Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio

Transkriptio

1 EU /0190 Eduskunta/ Suuri valiokunta Liikennevaliokunta Viite Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön satamiin saapuvia ja satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista Liikenne- ja viestintäminiteriö lähettää kunnioittavasti tiedoksi eduskunnan suurelle valiokunnalle ja liikennevaliokunnalle Euroopan yhteisöjen komission asiakohdassa mainitun direktiiviehdotuksen sekä siihen liittyvän perusmuistion. Koska direktiiviehdotus ei velvoita säätämään uusista ilmoitusvelvollisuuksista, vaan koskee ainoastaan jäsenmaissa jo vaadittavien ilmoitusten muotoa ja annettavien tietojen enimmäismäärää, on alustavien selvitysten perusteella katsottu, että direktiiviehdotuksen täytäntöönpano Suomessa ei edellyttäisi laintasoista sääntelyä. Osastopäällikön sijainen, rakennusneuvos Juhani Tervala Hallitusneuvos Lolan Eriksson Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telekopio PL 235 Eteläesplanadi 16-18, Helsinki (09) 1601 (09) HELSINKI (09) (tiedotus)

2 2 (5) LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ PERUSMUISTIO/OHJE LUOTTAMUKSELLINEN ASIA Euroopan yhteisöjen komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhteisön satamiin saapuvia ja satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista (FAL - direktiivi) EURODOC nro EU /0190 U-tunnus - Käsittelyvaihe ja käsittelyn luonne Ehdotuksen käsittely on alkanut neuvoston merenkulkutyöryhmässä Asiaa käsitellään seuraavan kerran mahdollisesti Asiakirjaviitteet KOM(2001) 46 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 80(2) artikla Määräenemmistö Käsittelijät Liikenne- ja viestintäministeriö, hallitusneuvos Lolan Eriksson, puh Merenkulkulaitos, lakimies Inkeri Wilén, puh Tullihallitus, tullisihteeri Olli Tuomisto, puh Suomen kanta/ohje Ehdotukseen suhtaudutaan myönteisesti. Alusten satamassa käynti helpottuu, kun voidaan soveltaa koko yhteisön alueella yhtenäisiä standardeja ilmoitusmuodollisuuksien osalta. Yhtenäinen käytäntö edistäisi myös omalta osaltaan lyhyen matkan merenkulkua. Suomi pyrkii lyhyen matkan merenkulun osalta vähentämään ja poistamaan kaikki siihen liittyvät tekniset ja hallinnolliset esteet. Suomen puheenjohtajakaudella vuonna 1999 neuvosto hyväksyi lyhyen matkan merenkulkua koskevan päätöslauselman, jossa neuvosto muun muassa kehotti komissiota esittämään ehdotuksia Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n FAL lomakkeiden yhdenmukaisesta käytöstä yhteisössä.

3 3 (5) Suomessa kerätään jo pääosin IMO:n FAL lomakkeisiin perustuvia tietoja. Eräitä yksityiskohtia tulee tarkentaa. Direktiivin määritelmiä olisi vielä syytä verrata IMO FAL yleissopimuksen määritelmiin ja pyrittävä mahdollisimman laajaan yhdenmukaisuuteen. Soveltamisalan osalta olisi johdonmukaista, ottaen huomioon FAL yleissopimuksen soveltamisalan ja tarkoituksen sekä direktiiviehdotuksen alkuperäisen tarkoituksen kauppamerenkulun muodollisuuksien helpottamiseksi, että huvialukset jätettäisiin selkeästi soveltamisalan ulkopuolelle. Lisäksi tulisi saada vahvistus sille, että Suomessa voidaan edelleen kerätä aluksesta muun muassa jäämaksuluokkaa koskevia tietoja väylämaksujen määräämistä varten ja alustietoja öljysuojarahastoon kerättävää maksua varten. Direktiivin implementoinnille varatun ajan tulisi olla riittävän pitkä. Komission ehdottama päivämäärä on liian aikainen ottaen huomioon direktiiviehdotuksen käsittelyyn kuluva aika. Pääasiallinen sisältö Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on helpottaa alusten satamassa käyntiä soveltamalla kaikissa jäsenvaltioissa yhtenäisiä standardeja ilmoitusmuodollisuuksien osalta. Nykyinen asiakirjakäytäntö vaihtelee jäsenmaissa ja erimuotoisten asiakirjojen käyttäminen samoihin tarkoituksiin hankaloittaa merenkulkua, erityisesti lyhyen matkan merenkulkua. Komissio esittää ehdotuksessaan, että tietojenkeruussa käytettäisiin IMO:n hyväksymiä FAL lomakkeita, siltä osin kuin yhtenäisen käytännön luominen yhteisötasolla katsotaan tarpeelliseksi. IMO:n yleissopimus kansainvälisen meriliikenteen helpottamisesta (IMO:n FAL yleissopimus) tuli voimaan Yleissopimuksen ovat hyväksyneet useimmat jäsenvaltiot, muun muassa Suomi. Sopimusvaltiot sitoutuvat helpottamaan merenkulun asiakirjamuodollisuuksia ja tavoitteena on, että kansalliset viranomaiset käyttäisivät kuutta standardoitua lomaketta, joihin merkittäisiin satamaan saapuvia ja satamista lähteviä aluksia koskevat tiedot. Lomakkeet ovat seuraavat: yleisselvitys (lomake 1), lastiluettelo (lomake 2), luettelo alusten varastoista (lomake 3), luettelo laivaväen omaisuudesta (lomake 4), miehistöluettelo (lomake 5) ja matkustajaluettelo (lomake 6). Komissio esittää ehdotuksessaan, että yhteisössä otettaisiin käyttöön edellä mainitut IMO:n FALlomakkeet 1, 3, 4 ja 5 kaikkien alusten osalta ja lomake 6 tiettyjen rahtialusten osalta. Komissio jättää lastiluettelon (lomake 2) ehdotuksen ulkopuolelle, koska kyseinen asiakirja korvataan yleensä rahtiluetteloilla, joita käytetään sekä kaupallisiin että virallisiin tarkoituksiin. Lomakkeen sisällyttäminen direktiiviin saattaisi käytännössä mutkistaa merenkulun hallintoa sen yksinkertaistamisen sijasta. Matkustajaluettelon (lomake 6) osalta komissio on arvioinut, ettei se yleensä aiheuta ongelmia. Euroopassa on käytössä vakiintuneet standardoidut menettelytavat ainakin säännöllistä liikennettä varten. Yhteisössä on myös voimassa direktiivi yhteisön jäsenvaltioiden satamiin ja satamista liikennöivillä matkustaja-aluksilla olevien henkilöiden rekisteröinnistä (98/41 EY). Komissio ehdottaa, että matkustajaluettelolomake hyväksyttäisiin jäsenvaltioissa sellaisten alusten matkustajia koskevien tietojen toimittamiseksi, jotka eivät kuulu edellä mainitun direktiivin soveltamisalaan eli enintään 12 matkustajalle rekisteröityjen rahtialusten osalta. Komission luettelemia FAL -lomakkeita käytettäisiin aina, kun jäsenvaltiot pyytävät osaa lomakkeissa vaadituista tiedoista tai kaikkia niitä osana ilmoitusmuodollisuuksia aluksen satamassa käynnin yhteydessä. Direktiiviä sovellettaisiin kaikkiin aluksiin, jotka saapuvat yhteisön satamiin tai lähtevät yhteisön satamista, lipusta tai liikenteen lajista riippumatta. Jäsenvaltiota ei kuitenkaan velvoitettaisi ottamaan käyttöön ilmoitusmuodollisuuksia, joita ne eivät nykyään vaadi. Jäsenvaltioiden ei myöskään tarvitsisi pyytää kaikkia tietoja, jotka IMO:n FALlomakkeilla voidaan antaa. Keskeistä kuitenkin on yhtenäisten käytäntöjen luomisen kannalta, että

4 jäsenvaltiot eivät voi pyytää enempää tietoja kuin lomakkeissa vaaditaan kyseisten muodollisuuksien täyttämiseksi. Komissio toteaa kuitenkin, että jäsenvaltiot voivat edelleen pyytää aluksia toimittamaan muista kuin edellä mainituissa lomakkeissa tarkoitetuista asioista tietoja jossakin toisessa muodossa. Tätä sovellettaisiin esimerkiksi alusten jäämaksuluokkaa koskevien tietojen antamiseen väylämaksun perimistä varten sekä alusten rakennetietojen antamiseen öljysuojamaksun perimistä varten. Direktiivi olisi komission ehdotuksen mukaan saatettava voimaan kansallisesti viimeistään Kansallinen käsittely Merenkulun neuvottelukunnan EU -asioiden työryhmä - kirjallinen menettely helmikuussa kokous Kansallinen lainsäädäntö Nykyiset Suomessa käytössä olevat satamassa käyntiä koskevat lomakkeet perustuvat Tullihallituksen tekemään päätökseen, joka on annettu Tullilain (1466/1994) 4 :n yleisvaltuutuksen nojalla. Merenkulkulaitoksesta annetun lain (13/1990) 2 3 momentin mukaan merenkulkulaitoksen tehtävänä on kerätä suunnittelu- ja valvontatehtäviään varten tietoja alusten liikennöinnistä Suomen satamissa sekä aluksissa kuljetettavista matkustaja- ja tavaramääristä. Tiedot on annettava aluskohtaisesti ja tavararyhmittäin. Alusten omistajat tai heidän edustajansa ja satamat ovat velvollisia antamaan merenkulkulaitokselle nämä tiedot. Merilain 1 luvun 8 :n 2 momentti (924/1998) sisältää lisäksi valtuutuksen säätää asetuksella aluksen henkilöluetteloista. Nykyiset käytössä olevat ilmoituslomakkeet, jotka ovat Tullihallituksen, Merenkulkulaitoksen ja suurimpien satamien yhteiskäyttölomakkeita, vastaavat jo pääasiassa asiasisällöllisesti IMO:n FAL lomakkeita. Uusia tietoja ei vaadittaisi annettavan uusien lomakkeiden käyttöönoton myötä. Koska direktiiviehdotus ei velvoita säätämään uusista ilmoitusvelvollisuuksista, vaan koskee ainoastaan jäsenmaissa jo vaadittavien ilmoitusten muotoa ja annettavien tietojen enimmäismäärää, on alustavien selvitysten perusteella katsottu, että direktiiviehdotuksen täytäntöönpano Suomessa ei edellyttäisi laintasoista sääntelyä. Taloudelliset vaikutukset Ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia selvitetään edelleen. Vaikka Suomessa käytössä olevat lomakkeet asiasisällöllisesti vastaavat IMO:n FAL lomakkeita, niitä jouduttaisiin uusimaan. Muutoksia on tehtävä myös saapumis- ja lähtötietojen elektronisessa ilmoittamisessa ns. Port@Net järjestelmään. Arvioidaan, että direktiivin toteuttamisen suurimmat kustannukset syntyvät Port@Net järjestelmään tehtävistä muutoksista. Kustannukset saattavat nousta yhteen miljoonaan markkaan. Joustavampi asiakirjahallinto alusten satamassa käyntien yhteydessä säästäisi aikaa ja kustannuksia sekä viranomaisten että merenkulkuelinkeinon taholla. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat seikat 4 (5)

5 5 (5) Alan elinkeino, Tullihallitus ja Merenkulkulaitos suhtautuvat myönteisesti direktiiviehdotukseen. Schengenin sopimuksen vaikutukset matkustajaluetteloinnin osalta on vielä selvitettävänä.