RAPORTTI RAASEPORISSA, LOHJALLA, NUMMI-PUSULASSA JA SIUNTIOSSA TEHDYISTÄ JÄTEVESIKARTOITUKSISTA JA NEUVONTATYÖSTÄ Alustavat tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI RAASEPORISSA, LOHJALLA, NUMMI-PUSULASSA JA SIUNTIOSSA TEHDYISTÄ JÄTEVESIKARTOITUKSISTA JA NEUVONTATYÖSTÄ Alustavat tulokset"

Transkriptio

1 RAPORTTI RAASEPORISSA, LOHJALLA, NUMMI-PUSULASSA JA SIUNTIOSSA TEHDYISTÄ JÄTEVESIKARTOITUKSISTA JA NEUVONTATYÖSTÄ Alustavat tulokset Minttu Peuraniemi Lohja 2010

2 2 / 15 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Käytetyt menetelmät Asukkaiden tavoittaminen Kiinteistökäynnin sisältö Kiinteistökäyntien määrä Selvityksen kohteet Kohteiden käyttö Kohteiden varustelu, syntyvän jäteveden määrä ja laatu Erikoiskohteet Alustavat tulokset Jätevesiasetuksen ja kunnan määräysten vaatimusten täyttyminen Jätevesijärjestelmät Alustavat johtopäätökset Kaikkien ei tarvitse uusia jätevesijärjestelmää Asetuksen vaatimuksia ei noudateta Asukkaat eivät ole selvillä jätevesijärjestelmistään Jätevesijärjestelmistä ei ole kirjallisia käyttö- ja huolto-ohjeita Jätevesilaitteistoja ei ole uusittu Asukkaat tarvitsevat neuvontaa ja kannustusta Asetuksen toteuttamisen toimintamallia kehitettävä...13 Lähteet...15 _

3 3 / Selvityksen tausta ja tavoitteet Jätevesikartoitukset tehtiin kesällä 2009 osana hanketta Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla , jota rahoittavat Länsi-Uudenmaan kunnat ja Uudenmaan liitto. Hankkeen tavoitteina on Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (VNa 542/2003) soveltamiskäytäntö Asetuksen noudattamisen tilan kartoitus Jätevesien käsittely erityisalueilla Ilmaiset neuvontakäynnit erityisalueiden kiinteistöillä Kesän jätevesikartoitusten tarkoituksena oli Selvittää, kuinka hyvin asetuksen vaatimuksia jätevesijärjestelmän selvityksestä, käyttö- ja huoltoohjeista ja saostussäiliöiden tyhjennyksistä noudatetaan valituilla pilottialueilla Kerätä tietoa siitä, missä vaiheessa haja-asutusalueiden kiinteistöillä ollaan asetuksen edellyttämien jätevesijärjestelmien uusimisien suhteen Tarjota erityisalueiden asukkaille laitevalmistajista riippumatonta neuvontaa kiinteistöllä jätevesiasioihin liittyen ja sitä kautta tukea kiinteistönomistajien päätöstä toimia asetuksen edellyttämällä tavalla Testata hankkeessa kehitettävää toimintamallia asukkaiden tehokkaan neuvonnan ja asetuksen toteutumisen seurannan suhteen 2. Käytetyt menetelmät 2.1. Asukkaiden tavoittaminen Kohderyhmän tavoittamisessa käytettiin pääasiassa kahta erityyppistä lähestymistapaa: 1) Raaseporissa, Lohjalla ja Nummi-Pusulassa jätevesineuvojan käyntiä kiinteistöllä tarjottiin vapaaehtoisena palveluna. Kiinteistöjä lähestyttiin ensiksi kirjeitse. Asukkaille annettiin mahdollisuus varata neuvontakäyntiä varten aika puhelimitse tai sähköpostitse. Kirje sisälsi tiedotteen asukkaille kartoituskäynnistä, yleisen tiedotteen hankkeesta sekä tyhjän selvityslomakkeen. Niille asukkaille, jotka eivät itsenäisesti kirjeen perusteella ottaneet yhteyttä, soitettiin ja tiedusteltiin kiinnostusta neuvontakäyntiin. Kiinteistökäynnin aikatauluista sovittiin asukkaiden kanssa etukäteen. 2) Siuntiossa jätevesineuvoja pyrki käymään tietyn alueen kaikki asutut kiinteistöt läpi ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Jätevesineuvoja ehdotti kirjeitse kiinteistökäynnin ajankohtaa, jonka saattoi siirtää paremmin sopivalle ajalle soittamalla jätevesineuvojalle. Kirje sisälsi tiedotteen asukkaille kiinteistökäynnistä sekä yleisen tiedotteen hankkeesta. Selvityslomaketta ei lähetetty. Jätevesineuvoja kiersi alueen kiinteistöt ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. _

4 4 / 15 Niiden kiinteistöjen asukkaisiin, joiden kiinteistökäynnin ajankohtana ei ollut ketään paikalla, otettiin yhteyttä puhelimitse ja sovittiin uusi käynti. Asukkaiden yhteystiedot saatiin kuntien käyttämistä järjestelmistä Raasepori: Spatial Web (kartat, kiinteistörekisteritunnukset, omistajatiedot osoitteet, rakennusluvat), jota myös kesätyöntekijä pystyi käyttämään itsenäisesti, puhelinnumerot haettiin keskitetysti vaihteen kautta. Lohja: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), FACTA (kiinteistö- ja rakennustiedot), ympäristötoimisto etsi tiedot ja kartat etukäteen kartoitusta varten Nummi-Pusula: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), ympäristötoimisto etsi tiedot ja kartat etukäteen kartoitusta varten Siuntio: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), rakennusvalvonta haki tiedot kartoitusta varten etukäteen 2.2. Kiinteistökäynnin sisältö Kiinteistökäynnit tehtiin pääasiassa arkisin klo Erityistapauksissa käynti voitiin tehdä tämän jälkeenkin. Kiinteistökäynnin kesto vaihteli 0,75 2 h. Kiinteistökäyntiin kuului (kiinteistökäynnin muistilista liitteenä x): Asetuksen vaatimusten sekä kunnan määräysten läpikäyminen Neuvontapaketin esittely ja sen luovuttaminen kiinteistönomistajalle Nykyisen järjestelmän ja sen vaatimien huoltotoimenpiteiden kertaus Kartoituslomakkeen täyttäminen, asianosaisen haastattelu Kohteen koordinaattien tallennus, jätevesijärjestelmän ja kaivon merkitseminen kartalle ja valokuvien ottaminen Asukkaille jaettuun neuvontapakettiin kuului: Esite Opas jätevesien maailmaan Verkkosivuesite Opas jätevesien maailmaan ja Kyseessä olevan jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje Jätevesijärjestelmän selvitys-lomake Käyttöpäiväkirjamalli 2.3. Kiinteistökäyntien määrä Kuntakohtainen muistilista toimenpideluvan hakemista varten Lista asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle, sekä lista asioista, joilla tulisi varautua suunnittelijan työhön Lista alueella toimivista suunnittelijoista Tarpeen mukaan myös kunnan omia ohjeita, kuten ohje ympäristönsuojelumääräyksistä, toimenpidelupahakemuslomake jne Kesän aikana ( ) käytiin yhteensä 173 kiinteistöllä. Keskimääräinen kiinteistökäyntien määrä viikossa oli reilut 8, eli vähintään 2 kiinteistöä/päivä. Parhaimmillaan neuvoja kävi 6 kiinteistöllä päivässä ja mukaan mahtui myös konttoripäiviä, jolloin ei ollut kiinteistökäyntejä ollenkaan. Näitä päiviä on jätevesineuvojien kokemuksen mukaan hyvä varata ainakin 1-2 pv/vko riippuen hieman valitusta toimintamallista. _

5 5 / 15 Kiinteistökäyntien lisäksi aikaa kului neuvontapakettien valmistamiseen, yhteydenottoihin, kiinteistöjen välisiin matkoihin ja osassa kuntia myös yleisötilaisuuksiin osallistumiseen ja kiinteistötietojen hakuun. Lisäksi ajoreittien suunnitteluun ja kiinteistökäyntien rytmittämiseen saa kulumaan aikaa yllättävän paljon. Siuntion mallissa satsataan aluksi aikaa kiinteistökäyntien aikatauluttamiseen ja yksilöllisten kirjeiden laatimiseen, mutta aikaa säästetään asukkaiden tavoittelemisessa puhelimitse. Raaseporin/Lohjan/Nummi- Pusulan mallissa käytetään enemmän aikaa asukkaiden kanssa aikatauluista sopimiseen puhelimitse/sähköpostitse, jolloin kaikille voidaan lähettää samanlainen kirje ja alkuun päästään ehkä hieman nopeammin. Taulukko 1.Kiinteistökäyntien määrä ja niihin käytetty aika kunnittain. Kunta Käyntejä yht. Käytetty aika, vko Kiinteistökäyntejä/vko Raasepori >4 Lohja 30 3,5 >8 Nummi-Pusula 33 3,5 <9 Siuntio 69 6 >11 Yhteensä >7 Kesän kokemusten mukaan Siuntion mallin mukainen toiminta vaikuttaa tehokkaimmalta toimintatavalta, mitä tulee asukkaiden tavoittamiseen. Jätevesineuvojien kokemusten mukaan asukkaat eivät koe ennalta päätettyä ajankohtaa negatiivisena asiana, vaan suhtautuvat siihen vakavammin kuin vapaaehtoisuuteen perustuvan kiinteistökäynnin sopimiseen. Seuraavaa kesää ajatellen pitäisi pohtia, millä tavoin viikoittaista kiinteistökäyntien määrää saataisiin nostettua ja siten tehokkuutta lisättyä. Päivittäinen kiinteistökäyntien määrä voi maksimissaan olla Selvityksen kohteet Selvityksen kohteena olivat yhtäältä pilottikohteiksi valitut erityisalueet (kohdealueet), toisaalta näillä alueilla sijaitsevat kiinteistöt ja niiden jätevesien käsittelyjärjestelmät. Pilottialueita valittiin niistä kunnista, joilla oli kesän aikana käytettävissä kesätyöntekijöitä tai harjoittelijoita. Pilottialueiksi valittiin kohteita seuraavin kriteerein: Jätevesien käsittelyn tehostamista on helppo perustella asukkaille, eli kyseessä erityisalue, kuten ranta-alue, pohjavesialue tai vastaava Alue on todellista haja-asutusta, eli viemäriverkostoon liittyminen mahdotonta tai vain asukkaiden oman aktiivisuuden varassa Alueella jätevedet ovat todellinen riski esimerkiksi vesistölle, pohjavedelle tai talousvesikaivoille Alueista ensisijaisia kohteita olivat vedenoton kannalta tärkeät alueet sekä erityisen hyvässä tai huonossa kunnossa olevat vesistöt. Taulukko 2. Selvityksen ja kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteet kunnittain. Kunta Alue Alueen erityispiirre Kiinteistöjä alueella n. kpl Raasepori Grundsjö Tiiviisti asuttu alue 27 Öby-Långstrand- Vimonböle Ranta-alue, tiiviisti asuttu 84 _

6 6 / 15 Lohja Sjösäng Vivamon pv-alue Maaseutuasutus 30 Pohjavesialueita 200 Lohjanharjun pv-alue Nummi-Pusula Keräkankareen pvalue Pohjavesialueita 180 Saukkolan pv-alue Oinolan pv-alue Hyönölän pv-alue Siuntio Raivio Tiiviisti asuttu ranta-alue 60 Lappers Tiiviisti asuttu, osaksi pohjavesialue 20 Koska kiinteistöillä voi olla useampia rakennuksia, joilla on omia ja yhteisiä järjestelmiä ja lisäksi eri kiinteistöillä voi olla yhteisiä järjestelmiä, puhumme tässä raportissa kiinteistöjen sijasta kohteista. Kohteilla tarkoitetaan ensisijaisesti yksittäisiä rakennusten jätevesijärjestelmiä, joihin voi sisältyä esimerkiksi yhteiset tai erilliset käsittelyjärjestelmät käymälä- ja pesuvesille. Järjestelmät voivat sijaita samalla kiinteistöillä. Useamman kiinteistön tai rakennuksen yhteisjärjestelmät mainitaan kohdassa erityiskohteet Kohteiden käyttö Yhteensä tarkasteltuja kohteita on 183 kpl. Näistä 112 (61 %) on vakituisessa jatkuvassa käytössä. Muut kuin kiinteät asumukset jakautuivat seuraavasti: reilut 10 % osa-aikaisen asumisen kohteita (etätyöt, lomat, vapaa-aika, pidempiä yhtämittaisia kausia), vajaa 10 % vapaa-ajanasunnoista käytetään muutamasta päivästä 100 päivään/vuosi pääasiassa viikonloppuisin. Kesäasuntoina käytetään noin kolmannesta kohteista, käyttöaste vaihtelee muutamista päivistä jopa 6-11 kuukauteen/vuosi Kohteiden varustelu, syntyvän jäteveden määrä ja laatu 36 % kohteista saa käyttövetensä kunnan tai vesiosuuskunnan vesijohdosta. 19 % kohteista on yhteinen kaivo toisen tai useamman kohteen kanssa. 55 % kaivoista on porakaivoja. Rengaskaivoja on 52 kpl. 19 kohdetta on kantoveden varassa. 30 % kohteista oli vesimittari käytössä. Keskimääräinen vedenkulutus niillä ympärivuoden asutuilla kiinteistöillä, jotka seuraavat vesimittaria oli 90,6 l/hlö/vrk. _

7 7 / % (125) kohteista oli käytössään vesikäymälä. Lopuilla oli käytössään ulkokäymälä (yhteensä 60 kpl) tai kuivakäymälä (18) (kuivakäymälöistä osa voi olla ulkotiloissa). Kuivakäymälöistä yleisin oli kompostoiva käymälä, mutta myös yksittäisiä erottelevia ja polttavia oli käytössä. Vettä kuluttavista tai jätevettä tuottavista varusteluista yleisin on suihku, joka on yli 70 % kohteista. Pyykkikone on hieman yleisempi kuin tiskikone. Fosfaatittomia pesuaineita tiesi käyttävänsä 38 (20 %)kohteen asukkaat. Taulukko 3. Selvityksen kohteina olleiden kiinteistöjen varusteet. Vettä kuluttava /jätevettä tuottava varuste Kpl kohteita % kaikista kohteista Tiskikone Pyykkikone Suihku Kylpy-/poreamme % (42) kohteista oli kaksiputkiviemäröinti, eli wc-vedet (ja mahdollisesti myös tiskikoneen tai pesukoneen vedet) johdetaan eri putkilla talosta ulos kuin harmaat vedet. 120 kohteella oli käytössään yksiputkiviemäröinti, eli kaikki jätevedet johdetaan samalla putkella samaan järjestelmään. Lopuilla joko ei ollut viemäröintiä ollenkaan (kantovesi) tai he eivät tienneet varmasti, millainen viemäröinti on kyseessä, kun jätevesille oli yksi käsittely ja putkien kulusta ei saanut selvää. Yksivesijärjestelmistä 17 oli varma mahdollisuus muuttaa järjestelmä kaksiputkiseksi. Yleisin jäteveden purkupaikka on maaperä (yli 70 %), eli jätevesi imeytetään imeytyskaivon tai kivipesän kautta maaperään tai johdetaan kasvillisuusvyöhykkeeseen. Ojaan jätevetensä johtaa noin 20 % kohteista ja salaojaan n. 5 %. Missään selvityksen kohteessa jätevesiä ei purettu suoraan vesistöön. Neuvojan arvion mukaan jopa 50 (27 %) kohteessa syntyi vain vähäisiä määriä jätevesiä, vaikkakaan kaikki nämä eivät olleet kantoveden varassa. Vajaassa 8 % kaikista selvityksen kohteista (ei ainoastaan edellä mainituista) oli aikomuksena lisätä varustelutasoa seuraavan viiden vuoden aikana Erikoiskohteet Selvitysalueella oli yksi kohde, jossa kahdella erillisellä kiinteistöllä oli yhteinen järjestelmä. Kyse on ympärivuotisesta asumisesta, molemmilla kiinteistöillä asuu 2 asukasta. Kiinteistöillä on myös yhteinen porakaivo ja kiinteistöt on varustettu sekä WC:llä, suihkulla, että tiski- ja pesukoneella. Molemmilla kiinteistöillä on käytössään kaksiputkiviemäröinti, jossa WC-vedet johdetaan yhteiseen, saostussäiliön yhteydessä olevaan umpisäiliöön. Harmaat vedet johdetaan 1970-luvulla tehtyyn 2-osainen saostussäiliö josta purku maaperään. Selvitysalueella oli myös yksi kohde, jossa samalla kiinteistöllä sijaitsevat erilliset asuinrakennukset jakavat jätevesijärjestelmän. Kyseessä on samaan perheeseen kuuluvat eri sukupolvien kodit, toisessa asuu yksi ja toisessa kolme henkilöä. Käytössä on yhteinen rengaskaivo ja molemmat asuinrakennukset on varustettu WC:llä, suihkulla ja pesukoneilla. Käytössä on yksiputkijärjestelmä. Jätevesijärjestelmä on rakennettu luvulla, mutta toinen asuinrakennuksista on liitetty järjestelmään vasta 1990-luvulla. Järjestelmänä on 3- osainen saostussäiliö josta purku maahan. Selvitysalueella oli muutama kiinteistö, jossa yhdellä kiinteistöllä oli useita erillisiä rakennuksia, joilla oli erillisiä järjestelmiä. Kyse oli silloin esimerkiksi kahdesta samaan perhepiiriin kuuluvasta ympärivuoden asutusta kodista, joilla jätevesien käsittely tapahtui esimerkiksi pitkän etäisyyden vuoksi erillisissä järjestelmissä. Myös vähäisten vesimäärien kesämökkejä oli samalla tontilla. Eräällä kiinteistöllä oli kaksi päärakennusta ja seitsemän vuokramökkiä, joilla kaikilla oli oma jätevesijärjestelmänsä. Osa vuokramökeistä on vähäisen jätevesimäärän kohteita, mutta osa kuuluu asetuksen puhdistusvaatimusten piiriin. Yhteistä näille on, että kiinteistön kaikki rakennukset käyttävät samaa talousvesikaivoa. _

8 8 / Alustavat tulokset Nämä seuraavaksi esitetyt tulokset ovat alustavia, ei tarkistettuja. Kartoituksen tuloksista on tekeillä opinnäytetyö (Karolina Örnmark, YH Novia), joka julkaistaan keväällä Jätevesiasetuksen ja kunnan määräysten vaatimusten täyttyminen Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) vaatii, että kiinteistöllä on oltava selvitys jätevesien käsittelystä ja sen aiheuttamasta ympäristökuormasta, sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Lisäksi järjestelmää on käytettävä käyttö- ja huolto-ohjeen mukaan. Huoltotoimenpiteistä suositellaan pidettävän kirjaa ja kuitit säästettävän. Saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Taulukko 4. Jätevesiasetuksen vaatimusten toteutuminen selvityksen kohteissa. Kiinteä asutus Vapaa-ajan asutus Selvitys tai toteutettu jätevesijärjestelmän suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % kpl % kpl % Yhteensä Kohteista 28 %:lla oli jätevesiselvitys tehtynä, ympärivuoden asutuksen ja vapaa-ajanasutuksen välillä ei tässä suhteessa ollut eroa. Siuntiossa oli selkeästi useammin jätevesiselvitys tehtynä muihin kuntiin verrattuna, jopa 40 %:lla kohteista oli selvitys. Se, että yhteydenoton yhteydessä Nummi-Pusulan, Lohjan ja Raaseporin kiinteistöille lähetettiin selvityslomake, ei näytä vaikuttaneen siihen, kuinka usealla oli selvitys tehtynä. Selvitysten laatua tai tarkkuutta ei kartoituskäyntien yhteydessä selvitetty. Taulukko 5. Selvitysvaatimuksen toteutuminen kunnittain. Selvitys tai toteutettu jätevesijärjestelmän suunnitelma kpl % Siuntio 27 40,9 Raasepori 15 28,8 Lohja 5 21,7 Nummi-Pusula 5 15,2 Lohja, Nummi-Pusula ja Raasepori yhdessä 25 21,6 Käyttö- ja huolto-ohje oli ennestään alle kymmenesosalla kohteista. Jonkin muotoista toimenpidepäiväkirjaa pitää ympärivuotisesta asutuksesta reilu kymmenes, mutta vapaa-ajan asutuksesta vain alle 3 %. Kuitteja huoltotoimenpiteistä säilytetään ympärivuotisessa asutuksessa kuitenkin vajaassa 40 % kohteista. _

9 9 / 15 Saostussäiliöitä on yhteensä 106 kappaletta niissä kohteissa, joita asetus koskee puhdistustuloksen osalta. Vajaata 3/4 näistä tyhjennettiin vähintään kerran vuodessa, kuten asetus vaatii. 1/4 näistä tyhjennettiin useammin kuin kerran vuodessa, yleensä 2 kertaa, mutta korkeintaan 4 kertaa. Harvemmin kuin kerran vuodessa saostussäiliöitä tyhjennetään siis vajaassa kolmanneksessa kohteista. Tyhjennysväli on tällöin ¼:lla kohteista kahden vuoden välein ja lopuilla harvemmin, useimmiten ei muisteta kuinka usein tai ei tyhjennetä ollenkaan. Lohjalla ja Nummi-Pusulassa on voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, jotka koskevat kartoitettuja alueita. 65 % kohteista ei neuvojan arvion mukaan täyttänyt kyseisiä ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksia. 4.2 Jätevesijärjestelmät Seuraavassa alustava yhteenveto selvityksen kohteina olleista jätevesijärjestelmistä ja erityisesti jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Tämä osio koskee ainoastaan jätevesiasetuksen piirissä olevia kiinteistöjä, ei vähäisen jätevesimäärän kohteita. Tässä osiossa ei ole otettu kantaa siihen, onko täyttääkö järjestelmä kaikki sille asetetut vaatimukset, esimerkiksi onko saostussäiliöissä t-haarat tai maasuodattamon pinta-ala tarpeeksi suuri. Jätevesijärjestelmät ovat pääosin rakennettu 1970-luvulla tai sen jälkeen. Rakennusajankohta on epäselvä vajaassa 15 % kohteista. Vajaa kolmasosa kohteista on rakennettu tai 2000-luvulla Jätevesijärjestelmien rakennusvuosi ei tietoa Kuva 1. Selvityksessä mukana olleiden jätevesijärjestelmien rakennusajankohta (vuosikymmen, esim 1970-luvulla). 33 % (44) kpl kohteista oli käytössä kaksivesijärjestelmä, eli että wc-vedet ja harmaat vedet viemäröidään eri putkissa. Useimmiten käytössä oli WC-vesille tarkoitettu umpisäiliö. Umpisäiliöitä on kaikkiaan käytössä 45 kpl, joista 36 on tarkoitettu ainoastaan WC-vesille (tiskivedet menivät WC:n kanssa samaan säiliöön kuudessa ja pesukoneen vedet neljässä kohteessa) ja yhdeksässä kohteessa kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Jätevesien käsittelyjärjestelmistä (yhteensä 123 järjestelmää, mukaan ei ole luettu vähäisen jätevesimäärän kohteita eikä umpisäiliöitä) tavallisin on edelleen pelkkä saostussäiliö (77 kpl). Seuraavaksi yleisin on jossain muodossa rakennettu maahan imeytys (kenttä tai ojasto) (22 kpl). _

10 10 / 15 Kuva 2. Käsittelyjärjestelmätyyppien yleisyys selvitetyissä kohteissa. Myös harmaille jätevesille tarkoitetusta järjestelmistä (40 kpl) yleisin on käsittely saostussäiliössä. Maahanimeytys on myös hyvin tavallinen, maasuodatusta käytetään vain muutamassa kohteessa. Harmaat jätevdet Kuva 3. Harmaille jätevesille tarkoitettujen käsittelyjärjestelmätyyppien yleisyys selvitetyissä kohteissa. Kaikille jätevesille tarkoitetuissa järjestelmissä ehkä hieman yllättäenkin tavallisimmat käsittelyratkaisut ovat saostussäiliö ja yksinkertainen maaperäkäsittely ilman saostussäiliötä (yhteensä yli 75 %). Maasuodatus ja pakettipuhdistamot ovat käytössä vain muutamassa kohteessa. Kaikki jätevedet Kuva 3. Kaikkien jätevesien (sekä käymälä- että harmaat vedet) käsittelyyn tarkoitettujen järjestelmätyyppien yleisyys selvitetyissä kohteissa. Neuvojien arvion mukaan n. 10 % kohteista vaikuttaa täyttävän asetuksen vaatimukset, arvio perustuu järjestelmän rakenteisiin ja kuntoon. Näytteenottomahdollisuus oli noin 15 % kohteista. Näytteitä ei kuitenkaan otettu, koska se ei kuulunut tämän selvityksen toimenpiteisiin. 5. Alustavat johtopäätökset Koska tässä raportissa esiteltyjä alustavia tuloksia ei ole tarkistettu, voidaan tässä vaiheessa esittää vain alustavia johtopäätöksiä. Johtopäätökset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ajatuksia siitä mitä tämä aineisto kertoo asetuksen toimeenpanon tilasta selvitysalueella. _

11 11 / Kaikkien ei tarvitse uusia jätevesijärjestelmää Yleinen käsitys on, että kaikkien viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien asuntojen jäteveden käsittelyä on tehostettava vuoteen 2014 mennessä. Tämän selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että n. 10 % asutuksesta on nykyisellään kantoveden varassa, näitä asetuksen puhdistusvaatimus ei koske lainkaan. Lisäksi neuvojien arvioiden mukaan jopa reilussa neljänneksessä kohteista syntyy ainoastaan vähäisiä jätevesimääriä, jotka eivät nykyisellään aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Molemmissa tapauksissa riittää, että kiinteistöllä on selvitys jätevesijärjestelmästä ja jos muutoksia varustelutasoon tulee, tehdään asiasta uusi arvio. Neuvojien arvioiden perusteella n. 10 % jätevesijärjestelmistä täyttää jo nykyisellään tai pienten korjausten jälkeen (esim. umpisäiliön täyttymishälytin) asetuksen puhdistusvaatimukset. Kyse voi olla esimerkiksi umpisäiliöstä kaikille jätevesille tai kaksiputkijärjestelmästä, jossa WC-vedet johdetaan umpisäiliöön tai käytetään kuivakäymälää ja harmaille vesille on toimiva maaperäkäsittely. Puhdistusvaatimukset täyttyvät todennäköisesti myös kun järjestelmä on uusittu/rakennettu vuoden 2004 jälkeen. Tämän selvityksen ulkopuolelle jäi todennäköisesti jonkin verran näitä uusia järjestelmiä, koska tällaisten kiinteistöjen asukkaat saattoivat kokea kiinteistökäynnin tarpeettomaksi, jolloin heidän tietojaan ei saatu kerättyä Asetuksen vaatimuksia ei noudateta Asukkaat eivät ole selvillä jätevesijärjestelmistään Asetuksen mukaan jokaisella kiinteistöllä pitäisi vuodesta 2008 lähtien olla jätevesijärjestelmän selvitys. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat vuonna 2004 lähettäneet asiasta tietoa sekä selvityslomakkeen jokaiseen asetuksen piirissä olevaan kiinteistöön. Kuitenkin vain vajaalla kolmanneksella tämän selvityksen kohteina olleista kiinteistöistä oli selvitys tehtynä. Tätä tulosta ei kuitenkaan voi yleistää koskemaan koko alueen tilaa, koska selvityksen kohteina oleville kiinteistöille tiedotettiin erikseen selvitysvaatimuksesta ja osalle lähetettiin jopa selvityslomake tiedotteen mukana. Tämän tiedon valossa voidaan ajatella, että kyseiset kiinteistönomistajat olisivat aktivoituneet selvityksen teossa, jolleivät sitä jo olleet tehneet. Oletuksena on siis, että vielä harvemmalla kuin kolmasosalla länsiuusimaalaisista kiinteistöistä on selvitys tehtynä. Se, että yli 2/3 kiinteistöistä ei ole tehnyt selvitystä on huolestuttavaa, sillä näiden kiinteistöjenomistajien ei voida olettaa tuntevan nykyistä järjestelmäänsä perusteellisesti. Siitä syystä ei voida olettaa, että he olisivat tietoisia siitä, minkälaisia korjaustoimenpiteitä järjestelmille tulee tehdä jotta päästään asetuksen vaatimuksiin. Kun ei olla tietoisia tarvittavien korjaustoimenpiteiden laajuudesta (riittääkö pienet korjaukset, kuten täyttymishälyttimen asennus vai täytyykö koko järjestelmä uusia), joudutaan tekemisiin yleisten olettamusten kanssa, jotka nykyisellään antavat ymmärtää, että kaikkien kiinteistöjen tulee uusia järjestelmänsä kokonaisuudessaan ja erityisesti laitevalmistajien mukaan mielellään niin, että ainoa vaihtoehto on pienpuhdistamo. Kun koko jätevesiasiasta ei olla perusteellisesti selvillä, tehdään helposti harkitsemattomia ratkaisuja väärin perustein (esimerkiksi laitteen hintatarjouksen perusteella). Toisaalta kenttäkokemusten mukaan vaikuttaa siltä, että selvityksen tekeminen ei asukkaiden mielestä ole helppoa tai motivoivaa. Selvityksen tarkoitus vaikuttaa olevan epäselvä ainakin osalle kiinteistönomistajia. Nimittäin osa kiinteistönomistajista on hyvinkin tietoisia siitä, että jätevesijärjestelmä on uusittava. Kun tämä seikka on tiedossa, koetaan helposti että selvityksen teko nykyisestä jätevesijärjestelmästä on turhaa. Huolenaiheena on tällöin pääasiassa se, mikä järjestelmä pitäisi hankkia. Kuitenkin tieto siitä, mitä osia jätevesijärjestelmään kuuluu ennestään, voi vaikuttaa ratkaisevasti sekä suunnittelun että jätevesijärjestelmän toteuttamisen kustannuksiin. Kunnollinen selvitys säästää suunnittelijan aikaa, sekä antaa kunnon perusteet järjestelmätyypin valintaan. Motivaatiota vähentävänä asianhaarana pidetään myös yleisesti sitä, että selvityksen tekoa ei nykyisellään valvota millään tavalla. Useimmat kunnat eivät ole vaatineet selvitystä lähetettäväksi kuntaan, vaan säilytettäväksi kiinteistöllä mahdollisia tulevia tarpeita varten. Tämä siksi, että kunnissa ei yleensä ole resursseja käydä selvityksiä läpi ja tehdä johtopäätöksiä jatkotoimista. Pahimmillaan tilanne voisi johtaa siihen, että asukkaat jäisivät odottelemaan kunnan päätöksiä tai olettaisivat asian olevan kunnossa kun _

12 12 / 15 vastausta ei tule. Täin toimittaessa asukkaat kuitenkin kokevat, että selvityksestä ei olla kiinnostuneita ja siihen ei kannata panostaa. Selvitys on kuitenkin keskeisin dokumentti jätevesijärjestelmiä valvottaessa. Selvityksen tekeminen ei toisaalta ole myöskään helppoa. Tässä selvityksessä ei selvitetty, minkä laatuisia tehdyt jätevesiselvitykset ovat. Yleinen käsitys kuitenkin on, että asukkaiden itsensä laatimat selvitykset ovat monesti virheellisiä tai puutteellisia (esimerkiksi järjestelmää ei ole tunnistettu oikein, olennaisia tietoja puuttuu ja johtopäätös asetuksen tavoitteisiin pääsemisestä on virheellinen). Tämä on ihan ymmärrettävää, erityisesti silloin kun jätevesijärjestelmät on rakennettu aikaisemman omistuksen alla ja piirroksia tai muuta dokumentaatiota ei ole saatavilla. Toisaalta ongelmia selvityksen tekemisessä ilmenee myös, vaikka asukkaat olisivat olleet mukana järjestelmän rakennustöissä. Yleisesti voitaneen kuitenkin todeta, että asukkaiden valmiudet laatia asianmukainen selvitys jätevesijärjestelmästään on huono. Tätä väitettä tukee osaltaan myös tämän selvityksen tulos, jonka mukaan selvitys on vain harvalla kiinteistöllä tehtynä Jätevesijärjestelmistä ei ole kirjallisia käyttö- ja huolto-ohjeita Alle kymmenesosalla kiinteistöistä oli jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Kuitenkin jopa ¾ saostussäiliöistä tyhjennetään asetuksen mukaisesti. Tämä voi viitata siihen, että vanhoja jätevesijärjestelmiä käytetään ja huolletaan vanhan tavan mukaan ja huoltotoimet koetaan itsestään selvyyksiksi. Käyttö- ja huolto-ohjeet koskevat kuitenkin muitakin toimia kuin lietetyhjennyksiä. Esimerkiksi ohjeet siitä, mitä viemäriin saa johtaa ja mitä ei, sekä siitä miten seurata järjestelmän rakenteiden kuntoa, sisältyvät kirjallisena ohjeena kyseisiin dokumentteihin. On kyseenalaista, tulevatko jätevesijärjestelmät huollettua asianmukaisesti, jos asukkailla ei ole käytössään kirjallisia käyttö- ja huolto-ohjeita. Erityinen huolenaihe on uudemmat järjestelmät, joihin liittyy esimerkiksi maapuhdistamo tai laitepuhdistamo. Esimerkiksi se yksinkertainen seikka, että maasuodattamon rakenteiden päällä ei saa ajaa painavilla ajoneuvoilla, voi jäädä asukkailta huomaamatta, jollei siitä ole kirjallista ohjetta. Asetuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta ratkaisevaa on, ymmärretäänkö esimerkiksi laitepuhdistamoita huoltaa tarvittavissa määrin ja muistetaanko saostussäiliöitä tyhjentää tarpeeksi usein. Jos nykyisten järjestelmien seuraamisessa on ongelmia, miten käy näiden uusien, monimutkaisempien laitteiden? Jätevesilaitteistoja ei ole uusittu Asetuksen antamasta siirtymäajasta on kulunut jo yli puolet, mutta läheskään puolia järjestelmistä ei ole kunnostettu vaatimukset täyttäviksi. Jopa 80 % järjestelmistä on kunnostamisen tai kokonaan uusimisen tarpeessa. Huolestuttavinta on, että käytössä on edelleen selkeästi vanhentuneita, kaikille jätevesille tarkoitettuja järjestelmiä, kuten pelkkiä saostussäiliöitä tai yksinkertaista maaperäkäsittelyä (n. 50% järjestelmätyypeistä). Jos tämä tieto viittaa siihen, että asukkaat haluavat rauhassa punnita vaihtoehtojaan ja perehtyä asiaan jotta tulisivat valinneeksi ympäristön ja omien tarpeidensa kannalta parhaan ratkaisun, ovat asiat vielä suhteellisen hyvällä tolalla. Tällaisten uudistusten toteuttaminen vie kuitenkin oman aikansa. Yleinen käsitys kuitenkin on, että asukkaat odottelevat halvempia ja parempia ratkaisuja, asetuksen siirtymäajan pidentämistä tai asetuksen perumista. Nämä eivät ole realistisia odotuksia. Jos näitä jäädään odottelemaan, ei asetuksen tavoitteet tule toteutumaan aikataulussa tai edes sen jälkeen Asukkaat tarvitsevat neuvontaa ja kannustusta Koska selvitys vaikuttaa olevan hankala toteuttaa kiinteistönomistajan toimesta ja uudistuksiin ei ole ryhdytty asetuksen toimeenpanon suhteen väärien odotusten takia, on ensiarvoisen tärkeää viedä asukkaille selkeää, riippumatonta viestiä jätevesiasetuksen vaatimuksista ja kunnostusten ja uudistusten toteuttamisen periaatteista. Aiemmissa selvityksissä on todettu, että kiinteistönomistajat eivät ymmärrä kääntyä alan ammattilaisten (jätevesisuunnittelijat) puoleen jätevesijärjestelmän suunnitelman tekemiseksi. Tämä askel on kuitenkin välttämätön, jotta kiinteistölle tulisi valittua sopiva järjestelmä tai _

13 13 / 15 sopivat kunnostustoimenpiteet, jotta järjestelmä tulisi rakennettua tai asennettua asianmukaisesti ja jotta kunnasta saataisiin lupa uudistamistoimenpiteelle. Samalla uuden järjestelmän selvitys tulee kuntoon. Jotta asukkaat kääntyisivät ammattilaisten puoleen, on heitä kannustettava siihen ja tuettava tätä vaatimalla toimenpidelupavaiheessa ammattilaisen tekemää suunnitelmaa. Ammattimaisen suunnittelijan löytäminen tulee tehdä asukkaalle helpoksi. Hyvän suunnittelijan käyttö tulee palkita sujuvalla ja nopealla lupakäsittelyllä. Yleisessä keskustelussa puhutaan, että pitäisikö neuvonnan tuloksena kiinteistönomistajalle antaa lausunto nykyisen jätevesijärjestelmän kunnosta, sen kunnostustarpeesta ja järjestelmäsuosituksesta olevan tarpeellista, ja tätä asukkaat odottavat viranomaisen taholta. Lausunnon antaminen on kuitenkin siinä mielessä hankalaa, että oikean johtopäätöksen tekeminen vaatii vahvan ammattitaidon lisäksi aikaa perehtyä kohteen jätevesirakenteisiin, maasto-oloihin ja asukkaiden vedenkäyttötottumuksiin. Neuvonnan ja suunnittelun raja on tässä kohtaa häilyvä. Tarjottu neuvontamahdollisuus sai tämän selvityksen kokemusten mukaan odotettua vaisumman vastaanoton. Vaikuttaa siltä, että suuri osa haja-asutusalueiden asukkaista ei tiedä tarvitsevansa neuvontaa. Todennäköisesti juuri ne, jotka eniten neuvontaa tarvitsisivat, eivät tartu vapaaehtoisuuteen perustuvaan tilaisuuteen. Jatkossa on tärkeää selvittää, miten nämä passiivisetkin asukkaat saadaan aktivoitua Asetuksen toteuttamisen toimintamallia kehitettävä Jotta päästäisiin tavoitteeseen siitä, että haja-asutusalueidemme jätevedet käsiteltäisiin asianmukaisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti - jätevesiasetuksen avulla, tarvitaan asetuksen toteuttamiseen uusia eväitä. Nykyisellään asetuksen toteuttamisen ajatellaan etenevän seuraavasti: 1. Asukas tekee selvityksen jätevesijärjestelmästään, missä hän toteaa täyttyvätkö asetuksen puhdistusvaatimukset nykyisellään vai tarvitaanko korjaustoimia. Jos järjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen vaatimuksia, 2. tehdään jätevesisuunnitelma, jossa valitaan ja mitoitetaan kyseisen kiinteistöön tarpeisiin ja olosuhteisiin sopiva järjestelmä. Suunnitelman tekoon liittyy toimenpiteitä, joihin tarvitaan suhteellisen korkeaa ammattitaitoa (kuten maastomittausten teko, käsittelyjärjestelmän valinta, jne ), joten käytännössä asian hoitamiseksi palkataan ammattilainen (jätevesisuunnittelija). 3. Suunnitellun jätevesijärjestelmän korjaukseen/uudistukseen haetaan kunnasta lupa, suunnitelma liitetään lupahakemukseen. 4. Luvan myöntämisen jälkeen, voidaan aloittaa rakennus-/asennustyöt. Uudistuksen toteuttamisen keskeinen ongelma on, että haja-asutusalueiden kiinteistönomistajat eivät ole motivoituneita tekemään jätevesiuudistuksia, koska a) heidän tietotaitonsa eivät ole riittävät arvioimaan tarvittavaa puhdistustasoa omalla kohdallaan, eivätkä he ole tottuneet ostamaan kyseistä arviota palveluna (suunnittelu), ja / tai b) jätevesiuudistusten hinnat mielletään korkeiksi ja niitä siirretään mielellään eteenpäin, myös uutta ja parempaa tekniikkaa odotellaan. Ja / tai c) jätevesiasetuksen pitävyyteen ei erinäisistä syistä uskota, eikä jätevesijärjestelmän kunnostamisesta uskota jäävän kiinni valvontaresurssien puutteessa. Näin ollen suuri osa nykyisen etenemismallin edellytyksistä on olemattomat, mikä on jo nyt johtanut siihen, että jätevesiasetuksen toimeenpanossa ollaan jäljessä aikataulusta. Niimpä uudistuksen toteuttamisen toimintamallia on kehitettävä. Tähän asiaan on ottanut kantaa mm. selvitysmies Lauri Tarasti selvityksessään Hajajätevesiselvitys (2009). Selvityksessä esitetään mm. uutta asetusta, jossa annettaisiin säädöksiä itse jätevesiasetuksen toimeenpanoon. Keskeisenä uudistuksena selvityksessä esitetään valtionrahoitusta kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestämiseen puolueettomien tahojen toimesta. _

14 14 / 15 Neuvonnan tuloksena esitetään kiinteistölle annettavan suositusta / lausuntoa kiinteistölle sopivista jätevesijärjestelmistä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että etenemismallia täydennettäisiin ulkopuolisen asiantuntijatahon työpanoksella selvityksen ja suunnitelman teon välissä seuraavalla tavalla: 1. Asukas tekee selvityksen jätevesijärjestelmästään, missä hän toteaa täyttyvätkö asetuksen puhdistusvaatimukset nykyisellään vai tarvitaanko korjaustoimia. 2. Selvitystä täydennetään tarvittaessa neuvojan avulla. Neuvoja edustaa puolueetonta asiantuntijatahoa ja antaa kiinteistönomistajalle lausunnon siitä, kuuluuko kiinteistö jätevesiasetuksen piiriin / koskeeko kiinteistön jätevesien käsittelyä muut määräykset. Lisäksi neuvoja jättää kiinteistölle suosituksen kiinteistölle soveltuvasta/soveltuvista jätevesijärjestelmistä, mikäli nykyinen järjestelmä kaipaa uudistusta tai korjausta. 3. Mikäli järjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen vaatimuksia, tehdään jätevesisuunnitelma, jossa valitaan ja mitoitetaan kyseisen kiinteistöön tarpeisiin ja olosuhteisiin sopiva järjestelmä neuvojan antaman suosituksen perusteella. Suosituksesta voi poiketa painavin ja hyvin perustelluin syin, syyt ja perustelut tulee kirjata selvästi suunnitelmaan. Suunnitelman tekoon liittyy toimenpiteitä, joihin tarvitaan suhteellisen korkeaa ammattitaitoa, joten käytännössä asian hoitamiseksi palkataan ammattilainen (jätevesisuunnittelija). 4. Suunnitellun jätevesijärjestelmän korjaukseen/uudistukseen haetaan kunnasta lupa, suunnitelma liitetään lupahakemukseen. 5. Luvan myöntämisen jälkeen, voidaan aloittaa rakennus-/asennustyöt. Hankkeessa kerätyn kokemuksen mukaan tällaisen toimintamallin kehittämisessä tulee ottaa huomioon seuraavaa: Asukas ei aina ymmärrä tarvitsevansa neuvontaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvan neuvonnan, myös asukkaalle ilmaisen, tarjoaminen ei välttämättä tuota toivottua tulosta. Tämän vahvistaa myös suunnittelutyön alhainen kysyntä. Siksi asiaan tulisi liittää sen vaatima vakavuustaso, esimerkiksi kunnan tilaus neuvonnalle. Neuvonnan maksullisuudessa tulee noudattaa suurta maltillisuutta, koska asukkaat eivät todennäköisesti ole valmiita maksamaan tällaisesta uudesta palvelusta. Toiminnan kannattavaksi tekeminen edellyttää suuria volyymejä. Neuvontaa toteuttavien tahojen tulee olla ehdottoman riippumattomia ainakin laitevalmistajista, jotta vältyttäisiin suosittelemasta yksittäisten laitetoimittajien tuotteita tai ainoastaan tietynlaisia järjestelmätyyppejä. Kytkökset suunnitteluunkaan eivät välttämättä ole toivottavia, jotta niille kiinteistöille, joilla asiat ovat jo kunnossa, ei myytäisi turhia suunnitelmia. Neuvojilla tulee olla tarvittavan korkea ammattitaito. Alalla tuskin nykyisellään on tarpeellinen määrä sopivan ammattitaidon omaavia työnhakijoita. Ammattitaitoon kuuluu ainakin seuraavaa 1) tietotaito vanhoista ja uusista jätevesijärjestelmistä sekä niiden toimintaperiaatteista, 2) lainsäädännön tuntemus, 3) alueellisten määräysten ja luonnonolosuhteiden tuntemus ja 4) sosiaaliset taidot. Jotta neuvonta saataisiin käyntiin tarvittavalla volyymillä, tulisi neuvojia ryhtyä kouluttamaan mahdollisimman nopeasti! Jollei ongelmaa jääviyden kanssa olisi, voisi neuvojiksi jatkokouluttaa mm. suunnittelijoita. Neuvonta tulisi kohdistaa ensisijaisesti sellaisille alueille, joissa jätevesien merkitys ympäristölle on suurin. Tällaisia ovat mm. ranta-alueet ja pohjavesialueet. Neuvonta tulisi myös toteuttaa alueittain niin, että kerralla käydään (lähes) kaikki yhden alueen kiinteistöt läpi. Tämä siksi, että saataisiin kokonaiskuva kyseisen erityisalueen tilanteesta, ja jotta säästettäisiin aikaa ja rahaa. Jotta neuvonta saataisiin toteutettua tehokkaasti koko maassa, tarvitaan toimiva ja kokeiltu toimintamalli. Sen kehittämisen tulee tapahtua nopealla tahdilla, koska aikaa ei enää ole paljon. Toimintamalliin tulee sisältyä neuvojien perehdytys, neuvonnan välineet (lomakkeet, neuvontamateriaali) sekä hiottu toimintatapa kiinteistöllä. Neuvonnan resurssit tulee turvata pikaisesti! _

15 15 / 15 Lähteet Heino Satu. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Kokemuksia 20 kiinteistöltä Pirkanmaalla. Tampere. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kaloinen Jorma, Santala Erkki (toim.). Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2009. Helsinki: Ympäristöministeriö Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 12 s. + 2 liites. Länsi-Uudenmaan hajajätevesiyhteistyön strategia vuosille Lohja s. + taustamuistio yht. 5 sivua. Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Toimivatko haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamot jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti? Porvoo: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys eri jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista, järjestelmien vuotuiseen ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja huoltotarpeesta jätevesiasetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Porvoo: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry Peuraniemi Minttu. Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi- Uudellamaalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry s. Peuraniemi Minttu, Sahi Virpi, Marttila Jaana. Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla Loppuraportti. Lohja: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 190/2009. Tarasti Lauri. Hajajätevesiselvitys. Helsinki: Ympäristöministeriön raportteja 25/2009. Uudenmaan maakuntaohjelma Tavoitteena Uudenmaan hyvinvointi ja kilpailukyky. Uudenmaan liiton julkaisuja A s. Vesiensuojelun tavoiteohjelma Suomen Ympäristö 55/2006 _

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012

JÄTEVESINEUVONTA. - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 JÄTEVESINEUVONTA - Pelkkää P***AA? Minttu Peuraniemi, Elämää vedestä, 5.11.2012 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen Jäsenet:

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset

TOIMINTA. Jätevesiasetus (2004-) Jätevesiasetuksen sisältö. JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA- ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset Minttu Peuraniemi 17.4.2010 Yhdistys perustettu 1975 Jäsenet kunnat, teollisuus, yritykset, yhdistykset Tavoitteet vesiensuojelun,

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus

HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus HYVÄ JÄTEVEDEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA - lainsäädännön vaatimukset ja toteutus Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013

JÄTEVESINEUVONTA. - Miten tietoa jalkautetaan. Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 JÄTEVESINEUVONTA - Miten tietoa jalkautetaan Minttu Peuraniemi Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi -seminaari 23.1.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Liite 5. Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke LINKKI 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2011 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Lohja 2012 Sisältö 1 Johdanto... 4 2 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...5

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2013 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa?

Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Miten onnistun jätevesijärjestelmän valinnassa? Jätevedenkäsittelyn perusteet ja järjestelmien toimivuus Satu Heino Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Asetus talousjätevesien käsittelystä Oman

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla

Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla LINKKI-hankkeen tulokset 2014 Karolina Örnmark ja Virve Ståhl Jätevesiseminaari 23.3.2015 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesiklinikat. Liite 1.2.

Jätevesiklinikat. Liite 1.2. Jätevesiklinikat Liite 1.2. Osallistujien Tilaisuuden Kuvaus tilaisuuden ohjelmasta ja analyysi onnistumisesta (mm. tilaisuudessa tehtyjen yhteydenottojen Tilaisuuden järjestäjä Päivämäärä määrä kustannukset

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry

Jätevesisuunnitelma. Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Jätevesisuunnitelma Vain paperia kunnalle? Antti Heinonen KVVY ry Miksi opettaa suunnittelijoita suunnittelemaan? Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n suunnitelmaselvitys (Minttu Peuraniemi, 2007) KVVY

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA

VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA VESIHUOLTO HAJA-ASUTUSALUEILLA Jäteveden käsittelyn vaatimukset ja vaihtoehdot Karolina Örnmark, 29.4.2015 www.luvy.fi Aatteellinen yhdistys aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2012 Karolina Örnmark Minttu Peuraniemi Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Karolina Örnmark Virve Ståhl Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011

Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen. Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yksivesiviemäröinnistä erotteluun? Alipainekäymälä vanhaan rakennukseen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy Lohja 23.11.2011 Yhden putken systeemi vai erotteleva? Vanhoissa kiinteistöissä yleensä yksi

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen

Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän saneeraaminen Heikki Pietilä Insinööritoimisto HYS Oy 23.3.2010 Insinööritoimisto HYS Oy perustettu vuonna 2004 tähän mennessä tehty n. 700 jätevesisuunnitelmaa

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen

LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen HANKESUUNNITELMA 22.12.2010 LINKKI - LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE 2011 Neuvontatyön vaikuttavuuden arviointi ja parantaminen 1. HANKKEEN TAUSTA Haja-asutuksen jätevesiasiat ovat puhututtaneet kuluneen

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014. Vatsianjärvi Haja-asutuksen jätevesineuvonta Riihimäellä 2013 2014 Vatsianjärvi Sanna Laakso 12.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen 2014... 2 4. Kohdealueet 2014...

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Nurmijärvellä 2014 Hajajätevesineuvoja Larissa Rimpiläinen Hajajätevesineuvonta Nurmijärven alueella 2014 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti

Lisätiedot

Sivu 1. MRL-lupa nro:

Sivu 1. MRL-lupa nro: Sivu 1 Mikkelin seudun 2012 Selvitys ypäristöpalvelut jätevesijärjestelästä PL 167 50101 Mikkeli Käsittelytiedot: JV-kanta nro: LIMS-kohde nro: Täyttöohjeet takasivulla MRL-lupa nro: 1. RAKENNUS- Kunta

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta

Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut. toimivuutta, huolettomuutta Vapaa-ajan asuntojen jätevesiratkaisut toimivuutta, huolettomuutta Enemmän tehoa ja toimivuutta MökkiSepti-jätevesijärjestelmät on suunniteltu erityisesti vapaa-ajan asuntojen jätevesien käsittelyyn. Mökillä

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka

Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen. Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka Haja-asutuksen jätevesiasiat järjestykseen Saarten jätevesipäivä 8.3.2014 Jarkko Leka MIKÄ ON VALONIA? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä V-S

Lisätiedot

RANTA-ALUEIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIENKÄSITTELY TAMMELASSA 2008

RANTA-ALUEIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIENKÄSITTELY TAMMELASSA 2008 RANTA-ALUEIDEN KIINTEISTÖJEN JÄTEVESIENKÄSITTELY TAMMELASSA 2008 1. JOHDANTO 2. RAJAUS, OTANTA JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. TERMIT 4. TULOKSET 4.1. Kiinteistöjen käyttö 4.2. Kiinteistöjen vedensaanti 4.3.

Lisätiedot

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon

Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Vesa Arvonen: Karhoismajan jätevesiasiat kuntoon Nyt kun Karhoismajan vesireittien järvien veden laatua ollaan parantamassa, on yksi tärkeä tekijä kiinteistöiltä tulevan kuormituksen vähentäminen. Kuormituksella

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava?

JÄTEVESITIEDOTE. Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? Ketä jätevesien käsittelyvelvollisuus koskee? Milloin jätevesijärjestelmää on tehostettava tai uusittava? JÄTEVESITIEDOTE Tämä jätevesitiedote on tarkoitettu Sinulle, joka haluat saada puolueetonta ja

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011 MUISTIO 1(5) 31.3.2011 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 2/2011 Aika: Keskiviikkona 30.3.2011 klo 9-11.30 Paikka: Yrkeshögskolan Novia / luokkahuone B 273 Raaseporintie 9, 10600 Tammisaari

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

Työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010. Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö

Työsuunnitelma loppuvuodelle 2009 ja alustavasti vuodelle 2010. Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (542/2003) soveltamiskäytäntö TYÖSUUNNITELMA hyväksytty Ory 5.10.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla

LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla HANKESUUNNITELMA l28.11.2012 LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla Uudellamaalla, jos jossakin, on hajajätevesiasia akuutti vesiensuojelullinen ja maankäytöllinen ongelma.

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HANKERAPORTTI Anna Tuominen ja Janne Asukas Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella

Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Joitakin esimerkkejä tavallisimmista toimivista jätevesiratkaisuista haja-asutusalueella Jätevesien käsittelyn tavoitteena Länsi-Turunmaalla on vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen estäminen ja naapureille

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen

HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN. Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HUNTTIJÄRVEN KUNNOSTAMINEN Osahanke: Päästölähteiden kartoitus ja asukkaiden neuvonta ja kannustaminen jätevesijärjestelmien parantamiseen HANKERAPORTTI Anna Tuominen ja Janne Asukas Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013

Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Hirvijärvi elokuussa 2013. Jenni Korhonen 8.8.2013 Jätevesineuvoja Jenni Korhonen Hajajätevesineuvontaa Riihimäellä 2013 Johdanto Riihimäen haja-asutusalueilla toteutettiin

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän valitseminen

Jätevesijärjestelmän valitseminen Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Runeberginkatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Runebergsgatan 17, 06100 BORGÅ Jätevesijärjestelmän

Lisätiedot

Vesi- ja jätevesihuoltoa koskevat tavoitteet tarkastelu Ekopassin kannalta. 17.3.2010 Otaniemi Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Vesivarayksikkö

Vesi- ja jätevesihuoltoa koskevat tavoitteet tarkastelu Ekopassin kannalta. 17.3.2010 Otaniemi Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Vesivarayksikkö Vesi- ja jätevesihuoltoa koskevat tavoitteet tarkastelu Ekopassin kannalta 17.3.2010 Otaniemi Erkki Santala Suomen ympäristökeskus Vesivarayksikkö Miten loma-asunnon vesihuolto voidaan järjestää? Toteuttamisvaihtoehdot

Lisätiedot

OHJE. JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011

OHJE. JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 OHJE 2011 JÄRJESTELMIEN ARVIOINTIKRITEERIT Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2011 Tämä ohje on laadittu Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeessa LINKKI 2011 kuntien viranomaisten ja neuvojien työn tueksi,

Lisätiedot

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta

JÄTEVESINEUVONTA. 4. Hae rakennus- tai toimenpidelupaa ja liitä suunnitelma lupahakemukseen - lupa haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Jokaisella kiinteistöllä pitäisi olla, Selvitys jätevesijärjestelmästä Lomake saatavissa kunnalta, liitteeksi asemapiirros jätevesijärjestelmän sijainnista.

Lisätiedot

Jonna Wahlroos. Selvitys kiinteistöjen vesihuollosta Aitolahti Hirviniemen alueella

Jonna Wahlroos. Selvitys kiinteistöjen vesihuollosta Aitolahti Hirviniemen alueella Jonna Wahlroos Selvitys kiinteistöjen vesihuollosta Aitolahti Hirviniemen alueella Ympäristöpalvelujen julkaisuja 3/2007 Teksti ja kannen kuva: Jonna Wahlroos Kartta: Heli Ylinen Julkaisija: Tampereen

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014

Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 Rakennus- ja 161 12.11.2013 ympäristölautakunta Kunnanhallitus 536 18.12.2013 Haja-asutusalueiden jätevesihuoltoa koskeva yhteistyö Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö ry:n kanssa vuonna 2014 935/14.05.01.00/2013

Lisätiedot

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1 Ympäristönvalvonta JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Tulosta: Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Vanhat kiinteistöt. JOHDANTO

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 1 HANKKEEN TAUSTA

HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 1 HANKKEEN TAUSTA HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2013

Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2013 Jässi-jätevesihanke Lappeenrannan seudulla Loppuraportti 2013 Niina Tiainen 2014 SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia

Talousjätevesiasetuksen keskeisiä ongelmia Tampere 2.12.2008 Jätevesiopas kunnille ja muuta ajankohtaista YM:n työryhmästä Kati Javanainen VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energiaasioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston

Lisätiedot

JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2010

JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2010 JÄRKEÄ JÄTEVEDENKÄSITTELYYN -hanke KIINTEISTÖKOHTAISEN JÄTEVESINEUVONNAN TOIMINTAMALLI - KOKEMUKSIA VUODELTA 2 Satu Heino Antti Heinonen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.2.2 KOKEMÄENJOEN

Lisätiedot

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA

LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA LIETTEIDEN KERÄYS KEMIÖNSAARESSA Tehtävänä puhtaampi ympäristö LIETEKULJETUKSET HOITUVAT ROUSKIKSEN KANSSA Kemiönsaaressa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetus hoidetaan kunnan järjestämänä aivan kuten

Lisätiedot

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Keski-Uudellamaalla ja Espoossa Teemu Haapala, Kirs Lah, Esra Marvin, Sanna Laakso, Roosa Jaakkola ja Asko Särkelä Rapor 1/2012 Kannen kuvat: Teemu Haapala Tekijät

Lisätiedot

JÄSSI JÄTEVESIHANKE LAPPEENRANNAN SEUDULLA LOPPURAPORTTI 2012

JÄSSI JÄTEVESIHANKE LAPPEENRANNAN SEUDULLA LOPPURAPORTTI 2012 JÄSSI JÄTEVESIHANKE LAPPEENRANNAN SEUDULLA LOPPURAPORTTI 2012 Niina Tiainen SAIMAAN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA Sisältö 1. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JÄTEVESIEN KÄSITTELYOHJE VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA JOHDANTO Tämän haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevan ohjeen tarkoituksena on antaa ohjeita talousjätevesien

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys)

Huoneistoala. m 2. vesikäymälä kuivakäymälä (liitteeksi selvitys) Erotuskaivot öljynerotuskaivo (liitteeksi selvitys) Suunnitela jätevesien käsittelystä 04600 Mäntsälä Saapunut Rakennusluvan nuero (liite rakennus tai toienpidelupahakeukseen) Rakennus- tai toienpideluvan hakija Jätevesijärjestelän suunnittelija Nii Osoite

Lisätiedot

AQUATRON BIOLOGINEN WC-JÄRJESTELMÄ

AQUATRON BIOLOGINEN WC-JÄRJESTELMÄ AQUATRON BIOLOGINEN WC-JÄRJESTELMÄ Aquatron on luontoystävällinen ratkaisu. Siinä yhdistyy kompostoivan vessan luontoystävällisyys ja wc:n käyttämukavuus ja hygienisyys. Aquatron-ekovessa järjestelmässä

Lisätiedot

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS Jätevesiblues Minttu Peuraniemi Jätevesiseminaari 14.3.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen

Lisätiedot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot

WehoSeptic. Jäteveden maapuhdistamot WehoSeptic Jäteveden maapuhdistamot Omakotitalon asumisjätevesien puhdistusratkaisut Maasuodatus Jätevesi esikäsitellään 3 -osaisessa saostussäiliössä, jossa erotellaan kiintoaineet ja rasva. Erottelua

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot