2.3.3 Mitatut päästöjen ja ympäristön pitoisuudet
|
|
- Urho Honkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2.3.3 Mitatut päästöjen ja ympäristön pitoisuudet Mitattua pitoisuustietoa orgaanisten haitallisten aineiden esiintymisestä Suomessa on saatavilla rajoitetusti. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen jätevedestä ja jätevesiä vastaanottavasta vesistöstä (vesi, sedimentti ja kala) mitattu pitoisuustieto on suurelta osin peräisin Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman VESKA I- Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksesta, mutta myös muiden tutkimusten ja selvitysten tuloksia on käytetty. Kaatopaikkojen suotovedet ja hulevedet eivät kuuluneet VESKAI-kartoitukseen ja niiden osalta on käytetty muiden tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Ensisijaisesti on pyritty käyttämään aineiden pitoisuustietoa Suomesta, mutta joissakin tapauksissa kuten hulevesien kohdalla on riskinarvioinnissa käytetty muiden pohjoismaiden ainepitoisuustietoa. Muiden pohjoismaiden olosuhteet kuten ilmasto sekä aineiden käyttökohteet ja -määrät lienevät saman tapaisia kuin Suomessa. Aineiden mitattua pitoisuustietoa jätevedessä ja pintavedessä on verrattu ehdotettuihin ympäristönlaatunormeihin (EQS-arvoihin) tai kynnysarvoihin (taulukot 2.1A ja B). Aineiden mitattua pitoisuustietoa sedimentissä ja kaloissa on verrattu määritettyihin haitattomiin pitoisuuksiin (taulukot 2.2 ja 2.3). Mitattua pitoisuustietoa ei ollut saatavilla Suomesta tai muista pohjoismaista seuraavista yhdisteistä: - (Bentsotiatsoli-2-yylitio)metyylitiosyanaatti (TCMTB, CAS ) - 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli (bronopoli, CAS ) - Di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidi (MBTS, CAS ) - Bentsotiatsoli-2-tioli (MBeT, CAS ) - Resorsinoli (1,3-bentseenidioli) CAS ) - Oktametyylisyklotetrasiloksaani (CAS ) kloori-3-metyylifenoli (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella 4-kloori- 3-metyylifenolin pitoisuudet kymmenen suomalaisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä sekä niiden kuormituksen vastaanottavissa vesistöjen pintavedessä ja sedimentissä ovat sekä alle määritysrajan että vastaavien haitattomien pitoisuusarvojen (taulukko 2.19). On huomattava, että aineen määritysraja sedimentissä on niin korkea, että ei voida varmuudella todeta aineen olevan haitaton sedimentissä. Useimmista näytteenottopaikoista on otettu vain yksi näyte. 63
2 Taulukko VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut 4-kloori-3-metyylifenolin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi µg/l min x maks Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. Helsinki <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Tampere <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Jyväskylä <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Lappeenranta <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Oulu <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Kemi <0,1 <0,1 <0, Joensuu <0,1 <0,1 <0, Lahti <0,1 <0,1 <0, Hyvinkää <0,1 <0,1 <0, Lohja <0,1 <0,1 <0, Ehdotettu 9 0,04-1,0 * EQS tai muu haitaton pitoisuus * Aineelle ei ole määritetty kalan haitatonta pitoisuutta, koska aine ei ole biokertyvä (biokertyvyyskerroin BCF < 100) Klooribentseeni (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella klooribentseenin pitoisuudet 13 suomalaisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä sekä niiden kuormituksen vastaanottavissa vesistöjen pintavedessä, sedimentissä ja kaloissa ovat alle vastaavien haitattomien pitoisuusarvojen. Ainoastaan Kemin ja Hyvinkään puhdistamojen vastaanottavan vesistön sedimentissä pitoisuudet olivat yli määritysrajan (taulukko 2.20a). Kaikista näytteenottopaikoista on otettu vain yksi näyte. Taulukko 2.20a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut klooribentseenin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset on normeerattu 10 % orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuunottamatta tuloksia, jotka olivat alle määritysrajan. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi min x maks Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a Helsinki <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Tampere <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Jyväskylä <0,12 <0,12 <0, Lappeenranta <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Oulu <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Kemi <0,12 <0,12 0,03 <0,02 -- Joensuu <0,12 <0,12 <0, Lahti <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Hyvinkää <0,12 <0,12 0, Lohja <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Pori -- <0,12 <0,02 <0,02 -- Kotka <0,02 <0,02 -- Äänekoski <0, Ehdotettu 9,3 1 ja 3 2 0, EQS tai muu haitaton pitoisuus 1 Muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet 2 Talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet 64 n moniste 159
3 Kaatopaikat Klooribentseenin pitoisuudet 60 suomalaisen kaatopaikan suotovesissä ovat pienempiä kuin ehdotettu pintaveden ympäristönlaatunormi (EQS-arvo) (taulukko 2.20b). Taulukko 2.20b. Suomen kaatopaikkojen suotovesistä mitattuja klooribentseenipitoisuuksia. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille voidaan käyttää ehdotettua ympäristönlaatunormia pintavedessä (muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet: 9,3 µg/l, talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet: 3 µg/l) Selvitys Suotovesi, keskiarvo µg/l Suotovesi, maksimi µg/l 60 kaatopaikkaa 1 < 0,5 0,5 1 Marttinen ym. 2000; tiivistelmä kolmen aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista (Kalliokoski ym. 1987, Ettala ym ja Assmuth ym. 1990) ,2-diklooribentseeni (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa 1,2-diklooribentseenin pitoisuudet 13 suomalaisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä sekä vastaanottavien vesistöjen pintavedessä, sedimentissä ja kaloissa olivat sekä alle määritysrajan että haitattomien pitoisuusarvojen (taulukko 2.21a). Kaikista näytteenottopaikoista on otettu vain yksi näyte. Taulukko 2.21a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut 1,2- diklooribentseenin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Kaikki sedimenttitulokset ovat alle määritysrajan. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi min x maks Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. Helsinki <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Tampere <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Jyväskylä <0,03 <0,03 <0, Lappeenranta <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Oulu <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Kemi <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Joensuu <0,03 <0,03 <0, Lahti <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Hyvinkää <0,03 <0,03 <0, Lohja <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Pori -- <0,03 <0,05 <0,05 -- Kotka <0,05 <0,05 -- Äänekoski <0, Ehdotettu 7,4 1 ja 0,3 2 0,26 1,9 EQS tai muu haitaton pitoisuus 7,4 1 ja 0,3 2 1 Muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet 2 Talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet Kaatopaikat 1,2-diklooribentseenin pitoisuudet 60 suomalaisen kaatopaikan suotovesissä voivat olla suurempia kuin ehdotettu talousveden valmistukseen käytetyn pintaveden ympäristönlaatunormi eli EQS-arvo (taulukko 2.21b). On kuitenkin otettava huomioon, että ainepitoisuus laimenee vastaanottavassa vesistössä ja laimenemisen suuruus on vesialuekohtaista. Jos käytetään tähän aineistoon samaa laimenemiskerrointa kuin on käytetty EU:n TGD-ohjeissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdetuille päästöille (eli laimenemiskerrointa 10), saadaan keskimääräiseksi pitoisuudeksi 0,031 µg/l ja maksimipitoisuudeksi 0,28 µg/l vastaanottavassa vesistössä. 65
