RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Transkriptio

1 ARPIPRAZOLE RATIOPHARM TABLETIT Päivämäärä: , Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Skitsofrenia Skitsofrenia on mielisairaus, joka aiheuttaa useita erilaisia oireita, kuten sekavaa tai epäselvää ajatustoimintaa ja puhetta, hallusinaatioita (olemattomien asioiden näkeminen ja kuuleminen), epäluuloisuutta ja harhakuvitelmia. Sairauden ominaispiirteisiin kuuluu usein poikkeavaa sosiaalista käyttäytymistä (toimettomuutta ja vähentynyttä sosiaalista aktiivisuutta tai heikentynyttä tunteiden ilmaisemista) sekä heikentynyttä kykyä tiedostaa mikä on todellista ja mikä ei. Ihmisen perimä, varhainen kasvuympäristö sekä psyykkiset ja sosiaaliset prosessit näyttäisivät olevan tärkeitä sairauden syntyyn myötävaikuttavia tekijöitä. Skitsofreniaan sairastuu noin 0,3-0,7 % ihmisistä jossakin elämänsä vaiheessa. Vuonna 2011 tämä tarkoitti 24 miljoonaa ihmistä ympäri maailman. Skitsofrenia on 1,4 kertaa yleisempi sairaus miehillä kuin naisilla, ja sairaus todetaan yleensä nuoremmalla iällä miehillä kuin naisilla (miehillä sairaus alkaa yleisimmin 25-vuotiaana, naisilla 27-vuotiaana). Tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö Tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö on sairaus, jossa potilas kokee vuoroin maanisia (epänormaalia hyväntuulisuutta) ja vuoroin ns. normaaleja vaiheita. Potilailla voi myös esiintyä masennusjaksoja. Maailmanlaajuisesti kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaa noin 3 % väestöstä. Sairastuneista naisia ja miehiä on suhteessa yhtä paljon. Sairastuvuudessa ei myöskään ole eroja eri rotujen tai etnisten ryhmien välillä. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavia potilaita on yli 30 miljoonaa ympäri maailman, ja kyseessä on yksi 20 yleisimmästä toimintakykyä rajoittavasta tekijästä (WHO 2004). Jopa 2 % kaikista eurooppalaisista tulee jossain elämänsä vaiheessa kokemaan kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Näistä noin puolelle kehittyy tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sairauden syitä ei täysin tunneta, mutta sekä geneettisten (perimän) että ympäristötekijöiden arvellaan vaikuttavan asiaan. VI.2.2 Yhteenveto hoidon hyödyistä Skitsofrenia Arpipratsolilla on tehty kolme lyhytaikaista, 4-6 viikon mittaista päätutkimusta, joihin osallistui aikuista ja joissa arpipratsolitabletteja verrattiin lumelääkkeeseen (plaseboon). Arpipratsolin tehoa oireiden uusiutumisen estossa arvioitiin puolestaan kolmessa enintään vuoden kestäneissä tutkimuksissa. Kahdessa näistä tutkimuksista vertailuvalmisteena käytettiin haloperidolia, eli toista psykoosilääkettä. Arpipratsolitabletteja on myös verrattu lumelääkkeeseen yhdessä tutkimuksessa, johon osallistui 302 iältään vuotiasta potilasta. Kaikissa em. tutkimuksissa seurattiin muutoksia potilaiden oireissa käyttäen vakiintunutta skitsofrenian oireiden arviointiin tarkoitettua asteikkoa. Aikuisilla suoritetuissa, lyhytaikaisissa skitsofrenian hoitotutkimuksissa arpipratsoli oli lumelääkettä tehokkaampi vaihtoehto. Pitkäaikaistutkimuksissa arpipratsolin todettiin olevan lumelääkettä tehokkaampi ja yhtä tehokas kuin haloperidoli enintään vuoden kestäneen hoidon jälkeen. Arpipratsoli oli myös lumelääkettä tehokkaampi kuusi viikkoa kestäneessä tutkimuksessa, johon osallistui nuoria potilaita, ja arpipratsolin teho säilyi ainakin kuuden kuukauden ajan yli 15-vuotiailla potilailla. Tyypin I kaksisuuntainen mielialahäiriö Tässä indikaatiossa on suoritettu kahdeksan arpipratsolitutkimusta, joissa lääkettä annettiin suun kautta aikuisille. Viidessä näistä tutkimuksesta arpipratsolia verrattiin lumelääkkeeseen kolmen viikon ajan (yhteensä aikuista). Näistä tutkimuksista kahta jatkettiin vielä yhdeksän viikon ajan käyttäen haloperidolia ja litiumia (toinen psykoosilääke) vertailuvalmisteina Kuudennessa tutkimuksessa arpipratsolia verrattiin haloperidoliin 12 viikon ajan 347 aikuisella, ja seitsemännessä arpipratsolia verrattiin lumelääkkeeseen oireiden uusiutumisen estossa 160 aikuisella, joilla maniaoireet oli saatu hallintaan arpipratsolilääkityksen avulla. Kahdeksannessa tutkimuksessa selvitettiin arpipratsolin tai lumelääkkeen lisäämistä meneillään olevaan litium- tai valproaattilääkitykseen (psykoosilääkkeitä) 384 aikuisella. Arpipratsolia on lisäksi verrattu lumelääkkeeseen yhdessä tutkimuksessa, johon osallistui 296 lasta ja nuorta. Neljässä viidestä aikuisilla suoritetusta lyhytaikaisesta tutkimuksesta arpipratsolin osoitettiin olevan

2 lumelääkettä tehokkaampi vaihtoehto maanisten oireiden lievittämisessä. Arpipratsolin teho oli myös samankaltainen kuin haloperidolin ja litiumin vastaavat tehot kolmen viikon ajan. Tämä teho säilyi jopa 12 viikkoa. Arpipratsoli oli myös lumelääkettä tehokkaampi yksinään sekä valmiiksi meneillään olevan hoidon lisänä maanisten vaiheiden oireiden uusiutumisen estossa 74 viikon ajan potilailla, joita oli hoidettu aiemmin. Lapsilla ja nuorilla suoritetussa tutkimuksessa arpipratsoli oli lumelääkettä tehokkaampi vaihtoehto kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisten oireiden lievittämisessä. VI.2.3 Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta VI.2.4 Yhteenveto turvallisuustiedoista Tärkeät tunnistetut riskit Riski Mitä tiedetään Ehkäistävyys Tahattomat, epäsäännölliset lihasliikkeet etenkin kasvoissa, hallitsemattomat nykivät tai nytkähtelevät liikkeet, raajojen hallitsemattomat liikkeet, levottomuus (ekstrapyramidaalioireet, tardiivi dyskinesia mukaan lukien) Korkea kuume, lihasjäykkyys, sekavuus, hikoilu; sykkeen, sydämen lyöntitiheyden ja verenpaineen muutokset (maligni neuroleptioireyhtymä) Aikuisilla tahattomia nykäyksiä ja nytkähteleviä liikkeitä, levottomuutta ja vapinaa ilmenee enintään 1 potilaalla 10:stä. Vähintään 13-vuotiailla nuorilla todetut haittavaikutukset vastasivat laadultaan ja yleisyydeltään aikuisilla todettuja haittavaikutuksia, lukuun ottamatta tahattomia nykäyksiä ja nytkähteleviä liikkeitä, joita esiintyi hyvin usein (useammalla kuin 1 potilaalla 10:stä) sekä lihasten nytkähtelyjä ja raajojen hallitsemattomia liikkeitä, joita esiintyi usein (enintään 1 potilaalla 10:stä). Malignia neuroleptioireyhtymää (yhdistelmä erilaisia oireita, kuten kuumetta, lihasjäykkyyttä, nopeaa hengitystä, hikoilua, tajunnan tason laskua ja äkillisiä verenpaineen sekä sykkeen muutoksia) on raportoitu arpipratsolin tultua markkinoille, mutta tämän haittavaikutuksen yleisyys on tuntematon. Jos havaitset tavallisesta poikkeavia liikkeitä, ota yhteys lääkäriin. Arpipratsoliannoksen pienentäminen ja toisen (antikolinergisen) lääkkeen lisääminen voi olla tarpeen. Jos oireita ja merkkejä ilmenee arpipratsolihoitoa saavalla potilaalla, on annoksen pienentämistä tai hoidon keskeyttämistä harkittava. Kerro heti lääkärille, jos huomaat lihasjäykkyyttä tai lihasten joustamattomuutta yhdessä korkean kuumeen kanssa, hikoilua, henkisen tason muutoksia, tai hyvin nopeaa tai epäsäännöllistä sydämen sykettä. Potilasta on seurattava varhaisten maligniin neuroleptioireyhtymään viittaavien oireiden varalta. Jos potilaalle kehittyy tähän oireyhtymään viittaavia oireita tai jos hänellä on korkea kuume ilman selkeää syytä ja ilman muita kliinisiä maligniin neuroleptioireyhtymään viittaavia oireita, kaikkien psykoosilääkkeiden käyttö (arpipratsoli mukaan lukien) on keskeytettävä. Tärkeät mahdolliset riskit Riski Mitä tiedetään (mukaan lukien syyt sille, miksi pidetään mahdollisena riskinä)

3 Kouristukset, kouristuskohtaukset (kouristukset) Korkea veren sokeripitoisuus (hyperglykemia/diabetes) Itsemurhaan liittyvät tapahtumat Pyörryttävä tunne tai pyörtyminen nopeasti pystyyn noustessa (joko istuma- tai makuuasennosta) (ortostaattinen hypotensio) Kouristuskohtauksia on raportoitu arpipratsolin markkinoille tulon jälkeen, mutta näiden yleisyyttä ei tunneta (koska saatavissa oleva tieto ei riitä yleisyyden arviointiin). Kliinisissä tutkimuksissa kouristuskohtauksia raportoitiin melko harvoin arpipratsolihoidon yhteydessä. Näin ollen arpipratsolin käytössä on syytä varovaisuuteen hoidettaessa potilaita, joilla on joskus ollut kouristuskohtauksia tai joilla on jokin sairaus tai tila, jonka yhteydessä voi ilmetä kouristuksia. Korkeaa verensokeria, diabeteksen puhkeamista tai pahenemista, ketoasidoosia (ketoaineita veressä ja virtsassa) ja koomaa on raportoitu arpipratsolin markkinoille tulon jälkeen, mutta näiden haittavaikutusten yleisyys on tuntematon. Vaikeille komplikaatioille mahdollisesti altistavat riskitekijät ovat liikalihavuus ja diabetes lähisuvussa. Arpipratsolihoitoa saavia potilaita on seurattava hyperglykemiaan viittaavien oireiden ja merkkien varalta (kuten liiallinen juominen, liiallinen tai poikkeuksellisen suuri virtsaneritys, korostunut nälkä ja heikko olo), ja diabeetikkoja sekä potilaita, joilla on diabeteksen riskitekijöitä, on seurattava säännöllisesti heikentyneen glukoositasapainon varalta. Itsemurha-ajatuksia, itsemurhayrityksiä ja itsemurhia, sekä muuta tämäntapaiseen toimintaan liittyvää käytöstä on raportoitu potilailla, jotka ovat saaneet arpipratsolihoitoa tämän lääkkeen markkinoille tulon jälkeen. Haittavaikutusten yleisyys on kuitenkin tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä yleisyyden arviointiin). Masennusta on myös raportoitu arpipratsolin käytön yhteydessä. Tämä on melko harvinainen haittavaikutus (enintään 1 lääkkeen käyttäjällä 100:sta). Itsemurhaan liittyvää käytöstä kuuluu psykoottisiin sairaustiloihin ja mielialahäiriöihin. Joissakin tapauksissa tällaista käytöstä on raportoitu hyvin pian psykoosilääkityksen aloittamisesta tai sen vaihdosta lääkkeestä toiseen (mukaan lukien arpipratsolilääkitys). Kerro heti lääkärille, jos sinulla on ajatuksia itsesi vahingoittamisesta. Pyörrytystä esiintyy enintään 1 potilaalla 10:stä ja joskus potilas voi kokea huimausta etenkin noustessaan ylös istuma- tai makuuasennosta (ilmenee enintään 1 potilaalla 100:sta). Psykoosilääkkeet, myös arpipratsoli, voivat lisätä verenpainelääkkeiden verenpainetta alentavaa vaikutusta. Muista kertoa lääkärille, jos otat lääkettä verenpaineesi pitämiseksi hallinnassa. Vähintään 13 vuotta täyttäneillä nuorilla huimaus, etenkin istumatai makuuasennosta noustessa, oli yleinen haittavaikutus (enintään 1 potilaalla 10:stä). Poikkeavat lipidien määrät veressä (dyslipidemia) Ei-toivottuja lipidiarvojen muutoksia on havaittu epätyypillisiä psykoosilääkkeitä käyttävillä potilailla. Aikuisilla suoritetuissa, lumelääkekontrolloiduissa tutkimuksissa mitattujen lipidiparametrien yhdistetyssä analyysissä arpipratsolilla ei kuitenkaan nähty taipumusta kliinisesti merkitseviin kokonaiskolesterolin, triglyseridien, HDL- tai LDL-kolesterolin muutoksiin. Puuttuvat tiedot Riski Mitä tiedetään

4 Turvallisuus raskauden ja imetyksen aikana Arpipratsolilla ei ole tehty asianmukaisia ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia käytöstä raskauden aikana. Synnynnäisiä vaurioita on raportoitu vastasyntyneillä, mutta selkeää syy-yhteyttä arpipratsolin käyttöön ei ole voitu todeta. Älä ota arpipratsolia, jos olet raskaana, ellet ole sopinut asiasta lääkärin kanssa. Ilmoita heti lääkärille, jos olet raskaana, epäilet olevasi raskaana, tai toivot tulevasi raskaaksi. Seuraavat oireet ovat mahdollisia vastasyntyneillä, joiden äidit ovat käyttäneet arpipratsolia raskautensa viimeisen kolmanneksen aikana (raskauden kolmen viimeisen kuukauden aikana): vapina, lihasjäykkyys ja/tai -heikkous, uneliaisuus, kiihtymys, hengitysvaikeudet ja syöttämiseen liittyvät ongelmat. Jos vauvallasi ilmenee tällaisia oireita, sinun on mahdollisesti otettava yhteys lääkäriin. Turvallisuus lapsilla (pediatriset potilaat) Arpipratsolia ei pidä käyttää alle 13-vuotiaiden lasten ja nuorten hoidossa. Arpipratsoli on tarkoitettu vähintään 15 vuotta täyttäneiden nuorten skitsofrenian hoitoon. Lääkettä ei suositella alle 15-vuotiaille skitsofreniapotilaille, sillä tiedot turvallisuudesta ja tehosta tämän potilasryhmän hoidossa ovat puutteelliset. Arpipratsoli on tarkoitettu tyypin I kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen vaiheen hoitoon vähintään 13 vuotta täyttäneillä nuorilla. Lääkettä ei suositella alle 13-vuotiaille tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien nuorten hoitoon, sillä tiedot turvallisuudesta ja tehosta tämän potilasryhmän hoidossa ovat puutteelliset. VI.2.5 Yhteenveto toimenpiteistä riskien minimoimiseksi Kaikista lääkevalmisteista laaditaan valmisteyhteenveto, joka sisältää lääkäreille, apteekkihenkilökunnalle ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua yksityiskohtaista tietoa lääkkeen käytöstä, riskeistä ja suosituksista riskien minimoimiseksi. Pakkausselosteessa kerrotaan valmisteyhteenvedon tiedot lyhyesti maallikkokielellä. Valmisteyhteenvedossa ja pakkausselosteessa mainitut toimet ovat tavanomaisia riskienminimointitoimia. Tämän lääkkeen turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön liittyy erityisehtoja ja rajoituksia (riskien minimoinnin lisätoimia). Nämä ehdot ja rajoitukset vaihtelevat maakohtaisesti ja ne riippuvat lääkkeen valmistajan ja paikallisten viranomaisten sopimista ohjeista. Lisätoimet riskien minimoimiseksi koskevat seuraavia riskejä (vähintään 13 vuotta täyttäneillä nuorilla): tahattomat ja epäsäännölliset lihasliikkeet (etenkin kasvoissa), painon nousu ja uneliaisuuteen sekä väsymykseen liittyvät haittatapahtumat. Riskien minimoinnin lisätoimet Toimien tavoitteet ja perustelut Potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten on ymmärrettävä tahattomiin, epäsäännöllisiin lihasliikkeisiin, painon nousuun ja uneliaisuuteen sekä väsymykseen liittyvien haittatapahtumien riskit sekä ne tavat, joilla näiden riskien ilmaantumismahdollisuutta ja vaikeusastetta voidaan vähentää minimiinsä. Pääasialliset riskien minimointiin liittyvät lisätoimet Terveydenhuollon ammattilaisten sekä potilaiden kouluttaminen liittyen meneillään olevaan, tiettyjen haittavaikutusten (tahattomat ja epäsäännölliset lihasliikkeet, painon nousu, uneliaisuuteen ja väsymykseen liittyvät haittatapahtumat) arviointiin tyypin I kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavien, vähintään 13 vuotta täyttäneiden nuorten hoidossa: Lääkkeen määrääjille jaetaan informaatiolehtinen, jossa selkeästi tähdennetään huolellisen harkinnan tärkeyttä potilaan iän, määrättävän annoksen ja hoidon keston osalta ennen arpipratsolin määräämistä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle pediatriselle potilaalle. Lisäksi varovaisuuteen on syytä parhaillaan meneillään olevan, tiettyjen haittatapahtumien arvioinnin osalta (tahattomat ja epäsäännölliset lihasliikkeet, etenkin kasvoissa; painon nousu; uneliaisuuteen ja väsymykseen liittyvät haittatapahtumat).

5 Jaetaan potilasesite, jonka tarkoituksena on auttaa potilasta saamaan paremman käsityksen asiasta ja tunnistamaan tietyt haittavaikutukset. VI.2.6 Kehityssuunnitelma myyntiluvan myöntämisen jälkeen VI.2.7 Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman päivityksistä