2.3.3 Mitatut päästöjen ja ympäristön pitoisuudet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2.3.3 Mitatut päästöjen ja ympäristön pitoisuudet"

Transkriptio

1 2.3.3 Mitatut päästöjen ja ympäristön pitoisuudet Mitattua pitoisuustietoa orgaanisten haitallisten aineiden esiintymisestä Suomessa on saatavilla rajoitetusti. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen jätevedestä ja jätevesiä vastaanottavasta vesistöstä (vesi, sedimentti ja kala) mitattu pitoisuustieto on suurelta osin peräisin Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman VESKA I- Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksesta, mutta myös muiden tutkimusten ja selvitysten tuloksia on käytetty. Kaatopaikkojen suotovedet ja hulevedet eivät kuuluneet VESKAI-kartoitukseen ja niiden osalta on käytetty muiden tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Ensisijaisesti on pyritty käyttämään aineiden pitoisuustietoa Suomesta, mutta joissakin tapauksissa kuten hulevesien kohdalla on riskinarvioinnissa käytetty muiden pohjoismaiden ainepitoisuustietoa. Muiden pohjoismaiden olosuhteet kuten ilmasto sekä aineiden käyttökohteet ja -määrät lienevät saman tapaisia kuin Suomessa. Aineiden mitattua pitoisuustietoa jätevedessä ja pintavedessä on verrattu ehdotettuihin ympäristönlaatunormeihin (EQS-arvoihin) tai kynnysarvoihin (taulukot 2.1A ja B). Aineiden mitattua pitoisuustietoa sedimentissä ja kaloissa on verrattu määritettyihin haitattomiin pitoisuuksiin (taulukot 2.2 ja 2.3). Mitattua pitoisuustietoa ei ollut saatavilla Suomesta tai muista pohjoismaista seuraavista yhdisteistä: - (Bentsotiatsoli-2-yylitio)metyylitiosyanaatti (TCMTB, CAS ) - 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli (bronopoli, CAS ) - Di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidi (MBTS, CAS ) - Bentsotiatsoli-2-tioli (MBeT, CAS ) - Resorsinoli (1,3-bentseenidioli) CAS ) - Oktametyylisyklotetrasiloksaani (CAS ) kloori-3-metyylifenoli (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella 4-kloori- 3-metyylifenolin pitoisuudet kymmenen suomalaisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä sekä niiden kuormituksen vastaanottavissa vesistöjen pintavedessä ja sedimentissä ovat sekä alle määritysrajan että vastaavien haitattomien pitoisuusarvojen (taulukko 2.19). On huomattava, että aineen määritysraja sedimentissä on niin korkea, että ei voida varmuudella todeta aineen olevan haitaton sedimentissä. Useimmista näytteenottopaikoista on otettu vain yksi näyte. 63

2 Taulukko VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut 4-kloori-3-metyylifenolin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi µg/l min x maks Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. Helsinki <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Tampere <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Jyväskylä <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Lappeenranta <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Oulu <0,1 <0,1 <0,1 <0,1 <0, Kemi <0,1 <0,1 <0, Joensuu <0,1 <0,1 <0, Lahti <0,1 <0,1 <0, Hyvinkää <0,1 <0,1 <0, Lohja <0,1 <0,1 <0, Ehdotettu 9 0,04-1,0 * EQS tai muu haitaton pitoisuus * Aineelle ei ole määritetty kalan haitatonta pitoisuutta, koska aine ei ole biokertyvä (biokertyvyyskerroin BCF < 100) Klooribentseeni (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella klooribentseenin pitoisuudet 13 suomalaisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä sekä niiden kuormituksen vastaanottavissa vesistöjen pintavedessä, sedimentissä ja kaloissa ovat alle vastaavien haitattomien pitoisuusarvojen. Ainoastaan Kemin ja Hyvinkään puhdistamojen vastaanottavan vesistön sedimentissä pitoisuudet olivat yli määritysrajan (taulukko 2.20a). Kaikista näytteenottopaikoista on otettu vain yksi näyte. Taulukko 2.20a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut klooribentseenin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset on normeerattu 10 % orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuunottamatta tuloksia, jotka olivat alle määritysrajan. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi min x maks Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a Helsinki <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Tampere <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Jyväskylä <0,12 <0,12 <0, Lappeenranta <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Oulu <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Kemi <0,12 <0,12 0,03 <0,02 -- Joensuu <0,12 <0,12 <0, Lahti <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Hyvinkää <0,12 <0,12 0, Lohja <0,12 <0,12 <0,02 <0,02 -- Pori -- <0,12 <0,02 <0,02 -- Kotka <0,02 <0,02 -- Äänekoski <0, Ehdotettu 9,3 1 ja 3 2 0, EQS tai muu haitaton pitoisuus 1 Muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet 2 Talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet 64 n moniste 159

3 Kaatopaikat Klooribentseenin pitoisuudet 60 suomalaisen kaatopaikan suotovesissä ovat pienempiä kuin ehdotettu pintaveden ympäristönlaatunormi (EQS-arvo) (taulukko 2.20b). Taulukko 2.20b. Suomen kaatopaikkojen suotovesistä mitattuja klooribentseenipitoisuuksia. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille voidaan käyttää ehdotettua ympäristönlaatunormia pintavedessä (muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet: 9,3 µg/l, talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet: 3 µg/l) Selvitys Suotovesi, keskiarvo µg/l Suotovesi, maksimi µg/l 60 kaatopaikkaa 1 < 0,5 0,5 1 Marttinen ym. 2000; tiivistelmä kolmen aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista (Kalliokoski ym. 1987, Ettala ym ja Assmuth ym. 1990) ,2-diklooribentseeni (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa 1,2-diklooribentseenin pitoisuudet 13 suomalaisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä sekä vastaanottavien vesistöjen pintavedessä, sedimentissä ja kaloissa olivat sekä alle määritysrajan että haitattomien pitoisuusarvojen (taulukko 2.21a). Kaikista näytteenottopaikoista on otettu vain yksi näyte. Taulukko 2.21a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut 1,2- diklooribentseenin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Kaikki sedimenttitulokset ovat alle määritysrajan. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi min x maks Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. Helsinki <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Tampere <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Jyväskylä <0,03 <0,03 <0, Lappeenranta <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Oulu <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Kemi <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Joensuu <0,03 <0,03 <0, Lahti <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Hyvinkää <0,03 <0,03 <0, Lohja <0,03 <0,03 <0,05 <0,05 -- Pori -- <0,03 <0,05 <0,05 -- Kotka <0,05 <0,05 -- Äänekoski <0, Ehdotettu 7,4 1 ja 0,3 2 0,26 1,9 EQS tai muu haitaton pitoisuus 7,4 1 ja 0,3 2 1 Muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet 2 Talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet Kaatopaikat 1,2-diklooribentseenin pitoisuudet 60 suomalaisen kaatopaikan suotovesissä voivat olla suurempia kuin ehdotettu talousveden valmistukseen käytetyn pintaveden ympäristönlaatunormi eli EQS-arvo (taulukko 2.21b). On kuitenkin otettava huomioon, että ainepitoisuus laimenee vastaanottavassa vesistössä ja laimenemisen suuruus on vesialuekohtaista. Jos käytetään tähän aineistoon samaa laimenemiskerrointa kuin on käytetty EU:n TGD-ohjeissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdetuille päästöille (eli laimenemiskerrointa 10), saadaan keskimääräiseksi pitoisuudeksi 0,031 µg/l ja maksimipitoisuudeksi 0,28 µg/l vastaanottavassa vesistössä. 65

4 Taulukko 2.21b. Suomen kaatopaikkojen suotovesistä mitattuja 1,2-diklooribentseenipitoisuuksia. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on ehdotettu ympäristönlaatunormi pintavedessä (EQS); muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet = 7,4 µg/ l, talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet = 0,3 µg/l Selvitys Suotovesi, keskiarvo µg/l Suotovesi, maksimi µg/l 60 kaatopaikkaa 1 0,31 2,8 1 Marttinen ym. 2000; tiivistelmä kolmen aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista (Kalliokoski ym. 1987, Ettala ym ja Assmuth ym. 1990) ,4-diklooribentseeni (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella 1,4- diklooribentseenin pitoisuudet 13 suomalaisen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon puhdistetussa jätevedessä pitoisuudet ovat pääsääntöisesti suurempia kuin ehdotettu talousveden valmistukseen käytetyn pintaveden ympäristönlaatunormi (EQSarvo), mutta kuormituksen vastaanottavissa vesistöjen pintavedessä, sedimentissä ja kaloissa pitoisuudet ovat pienempiä kuin vastaavat haitattomat pitoisuudet (taulukko 2.22a). Monesta näytteenottopaikasta on otettu vain yksi näyte. Taulukko 2.22a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut 1,4- diklooribentseenin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset on normeerattu 10 % orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuunottamatta tuloksia, jotka olivat alle määritysrajan. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi min x maks Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. Helsinki 0,11 0,15 0,20 <0,03 <0,05 <0,05 -- Tampere 0,10 0,12 0,13 <0,03 <0,05 <0,05 -- Jyväskylä 0,10 0,10 0,11 <0,03 <0, Lappeenranta 0,04 0,07 0,11 <0,03 <0,05 <0,05 -- Oulu 0,11 0,16 0,24 <0,03 <0,05 <0,05 -- Kemi 0,09 <0,03 <0,05 <0,05 -- Joensuu 0,11 <0,03 <0, Lahti 0,12 <0,03 <0,05 <0,05 -- Hyvinkää <0,03 <0,03 <0, Lohja 0,05 <0,03 <0,05 <0,05 -- Pori -- <0,03 <0,05 <0,05 -- Kotka <0,05 <0,05 -- Äänekoski , Ehdotettu 20 1 ja0,1 2 0,9 5,2 EQS tai muu haitaton pitoisuus 20 1 ja 0,1 2 1 Muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet 2 Talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet Kaatopaikat ja hulevedet 1,4-diklooribentseenin pitoisuudet suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä voivat olla suurempia kuin ehdotettu talousveden valmistukseen käytetyn pintaveden ympäristönlaatunormi eli EQS-arvo (taulukko 2.22b). On kuitenkin otettava huomioon, että ainepitoisuus laimenee vastaanottavassa vesistössä ja laimenemisen suuruus on vesialuekohtaista. Jos käytetään tähän aineistoon samaa laimenemiskerrointa kuin on käytetty EU:n TGD-ohjeissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdetuille päästöille (eli laimenemiskerrointa 10), saadaan maksimipitoisuudeksi 0,05 µg/l vastaanottavassa vesistössä. 1,4-diklooribentseeniä ei ole mitattu Suomessa hulevesistä, mutta tanskalaisten tutkimusten mukaan ainetta löytyy hulevesistä vaikkakin pienempinä pitoisuuksina kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.22b). 66 n moniste 159

5 Taulukko 2.22b. Suomen kaatopaikkojen suotovesistä mitattuja 1,4-diklooribentseenipitoisuuksia. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on ehdotettu ympäristönlaatunormi pintavedessä (EQS); muut kuin talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet = 20 µg/l ja talousveden valmistukseen käytetyt pintavedet = 0,1 µg/l. Selvitys Suotovesi, keskiarvo µg/l Suotovesi, maksimi µg/l Kaatopaikkojen suotovedet, Suomi 60 kaatopaikkaa 1 <1 <1 6 kaatopaikkaa 2 ei ilm. 0,5 Hulevedet, Tanska moottoritie 3 0,006 ei ilm. asuinalue 3 0,008 ei ilm. 1 Marttinen ym. 2000; tiivistelmä kolmen aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista (Kalliokoski ym. 1987, Ettala ym ja Assmuth ym. 1990) 2 Kettunen ym. 2000; Tutkitut kaatopaikat olivat Kapula (Hyvinkää), Kontionsuo (Joensuu), Mustankorkea (Jyväskylä), Rusko (Oulu), Tarastenjärvi (Tampere) ja Ämmässuo (Espoo), vuoden 1998 selvityksiä. Kontionsuon ja Ruskon kaatopaikoilta ei löytynyt ainetta. 3 Kotola & Nurminen 2003, jonka lähteenä Kjolholt ym Dibutyyliftalaatti (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella dibutyyliftalaatin pitoisuudet suomalaisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä ovat pienempiä kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (ehdotettu pintaveden ympäristönlaatunormi, EQS-arvo). Sedimentin pitoisuudet ovat kuitenkin kohonneita monen vastaanottavan vesistön sedimentissä ja ylittävät haitattoman pitoisuuden Lahdessa ja Hyvinkäällä. Kalojen pitoisuudet olivat pienempiä kuin määritysraja, mutta johtuen korkeasta määritysrajasta, ei tulosten perusteella voi sanoa alittuuko haitaton pitoisuus (taulukot 2.23a ja b). Kaikista VESKA I-kartoituksen kohteilta on sedimentti- ja kalanäytteitä otettu vain kerran. Taulukko 2.23a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut dibutyyliftalaatin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset on normeerattu 10 % orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuunottamatta tuloksia, jotka olivat alle määritysrajan. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. Helsinki ,30 <0,03 -- Tampere <0,05 <0,03 -- Jyväskylä , Lappeenranta ,2 <0,03 -- Oulu <0,05 <0,03 -- Kemi ,3 <0,03 -- Joensuu , Lahti ,4 <0,03 -- Hyvinkää , Lohja ,0 <0,03 -- Pori <0,05 <0,03 -- Kotka ,10 <0,03 -- Äänekoski <0, Ehdotettu EQS tai muu haitaton pitoisuus ,018 67

6 Taulukko 2.23b. Dibutyyliftalaatin pitoisuudet yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla Suomessa ja Pohjoismaissa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on haitaton pitoisuus pintavedessä (10 µg/l). k.a. = kuiva-aine, < DL = alle määritysrajan. Jäteveden puhdistamo Tuleva jätevesi Puhdistettu jätevesi Liete * mg/kg k.a. Suomi 1 Espoo 3 9 <DL Jyväskylä <DL Virrat 4 6 <DL 1 Toivakka 4 6 <DL ei ilm. Ruotsi ,1-2 ei ilm. Pohjoismaat 3 < <DL 2 <DL 23 1 Marttinen ym. 2003: näytteet otettu vuosina EU-RAR 2003: yksi ruotsalainen jätevedenpuhdistamo, tutkimus vuodelta Nordic Council of Ministers 1996: 4-6 jätevedenpuhdistamoa paitsi lietenäytteitä on otettu useilta kymmeniltä puhdistamoilta, näytteet otettu ennen vuotta 1996 * anaerobisesti mädätetty ja kuivattu, paitsi Virtojen puhdistamon liete, joka on vain kuivattu Kaatopaikat ja hulevedet Dibutyyliftalaatin pitoisuudet suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä voivat olla suurempia kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.23c). On kuitenkin otettava huomioon, että ainepitoisuus laimenee vastaanottavassa vesistössä ja laimenemisen suuruus on vesialuekohtaista. Jos käytetään tähän aineistoon samaa laimenemiskerrointa kuin on käytetty EU:n TGD-ohjeissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdetuille päästöille (eli laimenemiskerrointa 10), saadaan maksimipitoisuudeksi 1,7 µg/l vastaanottavassa vesistössä. Dibutyyliftalaattia ei ole mitattu Suomessa hulevesistä, mutta tanskalaisten tutkimusten mukaan ainetta löytyy hulevesistä vaikkakin pienempinä pitoisuuksina kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.23c). Taulukko 2.23c. Mitattuja dibutyyliftalaatti-pitoisuuksia kaatopaikkojen suotovesissä Suomessa ja hulevesissä Tanskassa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on haitaton pitoisuus pintavedessä (10 µg/l). Selvitys Suoto- / hulevesi, keskiarvo µg/l Suoto- / hulevesi, maksimi µg/l Suoto- / hulevesi, vaihteluväli µg/l Kaatopaikkojen suotovedet, Suomi 60 kaatopaikkaa 1 0,43 2,0 ei ilm. 6 kaatopaikkaa 2 ei ilm. 17 3, kaatopaikkaa 3 ei ilm. 17 <1-17 Hulevedet, Tanska moottoritie 4 ei ilm. 4,8 0,19 4,8 moottoritie 5 1,5 ei ilm. ei ilm. asuinalue 5 1,1 ei ilm. ei ilm. 1 Marttinen ym. 2000; tiivistelmä kolmen aikaisemmin tehdyn tutkimuksen tuloksista (Kalliokoski ym. 1987, Ettala ym ja Assmuth ym. 1990) 2 Kettunen ym. 2000; Tutkitut kaatopaikat olivat Kapula (Hyvinkää), Kontionsuo (Joensuu), Mustankorkea (Jyväskylä), Rusko (Oulu), Tarastenjärvi (Tampere) ja Ämmässuo (Espoo), vuoden 1998 selvityksiä. Kontionsuon ja Ruskon kaatopaikoilta ei löytynyt ainetta. 3 Marttinen ym. 2003; Toimivat kaatopaikat: Ämmässuo (Espoo), Jyväskylä, Tampere, Hyvinkää, Iisalmi, Lahti, Nurmijärvi & Joensuu. Suljetut kaatopaikat: Konnus (Leppävirta), Palokka (Jyväskylä) & Mankkaa (Espoo), vuosien selvityksiä. 4 Lehmann ym Kotola & Nurminen 2003, jonka lähteenä Kjolholt ym n moniste 159

7 Bentsyylibutyyliftalaatti (CAS ) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella bentsyylibutyyliftalaatin pitoisuudet suomalaisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä ovat pienempiä kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (ehdotettu pintaveden ympäristönlaatunormi, EQS). Myös vastaanottavan vesistön sedimentissä pitoisuudet ovat pienempiä kuin arvioitu haitaton pitoisuus sedimentissä. Tampereella, Lappeenrannassa, Oulussa ja Lahdessa kalojen pitoisuudet ylittävät määritysrajan, mutta ovat pienempiä kuin arvioitu haitaton pitoisuus (taulukot 2.24a ja b). Kaikista VESKA I-kartoituksen kohteilta on sedimenttija kalanäytteitä otettu vain kerran. Taulukko 2.24a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut bentsyylibutyyliftalaatin pitoisuudet vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Sedimenttitulokset on normeerattu 10 % orgaanisen hiilen pitoisuuteen, lukuunottamatta Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Helsinki <0,05 <0,03 -- Tampere <0,05 0,09 -- Jyväskylä <0, Lappeenranta <0,05 0,06 -- Oulu <0,05 0,03 -- Kemi <0,05 <0,03 -- Joensuu <0, Lahti <0,05 0,06 -- Hyvinkää <0, Lohja <0,05 <0,03 -- Pori <0,05 <0,03 -- Kotka <0,05 0,09 -- Äänekoski , Ehdotettu EQS tai muu haitaton pitoisuus 10 6,3 1,4 Liete mg/kg k.a. 69

8 Taulukko 2.24b. Bentsyylibutyyliftalaatin pitoisuudet yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla ja vastaanottavan vesistön vedessä ja sedimentissä Suomessa ja Pohjoismaissa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on haitaton pitoisuus pintavedessä ja sedimentissä. k.a. = kuiva-aine, < DL = alle määritysrajan. Jätevedenpuhdistamo / päästölähde / vesistö Puhdistamaton jätevesi Puhdistettu jätevesi Liete * mg/kg k.a. Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Suomi, puhdistamoita Espoo < 1 3 < DL - 1 < Jyväskylä 3 5 < DL < DL - - Virrat < 1 3 < DL < DL - - Toivakka 2 3 < DL ei ilm. - - Ruotsi Henriksdal, puhdistamo 2 ei ilm. 6 ei ilm. - - Göteborg, puhdistamo 2 ei ilm. 17 ei ilm. - - Sjölunda, puhdistamo 2 ei ilm. < DL ei ilm. - - Järviä ,8-19 Länsirannikko ,06 0,17 Norja Puhdistamoita 5 0,3 0,6 < 0,06 0,5 ei ilm. - - Puhdistamo 6 1,3 ei ilm. ei ilm. - - Huoltoasema 0, Autokorjaamoita < 0, Pesuloita 8, Kotitaloudet 7 < 0, Järviä < DL - < 0,06 - Ehdotettu EQS tai 10 6,3 muu haitaton pitoisuus 1 Marttinen ym. 2003: näytteet otettu vuosina EU-RAR 2004: kolme Ruotsin suurinta jätevedenpuhdistamoa, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: useita pieniä ("suburbaaneja") ruotsalaisia järviä, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: Ruotsin länsirannikolla 33 näytteenottopaikkaa, joista neljästä löytyi em. pitoisuudet, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: kolme norjalaista jätevedenpuhdistamoa, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: norjalainen jätevedenpuhdistamon sekä siihen liittyneiden pienteollisuus-laitosten ainepitoisuus lähtevässä jätevedessä, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: 240 norjalaisen kotitalouden (800 ihmistä) puhdistamattoman jäteveden ainepitoisuus, tutkimus vuodelta EU-RAR 2004: useita norjalaisia järviä, tutkimus vuodelta 1996 * anaerobisesti mädätetty ja kuivattu, paitsi Virtojen puhdistamon liete, joka on vain kuivattu Kaatopaikat ja hulevedet Bentsyylibutyyliftalaatin pitoisuudet suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä ja hulevesissä ovat todennäköisesti pienempiä kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.24c). 70 n moniste 159

9 Taulukko 2.24c. Mitattuja bentsyylibutyyliftalaatti-pitoisuuksia kaatopaikkojen suotovesissä ja hulevesissä Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on haitaton pitoisuus pintavedessä (ehdotettu EQS = 10 µg/l), < DL = alle määritysrajan Selvitys Suoto- / hulevesi, keskiarvo µg/l Suoto- / hulevesi, maksimi µg/l Suoto- / hulevesi, vaihteluväli µg/l Kaatopaikkojen suotovedet Suomi, 11 kaatopaikkaa 1 ei ilm. 1 < DL - 1 Ruotsi, Grytin kaatopaikka 2 8 ei ilm. ei ilm. Hulevedet, Tanska moottoritie 3 0,59 ei ilm. ei ilm. asuinalue 3 0,2 ei ilm. ei ilm. erilaisia päällystettyjä alueita 4 0,41 ei ilm. ei ilm. 1 Marttinen ym. 2003: toimivat kaatopaikat: Ämmässuo (Espoo), Jyväskylä, Tampere, Hyvinkää, Iisalmi, Lahti, Nurmijärvi & Joensuu. Suljetut kaatopaikat: Konnus (Leppävirta), Palokka (Jyväskylä) & Mankkaa (Espoo), vuosien selvityksiä. 2 EU-RAR 2004: tutkimus vuodelta Kotola & Nurminen 2003; tutkimus vuodelta OSPAR 2004, tulokset vuodelta Nonyylifenolit (NP) ja nonyylifenolietoksylaatit (NPE) Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot ja vastaanottava vesistö VESKA I teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksen tulosten perusteella nonyylifenolien ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet suomalaisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen puhdistetussa jätevedessä ovat paikoin (mm. Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta ja Oulu) suurempia kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (ehdotettu pintaveden kynnysarvo ). Vastaanottavan vesistön pintavedestä on löytynyt NP- ja NPE-yhdisteitä, mutta pitoisuudet ovat pääsääntöisesti alhaisempia kuin haitaton pitoisuus pintavedessä. Vastaanottavassa vesistön sedimentin pitoisuuksista löytyy hyvin vähän tietoa Suomesta, mutta on mahdollista, että ainetta löytyy sieltä merkittävinäkin pitoisuuksina (taulukot 2.25a ja b). Monelta VESKA I-kartoituksen näytteenottopaikalta on otettu vain yksi näyte. Taulukko 2.25a. VESKA I Teollisuus- ja kuluttajakemikaalikartoituksessa mitatut nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet TEF-yksikköinä vuosina k.a. = kuiva-aine, t.p. = tuorepaino. Lähde: Jaakko Mannio, SYKE. Jäteveden puhdistamo Puhdistettu jätevesi Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a. Kala mg/kg t.p. Liete mg/kg k.a. min x maks min x maks Helsinki <0,2 1 0,13 0,20 <0, Tampere 0,18 0,29 0,38 0, Jyväskylä <0,2 1 0,25 0,55 0, Lappeenranta <0,2 1 0,36 0,57 0, Oulu 0,73 0,76 0,80 0, Kemi <0,2 1 0, Joensuu <0,2 1 0, Lahti 0,16 0, Hyvinkää 0,20 0, Lohja <0,2 1 0, Pori <0, Ehdotettu 0,33 0,180 0,4 3 8,7 EQS tai muu haitaton pitoisuus 1 sekä nonyylifenoli että etoksylaatit < 0,2 µg/l 2 Tulos etoksylaattia; nonyylifenoli < 0,2 µg/l 3 BCF /kg 71

10 Taulukko 2.25b. Nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet yhdyskuntajätevedenpuhdistamoilla ja vastaanottavan vesistön vedessä ja sedimentissä Suomessa ja Ruotsissa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on aineen haitaton pitoisuus pintavedessä ja sedimentissä. k.a. = kuiva-aine, < DL = alle määritysrajan, NP = nonyylifenoli, NP1EO = nonyylifenolimonoetoksylaatti, NP2EO = nonyylifenolidietoksylaatti NPE = nonyylifenolietoksylaatit-aineryhmä. Päästölähde / vesistö Puhdistamaton jätevesi Puhdistettu jätevesi Suomi Puhdistamo, Helsinki 1-0,54 NP 0,71 NP1EO 0,69 NP2EO Puhdistamo, Lohja 1-0,13 NP 0,15 NP2EO Itä-Suomi 2 Ruotsi Puhdistamoita NP NPE 0,6-37 NP <0,1-15 NP1EO 0,6-12 NP2EO NP NPE 0,4-18 NP 0,1-4,7 NP1EO <0,1-6,0 NP2EO 3 Liete mg/kg k.a. Pintavesi Sedimentti mg/kg k.a ,1 0,8 0,180-0,890 Liete I: 17,2 NP 4 Liete II: NP 5 Liete III: ka 3,9 NP Vesistö ,2 7 - Sedimentti Ehdotettu EQS tai muu haitaton pitoisuus 0,067-5,3 8 0,012-0,51 9 <0,02-0, ,33 0,180 1 Nakari 2003: jätevesinäytteet otettu kesäkuussa EU-RAR 2002: itä-suomalainen jätevedenpuhdistamo ja sen kuormituksen vastaanottava järvi (pintavesi- ja sedimenttinäyte otettu 1 km etäisyydeltä purkupisteestä). Puhdistamolle tulee NPE-yhdisteitä sisältäviä puhdistusaineita käyttävästä autopesulasta, tutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: jätevesitutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: vuoden 2002 kansallinen keskiarvo, noin 400 näytettä, lietetutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: Tukholman jätevedenpuhdistamo, 2 näytettä, lietetutkimus vuodelta Gawlik & Bidoglio 2004: ruotsalainen jätevedenpuhdistamo / -puhdistamoita, 19 näytettä, lietetutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: pintavesitutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: Tukholman läheisyydessä sijaitsevat "suburbaanit" järvet, 13 näytettä, sedimenttitutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: Tukholman keskusta, 7 näytettä, sedimenttitutkimus vuodelta Remberger ym. 2003: Itämeren rannikko, 14 näytettä, sedimenttitutkimus vuodelta 2003 Kaatopaikat ja hulevedet Nonyylifenolien ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuudet suomalaisten kaatopaikkojen suotovesissä ja hulevesissä voivat olla suurempia kuin haitaton pitoisuus pintavedessä (taulukko 2.25c). Myös vastaanottavissa vesistöissä pitoisuudet voivat ylittää haitattoman pitoisuuden pintavedessä, jos käytetään tähän aineistoon samaa laimenemiskerrointa kuin on käytetty EU:n TGD-ohjeissa yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kautta vesistöön johdetuille päästöille eli laimenemiskerrointa n moniste 159

11 Taulukko 2.25c. Mitattuja nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien pitoisuuksia kaatopaikkojen suotovesissä, hulevesissä ja pohjavesissä Ruotsissa ja Tanskassa. Vertailuarvoina mitatuille tuloksille on aineen haitaton pitoisuus pintavedessä (0,33 µg/l) < DL = alle määritysrajan. Selvitys Suoto- / hule- / pohjavesi µg/l 1,5-4,1 NP Kaatopaikkojen suotovedet, Ruotsi 1 5,4-6,0 NP1EO 0,7 NP2EO 0,2-0,8 NP Hulevedet, Ruotsi 1 0,2-14 NP1EO 0,3-10 NP2EO Hulevedet, Tanska 2 Asuinalue k.a. 5,8 NP+NP1-2EO Moottoritie k.a. 5,6 NP+NP1-2EO 2,5 NP Pohjavedet, Ruotsi 1 0,2-0,4 NP1EO 0,5 NP2EO 1 Remberger ym. 2003: tutkimukset vuodelta Kotola & Nurminen 2003, jonka lähteenä tanskalainen tutkimus vuodelta 1997 (Kjolholt ym. 1997) Riskinarvion johtopäätökset Edellä esitettyjen riskinarviointien perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset ainekohtaisesti. Klooribentseeni (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - torjunta-ainevalmisteiden valmistuksessa käytetyn välituotteen valmistuksessa - torjunta-ainevalmisteiden valmistuksessa Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. 1,2-diklooribentseeni (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - meriliikenteessä käytettyjen laivojen koneiden ja niiden osien huollossa Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. 1,4-diklooribentseeni (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - tekstiilien viimeistelyssä biosidinä - kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen (mm. tekstiilien viimeistely- ja pesu-/kosmetiikka-aineiden) valmistuksessa Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. Dibutyyliftalaatti (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta ja Tanskasta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: 73

12 - maalien, lakkojen, painovärien ja vastaavien päällysteiden valmistuksessa Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. Bentsyylibutyyliftalaatti (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä ei arvioida aiheutuvan riskiä vesiympäristölle, mutta koska käyttömäärä oli vuonna 2003 selvästi suurempi kuin vuonna 2002 (jonka käyttömäärätiedoilla riskinarviointi on tehty), voi riskinarviointi aliarvioida riskiä vesiympäristölle. Lisäksi bentsyylibutyyliftalaattia epäillään hormonitoimintaa häiritseväksi aineeksi. Työryhmä esittää, että aineelle asetetaan ympäristönlaatunormi pintavedelle. Nonyylifenolit (NP) ja nonyylifenolietoksylaatit (NPE) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa keiton ja pesun apuaineena - maalien, lakkojen, painovärien ja vastaavien päällysteiden valmistuksessa raaka-aineena - teollisuudessa tai muussa ammattimaisessa siivouksessa puhdistus- ja pesuaineena - konepajateollisuudessa metallin työstössä ja päällystämisessä voitelu- ja jäähdytysaineena sekä lastuamis- ja hiontanesteenä - lentokentillä ilma-alusten jäänmuodostumista ehkäisevissä jäänestoaineissa Mitatun pitoisuustiedon perusteella aineen pitoisuus voi ylittää ehdotetun pintaveden ympäristönlaatunormin vesistöissä, joihin purkautuu: - kaatopaikkojen suotovesiä - hulevesiä Valtioneuvoston asetuksella (596/2004) on rajoitettu nonyylifenolien ja etoksylaattien käyttöä edellä mainituissa kohteissa lukuunottamatta ilma-alusten jäänestoa. Rajoitus tuli voimaan Koska yhteisötasolla nonyylifenolille tullaan asettamaan lainsäädännöllisesti sitova ympäristönlaatunormi ainakin pintavedelle, esittää työryhmä tässä vaiheessa asetettavaksi aineelle kynnysarvon pintavedelle. (Bentsotiatsoli-2-yylitio)metyylitiosyanaatti (TCMTB, CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa ei aineesta ole ollut käytettävissä. Arvioinnin perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - nahan valmistuksessa; laukkujen ja jalkineiden valmistuksessa käytetty biosidi ja antimikrobiologisesti vaikuttava lisäaine - massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa käytetty limantorjuntaaine - limantorjunta-valmisteiden valmistuksessa - puunsuoja-aineiden valmistuksessa. 74 n moniste 159

13 Analytiikan puutteellisuuden johdosta työryhmä esittää asetettavaksi aineelle kynnysarvon pintavedelle. Bronopoli (2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli) (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa ei aineesta ole ollut käytettävissä. Arvioinnin perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - kalanviljelyssä kalanmädillä vesihomeen torjuntaan käytetty eläinlääke - massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa käytetty limantorjuntaaine - limantorjunta-valmisteiden valmistuksessa. Analytiikan puutteellisuuden johdosta työryhmä esittää asetettavaksi aineelle ns. kynnysarvon pintavedelle. Bentsotiatsoli-2-tioli (MBeT, CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa ei aineesta ole ollut käytettävissä. Arvioinnin perusteella bentsotiatsoli-2-tioli n ja sen Na-suolan sekä di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidin käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - massan, paperin ja paperituotteiden valmistuksessa limantorjunta-aineena käytettäessä - limantorjunta-valmisteiden valmistuksessa - renkaiden uusiokäyttö mm. teiden ja kaatopaikkojen rakenteissa. Analytiikan puutteellisuuden johdosta työryhmä esittää asetettavaksi aineelle kynnysarvon pintavedelle. Resorsinoli (1,3-bentseenidioli) (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa ei aineesta ole ollut käytettävissä. Arvioinnin perusteella aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle seuraavista kohteista: - resorsinoli-hartsiliimojen valmistuksessa raaka-aineena - vanerin ja muiden puulevyjen (liimapuun) valmistuksessa käytetyissä liimoissa - metallien valussa käytettyjen muottien kovetteena. Analytiikan puutteellisuuden johdosta työryhmä esittää asetettavaksi aineelle kynnysarvon pintavedelle. 4-kloori-3-metyylifenoli (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä mitattuun pitoisuustietoon Suomesta. Tulosten perusteella aineen käytöstä ei todennäköisesti aiheudu riskiä vesiympäristölle. Työryhmä esittää, että aine poistetaan haitallisten aineiden listalta eikä sille ole tarvetta asettaa ympäristönlaatunormia tai kynnysarvoa. Di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidi (MBTS, CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat mallintamisella saatuun tietoon sekä kirjallisuudesta löydettyyn mitattuun tietoon. Tulosten mukaan aineen käytöstä voi aiheutua riskiä vesiympäristölle sen hajoamistuotteen bentsotiatsoli-2-tiolin kaut- 75

14 ta, mutta asia edellyttää vielä lisätutkimuksia. Siten di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidi tulee huomioida yhtenä bentsotiatsoli-2-tiolin päästölähteenä. Työryhmä katsoo, että di(bentsotiatsol-2-yyli)disulfidille ei ole tarvetta asettaa ympäristönlaatunormia eikä kynnysarvoa. Aine voidaan poistaa haitallisten aineiden listalta. Oktametyylisyklotetrasiloksaani (CAS ) Riskinarvion johtopäätökset perustuvat uuteen tietoon aineen hajoamisesta sekä mallintamisella saatuun tietoon, koska mitattua pitoisuustietoa Suomesta ei ole ollut käytettävissä. Uusimman tutkimustiedon perusteella aine todettiin hajoavan hydrolyyttisesti nopeasti ja aine todennäköisesti poistetaan PBT-listalta. Mallintamisen perusteella aineen käytöstä ei todennäköisesti aiheudu riskiä vesiympäristölle. Työryhmä katsoo, että oktametyylisyklotetrasiloksaanille ei ole tarvetta asettaa ympäristönlaatunormia eikä kynnysarvoa. Aine voidaan poistaa haitallisten aineiden listalta. 2.4 Riskinhallintakeinot Ehdotetuista kansallisesti valituista haitallisista aineista on nykyisin käytön ja päästöjen rajoituksia dibutyyliftalaatilla, bentsyylibutyyliftalaatilla ja nonyylifenoleilla/nonyylifenolietoksylaateilla (liite 3) Ympäristölupamenettely ja tarkkailu Ympäristönsuojelulain ja asetuksen mukaan haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöille on asetettava tarpeelliset lupamääräykset johdettaessa niitä vesiin tai vesihuoltolaitoksen viemäriin, jos näistä aineista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Toiminnanharjoittajan tulee lupahakemuksessa antaa selvitys siitä, joutuuko jätevesiin mahdollisesti nyt tarkastelun alla olevia aineita ja missä määrin. Tämä koskee kaikkia ympäristöluvan varaisia toimialoja riippumatta siitä minkä merkittävyysluokan päästölähde kyseessä on riskinarvion mallinnuksen perusteella. Lupaviranomainen ratkaisee tapauskohtaisesti päästöjen hallintatoimien tarpeen ja tarkkailun velvoitteet ottaen kuitenkin huomioon aineita koskevat oikeudelliset määräykset. Taulukossa 2.26 on esitetty ainekohtaisesti ne toimialat, joita on erityisen tarkasti syytä tarkastella ympäristölupamenettelyssä arvioitaessa vesiympäristölle aiheutuvia riskejä sekä seurattaessa ja tarkkailtaessa vesimuodostumissa aineiden pitoisuuksia vedessä, kalassa tai sedimentissä. Lisäksi taulukossa on esitetty toimialat, jotka ovat usein liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriin ja siten voivat kuormittaa kansallisesti valituilla haitallisilla aineilla merkittävästi yhdyskuntajätevedenpuhdistamoja. Vesihuoltolaitos valvoo, että teollisuusjätevesisopimusten ehtoja noudatetaan. Jos vesihuoltolaitosten verkkoon jätevetensä johtavalla yrityksellä on ympäristölupa, lupamääräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain määräysten nojalla joko kunnan ympäristönsuojeluviranomainen tai alueellinen ympäristökeskus. 76 n moniste 159

15 Taulukko Aineet ja toimialat, joista voi riskinarvioinnin perusteella aiheutua riskiä vesiympäristölle ja joilla ympäristölupamenettelyllä pystytään vähentämään päästöjä. Asteriskillä (*) on osoitettu toimialat, jotka ovat mahdollisesti liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriin ja joiden valvontaan vesihuoltolaitosten kannattaa erityisesti keskittyä. NACE-toimiala Käyttötarkoitus Elinkaaren vaihe Klooribentseeni 242 Torjunta-aineiden ja muiden maatalouskemikaalien valmistus Välituote kasvinsuojeluaineen valmistuksessa / liuotin 1,2-diklooribentseeni 632 Muu liikennettä palveleva toiminta Laivojen huollossa käytetty koneiden ja niiden osien puhdistusaine 1,4-diklooribentseeni 173 Tekstiilien viimeistely * 24 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen (mm. tekstiilien viimeistely- ja pesu-/kosmetiikka-aineiden) valmistus * Dibutyyliftalaatti 243 Maalien, lakan, painovärien yms. valmistus * Desinfiointiaine ja yleinen biosidivalmiste Hajuste, desinfiointiaine ja yleinen biosidivalmiste, tuholaistorjunta Liima- ja sideaine, väriaine, pehmitin Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit 21 Massan, paperin ja paperituotteiden Keiton ja pesun apuaine valmistus 243 Maalien, lakan, painovärien yms. valmistus Stabilaattori ja emulgointiaine * Siivous Puhdistus- ja pesuaine 285 Metallin työstö ja päällystäminen; yleinen konepajateollisuus * Voitelu- ja jäähdytysaine / lastuamis- ja hiontaneste 62 - Ilmaliikenne * Ilma-alusten jäänestoaine TCMTB ((bentsotiatsoli-2-yyli-tio)metyylitiosyanaatti) 19 - Nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden Desinfiointiaineet ja yleiset valmistus * biosidivalmisteet / antimikrobiologisesti vaikuttava lisäaine 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden Säilytysaine / limantorjunta-aine valmistus 243 Maalien, lakan, painovärien yms. valmis- Maalin tavoin käytettävä puun- Kasvinsuojeluaineiden formulointi Ammattimainen käyttö Biosidivalmisteiden teollinen käyttö Formulointi Maalien formulointi Teollinen käyttö Formulointi Teollinen ja ammattimainen käyttö Teollinen käyttö Ammattimainen käyttö lentokentillä Teollinen käyttö Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö Maalien formulointi tus * suoja-aine 246 Limantorjunta-valmisteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden formulointi Bronopoli (2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli) 050 Kalastus, kalanviljely ja niihin liittyvät palvelut Kalankasvatuksen eläinlääke Eläinlääkkeen ammattimainen käyttö 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö 246 Limantorjunta-valmisteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden formulointi MBeT (bentsotiatsoli-2-tioli) 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö 246 Limantorjunta-valmisteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden formulointi Resorsinoli (1,3-bentseenidioli) 202 Vanerin ja muiden puulevyjen & 203 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus * Liima- ja sideaineet 246 Liiman valmistus Resorsinolifenolihartsi-liiman raaka-aine 275 Metallien valu * Metallien valussa käytettyjen muottien kovetteena Liimavalmisteiden teollinen käyttö Liimavalmisteiden formulointi Metallivalumuottien teollinen käyttö 77

16 Kaatopaikkojen päästöjen selvittämistä ja kuormituksen merkittävyyden arviointia tulisi tehostaa. Lupapäätöksissä tulisi asettaa tarvittaessa tarkkailuvelvoitteet tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikkojen suotovesille ja vesistötarkkailulle erityisesti seuraavien aineiden osalta: - 1,2-diklooribentseeni - 1,4-diklooribentseeni - Dibutyyliftalaatti - Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit - Resorsinoli (1,3-bentseenidioli) - Bentsotiatsoli-2-tioli - 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-dioli - (Bentsotiatsoli-2-yylitio)metyylitiosyanaatti Hulevesien kautta vesistöihin päätyvä ainekuormitus tulisi selvittää erityisesti seuraavien aineiden osalta: - Dibutyyliftalaatti - Nonyylifenolit ja nonyylifenolietoksylaatit - Bentsotiatsoli-2-tioli - (bentsotiatsoli-2-yylitio)metyylitiosyanaatti Ympäristöhallinto tehostaa haitallisia aineita koskevan tiedon kokoamista yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa ja varmistaa että tiedot ovat toiminnanharjoittajien saatavilla Suojauskemikaalien ja biosididirektiivin mukainen biosidivalmisteiden ennakkotarkastus- ja hyväksymismenettely Euroopan parlamentin ja neuvoston biosidivalmisteita koskeva direktiivi 98/8/ EY oli pantava täytäntöön EU:n jäsenmaissa mennessä. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa haitallisia eliöitä torjumaan tarkoitettujen biosidivalmisteiden markkinoille luovuttamista koskeva lainsäädäntö sekä taata terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso. Direktiivin piiriin kuuluu 23 erilaista valmisteryhmää. Siirtymäajan jälkeen markkinoille saa luovuttaa vain sellaisia biosidivalmisteita, jotka on hyväksytty tai rekisteröity kyseisessä jäsenvaltiossa ja joiden sisältämät tehoaineet on arvioitu ja sisällytetty direktiivin liitteeseen. Siirtymäaikana Suomessa jatketaan puunsuoja- ja limantorjuntakemikaalien ennakkohyväksymismenettelyjä, kunnes valmisteiden sisältämien tehoaineiden hyväksymisestä direktiivin liitteeseen on tehty päätös. Samoin menetellään torjunta-aineiden osalta, jotka aiemmin ovat kuuluneet torjunta-ainelainsäädännön piiriin. Tällaisia ovat muualla kuin maataloudessa käytettävät jyrsijä-, hyönteis-, punkki- ja nilviäismyrkyt sekä hyönteiskarkoitteet. Lisäksi kiinnittymisenesto- eli ns. antifouling-valmisteilta, joille Suomessa ei aiemmin ole ollut rekisteröinti- tai hyväksymismenettelyä, edellytetään uusien säädösten mukaisesti biosididirektiivin mukaista hyväksymistä lähtien. Muita direktiivin voimaantullessa markkinoilla olleita tehoaineita hyväksymismenettelyt eivät vielä toistaiseksi koske. Nykyinen suojauskemikaalien ennakkotarkastus- ja hyväksymismenettely Nykyisin on suojauskemikaaleilla käytössä kemikaalilain mukainen ennakkotarkastus- ja hyväksymismenettely. Suojauskemikaalia ei saa valmistaa, tuoda maahan, luovuttaa myyntiin eikä käyttää ilman ennakkohyväksymistä. 78 n moniste 159

17 Hyväksymistä on haettava kemikaaleille, jotka on tarkoitettu: 1) puutavaran käsittelyyn suojaamaan sitä haitallisten eliöiden aiheuttamalta pilaantumiselta tai tuholta (puunsuojakemikaali) taikka 2) jäähdytys- ja kiertovesijärjestelmässä ehkäisemään haitallisten pieneliöiden kasvun aiheuttamaa limoittumista ja tukkeutumista tai selluloosamassan ja puupitoisen massan suojaamiseen haitallisten eliöiden aiheuttamalta pilaantumiselta ja tuholta (limantorjuntakemikaali). Kemikaali on hyväksyttävä käytettäväksi suojauskemikaalina, jos se on käyttötarkoitukseensa sopiva eikä kemikaali eivätkä sillä käsitellyt tuotteet kemikaalia ohjeiden mukaan käytettäessä aiheuta ilmeistä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tämä edellyttää suojauskemikaalien terveys- ja ympäristöriskien arviointia. Arviointi tehdään valmistekohtaisesti ja kaikille valmisteen sisältämille tehoaineille (valmisteen vaikuttava ainesosa). Suojauskemikaalien ympäristöriskinarviointi tehdään EU:n TGD-riskinarviointiohjeiden mukaisesti: a.) Tutkimukset tehoaineen kohtalosta ympäristössä: fysikaalis-kemialliset ominaisuudet, kulkeutuminen, hajoaminen ja kertyminen eliöihin >laskentamallit >arvioitu pitoisuus ympäristössä (PEC, Predicted Environmental Concentration) b.) Tutkimus tehoaineen myrkyllisyydestä aktiivilietteen mikrobeille >arvioitu vaikutukseton pitoisuus biologisen puhdistamon mikrobeille (PNEC, Predicted No-Effect Concentration) c.) Tutkimukset tehoaineen myrkyllisyydestä vesieliöille (levä, Daphnia, kala) >tulos herkimmältä tutkitulta lajilta ja turvakerroin >arvioitu vaikutukseton pitoisuus vesieliöille (PNEC) d.) Riskin luonnehdinta PEC/PNEC-suhteen avulla Suojauskemikaalin hyväksymispäätös sisältää seuraavia määräyksiä: - Tehoaineen vaikutukseton pitoisuus biologisella puhdistamolla ja vesistössä - Tehoaineen pitoisuus jätevesiä vastaanottavassa vesistössä ei saa ylittää aineen vesieliöille vaikutuksettomaksi arvioitua pitoisuutta - Varmistettava laitoskohtaisesti suunnitellulla annostelulla, mittaamalla tai arvioimalla laskennallisesti aineen pitoisuuksia jätevedessä ja jäteveden purkualueella, että aineen vaikutukseton pitoisuus vesieliöille ei ylity - Laskelmat ja mittaustulokset on pyydettäessä toimitettava valvontaviranomaisille - Annostelun pienentäminen, riskinarvioinnin osoittamat tarvittavat viipymäajat prosessissa ja jätevedenpuhdistamolla sekä tarvittava laimenemiskerroin vesistössä, jotta riskiä ei syntyisi Suojauskemikaalien ennakkotarkastusmenettelyn kautta voidaan päästöjä vähentää taulukossa 2.27 esitettyjen aineiden ja toimialojen kohdalla. koska maalin tavoin käytettäviä puunsuoja-aineita koskee vain ilmoitusmenettely, ja päästöjä voidaan tämän ilmoitusmenettelyn avulla vähentää pääasiassa näiden kemikaalien käytöstä. 79

18 Taulukko Kansallisia haitallisia aineita sisältäviä suojauskemikaaleja, jotka ovat sallittuja Suomen markkinoilla sekä näitä aineita käyttävät toimialat. Aine NACE-toimiala Käyttötarkoitus Elinkaaren vaihe 2-(tiosyanometyylitio) bentsotiatsoli 19 - Nahan valmistus; laukkujen ja jalkineiden valmistus Desinfiointiaineet ja yleiset biosidivalmisteet Biosidivalmisteiden teollinen käyttö 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden valmistus Säilytysaine / limantorjunta-aine Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö 2-bromi-2-nitropropaani-1,3-21 Massan, paperin ja pape- Säilytysaine / limantor- Limantorjuntavalmisteiden dioli Bentsotiatsoli-2-tioli ri-tuotteiden valmistus 21 Massan, paperin ja paperi-tuotteiden valmistus junta-aine Stabilointiaine limantorjunta-valmisteessa teollinen käyttö Limantorjuntavalmisteiden teollinen käyttö Biosidivalmisteiden ennakkotarkastus- ja hyväksymismenettely Biosidivalmiste on yhtä tai useampaa tehoainetta sisältävä valmiste, joka on käyttäjälle toimitettavassa muodossa ja joka kemiallisesti tai biologisesti tuhoaa, torjuu tai tekee haitattomaksi vahingollisia eliöitä, estää niiden vaikutusta tai rajoittaa muulla tavoin niiden esiintymistä. Biosididirektiivin mukaan tehoaineet arvioidaan ja hyväksytään yhteisön tasolla ( positiivilista ), mutta biosidivalmisteet hyväksytään kansallisesti jäsenvaltioissa. Periaatteena on hyväksymisten vastavuoroinen tunnustaminen eli yhdessä jäsenvaltiossa hyväksytty valmiste on hyväksyttävä muissakin jäsenvaltioissa. Tehoaineille tehdään vertaileva arviointi, jonka tavoitteena on, että tietyssä käyttötarkoituksessa markkinoille jäisi vain vähiten haitallisia tehoaineita sisältävät valmisteet. Vanhojen biosidien tehoaineiden ja valmisteiden arviointiohjelma etenee 4-vaiheisen aikataulun mukaan (liite 4). Vanha biosiditehoaine tarkoittaa ainetta, joka on ollut markkinoilla EY:ssä ennen ja joka oli identifioitava (tunnistettava) tai notifioitava (ilmoitettava) mennessä, sillä muutoin se katsotaan uudeksi tehoaineeksi. Luettelot vanhoista biosiditehoaineista löytyy Euroopan kemikaalitoimiston internet-sivuilta: > Regulation EC No. 2032/2003 Biosidivalmisteiden hyväksymisen edellytykset: - tehoaine hyväksytty direktiivin liitteeseen - ei ilmeistä haittaa terveydelle tai ympäristölle, kun käytetään ohjeiden mukaan - riittävän tehokas ja käyttötarkoitukseensa sopiva - merkittäviä terveys- tai ympäristövaikutuksia aiheuttavat aineosat tai jäämät voidaan määrittää - yleiseen kulutukseen luovutettavaksi hyväksyttävä biosidivalmiste ei saa olla luokiteltu terveydelle hyvin vaaralliseksi. Kansallisia haitallisia aineita, joille ehdotetaan ympäristönlaatunormia tai kynnysarvoa ja jotka kuuluvat biosidilainsäädännön piiriin, on esitetty taulukossa Näille aineille kyseisissä käyttökohteissa tullaan tekemään terveys- ja ympäristöriskien arviointi liitteessä 4 esitetyn aikataulun mukaisesti. 80 n moniste 159

19 Taulukko Biosididirektiivin mukaiseen biosidien vanhojen tehoaineiden arviointiohjelmaan ilmoitetut kansalliset haitalliset aineet. Biosidivalmisteryhmä Bronopoli x x x x x x x x x x x x (bentsotiatsoli-2- x x x x x x x x x x yylitio)metyylitiosyanaatti (TCMTB) bentsotiatsoli-2-tioli x x x x x x x (MBeT) 1,4-diklooribentseeni x x Biosidivalmisteryhmät: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon tilojen desinfiointiaineet sekä muut biosidivalmisteet 3. Eläinten hygienian hoitoon käytettävät biosidivalmisteet 4. Desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja 5. Juomaveden desinfiointiaineet 6. Suljetuissa astioissa käytettävät säilöntäaineet 7. Pintasäilytysaineet 8. Puunsuoja-aineet 9. Kuitujen, nahan, kumin ja polymeeristen materiaalien säilytysaineet 10. Rakennustuotteiden säilytysaineet 11. Nestejäähdytyksessä ja prosessijärjestelmissä käytettävät säilytysaineet 12. Limanestoaineet 13. Metallintyöstönesteiden säilytysaineet 14. Jyrsijämyrkyt 15. Lintumyrkyt 16. Nilviäismyrkyt 17. Kalamyrkyt 18. Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten torjuntaan käytettävät valmisteet 19. Karkotteet ja houkutteet 20. Elintarvike- ja rehuvarastojen säilytysaineet 21. Kiinnittymisenesto eli antifouling-valmisteet 22. Ruumiiden säilytykseen ja eläinten täyttämiseen käytettävät nesteet 23. Muiden selkärankaisten torjuntaan käytettävät valmisteet Ympäristömerkinnät Pohjoismainen Joutsenmerkki ja Euroopan ympäristömerkki kertovat tuotteen tai palvelun ympäristömyönteisyydestä ja opastavat ympäristön kannalta parempiin ostopäätöksiin. Ympäristömerkkien kautta voidaan vaikuttaa niin kuluttajien, teollisuuden, yritysmaailman kuin julkisen sektorin ostopäätöksiin ja toimintaan. Vain ympäristön kannalta parhaat ja laadukkaat tuotteet tai palvelut voivat saada oikeuden käyttää pohjoismaista Joutsenmerkkiä tai Euroopan ympäristömerkkiä. Pohjoismaisen ja Euroopan ympäristömerkkien myöntämiskriteerejä laaditaan jatkuvasti uusille tuoteryhmille ja jo vahvistettuja kriteerejä uusitaan 3-5 vuoden välein, jotta ne pysyisivät ajan tasalla mm. teknologian kehittyessä. Ympäristömerkin kriteerien laadinnassa tarkastellaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia. Asiantuntijaryhmä valmistelee ehdotuksen kriteeristöstä, joka julkistetaan, ja kaikki halukkaat voivat antaa siitä lausuntonsa. Näin se alistetaan laajasti asiantuntijoiden ja sidosryhmien tarkastelulle ja kritiikille, ja ehdotettua kriteeristöä kehitetään palautteen perusteella. Suomen osalta myöntämisperusteita käsittelee Suomen ympäristömerkintälautakunta, joka edustaa laajasti yhteiskunnan eri vaikuttajatahoja. Pohjoismaisen ympäristömerkin kriteerit vahvistetaan pohjoismaisessa ympäristömerkintälautakunnassa. Molempien merkintöjen käytännön työtä hoitaa Suomessa SFS-Ympäristömerkintä (Suomen Standardisoimisliitto). Valmiit ja valmisteilla olevat tuoteryhmäkohtaiset Pohjoismaisen Joutsenmerkin ja Euroopan ympäristömerkin myöntämiskriteerit 81

20 sekä lisätietoa Pohjoismaisesta Joutsenmerkistä ja Euroopan ympäristömerkistä löytyy Internetistä: Kansalliset haitalliset aineet otetaan huomioon pohjoismaisen ja Euroopan ympäristömerkkien kriteerien valmistelussa. Sitä mukaan kun kriteerejä laaditaan uusille tuoteryhmille ja kun uudistetaan vanhoja kriteerejä, otetaan huomioon kansallisten haitallisten aineiden mahdollinen käyttö kyseisessä tuotteessa tai sen valmistuksessa päästölähteen merkittävyysluokasta riippumatta. 2.5 Työryhmän ehdotukset koskien teollisuus- ja kuluttajakemikaaleja 1. Ympäristönlaatunormit. Työryhmä ehdottaa, että seuraaville aineille asetettaisiin ympäristönlaatunormit pitoisuutena vedessä sisämaan pintavedelle sekä merivedelle: klooribentseeni; 1,2-diklooribentseeni; 1,4-diklooribentseeni; dibutyyliftalaatti ja bentsyylibutyyliftalaatti. Lisäksi asetetaan ympäristönlaatunormit raakavedenottoon tarkoitetuille pintavesille. Työryhmän ehdottamat ympäristönlaatunormit ( vuosikeskiarvo, kokonaispitoisuus vedessä). y y y p ( p ) Nimi CAS-numero sisämaan pintavesi merivesi klooribentseeni ,3 3,2 3 diklooribentseeni, 1, ,4 0,74 0,3 diklooribentseeni, 1, ,1 bentsyylibutyyliftalaatti (BBP) ,4 10 dibutyyliftalaatti (DBP) raakavedenottoon tarkoitetut pintavedet Lisäksi vahvistetaan vaarallisten aineiden direktiivissä (76/464/ETY) ja sen johdannaisdirektiiveissä säädetyt ympäristönlaatunormit seuraaville yhdisteille: heksaklooribentseeni, heksaklooributadieeni, heksakloorisykloheksaani, hiilitetrakloridi, triklooribentseeni, pentakloorifenoli, trikloorimetaani, 1,2-dikloorietaani, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni. Vaarallisten aineiden direktiivissä säädetyt (76/464/ETY) ympäristönlaatunormit (vuosikeskiarvo, kokonaispitoisuus vedessä). Nimi CAS sisämaan pintavesi ja rannikkovesi 1,2-dikloorietaani heksaklooribentseeni ,03 heksaklooributadieeni ,1 heksakloorisykloheksaani ,100 sisämaan pintavesi, 0,020 rannikkovedessä hiilitetrakloridi pentakloorifenoli tetrakloorieteeni triklooribentseenit ,4 trikloorieteeni trikloorimetaani (kloroformi) n moniste 159

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta 1994 vp- HE 359 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kemikaalilakia. Ehdotetut muutokset liittyvät ympäristöhallinnon

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 7.9.2010 Anneli Karjalainen EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI ORGAANISTEN LIUOTTIMIEN KÄYTÖSTÄ ERÄISSÄ TOIMINNOISSA JA LAITOKSISSA AIHEUTUVIEN HAIHTUVI-

Lisätiedot

Haitalliset aineet jätevesissä - hanke

Haitalliset aineet jätevesissä - hanke 25.9.2013 Haitalliset aineet jätevesissä - hanke Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 25.9.2013 1 Saijariina Toivikko Selvitys haitallisista aineista jätevesissä Tutkimus haitallisten aineiden kartoittamiseksi

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila Koulutuspäivä 10.4.2013 Siirtymäajat ja tietojen käyttölupa Sisältö Siirtymäajat Unionin lupa Biosidivalmisteet Käsitellyt esineet Tehoaineen

Lisätiedot

BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT

BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT 3 Liite 1 BIOSIDIVALMISTEISSA SALLITUT TEHOAINEET JA NIIDEN KÄYTÖN EHDOT Biosidivalmisteryhmät ovat: 1. Ihmisen hygienian hoitoon tarkoitetut biosidivalmisteet, 2. Yksityisten ja julkisten terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kaupunkipurojen haitta aineet Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin kaupungin ympäristökeskus Purojen seuranta Helsingissä Seurataan 35 puron veden laatua keväisin Lisäksi intensiivisiä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta /2012 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta /2012 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2012 153/2012 Ympäristöministeriön asetus biosidivalmisteen hyväksymisen tai rekisteröinnin hakemisesta, markkinoilta poistamisesta ja erityisehdoista

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Akryylinitriili CAS Nro 107-13-1 Synonyymejä 2-Propenenitrile Vinyl cyanide cyanoethylene H 2 C Päivitetty 15.11.2005 C N Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Liite 1 - Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (1022/2006) 12 :n mukainen suunnitelma

Liite 1 - Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (1022/2006) 12 :n mukainen suunnitelma Liite 1 - Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen (1022/2006) 12 :n mukainen suunnitelma Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tausta... 3 2.1 Pintavesille haitallisten aineiden tunnistaminen...

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013. Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kaarina Repo 19.11.2013 Biosidivalmisteiden hakeminen yrityksen näkökulmasta SAARA SIVONEN Esityksen sisältö Biosidivalmisteiden hyväksyminen Kansallinen lupa

Lisätiedot

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015

Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä. Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet talousvesissä Noora Perkola, SYKE Ajankohtaista laboratoriorintamalla 1.10.2015 Perfluoratut alkyyliyhdisteet Perfluoratut alkyyliyhdisteet = kaikki hiileen sitoutuneet vedyt

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. heinäkuuta 2015 (OR. en) 10869/15 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D039794/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 27. helmikuuta 2003 PE 321.965/8-16 TARKISTUKSET 8-16 Lausuntoluonnos (PE 321.965) John Purvis Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Päivitetty 10.8.2009 Trikloorietyleeni CAS nro 79-01-6 Synonyymejä Trichloroethylene Acetylene trichloride Ethinyl trichloride Trichloroethene TRI TRIC 1-Chloro-2,2-trichloroethylene

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti

Euroopan unionin virallinen lehti L 55/4 KOMISSION ASETUS (EU) 2016/293, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2016, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteen I muuttamisesta

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo. Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1.9.2016 Sari Autio, Glyfosaatin ympäristöriskit -seminaari, Ruissalo Tietopaketti glyfosaatista ja sen myyntilupa Esityksen sisältö 1. 2. 3. UUDELLEENHYVÄKSYMISESTÄ 4.

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Päivitetty 16.9.2009 2-furaldehydi CAS nro 98-01-1 Synonyymejä furfuraali 2-formylfuran fural furan-2-aldehyd furfuraldehyd furfurol 2-furaldehyde artificial

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023)

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metyylimetakrylaatti CAS nro 80-62-6 Synonyymejä Metyyli-2-metyyliprop-2-enoaatti 2-Propenoic acid, 2-methyl-, methyl ester O O C H 3 C H 2 H 3 C Päiväys 15.11.2005

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Valmisteperhe ja käsitellyt esineet lainsäädännön näkökulma

Valmisteperhe ja käsitellyt esineet lainsäädännön näkökulma Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Terhi Kuljukka-Rabb 19.11.2013 Valmisteperhe ja käsitellyt esineet lainsäädännön näkökulma Biosidiseminaari 19.11.2013 Messukeskus, Hki Sisältö Valmisteperhe Miksi

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä

Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Miten EU säätelee hormonihäiriköitä Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 15.3.2017 Jukka Malm Varapääjohtaja Euroopan kemikaalivirasto Johdanto Euroopan kemikaalivirasto Perustettu 1.6.2007 580

Lisätiedot

CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä

CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä CONPAT- mikrobit ja haitalliset aineet raakavedessä Noora Perkola, SYKE MUTKU-päivät 3.4.2014, Tampere Sisältö CONPAT-projekti Mikrobiologiset määritykset Kemian määritykset Alustavia tuloksia 2 1 CONPAT-projekti

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 26.1.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 26/11 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 73/2013, annettu 25 päivänä tammikuuta 2013, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Vesiympäristölle haitallisten teollisuus- ja kuluttaja-aineiden kartoitus (VESKA 1)

Vesiympäristölle haitallisten teollisuus- ja kuluttaja-aineiden kartoitus (VESKA 1) SUOMEN YMPÄRISTÖ 3 2011 Vesiympäristölle haitallisten teollisuus- ja kuluttaja-aineiden kartoitus (VESKA 1) YMPÄRISTÖN- SUOJELU Jaakko Mannio, Jukka Mehtonen, Susan Londesborough, Mira Grönroos, Anna Paloheimo,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 21. helmikuuta 2012 (22.02) (OR. en) 6782/12 ENV 133 ENT 43 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. helmikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston

Lisätiedot

Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen

Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016 Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen Ympäristökemian kurssimatriisi k2016 / Petri V. Peltonen Peruskäsitteiden kuvaaminen Vesistöt Maaperä Ilmakehä KEMIKAALIT

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,

HE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Propyylibentseeni CAS Nro 98-82-8 Synonyymejä Cumene Benzene, (1-methylethyl)- Isopropylbenzene 2-phenylpropane cumol Päivitetty11.02.2004 CH 3 CH 3 Tuoterekisteritiedot

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY Aluefoorumi 25.5.2016, Hotelli Lasaretti, Oulu Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle Viranomaiseen kannattaa ottaa

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymyksiä ja vastauksia Kysymyksiä ja vastauksia Milloin hypokloriitti hyväksytään aktiiviaineeksi? Biosidivalmistekomitean (BPC) käsittelyyn on työsuunnitelman mukaan tulossa (2016-2017) : Natriumhypokloriitti (2016 joulukuussa)

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547 PÄÄTÖS Dnro 0100Y0309 11 Helsinki 23.12.2004 No YS 1547 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellisia tilanteita koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tiina Tuusa Tehoaineiden arviointiohjelma

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tiina Tuusa Tehoaineiden arviointiohjelma Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Tiina Tuusa 21.11.2016 Tehoaineiden arviointiohjelma Tehoaineiden arviointiohjelma 1. Biosidivalmisteiden sallitut tehoaineet 2. Arviointiohjelma tilannekatsaus

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Aineen luokitus- ja merkintätiedot (STM asetus 509/2005; maininta, jos vain ehdotus) ja HTP-arvot (STM asetus 795/2007)

Aineen luokitus- ja merkintätiedot (STM asetus 509/2005; maininta, jos vain ehdotus) ja HTP-arvot (STM asetus 795/2007) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Klooridifluorimetaani CAS nro 75-45-6 Päivitetty 21.7.2009 Synonyymejä R-22 HCFC-22 Freon 22 Tuoterekisteritiedot Suomessa (2008) Valmisteiden lukumäärä Maahantuonti/tonnia

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Broilertilojen ympäristöluvat

Broilertilojen ympäristöluvat Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kloorietikkahappo Päivitetty 17.7.2007 CAS nro 79-11-8 Synonyymejä Monokloorietikkahappo Monochloroacetic acid MCAA α -Chloroacetic acid Chloroethanoic acid

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN VALVONTAOHJELMA VUODELLE 2016 Ympäristölautakunta 8.12.2015 163 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain mukaisti rekisteröitävien

Lisätiedot

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1 HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden

Lisätiedot

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen

Lisätiedot

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 AUTORANGE HARDWAX 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 AUTORANGE HARDWAX 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 5718080

Lisätiedot

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi

Auri Koivuhuhta Sonkajärvi Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Kemikaalilaki muuttuu

Kemikaalilaki muuttuu Kemikaalilaki muuttuu nvm Marilla Lahtinen, STM Tukes koulutustilaisuus, 10.4.2013 Tukes auditorio, Pasila Aiheita kemikaalilainsäädäntökehikko uuden kemikaalilain vaikutukset biosideihin uuden lain mukaiset

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.10.2016 COM(2016) 650 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa

Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Metallien biosaatavuus merkitys riskin arvioinnissa Matti Leppänen, SYKE, Mutku-seminaari, 21.11.2013 Miten arvioida metallipitoisuuksien haitallisuutta? EU direktiivit (+ maakohtaisia ohjeita; USA, Can)

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Paula Haapasola Koulutuspäivä Biosidivalmisteiden hyväksyminen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Paula Haapasola Koulutuspäivä Biosidivalmisteiden hyväksyminen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Paula Haapasola Koulutuspäivä 10.4.2013 Biosidivalmisteiden hyväksyminen Biosidivalmiste Käyttäjälle toimitettavassa muodossa oleva aine tai seos, joka koostuu

Lisätiedot

Biosidiasetuksen siirtymäsäännökset ja aikataulut

Biosidiasetuksen siirtymäsäännökset ja aikataulut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu T. Mattila 19.11.2013 Biosidiasetuksen siirtymäsäännökset ja aikataulut Biosidiseminaari 19.11.2013 Messukeskus, Hki Sisältö Mitä tehoaineita saa olla markkinoilla

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti L 167/17

Euroopan unionin virallinen lehti L 167/17 27.6.2012 Euroopan unionin virallinen lehti L 167/17 16 artikla Täytäntöönpanotoimenpiteet Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaisia toimenpiteitä 12 15 artiklan täytäntöönpanemiseksi

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa!

Yhteistyössä on voimaa! Haitalliset aineet puhdistamoja hajalietteissä, TkT Vesihuolto 2015 Vesialan asiantuntijapalvelut Yhteistyössä on voimaa! Projektin johto: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys Yhteistyö

Lisätiedot

PRIORITEETTIAINETYÖRYHMÄN KOKOUS,

PRIORITEETTIAINETYÖRYHMÄN KOKOUS, PRIORITEETTIAINETYÖRYHMÄN KOKOUS, 9.6.2014 SUOMEN VESIENSUOJELUYHDISTYSTEN LIITON KOMMENTIT Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto Alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin Edustaa jäsenyhdistyksiä

Lisätiedot

Päivitetty 27.10.2010

Päivitetty 27.10.2010 Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Sinkki CAS nro 7440-66-6 Synonyymejä Zinc Zn Päivitetty 27.10.2010 Tuoterekisteritiedot Suomessa (2009) Valmisteiden lukumäärä 63 tuotetta Maahantuonti/tonnia

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metenamiini CAS nro 100-97-0 Päivitetty 17.8.2009 Synonyymejä Methenamine 1,3,5,7-Tetraazatricyclo-3.3.1.1 3.7 -decane Hexamethylenetetramine Urotropin Formin

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut.

Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut. 4246 Liite MAKSUTAULUKKO Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut. 1 Kemikaalilain (744/1989) ja sen muuttamisesta

Lisätiedot

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan syyskuun 1 päivänä Se korvaa samannimisen vanhan lain (86/2000).

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan syyskuun 1 päivänä Se korvaa samannimisen vanhan lain (86/2000). 1 Ympäristöministeriö Muistio Klaus Pfister 2.2.2015 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSIKSI JÄTTEEN POLTTAMISESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA, KAIVANNAISJÄTTEISTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle Rakennus- ja ympäristölautakunta (8)

Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle Rakennus- ja ympäristölautakunta (8) Ympäristönsuojeluviranomaisen valvontaohjelma vuodelle 2017 Rakennus- ja ympäristölautakunta 13.12.2016 147 1 (8) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ympäristölupalaitosten valvonta... 3 3 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Euroopan unionin virallinen lehti L 167/7

Euroopan unionin virallinen lehti L 167/7 27.6.2012 Euroopan unionin virallinen lehti L 167/7 (67) Saumattoman siirtymisen varmistamiseksi on syytä säätää tämän asetuksen soveltamisen lykkäämisestä ja erityistoimista sellaisten tehoaineiden hyväksymistä

Lisätiedot

Päiväys: 30.10.2005 Edellinen päiväys: 15.01.2004

Päiväys: 30.10.2005 Edellinen päiväys: 15.01.2004 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 30.10.2005 15.01.2004 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi

Lainsäädäntöneuvos Luonnos Erja Werdi YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Perustelumuistio Lainsäädäntöneuvos Luonnos 6.3.2017 Erja Werdi EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI JUOMAVEDEN VALMISTAMISEEN TARKOITETUN PINTAVEDEN LAATUVAATIMUKSISTA JA TARKKAILUSTA

Lisätiedot

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa

EU-perusmuistio kadmiumin enimmäismäärän rajoittamisesta lannoitteissa Eduskunnan Suurelle valiokunnalle Lannoitteiden kadmiumpitoisuuden rajoittaminen Maa- ja metsätalousministeriö lähettää kunnioittavasti eduskunnan Suurelle valiokunnalle oheisen muistion Suomen lannoitteiden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Myrkytystietokeskus 09-471977 tai 09-4711 Myrkytystietokeskus / HYKS. PL 360, Hartmaninkatu 4, 00290 HYKS (Helsinki)

Myrkytystietokeskus 09-471977 tai 09-4711 Myrkytystietokeskus / HYKS. PL 360, Hartmaninkatu 4, 00290 HYKS (Helsinki) Päiväys 03.01.2008 Edellinen päiväys 29.07.2005 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2009 Istuntoasiakirja 2014 C7-0251/2011 2009/0076(COD) FI 29/09/2011 NEUVOSTON ENSIMMÄISEN KÄSITTELYN KANTA Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistama kanta EUROOPAN PARLAMENTIN

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys

Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys 25.3.2015 MUTKU-päivät Ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio Ympäristönsuojelulain uudistus YSL-hanke etenee vaiheittain 1. vaihe eli uusi YSL ja YSA tulivat

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. AINEEN TAI VALMISTEEN SEKÄ YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTUSTIEDOT Kauppanimi: TORRBOLLEN, Fuktslukaren Käyttöalue: Kosteussulku Yritys: Säljtema AB Osoite: Låsbomsgatan 14 Postinumero/toimipaikka:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Sinin n vallankumous

Sinin n vallankumous Suomen Kalankasvattajaliiton koulutuspäivä 5.11.2015 Sinin n vallankumous Kommenttipuheenvuoro pienryhmän ehdotuksista koskien vesiviljelyn lupamenettelyn luvanvaraisuutta ja siihen liittyviä keventämismahdollisuuksia

Lisätiedot