4 Taulukko 2.21b. Suomen kaatopaikkojen suotovesistä mitattuja 1,2-diklooribentseenipitoisuuksia. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on ehdotettu ympäristönlaatunormi pintavedessä (EQS); muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet = 7,4 µg/ l, talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet = 0,3 µg/l Selvitys Suotovesi, keskiarvo µg/l Suotovesi, maksimi µg/l 60 kaatopaikkaa 1 0,31 2,8 1 Marttinen ym. 2000; tiivistelmä kolmen aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista (Kalliokoski ym. 1987, Ettala ym ja Assmuth ym. 1990) ,4-diklooribentseeni (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella 1,4- diklooribentseenin pitoisuudet 13 suomalaisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä pitoisuudet ovat pääsääntöisesti suurempia kuin ehdotettu talousveden valmistukseen käytetyn pintaveden ympäristönlaatunormi (EQSarvo), mutta kuormituksen vastaanottavissa vesistöjen pintavedessä, sedimentissä ja kaloissa pitoisuudet ovat pienempiä kuin vastaavat haitattomat pitoisuudet (taulukko 2.22a). Monesta näytteenottopaikasta on otettu vain yksi näyte. Taulukko 2.22a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut 1,4- diklooribentseenin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset on normeerattu 10 % orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuunottamatta tuloksia, jotka olivat alle määritysrajan. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi min x maks Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. Helsinki 0,11 0,15 0,20 <0,03 <0,05 <0,05 -- Tampere 0,10 0,12 0,13 <0,03 <0,05 <0,05 -- Jyväskylä 0,10 0,10 0,11 <0,03 <0, Lappeenranta 0,04 0,07 0,11 <0,03 <0,05 <0,05 -- Oulu 0,11 0,16 0,24 <0,03 <0,05 <0,05 -- Kemi 0,09 <0,03 <0,05 <0,05 -- Joensuu 0,11 <0,03 <0, Lahti 0,12 <0,03 <0,05 <0,05 -- Hyvinkää <0,03 <0,03 <0, Lohja 0,05 <0,03 <0,05 <0,05 -- Pori -- <0,03 <0,05 <0,05 -- Kotka <0,05 <0,05 -- Äänekoski , Ehdotettu 20 1 ja0,1 2 0,9 5,2 EQS tai muu haitaton pitoisuus 20 1 ja 0,1 2 1 Muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet 2 Talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet Kaatopaikat ja hulevedet 1,4-diklooribentseenin pitoisuudet suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä voivat olla suurempia kuin ehdotettu talousveden valmistukseen käytetyn pintaveden ympäristönlaatunormi eli EQS-arvo (taulukko 2.22b). On kuitenkin otettava huomioon, että ainepitoisuus laimenee vastaanottavassa vesistössä ja laimenemisen suuruus on vesialuekohtaista. Jos käytetään tähän aineistoon samaa laimenemiskerrointa kuin on käytetty EU:n TGD-ohjeissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdetuille päästöille (eli laimenemiskerrointa 10), saadaan maksimipitoisuudeksi 0,05 µg/l vastaanottavassa vesistössä. 1,4-diklooribentseeniä ei ole mitattu Suomessa hulevesistä, mutta tanskalaisten tutkimusten mukaan ainetta löytyy hulevesistä vaikkakin pienempinä pitoisuuksina kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.22b). 66 n moniste 159
5 Taulukko 2.22b. Suomen kaatopaikkojen suotovesistä mitattuja 1,4-diklooribentseenipitoisuuksia. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on ehdotettu ympäristönlaatunormi pintavedessä (EQS); muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet = 20 µg/l ja talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet = 0,1 µg/l. Selvitys Suotovesi, keskiarvo µg/l Suotovesi, maksimi µg/l Kaatopaikkojen suotovedet, Suomi 60 kaatopaikkaa 1 <1 <1 6 kaatopaikkaa 2 ei ilm. 0,5 Hulevedet, Tanska moottoritie 3 0,006 ei ilm. asuinalue 3 0,008 ei ilm. 1 Marttinen ym. 2000; tiivistelmä kolmen aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista (Kalliokoski ym. 1987, Ettala ym ja Assmuth ym. 1990) 2 Kettunen ym. 2000; Tutkitut kaatopaikat olivat Kapula (Hyvinkää), Kontionsuo (Joensuu), Mustankorkea (Jyväskylä), Rusko (Oulu), Tarastenjärvi (Tampere) ja Ämmässuo (Espoo), vuoden 1998 selvityksiä. Kontionsuon ja Ruskon kaatopaikoilta ei löytynyt ainetta. 3 Kotola & Nurminen 2003, jonka lähteenä Kjolholt ym Dibutyyliftalaatti (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella dibutyyliftalaatin pitoisuudet suomalaisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä ovat pienempiä kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (ehdotettu pintaveden ympäristönlaatunormi, EQS-arvo). Sedimentin pitoisuudet ovat kuitenkin kohonneita monen vastaanottavan vesistön sedimentissä ja ylittävät haitattoman pitoisuuden Lahdessa ja Hyvinkäällä. Kalojen pitoisuudet olivat pienempiä kuin määritysraja, mutta johtuen korkeasta määritysrajasta, ei tulosten perusteella voi sanoa alittuuko haitaton pitoisuus (taulukot 2.23a ja b). Kaikista VESKA I-kartoituksen kohteilta on sedimentti- ja kalanäytteitä otettu vain kerran. Taulukko 2.23a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut dibutyyliftalaatin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset on normeerattu 10 % orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuunottamatta tuloksia, jotka olivat alle määritysrajan. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. Helsinki ,30 <0,03 -- Tampere <0,05 <0,03 -- Jyväskylä , Lappeenranta ,2 <0,03 -- Oulu <0,05 <0,03 -- Kemi ,3 <0,03 -- Joensuu , Lahti ,4 <0,03 -- Hyvinkää , Lohja ,0 <0,03 -- Pori <0,05 <0,03 -- Kotka ,10 <0,03 -- Äänekoski <0, Ehdotettu EQS tai muu haitaton pitoisuus ,018 67
6 Taulukko 2.23b. Dibutyyliftalaatin pitoisuudet yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla Suomessa ja Pohjoismaissa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on haitaton pitoisuus pintavedessä (10 µg/l). k.a. = kuiva-aine, < DL = alle määritysrajan. Jäteveden puhdistamo Tuleva jätevesi Puhdistettu jätevesi Liete * mg/kg k.a. Suomi 1 Espoo 3 9 <DL Jyväskylä <DL Virrat 4 6 <DL 1 Toivakka 4 6 <DL ei ilm. Ruotsi ,1-2 ei ilm. Pohjoismaat 3 < <DL 2 <DL 23 1 Marttinen ym. 2003: näytteet otettu vuosina EU-RAR 2003: yksi ruotsalainen jätevedenpuhdistamo, tutkimus vuodelta Nordic Council of Ministers 1996: 4-6 jätevedenpuhdistamoa paitsi lietenäytteitä on otettu useilta kymmeniltä puhdistamoilta, näytteet otettu ennen vuotta 1996 * anaerobisesti mädätetty ja kuivattu, paitsi Virtojen puhdistamon liete, joka on vain kuivattu Kaatopaikat ja hulevedet Dibutyyliftalaatin pitoisuudet suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä voivat olla suurempia kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.23c). On kuitenkin otettava huomioon, että ainepitoisuus laimenee vastaanottavassa vesistössä ja laimenemisen suuruus on vesialuekohtaista. Jos käytetään tähän aineistoon samaa laimenemiskerrointa kuin on käytetty EU:n TGD-ohjeissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdetuille päästöille (eli laimenemiskerrointa 10), saadaan maksimipitoisuudeksi 1,7 µg/l vastaanottavassa vesistössä. Dibutyyliftalaattia ei ole mitattu Suomessa hulevesistä, mutta tanskalaisten tutkimusten mukaan ainetta löytyy hulevesistä vaikkakin pienempinä pitoisuuksina kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.23c). Taulukko 2.23c. Mitattuja dibutyyliftalaatti-pitoisuuksia kaatopaikkojen suotovesissä Suomessa ja hulevesissä Tanskassa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on haitaton pitoisuus pintavedessä (10 µg/l). Selvitys Suoto- / hulevesi, keskiarvo µg/l Suoto- / hulevesi, maksimi µg/l Suoto- / hulevesi, vaihteluväli µg/l Kaatopaikkojen suotovedet, Suomi 60 kaatopaikkaa 1 0,43 2,0 ei ilm. 6 kaatopaikkaa 2 ei ilm. 17 3, kaatopaikkaa 3 ei ilm. 17 <1-17 Hulevedet, Tanska moottoritie 4 ei ilm. 4,8 0,19 4,8 moottoritie 5 1,5 ei ilm. ei ilm. asuinalue 5 1,1 ei ilm. ei ilm. 1 Marttinen ym. 2000; tiivistelmä kolmen aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista (Kalliokoski ym. 1987, Ettala ym ja Assmuth ym. 1990) 2 Kettunen ym. 2000; Tutkitut kaatopaikat olivat Kapula (Hyvinkää), Kontionsuo (Joensuu), Mustankorkea (Jyväskylä), Rusko (Oulu), Tarastenjärvi (Tampere) ja Ämmässuo (Espoo), vuoden 1998 selvityksiä. Kontionsuon ja Ruskon kaatopaikoilta ei löytynyt ainetta. 3 Marttinen ym. 2003; Toimivat kaatopaikat: Ämmässuo (Espoo), Jyväskylä, Tampere, Hyvinkää, Iisalmi, Lahti, Nurmijärvi & Joensuu. Suljetut kaatopaikat: Konnus (Leppävirta), Palokka (Jyväskylä) & Mankkaa (Espoo), vuosien selvityksiä. 4 Lehmann ym Kotola & Nurminen 2003, jonka lähteenä Kjolholt ym n moniste 159
7 Bentsyylibutyyliftalaatti (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella bentsyylibutyyliftalaatin pitoisuudet suomalaisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä ovat pienempiä kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (ehdotettu pintaveden ympäristönlaatunormi, EQS). Myös vastaanottavan vesistön sedimentissä pitoisuudet ovat pienempiä kuin arvioitu haitaton pitoisuus sedimentissä. Tampereella, Lappeenrannassa, Oulussa ja Lahdessa kalojen pitoisuudet ylittävät määritysrajan, mutta ovat pienempiä kuin arvioitu haitaton pitoisuus (taulukot 2.24a ja b). Kaikista VESKA I-kartoituksen kohteilta on sedimenttija kalanäytteitä otettu vain kerran. Taulukko 2.24a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut bentsyylibutyyliftalaatin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset on normeerattu 10 % orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuunottamatta Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Helsinki <0,05 <0,03 -- Tampere <0,05 0,09 -- Jyväskylä <0, Lappeenranta <0,05 0,06 -- Oulu <0,05 0,03 -- Kemi <0,05 <0,03 -- Joensuu <0, Lahti <0,05 0,06 -- Hyvinkää <0, Lohja <0,05 <0,03 -- Pori <0,05 <0,03 -- Kotka <0,05 0,09 -- Äänekoski , Ehdotettu EQS tai muu haitaton pitoisuus 10 6,3 1,4 Liete mg/kg k.a. 69
8 Taulukko 2.24b. Bentsyylibutyyliftalaatin pitoisuudet yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla ja vastaanottavan vesistön vedessä ja sedimentissä Suomessa ja Pohjoismaissa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on haitaton pitoisuus pintavedessä ja sedimentissä. k.a. = kuiva-aine, < DL = alle määritysrajan. Jätevedenpuhdistamo / päästölähde / vesistö Puhdistamaton jätevesi Puhdistettu jätevesi Liete * mg/kg k.a. Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Suomi, puhdistamoita Espoo < 1 3 < DL - 1 < Jyväskylä 3 5 < DL < DL - - Virrat < 1 3 < DL < DL - - Toivakka 2 3 < DL ei ilm. - - Ruotsi Henriksdal, puhdistamo 2 ei ilm. 6 ei ilm. - - Göteborg, puhdistamo 2 ei ilm. 17 ei ilm. - - Sjölunda, puhdistamo 2 ei ilm. < DL ei ilm. - - Järviä ,8-19 Länsirannikko ,06 0,17 Norja Puhdistamoita 5 0,3 0,6 < 0,06 0,5 ei ilm. - - Puhdistamo 6 1,3 ei ilm. ei ilm. - - Huoltoasema 0, Autokorjaamoita < 0, Pesuloita 8, Kotitaloudet 7 < 0, Järviä < DL - < 0,06 - Ehdotettu EQS tai 10 6,3 muu haitaton pitoisuus 1 Marttinen ym. 2003: näytteet otettu vuosina EU-RAR 2004: kolme Ruotsin suurinta jätevedenpuhdistamoa, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: useita pieniä ("suburbaaneja") ruotsalaisia järviä, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: Ruotsin länsirannikolla 33 näytteenottopaikkaa, joista neljästä löytyi em. pitoisuudet, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: kolme norjalaista jätevedenpuhdistamoa, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: norjalainen jätevedenpuhdistamon sekä siihen liittyneiden pienteollisuus-laitosten ainepitoisuus lähtevässä jätevedessä, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: 240 norjalaisen kotitalouden (800 ihmistä) puhdistamattoman jäteveden ainepitoisuus, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: useita norjalaisia järviä, tutkimus vuodelta 1996 * anaerobisesti mädätetty ja kuivattu, paitsi Virtojen puhdistamon liete, joka on vain kuivattu Kaatopaikat ja hulevedet Bentsyylibutyyliftalaatin pitoisuudet suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä ja hulevesissä ovat todennäköisesti pienempiä kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.24c). 70 n moniste 159
9 Taulukko 2.24c. Mitattuja bentsyylibutyyliftalaatti-pitoisuuksia kaatopaikkojen suotovesissä ja hulevesissä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on haitaton pitoisuus pintavedessä (ehdotettu EQS = 10 µg/l), < DL = alle määritysrajan Selvitys Suoto- / hulevesi, keskiarvo µg/l Suoto- / hulevesi, maksimi µg/l Suoto- / hulevesi, vaihteluväli µg/l Kaatopaikkojen suotovedet Suomi, 11 kaatopaikkaa 1 ei ilm. 1 < DL - 1 Ruotsi, Grytin kaatopaikka 2 8 ei ilm. ei ilm. Hulevedet, Tanska moottoritie 3 0,59 ei ilm. ei ilm. asuinalue 3 0,2 ei ilm. ei ilm. erilaisia päällystettyjä alueita 4 0,41 ei ilm. ei ilm. 1 Marttinen ym. 2003: toimivat kaatopaikat: Ämmässuo (Espoo), Jyväskylä, Tampere, Hyvinkää, Iisalmi, Lahti, Nurmijärvi & Joensuu. Suljetut kaatopaikat: Konnus (Leppävirta), Palokka (Jyväskylä) & Mankkaa (Espoo), vuosien selvityksiä. 2 EU-RAR 2004: tutkimus vuodelta Kotola & Nurminen 2003; tutkimus vuodelta OSPAR 2004, tulokset vuodelta Nonyylifenolit (NP) ja nonyylifenolietoksylaatit (NPE) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella nonyylifenolien ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet suomalaisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä ovat paikoin (mm. Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta ja Oulu) suurempia kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (ehdotettu pintaveden kynnysarvo ). Vastaanottavan vesistön pintavedestä on löytynyt NP- ja NPE-yhdisteitä, mutta pitoisuudet ovat pääsääntöisesti alhaisempia kuin haitaton pitoisuus pintavedessä. Vastaanottavassa vesistön sedimentin pitoisuuksista löytyy hyvin vähän tietoa Suomesta, mutta on mahdollista, että ainetta löytyy sieltä merkittävinäkin pitoisuuksina (taulukot 2.25a ja b). Monelta VESKA I-kartoituksen näytteenottopaikalta on otettu vain yksi näyte. Taulukko 2.25a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet TEF-yksikköinä vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. min x maks min x maks Helsinki <0,2 1 0,13 0,20 <0, Tampere 0,18 0,29 0,38 0, Jyväskylä <0,2 1 0,25 0,55 0, Lappeenranta <0,2 1 0,36 0,57 0, Oulu 0,73 0,76 0,80 0, Kemi <0,2 1 0, Joensuu <0,2 1 0, Lahti 0,16 0, Hyvinkää 0,20 0, Lohja <0,2 1 0, Pori <0, Ehdotettu 0,33 0,180 0,4 3 8,7 EQS tai muu haitaton pitoisuus 1 sekä nonyylifenoli että etoksylaatit < 0,2 µg/l 2 Tulos etoksylaattia; nonyylifenoli < 0,2 µg/l 3 BCF /kg 71
10 Taulukko 2.25b. Nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla ja vastaanottavan vesistön vedessä ja sedimentissä Suomessa ja Ruotsissa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on aineen haitaton pitoisuus pintavedessä ja sedimentissä. k.a. = kuiva-aine, < DL = alle määritysrajan, NP = nonyylifenoli, NP1EO = nonyylifenolimonoetoksylaatti, NP2EO = nonyylifenolidietoksylaatti NPE = nonyylifenolietoksylaatit-aineryhmä. Päästölähde / vesistö Puhdistamaton jätevesi Puhdistettu jätevesi Suomi Puhdistamo, Helsinki 1-0,54 NP 0,71 NP1EO 0,69 NP2EO Puhdistamo, Lohja 1-0,13 NP 0,15 NP2EO Itä-Suomi 2 Ruotsi Puhdistamoita NP NPE 0,6-37 NP <0,1-15 NP1EO 0,6-12 NP2EO NP NPE 0,4-18 NP 0,1-4,7 NP1EO <0,1-6,0 NP2EO 3 Liete mg/kg k.a. Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a ,1 0,8 0,180-0,890 Liete I: 17,2 NP 4 Liete II: NP 5 Liete III: ka 3,9 NP Vesistö ,2 7 - Sedimentti Ehdotettu EQS tai muu haitaton pitoisuus 0,067-5,3 8 0,012-0,51 9 <0,02-0, ,33 0,180 1 Nakari 2003: jätevesinäytteet otettu kesäkuussa EU-RAR 2002: itä-suomalainen jätevedenpuhdistamo ja sen kuormituksen vastaanottava järvi (pintavesi- ja sedimenttinäyte otettu 1 km etäisyydeltä purkupisteestä). Puhdistamolle tulee NPE-yhdisteitä sisältäviä puhdistusaineita käyttävästä autopesulasta, tutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: jätevesitutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: vuoden 2002 kansallinen keskiarvo, noin 400 näytettä, lietetutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: Tukholman jätevedenpuhdistamo, 2 näytettä, lietetutkimus vuodelta Gawlik & Bidoglio 2004: ruotsalainen jätevedenpuhdistamo / -puhdistamoita, 19 näytettä, lietetutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: pintavesitutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: Tukholman läheisyydessä sijaitsevat "suburbaanit" järvet, 13 näytettä, sedimenttitutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: Tukholman keskusta, 7 näytettä, sedimenttitutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: Itämeren rannikko, 14 näytettä, sedimenttitutkimus vuodelta 2003 Kaatopaikat ja hulevedet Nonyylifenolien ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä ja hulevesissä voivat olla suurempia kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.25c). Myös vastaanottavissa vesistöissä pitoisuudet voivat ylittää haitattoman pitoisuuden pintavedessä, jos käytetään tähän aineistoon samaa laimenemiskerrointa kuin on käytetty EU:n TGD-ohjeissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdetuille päästöille eli laimenemiskerrointa n moniste 159
11 Taulukko 2.25c. Mitattuja nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuuksia kaatopaikkojen suotovesissä, hulevesissä ja pohjavesissä Ruotsissa ja Tanskassa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on aineen haitaton pitoisuus pintavedessä (0,33 µg/l) < DL = alle määritysrajan. Selvitys Suoto- / hule- / pohjavesi µg/l 1,5-4,1 NP Kaatopaikkojen suotovedet, Ruotsi 1 5,4-6,0 NP1EO 0,7 NP2EO 0,2-0,8 NP Hulevedet, Ruotsi 1 0,2-14 NP1EO 0,3-10 NP2EO Hulevedet, Tanska 2 Asuinalue k.a. 5,8 NP+NP1-2EO Moottoritie k.a. 5,6 NP+NP1-2EO 2,5 NP Pohjavedet, Ruotsi 1 0,2-0,4 NP1EO 0,5 NP2EO 1 Remberger ym. 2003: tutkimukset vuodelta Kotola & Nurminen 2003, jonka lähteenä tanskalainen tutkimus vuodelta 1997 (Kjolholt ym. 1997) Riskinarvion johtopäätökset Edellä esitettyjen riskinarviointien perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset ainekohtaisesti. Klooribentseeni (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - torjunta-ainevalmisteiden valmistuksessa käytetyn välituotteen valmistuksessa - torjunta-ainevalmisteiden valmistuksessa Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. 1,2-diklooribentseeni (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - meriliikenteessä käytettyjen laivojen koneiden ja niiden osien huollossa Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. 1,4-diklooribentseeni (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - tekstiilien viimeistelyssä biosidinä - kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen (mm. tekstiilien viimeistely- ja pesu-/kosmetiikka-aineiden) valmistuksessa Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. Dibutyyliftalaatti (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta ja Tanskasta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: 73
12 - maalien, lakkojen, painovärien ja vastaavien päällysteiden valmistuksessa Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. Bentsyylibutyyliftalaatti (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä ei arvioida aiheutuvan riskiä vesiympäristölle, mutta koska käyttömäärä oli vuonna 2003 selvästi suurempi kuin vuonna 2002 (jonka käyttömäärätiedoilla riskinarviointi on tehty), voi riskinarviointi aliarvioida riskiä vesiympäristölle. Lisäksi bentsyylibutyyliftalaattia epäillään hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi. Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. Nonyylifenolit (NP) ja nonyylifenolietoksylaatit (NPE) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa keiton ja pesun apuaineena - maalien, lakkojen, painovärien ja vastaavien päällysteiden valmistuksessa raaka-aineena - teollisuudessa tai muussa ammattimaisessa siivouksessa puhdistus- ja pesuaineena - konepajateollisuudessa metallin työstössä ja päällystämisessä voitelu- ja jäähdytysaineena sekä lastuamis- ja hiontanesteenä - lentokentillä ilma-alusten jäänmuodostumista ehkäisevissä jäänestoaineissa Mitatun pitoisuustiedon perusteella aineen pitoisuus voi ylittää ehdotetun pintaveden ympäristönlaatunormin vesistöissä, joihin purkautuu: - kaatopaikkojen suotovesiä - hulevesiä Valtioneuvoston asetuksella (596/2004) on rajoitettu nonyylifenolien ja etoksylaattien käyttöä edellä mainituissa kohteissa lukuunottamatta ilma-alusten jäänestoa. Rajoitus tuli voimaan Koska yhteisötasolla nonyylifenolille tullaan asettamaan lainsäädännöllisesti sitova ympäristönlaatunormi ainakin pintavedelle, esittää työryhmä tässä vaiheessa asetettavaksi aineelle kynnysarvon pintavedelle. (Bentsotiatsoli-2-yylitio)metyylitiosyanaatti (TCMTB, CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa ei aineesta ole ollut käytettävissä. Arvioinnin perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - nahan valmistuksessa; laukkujen ja jalkineiden valmistuksessa käytetty biosidi ja antimikrobiologisesti vaikuttava lisäaine - massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa käytetty limantorjuntaaine - limantorjunta-valmisteiden valmistuksessa - puunsuoja-aineiden valmistuksessa. 74 n moniste 159
13 Analytiikan puutteellisuuden johdosta työryhmä esittää asetettavaksi aineelle kynnysarvon pintavedelle. Bronopoli (2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli) (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa ei aineesta ole ollut käytettävissä. Arvioinnin perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - kalanviljelyssä kalanmädillä vesihomeen torjuntaan käytetty eläinlääke - massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa käytetty limantorjuntaaine - limantorjunta-valmisteiden valmistuksessa. Analytiikan puutteellisuuden johdosta työryhmä esittää asetettavaksi aineelle ns. kynnysarvon pintavedelle. Bentsotiatsoli-2-tioli (MBeT, CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa ei aineesta ole ollut käytettävissä. Arvioinnin perusteella bentsotiatsoli-2-tioli n ja sen Na-suolan sekä di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidin käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa limantorjunta-aineena käytettäessä - limantorjunta-valmisteiden valmistuksessa - renkaiden uusiokäyttö mm. teiden ja kaatopaikkojen rakenteissa. Analytiikan puutteellisuuden johdosta työryhmä esittää asetettavaksi aineelle kynnysarvon pintavedelle. Resorsinoli (1,3-bentseenidioli) (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa ei aineesta ole ollut käytettävissä. Arvioinnin perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - resorsinoli-hartsiliimojen valmistuksessa raaka-aineena - vanerin ja muiden puulevyjen (liimapuun) valmistuksessa käytetyissä liimoissa - metallien valussa käytettyjen muottien kovetteena. Analytiikan puutteellisuuden johdosta työryhmä esittää asetettavaksi aineelle kynnysarvon pintavedelle. 4-kloori-3-metyylifenoli (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Tulosten perusteella aineen käytöstä ei todennäköisesti aiheudu riskiä vesiympäristölle. Työryhmä esittää, että aine poistetaan haitallisten aineiden listalta eikä sille ole tarvetta asettaa ympäristönlaatunormia tai kynnysarvoa. Di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidi (MBTS, CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä kirjallisuudesta löydettyyn mitattuun tietoon. Tulosten mukaan aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle sen hajoamistuotteen bentsotiatsoli-2-tiolin kaut- 75
14 ta, mutta asia edellyttää vielä lisätutkimuksia. Siten di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidi tulee huomioida yhtenä bentsotiatsoli-2-tiolin päästölähteenä. Työryhmä katsoo, että di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidille ei ole tarvetta asettaa ympäristönlaatunormia eikä kynnysarvoa. Aine voidaan poistaa haitallisten aineiden listalta. Oktametyylisyklotetrasiloksaani (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat uuteen tietoon aineen hajoamisesta sekä mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa Suomesta ei ole ollut käytettävissä. Uusimman tutkimustiedon perusteella aine todettiin hajoavan hydrolyyttisesti nopeasti ja aine todennäköisesti poistetaan PBT-listalta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä ei todennäköisesti aiheudu riskiä vesiympäristölle. Työryhmä katsoo, että oktametyylisyklotetrasiloksaanille ei ole tarvetta asettaa ympäristönlaatunormia eikä kynnysarvoa. Aine voidaan poistaa haitallisten aineiden listalta. 2.4 Riskinhallintakeinot Ehdotetuista kansallisesti valituista haitallisista aineista on nykyisin käytön ja päästöjen rajoituksia dibutyyliftalaatilla, bentsyylibutyyliftalaatilla ja nonyylifenoleilla/nonyylifenolietoksylaateilla (liite 3) Ympäristölupamenettely ja tarkkailu Ympäristönsuojelulain ja asetuksen mukaan haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöille on asetettava tarpeelliset lupamääräykset johdettaessa niitä vesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin, jos näistä aineista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Toiminnanharjoittajan tulee lupahakemuksessa antaa selvitys siitä, joutuuko jätevesiin mahdollisesti nyt tarkastelun alla olevia aineita ja missä määrin. Tämä koskee kaikkia ympäristöluvan varaisia toimialoja riippumatta siitä minkä merkittävyysluokan päästölähde kyseessä on riskinarvion mallinnuksen perusteella. Lupaviranomainen ratkaisee tapauskohtaisesti päästöjen hallintatoimien tarpeen ja tarkkailun velvoitteet ottaen kuitenkin huomioon aineita koskevat oikeudelliset määräykset. Taulukossa 2.26 on esitetty ainekohtaisesti ne toimialat, joita on erityisen tarkasti syytä tarkastella ympäristölupamenettelyssä arvioitaessa vesiympäristölle aiheutuvia riskejä sekä seurattaessa ja tarkkailtaessa vesimuodostumissa aineiden pitoisuuksia vedessä, kalassa tai sedimentissä. Lisäksi taulukossa on esitetty toimialat, jotka ovat usein liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriin ja siten voivat kuormittaa kansallisesti valituilla haitallisilla aineilla merkittävästi yhdyskuntajätevedenpuhdistamoja. Vesihuoltolaitos valvoo, että teollisuusjätevesisopimusten ehtoja noudatetaan. Jos vesihuoltolaitosten verkkoon jätevetensä johtavalla yrityksellä on ympäristölupa, lupamääräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain määräysten nojalla joko kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai alueellinen ympäristökeskus. 76 n moniste 159
15 Taulukko Aineet ja toimialat, joista voi riskinarvioinnin perusteella aiheutua riskiä vesiympäristölle ja joilla ympäristölupamenettelyllä pystytään vähentämään päästöjä. Asteriskillä (*) on osoitettu toimialat, jotka ovat mahdollisesti liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriin ja joiden valvontaan vesihuoltolaitosten kannattaa erityisesti keskittyä. NACE-toimiala Käyttötarkoitus Elinkaaren vaihe Klooribentseeni 242 Torjunta-aineiden ja muiden maatalouskemikaalien valmistus Välituote kasvinsuojeluaineen valmistuksessa / liuotin 1,2-diklooribentseeni 632 Muu liikennettä palveleva toiminta Laivojen huollossa käytetty koneiden ja niiden osien puhdistusaine 1,4-diklooribentseeni 173 Tekstiilien viimeistely * 24 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen (mm. tekstiilien viimeistely- ja pesu-/kosmetiikka-aineiden) valmistus * Dibutyyliftalaatti 243 Maalien, lakan, painovärien yms. valmistus * Desinfiointiaine ja yleinen biosidivalmiste Hajuste, desinfiointiaine ja yleinen biosidivalmiste, tuholaistorjunta Liima- ja sideaine, väriaine, pehmitin Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit 21 Massan, paperin ja paperituotteiden Keiton ja pesun apuaine valmistus 243 Maalien, lakan, painovärien yms. valmistus Stabilaattori ja emulgointiaine * Siivous Puhdistus- ja pesuaine 285 Metallin työstö ja päällystäminen; yleinen konepajateollisuus * Voitelu- ja jäähdytysaine / lastuamis- ja hiontaneste 62 - Ilmaliikenne * Ilma-alusten jäänestoaine TCMTB ((bentsotiatsoli-2-yyli-tio)metyylitiosyanaatti) 19 - Nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden Desinfiointiaineet ja yleiset valmistus * biosidivalmisteet / antimikrobiologisesti vaikuttava lisäaine 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden Säilytysaine / limantorjunta-aine valmistus 243 Maalien, lakan, painovärien yms. valmis- Maalin tavoin käytettävä puun- Kasvinsuojeluaineiden formulointi Ammattimainen käyttö Biosidivalmisteiden teollinen käyttö Formulointi Maalien formulointi Teollinen käyttö Formulointi Teollinen ja ammattimainen käyttö Teollinen käyttö Ammattimainen käyttö lentokentillä Teollinen käyttö Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö Maalien formulointi tus * suoja-aine 246 Limantorjunta-valmisteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden formulointi Bronopoli (2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli) 050 Kalastus, kalanviljely ja niihin liittyvät palvelut Kalankasvatuksen eläinlääke Eläinlääkkeen ammattimainen käyttö 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö 246 Limantorjunta-valmisteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden formulointi MBeT (bentsotiatsoli-2-tioli) 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö 246 Limantorjunta-valmisteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden formulointi Resorsinoli (1,3-bentseenidioli) 202 Vanerin ja muiden puulevyjen & 203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus * Liima- ja sideaineet 246 Liiman valmistus Resorsinolifenolihartsi-liiman raaka-aine 275 Metallien valu * Metallien valussa käytettyjen muottien kovetteena Liimavalmisteiden teollinen käyttö Liimavalmisteiden formulointi Metallivalumuottien teollinen käyttö 77
16 Kaatopaikkojen päästöjen selvittämistä ja kuormituksen merkittävyyden arviointia tulisi tehostaa. Lupapäätöksissä tulisi asettaa tarvittaessa tarkkailuvelvoitteet tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikkojen suotovesille ja vesistötarkkailulle erityisesti seuraavien aineiden osalta: - 1,2-diklooribentseeni - 1,4-diklooribentseeni - Dibutyyliftalaatti - Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit - Resorsinoli (1,3-bentseenidioli) - Bentsotiatsoli-2-tioli - 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli - (Bentsotiatsoli-2-yylitio)metyylitiosyanaatti Hulevesien kautta vesistöihin päätyvä ainekuormitus tulisi selvittää erityisesti seuraavien aineiden osalta: - Dibutyyliftalaatti - Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit - Bentsotiatsoli-2-tioli - (bentsotiatsoli-2-yylitio)metyylitiosyanaatti Ympäristöhallinto tehostaa haitallisia aineita koskevan tiedon kokoamista yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa ja varmistaa että tiedot ovat toiminnanharjoittajien saatavilla Suojauskemikaalien ja biosididirektiivin mukainen biosidivalmisteiden ennakkotarkastus- ja hyväksymismenettely Euroopan parlamentin ja neuvoston biosidivalmisteita koskeva direktiivi 98/8/ EY oli pantava täytäntöön EU:n jäsenmaissa mennessä. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa haitallisia eliöitä torjumaan tarkoitettujen biosidivalmisteiden markkinoille luovuttamista koskeva lainsäädäntö sekä taata terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso. Direktiivin piiriin kuuluu 23 erilaista valmisteryhmää. Siirtymäajan jälkeen markkinoille saa luovuttaa vain sellaisia biosidivalmisteita, jotka on hyväksytty tai rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ja joiden sisältämät tehoaineet on arvioitu ja sisällytetty direktiivin liitteeseen. Siirtymäaikana Suomessa jatketaan puunsuoja- ja limantorjuntakemikaalien ennakkohyväksymismenettelyjä, kunnes valmisteiden sisältämien tehoaineiden hyväksymisestä direktiivin liitteeseen on tehty päätös. Samoin menetellään torjunta-aineiden osalta, jotka aiemmin ovat kuuluneet torjunta-ainelainsäädännön piiriin. Tällaisia ovat muualla kuin maataloudessa käytettävät jyrsijä-, hyönteis-, punkki- ja nilviäismyrkyt sekä hyönteiskarkoitteet. Lisäksi kiinnittymisenesto- eli ns. antifouling-valmisteilta, joille Suomessa ei aiemmin ole ollut rekisteröinti- tai hyväksymismenettelyä, edellytetään uusien säädösten mukaisesti biosididirektiivin mukaista hyväksymistä lähtien. Muita direktiivin voimaantullessa markkinoilla olleita tehoaineita hyväksymismenettelyt eivät vielä toistaiseksi koske. Nykyinen suojauskemikaalien ennakkotarkastus- ja hyväksymismenettely Nykyisin on suojauskemikaaleilla käytössä kemikaalilain mukainen ennakkotarkastus- ja hyväksymismenettely. Suojauskemikaalia ei saa valmistaa, tuoda maahan, luovuttaa myyntiin eikä käyttää ilman ennakkohyväksymistä. 78 n moniste 159
17 Hyväksymistä on haettava kemikaaleille, jotka on tarkoitettu: 1) puutavaran käsittelyyn suojaamaan sitä haitallisten eliöiden aiheuttamalta pilaantumiselta tai tuholta (puunsuojakemikaali) taikka 2) jäähdytys- ja kiertovesijärjestelmässä ehkäisemään haitallisten pieneliöiden kasvun aiheuttamaa limoittumista ja tukkeutumista tai selluloosamassan ja puupitoisen massan suojaamiseen haitallisten eliöiden aiheuttamalta pilaantumiselta ja tuholta (limantorjuntakemikaali). Kemikaali on hyväksyttävä käytettäväksi suojauskemikaalina, jos se on käyttötarkoitukseensa sopiva eikä kemikaali eivätkä sillä käsitellyt tuotteet kemikaalia ohjeiden mukaan käytettäessä aiheuta ilmeistä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tämä edellyttää suojauskemikaalien terveys- ja ympäristöriskien arviointia. Arviointi tehdään valmistekohtaisesti ja kaikille valmisteen sisältämille tehoaineille (valmisteen vaikuttava ainesosa). Suojauskemikaalien ympäristöriskinarviointi tehdään EU:n TGD-riskinarviointiohjeiden mukaisesti: a.) Tutkimukset tehoaineen kohtalosta ympäristössä: fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, kulkeutuminen, hajoaminen ja kertyminen eliöihin >laskentamallit >arvioitu pitoisuus ympäristössä (PEC, Predicted Environmental Concentration) b.) Tutkimus tehoaineen myrkyllisyydestä aktiivilietteen mikrobeille >arvioitu vaikutukseton pitoisuus biologisen puhdistamon mikrobeille (PNEC, Predicted No-Effect Concentration) c.) Tutkimukset tehoaineen myrkyllisyydestä vesieliöille (levä, Daphnia, kala) >tulos herkimmältä tutkitulta lajilta ja turvakerroin >arvioitu vaikutukseton pitoisuus vesieliöille (PNEC) d.) Riskin luonnehdinta PEC/PNEC-suhteen avulla Suojauskemikaalin hyväksymispäätös sisältää seuraavia määräyksiä: - Tehoaineen vaikutukseton pitoisuus biologisella puhdistamolla ja vesistössä - Tehoaineen pitoisuus jätevesiä vastaanottavassa vesistössä ei saa ylittää aineen vesieliöille vaikutuksettomaksi arvioitua pitoisuutta - Varmistettava laitoskohtaisesti suunnitellulla annostelulla, mittaamalla tai arvioimalla laskennallisesti aineen pitoisuuksia jätevedessä ja jäteveden purkualueella, että aineen vaikutukseton pitoisuus vesieliöille ei ylity - Laskelmat ja mittaustulokset on pyydettäessä toimitettava valvontaviranomaisille - Annostelun pienentäminen, riskinarvioinnin osoittamat tarvittavat viipymäajat prosessissa ja jätevedenpuhdistamolla sekä tarvittava laimenemiskerroin vesistössä, jotta riskiä ei syntyisi Suojauskemikaalien ennakkotarkastusmenettelyn kautta voidaan päästöjä vähentää taulukossa 2.27 esitettyjen aineiden ja toimialojen kohdalla. koska maalin tavoin käytettäviä puunsuoja-aineita koskee vain ilmoitusmenettely, ja päästöjä voidaan tämän ilmoitusmenettelyn avulla vähentää pääasiassa näiden kemikaalien käytöstä. 79
18 Taulukko Kansallisia haitallisia aineita sisältäviä suojauskemikaaleja, jotka ovat sallittuja Suomen markkinoilla sekä näitä aineita käyttävät toimialat. Aine NACE-toimiala Käyttötarkoitus Elinkaaren vaihe 2-(tiosyanometyylitio) bentsotiatsoli 19 - Nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden valmistus Desinfiointiaineet ja yleiset biosidivalmisteet Biosidivalmisteiden teollinen käyttö 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-21 Massan, paperin ja pape- Säilytysaine / limantor- Limantorjuntavalmisteiden dioli Bentsotiatsoli-2-tioli ri-tuotteiden valmistus 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden valmistus junta-aine Stabilointiaine limantorjunta-valmisteessa teollinen käyttö Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö Biosidivalmisteiden ennakkotarkastus- ja hyväksymismenettely Biosidivalmiste on yhtä tai useampaa tehoainetta sisältävä valmiste, joka on käyttäjälle toimitettavassa muodossa ja joka kemiallisesti tai biologisesti tuhoaa, torjuu tai tekee haitattomaksi vahingollisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa muulla tavoin niiden esiintymistä. Biosididirektiivin mukaan tehoaineet arvioidaan ja hyväksytään yhteisön tasolla ( positiivilista ), mutta biosidivalmisteet hyväksytään kansallisesti jäsenvaltioissa. Periaatteena on hyväksymisten vastavuoroinen tunnustaminen eli yhdessä jäsenvaltiossa hyväksytty valmiste on hyväksyttävä muissakin jäsenvaltioissa. Tehoaineille tehdään vertaileva arviointi, jonka tavoitteena on, että tietyssä käyttötarkoituksessa markkinoille jäisi vain vähiten haitallisia tehoaineita sisältävät valmisteet. Vanhojen biosidien tehoaineiden ja valmisteiden arviointiohjelma etenee 4-vaiheisen aikataulun mukaan (liite 4). Vanha biosiditehoaine tarkoittaa ainetta, joka on ollut markkinoilla EY:ssä ennen ja joka oli identifioitava (tunnistettava) tai notifioitava (ilmoitettava) mennessä, sillä muutoin se katsotaan uudeksi tehoaineeksi. Luettelot vanhoista biosiditehoaineista löytyy Euroopan kemikaalitoimiston internet-sivuilta: > Regulation EC No. 2032/2003 Biosidivalmisteiden hyväksymisen edellytykset: - tehoaine hyväksytty direktiivin liitteeseen - ei ilmeistä haittaa terveydelle tai ympäristölle, kun käytetään ohjeiden mukaan - riittävän tehokas ja käyttötarkoitukseensa sopiva - merkittäviä terveys- tai ympäristövaikutuksia aiheuttavat aineosat tai jäämät voidaan määrittää - yleiseen kulutukseen luovutettavaksi hyväksyttävä biosidivalmiste ei saa olla luokiteltu terveydelle hyvin vaaralliseksi. Kansallisia haitallisia aineita, joille ehdotetaan ympäristönlaatunormia tai kynnysarvoa ja jotka kuuluvat biosidilainsäädännön piiriin, on esitetty taulukossa Näille aineille kyseisissä käyttökohteissa tullaan tekemään terveys- ja ympäristöriskien arviointi liitteessä 4 esitetyn aikataulun mukaisesti. 80 n moniste 159
19 Taulukko Biosididirektiivin mukaiseen biosidien vanhojen tehoaineiden arviointiohjelmaan ilmoitetut kansalliset haitalliset aineet. Biosidivalmisteryhmä Bronopoli x x x x x x x x x x x x (bentsotiatsoli-2- x x x x x x x x x x yylitio)metyylitiosyanaatti (TCMTB) bentsotiatsoli-2-tioli x x x x x x x (MBeT) 1,4-diklooribentseeni x x Biosidivalmisteryhmät: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon tilojen desinfiointiaineet sekä muut biosidivalmisteet 3. Eläinten hygienian hoitoon käytettävät biosidivalmisteet 4. Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja 5. Juomaveden desinfiointiaineet 6. Suljetuissa astioissa käytettävät säilöntäaineet 7. Pintasäilytysaineet 8. Puunsuoja-aineet 9. Kuitujen, nahan, kumin ja polymeeristen materiaalien säilytysaineet 10. Rakennustuotteiden säilytysaineet 11. Nestejäähdytyksessä ja prosessijärjestelmissä käytettävät säilytysaineet 12. Limanestoaineet 13. Metallintyöstönesteiden säilytysaineet 14. Jyrsijämyrkyt 15. Lintumyrkyt 16. Nilviäismyrkyt 17. Kalamyrkyt 18. Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät valmisteet 19. Karkotteet ja houkutteet 20. Elintarvike- ja rehuvarastojen säilytysaineet 21. Kiinnittymisenesto eli antifouling-valmisteet 22. Ruumiiden säilytykseen ja eläinten täyttämiseen käytettävät nesteet 23. Muiden selkärankaisten torjuntaan käytettävät valmisteet Ympäristömerkinnät Pohjoismainen Joutsenmerkki ja Euroopan ympäristömerkki kertovat tuotteen tai palvelun ympäristömyönteisyydestä ja opastavat ympäristön kannalta parempiin ostopäätöksiin. Ympäristömerkkien kautta voidaan vaikuttaa niin kuluttajien, teollisuuden, yritysmaailman kuin julkisen sektorin ostopäätöksiin ja toimintaan. Vain ympäristön kannalta parhaat ja laadukkaat tuotteet tai palvelut voivat saada oikeuden käyttää pohjoismaista Joutsenmerkkiä tai Euroopan ympäristömerkkiä. Pohjoismaisen ja Euroopan ympäristömerkkien myöntämiskriteerejä laaditaan jatkuvasti uusille tuoteryhmille ja jo vahvistettuja kriteerejä uusitaan 3-5 vuoden välein, jotta ne pysyisivät ajan tasalla mm. teknologian kehittyessä. Ympäristömerkin kriteerien laadinnassa tarkastellaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Asiantuntijaryhmä valmistelee ehdotuksen kriteeristöstä, joka julkistetaan, ja kaikki halukkaat voivat antaa siitä lausuntonsa. Näin se alistetaan laajasti asiantuntijoiden ja sidosryhmien tarkastelulle ja kritiikille, ja ehdotettua kriteeristöä kehitetään palautteen perusteella. Suomen osalta myöntämisperusteita käsittelee Suomen ympäristömerkintälautakunta, joka edustaa laajasti yhteiskunnan eri vaikuttajatahoja. Pohjoismaisen ympäristömerkin kriteerit vahvistetaan pohjoismaisessa ympäristömerkintälautakunnassa. Molempien merkintöjen käytännön työtä hoitaa Suomessa SFS-Ympäristömerkintä (Suomen Standardisoimisliitto). Valmiit ja valmisteilla olevat tuoteryhmäkohtaiset Pohjoismaisen Joutsenmerkin ja Euroopan ympäristömerkin myöntämiskriteerit 81
20 sekä lisätietoa Pohjoismaisesta Joutsenmerkistä ja Euroopan ympäristömerkistä löytyy Internetistä: Kansalliset haitalliset aineet otetaan huomioon pohjoismaisen ja Euroopan ympäristömerkkien kriteerien valmistelussa. Sitä mukaan kun kriteerejä laaditaan uusille tuoteryhmille ja kun uudistetaan vanhoja kriteerejä, otetaan huomioon kansallisten haitallisten aineiden mahdollinen käyttö kyseisessä tuotteessa tai sen valmistuksessa päästölähteen merkittävyysluokasta riippumatta. 2.5 Työryhmän ehdotukset koskien teollisuus- ja kuluttajakemikaaleja 1. Ympäristönlaatunormit. Työryhmä ehdottaa, että seuraaville aineille asetettaisiin ympäristönlaatunormit pitoisuutena vedessä sisämaan pintavedelle sekä merivedelle: klooribentseeni; 1,2-diklooribentseeni; 1,4-diklooribentseeni; dibutyyliftalaatti ja bentsyylibutyyliftalaatti. Lisäksi asetetaan ympäristönlaatunormit raakavedenottoon tarkoitetuille pintavesille. Työryhmän ehdottamat ympäristönlaatunormit ( vuosikeskiarvo, kokonaispitoisuus vedessä). y y y p ( p ) Nimi CAS-numero sisämaan pintavesi merivesi klooribentseeni ,3 3,2 3 diklooribentseeni, 1, ,4 0,74 0,3 diklooribentseeni, 1, ,1 bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) ,4 10 dibutyyliftalaatti (DBP) raakavedenottoon tarkoitetut pintavedet Lisäksi vahvistetaan vaarallisten aineiden direktiivissä (76/464/ETY) ja sen johdannaisdirektiiveissä säädetyt ympäristönlaatunormit seuraaville yhdisteille: heksaklooribentseeni, heksaklooributadieeni, heksakloorisykloheksaani, hiilitetrakloridi, triklooribentseeni, pentakloorifenoli, trikloorimetaani, 1,2-dikloorietaani, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni. Vaarallisten aineiden direktiivissä säädetyt (76/464/ETY) ympäristönlaatunormit (vuosikeskiarvo, kokonaispitoisuus vedessä). Nimi CAS sisämaan pintavesi ja rannikkovesi 1,2-dikloorietaani heksaklooribentseeni ,03 heksaklooributadieeni ,1 heksakloorisykloheksaani ,100 sisämaan pintavesi, 0,020 rannikkovedessä hiilitetrakloridi pentakloorifenoli tetrakloorieteeni triklooribentseenit ,4 trikloorieteeni trikloorimetaani (kloroformi) n moniste 159
Erityisehdot, jotka on otettava huomioon. hyväksymispäätöksissä. sisällyttämisen. päättymispäivä. mennessä tehoainetta. päätettävä.
99 Liite 1 BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT Biosidivalmisteryhmät ovat: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet, 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon
Lisätiedot1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta
1994 vp- HE 359 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kemikaalilakia. Ehdotetut muutokset liittyvät ympäristöhallinnon
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotPFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit
PFAS ja paloharjoitusalueet - uudet selvitykset, tilanne ja riskit MUTKU-päivät, 25.3. 2015, Lahti Jussi Reinikainen, SYKE 1 http://yle.fi/uutiset/svt_lasten_talvikengista loytyi_haitallisia_aineita/7609792
Lisätiedot60/2013. hyväksymispäätöksissä. biosidivalmisteen hyväksymisestä on päätettävä, esitetyistä poikkeuksista. paitsi jos sovelletaan
2 60/2013 BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT Liite 1 Biosidivalmisteryhmät ovat: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet, 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon
LisätiedotHaitalliset aineet jätevesissä - hanke
25.9.2013 Haitalliset aineet jätevesissä - hanke Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 25.9.2013 1 Saijariina Toivikko Selvitys haitallisista aineista jätevesissä Tutkimus haitallisten aineiden kartoittamiseksi
LisätiedotAjankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta
Ajankohtainen tilanne haitallisten aineiden tarkkailusta - alustus teemaan, kehityssuuntia Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton koulutuspäivät 22.11.2018, Ikaalinen Ari Kangas Ympäristöministeriö Vesienhoito
Lisätiedot(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
L 25/48 FI 2.2.2016 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/131, annettu 1 päivänä helmikuuta 2016, C(M)IT/MIT:n (3:1) hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi biosidivalmisteissa valmisteryhmissä
LisätiedotErityisehdot, jotka on otettava. hyväksymispäätöksissä. huomioon. päättymispäivä. sisällyttämisen
N:o 819 2723 Liite 1 BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT Biosidivalmisteryhmät ovat: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet, 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon
LisätiedotVaaralliset ja haitalliset aineet päästö- ja vaikutustarkkailussa
Vaaralliset ja haitalliset aineet päästö- ja vaikutustarkkailussa Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät 3.-4.4.2019 Kuopio Ari Kangas Ympäristöministeriö , asetus 1022/2006 Vesipuitedirektiivin
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 18.4.2018 Hannu T. Mattila Biosidit maatilalla 1 Mitä biosidivalmisteet ovat? Biosidivalmisteet on tarkoitettu torjumaan haitallisia eliöitä Haitallinen eliö on
LisätiedotKÄSITTELY. Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, RIL. Ylitarkastaja Ari Kangas, UUS Helsinki 22.5.2008 30.5.
JÄTEVESIEN KÄSITTELY Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus, RIL Ylitarkastaja Ari Kangas, UUS Helsinki 22.5.2008 1 Jätevesien käsittely Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006
Lisätiedotvähentämissuunnitelma (NAP)
Kommentteja vesilaitosnäkökulmasta Pysyviä orgaanisia yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansalliseksi täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) Kansallinen tahattomasti tuotettujen POPyhdisteiden
LisätiedotAjankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö
Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen
LisätiedotKaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä
LisätiedotKOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16
L 180/4 FI KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/1083, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2016, amiinit, N-C 10-16 reaktiotuotteet kloorietikkahapon kanssa -tehoaineen hyväksymisestä vanhana tehoaineena käytettäväksi
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metakryylihappo CAS Nro 79-41-4 Päiväys 15.11.2005 CH 3 O H 2 C OH Synonyymejä 2-Metyylipropeenihappo 2-Propenoic acid, 2-methyl- Tuoterekisteritiedot Suomessa
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Alkaanit, C10-13, kloori CAS nro 85535-84-8 Synonyymejä Alkanes, C10-13, chloro alkanes, chlorinated alkanes (C10-13), chloro-(50-70%) alkanes (C10-12), chloro-(60%)
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä 10.4.2013 Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Sisältö Siirtymäajat Unionin lupa Biosidivalmisteet Käsitellyt esineet Tehoaineen
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 7.9.2010 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ORGAANISTEN LIUOTTIMIEN KÄYTÖSTÄ ERÄISSÄ TOIMINNOISSA JA LAITOKSISSA AIHEUTUVIEN HAIHTUVI-
LisätiedotTarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä
3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotBIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT
3 Liite 1 BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT Biosidivalmisteryhmät ovat: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet, 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon
LisätiedotVesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa
Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano Suomessa Satu Räsänen, Ympäristöministeriö 16.9.2009 Lappeenranta Kaivannaisalan ympäristöpäivä Satu Räsänen /Ympäristöministeriö /Vesipolitiikan puitedirektiivi 1 Valtioneuvoston
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C5-0301/2001 02/07/2001 ***II YHTEINEN KANTA Asia: Neuvoston 28 päivänä kesäkuuta 2001 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin
LisätiedotLiite 1 - Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (1022/2006) 12 :n mukainen suunnitelma
Liite 1 - Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (1022/2006) 12 :n mukainen suunnitelma Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tausta... 3 2.1 Pintavesille haitallisten aineiden tunnistaminen...
LisätiedotCH 3 O NH 2. Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys. Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 2-Metoksianiliini CAS Nro 90-04-0 Synonyymejä: o-anisidiini o-anisidine 2-methoxyaniline 2-aminoanisole 2-aminomethoxybenzene 2-methoxy-1-aminobenzene 2-methoxybenzenamine
LisätiedotLaki. EV 74/1999 vp- HE 85/1999 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kemikaalilain, ja terveydensuojelulain 21 :n.
EV 74/1999 vp- HE 85/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kemikaalilain, torjunta-ainelain ja terveydensuojelulain 21 :n muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
LisätiedotVesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohje
Vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan lainsäädännön soveltamisohje Haitallisten aineiden päivä 12.3.2019, Helsinki Jukka Mehtonen Matti Leppänen, Teemu Näykki & Katri Siimes SYKE
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. heinäkuuta 2012 (30.07) (OR. en) 12991/12 ENV 654 ENT 191 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston
LisätiedotValtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä
1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Akryylinitriili CAS Nro 107-13-1 Synonyymejä 2-Propenenitrile Vinyl cyanide cyanoethylene H 2 C Päivitetty 15.11.2005 C N Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta /2012 Ympäristöministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2012 153/2012 Ympäristöministeriön asetus biosidivalmisteen hyväksymisen tai rekisteröinnin hakemisesta, markkinoilta poistamisesta ja erityisehdoista
LisätiedotVPD-aineiden päästölähdeselvitys ja toimialakohtaisten suositusten laatiminen toiminnanharjoittajien päästötarkkailuohjelmille
VPD-aineiden päästölähdeselvitys ja toimialakohtaisten suositusten laatiminen toiminnanharjoittajien päästötarkkailuohjelmille Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen OHKE-hankkeessa toteutetun ympäristölupavelvollisille
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013 Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta SAARA SIVONEN Esityksen sisältö Biosidivalmisteiden hyväksyminen Kansallinen lupa
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 1-tert-Butyyli-3,5-dimetyyli-2,4,6-trinitrobentseeni CAS nro 81-15-2 Päivitetty 16.9.2009 Synonyymejä myskiksyleeni musk xylene musk xylol 5-tert-butyl-2,4,6-trinitro-m-xylene
LisätiedotLääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT
Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 63/02 Pvm Dnro 29.11.2002 1355/00/2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 5.12.2002 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan
LisätiedotYmpäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen
Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Päivitetty: 9.7.2007 Metyyliasetaatti CAS nro 79-20-9 Synonyymejä Etikkahapon metyyliesteri Acetic acid methyl ester Essigsäuremethylester Tuoterekisteritiedot
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä?
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä? ESITYKSEN SISÄLTÖ EU:n kasvinsuojeluaineasetus voimaan Kestävän käytön puitedirektiivi
LisätiedotPerfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015
Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 2-etyyliheksyyliakrylaatti CAS nro 103-11-7 Päivitetty 18.8.2009 Synonyymejä Acrylic acid 2-ethylhexyl ester 2-Ethylhexylprop-2-enoate 2-Propenoic acid 2-ethylhexylester
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotVesiympäristölle haitallisten teollisuus- ja kuluttaja-aineiden kartoitus (VESKA 1)
SUOMEN YMPÄRISTÖ 3 2011 Vesiympäristölle haitallisten teollisuus- ja kuluttaja-aineiden kartoitus (VESKA 1) YMPÄRISTÖN- SUOJELU Jaakko Mannio, Jukka Mehtonen, Susan Londesborough, Mira Grönroos, Anna Paloheimo,
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Päivitetty: 9.7.2007 3,4-Dikloorianiliini CAS nro 95-76-1 Synonyymejä 3,4-Dichlorophenylaniline 3,4-dichlorophenylamine 3,4-dichlorobenzeneamine 3,4-DCA Tuoterekisteritiedot
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Piperatsiini CAS nro 110-85-0 Päivitetty 18.8.2009 Synonyymejä Piperazine 1,4-Piperazine 1,4-Diazacyclohexane Diethylenediamine Hexahydropyrazine Piperazidine
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten
LisätiedotPäiväys 15.11.2005 14429,27 (12023)
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metyylimetakrylaatti CAS nro 80-62-6 Synonyymejä Metyyli-2-metyyliprop-2-enoaatti 2-Propenoic acid, 2-methyl-, methyl ester O O C H 3 C H 2 H 3 C Päiväys 15.11.2005
LisätiedotTurvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015. Mistä lisää tietoa kemikaaleista?
Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Johanna Kiiski 6.5.2015 Mistä lisää tietoa kemikaaleista? Sisältö Tukes? Käyttöturvallisuustiedote Kemikaalien rajoitukset Erityistä huolta aiheuttavat aineet 6.5.2015
LisätiedotCONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä
CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä Noora Perkola, SYKE MUTKU-päivät 3.4.2014, Tampere Sisältö CONPAT-projekti Mikrobiologiset määritykset Kemian määritykset Alustavia tuloksia 2 1 CONPAT-projekti
LisätiedotValmisteperhe ja käsitellyt esineet lainsäädännön näkökulma
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Terhi Kuljukka-Rabb 19.11.2013 Valmisteperhe ja käsitellyt esineet lainsäädännön näkökulma Biosidiseminaari 19.11.2013 Messukeskus, Hki Sisältö Valmisteperhe Miksi
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Nonyylifenoli Päivitetty 11.2.2004 CAS Nro 25154-52-3 HO C 9 H 19 Synonyymejä Phenol, nonyl- 4-Nonyl phenol (branched) Isononylphenol (CAS Number 11066-49-2)
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2012 (27.07) (OR. en) 12952/12 ENV 647 ENT 187 SAATE
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2012 (27.07) (OR. en) 12952/12 ENV 647 ENT 187 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 26. heinäkuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston
LisätiedotVesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri
Jaakko Mannio, Katri Siimes ja Emmi Vähä, SYKE 8.5.2017 Vesien- ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet -hanke UuPri 1 Mikä UuPri? www.syke.fi/hankkeet/uupri SYKEn hanke 2016-2018: Uusia EU-prioriteettiaineita
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Päivitetty 10.8.2009 Trikloorietyleeni CAS nro 79-01-6 Synonyymejä Trichloroethylene Acetylene trichloride Ethinyl trichloride Trichloroethene TRI TRIC 1-Chloro-2,2-trichloroethylene
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Airi Karvonen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 17.11.2006 Airi Karvonen PERUSTELUMUISTIO VALTIONEUVOSTON ASETUKSESTA VESIYMPÄRISTÖLLE VAARALLISISTA JA HAITALLISISTA AINEISTA 1. Johdanto 1.1. Yleistä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi
LisätiedotTERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1
TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.
LisätiedotEuroopan unionin virallinen lehti
L 32/6 6.2.2018 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2018/172, annettu 28 päivänä marraskuuta 2017, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o
LisätiedotPäivitetty 12.2.2004 Dimetyylisulfaatti CAS Nro 77-78-1 Synonyymejä Sulfuric acid, dimethyl ester DMS methylsulphate dimethyl monosulphate
Kemikaalien EUriskinarviointi ja vähennys Päivitetty 12.2.2004 Dimetyylisulfaatti CAS Nro 77781 Synonyymejä Sulfuric acid, dimethyl ester DMS methylsulphate dimethyl monosulphate S C H 3 C H 3 Tuoterekisteritiedot
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. elokuuta 2014 (OR. en) 12469/14 ENV 705 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 11. elokuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D027173/04 Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotYmpäristökysymykset veneiden
Ympäristökysymykset veneiden huolto- ja telakointialueilla Toteutusaika: 1.2.2008-31.10.2009 Hankkeelle on myönnetty Maakunnan kehittämisrahaa Aija Bäckström, Pidä Saaristo Siistinä ry 1 Tavoite Minimoida
LisätiedotBRODITEC P-29F -biosidivalmisteen vastavuoroinen peräkkäinen tunnustaminen
Päätös 1(6) Turvallisuus- ja 20.12.2018 3667/712/2018 ZAPI S.p.A. Via Terza Strada, 12 1-35026 Conselve (PD) ITALY BRODITEC P-29F -biosidivalmisteen vastavuoroinen peräkkäinen tunnustaminen 1 Hakemus ZAPI
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Päivitetty 16.9.2009 2-furaldehydi CAS nro 98-01-1 Synonyymejä furfuraali 2-formylfuran fural furan-2-aldehyd furfuraldehyd furfurol 2-furaldehyde artificial
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0305/4. Tarkistus. Mireille D'Ornano ENF-ryhmän puolesta
21.10.2015 A8-0305/4 4 Johdanto-osan 7 kappale 7) Syyt, joiden perusteella direktiivillä (EU) 2015/412 muutettiin direktiiviä 2001/18/EY viljelyyn tarkoitettujen muuntogeenisten organismien osalta, pätevät
LisätiedotKaivosten valvonta ja ympäristötarkkailu
Kaivosten valvonta ja ympäristötarkkailu Lapin 15. kalatalouspäivät Rovaniemellä 20.-21.11.2018 16.11.2018 Kaivoksia valvovat viranomaiset ELY-keskus Ympäristölupapäätösten valvonta Yleisen edun valvonta
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
Lisätiedotsisällyttämisen päättymispäivä hyväksymisestä on sisältävän biosidivalmisteen Määräaika, johon
2 347/2011 Liite 1 BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT Biosidivalmisteryhmät ovat: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet, 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon
LisätiedotKasvintuotannon elintarvikehygienia
Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Vesistösuojakaistat riskiperusteisiksi LAINSÄÄDÄNTÖ TAUSTAA: VAARA- VS. RISKIPERUSTEISUUS
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 595. Valtioneuvoston asetus. ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 8 ja 184 :n muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 2004 N:o 595 607 SISÄLLYS N:o Sivu 595 Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 8 ja 184 :n muuttamisesta...
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys 2-(2- Metoksietoksi)etanoli CAS Nro 111-77-3 Synonyymejä Ethanol, 2-(2-methoxyethoxy)- DEGME diethylene glycol methyl ether diglycol monomethyl ether 3,6-Dioxa-1-heptanol
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10869/15 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D039794/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotYmpäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta
Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Päivitetty 20.8.2009
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Päivitetty 20.8.2009 Sykloheksaani CAS nro 110-82-7 Synonyymejä Cyclohexane Tuoterekisteritiedot Suomessa (2008) Valmisteiden lukumäärä Maahantuonti/tonnia 60,9
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista
Lisätiedot28.1.2015. Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi
28.1.2015 Ympäristöministeriö Kirjaamo.ym@ymparisto.fi Viite: Lausuntopyyntönne 19.12.2014, YM 006:00/2014, Ehdotukset valtioneuvoston asetuksiksi vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.11.2011 KOM(2011) 708 lopullinen 2011/0311 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta tuotetyypissä 8 tehoaineena
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Metallien ympäristöriskin arvioiminen mallintamalla Matti Leppänen, SYKE 4.12.2018 Osatehtävän 3 (Biologiset vasteet) tavoitteet Pintavesien riskinarviointi
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain
LisätiedotN:o 440 2047. Liite. Aine. Kielto tai rajoitus
N:o 440 2047 Liite Aine Arseeniyhdisteet Kielto tai rajoitus I. Arseeniyhdistettä ja sitä sisältävää valmistetta ei saa käyttää seuraaviin tarkoituksiin ellei jäljempänä toisin säädetä: a) Estämään pieneliöiden,
LisätiedotAineen luokitus- ja merkintätiedot (STM asetus 509/2005; maininta jos vain ehdotus) ja HTP-arvot (STM asetus 109/2005)
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Päiväys 17.7.2007 Dibutyyliftalaatti O CAS nro 84-74-2 C O C 4 H 9 Synonyymejä DBP DBP (ester) Di-n-butylphthalat 1,2-Benzenedicarboxylic acid, dibutyl ester
LisätiedotRATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT
RATAHALLINTO- 1(5) RATAHALLINTOKESKUKSELLE TOIMITETTAVIEN AINEIDEN TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on vahvistanut rataverkon tarpeisiin käytettävien aineiden toimitusehdot 1111/739/99 voimassaoleviksi
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta /2011 Ympäristöministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 2011 347/2011 Ympäristöministeriön asetus biosidivalmisteen hyväksymisen tai rekisteröinnin hakemisesta, markkinoilta poistamisesta ja
LisätiedotYmpäristönsuojelun valvontaohjelma 2017
Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.12.2018 C(2018) 8376 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /, annettu 11.12.2018, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotKemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys
Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Propyylibentseeni CAS Nro 98-82-8 Synonyymejä Cumene Benzene, (1-methylethyl)- Isopropylbenzene 2-phenylpropane cumol Päivitetty11.02.2004 CH 3 CH 3 Tuoterekisteritiedot
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan
Lisätiedot(tiedoksiannettu numerolla C(2014) 4062)
26.6.2014 FI L 186/103 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2014, kuparia sisältävien biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta välttämättömiin käyttötarkoituksiin (tiedoksiannettu numerolla
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden
LisätiedotHULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1
HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden
Lisätiedot