LOGISTIIKKAA. Vakiovarusteena laadun leima! Pohjoismaissa. Scanian uusi R-sarja

Transkriptio

1 8/2009 K A NS A N E DUS TAJAT K Y Y DISS Ä E KOAJOA PU USE M I NA A R I 8 09 KULJETUSYRITTÄJÄ LOGISTIIKKAA POHJOISMAISSA LOGISTIIKKAA Scanian uusi R-sarja Vakiovarusteena laadun leima! Pohjoismaissa VUODEN KULJETUSYRITTÄJÄT Stetsonien takana KUORMA-AUTOVALMISTAJAT ennakoivat nousukautta AGA asiakasosaamisen ytimessä

2 PÄÄKIRJOITUS kuva: Juha Roininen A inutlaatuinen hetki, kuluvan vuoden syyskuun yhdeksäs. Kello yhdeksän minuuttia yli aamuyhdeksän. Numerosarja, joka voidaan elää vain kerran ihmiskunnan historiassa. Hetkeä yhdistää sama teema kuin vähemmän hohdokasta ajankohtaa, tavallisen tuntuista marraskuun 18. päivän illansuuta vuonna Tuon päivämäärän numerosarjasta ei saa parhaalla tahdollakaan mitään kovin raflaavaa. Ajankohtien välillä on kulunut jo lähes yksitoista vuotta. Yhdistävä tekijä on maantiekuljetusalojen työaikadirektiivi ja sen käsittelyvaiheet EU:n päätöksenteossa. Direktiiviesitys julkaistiin siis , jolloin sitä lukiessani se hätkähdytti kovin oudolla sisällöllään. Ja tuo otsikon historiallinen hetki vierähti saman teeman parissa, syvällisissä keskusteluissa Euroopan Parlamentissa slovakialaisen euroedustaja Edit Bauerin kanssa. Perustellen, miksi kuljetusyrittäjyyttä ei mitenkään voi kahlita kokonaistyöaikaa rajoittavin määräyksin. Päätöksenteko asian osalta on tosiaan ollut tiukassa. Kuljetusyrittäjä-lehti kertoi kesäkuun numerossaan pääpiirteittäin koko kymmenvuotisen väännön sen eri vaiheineen. Nyt uuden parlamentin aloitettua työnsä, on uusia käänteitä tullut eteen jälleen lähes viikoittain. Lopputulos toki antaa vielä odottaa itseään. Tämän lehden ilmestyessä tiedetään, miten parlamentin työllisyysasioiden valiokunta on asiassa äänestänyt syyskuun viimeisinä päivinä. Äänestystulos viitoittaa tietä lopulliselle ratkaisulle. Näyttäisi siltä, että eurooppalaisen yrittäjyyden kannalta perustavaa laatua oleva päätös tehtäisiin vielä ennen vuodenvaihdetta. Kyse on kaikilla mittareilla arvioituna suuren luokan linjanvedosta. Eurooppalainen maantielogistiikka nojautuu kaikkialla yrittäjyyteen ja sen arvoihin yrityksen koosta ja suoritealasta riippumatta. Suomessa laaditaan parhaillaan kansallista logistiikkastrategiaa ja EU-tasolla uutta liikennepoliittista Valkoista kirjaa. Työaikadirektiivin ratkaisu vaikuttaa oleellisesti niihin molempiin, joten toivottavasti lopullinen päätös tehdään oikein. Pasi Moisio Kuljetus 8/09 3

3 TOIMITUSJOHTAJALTA 12 SKAL-koulutus pitää tiellä Oppi ei ojaan kaada, paitsi oppilaitoksia. Näin voisi päätellä julkisuuteen tulleista tiedoista, jotka koskevat oppisopimuskoulutusta. Opetushallituksen tehoratsiassa on toistaiseksi jäänyt kiinni Uudellamaalla toimiva aikuiskoulutuskeskus Adulta Oy. Kaikkia Adultan viime ja toissa vuonna tekemiä oppisopimuksia epäillään laittomiksi. Tapaus on myös keskusrikospoliisin arvioitavana. Oppisopimuksista maksettuja 31 miljoonan euron valtionapuja vaaditaan nyt palautettavaksi valtiolle, ja opetushallitus uhkaa Adultaa myös oppisopimuskoulutuslupien peruuttamisella. Uusista ammattipätevyysvaatimuksista selviytyminen on kuljetusalalle iso haaste. Kuorma-autokortti ei enää riitä avaamaan ovea kuljettajan ammattiin ja pakollisten jatkokoulutusvaatimustenkin täyttäminen tekee alalle tuskaa. Tällöin on kiusaus tarttua hyvältä kuulostaviin tarjouksiin, joita eri koulutuslaitokset tarjoavat. Opetushallituksen ohjeistus on kuitenkin kristallinkirkas: valtion tukemaa, ja sinänsä erittäin tarpeellista oppisopimuskoulutusta ei saa käyttää ammattipätevyyteen liittyvän kuljettajien jatkokoulutusvelvoitteen hoitamiseksi. Toisin sanoen kikkailu oppisopimuksilla on kiellettyä. Niitä pitää käyttää harkiten ja vain siihen tarkoitukseen, johon ne on luotu. Perusteltua on kysyä, miten kuljetusala sitten selviytyy koulutushaasteistaan? Peruskoulutuksen osalta näkymät ovat yllättävän hyvät. Oppilaitoksista valmistuu vuosittain edelleen vajaat ammattipätevyyden saanutta kuorma- tai linja-auton kuljettajaa. Autokoulujen merkitys kouluttajana vähenee, mutta yleinen asevelvollisuus ja puolustusvoimien omat tarpeet varmistavat sen, että varusmiespalveluksen aikana lähes varusmiestä saa vuosittain ammattipätevyyden sekä ajo-oikeuden joko kuormaautoon tai ajoneuvoyhdistelmään. Kuljetusalan haasteena on houkutella paras aines jäämään alalle tarjoamalla sille harjoittelu- ja työpaikkoja. Jatkokoulutuksen osalta myös SKAL on ottanut haasteen vastaan. Järjestön tehtävänä on tarjota jäsenilleen sitä, mitä tarvitaan ja halutaan. Ammattipätevyyskoulutus on mitä parasta jäsenpalvelua. Viime keväänä yli 40 paikallisyhdistystä hyödynsi tarjouksemme järjestää koulutusta jäsenille heidän kotipaikkakunnallaan. Uskon, että monet tahot eivät näin joustavaan kouluttamiseen pysty. Meidän koulutukseemme voi helposti ilmoittautua netin kautta ja vahvistuksen osallistuja saa tekstiviestillä. Heitänpä haasteen paikallisyhdistysten tulenkantajille. Olkaa aktiivisia nyt koulutuspäivien tilaamisessa oman kylän väelle, jottei paniikki parin vuoden päästä yllätä. Koulutusta tarvitaan ja SKAL-koulutus pitää tiellä. Iiro Lehtonen Ongelmiin löytyy aina ratkaisu. Toimitusjohtaja Topi Lehtinen, T. Lehtinen Ky, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenlehti Julkaisija: SKAL Kustannus Oy TOIMITUS päätoimittaja Pasi Moisio toimituspäällikkö Anneli Similä viestintäsihteeri Ulla Eskelinen toimitus@skal.fi tai etunimi.sukunimi@skal.fi TOIMITUKSEN OSOITE Nuijamiestentie Helsinki puh. (09) fax (09) VAKITUISET AVUSTAJAT Olli Blomberg Kirsi Heikkilä Laura Ristolainen ILMOITUSMARKKINOINTI Suomen Media-Kamari Oy Aune Autio ja Matti Karppanen Pisteenkaari Nummela puh. (09) fax (09) etunimi.sukunimi@mediakamari.fi ILMOITUSTRAFIIKKI tuotanto@auranen.fi ULKOASU Painotalo Auranen Oy PAINOPAIKKA Painotalo Auranen Oy, Forssa 2009 keskimääräinen painos kpl LT-levikki kpl 2007 KANNEN KUVA Plugi Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN X 4

4 SISÄLLYSLUETTELO VAKIOPALSTAT Pääkirjoitus 3 Toimitusjohtajalta 4 Sisällysluettelo 5 Ajossa 6 7 Keltaiset sivut SKAL-sivut Svensk resumé Tässä numerossa: 9_Elvytystä kuljetusalalla jatkettava SKAL:n jäsenyrittäjät tempaisivat ja kyyditsivät kansanedustajia. 11_Kuljetusala kyntää yhä syvällä Suhdanneodotukset kesän suhteen olivat liian optimistiset. 12_Lavakuormista projektimuuttoihin T. Lehtinen Ky on SKAL:n Vuoden Kuljetusyritys _Kuljetusyrittäjä ja maanrakentaja SKAL:n Vuoden Kuljetusyrittäjä 2009 toteutti ammattihaaveensa. 16_Markkinat edellyttävät sopeutumista Pohjoismaiset kuorma-autovalmistajat valmistautuvat uuteen nousukauteen. 20_Vuoden Kuljetusyritys 2009 Ruotsissa Nybro Transport laittoi nopeudenrajoittimen säädöt kohdalleen. 21_Digre Transport AS, Norja Norjalaisyritys on kasvanut jo kolmen sukupolven ajan. 22_Vuoden Kuljetusyritys 2010 Tanskassa Brønderslev Flytteforretning A/S kannustaa henkilöstöään. 24_AGA on asiakasosaamisen edelläkävijä Kaasun tuottamisen lisäksi AGA tuntee asiakkaansa tarpeet ja osaa logistiikan. 26_Pienet erot, suuret yhteiset edut Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteistyö tuottaa tuloksia Brysselissä. 30_Tieliikenteen tavarankuljetustilasto 2008 Ensimmäisellä vuosipuoliskolla tavaran määrä myötätuulessa, toisella ei. 34_Renault Trucks ohjeistaa Talla ylös, kulutus alas. 36_Virkeänä ratissa etenee kartoituksesta toteutukseen Huoltoaseman baarissa eivät tarjonta ja odotukset vieläkään kohtaa. 46_Ekoajoa ja yhteisiä pelisääntöjä Pihistelyä, säihkettä ja säteilyä Jyväskylässä. 58_Profiilissa Timo Airila Teknikon silmissä häämöttää jo risusavotta. 49 Koululaisten liikenneturvallisuus on Pekka Aallolle sydämenasia

5 Ajossa Liikenneministeri Anu Vehviläinen ja Pertti Korhonen olivat yhtä mieltä siitä, että Suomi nousee lamasta vahvan ja motivoituneen yrittäjäkunnan panostusten myötävaikutuksella. Suomen Kiitoautot Oy 50 vuotta Suomen Kiitoautot Oy on yksi kolmesta suuresta Kiitolinja-ketjun operaattorista Suomessa vastaten lähinnä ketjun itäisen Suomen toiminnoista. Keski- ja Pohjois-Suomessa operoi Vähälä-yhtiöt ja maan etelä- ja lounaisosissa Schenker Cargo Oy. Korhosen perheen kuljetusyrittäjyys tavaraliikenteen alalla alkoi kesällä 1959, kun yrityksen hallituksen puheenjohtaja Pertti Korhosen nyt jo edesmennyt isä Erkki eräänä päivänä tuli kotiin ja tokaisi Hilkka-vaimolleen, että nyt minä sitten ostin sinulle semmoisen kiitolinjan. Sitä ennen Erkki oli hankkinut perheelleen elannon karja- ja sorakaupoilla sekä kioskia ja kahvilaa pitäen. Oston kohteena oli kiiteeläisen Toivo Kohosen vuotta aiemmin perustama Kiito-Kitee Oy, joka kuljetti Alkon tuotteita etelästä Pohjois-Karjalaan. Yhteistyö Kiitolinja-ketjun kanssa alkoi pian oston jälkeen. Erkki Korhosen määrätietoisella johtamisella toimintoja alettiin voimakkaasti kehittää, mm. yrityskaupoin. Pertti painottaakin, että isänsä oli ensisijaisesti liikemies, ei niinkään kuljetusyrittäjä. Vuonna 1963 yrityksen nimeksi tuli Joensuun Kiitoautot Oy. Yritysostot jatkui- vat, niistä nykyhetkeä ajatellen merkittävin toteutettiin loppuvuodesta 1993, silloin ostettiin Lapinlahdelta Kuopioon muuttanut Pietikäisen Kuljetus Oy. Samassa yhteydessä oli tarkoitus perustaa Kiitoautot Oy -niminen yhtiö, johon kaikki toiminnot keskitettäisiin. Kaupparekisteri ei nimeä kuitenkaan hyväksynyt, joten päädyttiin muotoon Suomen Kiitoautot Oy. Ketjutusta Kuljetusyrittäjyytensä aikana Korhoset, juuri mm. yritysostojen seurauksena, ovat toimineet sekä Kaukokiito- että Kiitolinjaketjuissa. Jälkimmäisessä aloitettiin ja pelkästään siinä operoidaan myös nyt Suomen Kiitoautot Oy:n juhliessa 50-vuotista toimintaansa. Pertti Korhosen mielestä on tärkeää profiloitua Kiitolinja-nimeen ja osana Kiitolinja-ketjussa olemiseen. Operointi perustaltaan tunnetussa, vahvassa ja vakavaraisessa logistiikkaketjussa on mielestäni strategisesti oikea valinta myös Suomen Kiitoautojen kaltaiselle perheyritykselle, hän toteaa. Kiitolinjahan on saksalaisen DB Schenkerin suomalainen osa ja yhdessä nämä muodostavat kansainvälisesti aukottoman logististen ketjun. Kiitoautojen kotipaikka on edelleen Joensuu, mutta hallinto toimii Kuopioon vuonna 2004 valmistuneen terminaalin tiloissa. Toimintakentäksi määritellään Joensuun, Kuopion, Mikkelin, Savonlinnan, Iisalmen ja Kajaanin talousalueet. Vuonna 1993 sertifioitu laatujärjestelmä on laajennettu laadun, ympäristön, työterveyden ja turvallisuuden kattavaksi toimintajärjestelmäksi. Suomen Kiitoautot Oy:n 50-vuotisjuhlia vietettiin aidon pohjoiskarjalaisen vieraanvaraisuuden hengessä ja runsaan kutsuvierasjoukon läsnä ollessa Joensuun Areenalla. Avajaispuheessaan Pertti Korhonen toisen polven yrittäjän ominaisuudessa toi julki sen, että jo kolmas polvi on toiminnassa mukana ja neljäskin polvi on ilmaissut siihen kiinnostuksensa. Juhlapuhujana tilaisuudessa oli liikenneministeri Anu Vehviläinen, Schenker-organisaation tervehdyksen toi Oy Schenker East Ab:n toimitusjohtaja Göran Åberg. Olli Blomberg 6

6 Komeita hyötyajoneuvoja ihailivat niin isot kuin pienet saaden autojen omistajilta tietoa ko. auton suoritealaan liittyvistä seikoista. Kuorma-auton päivä Rovaniemellä Perinteisesti jättimenestys! Lapin Liikenneyrittäjät ry:n ja SKAL ry:n yhteistä Kuorma-auton päivää vietettiin Rovaniemellä, Saarenkylän Ounaspaviljongilla 22. elokuuta. Jo vakiintuneen perinteen mukaisesti päivä oli jälleen helteisen aurinkoinen ja todellinen menestys. Vierailijoiden määrää ei varsinaisesti päästy laskemaan, mutta parempiin suihin katosi yli ilmaiseksi jaettua grillimakkaraa! Myös SKAL-ilmapallot tekivät kauppansa 500 kappaleen verran. Parinkymmenen näyttävän, kaikkia suoritealoja edustavan, hyötyajoneuvoparaatin lisäksi Kuljetusliike Matti S. Tuominen Ky 60 vuotta Kuljetusliike Matti S. Tuomisen 60-vuotistaivalta juhlittiin Juhlaravintola Rantakartanossa Porissa. Juhlapuheen piti toimitusjohtaja Birgit Teelmäki Kirjanpitotoimisto Birgit Ekholm Oy:stä. Tilaisuudessa jaettiin Suomen Yrittäjien myöntämiä ansiomerkkejä seuraaville henkilöille: Kari Tuominen, kultainen yrittäjäristi yli 20 vuoden yrittäjätoiminnasta; Heikki Koivisto, timanttinen ansioristi yli 40 vuoden palveluksesta; ohjelmassa oli seudun ammattiautoilijoiden Veteraanikuoron lauluesityksiä, hanurimusiikkia, Finnavian Rovaniemen lentokentän pelastusyksikön vauhdikkaita sammutusnäytöksiä, museoikäisten kuorma- ja pakettiautojen näyttely sekä useiden eri yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien tuote- ja palveluesittelyjä. Kuljetusalan päivän polttavaan kysymykseen, kabotaasiin, liittyvään yleisökilpailuun saatiin useita kymmeniä vastauksia, useimmat jopa oikein. Arvokkaita palkintoja arvottiin vastanneiden kesken paikan päällä kahteen eri otteeseen. Pertti Parkkinen, hopeinen ansioristi yli 10 vuoden palveluksesta; Jouko Kaisla, pronssinen ansioristi yli 5 vuoden palveluksesta. Kultaisella yrittäjäristillä palkittu toimitusjohtaja Kari Tuominen ja yrityksen juhlalogo. Pakettiautojen vuotuinen ajoneuvovero päästöperusteiseksi Valtiovarainministeriön ilmoituksen mukaan hiilidioksidipäästöihin perustuva ajoneuvoveron perusvero laajennetaan koskemaan pakettiautoja vastaavalla tavalla kuin henkilöautoja. Niistä pakettiautoista, joista ei ole päästötietoa, vero kannetaan auton kokonaismassan perusteella. Tavoitteena on saattaa laki voimaan maaliskuussa 2010 samanaikaisesti henkilöautoja koskevan vastaavan muutoksen kanssa. Ajoneuvoveron juoksevan 12 kuukauden pituisen verokauden takia ensimmäinen päivä, jolta vero kannettaisiin uusien veroperusteiden mukaan, olisi kuitenkin maaliskuussa Dieselkäyttöisistä pakettiautoista kannettavaan käyttövoimaveroon ei esitetä muutoksia. Työnantajan kansaneläkemaksu poistuu vuoden 2010 alussa Työnantajan kansaneläkemaksu ehdotetaan poistettavaksi vuoden 2010 alusta. Maksu poistuisi kaikilta sekä yksityisen että julkisen alan työnantajilta. Muutos ei vaikuta kansaneläkkeen saajien asemaan. Muutoksen tarkoituksena on alentaa yritysten ja kuntien työvoimakustannuksia sekä luoda edellytyksiä uusien investointien tekemiseen. Liikennehallinto keskitetään kahteen virastoon Hallitus esittää, että liikenne- ja viestintäministeriön liikennehallintoon perustetaan kaksi uutta virastoa vuoden 2010 alusta. Liikennevirasto muodostuu Tiehallinnon, Ratahallintokeskuksen ja Merenkulkulaitoksen toimintojen yhdistämisestä. Liikenteen turvallisuusvirasto muodostuu Ilmailuhallinnon, Ajoneuvohallintokeskuksen, Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoimintojen yhdistämisestä. Virastojen perustamisen yhteydessä niiden henkilökunnasta alueellistetaan 245 henkilötyövuotta Lappeenrantaan ja Rovaniemelle vuoden 2015 loppuun mennessä. Kuljettajien yläikäraja poistuu Raskaan ajoneuvoyhdistelmän ja linja-auton ajokortin 70 vuoden yläikäraja poistetaan kansallisesta lainsäädännöstä mahdollisimman pian. Jatkossa ajo-oikeus voidaan uudistaa 70 ikävuodesta lukien enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ajooikeutta uudistettaessa on esitettävä lääkärin lausunto. 7

7 Elvytystä kuljetusalalla jatkettava Ulla Eskelinen Kuvat Antti Kalliomaa, Heikki Huhanantti Kalle Jokisen Orimattilasta saatteli töihin Kuljetus E. Heikkilä Oy:n Tiina Heikkilä. SKAL:n jäsenyrittäjät tempaisivat taas 8.9. ja kuljettivat kansanedustajia työpaikalleen eduskuntaan. He kertoivat matkan aikana edustajillemme kuljetusalan selkeän viestin: hyvässä vauhdissa olevaa elvytystä on edelleen jatkettava, alan kustannusrasitetta on alennettava ja harmaa talous saatava kuriin. Kuljetusyrittäjien matkan aikana käynnistämää keskustelua jatkettiin vielä eduskuntatalon portailla, jossa SKAL:n johto vastaanotti kansanedustajat. Kaikkiaan 23 kansanedustajaa sai kyydin SKALlilaisilta joko kotikulmaltaan lähimmälle lehtokentälle tai eduskuntatalolle saakka. Mm. kansanedustaja Hannu Hoskonen sai kyydin Ilomantsista Joensuun lentoasemalle puutavarayhdistelmällä. Kyydin tarjosi Otto Ikonen. Kuva löytyy sivulta 5. SKAL:n edustajien luo eduskuntatalon portaille pysähtyivät juttelemaan myös monet muut kuin kyydin saaneet kansanedustajat. Sain upean kyydityksen ja hienon kokemuksen ammattilaisen työpäivän osasesta matkatessani Tuurin Kuljetuksen aamukuljetuksen mukana Kouvolasta Helsinkiin, kiitteli kansanedustaja Sari Palm jälkikäteen. Outi Mäkelän, Ahti Myllyksen ja KiitoSimeonin Tom Uusitalon tapaaminen sujui iloisissa merkeissä. Matti Heikkilä (vas.) jututti Inkeri Kerolaa ja Antti Rantakangasta. Anni Sinnemäki kiiruhti eduskuntaan SKAL:n aineisto mukanaan. Kansanedustaja Lyly Rajala, kuljetusyrittäjä Mikko Niskala, kansanedustaja Pekka Vilkuna ja kuljetusyrittäjä Juha Rahkola keskustelivat Oulun lentokentällä. Kansanedustaja Saara Karhun Tampereelta eduskuntaan toi Jorma Niemi Hämeen Tavara Taxi Oy:stä. 9

8 VUODEN KULJETUSYRITYS Miettimällä asioita niihin löytää ratkaisuja Lavakuormista projektimuuttoihin Palvella asiakasta yksilöllisesti ja tämän liiketoimintaa tukien sekä samalla itsekin toimia kustannus- ja energiatehokkaasti kas siinä keskeinen filosofia, jonka tinkimätön noudattaminen toi Kuljetus T. Lehtinen Ky:lle SKAL-organisaation Vuoden Kuljetusyritys huomionosoituksen. Olli Blomberg Toivo Topi Lehtinen oli elävä legenda maamme rahtiväen keskuudessa jo ennen kuin perusti oman kuljetusyrityksen. Kaukoliikenteen auton ratin takana tulivat näet 1960-luvun alkupuolelta lähtien kotimaan lisäksi tutuiksi niin Pohjoismaat ja Eurooppa kuin Lähi-itä. Vuonna 1989 päätin aloittaa yritystoiminnan, kun pojat olivat tulleet ajokorttiikään. Heille piti keksiä jotain tekemistä, Topi naurahtaa ja sanoo jatkaneensa vielä vuoden verran toisen palveluksessa, kun omat pojat ajoivat Topin hankkimia kahta autoa. Laajentumista Jo alusta alkaen Topi päätti panostaa yrityksensä kehittämiseen ja laajentamiseen, muun muassa Venäjän liikenteeseen satsattiin voimakkaasti. Yritysosto 1990-luvun lopulla kasvatti kalustoa ja henkilöstöä sekä lisäsi suoritteita. Kun sitten Venäjän markkinat vuonna 1998 romahtivat, olimme aluksi totisen paikan edessä, kellään ei ollut itärajan ylittäviä kuljetustehtäviä. Mutta tuo vuosi oli myös erittäin hyvä sienivuosi. Kaikki vanhimmatkin automme olivat syksyllä rahtaamassa Pohjois-Karjalaan kotiutuneen Loreno Dalla Vallen Suomesta ostamia Tunnemme ympäristövastuumme, käytämme vain viimeisimpien Euro-normien mukaan luokiteltuja autoja, Topi kertoo. herkkutatteja Italiaan sikäläisiksi herkuiksi jalostettaviksi, kuormia lähti sinä syksynä lähes sata. Näitä kuljetuksia hoidamme edelleen Dalla Valle Oy:n toimeksiannosta, Topi kertoo. Topin kertoman mukaiset, hieman erilaiset toimeksiannot antoivat sysäyksen kehittää yritystä suuntaan, jonka tuottamista palveluista se tänään tunnetaan: rahteja, joissa kuljetettavalla tavarayksiköllä ei ole koon suhteen ala- eikä ylärajaa. Lähtökohtana oli ja on edelleen rakentaa ja ylläpitää omaa asiakaskuntaa, eikä toimia minkään suuremman välitysyrityksen alihankkijana. Laajentumisprosessiin liittyen Topi alkoi koota ympärilleen osaavista ja kielitaitoisista, omille sektoreilleen erikoistuneista ammattilaisista muodostuvaa tiimiä, Topin joukkuetta, hoitamaan liikenteenohjausta, asiakaskontakteja, kalustoa ja toimistorutiineja. Juuri tämä joukkue yhdessä kuljettajien kanssa muodostaa yrityksemme varsinaisen voimavaran ja on se tekijä, jonka harteilla käytännön toiminnot lepäävät, Topi ylpeänä painottaa. Verkottumista Topin ilmiömäinen kyky luoda henkilökohtaisia suhteita on eittämättä auttanut laajan ja suorituskyvyltään huippuunsa trimmatun yhteistoimintaverkoston luomisessa. Osaava ja kielitaitoinen henkilökunta on osaltaan ollut mahdollistamassa kehityssuunnitelmien toteutumista. Tämä on tuonut mahdollisuuden vastata yhä suurempiin haasteisiin ja kokonaisuuksiin. Yhtenä esimerkkinä todella haasteellisista toimeksiannoista Topi mainitsee vuonna 2003 saadun urakan, johon kuului siirtää kokonainen vuorivillatehdas koneineen ja laitteineen Ranskasta Suomen kautta Moskovan itäpuolelle, kuormia kertyi yhteensä yli 200! Tällaisten kokonaisuuksien ottaminen vaatii tiettyjä volyymeja ja suhteiden ra- 12

9 kentamista, sillä oma kalusto ei yksinään mitenkään voi riittää. Tarvitaan jopa laivoja ja ajoneuvojakin monesta eri maasta, sillä omien vakituisten asiakkaiden kuljetukset on voitava hoitaa samanaikaisesti ilman katkoksia. Topin mukaan kuvatunlainen, lähes koko Euroopan laajuinen toiminta vaatii kaukokatseisuutta ja pelisilmää, jotta kulloinkin voidaan hyödyntää parhaat mahdolliset tarjolla olevat vaihtoehdot. Hän myös mainitsee taide-esineiden kuljetukset, joita on hoidettu jopa Kiinaan saakka. Taide-esineiden kuljetus edellyttää aivan erityistä logistiikkaa, johon liittyy myös varastointia ja monenlaista ja -tasoista yhteistoimintaa eri osapuolten kesken. Kuljetukset eivät näet aina tapahdu maitse, tarvitaan myös meri- ja ilmakuljetuksia. Merkittävä seikka on taideteosten arkuus, joka vaatii tarkoin hallittuja lämpö- ja kosteusolosuhteita kautta koko logistisen ketjun. Kappale- ja kokokuormia Topin henkilökuntineen luoma yhteistyöverkosto mahdollistaa sen, että asiakas voi lähettää vaikkapa vain yhden ainoan lavallisen tavaraa haluamaansa määränpäähän. Lehtisen auto vie lavan tiettyyn paikkaan, josta se jatkaa matkaansa yhteistyökumppanin kalustolla. Niin sanottuja kokokuormia Lehtisen rekoilla viedään määrättyihin Euroopan maihin, edellä mainittujen lavakuormien määränpää voi käytännössä olla mikä tahansa Euroopan maa tai alue. Järjestelmä on todettu toimivaksi ja kun sana siitä leviää, tulee koko ajan uusia asiakkaita. Vuodessa meillä saattaa olla jopa 700 eri laskutusasiakasta, Topi selvittää. Periaatteemme on, että se mikä luvataan, myös pidetään ja jos jokin asia joskus menee pieleen, on siitä uskallettava kantaa vastuu. Joskus kuulee sanottavan, että kuljetusyrittäjän on osattava sanoa ei. Kuljetus T. Lehtinen Ky:ssä tuo ilmaisu ei kuitenkaan kuulu ensisijaiseen sanavalikoimaan. Kyllä me aina löydämme jonkin ratkaisun ongelmaan, vaikkapa kyseiseen tehtävään erikoistuneen toimijan tai yhteistyökumppanin muodossa, Topi toteaa. Hän luonnehtiikin itseään ajattelijaksi, joka joskus yöllä valvoessaan miettii asioita, kunnes löytää ratkaisun. Yksi sellaisista on ajoneuvojen renkaiden omistuksen ulkoistaminen Continental Rengas Oy:lle. Lehtisellä on silti oma rengaskorjaamo, joka tekee rengastyöt sopivassa välis- sä kaluston ajallaan käydessä Kouvolan varikolla. Tänne varastoimistaan renkaista maahantuoja laskuttaa vain niistä, jotka Lehtisen autoihin ja vaunuihin asennetaan. Käytetyt renkaat hakee niiden kierrätykseen erikoistunut yritys. Lehtisen ajoneuvoissa käytetäänkin vain uusia, pinnoittamattomia renkaita, näin maksimoidaan liikenneturvallisuus ja varmistetaan, etteivät kuljetukset vaarannu rengasrikkojen johdosta. Ihan hyvä ratkaisu, kun meillä on yhtä aikaa kaluston alla yli 800 rengasta, Topi perustelee. Isoveli valvoo Vuosina T. Lehtinen Ky:lle rakennettiin lähes koko kaluston kattava seurantajärjestelmä. Autoja hallinnoidaan Aplicomin tai Volvo Dynafleet -ohjelmilla ja perävaunuja GE:n tätä varten räätälöimällä järjestelmällä. Viimeksi mainittu kertoo reaaliaikaisesti mm. missä vaunu on, onko se liikkeessä vai paikoillaan, mikä sen sisälämpötila on ja ovatko sen ovet auki vai kiinni. Seurantalaitteistot ohjelmistoineen hankittiin alkujaan erästä tiettyä, laajaksi suunniteltua kuljetustehtävää varten, mutta nykyään niitä sovelletaan erityisesti elintarvikealan kuljetuksissa. Tämä edistyksellinen seurantajärjestelmä ja se, että useimmissa perävaunuissamme on mahdollisuus ottaa kuormaa kahteen tasoon, on kiistatta suonut meille kilpailullista etua ns. halpamaista tuleviin kuljetusyrityksiin verrattuna, Topi painottaa. Topi otti Vuoden Kuljetusyrittäjä -palkintoon symbolisesti kuuluvan Stetsonin vastaan Oulun liittokokouksessa. Pääpaino elintarvikkeissa Monipuolisesta palvelutarjonnastaan huolimatta arkojen elintarvikkeiden kuljetukset muodostavat pääosan Kuljetus T. Lehtinen Ky:n suoritteista. Rekoissa kulkee kaikkea mahdollista hedelmistä ja vihanneksista meijerivalmisteisiin ja lihatuotteisiin. Kuluttajille tuttuja tuotemerkkejä kulkee ristiin, rastiin pitkin Eurooppaa. Ehkä eriskummallisinta mitä Lehtisen rekoissa viime aikoina Suomeen on tuotu, ovat Ranskasta haetut puiset jäätelötikut ja Sveitsistä haetut käsintaotut hevosenkenkänaulat. Niinpä. Se mikä autoon tai perävaunuun saadaan kuormattua, se myös kuljetetaan perille asti, Topi Lehtinen sanoo. Italiasta on jälleen saapunut kuormallinen lasipulloja edelleen vastaanottajilleen toimitettavaksi. Kuljetus T. Lehtinen Ky - perheyritys - kotipaikka Kouvola - perustettu toimitusjohtaja Toivo Lehtinen - liikennejohtaja Janne Lehtinen - hallintojohtaja Mari Lehtinen - työllistää 65 henkilöä, josta 50 kuljettajia - omia autoja 31, joista 20 sijoitettuna Lyypekkiin - omia perävaunuja 110, joista 65 kylmäkonein - laatu- ja ympäristösertifioitu/det Norske Veritas 13

10 VUODEN KULJETUSYRITTÄJÄ Kuljetusyrittäjä ja maanrakentaja Jorma Vuorinen, SKAL:n Vuoden Kuljetusyrittäjä 2009, innostui hyvin nuorena traktorikaivurin kuljettajan ammatista. Hän toteutti ammattihaaveensa ja jalosti sen kuljetus- ja maanrakennusalan yrittäjyydeksi. SKAL palkitsi liittokokouksessaan kesäkuussa Vuorisen erityisesti hänen yritystensä laatuun, kuljettajakoulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen panostamisesta. Ulla Eskelinen V anhat kuorma-automiehet sanoivat aikanaan, että tuossa on poika, joka on käynyt peruskoulun auton penkillä, naureskelee Jorma Vuorinen poikavuosia muistellessaan. Eivät ne miehet väärässä olleet. Jorma tiesi jo 16-vuotiaana haluavansa traktorikaivurin kuljettajaksi ja aloitti hommat vuonna 1982 hieman alle 17-vuotiaana. Potkut alaikäiselle pojalle tuli kuitenkin heti ensimmäisenä päivänä kun taidot eivät riittäneet. Muutaman, yhteensä puoli vuotta kestäneen onnistuneemman työsuhteen jälkeen Jorma halusi aloittaa alan yrittäjänä. Isä avusti rahallisesti päättäväistä poikaa oman maanrakennuskoneen hankinnassa. Ensimmäinen talvi oli vaikea, kun ei ollut kokemusta eikä suhteita. Keväällä Jorma ilmoitti rohkeasti Helsingin Sanomissa palveluistaan ja pääsi aliurakoitsijaksi Maanrakennustyöt M. Tossavainen Oy:öön. Toisen maanrakennuskoneen ostin 1984, seuraavan 1986 ja sitten vuonna 1989 Jorma Vuorinen arvostaa valintaansa Vuoden Kuljetusyrittäjäksi hyvin paljon ja haluaa jatkossakin osoittaa olevansa nimityksen arvoinen. ostin kolmen liikenneluvan Bergqvist Oy:n, koska lupia oli muuten vaikea saada silloin tarveharkintaan perustuvan lupakäytännön aikaan, kertoo Jorma Vuorinen yrityksen laajenemisesta. Lisää yhtiöitä Näin jälkikäteen Jorma Vuorinen toteaa, että kymmenen vuotta meni alaa opetellessa ja toinen kymmenen vuotta luottamuksellisten suhteiden solmimiseen asi- 14

11 Jorma Vuorinen tapaamassa kuljettajiaan Petri Lehtoa (vas.) ja Reijo Garseliusta Helsingissä Aino Acktén -puiston työmaalla. akkaisiin. Nyt ei ole enää tarvinnut töitä hakea, asiakaskunta on vakiintunut. Puolen vuoden työskentely toisen palveluksessa ei antanut kovin vahvaa pohjaa muiden johtamiseen. Alkutaival oli myös siksi kivistä ja asiat tuli opittua useimmiten kantapään kautta. 90-luvun alkuvuosien laman aikana kävin tosi syvällä ja maksoin kovat oppirahat. Mutta jo vuonna 1995 perustin Maanrakennus Katupojat Oy:n ja vuonna 1997 hankin omistukseeni kolmanneksen Kuljetus Oy Wilkmanin osakekannasta. Nykyisin omistan sen kokonaan. Neljäs yhtiö, Jo-Vu Invest Oy, omistaa vuonna 2003 valmistuneen hallikiinteistön ja muutamia muita osakkeita. Vuorisen yhtiöistä Bergqvist Oy juhlisti 50 vuoden toimintaa 4. syyskuuta. Samalla iloittiin vielä kertaalleen Helsingissä upouudessa Kivikon Ylläshallissa myös Jorman valintaa SKAL:n Vuoden Kuljetusyrittäjäksi. Arvostan Vuoden Kuljetusyrittäjäksi valintaani, koska päätöksen takana on kuljetusalaa laajasti tunteva raati. Minun pitää osoittaa jatkossakin olevani nimityksen arvoinen, Jorma Vuorinen korostaa. Henkilöstökoulutus arvossaan Tänä päivänä uusia kuljettajia hakiessaan Vuorinen ottaa ensiksi huomioon koulutuksen, ammattitutkinnot, aiempien työsuhteiden keston ja taitojen monipuolisuuden. On hyvä jos pystyy ajamaan sekä kuorma-autoa että maanrakennuskonetta. Taloudellisen ajon koulutuksen annamme kuljettajille itse työn ohessa tai hyödynnämme TTS:n Rajamäen aikuiskoulutuskeskuksen koulutuspalveluja. Meillä on sieltä valmistuneita maanrakennuspuolen ammattitutkinnon suorittaneita kuljettajia kymmenkunta. Syksyn kurssille on ilmoittautunut jo kuusi koulutettavaa. Omissa palavereissa käydään läpi ympäristöasioita. Tällä hetkellä meillä on menossa kuljettajakilpailu, jossa seurataan auton huoltamista, siisteyttä ja erityisesti kuorma-autoissa ajotapaa, mittaamalla seurantajärjestelmän avulla polttoaineen kulutusta. Henkilöstökoulutuksessa elämänkumppani, yhtiön toimistopäällikkö Kaija Tuominen on tuonut kovasti uusia tuulia. Kaijan organisoimaa on muun muassa se, että vakituiset kuljettajat ilmoittavat mobiiliratkaisuna työtuntinsa, työkohteensa ja poissalonsa. Tuntilappuja ei tarvitse enää plärätä. Ympäristöasiat kunnossa Kuljetusliike Bergqvist voitti vuonna 2006 Helsingin kaupungin rakennusviraston alaisen HKR-Tekniikan ympäristöpalkinnon. Se antoi uutta innostusta ympäristöasioiden kehittämiseen ja tutkimiseen. Palkintosumma käytettiin henkilökunnan virkistystoimintaan. Ympäristövastuunsa tunteva yritys noudattaa tarkasti ympäristösuunnitelmaa ja huolehtii nykyaikaisessa korjaamohallissa Hyrylässä siitä, että jätteet eivät leviä luontoon. Kalusto pidetään 4-5 vuoden ikäisenä, vaikka välillä rakkaista romuista ei raaskisi luopua, Jorma naureskelee. Ja kyllä niitä joitakin on jäänytkin! Bergqvistin ja Wilkmanin suurin asiakas on HKR-Tekniikka/Rakentamispalvelu. Helsingin Energia taas työllistää paljon Maanrakennus Katupojat Oy:n kalustoa kaukolämpöverkon maanrakennustöillä. Tasalaatuinen, luotettava työ on taannut pitkäaikaiset asiakassuhteet. Pääkaupunkiseudulla asiakkaat ovat joskus hyvinkin mielenkiintoisia. Esimerkiksi Korkeasaaren eläintarhalle ja Linnanmäelle tehdään usein maanrakennustöitä, vaikka ne eivät ehkä ensimmäisinä työkohteina tule mieleen. Tulevaisuuden tavoitteet Jorma Vuorisen tavoitteena on laajentaa maltillisesti. Yritystoimintaa kehitetään siten, että työn laatua parannetaan, panostetaan edelleen ympäristöasioihin ja alan koko arvostusta kohotetaan. Kuljettajien koulutuksesta tulee huolehtia ja henkilöstön pysyminen talossa varmistaa. Vuorisen yhtiöissä maksetaan työntekijöille nykyisin myös vapaaehtoista eläkemaksua. Vuosi sitten järjestettiin koko porukalle Eteran kanssa TYKY-päivä ja tulossa on jo seuraava. Seuraan kiinnostuneena myös liittokokouksessa esille otettujen aloitteiden etenemistä. Erityisesti Helsingin Kuljetusyrittäjien aloite kuljetusalan laadunvalvontaan kehitettävästä KULA-perustietopalvelusta kiinnostaa. Sieltä saatavat perustiedot toimisivat asiakkaiden ja kuljetusyritysten selkärankana. Järjestelmästä saisi helposti tiedot vaadittavien työnantajavelvollisuuksien hoitamisesta ja luvista. Tämä voisi myös olla yksi keino nostaa alan arvostusta ja hintatasoa, arvelee Vuorinen. Jorma Vuorisen yhtiöt: Bergqvist Oy Kuljetus Oy Wilkman Oy Maanrakennus Katupojat Oy Jo-Vu Invest Oy Henkilökunta: 45 vakituista kuljettajaa 7 työnjohto- ja toimistohenkilöä: 2 työnjohtajaa, 2 rakennusmestaria, ajojärjestelijä ja 2 toimistohenkilöä Kalusto: 22 kuorma-autoa 35 maanrakennuskonetta 2 huoltoautoa 2 seulalaitosta 15

12 LOGISTIIKKAA POHJOISMAISSA Pohjoismaiset kuorma-autovalmistajat: Markkinat edellyttävät sopeutumista Vaikka taloudellinen matalasuhdanne eräiden tahojen mielestä lama ei lievistä elpymisen merkeistä huolimatta vielä ole hellittänyt, ovat pohjoismaiset kuorma-autovalmistajat selvästi jo valmistautumassa uuteen nousukauteen. Olli Blomberg Kuorma-automarkkinat ovat tilastollisesti tarkasteltuna varsin hankala kokonaisuus. Tilaus-, myynti- ja toimitusmääriä tarkastellaan niin suoritealojen kuin autojen painoluokkien pohjalta. Jos joku merkki onnistuu olemaan markkinaykkönen esimerkiksi raakapuukuljetuksissa, saattaa toinen merkki olla markkinaykkönen yli 16 tonnin painoluokassa ja kolmas merkki kokonaismarkkinoiden paalupaikalla. Jatkuvia muutoksia Oman lisänsä kokonaistilanteeseen tuovat tilastointikäytäntöjen muutokset. Hyvä esimerkki tästä on erikoisauto -nimikkeestä luopuminen vuoden 1993 alussa. Tuon ajankohdan jälkeen ovat esimerkiksi kaikki kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin painoiset pelastusajoneuvot, tieliikenteeseen rekisteröidyt nosturit ja monet tosiasiallisesti työkoneiksi luokiteltavat ajoneuvot rekisteriteknisesti olleet kuorma-autoja. Vuositasolla kysymys saattaa olla kymmenistä, jopa sadoista yksiköistä. Asiaan saa suuntaa-antavan selvyyden vain tutkailemalla merkkikohtaisia rekisteröintimääriä. Tilastoja pitkällä aikajänteellä tutkittaessa on syystä myös muistaa, että pakettiautot erotettiin rekisteri- ja tilastoteknisesti kuorma-autoista vuonna 1940, käsite erikoisauto otettiin käyttöön vuonna 1950 ja käsite ammattimaisessa liikenteessä olevat kuorma-autot vuonna Tasaiset markkinat? Kun tarkastellaan kuorma-autojen ensirekisteröintejä vuodesta 1922, jolloin maamme ensimmäinen asetus autojen pakollisesti rekisteriin merkitsemisestä annettiin, voidaan havaita, että vuosittaiset määrät ovat loppujen lopuksi olleet suhteellisen vakaita, karkean keskiarvon ollessa noin yksilöä yllä mainitut poikkeamat huomioiden. Alhaisin arvo kautta koko virallisen rekisteröintihistorian jopa sotavuodet mukaan lukien saavutettiin syvän talouslaman seurauksena vuonna 1993, jolloin Suomessa ensirekisteröitiin ainoastaan 914 kuorma-autoa! Markkinajohtaja oli Volvo (228 kpl), toisena Sisu (194 kpl) ja kolmantena Scania (178 kpl). Vaikka vuotta 2009 pidetäänkin taloudellisesti erittäin hankalana ja jopa 1990-luvun alun kaltaisen laman kurimuksessa kamppailevana, on uusia kuorma-autoja elokuun loppuun mennessä ensirekisteröity jo yksilön verran. Markkinajohtajana on Scania (565 kpl) ja kakkosena Volvo (555 kpl), Sisu löytyy vasta seitsemänneltä sijalta (64 kpl). Toki kokonaismuutos (-35,8 %) markkinoiden kannalta erinomaiseen vuoteen 2008 verrattuna on huomattava. Silloin ensirekisteröitiin tammi-elokuussa ja koko vuoden aikana kuorma-autoa. Volvo oli kärjessä (1 162 kpl), Scania kolmantena (999 kpl) ja Sisu kuudentena (216 kpl). Tarkasteltaessa vuosien 2008 ja 2009 ensimmäistä vuosipuoliskoa ja verrattaessa niiden prosentuaalisia eroja kuukausijaksoihin 1-8, voidaan havaita, että vuoden 2009 kuorma-automarkkinat edelleen ovat laskujohteiset. Tammi-kesäkuussa 2009 ensirekisteröitiin kuorma-autoa, kun määrä tammi-kesäkuussa 2008 oli autoa. Laskua oli siis -31,6 %, kun vastaava vähennys tammi-elokuun osalta oli jo -35,8 %. Kuten jäljempänä käy ilmi, ovat kaikkien kolmen pohjoismaisen kuorma-automerkin edustajat näistä tilastotiedoista huolimatta varovaisen optimistisia niin loppuvuoden 2009 kuin vuosien osalta. 16

13 Meillä on jatkossa mahdollisuus nopeasti reagoida siviilikuorma-autojen markkinoiden muutoksiin, sanoo Oy Sisu Auto Ab:n toimitusjohtaja Olof Elenius. Sisu valitsi ulkoistamisen Suomen Autoteollisuus Oy:n omistama Oy Sisu Auto Ab julkisti tiedon, jonka mukaan se käynnistää kuorma-autoja koskevan strategisen yhteistyön konepajakonserni Komas Oy:n kanssa. Olli Blomberg Syyskuussa julkistetulla sopimuksella Oy Sisu Auto Ab -konserniin kuuluvan Sisu Auto Trucks Oy:n Karjaan tehtaan valmistus- ja kokoonpanotoiminnot siirtyivät Komas Oy:lle. Kyseisen liiketoiminnan kaikki noin 95 työntekijää siirtyivät uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Sopimuksen mukaan Komas Oy vastaa jatkossa Sisu-kuorma-autojen valmistustoiminnasta Raaseporin Karjaalla sijaitsevassa Sisu Auton tehtaassa. Toimitusjohtaja Olof Elenius painottaa liittoutumisen kotimaisen konepaja- konserni Komas Oy:n kanssa varmistavan Sisun nykyisten tuotantoprojektien läpiviennin asetettujen aikataulujen mukaisesti. Hän myös toteaa, että sotilasajoneuvotuotannon rinnalla voidaan näin ollen tarvittaessa nopeasti reagoida siviilisektorille toimitettavien kuorma-autojen markkinatilannemuutoksiin. Sisu Auto -konserniin kuuluvalla Sisu Defence Oy:llä oli syyskuista Sisu/Komas-sopimusta allekirjoitettaessa yli 100 miljoonan euron tilauskanta maamme puolustusvoimien toimituksiin, jotka ajoittuvat vuosille Nyt käynnistynyt yhteistyö Komas Oy:n kanssa tarkoittaa käytännössä sitä, että Sisu Auto keskittyy autojen asiakaskohtaiseen suunnitteluun ja projektihallintaan. Valmistuksen ja kokoonpanon kytkeminen osaksi suurempaa konepajateollisuusyritystä ja sen laadunvalvontajärjestelmiä katsotaan tuovan lisää joustavuutta ja kustannustehokkuutta läpi koko tuotantoprosessin. Komas Oy:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Nikula puolestaan korostaa uuden järjestelyn sopivan hyvin edustamansa konsernin toimintastrategioihin, ei vähiten siksi, että Sisu Auton tavoin puolustusvälinetoimiala on ollut myös Komasin painopistealueita koko yrityksen historian ajan. Oy Sisu Auto Ab:n ja sen eri osien yhteisenä toimintaperiaatteena on suunnitella, valmistaa ja toimittaa ns. heti ajoon tarkoitettuja, asiakaskohtaisesti räätälöityjä järeitä kuorma-autoja käyttösuoritealaa sen tarkemmin määrittelemättä. Komas Oy:llä on Karjaan tehdas mukaan lukien nyt 11 toimipistettä Suomessa ja yksi Puolassa. Konserni on konepajateollisuuden järjestelmätoimittaja, jonka toiminta kattaa koneistus-, kokoonpano-, hydrauliikka- ja logistiikkapalvelut. 17

14 LOGISTIIKKAA POHJOISMAISSA Keskustelemme mielellämme asiakkaamme ja tämän asiakkaan kanssa oikean kuljetusratkaisun löytämiseksi, sanoo Oy Scan-Auto Ab:n toimitusjohtaja Raimo Lehtiö. Oy Scan- Auto Ab palveluliiketoimintaa Myyntitilastojen perusteella kuorma-automarkkinoilla esiintyy selvää brändisiirtymää vahvojen toimijoiden suuntaan. Ostajat haluavat paitsi tuoteturvaa, myös hyvää jälleenmyyntiarvoa ja palvelua. Olli Blomberg Suomi on Scanialle ydinkotimarkkina-aluetta, sanoo Oy Scan-Auto Ab:n johtoon palannut Raimo Lehtiö ja lisää heti perään, että itse asiassa koko ns. Itämeren alue on Scanialle ydinkotimarkkina-aluetta. Johtaahan Lehtiö nyt laajaa Scania-tulosyksikköä, johon Suomen lisäksi kuuluvat myös Baltian maat. Suomen Scania-verkostoa on voimakkaasti uudistettu, ja linja jatkuu myös tulevaisuudessa. Olemme viime vuosina lähes vuosittain avanneet kokonaan uuden tai täysin uudistetun Scania-toimintakeskuksen. Tällä hetkellä verkosto kattaa koko Suomen juuri sopivan strategisesti huomioiden niin paikalliset kuin kaukoliikenteessä käytettävän kaluston tarpeet. Lehtiön mukaan Scanialle on tärkeää, että palveluliiketoiminta täyttää vähintään samat standardit itse tuotteen kanssa. Palveluliiketoiminta onkin koko ajan muuttumassa yhä tärkeämmäksi kuorma-autojen tekniikan kehittyessä. Uusimmissa kuorma-autoissa on jo sellaista huipputeknologiaa ja -elektroniikkaa, jonka toiminnallinen ylläpito korjauksesta puhumattakaan edellyttää erikoisosaamista ja -laitteita. Varsinkaan viimeksi mainittuja ei yrittäjillä välttämättä aina ole omasta takaa käytettävissään. Niinpä olemmekin jo joissakin tapauksissa sijoittaneet Scania-osaamista, -teknologiaa ja -henkilökuntaa asiakkaiden tiloihin. Tämäkin on mahdollista, kun volyymit ovat riittävän suuret. Kuorma-autokaupan tulevaisuudesta Lehtiö ottaa esille joissakin maissa jo sovellettavan käytännön, jossa kuljetusyrittäjien asiakkaat tarjouksia tutkiessaan pisteyttävät eri seikkoja. Näitä voivat olla kuljetusten varmuus ja turvallisuus sekä eri ympäristötekijät. Scanialla on valmius tarjota omille, kuorma-auton hankintaa harkitseville asiakkailleen asiantuntijapalveluja, joiden avulla nämä eri tekijät on mahdollista ottaa huomioon. Näin menetellen kaikki osapuolet ovat nettohyötyjiä, mitä tulee taloudellisen tuloksenteon optimointiin. Lehtiö haluaa myös painottaa sitä, että autojen ja moottoreiden valmistajana Scania on suunnittelutyössään niin monta sukupolvea edellä olemassa olevaa, että markkinoille aina on mahdollista tarjota teknisesti ja ympäristöllisesti parasta mahdollista tuottavuutta. Hankintarpeisiin liittyen Lehtiö ottaa esille sen tosiasian, että Scanialla ovat viimekeväisen asiakastilausten hiipumisen ja peruutusten myötä syntyneet varastot jo tyhjentyneet. Hieman parempia aikoja ennakoi myös se, että asiakaskohtaisesti tilattavien autojen määrä on alkanut osoittaa kasvua. Suomen kuorma-automarkkinoita Lehtiö luonnehtii samankaltaisiksi kuin Ruotsin, kilpailu on kovaa ja kuljetustarpeet korostetusti yleisten taloussuhdanteiden mukaiset. Tanskassa kilpailu on vieläkin rajumpaa, osin siksi, että suuri osa maan kuljetuksista on Hollannin mallin mukaista, kotimaan markkinoista osin riippumatonta kansainvälistä puoliperävaunuliikennettä tai siihen tukeutuvaa toimintaa. On selvää, että tulevaisuudessa kuljetusmarkkinat perustuvat itse kuljetussuoritteella käytävään kauppaan. Kuljetusyrittäjä ostaa sitä auton ja palveluiden ominaisuudessa autojen valmistajilta ja kuljetusasiakas puolestaan kuljetusyrittäjältä. Siihen väliin yrittäjän on yhdessä asiakkaansa ja autokaupan kanssa sitten löydettävä sellainen kalusto, joka elinkaarikustannuksiltaan riittää turvaamaan kaikkien osapuolten tuloksenteon. 18

15 Volvo Finland Ab valmiina tulevaisuuteen Maamme kuorma-automarkkinoilla läpi vuosikymmenten kärkikamppailussa vahvasti mukana ollut Volvo katsoo suomalaisen maahantuojansa mukaan luottavaisesti tulevaisuuteen joskin muuttuvaan sellaiseen. Olli Blomberg Kuorma-automarkkinat ovat vuosikymmenten saatossa oleellisesti muuttuneet, enää ei osteta autoa ja etsitä sille töitä nyt hankitaan ensin toimeksianto ja valitaan sitten siihen kokonaisuutena juuri oikeanlainen kuljetusratkaisu. Näin tiivistää Volvo Finland Ab:n toimitusjohtaja Lars-Erik Forsbergh kuormaautokaupan nykytilannetta maassamme. Poikkeuksen muodostavat hänen mukaansa sellaiset kuljetusyrittäjät, jotka toimivat suoritealoilla, joissa ominaisuuksiltaan toisistaan lievästi eroavien autojen käyttö eri kuljetustehtävissä on teknisesti ja suoritteellisesti mahdollista. Parina esimerkkinä hän mainitsee maa-aines- ja vaihtolavakuljetukset. Useimmilla suoritealoilla autot kuormatiloineen ja varusteineen ovat kuitenkin niin vahvasti sidottuja itse kuljetustehtävään tai kuljetusasiakkaan vaatimuksiin, että nämä seikat on käytännössä pakko huomioida jo autoa tilattaessa, Forsbergh painottaa. Näitä aloja ovat hänen mukaansa mm. ADR-, elintarvike- ja ympäristöalan kuljetukset. Forsbergh katsoo, että Volvo juuri pitkäjänteisellä ja asiakkaiden tarpeet huomioivalla työllä on onnistunut pysymään maamme kuorma-automarkkinoiden kärjessä tai aivan sen tuntumassa siitä läh- Volvo haluaa osaltaan olla auttamassa suomalaista kuljetusyrittäjää vallitsevan matalasuhdanteen selättämisessä, sanoo Volvo Finland Ab:n toimitusjohtaja Lars-Erik Forsbergh. tien, kun merkki 1920-luvun lopulla tuli Suomen markkinoille. Näiden kuluneiden vuosien aikana olemme omaksuneet linjan, jonka mukaan kuorma-auton myyjän on voitava asettua myös neuvonantajan rooliin. Siinä ominaisuudessa hän yhdessä asiakkaan kanssa tarkoin analysoi koko sen liiketoiminnan, joka kyseisen ajoneuvon ympärillä ns. pyörii, Forsbergh toteaa. Tällä hän tarkoittaa, että auton ostajan lisäksi myös tämän asiakkaisiin liittyviä seikkoja tarkastellaan, jotta valittava ajoneuvo ja sen hankintaan liittyvät rahoitukselliset, hallinnolliset ja omistukselliset seikat voidaan mahdollisimman tarkoin määritellä kaikille osapuolille taloudellista tulosta tuottaviksi. Pyrkimyksenä on siis löytää optimoitu ratkaisu niin auton myyjän kuin sen ostajan kannalta. Voidaankin sanoa, että jo nyt, mutta tulevaisuudessa yhä lisääntyvissä määrin, kuorma-autoa hankkiva yrittäjä ei osta vain autoa. Hän pyrkii hankkimaan kumppanuutta ja turvallisuutta, jossa rahoituksellinen ja tekninen luotettavuus kulkevat käsi kädessä. Tähän me Volvolla panostamme pyrkiessämme säilyttämään markkinaosuutemme Suomessa, haluamme olla lähellä asiakasta. Ulkoistaminen on Forsberghin mukaan jo vahvaa nykyaikaa mutta varmuudella vielä vahvempaa tulevaisuutta myös kuljetusyrittämisessä. Kuljetusyrittäjän ydinliiketoimintaahan on saada riittävä taloudellinen korvaus tuotetuista tonnikilometreistä. Kestoltaan eripituisilla ja asiakaskohtaisesti räätälöidyillä rahoitus- ja huolenpitosopimuksilla voidaan varmistaa, että kalusto aina on parhaassa mahdollisessa iskussa. Se, että myös kuormatilat, kuormausapuvälineet ja perävaunut sekä hankinnan että huollon osalta voidaan sisällyttää näihin sopimuksiin, vain parantaa kuljetusyrittäjän mahdollisuuksia panostaa omaan ydinliiketoimintaansa ja sen edelleen kehittämiseen. 19

16 Onnea Turvallisesti ja ammattitaitoisesti liikenteessä Unelmasta toiveammatti-dvd Moniosainen ja erittäin kattava kuorma-autonkuljettajan ammattioppimista esittelevä elokuva on nyt niin autokoulujen kuin oppilaitosten sekä kaikkien asiasta kiinnostuneiden hankittavissa. Opetus-DVD tuotettiin Jämsänkosken ammattioppilaitoksen yhteistyöprojektina. Elokuvan tekemisessä mukana olivat muun muassa Ajoneuvohallintokeskus, Liikenneturva, Liikkuva poliisi, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, AKT ry, Rahtarit ry, Tapiola yhtiöt ja Työterveyslaitos. Elokuvan voi tilata SKAL:sta sähköpostitse Sen hinta on 35 euroa + toimituskulut. Oy Ford Ab Oy Ford Ab:n henkilöstö- ja taloushallinnon johtajaksi on nimitetty Markku Arovaara alkaen nykyisen henkilöstöjohtajan Ritva Vuorelan siirtyessä vuorotteluvapaalle. Markku Arovaara on työskennellyt useissa Ford-konsernin yksiköissä Euroopassa, viimeksi Irlannin Fordin talousjohtajana Tätä ennen hän oli Volvo Car Corporationissa Göteborgissa ostotoimintojen group controllerina Viimeksi hän oli Fordin palveluksessa talousjohtajana vuosina Jälkimarkkinointiosastolla on takuuneuvojaksi nimitetty insinööri Joni Luumi. Hänellä on aikaisempaa Ford-kokemusta Ford-liikkeiden palveluksessa palveluneuvojana ja takuukäsittelijänä. Arovaara Luumi Koivunen OY Yo-merkonomi Otto Ilola on nimitetty alkaen Fixus-ketjupäällikön tehtävään. Hän on aiemmin toiminut Kemikaalit-tuotelinjan tuotepäällikkönä. Yo-merkonomi Jyrki Laamanen on nimitetty alkaen Kemikaalit-tuotelinjan tuotepäälliköksi. 85 VUOTTA Jaara, Hemmi Jakkukylä 80 VUOTTA Valtonen, Eero Pori Vastaanotto Suomalaisella Klubilla Vuorinen, Antti Hämeenkyrö 75 VUOTTA Jokisalo, Matti Tampere 70 VUOTTA Strömberg, Karl-Erik Liljendal Myöhästyneet onnittelut Kettunen, Veijo Tornio Paavola, Jorma Pulkkila Tyni, Taisto Voikkaa 60 VUOTTA Tammisalo, Jukka Vanha-Ulvila Myöhästyneet onnittelut Torkkell, Matti Nokia Myöhästyneet onnittelut Heinonen, Lasse Mietoinen Ei vastaanottoa Koistinen, Timo Iisalmi Laitinen, Seppo Kaavi Söderström, Stig Singsby Ketonen, Sakari Läyliäinen Lähdeniemi, Matti Jokela KUOLLEITA Aktiivinen jäsenemme, pitkäaikainen hallituksen jäsen Markku Kytölä s k Muistoa kunnioittaen Paimion Seudun Ammattiautoilijat ry Ilpo Honkala s k Muistoa kunnioittaen Forssan Seudun Ammattiautoilijat ry Lindqvist, Markku Kemijärvi Halinen, Pekka Mikkeli Leppiaho, Raimo Ranua Talvenmäki, Matti Palojoki Välikoski, Antti Tampere 50 VUOTTA Rautio, Risto K Velaatta Vierre, Tapio Forssa Caven, Jouko Paimio Isohanni, Teuvo Kannus Solas, Olli Salo Remes, Hannu Kiuruvesi Helenius, Leif Kankkila Kaijansinkko, Jari Taipalsaari Lehtinen, Mikko Mynämäki Martikainen, Ilkka Ähtäri Vartiainen, Arto Iisalmi Haapalainen, Pekka Pyhäntä Riutta-Aho, Arto Sysmä Parviainen, Jukka Iisalmi Virtanen, Tapani Pitkäjärvi Keränen, Aki Kajaani Kosunen, Esko Leppävirta Sippola, Onni Raahe Mäkitervo, Raimo Tervola Virranniemi, Juha Kuusamo Lehto, Juha Vammala Aarne Yrjö Hietala s k Muistoa kunnioittaen Limingan Seudun Kuorma-autoilijat ry Mikko Rosti s k Muistoa kunnioittaen HKAL ry:n Veteraanien kerho Ilola Laamanen 54

17 Svensk Resumé VD har ordet SKAL-fortbildning håller på vägen SVENSKA Lärdom stöter inte någon av vägen med undantag av läroanstalter. En dylik slutsats kan man nästan komma till av den information om läroavtalsutbildning som nått allmänheten. I de intensivkontroller undervisningsministeriet fram till nu verkställt, har åtminstone den nyländska vuxenutbildningscentralen Adulta Ab åkt fast för lurendrejeri. Alla de läroavtal Adulta åren ingått, misstänks vara olagliga. Fallet avvägs även av centralkriminalpolisen. Staten har ställt ett tillbakakrav av det statsbidrag på 31 miljoner euro som för dessa avtal utbetalats. Dessutom hotar undervisningsministeriet Adulta med indragning av rätten till läroavtalsutbildning. Att klara av de nya kraven om yrkeskompetens utgör en stor utmaning för transportbranschen. Körkort för lastbil räcker inte längre till att man tjänstgör som yrkesmässig lastbilschaufför. Det är även problematiskt för branschen att uppfylla fortbildningskraven. Då är frestelsen stor att man tar till de lockande erbjudanden olika läroanstalter annonserar om. Undervisningsministeriets föreskrifter är dock kristallklara: läroavtalsundervisning som i sig självt är synnerligen oumbärlig får absolut inte användas för att uppfylla fortbildningsplikt anknuten till chaufförernas yrkeskompetens. Med andra ord: det är förbjudet att fiffla med läroavtal. De skall användas med eftertanke och bara i sådana sammanhang de är avsedda för. Det är alltså begrundat att ställa frågan: hur klarar då transportbranschen av sina till fortbildning anknutna utmaningar? Beträffande grundutbildningen är utsikterna tämligen goda. Läroanstalterna utbildar årligen fortfarande cirka buss- och lastbilschaufförer som fått full yrkeskompetens. Trafikskolornas betydelse som utbildare minskar, men den allmänna värnplikten och försvarsmaktens egna behov leder till att nästan beväringar får under sin beväringstid yrkeskompetens och rätt att köra antingen lastbil eller fordonskombination. Vår utmaning är att locka de lämpligaste av dessa ungdomar att etablera sig i transportbranschen genom att i första hand erbjuda praktikant- och arbetsplatser. Även beträffande fortbildning har SKAL tagit emot utmaningen. Organisationens uppgift är att åt sina medlemmar erbjuda det som behövs och efterfrågas. Kompetensfortbildning om något utgör medlemsservice av bästa slag. Senaste vår utnyttjade över 40 lokalföreningar vårt erbjudande om att anordna fortbildning åt medlemmarna på deras hemort. Jag är övertygad om att det inte finns många organisationer som förmår anordna en så här flexibel form av fortbildning. Till vår fortbildning kan man anmäla sig via webben, sökaren får bekräftelse i form av SMS-meddelande. Härmed kastar jag en utmaning till lokalföreningarnas fackelbärare: var aktiva just nu och boka fortbildningsdagar för folket i hembyn så att panik inte uppstår om ett par år. Fortbildning behövs och SKAL-fortbildning håller på vägen! Iiro Lehtonen Ett enastående ögonblick! Den nionde dagen i september det pågående året. Klockan är nio minuter över nio på morgonen. En sifferserie man får uppleva bara en enda gång i mänsklighetens historia. Ögonblicket är mer än tätt sammanlänkat med en mindre enastående tidpunkt, en helt vardaglig eftermiddagsstund den 18 november Av den sifferserie detta datum bildar, får man inte fram något rafflande hur man än försöker. Det har redan förflutit nästan 11 år mellan dessa två tidpunkter. Det sammanlänkande temat är direktivet om arbetstid för vägtransportbranscherna och dess olika behandlingsskeden vid EU-beslutsfattandet. Direktivförslaget offentliggjordes alltså den När jag då läste det, väckte det egendomliga innehållet nästan förskräckelse. Jag upplevde den i rubriken nämnda historiska tidpunkten i samma anda, i en djuplodande diskussion i Europaparlamentet med den slovakiska europarlamentarikern Edit Bauer. Jag ville motivera henne om att transportföretagsamhet inte på något sätt kan tyglas med bestämmelser som reglerar den totala arbetstiden. Att kunna fatta beslut i detta ärende har faktiskt varit bakom sten och berg. I sitt juninummer beskrev tidningen Kuljetusyrittäjä i huvuddrag denna decennielånga process och dess olika skeden. Nu, då det nya parlamentet inlett sitt arbete, har nya vändningar dykt upp nästan varje vecka. Slutresultatet låter alltså ännu vänta på sig. Då denna tidning kommer ur tryck vet man redan hur parlamentets utskott för sysselsättningsärenden röstat de sista dagarna i september. Detta röstningsresultat utpekar linjerna för det slutgiltiga beslutet. Det verkar som om beslut kan fattas redan före årsskiftet i detta för den europeiska företagsamheten synnerligen viktiga ärende. Alla mätare tyder på att det är fråga om en linjedragning av allra högsta klass. Den europeiska landsvägslogistiken grundar sig överallt på företagsamhet och dess värden, oberoende av företagets storlek eller verksamhetsbransch. I Finland struktureras som bäst en nationell logistikstrategi och på EU-nivå en Vitbok om trafikpolitik. Hurudant beslut man i frågan om arbetstidsdirektivet än gör, så har resultatet en ansenlig inverkan på bägge två. Man kan bara hoppas att beslutet är det rätta. Pasi Moisio 55

18 SVENSKA Ta en funderare så hittar du lösningen Från pallsändningar till projektflyttningar Att betjäna kunden individuellt och stöda hans affärsverksamhet och samtidigt själv fungera kostnads- och energieffektivt en filosofi vars tillämpande ledde till att Transport T. Lehtinen Kb honorerades med SKAL-organisationens pris Årets Transportföretag Toivo Topi Lehtinen var en levande legend bland transportproffsen redan förrän han grundade ett eget företag. Som långfärdschaufför lärde han sig från början av 1960-talet känna såväl Skandinavien och Europa som Mellanöstern. Det egna företaget startades år Pojkarna kom i körkortsåldern så jag var tvungen att hitta på något de kunde göra, säger Topi med en glimt i ögat. Själv körde han för en annan företagare ännu i ett år under tiden som pojkarna rattade de två bilarna Topi köpt. Topis målsättning ända från första början var att utveckla och expandera familjeföretaget i den grad kundunderlaget krävde. Allt gick väl ända tills Rysslands ekonomi kraschade För ett ögonblick såg det verkligen illa ut, men så kom italienaren Loreno Dalla Valle till Finland och började köpa upp alla karljohanssvampar han fick tag på. De såldes till Italien för att där förädlas till lokala läckerheter. Den hösten körde vi över etthundra långtradarlass svampar till Italien. Vi fick sätta in de allra äldsta reservbilarna för att klara av det hela, men vi lyckades. Och kundförhållandet med Dalla Valle Ab fortsätter än i dag, säger Topi. Detta uppdrag var startskottet som ledde till att ta hand om icke så vanliga transportuppdrag. Med sin språk- och yrkeskunniga personal, Topis Team, byggde Topi upp ett Europaomfattande samarbetsnät med lika tänkande operatorer. Grundidén för alla var och är att på sitt håll betjäna den egna kundkretsen utan att vara beroende av multinationella transportförmedlare. Av mera ovanliga uppdrag som genomförts i denna anda nämner Topi ett projekt från år Det gällde att totalflytta en hel bergullsfabrik från Frankrike via Finland till Moskva över 200 långtradarlass var saldot! Transport T. Lehtinen Kb har regelbundna godslinjer till centrala Europa och Ryssland. Enskilda pallsändningar kan via företagets samarbetsnät skickas till vilken destination som helst. Hela trailerlass körs till vissa länder enligt separata tidtabeller och kundavtal. Utöver vanligt styckegods har företaget specialiserat sig på transport av ömtåliga och dyrbara konstföremål. Huvudsakligen är det dock livsmedel av alla slag frukter, grönsaker, mjölkprodukter, kött, chark man hittar i företagets fordon. Välkända produktmärken åker kors och tvärs i Europa, säger Topi med ett leende. Topi har som vana att då och då i nattens mörker ta sig en funderare. Och alltid dyker det upp något som kan förverkligas. Som exempel nämner han att företaget inte äger ett enda däck! Med Topis ide som grund ställde en däckimportör upp ett lokallager i Lehtinens terminal. Lehtinens personal sköter Kundnära verksamhet och materiel som uppfyller kundkraven, är Topi Lehtinens grundtanke. monteringen, men däckimportören fakturerar bara för de däck som monterats under fordonen. Utslitna däck omhändertas av ett återvinningsföretag. Av trafik- och transportsäkerhetsskäl använder vi inte regummerade däck, säger Topi och säger sig vara nöjd med lösningen. Det rullar ju över 800 däck under företagets fordon varje dag. Det Norske Veritas har kvalitets- och miljöcertifierat familjeföretaget Transport T. Lehtinen Kb som har sitt säte i Kouvola i sydöstra Finland. Fordonsparken består av 31 dragbilar (av vilka 20 är stationerade i Lübeck) och 110 semitrailers (65 med kylaggregat). Företaget sysselsätter 65 personer av vilka 50 är chaufförer. 57

19 SVENSKA Transportföretagare och anläggare Som ung ville Jorma Vuorinen köra traktorgrävare. Han förvekligade sin dröm och byggde senare upp ett på transporter och anläggning specialiserat mångsyssloföretag. Med denna historia som grund uppmärksammades han med SKAL-organisationens pris Årets Transportföretagare Dåtida proffsgubbar brukade säga att där har vi en kille som gått grundskolan sittande i en chaufförsstol, säger Jorma Vuorinen med ett flin då han blickar tillbaka på ungdomsåren. Gubbarna hade inte så fel. Jorma visste redan som 16-åring att det är traktorgrävare han vill köra. Ett år senare, 1982, fick han börja i detta yrke. Och sparkades sam- Jorma Vuorinen uppskattar högt bemärkelsen Årets Transportföretagare 2009 och vill bevisa att han är den värd även i framtiden. ma dag tillräcklig skicklighet saknades. Men så småningom började det rulla. Redan ett halvt år senare skaffade han sin första grävlastare. Följande maskin köpte jag år 1984, därpå följande år 1986 och 1989 köpte jag transportföretaget Bergqvist Ab för att få de trafiktillstånd som var nödvändiga för mina utvecklingsplaner, berättar Jorma. Han erkänner att de första tio åren utgjorde en lärlingsperiod och följande decennium användes till att strukturera kundkretsen som numera är synnerligen stabil. Lågkonjunkturen vid början av 1990-talet var dock synnerligen svår. Men redan år 1995 kunde Jorma köpa anläggningsföretaget Maanrakennuskatupojat Oy och 1997 inlöste han en tredjedel av aktiestocken i Transport Ab Wilkman. Numera äger Jorma det sistnämnda i helhet. Jormas fjärde företag, Jo-Vu Invest Ab förvaltar den år 2003 byggda terminalhallen samt vissa övriga aktier. I dagens läge är det chaufförernas yrkesskicklighet som väger mest i vågskålen då Jorma anställer ny personal. Även de tidigare arbetsförhållandena analyseras. Bästa chansen har de som klanderfritt kan köra både lastbil och anläggningsmaskin. Vi utbildar förarna i ekonomiskt körsätt i anknytning till det vardagliga arbetet och utnyttjar också de tjänster TTS-vuxenutbildningscentralen i Rajamäki erbjuder. Miljöfrågor behandlas vid vår interna fortbildning, berättar Jorma. För tillfället pågår i Jormas företag en personaltävling där man följer med fordonsunderhåll, bränsleförbrukning och körsätt. Jormas livskumpan, byråchef Kaija Tuominen, har byggt upp ett system där chauffören med hjälp av mobil kommunikation meddelar sina arbetstimmar, arbetsställe och eventuell frånvaro. Manuella arbetsrapporter är forntid. År 2006 vann Bergqvist Ab det miljöpris HSB-Teknik (ingår i Helsingfors stads byggnadsverk) årligen tilldelar någon av sina entreprenörer. Den ansenliga prissumman användes till personalens rekreationsverksamhet. Den största kunden för Bergqvist och Wilkman är HSB-Teknik/Byggtjänst. Helsingfors Energi i sin tur sysselsätter Maanrakennuskatupojat vid sina utbyggnadsprojekt för fjärrvärme. Verksamheten i huvudstadsregionen medför också mera speciella uppdrag, anläggningsentreprenader förekommer t.ex. på Högholmens zoo och Borgbackens nöjespark. I Jormas alla företag tillämpas ett strikt miljöansvar. Verksamheten utvecklas genom att satsa på kvalitet och miljö samt på det att branschens uppskattning skulle kunna främjas. Personalens fortbildning och välmående är avgörande faktorer med tanke på företagens framgång, därför har t.ex. frivilliga pensionsförsäkringar tecknats. Tillsammans med arbetspensionsföretaget Etera anordnade man senaste år åt personalen en för upprätthållande av arbetsförmåga avsedd så kallad TYKY-aktivitetsdag och liknande projekt finns med också i framtidsplanerna. 56

20 PROFIILI Profiilissa esitellään kuljetusyrittäjiä ja muita kuljetusalalla vaikuttavia persoonallisuuksia sekä SKAL:n toimihenkilöitä. Kerro ehdotuksesi profiilihenkilöksi Anneli Similälle, puh. (09) tai Kuva: Ulla Eskelinen Risusavotta häämöttää oli Timo Airilalle merkityksellinen päivämäärä. Silloin alkoi hänen työelämän pituinen työsuhteensa SKAL:ssa. 58 Kun kansalaiskoulun juuri päättänyt Timo Airila tarpoi pari talvea metsurina tukkimetsässä 60-luvun puolivälissä, alkoi kiinnostus opiskeluun herätä kummasti uudelleen. Jalasjärvellä alkava autonhuoltajakurssi tuntui juuri passelilta opinahjolta, varsinkin kun traktoria oli kotitilalla tullut ajettua jo 6-vuotiaasta ja autot olivat muutenkin intohimo. Yhdeksän kuukauden pituisen kurssin jälkeen Tampereen Gulf-asema ja myöhemmin myös Parkanon Teboil toivottivat nuoren miehen tervetulleiksi työelämään. Armeija kutsui välillä ja siellä Timo eteni RAUK:iin autoryhmän johtajaksi. Siellä tuli myös hankittua kuorma-auton ammattikortti Jalasjärvellä hankitun tavallisen kuorma-autokortin lisäksi. Jyväskylän Teknillisen koulun kolmevuotinen auto- ja kuljetustekniikan linja oli koulutusputkessa vuorossa vuonna 1972, mutta sitä ennen Timo ehti tutustua kuljetusalan arkeen mm. kiven, murskeen ja asfalttimassan ajossa. Insinöörilinjan jatko-opintoihinkin Timo hyväksyttiin, mutta työelämä vei voiton. -Jälkeenpäin sitä miettii, että kouluja olisi voinut käydä enemmänkin ja hankkia kielitaitoa, mutta raha taisi olla se mikä ratkaisi, Timo itse toteaa. SKAL:iin Timo tuli heti teknikoksi valmistuttuaan vuonna 1975, kuljetustekniselle osastolle. Siihen aikaan kustannuslaskelmat tehtiin laskimella ja kynällä, jonka jälkeen osaston sihteerit kirjoittivat ne puhtaiksi. Käsityötä riitti paljon siihen saakka, kunnes vuonna 1978 osastolle hankittiin ensimmäinen pöytätietokone. Se mullisti systeemit. - Siinä sitä kielitaitoa olisi tarvinnut, kun englanninkielisen oppaan avulla ohjelmoimme koneelle laskelmat ja taulukot. Lopputulos oli kuitenkin hyvä, käytössä jopa parempi kuin nykyiset excel-taulukot, Timo muistelee. Timo oli matemaattisesti suuntautunut jo koulussa. Laskentasysteemien ohjelmointi tietokoneelle ja kustannuslaskenta ovat olleet työelämässäkin mieluisimpia tehtäviä. Liikenneyrittäjä- ja ADR-koulutustakin Timo on tullut vetäneeksi 15 vuotta, vaikka luennointia yleisölle Timo ei itse pidäkään vahvana puolenaan. Entinen kotitila Parkanossa on Timolle henkireikä ja siellä sitä risusavottaa riittää. Liikunta on muutenkin lähellä sydäntä, kymmenen puolimaratonia on tullut juostua aikoinaan, mutta nyt kävely tuntuu sopivammalta liikunnalta. Kiinnostus autoihin ja nimenomaan museoautoihin on edelleen voimissaan. Kolmenkymmenenneljän SKAL-vuoden jälkeen Timo aikoo tästä eteenpäin keskittyä harrastuksiinsa ja perheeseensä. Kuljetusyrittäjä-lehden välityksellä hän esittää mitä parhaimmat kiitokset jäsenistölle ja SKAL-organisaatiolle yhteisestä, mielenkiintoisesta ajasta. Anneli Similä