SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 29.9.2014"

Transkriptio

1 SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS Sisältö: 1. Lähtökohdat Suomen maaseudun kehittämisohjelmat Maaseutuverkoston tavoitteet Maaseutuverkoston tehtävät, toiminta ja toimijat Ohjausryhmä Maaseutuverkostopalvelut Maaseutuverkostopalveluiden tehtävät Maaseutuverkostopalveluiden tehtävissä tarvittava osaaminen Maaseutuverkoston rahoitussuunnitelma Toiminnan seuranta ja arviointi Lähtökohdat Ensimmäinen koko maaseudun kehittämisohjelmaa palveleva maaseutuverkostoyksikkö perustettiin ohjelmakaudella Jo ohjelmakaudella toimi kuitenkin Suupohjan koulutuskuntayhtymän koordinoima Leader-verkostoyksikkö, ja sen jälkeen ohjelmakaudella Suomen Kylätoiminta ry:n koordinoima toimintaryhmien verkostoyksikkö. Ohjelmakaudella maaseutuverkostoyksikkö perustettiin maa- ja metsätalousministeriön yksiköksi. Vuoden 2014 alusta lähtien yksikkö on toiminut osana Maaseutuvirastoa. Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 (jäljempänä maaseutuasetus) artiklan 54 mukaan kunkin jäsenvaltion on perustettava kansallinen maaseutuverkosto, joka kokoaa yhteen maaseudun kehittämisen parissa toimivat järjestöt ja viranomaiset. Asetuksen (EU) N:o 1303/ artiklassa tarkoitetut kumppanuudet ovat osa kansallista maaseutuverkostoa. Maaseutuasetuksen 54 artiklassa määritellään myös maaseutuverkoston tavoitteet sekä tavoitteet toteuttavan yksikön (maaseutuverkostopalvelut) tehtävät. Maaseutuasetusta täydentävän komissiondelegoidun asetuksen(eu) N:0 807/2014 artiklan 12 mukaan maaseutuverkoston toimintaan tarvittava rakenne voidaan perustaa joko kansallisen tai alueellisen viranomaisen yhteyteen tai ulkoistaa järjestämällä tarjouskilpailu tehtävien hoitamiseksi. 1

2 Maaseutuverkoston perustamisesta säädetään kansallisesti laissa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (27/2014) sekä valtioneuvoston asetuksella maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (295/2014). Suomen maaseutuverkoston tehtävänä on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien mahdollisuuksien ja tulosten esille tuominen. Tämä tehdään viestinnän ja koulutuksen keinoin, levittämällä hyviä esimerkkejä sekä kasvattamalla yhteistyön hyötyjä kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maaseutuverkoston ohjelmakauden toimintasuunnitelman ja sen hyväksyy maaseutuverkoston ohjausryhmä. Lisäksi maaseutuverkostolle laaditaan vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Maaseutuverkosto ja Maaseutuvirastossa sijaitseva maaseutuverkostopalvelut toteuttaa toimintasuunnitelman. Maaseutuverkoston koko ohjelmakauden toimintasuunnitelma ja vuotuiset toimintasuunnitelmat luovat raamit toiminnalle. Vuotuisissa toimintasuunnitelmissa määritellään kunkin vuoden toiminnan painopistealueet, kuinka tavoitteet saavutetaan ja kuinka tavoitteiden toteutumista mitataan. Maaseutuverkoston viestinnän tavoitteet kirjataan vuosittain yksityiskohtaisesti ohjelman yhteiseen viestintäsuunnitelmaan. Maaseutuverkostopalveluiden toiminta alkaa vuoden 2015 alussa. Maaseutuverkostopalvelut on hallinnollisesti osa Maaseutuvirastoa. Maaseutuverkosto ja maaseutuverkostopalvelut toimivat koko ohjelmakauden , mutta käytännössä siirtymävaihe huomioiden vuosien ajan. 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat Maaseudun kehittämisohjelmia on Suomessa kaksi ohjelmakaudella : Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelma. Maaseudun kehittämisohjelmien strategisten painopisteiden mukaisesti valitut tavoitteet ovat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on, että: 1. osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla lisääntyvät, 2. ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen tehostuvat, 3. luonnon monimuotoisuus lisääntyy, vesistöjen tila ja maatalouskäytössä olevan maaperän tila paranevat, 4. maaseudun yritystoiminta monipuolistuu ja työllisyys, palvelut sekä vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat, 5. maataloustuotannon kilpailukyky vahvistuu, 6. maaseutuyritykset vastaavat kuluttajien kysyntään ja arvostuksiin tuottamalla laadukasta ruokaa ja parantamalla eläinten hyvinvointia. 2

3 Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on: 1. edistää kestävää, taloudellista ja älykästä kehitystä maaseudulla, 2. kehittää ja monipuolistaa maaseudun liiketoimintaa, 3. vahvistaa ja parantaa luonnon ja ympäristön tilaa, 4. vahvistaa maaseudun houkuttelevuutta yhteisönä, 5. varmistaa riittävää alkutuotantoa, jolloin varmistetaan, että ruokaa riittää kuluttajille ja raaka-aineita elintarviketeollisuudelle Ahvenanmaalla. Målsättningen för programmet för landsbygdens utveckling på Åland är att 1. bidra till en hållbar ekonomisk och smart utveckling på landsbygden, 2. utveckla och diversifiera det till landsbygden kopplade näringslivet, 3. stärka och utveckla de redan goda natur- och miljöförhållanden, 4. stärka landskapets attraktivitet som samhälle och 5. säkerställa en tillräcklig primärproduktion och på så sätt se till att det finns livsmedel för konsumenterna och råmaterial för Ålands livsmedelsindustri. Maaseutuverkosto rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisellä avulla ja se kattaa molemmat maaseudun kehittämisohjelmat. 1.2 Maaseutuverkoston tavoitteet Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteena on, että - sidosryhmien osallistuminen maaseudun kehittämiseen lisääntyy; - maaseudun kehittämisohjelmien toimeenpanon laatu ja erityisesti alueellinen näkyvyys paranee; - tieto maaseudun kehittämisen mahdollisuuksista välittyy mahdollisille tuensaajille; - tieto ohjelman toteutuksesta ja tuloksista välittyy toimijoiden kesken sekä suurelle yleisölle; - innovaatiot maaseudun elinkeinoissa, maataloudessa, elintarviketuotannossa, metsätaloudessa ja maaseudun palveluissa lisääntyvät ja elinkeinotoiminta uudistuu. 3

4 1.3 Maaseutuverkoston tehtävät, toiminta ja toimijat Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten välillä. Keskeistä on, että asiakkaat ja suuri yleisö ovat tietoisia kehittämisohjelmien mahdollisuuksista ja tuloksista. Maaseutuverkosto edesauttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen leviämistä. Vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa tarkennetaan, kuinka tavoitteet ja tehtävät toteutetaan käytännössä. Toiminta painottuu valittujen teemojen mukaan siten, että kaikki osa-alueet eivät ole yhtä vahvasti esillä joka vuosi. Maaseutuverkoston toiminta on avointa kaikille maaseudun kehittämisestä kiinnostuneille. Ohjelmaa toteuttavat Leader-ryhmät sekä muut järjestöt ovat olennainen osa verkostoa. Kansalaisjärjestöjä kutsutaan laajasti mukaan. Verkoston toimintaan pyritään saamaan edustajat neuvonta- ja tuottajajärjestöistä, aluetasolla toimivista yrittäjäjärjestöistä, seudullisista yrityspalveluista, keskeisistä ympäristö-, eläinsuojelu-, maaseudun ja kylien kehittämisjärjestöistä sekä yhdistyksistä. Lisäksi mukaan kutsutaan maaseudulla nais-, nuoriso-, tai kulttuurityötä tekevät organisaatiot. Paikallisista toimijoista tärkeitä ovat kyläyhdistykset sekä muut paikallista maaseudun kehittämistyötä tekevät yhdistykset. Maaseutuverkostoon osallistuvia viranomaisia ovat mm. maa- ja metsätalousministeriö ja Maaseutuvirasto sekä aluehallinnosta Ahvenanmaan maakunnan hallitus, ELY-keskukset ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset. Verkoston työhön kutsutaan mukaan myös rakennerahastojen sekä meri- ja kalatalousrahaston toimeenpanosta vastaavat viranomaiset, kansallisen maaseutupolitiikan toimijat (YTR) sekä maaseutua ja maataloutta tutkivien tutkimuslaitosten edustajat. Maaseutuverkoston toiminnan sisältöä ohjaa maaseutuverkoston ohjausryhmä ja työn käytännön toteutusta koordinoi maaseutuverkostopalvelut. 1.4 Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriön asettama ohjausryhmä ohjaa ja linjaa maaseutuverkoston toiminnan sisältöä sekä seuraa vuotuisen toimintasuunnitelman toteutumista. Ohjausryhmä laatii itselleen työjärjestyksen. Maaseutuverkoston ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii maa- ja metsätalousministeriön edustaja. Ohjausryhmä hyväksyy maaseutuverkoston toimintasuunnitelman kaudelle sekä siihen perustuvat vuotuiset toimintasuunnitelmat, määrittää maaseutuverkostolle koko ohjelmakauden ja kunkin toimintavuoden konkreettiset tavoitteet, indikaattorit tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseksi sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. Lisäksi ohjausryhmä päättää tarvittavien maaseutuverkoston ohjausryhmän työryhmien asettamisesta sekä käsittelee ja hyväksyy maaseutuverkoston vuosiraportit. 4

5 Jotta maaseutuverkoston toiminta olisi mahdollisimman monipuolista ja sidosryhmät saadaan aktiivisesti mukaan toimintaan, perustetaan ohjausryhmälle teemakohtaisia työryhmiä. Työryhmät toimivat tarpeen mukaan eripituisia aikoja ohjelmakauden aikana. Työryhmiä on tarkoituksenmukaista perustaa ohjelman sisällön ja toimeenpanon kannalta oleellisille aihealueille, jolloin ne edistävät ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Työryhmät voisivat toimia esim. vastaavien koordinaatiohankkeiden ja ohjelman kampanjoiden ohjausryhminä. Kunkin työryhmän puheenjohtaja voisi olla samalla myös maaseutuverkoston ohjausryhmän jäsen. MMM nimittää ohjausryhmän ja sitä kautta myös työryhmien aiheet. Työryhmien jäsenistön kokoaminen voidaan antaa kunkin työryhmän puheenjohtajan tehtäväksi. Ohjelmakausi voitaisiin käynnistää perustamalla 3 4 teemakohtaista työryhmää. Teemat valitaan siten, että ne edesauttavat ohjelman tavoitteiden toteuttamista. Työryhmien toimintaan voidaan myöntää oma budjetti maaseutuverkoston varoista. 2. Maaseutuverkostopalvelut Maaseutuverkostopalvelut koordinoi maaseutuverkoston tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista. Se toimii Maaseutuviraston yksikkönä ja ohjauksessa. Maaseutuverkostopalvelut kokoaa maaseudun toimijat yhteen verkostoon verkostoa edelleen täydentäen ja aktivoiden. Verkostoon osallistumisen lähtökohtana on avoimuus ja yksinkertaisuus, joten verkosto pyrkii tarjoamaan monenlaisia osallistumismuotoja. Maaseutuverkostopalveluilla on vastuu maaseutuverkoston kokoamisesta ja aktivoinnista, osallistujien säännönmukaisen ja sitoutuneisuutta osoittavan vuorovaikutuksen ylläpitämisestä sekä ennakoivan ja joustavan toimintatavan tarjoamisesta. Se varmistaa, että eri tahojen työ tuottaa synergioita maaseudun kehittämisessä. Maaseutuverkostopalvelut myös edesauttaa alueellisten maaseutuverkostojen syntymistä ja niiden toimintaa. 2.1 Maaseutuverkostopalveluiden tehtävät Maaseutuverkostopalvelut koordinoi maaseutuverkostolle asetettujen tavoitteiden toimeenpanoa seuraavilla toimilla: - viestii ohjelman tukimahdollisuuksista, tuloksista sekä maaseutuverkoston ja maaseudun toiminnasta mm. verkko- ja mediaviestinnän sekä julkaisujen avulla. Kehittää viestintävälineitä maaseutuverkoston käyttöön. Laatii viestintäsuunnitelman ohjelman hallintoviranomaisen johdolla ja valtakunnallisen viestintäverkoston kanssa; - kokoaa ja esittelee hanke-esimerkkejä ohjelman kaikista prioriteeteista ja toimenpiteistä sekä jakaa ohjelman toteutuksen hyviä käytäntöjä. Tietoa hyvistä käytännöistä levitetään mm. eri viestintäkanavien kautta sekä koulutustilaisuuksissa; 5

6 - varmistaa ohjelmien arvioinnissa ja seurannassa esiin nousseiden tulosten siirtymisen ohjelman toteuttajille ja käytäntöön. Kokoaa maaseutuverkoston toimijoita edistämään ohjelman teemoja. Uusien toimijoiden mukaan saamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Arvioi verkoston toiminnan vaikuttavuutta ohjelman mahdollisuuksien ja tulosten tietoisuuden lisääjänä ja toimijoiden aktivoijana; - kouluttaa ja tukee ohjelman toimijoiden verkostoitumista järjestämällä esimerkiksi tapaamisia ja koulutuksia. Edistää alueidenvälisiä ja valtakunnallisia hankkeita ja tukee ohjelman koordinaatiota ja yhteistyötä eri rahoittajien kesken laajojen hankekokonaisuuksien syntymiseksi; - tukee eri teemojen välistä, alueiden välistä ja kansainvälistä yhteistyötä (erityisesti yhteistyökumppaneiden hankinta); - tukee asiantuntijoiden, neuvojien ja innovaatiotoiminnan verkostoitumista sekä täydennyskoulutusta, mukaan lukien Euroopan innovaatiokumppanuusverkoston (EIP) - verkoston tuki,; - osallistuu ja vaikuttaa EU:n maaseutuverkoston toimintaan mm. välittämällä aktiivisesti tietoa muiden EU-maiden hyvistä maaseudun kehittämisen käytännöistä suomalaisille toimijoille sekä Suomen hyvistä käytännöistä EU:n maaseutuverkostolle; Hyvien esimerkkien kerääminen, levittäminen ja juurruttaminen Maaseutuverkostopalveluiden keskeinen tehtävä on koota ja välittää tietoa hyvistä esimerkeistä ja käytännöistä. Esimerkkien kerääminen ja levittäminen tehdään yhteistyössä mm. valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden kanssa siten, että toimijat ovat tietoisia ohjelman puitteissa eri puolilla maata tapahtuvasta toiminnasta ja päällekkäisyydeltä vältytään. Samalla maaseutuverkostopalvelut tukee erilaisten yhteen sovitettujen ja yhtä aluetta laajempien hankekokonaisuuksien syntymistä ja uusien ideoiden leviämistä ja ohjelman tuloksellisuuden lisääntymistä. Hyviä esimerkkejä kerätään kansalliseen ja kansainväliseen tarpeeseen kaikilta ohjelman prioriteettialueilta korostaen uusia ja tehokkaimpia toimintamalleja ohjelman toimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyen. Maaseutuverkostopalveluiden koulutuksissa ja viestinnässä on systemaattisesti hyödynnettävä ja analysoitava ohjelman arvioinnissa ja seurannassa esiin tulleita havaintoja. Verkoston toimintaa kehitetään niiden perusteella. Parhaat käytännöt -kilpailua jatketaan ja kehitetään siten, että analysoidaan myös kilpailun esiin nostamien hyvien esimerkkien onnistumiseen johtaneita tekijöitä. Tällöin muiden hanketoteuttajien ja yrittäjien on mahdollista hyödyntää tietoa omien toimiensa suunnittelussa. Järjestämiltään opintomatkoilta ja vastaavilta maaseutuverkostopalvelut levittää systemaattisesti tietoa ja esimerkkejä muiden maiden hyvistä toimintatavoista ja hankkeista suomalaisten toimijoiden käyttöön. 6

7 2.1.2 Viestintä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle on laadittu koko ohjelmakauden kattavat viestinnän linjaukset, joista johdetaan vuosittaiset viestintäsuunnitelmat. Maaseutuverkostopalvelut osallistuu niiden toteuttamiseen yhdessä maa- ja metsätalousministeriön sekä Maaseutuviraston kanssa. Koko kauden linjat ja tarkemmat vuosittaiset viestintäsuunnitelmat ohjaavat työtä myös ELY-keskuksissa, Leader-ryhmissä ja kunnissa. Viestintäverkoston työstä raportoidaan seurantakomitealle osana ohjelman vuosiraporttia. Ohjelmaviestinnän yhdenmukaisuus ja eri tahojen tuloksellinen yhteistyö varmistetaan ohjelman viestintäryhmän sekä valtakunnallisen viestintäverkoston avulla. Maaseutuverkostopalvelut koordinoi viestintäverkoston sisällöntuotantoa, jolla on merkittävä rooli ohjelmaviestinnän kokonaisuudessa. Maaseutuverkostopalveluiden viestintä on oikein ajoitettua, yleistajuista, helposti lähestyttävää ja vuorovaikutteista sekä erilaisille vastaanottajille kohdennettua. Viestintä suunnataan maaseutuverkoston toimijoille, mahdollisille tuensaajille ja toisaalta kaikille kansalaisille. Erityisesti panostetaan erilaisia maaseudun toimijoita ja toimintoja yhdistäviin tahoihin, esim. Leaderryhmät, EIP-ryhmät, ProAgria, seudulliset yrityspalvelut, MTK, metsänhoitoyhdistykset, kuntien elinkeinoyhtiöt ja Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän verkostot. Viestintää tulee toteuttaa myös ruotsiksi ja englanniksi sekä tarpeen mukaan saameksi ja selkokielellä. Verkostoa palveleva yksikkö ei ole viranomaistiedottaja, joten viestintä eroaa luonteeltaan viranomaisviestinnästä. Viestinnän muotoja ovat muun muassa sähköinen viestintä ja sosiaalisen median näkyvyys, mediasuhdeviestintä ja niin painetut kuin audiovisuaaliset julkaisut. Maaseutuverkostopalvelut tuottaa monipuolisia viestintä- ja pr -materiaaleja maaseutuverkoston käyttöön. Ohjelman teemavuosien lisäksi viestinnässä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kansallisia ja EU-tason teemaviikkoja ja vastaavia silloin kuin näillä on kytkentä maaseudun kehittämisohjelman teemoihin. Kaikessa viestinnässä pyritään parantamaan konkreettisuutta ja käytännönläheisyyttä sekä viestinnän räätälöimistä kullekin kohderyhmälle. Myös ohjausryhmän työryhmiä ja laajan maaseutuverkoston toimijoita hyödynnetään viestinnän suunnittelussa ja viestinnän kohdentamisessa Koulutus Maaseutuverkostopalvelut koordinoi teema- ja toimialakohtaista koulutusta maaseutuohjelmien kaikkien toimenpiteiden toimijoille. Myös ohjelman tuloksellisuutta parantavaa koulutusta esimerkiksi hyviin käytäntöihin tai viestintään liittyen voidaan tarjota. Maaseutuverkostopalvelujen toiminnan kohderyhmänä ovat ns. välittäjäorganisaatiot. Maaseutuverkostopalvelut ei organisoi koulutusta yksittäisille yrittäjille ja viljelijöille. Alueelliset verkostot voivat tarjota koulutusta myös ruohonjuuritason toimijoille ja maaseutuverkostopalvelut voi olla tukena. Koulu- 7

8 tussuunnitelma tehdään yhteistyössä ja yhteensovittaen Maaseutuviraston, ELY-keskusten ja Leader-ryhmien kanssa. Myös koulutusta kohdennetaan erilaisia maaseudun toimijoita ja toimintoja yhdistäviin tahoihin, jotka puolestaan levittävät tietoa edelleen omille sidosryhmilleen. 2.2 Maaseutuverkostopalveluiden tehtävissä tarvittava osaaminen Verkostopalvelujen henkilöstöllä tulee olla osaamista erityisesti seuraavissa asioissa: - Erinomainen yhteistyökyky ja vuorovaikutustaidot, sillä tehtävä edellyttää työskentelyä monien eri sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa, niin hallinnossa kuin kentällä. Tämä edellyttää myös kykyä toimia rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti tilanteissa, joissa eri tahojen intressit eivät ole yhtenäisiä. - Kyky toimia aktiivisesti maaseutuverkoston tavoitteiden saavuttamiseksi sekä innostaa ja aktivoida sidosryhmiä mukaan toimintaan. - Tietotaito ja kokemus maaseudun kehittämisen eri aloilta ja näkemystä uusista avauksista. - Osaaminen eri viestintätapojen ja -välineiden käytöstä ja kyky tunnistaa erilaisten viestintätilanteiden vaatimat menetelmät: erityisesti erilaisten tekstien laatiminen ja muokkaaminen, sähköisen ja verkkoviestinnän valmiudet, sosiaalisen median hallitseminen, markkinointiviestintä, hyvä esiintymistaito. - Kokemus ja osaaminen koulutustilaisuuksien, työpajojen ja muiden vastaavien tilaisuuksien järjestämisestä. - Hyvä englanninkielen taito, jotta yhteydenpito ja tiedonkulku Euroopan maaseutuverkoston ja muiden maiden kansallisten maaseutuverkostojen kanssa voidaan varmistaa. - Julkisten hankintojen tekeminen. - Hyvä suomen ja ruotsin kielen taito kaikkien sidosryhmien palvelujen varmistamiseksi. 3. Maaseutuverkoston rahoitussuunnitelma Maaseutuverkoston ja maaseutuverkostopalveluiden rahoitukseen on varattu yhteensä 10 miljoonaa euroa ohjelmakaudelle Maaseutuverkostopalveluihin voidaan palkata enimmillään 7 henkilötyövuotta. Toiminta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta. Rahoitus voi kohdistua ainoastaan maaseutuohjelmien toimenpiteiden ja tavoitteiden edistämiseen. Alla on esitetty Maaseutuverkoston varojen indikatiivinen jakautuminen vuosille Lopullisesta jaosta päättää ohjelmakauden maaseutuverkoston ohjausryhmä monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. 8

9 Maaseutuverkoston varojen indikatiivinen jakautuminen YHTEENSÄ Palkkauskulut Muut kulut Rakenteet yhteensä Viestintä Koulutukset Hyvät käytännöt ja verkostot Toimintasuunnitelma yhteensä Yhteensä Euroa Prosenttia Maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittavat rakenteet Maaseutuverkoston toimintasuunnitelman laatiminen ja täytäntöönpano Yhteensä Maaseutuverkoston kulut jaetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013, artiklan 54.3 mukaisesti maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin ja toimintasuunnitelman laatimiseen ja täytäntöönpanoon. Maaseutuverkoston toimintaa varten tarvittaviin rakenteisiin sisältyvät kaikki maaseutuverkostopalvelut -yksikön henkilöstöön liittyvät kulut, kuten palkkaus- ja sivukulut sekä matkakulut ja henkilöstön koulutukseen liittyvät kulut koko ohjelmakauden ajan sekä muut Maaseutuvirastossa sijaitsevan maaseutuverkostopalvelut -yksikön kulut, kuten tilavuokrat, atk- ja toimistotarvikkeet. Toimintasuunnitelman kustannuksiin sisältyy laajan maaseutuverkoston palvelut, esim. viestintään, koulutustilaisuuksiin, hyvien käytäntöihin ja verkostoihin liittyvät kulut. Meri- ja kalatalousohjelman verkosto ohjelmakaudelle suunnitellaan perustettavaksi maaseutuverkoston yhteyteen, jolloin toiminnasta saataisiin synergiaetuja. Toiminta on EUsäädösten mukaisesti kuitenkin eriytettävä siten, että maaseuturahaston teknisellä avulla rahoitettavat toimet kohdistuvat maaseudun kehittämisohjelmaan ja meri- ja kalatalousrahaston teknisellä avulla rahoitettavat toimet meri- ja kalatalousohjelmaan. Mikäli maaseutuverkoston yhteyteen perustetaan meri- ja kalatalousverkoston lisäksi myös muita vastaavanlaisia verkostoja, tulee näihin suunnattavat toimet vastaavasti eriyttää ja rahoittaa niiden omista rahoituslähteistä. 9

10 4. Toiminnan seuranta ja arviointi Maaseutuverkostotoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan osana maaseutuohjelman arviointia. Vastuu ohjelman ja verkoston vaikuttavuuden arvioinnista on maa- ja metsätalousministeriöllä, joka teettää vaikuttavuusarviointeja myös ulkopuolisilla arvioijilla. Lisäksi maaseutuverkostopalvelut tekee vuosittain toimintasuunnitelman toteutumisesta itsearvioinnin. Maaseutuverkoston toimintaa seurataan EU:n yhteisillä indikaattoreilla. Toimintaa seurataan myös kansallisella tasolla. Seurantatiedot tallennetaan HYRRÄ-järjestelmään. 10

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS

SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO toimintasuunnitelma / LUONNOS SUOMEN MAASEUTUVERKOSTO 2014 2020 toimintasuunnitelma / LUONNOS 1.7.2014 Sisältö: 1. Lähtökohdat... 1 1.1 Suomen maaseudun kehittämisohjelmat... 2 1.2. Maaseutuverkoston strategia... 4 1.3 Maaseutuverkoston

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Varsinais-Suomen kv-hankepäivä Loimaa 11.11.2016 Sivu 1 7.11.2016 Kansainväliset

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM

Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta. Leader-puheenjohtajien tapaaminen Laura Jänis, MMM Leader-ryhmän pj:n työ ministeriön näkökulmasta Leader-puheenjohtajien tapaaminen 3.9.2016 Laura Jänis, MMM Leader-työn tavoitteet ja periaatteet Leader-työn tavoitteet Oman alueen kehittäminen Paikallisen

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1 Leader-koulutus 2016 Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto Sivu 1 Komission rooli Vastaa maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat Antaa parlamentin ohella

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Hyväksytty Maakunnan yhteistyöryhmässä 18.12.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020, maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Yleistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta

Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Jaakko Rinne ylitarkastaja Mavi/Maatalousosasto MMM:n toimiala Hallituksen linjauksen mukaisesti MMM:n toimialan tehtävistä pääosa siirretään maakunnille

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta:

Koulutustoimenpiteiden valintaperusteet muodostuvat neljästä aihealueesta: Valintaperusteiden muutokset toimenpiteisiin M01, M07 ja M16 Viite: Päätös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 toteutuksessa käytettävistä valintaperusteista, 4.3.2015, Dnro 421/441/2015.

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 859. Tasavallan Presidentin avoin kirje. valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2007 N:o 859 864 SISÄLLYS N:o Sivu 859 Tasavallan Presidentin avoin kirje valtioneuvostossa toimeenpannusta muutoksesta... 3867 860

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2015/0263(COD) 9.9.2016 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta aluekehitysvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakenneuudistusten

Lisätiedot

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015

Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015 Suomen maaseutuverkoston toimintasuunnitelma 2016-2017 Luonnos 17.12.2015 Sisällys 1 MAASEUTUVERKOSTO... 3 1.1 Maaseutuverkoston toiminnan tavoitteet... 3 1.2 Maaseutuverkostotoiminnan suuntaviivat...

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille 2014-2020 30.5.2013 1 Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2012. Maatalouden tulotuet* 84 %

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Meripolitiikan kehittäminen

Meripolitiikan kehittäminen Meripolitiikan kehittäminen Turun ja Varsinais-Suomen meripäivä 1.2.2017 Jussi Soramäki EU-erityisasiantuntija Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan keskeisiä toimijoita Keskeiset ministeriöt VNK, LVM,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.

Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä. Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1. Maakunnan tehtävät maaseudun kehittämisessä Neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö/ruokaosasto 17.1.2017 1 MMM:n toimialan aluehallinnon ja kuntien tehtävät maakuntiin Hallituksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Varsinais-Suomen alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo / Varsinais-Suomi 10.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Maaseutupalvelut, Seppo Jaakonmäki 9.3.2015 1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Elinkeinojen kehittäminen ja innovaatiot maaseudulla 6.2.2014 Helsinki Nvm Sirpa Karjalainen, MMM Sivu 1 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot