RAPORTTI RAASEPORISSA, LOHJALLA, NUMMI-PUSULASSA JA SIUNTIOSSA TEHDYISTÄ JÄTEVESIKARTOITUKSISTA JA NEUVONTATYÖSTÄ Alustavat tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI RAASEPORISSA, LOHJALLA, NUMMI-PUSULASSA JA SIUNTIOSSA TEHDYISTÄ JÄTEVESIKARTOITUKSISTA JA NEUVONTATYÖSTÄ Alustavat tulokset"

Transkriptio

1 RAPORTTI RAASEPORISSA, LOHJALLA, NUMMI-PUSULASSA JA SIUNTIOSSA TEHDYISTÄ JÄTEVESIKARTOITUKSISTA JA NEUVONTATYÖSTÄ Alustavat tulokset Minttu Peuraniemi Lohja 2010

2 2 / 15 Sisältö 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet Käytetyt menetelmät Asukkaiden tavoittaminen Kiinteistökäynnin sisältö Kiinteistökäyntien määrä Selvityksen kohteet Kohteiden käyttö Kohteiden varustelu, syntyvän jäteveden määrä ja laatu Erikoiskohteet Alustavat tulokset Jätevesiasetuksen ja kunnan määräysten vaatimusten täyttyminen Jätevesijärjestelmät Alustavat johtopäätökset Kaikkien ei tarvitse uusia jätevesijärjestelmää Asetuksen vaatimuksia ei noudateta Asukkaat eivät ole selvillä jätevesijärjestelmistään Jätevesijärjestelmistä ei ole kirjallisia käyttö- ja huolto-ohjeita Jätevesilaitteistoja ei ole uusittu Asukkaat tarvitsevat neuvontaa ja kannustusta Asetuksen toteuttamisen toimintamallia kehitettävä...13 Lähteet...15 _

3 3 / Selvityksen tausta ja tavoitteet Jätevesikartoitukset tehtiin kesällä 2009 osana hanketta Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla , jota rahoittavat Länsi-Uudenmaan kunnat ja Uudenmaan liitto. Hankkeen tavoitteina on Kuntien yhteinen jätevesiasetuksen (VNa 542/2003) soveltamiskäytäntö Asetuksen noudattamisen tilan kartoitus Jätevesien käsittely erityisalueilla Ilmaiset neuvontakäynnit erityisalueiden kiinteistöillä Kesän jätevesikartoitusten tarkoituksena oli Selvittää, kuinka hyvin asetuksen vaatimuksia jätevesijärjestelmän selvityksestä, käyttö- ja huoltoohjeista ja saostussäiliöiden tyhjennyksistä noudatetaan valituilla pilottialueilla Kerätä tietoa siitä, missä vaiheessa haja-asutusalueiden kiinteistöillä ollaan asetuksen edellyttämien jätevesijärjestelmien uusimisien suhteen Tarjota erityisalueiden asukkaille laitevalmistajista riippumatonta neuvontaa kiinteistöllä jätevesiasioihin liittyen ja sitä kautta tukea kiinteistönomistajien päätöstä toimia asetuksen edellyttämällä tavalla Testata hankkeessa kehitettävää toimintamallia asukkaiden tehokkaan neuvonnan ja asetuksen toteutumisen seurannan suhteen 2. Käytetyt menetelmät 2.1. Asukkaiden tavoittaminen Kohderyhmän tavoittamisessa käytettiin pääasiassa kahta erityyppistä lähestymistapaa: 1) Raaseporissa, Lohjalla ja Nummi-Pusulassa jätevesineuvojan käyntiä kiinteistöllä tarjottiin vapaaehtoisena palveluna. Kiinteistöjä lähestyttiin ensiksi kirjeitse. Asukkaille annettiin mahdollisuus varata neuvontakäyntiä varten aika puhelimitse tai sähköpostitse. Kirje sisälsi tiedotteen asukkaille kartoituskäynnistä, yleisen tiedotteen hankkeesta sekä tyhjän selvityslomakkeen. Niille asukkaille, jotka eivät itsenäisesti kirjeen perusteella ottaneet yhteyttä, soitettiin ja tiedusteltiin kiinnostusta neuvontakäyntiin. Kiinteistökäynnin aikatauluista sovittiin asukkaiden kanssa etukäteen. 2) Siuntiossa jätevesineuvoja pyrki käymään tietyn alueen kaikki asutut kiinteistöt läpi ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. Jätevesineuvoja ehdotti kirjeitse kiinteistökäynnin ajankohtaa, jonka saattoi siirtää paremmin sopivalle ajalle soittamalla jätevesineuvojalle. Kirje sisälsi tiedotteen asukkaille kiinteistökäynnistä sekä yleisen tiedotteen hankkeesta. Selvityslomaketta ei lähetetty. Jätevesineuvoja kiersi alueen kiinteistöt ennalta suunnitellun aikataulun mukaisesti. _

4 4 / 15 Niiden kiinteistöjen asukkaisiin, joiden kiinteistökäynnin ajankohtana ei ollut ketään paikalla, otettiin yhteyttä puhelimitse ja sovittiin uusi käynti. Asukkaiden yhteystiedot saatiin kuntien käyttämistä järjestelmistä Raasepori: Spatial Web (kartat, kiinteistörekisteritunnukset, omistajatiedot osoitteet, rakennusluvat), jota myös kesätyöntekijä pystyi käyttämään itsenäisesti, puhelinnumerot haettiin keskitetysti vaihteen kautta. Lohja: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), FACTA (kiinteistö- ja rakennustiedot), ympäristötoimisto etsi tiedot ja kartat etukäteen kartoitusta varten Nummi-Pusula: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), ympäristötoimisto etsi tiedot ja kartat etukäteen kartoitusta varten Siuntio: KTJ (kartat, rekisteritunnukset, omistajatiedot), rakennusvalvonta haki tiedot kartoitusta varten etukäteen 2.2. Kiinteistökäynnin sisältö Kiinteistökäynnit tehtiin pääasiassa arkisin klo Erityistapauksissa käynti voitiin tehdä tämän jälkeenkin. Kiinteistökäynnin kesto vaihteli 0,75 2 h. Kiinteistökäyntiin kuului (kiinteistökäynnin muistilista liitteenä x): Asetuksen vaatimusten sekä kunnan määräysten läpikäyminen Neuvontapaketin esittely ja sen luovuttaminen kiinteistönomistajalle Nykyisen järjestelmän ja sen vaatimien huoltotoimenpiteiden kertaus Kartoituslomakkeen täyttäminen, asianosaisen haastattelu Kohteen koordinaattien tallennus, jätevesijärjestelmän ja kaivon merkitseminen kartalle ja valokuvien ottaminen Asukkaille jaettuun neuvontapakettiin kuului: Esite Opas jätevesien maailmaan Verkkosivuesite Opas jätevesien maailmaan ja Kyseessä olevan jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohje Jätevesijärjestelmän selvitys-lomake Käyttöpäiväkirjamalli 2.3. Kiinteistökäyntien määrä Kuntakohtainen muistilista toimenpideluvan hakemista varten Lista asetuksen vaatimuksista suunnitelmalle, sekä lista asioista, joilla tulisi varautua suunnittelijan työhön Lista alueella toimivista suunnittelijoista Tarpeen mukaan myös kunnan omia ohjeita, kuten ohje ympäristönsuojelumääräyksistä, toimenpidelupahakemuslomake jne Kesän aikana ( ) käytiin yhteensä 173 kiinteistöllä. Keskimääräinen kiinteistökäyntien määrä viikossa oli reilut 8, eli vähintään 2 kiinteistöä/päivä. Parhaimmillaan neuvoja kävi 6 kiinteistöllä päivässä ja mukaan mahtui myös konttoripäiviä, jolloin ei ollut kiinteistökäyntejä ollenkaan. Näitä päiviä on jätevesineuvojien kokemuksen mukaan hyvä varata ainakin 1-2 pv/vko riippuen hieman valitusta toimintamallista. _

5 5 / 15 Kiinteistökäyntien lisäksi aikaa kului neuvontapakettien valmistamiseen, yhteydenottoihin, kiinteistöjen välisiin matkoihin ja osassa kuntia myös yleisötilaisuuksiin osallistumiseen ja kiinteistötietojen hakuun. Lisäksi ajoreittien suunnitteluun ja kiinteistökäyntien rytmittämiseen saa kulumaan aikaa yllättävän paljon. Siuntion mallissa satsataan aluksi aikaa kiinteistökäyntien aikatauluttamiseen ja yksilöllisten kirjeiden laatimiseen, mutta aikaa säästetään asukkaiden tavoittelemisessa puhelimitse. Raaseporin/Lohjan/Nummi- Pusulan mallissa käytetään enemmän aikaa asukkaiden kanssa aikatauluista sopimiseen puhelimitse/sähköpostitse, jolloin kaikille voidaan lähettää samanlainen kirje ja alkuun päästään ehkä hieman nopeammin. Taulukko 1.Kiinteistökäyntien määrä ja niihin käytetty aika kunnittain. Kunta Käyntejä yht. Käytetty aika, vko Kiinteistökäyntejä/vko Raasepori >4 Lohja 30 3,5 >8 Nummi-Pusula 33 3,5 <9 Siuntio 69 6 >11 Yhteensä >7 Kesän kokemusten mukaan Siuntion mallin mukainen toiminta vaikuttaa tehokkaimmalta toimintatavalta, mitä tulee asukkaiden tavoittamiseen. Jätevesineuvojien kokemusten mukaan asukkaat eivät koe ennalta päätettyä ajankohtaa negatiivisena asiana, vaan suhtautuvat siihen vakavammin kuin vapaaehtoisuuteen perustuvan kiinteistökäynnin sopimiseen. Seuraavaa kesää ajatellen pitäisi pohtia, millä tavoin viikoittaista kiinteistökäyntien määrää saataisiin nostettua ja siten tehokkuutta lisättyä. Päivittäinen kiinteistökäyntien määrä voi maksimissaan olla Selvityksen kohteet Selvityksen kohteena olivat yhtäältä pilottikohteiksi valitut erityisalueet (kohdealueet), toisaalta näillä alueilla sijaitsevat kiinteistöt ja niiden jätevesien käsittelyjärjestelmät. Pilottialueita valittiin niistä kunnista, joilla oli kesän aikana käytettävissä kesätyöntekijöitä tai harjoittelijoita. Pilottialueiksi valittiin kohteita seuraavin kriteerein: Jätevesien käsittelyn tehostamista on helppo perustella asukkaille, eli kyseessä erityisalue, kuten ranta-alue, pohjavesialue tai vastaava Alue on todellista haja-asutusta, eli viemäriverkostoon liittyminen mahdotonta tai vain asukkaiden oman aktiivisuuden varassa Alueella jätevedet ovat todellinen riski esimerkiksi vesistölle, pohjavedelle tai talousvesikaivoille Alueista ensisijaisia kohteita olivat vedenoton kannalta tärkeät alueet sekä erityisen hyvässä tai huonossa kunnossa olevat vesistöt. Taulukko 2. Selvityksen ja kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteet kunnittain. Kunta Alue Alueen erityispiirre Kiinteistöjä alueella n. kpl Raasepori Grundsjö Tiiviisti asuttu alue 27 Öby-Långstrand- Vimonböle Ranta-alue, tiiviisti asuttu 84 _

6 6 / 15 Lohja Sjösäng Vivamon pv-alue Maaseutuasutus 30 Pohjavesialueita 200 Lohjanharjun pv-alue Nummi-Pusula Keräkankareen pvalue Pohjavesialueita 180 Saukkolan pv-alue Oinolan pv-alue Hyönölän pv-alue Siuntio Raivio Tiiviisti asuttu ranta-alue 60 Lappers Tiiviisti asuttu, osaksi pohjavesialue 20 Koska kiinteistöillä voi olla useampia rakennuksia, joilla on omia ja yhteisiä järjestelmiä ja lisäksi eri kiinteistöillä voi olla yhteisiä järjestelmiä, puhumme tässä raportissa kiinteistöjen sijasta kohteista. Kohteilla tarkoitetaan ensisijaisesti yksittäisiä rakennusten jätevesijärjestelmiä, joihin voi sisältyä esimerkiksi yhteiset tai erilliset käsittelyjärjestelmät käymälä- ja pesuvesille. Järjestelmät voivat sijaita samalla kiinteistöillä. Useamman kiinteistön tai rakennuksen yhteisjärjestelmät mainitaan kohdassa erityiskohteet Kohteiden käyttö Yhteensä tarkasteltuja kohteita on 183 kpl. Näistä 112 (61 %) on vakituisessa jatkuvassa käytössä. Muut kuin kiinteät asumukset jakautuivat seuraavasti: reilut 10 % osa-aikaisen asumisen kohteita (etätyöt, lomat, vapaa-aika, pidempiä yhtämittaisia kausia), vajaa 10 % vapaa-ajanasunnoista käytetään muutamasta päivästä 100 päivään/vuosi pääasiassa viikonloppuisin. Kesäasuntoina käytetään noin kolmannesta kohteista, käyttöaste vaihtelee muutamista päivistä jopa 6-11 kuukauteen/vuosi Kohteiden varustelu, syntyvän jäteveden määrä ja laatu 36 % kohteista saa käyttövetensä kunnan tai vesiosuuskunnan vesijohdosta. 19 % kohteista on yhteinen kaivo toisen tai useamman kohteen kanssa. 55 % kaivoista on porakaivoja. Rengaskaivoja on 52 kpl. 19 kohdetta on kantoveden varassa. 30 % kohteista oli vesimittari käytössä. Keskimääräinen vedenkulutus niillä ympärivuoden asutuilla kiinteistöillä, jotka seuraavat vesimittaria oli 90,6 l/hlö/vrk. _

7 7 / % (125) kohteista oli käytössään vesikäymälä. Lopuilla oli käytössään ulkokäymälä (yhteensä 60 kpl) tai kuivakäymälä (18) (kuivakäymälöistä osa voi olla ulkotiloissa). Kuivakäymälöistä yleisin oli kompostoiva käymälä, mutta myös yksittäisiä erottelevia ja polttavia oli käytössä. Vettä kuluttavista tai jätevettä tuottavista varusteluista yleisin on suihku, joka on yli 70 % kohteista. Pyykkikone on hieman yleisempi kuin tiskikone. Fosfaatittomia pesuaineita tiesi käyttävänsä 38 (20 %)kohteen asukkaat. Taulukko 3. Selvityksen kohteina olleiden kiinteistöjen varusteet. Vettä kuluttava /jätevettä tuottava varuste Kpl kohteita % kaikista kohteista Tiskikone Pyykkikone Suihku Kylpy-/poreamme % (42) kohteista oli kaksiputkiviemäröinti, eli wc-vedet (ja mahdollisesti myös tiskikoneen tai pesukoneen vedet) johdetaan eri putkilla talosta ulos kuin harmaat vedet. 120 kohteella oli käytössään yksiputkiviemäröinti, eli kaikki jätevedet johdetaan samalla putkella samaan järjestelmään. Lopuilla joko ei ollut viemäröintiä ollenkaan (kantovesi) tai he eivät tienneet varmasti, millainen viemäröinti on kyseessä, kun jätevesille oli yksi käsittely ja putkien kulusta ei saanut selvää. Yksivesijärjestelmistä 17 oli varma mahdollisuus muuttaa järjestelmä kaksiputkiseksi. Yleisin jäteveden purkupaikka on maaperä (yli 70 %), eli jätevesi imeytetään imeytyskaivon tai kivipesän kautta maaperään tai johdetaan kasvillisuusvyöhykkeeseen. Ojaan jätevetensä johtaa noin 20 % kohteista ja salaojaan n. 5 %. Missään selvityksen kohteessa jätevesiä ei purettu suoraan vesistöön. Neuvojan arvion mukaan jopa 50 (27 %) kohteessa syntyi vain vähäisiä määriä jätevesiä, vaikkakaan kaikki nämä eivät olleet kantoveden varassa. Vajaassa 8 % kaikista selvityksen kohteista (ei ainoastaan edellä mainituista) oli aikomuksena lisätä varustelutasoa seuraavan viiden vuoden aikana Erikoiskohteet Selvitysalueella oli yksi kohde, jossa kahdella erillisellä kiinteistöllä oli yhteinen järjestelmä. Kyse on ympärivuotisesta asumisesta, molemmilla kiinteistöillä asuu 2 asukasta. Kiinteistöillä on myös yhteinen porakaivo ja kiinteistöt on varustettu sekä WC:llä, suihkulla, että tiski- ja pesukoneella. Molemmilla kiinteistöillä on käytössään kaksiputkiviemäröinti, jossa WC-vedet johdetaan yhteiseen, saostussäiliön yhteydessä olevaan umpisäiliöön. Harmaat vedet johdetaan 1970-luvulla tehtyyn 2-osainen saostussäiliö josta purku maaperään. Selvitysalueella oli myös yksi kohde, jossa samalla kiinteistöllä sijaitsevat erilliset asuinrakennukset jakavat jätevesijärjestelmän. Kyseessä on samaan perheeseen kuuluvat eri sukupolvien kodit, toisessa asuu yksi ja toisessa kolme henkilöä. Käytössä on yhteinen rengaskaivo ja molemmat asuinrakennukset on varustettu WC:llä, suihkulla ja pesukoneilla. Käytössä on yksiputkijärjestelmä. Jätevesijärjestelmä on rakennettu luvulla, mutta toinen asuinrakennuksista on liitetty järjestelmään vasta 1990-luvulla. Järjestelmänä on 3- osainen saostussäiliö josta purku maahan. Selvitysalueella oli muutama kiinteistö, jossa yhdellä kiinteistöllä oli useita erillisiä rakennuksia, joilla oli erillisiä järjestelmiä. Kyse oli silloin esimerkiksi kahdesta samaan perhepiiriin kuuluvasta ympärivuoden asutusta kodista, joilla jätevesien käsittely tapahtui esimerkiksi pitkän etäisyyden vuoksi erillisissä järjestelmissä. Myös vähäisten vesimäärien kesämökkejä oli samalla tontilla. Eräällä kiinteistöllä oli kaksi päärakennusta ja seitsemän vuokramökkiä, joilla kaikilla oli oma jätevesijärjestelmänsä. Osa vuokramökeistä on vähäisen jätevesimäärän kohteita, mutta osa kuuluu asetuksen puhdistusvaatimusten piiriin. Yhteistä näille on, että kiinteistön kaikki rakennukset käyttävät samaa talousvesikaivoa. _

8 8 / Alustavat tulokset Nämä seuraavaksi esitetyt tulokset ovat alustavia, ei tarkistettuja. Kartoituksen tuloksista on tekeillä opinnäytetyö (Karolina Örnmark, YH Novia), joka julkaistaan keväällä Jätevesiasetuksen ja kunnan määräysten vaatimusten täyttyminen Asetus jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) vaatii, että kiinteistöllä on oltava selvitys jätevesien käsittelystä ja sen aiheuttamasta ympäristökuormasta, sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Lisäksi järjestelmää on käytettävä käyttö- ja huolto-ohjeen mukaan. Huoltotoimenpiteistä suositellaan pidettävän kirjaa ja kuitit säästettävän. Saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Taulukko 4. Jätevesiasetuksen vaatimusten toteutuminen selvityksen kohteissa. Kiinteä asutus Vapaa-ajan asutus Selvitys tai toteutettu jätevesijärjestelmän suunnitelma Käyttö- ja huolto-ohje Toimenpidepäiväkirja Kuitit toimenpiteistä kpl % kpl % kpl % kpl % Yhteensä Kohteista 28 %:lla oli jätevesiselvitys tehtynä, ympärivuoden asutuksen ja vapaa-ajanasutuksen välillä ei tässä suhteessa ollut eroa. Siuntiossa oli selkeästi useammin jätevesiselvitys tehtynä muihin kuntiin verrattuna, jopa 40 %:lla kohteista oli selvitys. Se, että yhteydenoton yhteydessä Nummi-Pusulan, Lohjan ja Raaseporin kiinteistöille lähetettiin selvityslomake, ei näytä vaikuttaneen siihen, kuinka usealla oli selvitys tehtynä. Selvitysten laatua tai tarkkuutta ei kartoituskäyntien yhteydessä selvitetty. Taulukko 5. Selvitysvaatimuksen toteutuminen kunnittain. Selvitys tai toteutettu jätevesijärjestelmän suunnitelma kpl % Siuntio 27 40,9 Raasepori 15 28,8 Lohja 5 21,7 Nummi-Pusula 5 15,2 Lohja, Nummi-Pusula ja Raasepori yhdessä 25 21,6 Käyttö- ja huolto-ohje oli ennestään alle kymmenesosalla kohteista. Jonkin muotoista toimenpidepäiväkirjaa pitää ympärivuotisesta asutuksesta reilu kymmenes, mutta vapaa-ajan asutuksesta vain alle 3 %. Kuitteja huoltotoimenpiteistä säilytetään ympärivuotisessa asutuksessa kuitenkin vajaassa 40 % kohteista. _

9 9 / 15 Saostussäiliöitä on yhteensä 106 kappaletta niissä kohteissa, joita asetus koskee puhdistustuloksen osalta. Vajaata 3/4 näistä tyhjennettiin vähintään kerran vuodessa, kuten asetus vaatii. 1/4 näistä tyhjennettiin useammin kuin kerran vuodessa, yleensä 2 kertaa, mutta korkeintaan 4 kertaa. Harvemmin kuin kerran vuodessa saostussäiliöitä tyhjennetään siis vajaassa kolmanneksessa kohteista. Tyhjennysväli on tällöin ¼:lla kohteista kahden vuoden välein ja lopuilla harvemmin, useimmiten ei muisteta kuinka usein tai ei tyhjennetä ollenkaan. Lohjalla ja Nummi-Pusulassa on voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset, jotka koskevat kartoitettuja alueita. 65 % kohteista ei neuvojan arvion mukaan täyttänyt kyseisiä ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksia. 4.2 Jätevesijärjestelmät Seuraavassa alustava yhteenveto selvityksen kohteina olleista jätevesijärjestelmistä ja erityisesti jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Tämä osio koskee ainoastaan jätevesiasetuksen piirissä olevia kiinteistöjä, ei vähäisen jätevesimäärän kohteita. Tässä osiossa ei ole otettu kantaa siihen, onko täyttääkö järjestelmä kaikki sille asetetut vaatimukset, esimerkiksi onko saostussäiliöissä t-haarat tai maasuodattamon pinta-ala tarpeeksi suuri. Jätevesijärjestelmät ovat pääosin rakennettu 1970-luvulla tai sen jälkeen. Rakennusajankohta on epäselvä vajaassa 15 % kohteista. Vajaa kolmasosa kohteista on rakennettu tai 2000-luvulla Jätevesijärjestelmien rakennusvuosi ei tietoa Kuva 1. Selvityksessä mukana olleiden jätevesijärjestelmien rakennusajankohta (vuosikymmen, esim 1970-luvulla). 33 % (44) kpl kohteista oli käytössä kaksivesijärjestelmä, eli että wc-vedet ja harmaat vedet viemäröidään eri putkissa. Useimmiten käytössä oli WC-vesille tarkoitettu umpisäiliö. Umpisäiliöitä on kaikkiaan käytössä 45 kpl, joista 36 on tarkoitettu ainoastaan WC-vesille (tiskivedet menivät WC:n kanssa samaan säiliöön kuudessa ja pesukoneen vedet neljässä kohteessa) ja yhdeksässä kohteessa kaikki jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Jätevesien käsittelyjärjestelmistä (yhteensä 123 järjestelmää, mukaan ei ole luettu vähäisen jätevesimäärän kohteita eikä umpisäiliöitä) tavallisin on edelleen pelkkä saostussäiliö (77 kpl). Seuraavaksi yleisin on jossain muodossa rakennettu maahan imeytys (kenttä tai ojasto) (22 kpl). _

10 10 / 15 Kuva 2. Käsittelyjärjestelmätyyppien yleisyys selvitetyissä kohteissa. Myös harmaille jätevesille tarkoitetusta järjestelmistä (40 kpl) yleisin on käsittely saostussäiliössä. Maahanimeytys on myös hyvin tavallinen, maasuodatusta käytetään vain muutamassa kohteessa. Harmaat jätevdet Kuva 3. Harmaille jätevesille tarkoitettujen käsittelyjärjestelmätyyppien yleisyys selvitetyissä kohteissa. Kaikille jätevesille tarkoitetuissa järjestelmissä ehkä hieman yllättäenkin tavallisimmat käsittelyratkaisut ovat saostussäiliö ja yksinkertainen maaperäkäsittely ilman saostussäiliötä (yhteensä yli 75 %). Maasuodatus ja pakettipuhdistamot ovat käytössä vain muutamassa kohteessa. Kaikki jätevedet Kuva 3. Kaikkien jätevesien (sekä käymälä- että harmaat vedet) käsittelyyn tarkoitettujen järjestelmätyyppien yleisyys selvitetyissä kohteissa. Neuvojien arvion mukaan n. 10 % kohteista vaikuttaa täyttävän asetuksen vaatimukset, arvio perustuu järjestelmän rakenteisiin ja kuntoon. Näytteenottomahdollisuus oli noin 15 % kohteista. Näytteitä ei kuitenkaan otettu, koska se ei kuulunut tämän selvityksen toimenpiteisiin. 5. Alustavat johtopäätökset Koska tässä raportissa esiteltyjä alustavia tuloksia ei ole tarkistettu, voidaan tässä vaiheessa esittää vain alustavia johtopäätöksiä. Johtopäätökset ovat kuitenkin suuntaa-antavia ajatuksia siitä mitä tämä aineisto kertoo asetuksen toimeenpanon tilasta selvitysalueella. _

11 11 / Kaikkien ei tarvitse uusia jätevesijärjestelmää Yleinen käsitys on, että kaikkien viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevien asuntojen jäteveden käsittelyä on tehostettava vuoteen 2014 mennessä. Tämän selvityksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että n. 10 % asutuksesta on nykyisellään kantoveden varassa, näitä asetuksen puhdistusvaatimus ei koske lainkaan. Lisäksi neuvojien arvioiden mukaan jopa reilussa neljänneksessä kohteista syntyy ainoastaan vähäisiä jätevesimääriä, jotka eivät nykyisellään aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Molemmissa tapauksissa riittää, että kiinteistöllä on selvitys jätevesijärjestelmästä ja jos muutoksia varustelutasoon tulee, tehdään asiasta uusi arvio. Neuvojien arvioiden perusteella n. 10 % jätevesijärjestelmistä täyttää jo nykyisellään tai pienten korjausten jälkeen (esim. umpisäiliön täyttymishälytin) asetuksen puhdistusvaatimukset. Kyse voi olla esimerkiksi umpisäiliöstä kaikille jätevesille tai kaksiputkijärjestelmästä, jossa WC-vedet johdetaan umpisäiliöön tai käytetään kuivakäymälää ja harmaille vesille on toimiva maaperäkäsittely. Puhdistusvaatimukset täyttyvät todennäköisesti myös kun järjestelmä on uusittu/rakennettu vuoden 2004 jälkeen. Tämän selvityksen ulkopuolelle jäi todennäköisesti jonkin verran näitä uusia järjestelmiä, koska tällaisten kiinteistöjen asukkaat saattoivat kokea kiinteistökäynnin tarpeettomaksi, jolloin heidän tietojaan ei saatu kerättyä Asetuksen vaatimuksia ei noudateta Asukkaat eivät ole selvillä jätevesijärjestelmistään Asetuksen mukaan jokaisella kiinteistöllä pitäisi vuodesta 2008 lähtien olla jätevesijärjestelmän selvitys. Länsi-Uudenmaan kunnat ovat vuonna 2004 lähettäneet asiasta tietoa sekä selvityslomakkeen jokaiseen asetuksen piirissä olevaan kiinteistöön. Kuitenkin vain vajaalla kolmanneksella tämän selvityksen kohteina olleista kiinteistöistä oli selvitys tehtynä. Tätä tulosta ei kuitenkaan voi yleistää koskemaan koko alueen tilaa, koska selvityksen kohteina oleville kiinteistöille tiedotettiin erikseen selvitysvaatimuksesta ja osalle lähetettiin jopa selvityslomake tiedotteen mukana. Tämän tiedon valossa voidaan ajatella, että kyseiset kiinteistönomistajat olisivat aktivoituneet selvityksen teossa, jolleivät sitä jo olleet tehneet. Oletuksena on siis, että vielä harvemmalla kuin kolmasosalla länsiuusimaalaisista kiinteistöistä on selvitys tehtynä. Se, että yli 2/3 kiinteistöistä ei ole tehnyt selvitystä on huolestuttavaa, sillä näiden kiinteistöjenomistajien ei voida olettaa tuntevan nykyistä järjestelmäänsä perusteellisesti. Siitä syystä ei voida olettaa, että he olisivat tietoisia siitä, minkälaisia korjaustoimenpiteitä järjestelmille tulee tehdä jotta päästään asetuksen vaatimuksiin. Kun ei olla tietoisia tarvittavien korjaustoimenpiteiden laajuudesta (riittääkö pienet korjaukset, kuten täyttymishälyttimen asennus vai täytyykö koko järjestelmä uusia), joudutaan tekemisiin yleisten olettamusten kanssa, jotka nykyisellään antavat ymmärtää, että kaikkien kiinteistöjen tulee uusia järjestelmänsä kokonaisuudessaan ja erityisesti laitevalmistajien mukaan mielellään niin, että ainoa vaihtoehto on pienpuhdistamo. Kun koko jätevesiasiasta ei olla perusteellisesti selvillä, tehdään helposti harkitsemattomia ratkaisuja väärin perustein (esimerkiksi laitteen hintatarjouksen perusteella). Toisaalta kenttäkokemusten mukaan vaikuttaa siltä, että selvityksen tekeminen ei asukkaiden mielestä ole helppoa tai motivoivaa. Selvityksen tarkoitus vaikuttaa olevan epäselvä ainakin osalle kiinteistönomistajia. Nimittäin osa kiinteistönomistajista on hyvinkin tietoisia siitä, että jätevesijärjestelmä on uusittava. Kun tämä seikka on tiedossa, koetaan helposti että selvityksen teko nykyisestä jätevesijärjestelmästä on turhaa. Huolenaiheena on tällöin pääasiassa se, mikä järjestelmä pitäisi hankkia. Kuitenkin tieto siitä, mitä osia jätevesijärjestelmään kuuluu ennestään, voi vaikuttaa ratkaisevasti sekä suunnittelun että jätevesijärjestelmän toteuttamisen kustannuksiin. Kunnollinen selvitys säästää suunnittelijan aikaa, sekä antaa kunnon perusteet järjestelmätyypin valintaan. Motivaatiota vähentävänä asianhaarana pidetään myös yleisesti sitä, että selvityksen tekoa ei nykyisellään valvota millään tavalla. Useimmat kunnat eivät ole vaatineet selvitystä lähetettäväksi kuntaan, vaan säilytettäväksi kiinteistöllä mahdollisia tulevia tarpeita varten. Tämä siksi, että kunnissa ei yleensä ole resursseja käydä selvityksiä läpi ja tehdä johtopäätöksiä jatkotoimista. Pahimmillaan tilanne voisi johtaa siihen, että asukkaat jäisivät odottelemaan kunnan päätöksiä tai olettaisivat asian olevan kunnossa kun _

12 12 / 15 vastausta ei tule. Täin toimittaessa asukkaat kuitenkin kokevat, että selvityksestä ei olla kiinnostuneita ja siihen ei kannata panostaa. Selvitys on kuitenkin keskeisin dokumentti jätevesijärjestelmiä valvottaessa. Selvityksen tekeminen ei toisaalta ole myöskään helppoa. Tässä selvityksessä ei selvitetty, minkä laatuisia tehdyt jätevesiselvitykset ovat. Yleinen käsitys kuitenkin on, että asukkaiden itsensä laatimat selvitykset ovat monesti virheellisiä tai puutteellisia (esimerkiksi järjestelmää ei ole tunnistettu oikein, olennaisia tietoja puuttuu ja johtopäätös asetuksen tavoitteisiin pääsemisestä on virheellinen). Tämä on ihan ymmärrettävää, erityisesti silloin kun jätevesijärjestelmät on rakennettu aikaisemman omistuksen alla ja piirroksia tai muuta dokumentaatiota ei ole saatavilla. Toisaalta ongelmia selvityksen tekemisessä ilmenee myös, vaikka asukkaat olisivat olleet mukana järjestelmän rakennustöissä. Yleisesti voitaneen kuitenkin todeta, että asukkaiden valmiudet laatia asianmukainen selvitys jätevesijärjestelmästään on huono. Tätä väitettä tukee osaltaan myös tämän selvityksen tulos, jonka mukaan selvitys on vain harvalla kiinteistöllä tehtynä Jätevesijärjestelmistä ei ole kirjallisia käyttö- ja huolto-ohjeita Alle kymmenesosalla kiinteistöistä oli jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Kuitenkin jopa ¾ saostussäiliöistä tyhjennetään asetuksen mukaisesti. Tämä voi viitata siihen, että vanhoja jätevesijärjestelmiä käytetään ja huolletaan vanhan tavan mukaan ja huoltotoimet koetaan itsestään selvyyksiksi. Käyttö- ja huolto-ohjeet koskevat kuitenkin muitakin toimia kuin lietetyhjennyksiä. Esimerkiksi ohjeet siitä, mitä viemäriin saa johtaa ja mitä ei, sekä siitä miten seurata järjestelmän rakenteiden kuntoa, sisältyvät kirjallisena ohjeena kyseisiin dokumentteihin. On kyseenalaista, tulevatko jätevesijärjestelmät huollettua asianmukaisesti, jos asukkailla ei ole käytössään kirjallisia käyttö- ja huolto-ohjeita. Erityinen huolenaihe on uudemmat järjestelmät, joihin liittyy esimerkiksi maapuhdistamo tai laitepuhdistamo. Esimerkiksi se yksinkertainen seikka, että maasuodattamon rakenteiden päällä ei saa ajaa painavilla ajoneuvoilla, voi jäädä asukkailta huomaamatta, jollei siitä ole kirjallista ohjetta. Asetuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta ratkaisevaa on, ymmärretäänkö esimerkiksi laitepuhdistamoita huoltaa tarvittavissa määrin ja muistetaanko saostussäiliöitä tyhjentää tarpeeksi usein. Jos nykyisten järjestelmien seuraamisessa on ongelmia, miten käy näiden uusien, monimutkaisempien laitteiden? Jätevesilaitteistoja ei ole uusittu Asetuksen antamasta siirtymäajasta on kulunut jo yli puolet, mutta läheskään puolia järjestelmistä ei ole kunnostettu vaatimukset täyttäviksi. Jopa 80 % järjestelmistä on kunnostamisen tai kokonaan uusimisen tarpeessa. Huolestuttavinta on, että käytössä on edelleen selkeästi vanhentuneita, kaikille jätevesille tarkoitettuja järjestelmiä, kuten pelkkiä saostussäiliöitä tai yksinkertaista maaperäkäsittelyä (n. 50% järjestelmätyypeistä). Jos tämä tieto viittaa siihen, että asukkaat haluavat rauhassa punnita vaihtoehtojaan ja perehtyä asiaan jotta tulisivat valinneeksi ympäristön ja omien tarpeidensa kannalta parhaan ratkaisun, ovat asiat vielä suhteellisen hyvällä tolalla. Tällaisten uudistusten toteuttaminen vie kuitenkin oman aikansa. Yleinen käsitys kuitenkin on, että asukkaat odottelevat halvempia ja parempia ratkaisuja, asetuksen siirtymäajan pidentämistä tai asetuksen perumista. Nämä eivät ole realistisia odotuksia. Jos näitä jäädään odottelemaan, ei asetuksen tavoitteet tule toteutumaan aikataulussa tai edes sen jälkeen Asukkaat tarvitsevat neuvontaa ja kannustusta Koska selvitys vaikuttaa olevan hankala toteuttaa kiinteistönomistajan toimesta ja uudistuksiin ei ole ryhdytty asetuksen toimeenpanon suhteen väärien odotusten takia, on ensiarvoisen tärkeää viedä asukkaille selkeää, riippumatonta viestiä jätevesiasetuksen vaatimuksista ja kunnostusten ja uudistusten toteuttamisen periaatteista. Aiemmissa selvityksissä on todettu, että kiinteistönomistajat eivät ymmärrä kääntyä alan ammattilaisten (jätevesisuunnittelijat) puoleen jätevesijärjestelmän suunnitelman tekemiseksi. Tämä askel on kuitenkin välttämätön, jotta kiinteistölle tulisi valittua sopiva järjestelmä tai _

13 13 / 15 sopivat kunnostustoimenpiteet, jotta järjestelmä tulisi rakennettua tai asennettua asianmukaisesti ja jotta kunnasta saataisiin lupa uudistamistoimenpiteelle. Samalla uuden järjestelmän selvitys tulee kuntoon. Jotta asukkaat kääntyisivät ammattilaisten puoleen, on heitä kannustettava siihen ja tuettava tätä vaatimalla toimenpidelupavaiheessa ammattilaisen tekemää suunnitelmaa. Ammattimaisen suunnittelijan löytäminen tulee tehdä asukkaalle helpoksi. Hyvän suunnittelijan käyttö tulee palkita sujuvalla ja nopealla lupakäsittelyllä. Yleisessä keskustelussa puhutaan, että pitäisikö neuvonnan tuloksena kiinteistönomistajalle antaa lausunto nykyisen jätevesijärjestelmän kunnosta, sen kunnostustarpeesta ja järjestelmäsuosituksesta olevan tarpeellista, ja tätä asukkaat odottavat viranomaisen taholta. Lausunnon antaminen on kuitenkin siinä mielessä hankalaa, että oikean johtopäätöksen tekeminen vaatii vahvan ammattitaidon lisäksi aikaa perehtyä kohteen jätevesirakenteisiin, maasto-oloihin ja asukkaiden vedenkäyttötottumuksiin. Neuvonnan ja suunnittelun raja on tässä kohtaa häilyvä. Tarjottu neuvontamahdollisuus sai tämän selvityksen kokemusten mukaan odotettua vaisumman vastaanoton. Vaikuttaa siltä, että suuri osa haja-asutusalueiden asukkaista ei tiedä tarvitsevansa neuvontaa. Todennäköisesti juuri ne, jotka eniten neuvontaa tarvitsisivat, eivät tartu vapaaehtoisuuteen perustuvaan tilaisuuteen. Jatkossa on tärkeää selvittää, miten nämä passiivisetkin asukkaat saadaan aktivoitua Asetuksen toteuttamisen toimintamallia kehitettävä Jotta päästäisiin tavoitteeseen siitä, että haja-asutusalueidemme jätevedet käsiteltäisiin asianmukaisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti - jätevesiasetuksen avulla, tarvitaan asetuksen toteuttamiseen uusia eväitä. Nykyisellään asetuksen toteuttamisen ajatellaan etenevän seuraavasti: 1. Asukas tekee selvityksen jätevesijärjestelmästään, missä hän toteaa täyttyvätkö asetuksen puhdistusvaatimukset nykyisellään vai tarvitaanko korjaustoimia. Jos järjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen vaatimuksia, 2. tehdään jätevesisuunnitelma, jossa valitaan ja mitoitetaan kyseisen kiinteistöön tarpeisiin ja olosuhteisiin sopiva järjestelmä. Suunnitelman tekoon liittyy toimenpiteitä, joihin tarvitaan suhteellisen korkeaa ammattitaitoa (kuten maastomittausten teko, käsittelyjärjestelmän valinta, jne ), joten käytännössä asian hoitamiseksi palkataan ammattilainen (jätevesisuunnittelija). 3. Suunnitellun jätevesijärjestelmän korjaukseen/uudistukseen haetaan kunnasta lupa, suunnitelma liitetään lupahakemukseen. 4. Luvan myöntämisen jälkeen, voidaan aloittaa rakennus-/asennustyöt. Uudistuksen toteuttamisen keskeinen ongelma on, että haja-asutusalueiden kiinteistönomistajat eivät ole motivoituneita tekemään jätevesiuudistuksia, koska a) heidän tietotaitonsa eivät ole riittävät arvioimaan tarvittavaa puhdistustasoa omalla kohdallaan, eivätkä he ole tottuneet ostamaan kyseistä arviota palveluna (suunnittelu), ja / tai b) jätevesiuudistusten hinnat mielletään korkeiksi ja niitä siirretään mielellään eteenpäin, myös uutta ja parempaa tekniikkaa odotellaan. Ja / tai c) jätevesiasetuksen pitävyyteen ei erinäisistä syistä uskota, eikä jätevesijärjestelmän kunnostamisesta uskota jäävän kiinni valvontaresurssien puutteessa. Näin ollen suuri osa nykyisen etenemismallin edellytyksistä on olemattomat, mikä on jo nyt johtanut siihen, että jätevesiasetuksen toimeenpanossa ollaan jäljessä aikataulusta. Niimpä uudistuksen toteuttamisen toimintamallia on kehitettävä. Tähän asiaan on ottanut kantaa mm. selvitysmies Lauri Tarasti selvityksessään Hajajätevesiselvitys (2009). Selvityksessä esitetään mm. uutta asetusta, jossa annettaisiin säädöksiä itse jätevesiasetuksen toimeenpanoon. Keskeisenä uudistuksena selvityksessä esitetään valtionrahoitusta kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestämiseen puolueettomien tahojen toimesta. _

14 14 / 15 Neuvonnan tuloksena esitetään kiinteistölle annettavan suositusta / lausuntoa kiinteistölle sopivista jätevesijärjestelmistä. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että etenemismallia täydennettäisiin ulkopuolisen asiantuntijatahon työpanoksella selvityksen ja suunnitelman teon välissä seuraavalla tavalla: 1. Asukas tekee selvityksen jätevesijärjestelmästään, missä hän toteaa täyttyvätkö asetuksen puhdistusvaatimukset nykyisellään vai tarvitaanko korjaustoimia. 2. Selvitystä täydennetään tarvittaessa neuvojan avulla. Neuvoja edustaa puolueetonta asiantuntijatahoa ja antaa kiinteistönomistajalle lausunnon siitä, kuuluuko kiinteistö jätevesiasetuksen piiriin / koskeeko kiinteistön jätevesien käsittelyä muut määräykset. Lisäksi neuvoja jättää kiinteistölle suosituksen kiinteistölle soveltuvasta/soveltuvista jätevesijärjestelmistä, mikäli nykyinen järjestelmä kaipaa uudistusta tai korjausta. 3. Mikäli järjestelmä ei nykyisellään täytä asetuksen vaatimuksia, tehdään jätevesisuunnitelma, jossa valitaan ja mitoitetaan kyseisen kiinteistöön tarpeisiin ja olosuhteisiin sopiva järjestelmä neuvojan antaman suosituksen perusteella. Suosituksesta voi poiketa painavin ja hyvin perustelluin syin, syyt ja perustelut tulee kirjata selvästi suunnitelmaan. Suunnitelman tekoon liittyy toimenpiteitä, joihin tarvitaan suhteellisen korkeaa ammattitaitoa, joten käytännössä asian hoitamiseksi palkataan ammattilainen (jätevesisuunnittelija). 4. Suunnitellun jätevesijärjestelmän korjaukseen/uudistukseen haetaan kunnasta lupa, suunnitelma liitetään lupahakemukseen. 5. Luvan myöntämisen jälkeen, voidaan aloittaa rakennus-/asennustyöt. Hankkeessa kerätyn kokemuksen mukaan tällaisen toimintamallin kehittämisessä tulee ottaa huomioon seuraavaa: Asukas ei aina ymmärrä tarvitsevansa neuvontaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvan neuvonnan, myös asukkaalle ilmaisen, tarjoaminen ei välttämättä tuota toivottua tulosta. Tämän vahvistaa myös suunnittelutyön alhainen kysyntä. Siksi asiaan tulisi liittää sen vaatima vakavuustaso, esimerkiksi kunnan tilaus neuvonnalle. Neuvonnan maksullisuudessa tulee noudattaa suurta maltillisuutta, koska asukkaat eivät todennäköisesti ole valmiita maksamaan tällaisesta uudesta palvelusta. Toiminnan kannattavaksi tekeminen edellyttää suuria volyymejä. Neuvontaa toteuttavien tahojen tulee olla ehdottoman riippumattomia ainakin laitevalmistajista, jotta vältyttäisiin suosittelemasta yksittäisten laitetoimittajien tuotteita tai ainoastaan tietynlaisia järjestelmätyyppejä. Kytkökset suunnitteluunkaan eivät välttämättä ole toivottavia, jotta niille kiinteistöille, joilla asiat ovat jo kunnossa, ei myytäisi turhia suunnitelmia. Neuvojilla tulee olla tarvittavan korkea ammattitaito. Alalla tuskin nykyisellään on tarpeellinen määrä sopivan ammattitaidon omaavia työnhakijoita. Ammattitaitoon kuuluu ainakin seuraavaa 1) tietotaito vanhoista ja uusista jätevesijärjestelmistä sekä niiden toimintaperiaatteista, 2) lainsäädännön tuntemus, 3) alueellisten määräysten ja luonnonolosuhteiden tuntemus ja 4) sosiaaliset taidot. Jotta neuvonta saataisiin käyntiin tarvittavalla volyymillä, tulisi neuvojia ryhtyä kouluttamaan mahdollisimman nopeasti! Jollei ongelmaa jääviyden kanssa olisi, voisi neuvojiksi jatkokouluttaa mm. suunnittelijoita. Neuvonta tulisi kohdistaa ensisijaisesti sellaisille alueille, joissa jätevesien merkitys ympäristölle on suurin. Tällaisia ovat mm. ranta-alueet ja pohjavesialueet. Neuvonta tulisi myös toteuttaa alueittain niin, että kerralla käydään (lähes) kaikki yhden alueen kiinteistöt läpi. Tämä siksi, että saataisiin kokonaiskuva kyseisen erityisalueen tilanteesta, ja jotta säästettäisiin aikaa ja rahaa. Jotta neuvonta saataisiin toteutettua tehokkaasti koko maassa, tarvitaan toimiva ja kokeiltu toimintamalli. Sen kehittämisen tulee tapahtua nopealla tahdilla, koska aikaa ei enää ole paljon. Toimintamalliin tulee sisältyä neuvojien perehdytys, neuvonnan välineet (lomakkeet, neuvontamateriaali) sekä hiottu toimintatapa kiinteistöllä. Neuvonnan resurssit tulee turvata pikaisesti! _

15 15 / 15 Lähteet Heino Satu. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus. Kokemuksia 20 kiinteistöltä Pirkanmaalla. Tampere. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kaloinen Jorma, Santala Erkki (toim.). Haja-asutusalueiden jätevesihuollon tehostamisen toimeenpano. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2009. Helsinki: Ympäristöministeriö Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän mallisuunnitelma. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 12 s. + 2 liites. Länsi-Uudenmaan hajajätevesiyhteistyön strategia vuosille Lohja s. + taustamuistio yht. 5 sivua. Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamoiden toimivuudesta Toimivatko haja-asutusalueen jätevesien pienpuhdistamot jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti? Porvoo: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry Niemi Juha & Myllyvirta Tero. Selvitys eri jätevesijärjestelmien hankkimiskustannuksista, järjestelmien vuotuiseen ylläpitoon kohdistuvista kustannuksista ja huoltotarpeesta jätevesiasetuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Porvoo: Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry Peuraniemi Minttu. Kiinteistökohtaisten jätevesisuunnitelmien laadun kartoitus Länsi- Uudellamaalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry s. Peuraniemi Minttu, Sahi Virpi, Marttila Jaana. Alueellisten vesihuoltoratkaisujen edistäminen ja kiinteistökohtaisten järjestelmien suunnittelun kehittäminen Uudellamaalla Loppuraportti. Lohja: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 190/2009. Tarasti Lauri. Hajajätevesiselvitys. Helsinki: Ympäristöministeriön raportteja 25/2009. Uudenmaan maakuntaohjelma Tavoitteena Uudenmaan hyvinvointi ja kilpailukyky. Uudenmaan liiton julkaisuja A s. Vesiensuojelun tavoiteohjelma Suomen Ympäristö 55/2006 _

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE. Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 1 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESI- HANKE Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia-seminaari 15.11.2010 2 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta

Tiedosta toimeen. Esimerkkinä jätevesineuvonta Tiedosta toimeen Esimerkkinä jätevesineuvonta Minttu Peuraniemi Tvärminne 13.10.2016 Vesivessa ja sakokaivo Vesilaki 1960-luvulla: Jos vesikäymälä, tarvitaan sakokaivo Kuntien määräykset ja käytännöt vaativat

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2014 Karolina Örnmark Virve Ståhl Sisältö 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 4 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Tilannekatsaus 2015 Henri Virkkunen Minttu Peuraniemi Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla...

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Kartoitus- ja neuvontakäyntien aluekortisto

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Kartoitus- ja neuvontakäyntien aluekortisto Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Kartoitus- ja neuvontakäyntien aluekortisto 2009-2012 Minttu Peuraniemi Taru Soukka Anna Halonen Karolina Örnmark Haja-asutuksen jätevedet Kartoitus-

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF

Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke PÄÄTÖSTILAISUUS LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY VÄSTRA NYLANDS VATTEN OCH MILJÖ RF Länsi-Uudenmaan hajajätevesihanke 2007-2008 PÄÄTÖSTILAISUUS 10.12.2008 1 Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2004 Jätevesiasetus VN asetus

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla

LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla HANKESUUNNITELMA l28.11.2012 LINKKI-HANKE 2013 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Länsi-Uudellamaalla Uudellamaalla, jos jossakin, on hajajätevesiasia akuutti vesiensuojelullinen ja maankäytöllinen ongelma.

Lisätiedot

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015

Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Selvitys haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta 2015 Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 5.10.2015 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2 MUISTIO 1(5) 5.3.2010 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIHANKE Ohjausryhmän kokous 2 Aika: Maanantaina 4.3.2010 klo 13-16 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola, kokoushuone 2 Läsnä: Saija Kajala Hanko Ory Patrik

Lisätiedot

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS

JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS JÄTEVESIEN AJANKOHTAISKATSAUS Jätevesiblues Minttu Peuraniemi Jätevesiseminaari 14.3.2013 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Tavoitteet: vesiensuojelun, ympäristönsuojelun ja ympäristöterveyden edistäminen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 1 HANKKEEN TAUSTA

HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 1 HANKKEEN TAUSTA HANKESUUNNITELMA päivitetty 24.3.2009 Haja-asutuksen jätevesihuollon toteuttaminen vesiensuojelun ja maankäytön suunnittelun kannalta erityisillä alueilla sekä kuntien yhteiset toimintamallit Länsi-Uudellamaalla

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS. Mari Pihlaja-Kuhna Kati Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS. Mari Pihlaja-Kuhna Kati Lehtonen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry MUISTIO 13.9.2007 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄN XV KOKOUS AIKA torstai 13.9.2007 klo 13.40-15.20 PAIKKA Karjaan seurahuone, Nils Grabben katu 6, Karjaa PAIKALLA Marina Heino Seija Kannelsuo-Mäntynen

Lisätiedot

Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus

Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta. Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Muistio haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn toimeenpanon tilanteesta Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus 10.10.2014 Sisällys 1. Tausta ja toimeksianto... 3 1.1 Aiemmin tehtyjä selvityksiä...3 1.2

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III. Väliraportti

JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III. Väliraportti JÄNES III Jätevesineuvontaa Satakunnassa III Väliraportti 7.. 3.8.04 SISÄLLYSLUETTELO JÄNES III JÄTEVESINEUVONTAA SATAKUNNASSA III -HANKE.... Tausta.... Tavoitteet....3 Organisaatio ja yhteistyötahot...

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry

Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä. Erkki Santala, Hajaputsari ry Jätevesijärjestelmän toimintakunnon arviointi kiinteistöllä Erkki Santala, Hajaputsari ry Neuvontaan liittyvällä kiinteistökäynnillä tehtävä jätevesijärjestelmän arviointi Jätevesijärjestelmän toimintakunnon

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1 SYKE/VK/VVA 23.9.2010 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN YLEISSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Haja-asutuksen jätevesihuollon parantaminen edellyttää huomattavaa lisäpanostusta neuvontaan ja ohjaukseen.

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2012 13.9.2012 Hajajätevesineuvoja, Sanna Laakso Hajajätevesineuvonta Espoossa 2012 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS

LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS MUISTIO 1 (6) LUVY:N HAJAJÄTEVESIHANKKEEN OHJAUSRYHMÄN VI KOKOUS Aika: Torstai 12.2.2009 klo 9.15 12.15 Paikka: Yrkeshögskolan Novia, Raasepori Läsnä: Patrik Skult Inkoo, Siuntio Ory Seija Kannelsuo-Mantynen

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Erja Werdi, ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus 11.5.2016 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus ohjelma Teemat 1. Esittely, osallistujat ja lyhyt selostus

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa 2014 Siikajärven uimaranta Sanna Laakso 13.11.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Neuvontakäynti... 2 3. Neuvonnan toteutuminen... 2 4. Kohdealueet... 3 5.

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2013-hankkeen loppuraportti

HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA. HAKKU 2013-hankkeen loppuraportti HAJAJÄTEVESIKUORMITUS KURIIN NEUVONNALLA HAKKU 3-hankkeen loppuraportti Hanna Sarkki 4 Sisällys. Yleistä neuvontahankkeesta... 3. Hankkeen suunnittelu, RAHOITUS ja hallinnointi... 3 3. Hankkeen jätevesineuvojat

Lisätiedot

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista

Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Kokemuksia neuvojan työstä ja neuvonnan haasteista Virve Ståhl ja Henri Virkkunen, LUVY 3.6.2016 Alkuperäinen esitys: Niina Tiainen Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry Mihin kokemukset perustuvat? Virve:

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro

Viranomaisen merkintöjä. Saapumispäivä. Lupanumero. Kylä Tilan nimi / korttelin nro Tilan RN:o / tontin nro Viranomaisen merkintöjä Kirkkonummen kunta Ympäristönsuojelu PL 20 02401 KIRKKONUMMI Saapumispäivä Lupanumero A) YHTEYSTIEDOT 1 Hakija Nimi Puhelin virka-aikana Sähköpostiosoite 2 Kiinteistön sijainti

Lisätiedot

Mieti, miltä kalasta tuntuisi!

Mieti, miltä kalasta tuntuisi! KOOSTE 4.6.2013 LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖN STRATEGIA 2014-2021 Haja-asutuksen jätevedet ovat merkittävä vesistöjen kuormittaja Länsi-Uudellamaalla. Vuonna 2004 astui voimaan hajaasutusalueiden

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmät

Jätevesijärjestelmät SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI Jätevesijärjestelmät JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4

EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 EKL -täydennyskoulutuksen kurssisuunnitelma Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus - Liite 4 DOKUMENTIN MUUTOSHISTORIA Version Pvm Muutoksen sisältö nro 1.0 26.11.2009 1.1 31.5.2010 Lisätty kokeeseen

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun tukemisen pilottihanke KIRSTU

LOPPURAPORTTI. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun tukemisen pilottihanke KIRSTU LOPPURAPORTTI Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnittelun tukemisen pilottihanke KIRSTU VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Jarkko Leka 31.10.2012

Lisätiedot

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA

HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA TAMMELAN KUNTA HYVÄ JÄTEVESIENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA Opas kotitalouksille ja vapaa-ajanasunnoille Tämän esitteen ohjeet perustuvat 15.3.2011 voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen talousjätevesien

Lisätiedot

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa

Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Suomen Salaojakeskus Oy Hajajätevesihuolto-hanke Hajajätevesihuolto hankkeen työnäytös Lieksassa Työnäytösraportti 1 (2) HAJAJÄTEVESIHUOLTO HANKE JÄRJESTI TYÖNÄYTÖKSEN TEOPLASTIN BIO PP-BIOSUODATTIMEN

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMINEN VUONNA 2017 YLEISSUUNNITELMA 1. TAVOITTEET Neuvonnan keskeinen tavoite on edistää hajajätevesisäädösten edellyttämän jätevesien käsittelyn tason toteuttamista

Lisätiedot

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke

Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood kehittämiskeskus ry, JÄNES-hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Hämeen haja-apu -hanke 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla sekä arvioida tapauskohtaisesti tarvitaanko käsittelyn tehostamistoimia. Asukas

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Väliraportti 1/2007. Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Väliraportti 1/2007. Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Väliraportti 1/2007 Jaana Marttila & Minttu Peuraniemi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Lokakuu 2007 Sisällysluettelo Sivu 1. JOHDANTO...2 1.1 Jätevesiasetuksen tavoite ja vaatimukset...2 1.2 Jätevesiuudistuksen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa

Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa Haja-asutuksen jätevesineuvonta Espoossa - Vuoden 2015 neuvonta ja kooste vuosien 2012 2015 tuloksista Vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso 29.10.2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 Neuvonta vuonna

Lisätiedot

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005)

22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) 17.9.2013 www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto 22. Haja-asutuksen ravinnekuormituksen vähentäminen Ravinnesampo. Osa 1: Asumisjätevesien käsittely. (Vilpas et al., 2005) Kirjallisuuslähde Kirjallisuuslähde

Lisätiedot

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka KOULU 0 100 Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka Pelto Selvitysalueen raja YLEISKAAVATOIMISTO 5..008 RAKENNUSPAIKAT 300 RAKENNUSPAIKKASELVITYS KUOPIO KAISLASTENLAHTI 500 Kuva 8 RINTA- AITTA MAITO-

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 4/2009

LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 4/2009 MUISTIO 1(8) 1.9.2009 LÄNSI-UUDENMAAN HAJAJÄTEVESIYHTEISTYÖRYHMÄ Kokous 4/2009 Aika: Keskiviikkona 26.8.2009 klo 9.00-12.00 Paikka: Lohjan kaupungintalo Monkola, saunaosaston kokoustila (kellarikerros)

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Hyvä ympäristölupahakemus

Hyvä ympäristölupahakemus Hyvä ympäristölupahakemus Valvojan näkökulma Kaisa Vähänen, Pohjois-Pohjanmaan ELY Aluefoorumi 25.5.2016, Hotelli Lasaretti, Oulu Valvojan toiveita hyvälle lupahakemukselle Viranomaiseen kannattaa ottaa

Lisätiedot

Kainuun jätevesi -hanke

Kainuun jätevesi -hanke Kainuun jätevesi -hanke 1.4.2013 31.3.2014 JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi 10.3.2011 jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen talousjätevesien puhdistustasolle.

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA

LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA LÄNSI-UUDENMAAN JÄTELAUTAKUNTA 1.1 SEKAJÄTEMAKSUT KUNNAN JÄRJESTÄMÄSSÄ JÄTTEENKULJETUKSESSA VOIMASSA 1.1.2013 alkaen, ellei muuta mainita. Saukkola ja Pusulan Lohjan Sammatin Siuntio ja Inkoo kaupunginosa

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN LIITE 1/1 Liite1. Tutkimussuunnitelma HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYN TEHOSTAMINEN Hajasampo - tutkimushanke Lähtökohta Suomessa asuu yleisten viemärilaitosten ulkopuolisilla alueilla yli miljoona

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013

HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013 HAJAJÄTEVESINEUVONTAA ESPOOSSA 2013 Sanna Laakso Hajajätevesineuvoja 16.8.2013 Johdanto Espoon haja-asutuksen kiinteistökohtainen jätevesineuvonta toteutettiin yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Yhteistyökutsu 1 (6) Paraisten kaupunki Ympäristölautakunta Rantatie PARAINEN

Yhteistyökutsu 1 (6) Paraisten kaupunki Ympäristölautakunta Rantatie PARAINEN Yhteistyökutsu 1 (6) Paraisten kaupunki Ympäristölautakunta Rantatie 28 21600 PARAINEN VALONIAN VESIENSUOJELU- JA VESIHUOLTOYHTEISTYÖ KAUDELLA 2017 2020 Valonia kutsuu Varsinais-Suomen kunnat mukaan Valonian

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta

Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Ajankohtaista ympäristönsuojelusta Uuden vesilain toimeenpanosta Hajajätevesiasiaa Rekisteröintimenettelystä Ympäristönsuojelulain uudistuksesta Maa-aineslupajärjestelmän yhdistämistarpeista Muuta ajankohtaista

Lisätiedot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA 1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten.

Lisäksi tähän koulutusohjelmaan on koottu mallipohjia neuvontahankkeen raportointia varten. HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESINEUVONNAN JÄRJESTÄMISEN KOULUTUSOHJELMA 2015 A) YLEISTÄ Tausta Valtion avustukset jaetaan valtakunnallisen jätevesineuvonnan toteuttamiseksi vuodelle 2015. Neuvonnassa noudatetaan

Lisätiedot

Kainuun jätevesi - hanke

Kainuun jätevesi - hanke Kainuun jätevesi - hanke 1.4.2014 31.3.2015 Hajajätevesineuvontaa koko Kainuussa JOHDANTO Valtioneuvosto hyväksyi 10.3.2011 jätevesiasetuksen, jossa määritellään uudet vähimmäisvaatimukset haja-asutusalueen

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

/ JK Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista

/ JK Valtioavusteinen jätevesineuvonta Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista Valtioavusteinen jätevesineuvonta 2013 - Tiivistelmä hankkeiden loppuraporteista 1. Taustaa Jätevesineuvonnan tavoitteena on jakaa puolueetonta ja oikeaa tietoa jätevesien käsittelystä haja-asutusalueilla,

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa

Tanska käskyttäminen hyväksyttyä ympäristöasioissa DT konferenssi 06, 18.8.06 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVESIHUOLTO ERILAISIA LÄHESTYMISTAPOJA SEN PARANTAMISEKSI; Hankkeen rahoitus Suomen Ympäristöministeriön lähialuetuki Suomen ja Liettuan kahdenvälinen ympäristöyhteistyö

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto läsnä poissa

Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto läsnä poissa KOSKEN TL RAKENNUSLAUTAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2-2012 Aika: Keskiviikko 6 Kesäkuuta 2012 klo 19.00-20.20 Paikka: Kosken Tl kunnanvirasto läsnä poissa Puheenjohtaja Pekka Kulmanen x Varapuheenjohtaja Tuija Välimaa

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot