostoon osallistumisen lähtökohtana on yksinkertaisuus ja helppous, joten verkosto pyrkii tarjoamaan monenlaisia osallistumisen tapoja monentasoisille osallistujilleen eri tasoilla. Maaseutuverkostoyksiköllä on rooli sekä maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa, osallistujien säännönmukaisen ja sitoutuneisuutta osoittavan vuorovaikutuksen ylläpitämisessä sekä ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa. Seuraavassa luetellaan joitakin esimerkkejä kunkin roolin toteuttamisesta. 5

6 I Rooli maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii olemaan aktiivinen valtakunnallisen maaseutuverkoston kokoaja ja sitouttaja. 1) maaseutu.fi ja landsbygd.fi sivustot toimivat osallistumisen foorumina (sivustolla on linkki osallistu verkostoon ), jossa toimijat voivat käydä antamassa suostumuksensa yhteystietojensa ylläpitämiseen maaseutuverkoston osallistujalistalla sekä valitsemassa, mistä aiheista toivovat sähköisiä uutis- tai ajankohtaistiedotteita. Maaseutuverkostoyksiköllä on käytössään laaja yhteystietolista, jota se voi hyödyntää erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten tiedonhakuun tehtävä luoda linkkejä eri toimintalinjojen välille tuomalla aktivoivaa ja selkokielistä tutkimustietoa 2) Maaseutuverkostoyksikkö tarjoaa toimijakohtaisia foorumeja, kuten Räätälöidyt koulutustilaisuudet; esimerkiksi: o valtakunnalliset seminaarit yritysasiantuntijoille o toimintaryhmien työntekijöille ja luottamushenkilöille o alueittain täsmäaiheista LEADER-toiminnanjohtajien ekstranet Linjakoulutuksia tukevia ja taustoittavia koulutuksia Kansainvälisen yhteistyön aktivaattorina II Rooli vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Maaseutuverkostoyksikkö on aktiivinen ja osallistava toimija. Se tarjoaa maaseutuverkoston osallistujille mahdollisuuden toimintaan 1) maaseutuverkoston osallistujana - sekä maaseutuverkoston tiedonvälityksen (ml. koulutus) kohderyhmänä että aktiivisena tiedontuottajana 2) jokavuotisessa avoimessa seminaarissa 3) kansainvälisessä yhteistyössä 4) sopimuksellisena kumppanina 1 5) ohjausryhmän jäsenenä 6) ohjausryhmän perustamissa teemakohtaisissa työryhmissä III Rooli ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa Toimintaympäristön muutokset ovat nopeita ja sen vuoksi myös maaseutuverkoston osallistujien tarpeet muuttuvat ja uusia tarpeita nousee esiin. Maaseutuverkostoyksikkö on toimintaympäristön hahmottaja ja vuorovaikutteinen toimija. Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii luovaan toimintaan erilaisissa ja mahdollisesti yllättävissäkin tilanteissa. 1 Maaseutuverkostoyksikön organisaation omaa osaamista täydentämään solmitaan ostopalvelusopimuksia tarvittavaa ja täydentävää osaamista koskien. 6

7 1.6. Alueelliset maaseutuverkostot Suomessa toimii ja on syntymässä useita alueellisia maaseutuverkostoja. Alueellisina maaseutuverkostoina toimivat mm. maakuntahallitusten asettamat Maakunnan yhteistyöryhmät. Joillakin alueilla alueellisia verkostoja on myös luotu enemmän vapaamuotoisuuden pohjalta keräten yhteen maakunnan kehittäjäorganisaatioita. Niiden perustamisen lähtökohtana on ollut tavoite tehdä asioita yhdessä toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Maaseutuverkostoyksikkö tulee toimimaan aktiivisessa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen kanssa. Maaseutuverkosto pyrkii myös tarvittaessa edesauttamaan alueellisten maaseutuverkostojen syntymistä. Kunkin palvelutoimintansa yhteydessä maaseutuverkostoyksikkö pyrkii mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon alueellisten maaseutuverkostojen tarpeita. Maaseutuverkostoyksikkö voi muun muassa suunnitella ja toteuttaa alueellista koulutusta ja alueiden tarpeista lähtevää teemakoulutusta yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen toimijoiden kanssa. Alueellisten maaseutuverkostojen kautta voidaan odottaa hyviä ja levitettävissä olevia käytäntöjä esimerkiksi koulutuksen tai tiedottamisen saralla Maaseutuverkoston toimijat ja niiden tehtävät toimintalinjoittain Suomen maaseutuverkosto rakentuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoista. Seuraavassa hahmotetaan ohjelmien mukaisesti toimintalinjoittain maaseutuverkoston keskeisiä toimijoita ja lyhyesti kuvataan kunkin organisaation keskeisimmät tehtävät kullakin toimintalinjalla. Maaseutuverkostoyksikkö toimii maaseutuverkoston rakentajana, koordinoijana ja palveluiden tuottajana. Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinjoittain kuvataan lopuksi lyhyesti Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 1:n tavoitteena on maatalouden (ml. porotalous ja maataloudeksi luettavat luonnontuotteet), elintarviketalouden, metsätalouden ja puunjalostuksen tuotantoketjujen kilpailukyvyn kehittäminen. Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää osaamisen parantamista sekä innovatiivista ja asiakaslähtöistä kehittämisotetta. Toimintalinjan toimenpiteitä kohdistetaan myös maa- ja metsätalouden uusiin tuotantosuuntiin, kuten bioenergian tuotannon ja jalostuksen kehittämiseen. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen pitää sisällään kuusi eri toimenpidekokonaisuutta; ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, nuorten viljelijöiden aloitustuki, varhaiseläke, maatilojen nykyaikaistaminen, maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen ja yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 1:n mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 1:llä on hahmoteltu taulukossa 1. 7

8 Taulukko 1. Maaseutuverkoston toimijat toimintalinjalla 1. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Oppilaitokset Tutkimuslaitokset Toimintaryhmät Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, toimeenpano, koulutus Rahoittaja, tukien hallinnointi, koulutus, tiedotus Neuvonta, koulutus, tiedotus Neuvonta, koulutus Vaikuttaminen Koulutus, hanketoteutus Tutkimustiedon tuottaminen, hanketoteutus Välittäjäorganisaatio, rahoittaja Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 1:n osalta ovat koulutus ja tiedotusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen nettisivujen ylläpito, sitä kautta tiedottaminen toimijoille ja viljelijöille hyvien käytäntöjen kerääminen esimerkiksi bioenergian ja perinteisen maatalouden rakentamisen osalta kansallisesti ja kansainvälisesti Toimintalinja 2: Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että ympäristön kuormitus vähenee ja maatalouden luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurimaisemien säilyminen turvataan. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen. Tavoitteena on myös ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Lähtökohta luonnonhaittakorvauksen tukitasoille on Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvat ilmasto-olosuhteiden maatalouden harjoittamista haittaavat vaikutukset. Luonnonhaitat ilmenevät selkeimmin maataloustuotannossa alhaisina satotasoina ja kohonneina yksikkökustannuksina. Luonnonhaitta ja siitä maksettava korvaus kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen toimintalinja koostuu Suomessa seuraavista toimenpidekokonaisuudesta: luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuet (perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistukisopimukset), eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit. 8

9 Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 2:n mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 2:lla on hahmoteltu taulukossa 2. Taulukko 2. Maaseutuverkoston toimijat ja näiden keskeiset tehtävät toimintalinjalla 2. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Toimintaryhmät Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutuasuminen, luonto- ja maisemapalvelut, hyvinvointi, harvaan asuttu maaseutu, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, kulttuuri Tutkimuslaitokset Ympäristöjärjestöt Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, lomakkeet, toimeenpano, koulutus Tukien valvonta, kuntien koulutus, viljelijöiden koulutus, erityisympäristötukien hallinnointi Ympäristötuen ja LFA-tuen hallinnointi, viljelijöiden koulutus Neuvonta, viljelijöiden koulutus Vaikuttaminen, viljelijöiden koulutus ja avustaminen hakemusten täytössä (EU-avustajat), hankkeiden toteuttaja Erityisympäristötukien lausunnot Erityisympäristötukimuotojen edistäminen Toimintaympäristöön vaikuttamien, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Tutkimustiedon tuottaminen Ympäristön monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 2:n osalta ovat täydentävän koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa ohjelman toimenpiteiden luomista mahdollisuuksista tiedottaminen sekä verkoston toimijoille että suurelle yleisölle hyvien käytäntöjen kerääminen ympäristötukikäytäntöjen osalta kansallisesti ja kansainvälisesti kansainvälisten yhteistyömallien luominen 9

10 Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisen tavoitteena on säilyttää ja lisätä toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja kannustamalla ja rohkaisemalla maaseutualueilla sijaitsevien yritysten perustamista ja laajentamista. Toimenpidekokonaisuudessa tavoitteiden keskeisin toteuttamistapa on yritystuet maaseudun mikroyrityksille (alle 10 htv) ja monipuolistuville maatiloille. Tavoitteeseen pyritään mm. tukemalla yritysten markkinoilla menestymismahdollisuuksia sekä kehittämällä maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöä. Toimenpidekokonaisuuden toimilla voidaan kehittää sekä maatilojen yhteydessä toimivaa yritystoimintaa että muita maaseudun mikroyrityksiä. Laajoja kehittämishankkeita tarvitaan toimialakohtaisten kehittämissuunnitelmien koordinointiin, alueellisen hanketyön tukemiseen, yritystoiminnan kasvun edellytysten etsimiseen sekä varmistamaan tiedon välittymistä markkinoilta ja tutkimuslaitoksista yrityksiin. Alueelliset ja paikalliset kehittämishankkeet toimivat puolestaan lähellä yrityksiä ja tukevat näin yritysten kehittymistä, kasvua sekä uusien yritysten syntymistä mm. aktivoimalla yrityksiä verkostoitumaan keskenään ja parantamalla maaseutuyritysten pääsyä markkinoille. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen - toimintalinja koostuu kolmesta toimenpidekokonaisuudesta: taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen sekä matkailuelinkeinojen edistäminen. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 3:n, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen osion mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:lla on hahmoteltu taulukossa 3. Taulukko 3. Maaseutuverkoston toimijat, toimintalinja 3, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset, elinkeinoneuvonta Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Toimintaryhmät Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset, Ohjeet, toimeenpano, koulutus, tiedotus, valvonta Rahoitus, ohjeistus, neuvonta, seuranta, maksatus- ja myöntöpäätökset Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja, hankkeiden kuntarahoitus Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja Vaikuttaminen Toimintaympäristöön vaikuttaminen, lausunnon antaja Rahoitus, tiedotus, aktivointi 10

11 Tutkimuslaitokset Maakuntaliitot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutumatkailu, ruokasuomi Seudulliset yrityspalvelut Maaseudun kehittämisen järjestöt ja yhdistykset Tutkimustiedon tuottaminen, hanketoteuttaja Hankkeiden toteuttaja, alueellinen koordinointi ohjelmien kesken Toimintaympäristöön vaikuttaminen, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Yritysneuvonta Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja, toimintaympäristön edistäjä Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:n osalta ovat koulutus- ja tiedotusmateriaalin tuottamisessa avustaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen, mm. ajankohtaisista elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyvistä teemoista (bioenergia) tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta, mm. toimialakohtaista tietoa hyvien käytäntöjen kerääminen yritystoiminnan osalta kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimustiedon välittäminen Maaseutualueiden elämänlaatu Maaseutualueiden elämänlaadun kokonaisuuden tavoitteena on, että maaseutu koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi kaikkien ikäja väestöryhmien, mutta erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Maaseudun vetovoimaisuutta voidaan edistää parantamalla palveluita, sosiaalista viihtyvyyttä ja fyysistä ympäristöä. Toimenpiteet sisältävät palveluita parantavia aktivointi-, suunnittelu- ja kehittämistoimia, joiden avulla luodaan myös uusia ansio- ja työmahdollisuuksia. Kylillä asuvien ihmisten elämän laatua ja kylien vetovoimaisuutta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi parannetaan aktivoimalla kyläyhteisöjä monipuoliseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä hyödyntämään ja parantamaan olemassa olevia rakenteita ja infrastruktuuria. Esimerkiksi kunnostettuja kylätaloja voidaan hyödyntää palvelutoiminnassa. Maaseudun ympäristönhoitoon sekä maaseudun luonto- ja kulttuuriperinnönhoitoon liittyvillä suunnitelmilla ja niiden toteuttamisella lisätään maaseutualueiden viihtyvyyttä ja parannetaan maaseudun identiteettiä. Maaseutualueiden elämänlaatu osio koostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta: elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut, kylien kunnostus ja kehittäminen, maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen sekä koulutus ja tiedotus. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 3:n, maaseutualueiden elämänlaatu osion mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:lla on hahmoteltu taulukossa 3. 11

12 Taulukko 3. Maaseutuverkoston toimijat, toimintalinja 3, maaseutualueiden elämänlaatu. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE -keskusten maaseutuosastot Toimintaryhmät Suomen kylätoiminta ry Paikalliset kyläyhdistykset Svenska Studiecentral Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset, elinkeinoneuvonta Tutkimuslaitokset Maakuntaliitot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutuasuminen, luonto- ja maisemapalvelut, hyvinvointi, harvaan asuttu maaseutu, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, kulttuuri Maaseudulla toimivat kehittämisjärjestöt Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, toimeenpano Hankkeiden rahoitus, valvonta, ohjeistus Hankkeiden rahoitus, tiedotus, aktivointi, neuvonta ja hankkeiden toteuttaja Kylien edun tekeminen, hanketoteutus Hankkeiden toteuttaja Svensk byaservice Hankkeiden toteuttaja Vaikuttaminen, edun ajaja, hankkeiden toteuttaja Maaseutuympäristöön vaikuttaminen Hankkeiden toteuttaja, hankkeiden kuntarahoitus Tutkimustiedon tuottaminen Maaseutu- ja toimintaympäristön edellytysten luominen Toimintaympäristöön vaikuttaminen, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Hankkeiden toteuttaja, toimintaympäristön edistäjä Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:n osalta ovat koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta hyvien käytäntöjen kerääminen kylätoiminnanosalta kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyö toimijoiden kanssa Toimintalinja 4: Leader Toimintalinjassa 4 yhdistyy linjojen 1, 2 ja 3 sisällölliset tavoitteet Leader- toiminnan metodologiseen toimintatapaan. Leader-toiminnalle on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa määritelty seuraavat neljä tavoitetta: 12

13 1. Toteuttaa alhaalta ylös- periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa toimintalinjoilla 3 ja 4 kaikkien toimenpiteiden mukaisia toimia. Toimintalinjassa 1 ja 2 Leader-toimintatapa voi osallistua tiettyjen toimenpiteiden rahoitukseen. Toimintaryhmät ovat määritelleet paikallisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassaan, mitkä toimintalinjat ja toimenpiteet ne ottavat omalla alueellaan käyttöönsä. Paikallisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa on kirjattu toimenpiteitä koskevat tavoitteet, painopisteet, hankkeiden valintakriteerit ja hankevalinnan menettelyt, joiden tulee noudattaa tätä ohjelmaa. Leader-toimintalinja koostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta: alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö sekä paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen. Taulukossa 4 on hahmoteltu Leader-toimintatavan kautta Suomen maaseutuverkostoon linkittyvät toimijat ja niiden keskeisimmät tehtävät Leader-toimintatavan mukaisessa toiminnassa. Taulukko 4. Leader-toimintatavan keskeisimmät toimijat. Maaseutuverkoston toimija Toimintaryhmät (työntekijät ja hallituksen jäsenet) Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Keskeisin tehtävä Toimintaryhmätyön toteutus Poliittiset linjaukset, ohjelma, asetukset Ohjeet, toimeenpano, koulutus Rahoitus, koulutus, yhteistyö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Hankkeiden toteuttaja, hallitustyöskentely Suomen kylätoiminta ry, SYTY Toimintaryhmä verkostoyksikkö , kylien ja toimintaryhmien etujen ajaminen Paikalliset kyläyhdistykset Hankkeiden toteuttaja Svenska Studiecentral Svensk byaservice Tuottajajärjestöt Hankkeiden toteuttaja Ympäristökeskus Tutkimuslaitokset Ympäristöjärjestöt Maaseudulla toimivat kehittämisjärjestöt Erityisympäristötukien lausunnot Hankkeiden toteuttaja, tutkimustiedon tuottaminen Hankkeiden toteuttaja Hankkeiden toteuttaja 13

14 Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 4:n osalta ovat koulutuksen järjestäminen toimintaryhmien toiminnanjohtajille, muille työntekijöille mm. sihteereille, hallituksen jäsenille sekä kansainvälisten ja alueiden välisten hankkeiden toimijoille yhteistyössä. Koulutuksia suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta, toimintaryhmien välisen viestinnän sekä toimintaryhmätyöstä laajemmalle yleisölle tiedonvälittäminen kansainvälistäminen, mm. kansainvälisten ja alueidenvälisten hankkeiden aktivointi, kouluttaminen ja tiedonvälittäminen hyvien käytäntöjen kerääminen, välittäminen ja levittäminen 2. Maaseutuverkostoyksikkö Seuraavassa käydään lyhyesti läpi maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus, visio ja strategia Toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, jonka tehtävänä on maaseutuverkoston rakentaminen sekä maaseutuverkoston toimijoiden tarvitsemien palveluiden tuottaminen (kuvio 2). Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, joka kokoaa maaseutuverkoston ja tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluita. - mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä Kuvio 2. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus. 14

15 2.2. Visio Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii tulevaisuuteen, jossa maaseudun kehittäjien tiivis verkosto kykenee luomaan uusia toimintamalleja. Maaseutuverkostoyksikön visio on esitetty kuviossa 3. Maaseutuverkostoyksikkö on maaseudun edun tekijä - rakentaessaan lujaa ja joustavaa maaseudun kehittäjien verkostoa - tiedottaessaan ja kouluttaessaan yhteisistä ja ajankohtaisista aiheista - kerätessään hyviä käytäntöjä maaseudun kehittämisen työkaluksi - lisäämällä kansainvälistymiseen liittyvää tiedollista ja taidollista osaamista Kuvio 3. Maaseutuverkostoyksikön visio Strategia Maaseutuverkostoyksikön toiminta koostuu viidestä strategisesta osa-alueesta 1. verkottamista tehdään suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa 2. viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista 3. yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa ja tiivistä 4. kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa 5. neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen hyvinvoiva toimintaympäristö 2.4. Organisoituminen Maaseutuverkoston perustaminen ja toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta. Maaseutuverkoston toimintaan on varattu ohjelmakaudelle yhteensä 13 miljoonaa euroa (liite 1). 15

16 Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkostoyksikkö toimii maa ja metsätalousministeriön maatalousosaston alaisuudessa itsenäisenä yksikkönä. Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa maaseutuverkostoyksikköä. Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Maaseutuverkoston vuotuiset toimintasuunnitelmat ja -raportit viedään tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitealle. Maaseutuverkostoyksikköön palkataan 5-8 henkilöä; maaseutuverkoston johtaja, tarvittavat asiantuntijat ja toimistosihteeri. Henkilökuntaa haetaan avoimella haulla. Asiantuntijoiden tehtävänkuva muotoillaan kunkin valittavan henkilön oman osaamisen perusteella. Maaseutuverkoston johtaja johtaa maaseutuverkostoyksikköä. Asiantuntijoita tarvitaan mm. toimintalinjoittain, viestintään, koulutusten suunnitteluun ja kansainvälisten asioiden hoitamiseen Ohjausryhmä Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö valmistelee ohjausryhmälle menevät asiat. Ohjausryhmän tehtävät ja toimivalta: 1. Luo maaseutuverkoston toiminnan linjaukset 2. Ohjaa maaseutuverkostoyksikön toimintaa 3. Käsittelee maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuisen toimintasuunnitelman 4. Käsittelee ja määrittelee tarpeen palvelujen tuottamisessa tarvittavien maaseutuverkostoyksikön ja ulkopuolisten tahojen välillä tehtävistä ostopalvelusopimuksista 5. Päättää tarvittavien maaseutuverkostoyksikön ohjausryhmän alaisista työryhmien asettamisesta 6. Käsittelee maaseutuverkostoyksikön vuotuisen rahoitussuunnitelman 7. Hyväksyy maaseutuverkostoyksikön toiminnan vuosiraportit 8. Vie vuotuiset toimintasuunnitelmat ja -raportit ja tiedoksi seurantakomitealle Ohjausryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, vähintään neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä on 14 varsinaista jäsentä. Lisäksi puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön edustaja ja esittelijänä ja sihteerinä maaseutuverkostoyksikön edustajat. Tarvittaessa ohjausryhmään on mahdollista kutsua asiantuntijajäseniä. Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen kerran erovuoroisuus arvotaan ja pyritään välttämään tilannetta, että kaikki ohjausryhmän jäsenet vaihtuisivat kerralla. Ensimmäinen toimikausi on siten puolella jäsenistä kolme vuotta. Ohjausryhmän jäsenten henkilökohtainen maksimitoimikausi on kaksi kertaa kaksi vuotta eli yhteensä neljä vuotta. Ohjausryhmän nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Kaikkien sidosryhmien ohjausryhmätyöskentelyn mahdollistamiseksi tulisi voida sopia, että ohjausryhmän organisaatiotahot vaihtuvat riittävästi jäsenten erovuoroisuustilanteessa. 16

17 Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Sihteeri ja esittelijä, maaseutuverkosto Kaksi edustajaa tuottaja- ja yrittäjäjärjestöistä; yksi suomenkielinen, yksi ruotsinkielinen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Suomen yrittäjät Yksi edustaja neuvontajärjestöistä ProAgria, Maaseutukeskusten liitto ProAgria Svenska Lanbrukssällkapens Förbund Yksityiset maaseutuneuvojat Metsäkeskus TAPIO Yksi edustaja ympäristöjärjestöistä Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Birdlife Suomi Natur och Miljö Yksi edustaja TE-keskuksista Yksi edustaja alueellisista viranomaistoimijoista Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntaliitot Yksi edustaja toimintaryhmistä Yksi edustaja tutkimuslaitoksista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Suomen ympäristökeskus SYKE Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Ruralia-instituutti (Helsingin yliopisto) Maaseudun uusi aika yhdistys MUA Levón- instituutti (Vaasan yliopisto) Lönnrot- instituutti (Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto) Karjalan tutkimuslaitos (Joensuun yliopisto) Chydenius-instituutti, (Kokkolan yliopistokeskus) Työtehoseura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Yksi edustaja Ahvenanmaalta Ålands landskapsregering Ålands producentförbund Ålands Bildningsförbund Ålands Landsbygdscentrum Ålands länsstyrelse Yksi edustaja maaseudun kehittämisjärjestöistä Suomen Kylätoiminta ry SYTY ry Svenska studiecentral Maaseudun kehittäjät ry Yksi edustaja nais- ja nuorisojärjestöistä 4H-liitto Martat Maa- ja kotitalousnaiset Yksi edustaja YTR maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja YTR:n teemaryhmät Yksi edustaja Maaseutuvirasto Yksi edustaja maa- ja metsätalousministeriö Työryhmät Maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa tarvittaessa työryhmiä. Työryhmiä voidaan asettaa esimerkiksi koulutuksen, tiedottamisen, ympäristön, hyvien käytäntöjen ja kansainvälisten asioiden osa-alueille. Työryhmissä on mukana maaseutuverkostoyksikön asiantuntija. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö voi toimia jäseninä esimerkiksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettamissa teemakohtaisissa työryhmissä ja muissa kutsutuissa työ- ja ohjausryhmissä. 17

18 2.5. Toimintatavat Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluita kolmella tavalla (kuvio 4). Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluita kolmella tavalla 1. Tekemällä palvelut itse 2. Ostamalla palvelut ulkopuolisilta tahoilta 3. Tekemällä palvelut yhdessä verkoston jäsenten kanssa Kuvio 4. Maaseutuverkostoyksikön palvelujen tuottamisen muodot Maaseutuverkostoyksikkö palveluiden tuottajana Maaseutuverkoston rakentaminen Luvussa 1.5. kuvattiin maaseutuverkostoon osallistumista ja osallistumisen muotoa. Maaseutuverkostoa rakennettaessa halutaan korostaa syntyvien lisäarvojen mahdollisuutta ja merkitystä esimerkiksi maaseutua ja maataloutta yhdistävän viestinnän keinoin. Kaikki maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoon ja siihen liittyvään toimintaan osallistuvat tahot voivat kuulua maaseutuverkostoon. Se on maaseutuverkostoyksikön kokoama verkosto, johon osallistutaan ja jossa mukana olo tuo mukanaan myönteisiä asioita osallistujille, lisäarvoa. Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä on ylläpitää verkostoon osallistuvien yhteystietoja tiedonvälitystä varten. Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa verkostoon osallistuvia yhteen järjestämällä säännöllisesti valtakunnallisia seminaareja ja kokouksia, joiden tavoitteena on levittää muun muassa hyviä käytäntöjä sekä edesauttaa vertaisoppimista. Maaseutuverkoston tavoitteena on luoda toimintatapoja maaseutuverkoston säännölliseen sisäiseen ja ulkoiseen yhteydenpitoon. Alueellisten maaseutuverkostojen sekä kansainvälisten suhteiden ylläpitoon maaseutuverkostoyksikkö ostaa Virtuaalinen kokoushuone palvelun. Yhteydenpito voi siten tapahtua myös tarvittavalla tavalla kohderyhmittäin. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö tukee verkoston jäsenten yhteydenpitoa, tarpeita ilmennee esimerkiksi 18

19 kansainvälisellä puolella. Toimintalinjoittainen viestintä on kaiken kaikkiaan laajaa, kukin toimintalinjoista tarvitsee oman viestintäyhteyshenkilönsä maaseutuverkostoon. Leader toimintatapa on vakiintunut yhdeksi maaseudun kehittämismuodoksi. Euroopan tasolla juuri Leader toimintatapa nähdään kannustimena maaseutuverkostoon osallistumiselle; toimintatapa tarjoaa kokemuksia ja käytäntöjä muille toimintalinjoille. Erityisesti kansainvälistymisessä Leader-toimintatapa on kehittynyt pitkälle. Ohjelmakauden alussa rakennetaan ja suunnitellaan verkostoa ja yhteydenpitotapoja. Toiminnassa pyritään löytämään luontevia ja sidosryhmille sopivia tapoja yhteydenpitoon, jotta verkoston toiminta hyödyttäisi kaikkia maaseudun toimijoita Tiedottaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa varten on laadittu koko ohjelmakauden kattava viestintäsuunnitelma, jonka laatimiseen ja toteuttamiseen maaseutuverkostoyksikkö osallistuu yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Viestintäsuunnitelma ohjaa viestintää myös TE-keskuksissa, toimintaryhmissä ja kunnissa. Viestintäsuunnitelmayhteistyö on tavoitteena organisoida pysyväksi toimintamuodoksi kuten viestintäyhteyshenkilöiden työryhmän kautta. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteena on olla yleistajuista ja helposti lähestyttävää. Se on suunnattu ensisijaisesti verkoston jäsenille ja suurelle yleisölle. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, on puolestaan maaja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston vastuulla. Maaseutuverkosto keskittyy välittämään tietoa ohjelman mahdollisuuksista, tuloksista, aikaansaannoksista ja vaikutuksista (kuvio 5). Tämä tapahtuu muun muassa kertomalla erilaisista hankkeista, hyvistä käytännöistä ja tapahtumista. Verkosto tiedottaa myös tulossa olevista koulutustilaisuuksista. Sivustot on mahdollista linkittää kohderyhmittäin ja alueittain laadittuihin koulutus- ja tapahtumakalentereihin. 19

20 Tiedottaminen Toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 Pääpaino sähköisessä tiedottamisessa Maaseutu.fi ja Landsbygd.fi (linkitys) Suom eksi ja ruotsiksi Julkaisut (mm. hyvät käytännöt, ammattilehti) Tutkimus osana t iedot t amissisält öjä (kotimainen ja kansainvälinen maaseutututkimus) Täydentävä tiedottaminen Maaseudun edun t ekeminen (ei politiikkaa eikä tulkintoja) Uutiskirjeet (kansainvälisessä materiaalissa tila paikalliselle osiolle - painaminen tarvittaessa) Koulutussisällöt verkossa Osoite- ja asiantuntijarekisterin ylläpito Kuvio 5. Maaseutuverkostoyksikkö tiedottaa. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on avointa, toimintasuunnitelmat, budjetit ja vuosikertomukset löytyvät ja landsbygd.fi -sivuilta. Maaseutuverkoston viestinnän painopiste on sähköisessä viestinnässä, linkittämistä eri sivustoihin hyödynnetään ja sinne tallennetaan jo edellisellä ohjelmakaudella tuotettu ja hyväksi arvioitu materiaali. Seuraavassa puhutaan maaseutu.fi -sivustosta, mutta samalla tarkoitetaan myös landsbygd.fi -sivustoa. Maaseutu.fi sivustoa suunnitellaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston verkkosivujen kanssa. Verkkosivujen jakoa on suunniteltu siten, että Maaseutuviraston sivuille tulee kaikki tieto tuista, niiden hakemisesta, lomakkeista ym. myös maaseutuohjelman tukiin liittyen. Verkoston sivuille tulee tietoa ohjelmasta, hyviä käytäntöjä ym. Sinnekin voidaan linkittää tukitietoja, mutta Maaseutuviraston sivut toimivat kotipesänä. Maaseutuverkoston tehtävänä on hyvien käytäntöjen rekisterin luominen sekä kansainvälisten hankkeiden rekisteriin sisällöntuotanto yhteistyössä Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa. Uutiskirje -toimintamallissa otetaan huomioon mahdolliset yhteistyömuodot mm. Liiteri- ja Verso-uutiskirjeiden kanssa. Verkkosivuille rakennetaan lomakepohja (vrt. Wfa-tiedotus), joista sidosryhmät voivat valita heitä kiinnostavia viestintäaiheita. Viestintää varten luodaan myös useita erilaisia postituslistoja, joita käytetään tarpeen mukaan. Asiantuntijapalsta eli kysymys-vastaus palvelu julkaistaan esiin nousseiden kysymysten perusteella. Julkaisut Maaseutuverkosto toimii tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan koordinoijan roolissa keräten olemassa olevan materiaalin ja tuottaen siitä yhtenäistä materiaalia. Maaseutuverkostoyksikkö 20

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007 2014

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007 2014 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007 2014 Joulukuu 2007 1 SISÄLLYSLUETTELO: LÄHTÖKOHDAT...3 1. Maaseutuverkoston taustaa...3 1.1. Suomen maaseudun kehittämisstrategia

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Valtakunnallinen maaseutuverkosto

Valtakunnallinen maaseutuverkosto Valtakunnallinen maaseutuverkosto Pohjois-Pohjanmaan Maaseutufoorumi 19.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 19.11.2013 Esityksen sisältö 1) Valtakunnallinen maaseutuverkosto toimii myös

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Etelä-Suomen kv-hankepäivä Helsinki 23.5.2017 Sivu 1 19.5.2017 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 # 42712 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 Viestintäsuunnitelman on laatinut maa ja metsätalousministeriön maaseutuverkosto ja maaseudun kehittämisyksiköiden sekä Maaseutuviraston

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Lapin kv-hankepäivä Rovaniemi 21.3.2017 Sivu 1 16.3.2017 Mikä on kansainvälinen hanke?

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun Ohjelman tavoitteet, tuettava toiminta ja rahoitusmahdollisuudet Vipuvoimaa EU:lta 04.12.2007, Jyväskylä Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Ohjelmat ja strategiat EU:ssa ja Suomessa TYÖL-

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula

Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula 21. 22.4.2017 Leader-ryhmien hallitusten puheenjohtajien tapaaminen ja Leader-ryhmien hallituskoulutus, Tuusula Tiina Rinta-Rahko, ylitarkastaja ESITYKSEN SISÄLTÖ Maaseutuverkoston toimijat Leader-työssä

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 1.7.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2. Maaseutuverkoston strategia... 4 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2 Maaseutuverkoston tavoitteet... 3 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2007.

Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2007. Suomen maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuinen toimintasuunnitelma 2007. Joulukuu 2007 1 1. Maaseutuverkoston toiminta Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki Manner-Suomen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Toimijoiden verkostoituminen. Sivu 1

Toimijoiden verkostoituminen. Sivu 1 Toimijoiden verkostoituminen Sivu 1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet Alustus Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus

Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Maaseutuverkostoyksikön ajankohtaiskatsaus Hämeenlinna 5.11.2013 Verkostoasiamies Juha-Matti Markkola Sivu 1 8.11.2013 Esityksen sisältö 1) Maaseutuverkoston vuosi 2014 2) Laatukoulutus 3) Maaseutuverkostoyksikkö

Lisätiedot

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Leader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 7.4.2015 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy maaseudun

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM

Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020. Annukka Lyra, MMM Maaseutuohjelman viestintä 2014-2020 Annukka Lyra, MMM Sivu 1 7.10.2014 Kuusi päämäärää ja viestinnän tarkoitus Älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua Suomen maaseudulla 1. osaaminen, tiedonvälitys,

Lisätiedot

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 10.6.2014 Kehittämishankkeet alueellisen ohjelman teemoittain 2007-2013 Teemoittain hanke kpl investointi

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Tiina Laurila ja Noora Hakola, Maaseutuelinkeino-osasto/Maaseutu- ja rakenneyksikkö Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella 1.1.2017 Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta 2014-2020 Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 mahdollistaa yritysten tukemista maaseudulla.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Leader ajankohtaispäivät , Oulu Laura Jänis

Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus. Leader ajankohtaispäivät , Oulu Laura Jänis Maa- ja metsätalousministeriön ajankohtaiskatsaus Leader ajankohtaispäivät 4.-5.4.2017, Oulu Sisältö Maaseutuohjelman tilanne Suomessa Ajankohtaista Leaderissä EU:ssa Hanke- ja yritystukiasetusten muutokset

Lisätiedot

Leader-työn uusien työntekijöiden koulutuspäivät, Oulu

Leader-työn uusien työntekijöiden koulutuspäivät, Oulu 3.5.2017 Leader-työn uusien työntekijöiden koulutuspäivät, Oulu Tiina Rinta-Rahko, ylitarkstaja Komission rooli Vastaa maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat Antaa

Lisätiedot

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella 2007-2013 Eero Pehkonen 24.11.2008 Esityksen sisältö Jatkuva arviointi, miten me sen ymmärrämme? Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot