SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma 2007-2013"

Transkriptio

1 Luonnos Maaseutuverkoston avoin kuulemistilaisuus SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO ja Maaseutuverkostoyksikkö - toimintasuunnitelma Maa- ja metsätalousministeriö Huhtikuu 2007

2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Maaseutuverkosto Tausta ja perusteet Tavoitteet Tehtävät Suunnitteluprosessi Osallistuminen maaseutuverkostoon Alueelliset maaseutuverkostot Maaseutuverkoston toimijat ja niiden tehtävät toimintalinjoittain Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Toimintalinja 4: Leader Maaseutuverkostoyksikkö Toiminta-ajatus Visio Strategia Organisoituminen Maaseutuverkostoyksikkö Ohjausryhmä Työryhmät Toimintatavat Maaseutuverkostoyksikkö palveluiden tuottajana Maaseutuverkoston rakentaminen Tiedottaminen Koulutus Hyvien käytäntöjen kerääminen ja levittäminen Kansainvälistymisen tukeminen Toiminnan arviointi ja seuranta...24 Liite 1. Maaseutuverkoston käytössä oleva tekninen apu ja sen käyttötarkoitus

3 1. Maaseutuverkosto 1.1. Tausta ja perusteet Maaseutuverkosto on toimintatapa, joka kokoaa yhteen kaikki maaseudun kehittämistyöhön ja maaseudun kehittämisohjelmiin osallistuvat viranomaiset, järjestöt ja kansalaistoimijat (kuvio 1). Maaseutuverkoston koordinoijaksi perustetaan maaseutuverkostoyksikkö, jolla tarkoitetaan sitä organisaatiota, joka tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluja ja järjestää yhteistyötä. Maaseutuverkoston toiminnasta säädetään Euroopan unionin neuvoston maaseudun kehittämisasetuksella (EY N:o 1689/2005). Jokaisen Euroopan unionin jäsenmaan on asetuksen mukaan perustettava kansallinen maaseutuverkosto. Asetus määrittelee maaseutuverkoston tavoitteet ja tehtävät. Artikla 68 mukaan kukin jäsenmaa itse päättää, miten organisoi maaseutuverkoston toiminnan. Maaseutuverkoston toiminnasta säädetään kansallisesti maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnointilailla (532/2006) ja sen nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Kansallisen maaseutuverkoston rahoitus tapahtuu Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla. Maaseutuverkosto on maaseudun kehittämisohjelmia edistävä toimintatapa, joka kokoaa yhteen maaseudun kehittämisohjelmien toimijat. - mahdollisuus lisäarvoa tuottaville toimintatavoille Kuvio 1. Maaseutuverkosto lyhyesti. Maaseutuverkoston toiminnan yleiset tavoitteet on kuvattu Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa Strategia kattaa koko Suomen, mukaan luettuna Ahvenanmaan. Suomen maaseutustrategian linjauksen mukaan Suomen maaseutua kehitetään tulevalla ohjelmakaudella kolmen painopistealueen kautta. Nämä painopistealueet ovat: Maa ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa. 3

4 Yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi. Maaseutuverkoston toimintaa ohjaavat Suomen maaseutustrategian pohjalta tulevalle ohjelmakaudelle laaditut maaseudun kehittämisohjelmat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on neljä toimintalinjaa, joihin kuuluu lukuisia toimenpiteitä. Toimintalinjat ovat seuraavat: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Leader-toimintatapa 1.2. Tavoitteet Lähtökohtana on, että maaseutuverkosto koostuu kaikista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman keskeisistä toimijoista sekä heidän sidosryhmistä ohjelmien toiminta-alueella. Maaseutuverkosto toimii aluetason toiminnan verkostoitumisen tukena. Maaseutuverkoston tehtävänä on varmistaa tiedon välittyminen verkoston osapuolten välillä, asiakkaille ja suurelle yleisölle kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista sekä edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Maaseutuverkoston keskeiset tavoitteet on määritelty Suomen maaseutustrategiassa ja ne ovat seuraavat: Tieto maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ja tuloksista lisääntyy ohjelman toimijoiden, potentiaalisten tuensaajien ja suuren yleisön keskuudessa. Ohjelmaa toteuttavien viranomaisten ja sidosryhmien välinen tiedonkulku paranee. Osaaminen lisääntyy kokemusten vaihdon kautta Tehtävät Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa maaseutuverkoston tehtäviksi on määritelty seuraavat asiat, joiden tavoitteena on osaamisen sekä tiedon ja taidon lisääminen. 1. Tiedottaa ohjelman toimenpiteistä, tukijärjestelmistä ja niihin liittyvistä ajankohtaisista asioista esimerkiksi internetin ja julkaisujen avulla. 2. Järjestää tapaamisia ja koulutuksia maaseudun kehittämiseen liittyvistä teemoista (esimerkiksi valtakunnalliset seminaarit). 4

5 3. Koota ja välittää tietoa maaseudun kehittämiseen ja ohjelman toteuttamiseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista esimerkiksi ylläpitämällä internet- sivuilla yhteistä tapahtumakalenteria. 4. Laatia yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa koulutussuunnitelma toimintaryhmille ja niiden sidosryhmille. 5. Avustaa tarvittaessa viranomaisia koulutusten, seminaarien ja tapahtumien suunnittelussa, järjestelyissä ja koulutusaineiston tuottamisessa. 6. Kerätä, analysoida ja levittää tietoa maaseudun kehittämisestä ja siihen liittyvien tukijärjestelmien hyvistä käytännöistä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. 7. Edistää maaseudun toimijoiden ja asiantuntijoiden verkostoitumista ja verkostojen ylläpitoa esimerkiksi kohderyhmittäin tai toimialoittain. 8. Edistää kansainvälisten ja aluerajat ylittävien hankkeiden yhteistyötä ja tiedon välitystä. 9. Pitää yhteyttä, hankkia ja välittää tietoa EU:n maaseutuverkostoon sekä muihin EU:n jäsenvaltioiden maaseutuverkostoihin Suunnitteluprosessi Maaseutuverkoston suunnittelutyö on tehty maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä Helsingissä. Toukokuussa 2006 maa- ja metsätalousministeriö järjesti ensimmäisen maaseutuverkostoa koskevan avoimen kuulemistilaisuuden. Maaseutuverkoston toiminnan suunnittelutyöhön maa- ja metsätalousministeriö palkkasi kaksi päätoimista suunnittelijaa kevään 2007 ajaksi ( ). Helmi-huhtikuun aikana maaseutuverkoston toiminta- ja vuosisuunnitelmista käytiin sidosryhmien kanssa laaja neuvottelukierros. Neuvottelutilaisuuksia järjestettiin yhteensä yhdeksän ja niiden perusteella täydennettiin ja muokattiin toiminta- ja vuosisuunnitelmia. Huhtikuussa 2007 järjestetään maaseutuverkoston toimijoille toinen laaja, avoin kuulemistilaisuus ( ). Maaseutuverkostoyksikön toiminnan palvelujen tuottaminen alkaa syksyllä Maaseutuverkostoyksikkö toimii Seinäjoella, tulevan Maaseutuviraston kanssa yhteisissä tiloissa. Maaseutuverkostoyksikkö toimii koko ohjelmakauden sekä siirtymävaiheen ajan, vuosina Osallistuminen maaseutuverkostoon Maaseutuverkoston keskeinen tehtävä on osaamisen lisääminen ja välittäminen. Tätä tehtävää varten maaseutuverkosto sekä organisoituu että rakentaa hyviä tapoja osallistua verkostoon. Maaseutuverkostoon osallistumista ohjaavat osin jo kahden ohjelmakauden aikana vakiintuneet käytännöt ja uuden ohjelmakauden tavoitteiden saavuttamiseksi kerätyt toiveet. Verkostoon osallistumisen lähtökohtana on yksinkertaisuus ja helppous, joten verkosto pyrkii tarjoamaan monenlaisia osallistumisen tapoja monentasoisille osallistujilleen eri tasoilla. Maaseutuverkostoyksiköllä on rooli sekä maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa, osallistujien säännönmukaisen ja sitoutuneisuutta osoittavan vuorovaikutuksen ylläpitämisessä sekä ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa. Seuraavassa luetellaan joitakin esimerkkejä kunkin roolin toteuttamisesta. 5

6 I Rooli maaseutuverkoston kokoamisessa ja aktivoinnissa Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii olemaan aktiivinen valtakunnallisen maaseutuverkoston kokoaja ja sitouttaja. 1) maaseutu.fi ja landsbygd.fi sivustot toimivat osallistumisen foorumina (sivustolla on linkki osallistu verkostoon ), jossa toimijat voivat käydä antamassa suostumuksensa yhteystietojensa ylläpitämiseen maaseutuverkoston osallistujalistalla sekä valitsemassa, mistä aiheista toivovat sähköisiä uutis- tai ajankohtaistiedotteita. Maaseutuverkostoyksiköllä on käytössään laaja yhteystietolista, jota se voi hyödyntää erilaisiin käyttötarkoituksiin, kuten tiedonhakuun tehtävä luoda linkkejä eri toimintalinjojen välille tuomalla aktivoivaa ja selkokielistä tutkimustietoa 2) Maaseutuverkostoyksikkö tarjoaa toimijakohtaisia foorumeja, kuten Räätälöidyt koulutustilaisuudet; esimerkiksi: o valtakunnalliset seminaarit yritysasiantuntijoille o toimintaryhmien työntekijöille ja luottamushenkilöille o alueittain täsmäaiheista LEADER-toiminnanjohtajien ekstranet Linjakoulutuksia tukevia ja taustoittavia koulutuksia Kansainvälisen yhteistyön aktivaattorina II Rooli vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Maaseutuverkostoyksikkö on aktiivinen ja osallistava toimija. Se tarjoaa maaseutuverkoston osallistujille mahdollisuuden toimintaan 1) maaseutuverkoston osallistujana - sekä maaseutuverkoston tiedonvälityksen (ml. koulutus) kohderyhmänä että aktiivisena tiedontuottajana 2) jokavuotisessa avoimessa seminaarissa 3) kansainvälisessä yhteistyössä 4) sopimuksellisena kumppanina 1 5) ohjausryhmän jäsenenä 6) ohjausryhmän perustamissa teemakohtaisissa työryhmissä III Rooli ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisessa Toimintaympäristön muutokset ovat nopeita ja sen vuoksi myös maaseutuverkoston osallistujien tarpeet muuttuvat ja uusia tarpeita nousee esiin. Maaseutuverkostoyksikkö on toimintaympäristön hahmottaja ja vuorovaikutteinen toimija. Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii luovaan toimintaan erilaisissa ja mahdollisesti yllättävissäkin tilanteissa. 1 Maaseutuverkostoyksikön organisaation omaa osaamista täydentämään solmitaan ostopalvelusopimuksia tarvittavaa ja täydentävää osaamista koskien. 6

7 1.6. Alueelliset maaseutuverkostot Suomessa toimii ja on syntymässä useita alueellisia maaseutuverkostoja. Alueellisina maaseutuverkostoina toimivat mm. maakuntahallitusten asettamat Maakunnan yhteistyöryhmät. Joillakin alueilla alueellisia verkostoja on myös luotu enemmän vapaamuotoisuuden pohjalta keräten yhteen maakunnan kehittäjäorganisaatioita. Niiden perustamisen lähtökohtana on ollut tavoite tehdä asioita yhdessä toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Maaseutuverkostoyksikkö tulee toimimaan aktiivisessa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen kanssa. Maaseutuverkosto pyrkii myös tarvittaessa edesauttamaan alueellisten maaseutuverkostojen syntymistä. Kunkin palvelutoimintansa yhteydessä maaseutuverkostoyksikkö pyrkii mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon alueellisten maaseutuverkostojen tarpeita. Maaseutuverkostoyksikkö voi muun muassa suunnitella ja toteuttaa alueellista koulutusta ja alueiden tarpeista lähtevää teemakoulutusta yhteistyössä alueellisten maaseutuverkostojen toimijoiden kanssa. Alueellisten maaseutuverkostojen kautta voidaan odottaa hyviä ja levitettävissä olevia käytäntöjä esimerkiksi koulutuksen tai tiedottamisen saralla Maaseutuverkoston toimijat ja niiden tehtävät toimintalinjoittain Suomen maaseutuverkosto rakentuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijoista. Seuraavassa hahmotetaan ohjelmien mukaisesti toimintalinjoittain maaseutuverkoston keskeisiä toimijoita ja lyhyesti kuvataan kunkin organisaation keskeisimmät tehtävät kullakin toimintalinjalla. Maaseutuverkostoyksikkö toimii maaseutuverkoston rakentajana, koordinoijana ja palveluiden tuottajana. Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinjoittain kuvataan lopuksi lyhyesti Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 1:n tavoitteena on maatalouden (ml. porotalous ja maataloudeksi luettavat luonnontuotteet), elintarviketalouden, metsätalouden ja puunjalostuksen tuotantoketjujen kilpailukyvyn kehittäminen. Kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää osaamisen parantamista sekä innovatiivista ja asiakaslähtöistä kehittämisotetta. Toimintalinjan toimenpiteitä kohdistetaan myös maa- ja metsätalouden uusiin tuotantosuuntiin, kuten bioenergian tuotannon ja jalostuksen kehittämiseen. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen pitää sisällään kuusi eri toimenpidekokonaisuutta; ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet, nuorten viljelijöiden aloitustuki, varhaiseläke, maatilojen nykyaikaistaminen, maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen ja yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 1:n mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 1:llä on hahmoteltu taulukossa 1. 7

8 Taulukko 1. Maaseutuverkoston toimijat toimintalinjalla 1. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Oppilaitokset Tutkimuslaitokset Toimintaryhmät Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, toimeenpano, koulutus Rahoittaja, tukien hallinnointi, koulutus, tiedotus Neuvonta, koulutus, tiedotus Neuvonta, koulutus Vaikuttaminen Koulutus, hanketoteutus Tutkimustiedon tuottaminen, hanketoteutus Välittäjäorganisaatio, rahoittaja Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 1:n osalta ovat koulutus ja tiedotusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen nettisivujen ylläpito, sitä kautta tiedottaminen toimijoille ja viljelijöille hyvien käytäntöjen kerääminen esimerkiksi bioenergian ja perinteisen maatalouden rakentamisen osalta kansallisesti ja kansainvälisesti Toimintalinja 2: Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on, että ympäristön kuormitus vähenee ja maatalouden luonnon monimuotoisuus sekä kulttuurimaisemien säilyminen turvataan. Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen. Tavoitteena on myös ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Lähtökohta luonnonhaittakorvauksen tukitasoille on Suomen pohjoisesta sijainnista johtuvat ilmasto-olosuhteiden maatalouden harjoittamista haittaavat vaikutukset. Luonnonhaitat ilmenevät selkeimmin maataloustuotannossa alhaisina satotasoina ja kohonneina yksikkökustannuksina. Luonnonhaitta ja siitä maksettava korvaus kasvaa pohjoiseen päin mentäessä. Ympäristö ja maaseudun tilan parantaminen toimintalinja koostuu Suomessa seuraavista toimenpidekokonaisuudesta: luonnonhaittakorvaus, maatalouden ympäristötuet (perus- ja lisätoimenpiteet sekä erityistukisopimukset), eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit. 8

9 Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 2:n mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 2:lla on hahmoteltu taulukossa 2. Taulukko 2. Maaseutuverkoston toimijat ja näiden keskeiset tehtävät toimintalinjalla 2. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Toimintaryhmät Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutuasuminen, luonto- ja maisemapalvelut, hyvinvointi, harvaan asuttu maaseutu, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, kulttuuri Tutkimuslaitokset Ympäristöjärjestöt Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, lomakkeet, toimeenpano, koulutus Tukien valvonta, kuntien koulutus, viljelijöiden koulutus, erityisympäristötukien hallinnointi Ympäristötuen ja LFA-tuen hallinnointi, viljelijöiden koulutus Neuvonta, viljelijöiden koulutus Vaikuttaminen, viljelijöiden koulutus ja avustaminen hakemusten täytössä (EU-avustajat), hankkeiden toteuttaja Erityisympäristötukien lausunnot Erityisympäristötukimuotojen edistäminen Toimintaympäristöön vaikuttamien, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Tutkimustiedon tuottaminen Ympäristön monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen edistäminen Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 2:n osalta ovat täydentävän koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maaseutuverkoston toimijoiden kanssa ohjelman toimenpiteiden luomista mahdollisuuksista tiedottaminen sekä verkoston toimijoille että suurelle yleisölle hyvien käytäntöjen kerääminen ympäristötukikäytäntöjen osalta kansallisesti ja kansainvälisesti kansainvälisten yhteistyömallien luominen 9

10 Toimintalinja 3. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamisen tavoitteena on säilyttää ja lisätä toimeentulomahdollisuuksia ja työpaikkoja kannustamalla ja rohkaisemalla maaseutualueilla sijaitsevien yritysten perustamista ja laajentamista. Toimenpidekokonaisuudessa tavoitteiden keskeisin toteuttamistapa on yritystuet maaseudun mikroyrityksille (alle 10 htv) ja monipuolistuville maatiloille. Tavoitteeseen pyritään mm. tukemalla yritysten markkinoilla menestymismahdollisuuksia sekä kehittämällä maaseudun mikroyritysten toimintaympäristöä. Toimenpidekokonaisuuden toimilla voidaan kehittää sekä maatilojen yhteydessä toimivaa yritystoimintaa että muita maaseudun mikroyrityksiä. Laajoja kehittämishankkeita tarvitaan toimialakohtaisten kehittämissuunnitelmien koordinointiin, alueellisen hanketyön tukemiseen, yritystoiminnan kasvun edellytysten etsimiseen sekä varmistamaan tiedon välittymistä markkinoilta ja tutkimuslaitoksista yrityksiin. Alueelliset ja paikalliset kehittämishankkeet toimivat puolestaan lähellä yrityksiä ja tukevat näin yritysten kehittymistä, kasvua sekä uusien yritysten syntymistä mm. aktivoimalla yrityksiä verkostoitumaan keskenään ja parantamalla maaseutuyritysten pääsyä markkinoille. Maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen - toimintalinja koostuu kolmesta toimenpidekokonaisuudesta: taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle, mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen sekä matkailuelinkeinojen edistäminen. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 3:n, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen osion mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:lla on hahmoteltu taulukossa 3. Taulukko 3. Maaseutuverkoston toimijat, toimintalinja 3, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistaminen. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset, elinkeinoneuvonta Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Toimintaryhmät Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset, Ohjeet, toimeenpano, koulutus, tiedotus, valvonta Rahoitus, ohjeistus, neuvonta, seuranta, maksatus- ja myöntöpäätökset Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja, hankkeiden kuntarahoitus Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja Vaikuttaminen Toimintaympäristöön vaikuttaminen, lausunnon antaja Rahoitus, tiedotus, aktivointi 10

11 Tutkimuslaitokset Maakuntaliitot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutumatkailu, ruokasuomi Seudulliset yrityspalvelut Maaseudun kehittämisen järjestöt ja yhdistykset Tutkimustiedon tuottaminen, hanketoteuttaja Hankkeiden toteuttaja, alueellinen koordinointi ohjelmien kesken Toimintaympäristöön vaikuttaminen, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Yritysneuvonta Yritysneuvonta, hankkeiden toteuttaja, toimintaympäristön edistäjä Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:n osalta ovat koulutus- ja tiedotusmateriaalin tuottamisessa avustaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen, mm. ajankohtaisista elinkeinotoiminnan kehittämiseen liittyvistä teemoista (bioenergia) tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta, mm. toimialakohtaista tietoa hyvien käytäntöjen kerääminen yritystoiminnan osalta kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimustiedon välittäminen Maaseutualueiden elämänlaatu Maaseutualueiden elämänlaadun kokonaisuuden tavoitteena on, että maaseutu koetaan laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittäjyys- ja vapaa-ajanympäristöksi kaikkien ikäja väestöryhmien, mutta erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa. Maaseudun vetovoimaisuutta voidaan edistää parantamalla palveluita, sosiaalista viihtyvyyttä ja fyysistä ympäristöä. Toimenpiteet sisältävät palveluita parantavia aktivointi-, suunnittelu- ja kehittämistoimia, joiden avulla luodaan myös uusia ansio- ja työmahdollisuuksia. Kylillä asuvien ihmisten elämän laatua ja kylien vetovoimaisuutta uusien asukkaiden houkuttelemiseksi parannetaan aktivoimalla kyläyhteisöjä monipuoliseen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä hyödyntämään ja parantamaan olemassa olevia rakenteita ja infrastruktuuria. Esimerkiksi kunnostettuja kylätaloja voidaan hyödyntää palvelutoiminnassa. Maaseudun ympäristönhoitoon sekä maaseudun luonto- ja kulttuuriperinnönhoitoon liittyvillä suunnitelmilla ja niiden toteuttamisella lisätään maaseutualueiden viihtyvyyttä ja parannetaan maaseudun identiteettiä. Maaseutualueiden elämänlaatu osio koostuu neljästä toimenpidekokonaisuudesta: elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut, kylien kunnostus ja kehittäminen, maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen sekä koulutus ja tiedotus. Suomen maaseutuverkoston keskeisimmät, toimintalinja 3:n, maaseutualueiden elämänlaatu osion mukaiset toimijat ja toimijoiden omat keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:lla on hahmoteltu taulukossa 3. 11

12 Taulukko 3. Maaseutuverkoston toimijat, toimintalinja 3, maaseutualueiden elämänlaatu. Maaseutuverkoston toimija Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE -keskusten maaseutuosastot Toimintaryhmät Suomen kylätoiminta ry Paikalliset kyläyhdistykset Svenska Studiecentral Neuvontajärjestöt Tuottajajärjestöt Ympäristökeskus Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset, elinkeinoneuvonta Tutkimuslaitokset Maakuntaliitot Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) ja sen teemaryhmät, maaseutuasuminen, luonto- ja maisemapalvelut, hyvinvointi, harvaan asuttu maaseutu, kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus, kulttuuri Maaseudulla toimivat kehittämisjärjestöt Keskeisin tehtävä Poliittiset linjaukset, ohjelma, säädökset Ohjeet, toimeenpano Hankkeiden rahoitus, valvonta, ohjeistus Hankkeiden rahoitus, tiedotus, aktivointi, neuvonta ja hankkeiden toteuttaja Kylien edun tekeminen, hanketoteutus Hankkeiden toteuttaja Svensk byaservice Hankkeiden toteuttaja Vaikuttaminen, edun ajaja, hankkeiden toteuttaja Maaseutuympäristöön vaikuttaminen Hankkeiden toteuttaja, hankkeiden kuntarahoitus Tutkimustiedon tuottaminen Maaseutu- ja toimintaympäristön edellytysten luominen Toimintaympäristöön vaikuttaminen, toimintamahdollisuuksien eteenpäin vieminen Hankkeiden toteuttaja, toimintaympäristön edistäjä Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 3:n osalta ovat koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa täsmä- ja taustatietoja antavien koulutusten järjestäminen tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta hyvien käytäntöjen kerääminen kylätoiminnanosalta kansallisesti ja kansainvälisesti yhteistyö toimijoiden kanssa Toimintalinja 4: Leader Toimintalinjassa 4 yhdistyy linjojen 1, 2 ja 3 sisällölliset tavoitteet Leader- toiminnan metodologiseen toimintatapaan. Leader-toiminnalle on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa määritelty seuraavat neljä tavoitetta: 12

13 1. Toteuttaa alhaalta ylös- periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa toimintalinjoilla 3 ja 4 kaikkien toimenpiteiden mukaisia toimia. Toimintalinjassa 1 ja 2 Leader-toimintatapa voi osallistua tiettyjen toimenpiteiden rahoitukseen. Toimintaryhmät ovat määritelleet paikallisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassaan, mitkä toimintalinjat ja toimenpiteet ne ottavat omalla alueellaan käyttöönsä. Paikallisissa maaseudun kehittämissuunnitelmissa on kirjattu toimenpiteitä koskevat tavoitteet, painopisteet, hankkeiden valintakriteerit ja hankevalinnan menettelyt, joiden tulee noudattaa tätä ohjelmaa. Leader-toimintalinja koostuu kahdesta toimenpidekokonaisuudesta: alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö sekä paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen. Taulukossa 4 on hahmoteltu Leader-toimintatavan kautta Suomen maaseutuverkostoon linkittyvät toimijat ja niiden keskeisimmät tehtävät Leader-toimintatavan mukaisessa toiminnassa. Taulukko 4. Leader-toimintatavan keskeisimmät toimijat. Maaseutuverkoston toimija Toimintaryhmät (työntekijät ja hallituksen jäsenet) Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuvirasto TE-keskusten maaseutuosastot Keskeisin tehtävä Toimintaryhmätyön toteutus Poliittiset linjaukset, ohjelma, asetukset Ohjeet, toimeenpano, koulutus Rahoitus, koulutus, yhteistyö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Hankkeiden toteuttaja, hallitustyöskentely Suomen kylätoiminta ry, SYTY Toimintaryhmä verkostoyksikkö , kylien ja toimintaryhmien etujen ajaminen Paikalliset kyläyhdistykset Hankkeiden toteuttaja Svenska Studiecentral Svensk byaservice Tuottajajärjestöt Hankkeiden toteuttaja Ympäristökeskus Tutkimuslaitokset Ympäristöjärjestöt Maaseudulla toimivat kehittämisjärjestöt Erityisympäristötukien lausunnot Hankkeiden toteuttaja, tutkimustiedon tuottaminen Hankkeiden toteuttaja Hankkeiden toteuttaja 13

14 Maaseutuverkostoyksikön keskeisimmät tehtävät toimintalinja 4:n osalta ovat koulutuksen järjestäminen toimintaryhmien toiminnanjohtajille, muille työntekijöille mm. sihteereille, hallituksen jäsenille sekä kansainvälisten ja alueiden välisten hankkeiden toimijoille yhteistyössä. Koulutuksia suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä hallintoviranomaisten ja toimintaryhmien kanssa. koulutusmateriaalin tuottaminen yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, maaseutuviraston ja TE -keskusten kanssa tiedotus ja viestintä nettisivujen ja julkaisujen kautta, toimintaryhmien välisen viestinnän sekä toimintaryhmätyöstä laajemmalle yleisölle tiedonvälittäminen kansainvälistäminen, mm. kansainvälisten ja alueidenvälisten hankkeiden aktivointi, kouluttaminen ja tiedonvälittäminen hyvien käytäntöjen kerääminen, välittäminen ja levittäminen 2. Maaseutuverkostoyksikkö Seuraavassa käydään lyhyesti läpi maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus, visio ja strategia Toiminta-ajatus Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, jonka tehtävänä on maaseutuverkoston rakentaminen sekä maaseutuverkoston toimijoiden tarvitsemien palveluiden tuottaminen (kuvio 2). Maaseutuverkostoyksikkö on toimija, joka kokoaa maaseutuverkoston ja tuottaa maaseutuverkoston tarvitsemia palveluita. - mahdollisuuksien ja tulosten välittäjä Kuvio 2. Maaseutuverkostoyksikön toiminta-ajatus. 14

15 2.2. Visio Maaseutuverkostoyksikkö pyrkii tulevaisuuteen, jossa maaseudun kehittäjien tiivis verkosto kykenee luomaan uusia toimintamalleja. Maaseutuverkostoyksikön visio on esitetty kuviossa 3. Maaseutuverkostoyksikkö on maaseudun edun tekijä - rakentaessaan lujaa ja joustavaa maaseudun kehittäjien verkostoa - tiedottaessaan ja kouluttaessaan yhteisistä ja ajankohtaisista aiheista - kerätessään hyviä käytäntöjä maaseudun kehittämisen työkaluksi - lisäämällä kansainvälistymiseen liittyvää tiedollista ja taidollista osaamista Kuvio 3. Maaseutuverkostoyksikön visio Strategia Maaseutuverkostoyksikön toiminta koostuu viidestä strategisesta osa-alueesta 1. verkottamista tehdään suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti toimijoiden kanssa 2. viestintä on ymmärrettävää ja ajantasaista 3. yhteistyö tutkimuksen kanssa on rakentavaa ja tiivistä 4. kansainvälistyminen on keskeinen osa toimintaa 5. neljän toimintalinjan yhteistyönä maaseudun ja maatalouden yhteistyö on voimavara, jonka avulla maaseutu on monimuotoinen hyvinvoiva toimintaympäristö 2.4. Organisoituminen Maaseutuverkoston perustaminen ja toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta. Maaseutuverkoston toimintaan on varattu ohjelmakaudelle yhteensä 13 miljoonaa euroa (liite 1). 15

16 Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkostoyksikkö toimii maa ja metsätalousministeriön maatalousosaston alaisuudessa itsenäisenä yksikkönä. Maa- ja metsätalousministeriö tulosohjaa maaseutuverkostoyksikköä. Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Maaseutuverkoston vuotuiset toimintasuunnitelmat ja -raportit viedään tiedoksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitealle. Maaseutuverkostoyksikköön palkataan 5-8 henkilöä; maaseutuverkoston johtaja, tarvittavat asiantuntijat ja toimistosihteeri. Henkilökuntaa haetaan avoimella haulla. Asiantuntijoiden tehtävänkuva muotoillaan kunkin valittavan henkilön oman osaamisen perusteella. Maaseutuverkoston johtaja johtaa maaseutuverkostoyksikköä. Asiantuntijoita tarvitaan mm. toimintalinjoittain, viestintään, koulutusten suunnitteluun ja kansainvälisten asioiden hoitamiseen Ohjausryhmä Maaseutuverkostoyksikön toimintaa ohjaa ohjausryhmä. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö valmistelee ohjausryhmälle menevät asiat. Ohjausryhmän tehtävät ja toimivalta: 1. Luo maaseutuverkoston toiminnan linjaukset 2. Ohjaa maaseutuverkostoyksikön toimintaa 3. Käsittelee maaseutuverkoston ja maaseutuverkostoyksikön vuotuisen toimintasuunnitelman 4. Käsittelee ja määrittelee tarpeen palvelujen tuottamisessa tarvittavien maaseutuverkostoyksikön ja ulkopuolisten tahojen välillä tehtävistä ostopalvelusopimuksista 5. Päättää tarvittavien maaseutuverkostoyksikön ohjausryhmän alaisista työryhmien asettamisesta 6. Käsittelee maaseutuverkostoyksikön vuotuisen rahoitussuunnitelman 7. Hyväksyy maaseutuverkostoyksikön toiminnan vuosiraportit 8. Vie vuotuiset toimintasuunnitelmat ja -raportit ja tiedoksi seurantakomitealle Ohjausryhmä kokoontuu tarpeen mukaan, vähintään neljä kertaa vuodessa. Ohjausryhmässä on 14 varsinaista jäsentä. Lisäksi puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön edustaja ja esittelijänä ja sihteerinä maaseutuverkostoyksikön edustajat. Tarvittaessa ohjausryhmään on mahdollista kutsua asiantuntijajäseniä. Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisen kerran erovuoroisuus arvotaan ja pyritään välttämään tilannetta, että kaikki ohjausryhmän jäsenet vaihtuisivat kerralla. Ensimmäinen toimikausi on siten puolella jäsenistä kolme vuotta. Ohjausryhmän jäsenten henkilökohtainen maksimitoimikausi on kaksi kertaa kaksi vuotta eli yhteensä neljä vuotta. Ohjausryhmän nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Kaikkien sidosryhmien ohjausryhmätyöskentelyn mahdollistamiseksi tulisi voida sopia, että ohjausryhmän organisaatiotahot vaihtuvat riittävästi jäsenten erovuoroisuustilanteessa. 16

17 Ohjausryhmän kokoonpano Puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Sihteeri ja esittelijä, maaseutuverkosto Kaksi edustajaa tuottaja- ja yrittäjäjärjestöistä; yksi suomenkielinen, yksi ruotsinkielinen Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC Suomen yrittäjät Yksi edustaja neuvontajärjestöistä ProAgria, Maaseutukeskusten liitto ProAgria Svenska Lanbrukssällkapens Förbund Yksityiset maaseutuneuvojat Metsäkeskus TAPIO Yksi edustaja ympäristöjärjestöistä Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Birdlife Suomi Natur och Miljö Yksi edustaja TE-keskuksista Yksi edustaja alueellisista viranomaistoimijoista Alueelliset ympäristökeskukset Maakuntaliitot Yksi edustaja toimintaryhmistä Yksi edustaja tutkimuslaitoksista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Suomen ympäristökeskus SYKE Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Ruralia-instituutti (Helsingin yliopisto) Maaseudun uusi aika yhdistys MUA Levón- instituutti (Vaasan yliopisto) Lönnrot- instituutti (Kajaanin yliopistokeskus, Oulun yliopisto) Karjalan tutkimuslaitos (Joensuun yliopisto) Chydenius-instituutti, (Kokkolan yliopistokeskus) Työtehoseura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL Yksi edustaja Ahvenanmaalta Ålands landskapsregering Ålands producentförbund Ålands Bildningsförbund Ålands Landsbygdscentrum Ålands länsstyrelse Yksi edustaja maaseudun kehittämisjärjestöistä Suomen Kylätoiminta ry SYTY ry Svenska studiecentral Maaseudun kehittäjät ry Yksi edustaja nais- ja nuorisojärjestöistä 4H-liitto Martat Maa- ja kotitalousnaiset Yksi edustaja YTR maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä ja YTR:n teemaryhmät Yksi edustaja Maaseutuvirasto Yksi edustaja maa- ja metsätalousministeriö Työryhmät Maaseutuverkoston ohjausryhmä asettaa tarvittaessa työryhmiä. Työryhmiä voidaan asettaa esimerkiksi koulutuksen, tiedottamisen, ympäristön, hyvien käytäntöjen ja kansainvälisten asioiden osa-alueille. Työryhmissä on mukana maaseutuverkostoyksikön asiantuntija. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö voi toimia jäseninä esimerkiksi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettamissa teemakohtaisissa työryhmissä ja muissa kutsutuissa työ- ja ohjausryhmissä. 17

18 2.5. Toimintatavat Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluita kolmella tavalla (kuvio 4). Maaseutuverkostoyksikkö voi tuottaa palveluita kolmella tavalla 1. Tekemällä palvelut itse 2. Ostamalla palvelut ulkopuolisilta tahoilta 3. Tekemällä palvelut yhdessä verkoston jäsenten kanssa Kuvio 4. Maaseutuverkostoyksikön palvelujen tuottamisen muodot Maaseutuverkostoyksikkö palveluiden tuottajana Maaseutuverkoston rakentaminen Luvussa 1.5. kuvattiin maaseutuverkostoon osallistumista ja osallistumisen muotoa. Maaseutuverkostoa rakennettaessa halutaan korostaa syntyvien lisäarvojen mahdollisuutta ja merkitystä esimerkiksi maaseutua ja maataloutta yhdistävän viestinnän keinoin. Kaikki maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoon ja siihen liittyvään toimintaan osallistuvat tahot voivat kuulua maaseutuverkostoon. Se on maaseutuverkostoyksikön kokoama verkosto, johon osallistutaan ja jossa mukana olo tuo mukanaan myönteisiä asioita osallistujille, lisäarvoa. Maaseutuverkostoyksikön tehtävänä on ylläpitää verkostoon osallistuvien yhteystietoja tiedonvälitystä varten. Maaseutuverkostoyksikkö kokoaa verkostoon osallistuvia yhteen järjestämällä säännöllisesti valtakunnallisia seminaareja ja kokouksia, joiden tavoitteena on levittää muun muassa hyviä käytäntöjä sekä edesauttaa vertaisoppimista. Maaseutuverkoston tavoitteena on luoda toimintatapoja maaseutuverkoston säännölliseen sisäiseen ja ulkoiseen yhteydenpitoon. Alueellisten maaseutuverkostojen sekä kansainvälisten suhteiden ylläpitoon maaseutuverkostoyksikkö ostaa Virtuaalinen kokoushuone palvelun. Yhteydenpito voi siten tapahtua myös tarvittavalla tavalla kohderyhmittäin. Maaseutuverkostoyksikön henkilöstö tukee verkoston jäsenten yhteydenpitoa, tarpeita ilmennee esimerkiksi 18

19 kansainvälisellä puolella. Toimintalinjoittainen viestintä on kaiken kaikkiaan laajaa, kukin toimintalinjoista tarvitsee oman viestintäyhteyshenkilönsä maaseutuverkostoon. Leader toimintatapa on vakiintunut yhdeksi maaseudun kehittämismuodoksi. Euroopan tasolla juuri Leader toimintatapa nähdään kannustimena maaseutuverkostoon osallistumiselle; toimintatapa tarjoaa kokemuksia ja käytäntöjä muille toimintalinjoille. Erityisesti kansainvälistymisessä Leader-toimintatapa on kehittynyt pitkälle. Ohjelmakauden alussa rakennetaan ja suunnitellaan verkostoa ja yhteydenpitotapoja. Toiminnassa pyritään löytämään luontevia ja sidosryhmille sopivia tapoja yhteydenpitoon, jotta verkoston toiminta hyödyttäisi kaikkia maaseudun toimijoita Tiedottaminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa varten on laadittu koko ohjelmakauden kattava viestintäsuunnitelma, jonka laatimiseen ja toteuttamiseen maaseutuverkostoyksikkö osallistuu yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Viestintäsuunnitelma ohjaa viestintää myös TE-keskuksissa, toimintaryhmissä ja kunnissa. Viestintäsuunnitelmayhteistyö on tavoitteena organisoida pysyväksi toimintamuodoksi kuten viestintäyhteyshenkilöiden työryhmän kautta. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteena on olla yleistajuista ja helposti lähestyttävää. Se on suunnattu ensisijaisesti verkoston jäsenille ja suurelle yleisölle. Tuenhakijoille suunnattu viranomaistiedotus, kuten tukien hakuun ja maksamiseen liittyvä tiedotus, on puolestaan maaja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston vastuulla. Maaseutuverkosto keskittyy välittämään tietoa ohjelman mahdollisuuksista, tuloksista, aikaansaannoksista ja vaikutuksista (kuvio 5). Tämä tapahtuu muun muassa kertomalla erilaisista hankkeista, hyvistä käytännöistä ja tapahtumista. Verkosto tiedottaa myös tulossa olevista koulutustilaisuuksista. Sivustot on mahdollista linkittää kohderyhmittäin ja alueittain laadittuihin koulutus- ja tapahtumakalentereihin. 19

20 Tiedottaminen Toimintalinjat 1, 2, 3 ja 4 Pääpaino sähköisessä tiedottamisessa Maaseutu.fi ja Landsbygd.fi (linkitys) Suom eksi ja ruotsiksi Julkaisut (mm. hyvät käytännöt, ammattilehti) Tutkimus osana t iedot t amissisält öjä (kotimainen ja kansainvälinen maaseutututkimus) Täydentävä tiedottaminen Maaseudun edun t ekeminen (ei politiikkaa eikä tulkintoja) Uutiskirjeet (kansainvälisessä materiaalissa tila paikalliselle osiolle - painaminen tarvittaessa) Koulutussisällöt verkossa Osoite- ja asiantuntijarekisterin ylläpito Kuvio 5. Maaseutuverkostoyksikkö tiedottaa. Maaseutuverkostoyksikön toiminta on avointa, toimintasuunnitelmat, budjetit ja vuosikertomukset löytyvät ja landsbygd.fi -sivuilta. Maaseutuverkoston viestinnän painopiste on sähköisessä viestinnässä, linkittämistä eri sivustoihin hyödynnetään ja sinne tallennetaan jo edellisellä ohjelmakaudella tuotettu ja hyväksi arvioitu materiaali. Seuraavassa puhutaan maaseutu.fi -sivustosta, mutta samalla tarkoitetaan myös landsbygd.fi -sivustoa. Maaseutu.fi sivustoa suunnitellaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston verkkosivujen kanssa. Verkkosivujen jakoa on suunniteltu siten, että Maaseutuviraston sivuille tulee kaikki tieto tuista, niiden hakemisesta, lomakkeista ym. myös maaseutuohjelman tukiin liittyen. Verkoston sivuille tulee tietoa ohjelmasta, hyviä käytäntöjä ym. Sinnekin voidaan linkittää tukitietoja, mutta Maaseutuviraston sivut toimivat kotipesänä. Maaseutuverkoston tehtävänä on hyvien käytäntöjen rekisterin luominen sekä kansainvälisten hankkeiden rekisteriin sisällöntuotanto yhteistyössä Euroopan maaseutuverkostoyksikön kanssa. Uutiskirje -toimintamallissa otetaan huomioon mahdolliset yhteistyömuodot mm. Liiteri- ja Verso-uutiskirjeiden kanssa. Verkkosivuille rakennetaan lomakepohja (vrt. Wfa-tiedotus), joista sidosryhmät voivat valita heitä kiinnostavia viestintäaiheita. Viestintää varten luodaan myös useita erilaisia postituslistoja, joita käytetään tarpeen mukaan. Asiantuntijapalsta eli kysymys-vastaus palvelu julkaistaan esiin nousseiden kysymysten perusteella. Julkaisut Maaseutuverkosto toimii tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan koordinoijan roolissa keräten olemassa olevan materiaalin ja tuottaen siitä yhtenäistä materiaalia. Maaseutuverkostoyksikkö 20

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun Ohjelman tavoitteet, tuettava toiminta ja rahoitusmahdollisuudet Vipuvoimaa EU:lta 04.12.2007, Jyväskylä Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Ohjelmat ja strategiat EU:ssa ja Suomessa TYÖL-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 1.7.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2. Maaseutuverkoston strategia... 4 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1 Leader-koulutus 2016 Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto Sivu 1 Komission rooli Vastaa maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat Antaa parlamentin ohella

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteet pitkällä aikavälillä Matkailu on osaava, kasvava ja uudistuva maaseudun elinkeino.

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Harvaan asutun maaseudun

Harvaan asutun maaseudun Harvaan asutun maaseudun verkosto Lapin HAMA Rauno Kuha 3.10.2015 Lapin kylätoimintapäivät Maaseudun yhteistyöryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR on valtioneuvoston asettama yhteistyöelin Yhteistyöryhmässä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Hanketuella rahoitettava toiminta Hankkeet eri aluetasoilla Hankkeiden valintaperusteet Hankesuunnitelma Ohjausryhmät Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hanketukien

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen

Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella Eero Pehkonen Arviointien merkitys maaseudun kehittämispolitiikassa arvioinnit ohjelmakaudella 2007-2013 Eero Pehkonen 24.11.2008 Esityksen sisältö Jatkuva arviointi, miten me sen ymmärrämme? Manner-Suomen maaseudun

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa.

Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Visio Suomen maaseudusta vuonna 2020: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö

UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö UUDEN KALASTUSLAIN TOIMEENPANO Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Maa- ja metsätalousministeriö Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto turvaa kalakantojen elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Hyväksytty Maakunnan yhteistyöryhmässä 18.12.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020, maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Yleistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot