Pietarsaaren alueen osuus Välittäjä-hankkeesta Väli-Suomen päihde- ja mielenterveystyön hanke

Transkriptio

1 Pietarsaaren alueen osuus Välittäjä-hankkeesta Väli-Suomen päihde- ja mielenterveystyön hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Valtioneuvosto vahvisti Kaste-hankkeen Kaste-ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosiksi Kaste on strateginen ohjausväline suomalaisen sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. Sen päätavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Ohjelma sisältää 39 toimenpidettä, joita toteuttavat valtio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. Tavoitteiden toteutumista seurataan 19 erilaisen indikaattorin avulla. Kunnat ja kuntayhtymät voivat saada 75 %:n valtionavustuksen Kasteeseen kuuluvia kehittämishankkeita varten. Ohjelman alueellisesta toteuttamisesta vastaa viisi alueellista johtoryhmää. Kunkin johtoryhmän tehtävänä on laatia omaa toimialuettaan koskeva kehittämistoiminnan suunnitelma. Pohjanmaa kuuluu Väli-Suomen johtoryhmän alaisuuteen ja pääpaikkana on Tampere. Väli-Suomen Välittäjä-hanke osana Kastetta: Väli-Suomen päihde- ja mielenterveystyön hankkeessa (Välittäjä) on otettu huomioon ja siihen on sisällytetty Kaste-ohjelman ja Mieli suunnitelman (kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma vuoteen 2015) keskeiset tavoitteet ja konkreettiset ratkaisumallit kunnallisen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, perusterveydenhuollon vahvistamiseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvän kielteisyyden ja stigman vähentämiseen. Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke on alueellisesti lähes koko Väli-Suomen kattava hankekokonaisuus käsittäen Väli-Suomen alueen 82 kuntaa ja yhteensä asukasta. Hankkeen toimijoina ovat Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Vaasan sairaanhoitopiiri sekä Tampereen kaupunki. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen. Hankkeessa otetaan huomioon asiakkaiden asema ja osallisuuden lisääminen palvelujen kehittämisessä ja arvioinnissa, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen, päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen, saumattomien palveluketjujen rakentaminen

2 peruspalveluista erityispalveluihin sekä alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien kehittäminen. Välittäjä-hanke kuuluu osana Pohjanmaa-hankkeeseen , joka on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueella toteutettava laaja alueellinen ja kansallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke. Hanke on organisoitu alueiden sairaanhoitopiirin toimesta yhteistyössä kolmen maakunnan yhteisen sosiaalityön kehittämiskeskuksen SonetBotnian ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hankealueella on lähes asukasta, 55 kuntaa sekä kaksikielinen ja monikulttuurinen väestö. Pohjanmaa-hankkeen tavoitteena on tuottaa vaikuttavan mielenterveys- ja päihdetyön alueellinen ja kansallinen malli, jossa kehitetään ja lisätään vaikuttaviksi havaittujen menetelmien käyttöä mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Hankkeen kohteena ovat alueen väestö, palvelujärjestelmä ja elinympäristö kattaen väestön koko elinkaaren; lapset, nuoret, työikäisen väestön ja ikäihmiset. Kohderyhmiä lähestytään toisaalta kuntien ja niiden vastuulla olevien palveluiden kautta toisaalta keskeisten sosiaalisten areenoiden kautta vaikuttamalla työelämään, koulutukseen, muihin palveluihin ja kansalaisjärjestöihin. Väli-Suomen mielenterveys- ja päihdehanke rakentuu: 1) Mielenterveys- ja päihdetyön rakenteelliselle ja toiminnalliselle yhtenäiselle kokonaisuudelle sekä niiden integroiduille työmalleille 2) Asiakkaan/potilaan/palvelujen käyttäjän aseman monipuoliselle vahvistamiselle 3) Terveyttä edistävälle ja ennalta ehkäisevälle työlle 4) Mielenterveyden ja päihdekäytön osalta riskiryhmiin kohdentuville ennalta ehkäisevien työmallien kehittämiselle ja jo toimivien käytäntöjen jalkauttamiselle 5) Peruspalveluihin painottuvalle vaikuttavien hoitomallien kehittämiselle ja käytäntöön saattamiselle 6) Peruspalvelujen ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen erikoispalvelujen saumattomille palveluketjuille ja niiden rakentamiselle 7) Vankkaan etenkin kolmannen sektorin ja järjestöjen kanssa rakentuvaan yhteistyöhön 8) Työelämän ja työterveyshuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön mm. Pohjanmaahankkeen mukaisten työmallien kautta 9) Monipuoliseen mielenterveys- ja päihdekuntoutujan koulutukseen ja työelämään takaisin saattamisen työmalleihin 10) Vahvoihin kunnallisiin ja alueellisiin mielenterveys- ja päihdestrategioihin, joissa mielenterveys- ja päihdetyö on olennainen osa kuntien ja alueiden hyvinvointityötä 11) Koko väestön hyvinvoinnin edistämiseen mm. mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvän negatiivisuuden ja stigman vähentämisellä, syrjäytymisen ehkäisyllä ja ylisukupolvisten haitallisten toimintamallien tunnistamisella ja katkaisemisella Hankkeella on kuusi tavoitetta, joista varhaisvaiheen päihdetyön kehittäminen on hankkeen päätavoite. 1. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien ja palvelurakenteiden kehittäminen ja jalkauttaminen 2. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palveluissa sekä niiden kehittämisessä ja arvioinnissa 3. Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen ja juurruttaminen

3 4. Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen 5. Saumattomat palveluketjut peruspalveluista erityispalveluihin 6. Alueellisten mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien laatiminen yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa Pohjanmaan hankeosuutta johtaa Vaasan sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiiri on jakanut hankemäärärahan alueille asukasluvun mukaisesti. Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta päätti hankkeeseen liittymisestä. Peter Granholm sai tehtäväkseen laatia alueen hankeosuuden hankesuunnitelman. Pohjanmaan muiden alueiden osahankesuunnitelmat: K3, K5 ja Vaasa. K3- ja myös K5-alueella on ollut suurin tarve mielenterveys- ja päihdehuollon kehittämiselle kunnissaan. Alueet ovat laatineet jo vuonna 2008 yhteisen hankesuunnitelman, Mielenterveys- ja päihdehuollon alueellisten lähipalvelujen kehittäminen, jonka tavoitteena on luoda mallit paikallisten/alueellisten lähipalvelujen järjestämiselle: - Hyvät mallit verkostoyhteistyölle, mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteensovittaminen - Henkilöstön tietämyksen, osaamisen ja valmiuksien vahvistaminen - Kuntalaisten päihdepalvelujen saatavuus järjestetään lähipalveluna. Alueellista yhteistyötä vahvistetaan palvelujen yhteisen yhteensovittaminen kautta. Hanketyöntekijä palkattiin syksyllä Vaasa liittyi Välittäjä-hankkeeseen syksyllä Meidän perhe -hankkeen tarkoituksena on lisätä nuorisoasema Klaaran ja A-neuvolan yhteistyötä päihdeongelmaisen perheen yhteisten verkostotapaamisten avulla. Hanketyöntekijä palkataan helmikuussa Koska hankevaroja jäi käyttämättä vuonna 2009 ja Vaasan kaupungin hanke maksaa vähemmän kuin hankkeelle on osoitettu varoja ja KS ja K5 -hankkeet puolestaan vaativat lisää talousarviovaroja, tarkistetaan osahankkeiden talousarvioita tarpeiden mukaisesti.

4 Pietarsaaren alueen hankesuunnitelma ja talousarvio Hoidon kehityksen ja nykytilanteen kuvaus Pietarsaaren seudun mielenterveyshuollolle ja päihdehuollolle tunnusomaista on, että toimintaa on ollut seudulla jo vuoden ajan. Pietarsaaren A-klinikka on toiminut vuodesta Vuonna 1983 A-klinikasta tuli Pietarsaaren kaupungin alainen itsenäinen yksikkö toimittuaan muutaman vuoden ajan Kokkolan A-klinikan alaosastona. Toimintaa on kehitetty jatkuvasti muiden hoitosektorien kanssa tehtävän mittavan yhteistyön avulla ja A-klinikalla on ollut viime vuosina n. 500 asiakasta ja n asiakaskäyntiä vuodessa. Pietarsaaren A-klinikka toimii seutukunnan päihdepalveluissa keskeisenä toimijana. Klinikka antaa avohoitoa päihde- ja peliongelmaisille sekä heidän läheisilleen. A-klinikan asiakkaista suurin osa on työssäkäyviä, perheellisiä ihmisiä. Päihdeongelma koskettaa asiakkaan lisäksi läheisesti 3-5- ihmistä hänen ympärillään sekä välillisesti noin kymmentä asiakkaan verkoston jäsentä. (Päihdestrategia ) Pietarsaaren mielenterveyskeskus on toiminut vuodesta 1965, aluksi Huutoniemen sairaalan alaisuudessa. Vuonna 1991 mielenterveyskeskus, Östanlid ja Malmi yhdistyivät Pietarsaaren sairaalaksi ja mielenterveyskeskus irrottautui hallinnollisesti Huutoniemestä. Vuonna 2005 mielenterveyskeskuksesta tuli osa Malmin terveydenhuoltoaluetta (MTHA) ja lukien toiminta kuuluu osana Pietarsaaren kaupungin alaisuudessa toimivaan uuteen sosiaali- ja terveysvirastoon. Toiminnalle tunnusomaista on matala kynnys ja helppo saatavuus. Mielenterveyskeskuksella ei ole lähetepakkoa ja se päivystää päivittäin aikuisvastaanotolla. Järjestely on toiminut erittäin hyvin myös ehkäisevässä tarkoituksessa. Apua saa nopeasti ennen kuin ongelmat ehtivät kasvaa liian suuriksi. Useimmat potilaat tulevat oma-aloitteisesti. Lasten- ja nuortenosastolla on paljon ulkopuolisille tahoille, mm. kouluille ja päiväkodeille suunnattua toimintaa ja sillä on myös muutamia kiireellisiä vastaanottoaikoja viikoittain. Mielenterveyskeskus tekee melko paljon yhteistyötä muun hoidon kanssa ja tekee mm. konsultaatiokäyntejä somaattisille osastoille. Aikaisemmin käyntejä oli n vuodessa, kun mielenterveyskeskus kuului yhteen psykologien ja sosiaalityöntekijöiden sekä Perämiehenkadun päiväkeskuksen kanssa ja myös päiväosaston poliklinikkakäynnit luettiin mukaan. Viime vuonna käyntien määrä pelkästään sairaanhoitajilla ja lääkäreillä oli 8200 aikuispuolella sekä lasten ja nuorten puolella. A-klinikka ja mielenterveyskeskus ovat tehneet yhteisiin asiakkaisiin ja hoitoonohjaukseen liittyvää tiivistä yhteistyötä A-klinikan toiminnan alettua vuonna 1980 ja yhteistyötä on kehitetty entisestään vuosien aikana. Mielenterveyshuollon ja A-klinikan henkilöstö ovat pitäneet säännöllisiä kokouksia vuodesta 2009 alkaen. Yhteistyön puutteiden kartoitus on tehty päihdestrategiassa ja mielenterveyshuollon ja päihdehuollon yhteisessä PARAS-selvityksessä vuonna Pietarsaaressa on ollut järjestäytynyttä päihdehuollon ehkäisevää toimintaa vuodesta 1987 eli päihdetyötyhmän perustamisesta saakka. Muissa kunnissa ehkäisevästä työstä huolehtivat suurelta osin raittius- ja vapaa-aikasihteerit.

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia hoitoketjujen kehittämiseen, koska kaikki kuuluu samaan organisaatioon. Hankesuunnitelma Hankesuunnitelma perustuu seudun alueen kuntien päihdestrategiaan, joka laadittiin Pohjanmaa-hankkeessa , sekä mielenterveys- ja päihdehuollon yhteiseen PARAS-selvitykseen vuodelta Strategian tavoitteena on päihtymishakuisen päihteidenkäytön vähentäminen ja sekä suomen- että ruotsinkielisten lakisääteisten päihdehuoltopalvelujen turvaaminen takaamalla riittävät resurssit. Visiona on yhteisesti tuotettu laadukas palvelujärjestelmä, joka ottaa asiakkaan huomioon ja tukee ajatusta yhdessä huomiseen. Alueellinen yhteistyö ja rajat ylittävät toimintamallit ovat tärkeitä sekä ehkäisevässä että kuntouttavassa työssä. Strategian päivittämisestä huolehtii Pietarsaaren A-klinikka. Strategiaan sisältyy päihdehuollon toimintamalleja ja hoitoketjuja (liitteet 3a ja b, 4, Päihdestrategia ). Mielenterveyshuollon ja päihdehuollon yhteiseen PARAS-selvitykseen 2009 sisältyy SWOT-analyysien ja nykytilanteen kuvauksen lisäksi päihdehuollon organisaatiomalli (liite 1). Strategiassa ja selvityksessä kiinnitettiin huomiota eräisiin hoitoketjujen puutteisiin, jotka tulisi korjata. Puutteita on täydennetty vuonna 2010 ehdotuksella, jonka ovat laatineet Välittäjä-hankkeen suunnittelu- ja ohjausryhmä ja asianomaiset hoitotyötä johtavat henkilöt. Välittäjä-hankkeen toimintaohjeiden mukaan toimenpide-ehdotukset tai korjattavat prosessit on voitava kuvata tavoitteiden, toimenpiteiden, tulosten, konkreettisten aikaansaannosten ja toteutettujen toimenpide-ehdotusten konkreettisten vaikutusten pohjalta. Myös yhteistyökumppanit ja aikaansaatavat yhteiset periaatteet sekä prosessinomistaja on kuvattava, samoin kuin hankkeen merkitys ja tehokkuus. Välittäjän yleisinä tavoitteina ovat työmenetelmien kehittäminen, osaamisen vahvistaminen sekä asiakkaiden osallisuuden lisääminen (hankekortti liitteenä).

6 Toimenpide-ehdotukset päihdestrategiasta sekä mielenterveyshuollon ja päihdehuollon yhteisestä PARAS-selvityksestä 2009, joka toteutetaan Pietarsaaren Välittäjä-hankkeen kautta. Toimenpide-ehdotuksia on täydennetty suunnittelu- ja ohjausryhmän sekä hoitotyötä johtavien tekemillä ehdotuksilla. 1. Ehkäisevä toiminta ja varhainen puuttuminen perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, sairaanhoidossa ja sosiaalihuollossa Ehkäisevä toiminta: Tehokkaalle ehkäisevälle toiminnalle on selkeä tarve ongelmien syntymisen estämiseksi kustannustehokkaalla tavalla Tavoite: Luodaan kattava ehkäisevä toiminta jakamalla resurssit toimintaa varten Toimenpide: Päihteiden käyttöä ehkäisevän toiminnan ja ehkäisevän mielenterveyshuollon kartoitus Toimenpide-ehdotus toiminnan tehostamiseksi Tulos: Ehkäisevästä toiminnasta tulee hoitoketjun olennainen osa ja se johtaa mielenterveysongelmista ja päihdeongelmista kärsivien nuorten määrän vähenemiseen Lastensuojelu ja perhetyö Riittävän koulutettu henkilöstö Yhteistyön lisääminen päihdehuollon ja mielenterveyshuollon kanssa Tavoite: Varhainen puuttuminen riskiperheiden tilanteeseen Perheen ja sen voimavarojen tukeminen Lapsen ikäkauden mukaisen kasvun turvaaminen Toimenpiteet: Yhteisten tapaamisten järjestäminen neuvolan kanssa Yhteistyön kehittäminen koulun oppilashuollon, mielenterveyshuollon ja päihdehuollon kanssa Koulutusta verkostodialogin, mini-intervention, Internet-pohjaisten audit-lomakkeiden ja masennustestien käytössä Tukitoimet

7 Tulos: Mini-intervention, Internet-pohjaisten audit-lomakkeiden, muiden testien ja masennustestien valiintunut käyttö tarvittaessa Seuranta Hoitoonohjaus terveydenhuollon psykologeille tai A-klinikalle tarvittaessa Toimenpidemalli kirjataan laatukäsikirjaan Varhainen puuttuminen vähentää suurempien ongelmien riskiä sekä riskiä siihen, että opiskelu päättyy peruskouluun Perusterveydenhuolto (puhelinneuvonta, aluevastaanotot, päivystysvastaanotto), äitiysneuvola, lastenneuvola, työterveyshuolto ja sairaanhoito Äitiysneuvola, lastenneuvola Motivaatio riskikäytön tunnistamiseen, hoitoon ja hoitoonohjaukseen Rohkeus puuttua perheen päihteidenkäyttöön Koulutus Tavoite: Odottavien perheiden päihdeongelmien tunnistaminen Riskiperheiden motivoiminen muutokseen Tarvittaessa perheenjäsenen ja/tai koko perheen ohjaaminen hoitoon Toimenpiteet: Ensimmäisen äitiysneuvolakäynnin yhteydessä tehdään päihdeseulonta Audit-lomake lähetetään liitteenä ajanvaraukseen ennen ensimmäistä käyntiä. Henkilöstöä koulutetaan ottamaan asia puheeksi varhaisessa vaiheessa ja käyttämään mini-interventiota Käytetään masennustestejä Tulos: Mini-intervention, Internet-pohjaisten audit-lomakkeiden ja masennustestien vakiintunut käyttö tarvittaessa Seuranta Hoitoonohjaus terveydenhuollon psykologeille tai A-klinikalle tarvittaessa Toimenpidemalli kirjataan laatukäsikirjaan

8 Varhainen puuttuminen vähentää suurempien ongelmien riskiä Perusterveydenhuolto (puhelinneuvonta, aluevastaanotot, päivystysvastaanotto), työterveyshuolto ja sairaanhoito Riittävästi aikaa potilaan tapaamiseen Motivaatio päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistamiseen Koulutus Tavoite: Päihteidenkäytön haittavaikutusten ehkäisy Varhainen puuttuminen päihdeongelmaan ja mielenterveysongelmiin Hoitoonohjaus tarvittaessa Toimenpiteet: Internet-pohjaisten audit-lomakkeiden, mini-intervention ja masennustestin käyttöönotto tarvittaessa Avohuollossa, päivystyksessä, sairaalahoidossa ja työterveyshuollossa tarvittaessa hoitoonohjaus terveydenhuollon psykologeille, A-klinikalle ja mielenterveyshuoltoon. Tulos: Mini-intervention, Internet-pohjaisten audit-lomakkeiden ja muiden testien sekä masennustestien vakiintunut käyttö tarvittaessa Seuranta Hoitoonohjaus terveydenhuollon psykologeille tai A-klinikalle tarvittaessa Toimenpidemalli kirjataan laatukäsikirjaan Varhainen puuttuminen vähentää suurempien ongelmien riskiä 2. Katkaisuhoito hoitoketjun olennaisena osana Suunnitelmien mukaan päihteidenkäyttäjien suljettu katkaisuhoito keskitetään alueella yleislääketieteen osastolle. Päihdestrategiassa todetaan, että Malmin terveydenhuoltoalue kehittää omaa katkaisuhoitoaan varaamalla siihen erillisen tilan remontin yhteydessä (2 vuodepaikkaa). Vuonna 2009 käytyjen keskustelujen perusteella yksi paikka yleislääketieteen osastolla kuitenkin riittänee. Pietarsaaren seudun avokatkaisuhoito järjestetään edelleenkin suurimmaksi osaksi avohoitona A-klinikalla ja akuuteista mielenterveysongelmista kärsivien hoito mielenterveystoimistossa. Selvitetään koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jäävien nuorten hoitopaikkojen ja tukiasumisen tarve. Tavoitteet: Katkaisuhoidon toimiva hoitoketju

9 Toimenpiteet: Verkostoyhteistyö, asennekoulutus ja koko hoitoketjusta tiedottaminen Päihteidenkäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten kiireellisen hoidon hoitoketjun selkiyttäminen ja hoitokäytännön kirjaaminen laatukäsikirjoihin Tulos: Kukaan hoitoa tarvitseva ei jää hoitoketjun ulkopuolelle 3. Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitomallit ja hoitoketjut Kaksoisdiagnoosipotilaat, lääkkeiden väärinkäyttö, päivätoiminta Päihdeongelmiin liittyy myös mielenterveysongelmia. Päihteidenkäyttö saattaa johtua mielenterveysongelmista tai aiheuttaa niitä, tai molempien taustalla voi olla yhteisiä riskitekijöitä. Myös riippuvuuden hoitoon käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta. PKV-lääkkeiden väärinkäyttö aiheuttaa ongelmia sekä asiakkaalle/potilaalle itselleen, hänen omaisilleen sekä asiakkaan parissa työskentelevälle. Ongelmien käsittelemisessä tarvitaan päihdehuollon, psykiatrian erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä yhteistyötä. Käypä hoito -suosituksen mukaan huumeongelmaisen potilaan psyykkiset oireet on diagnosoitava ja niitä on hoidettava samanaikaisesti huumeongelman kanssa. Psyykkisestä sairaudesta tai vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsiviä potilaita hoidetaan psykiatrian erikoisalalla, mutta heille tulisi tarjota samanaikaisesti päihdehuoltoa. Tavoitteet: Verkostoyhteistyön kehittäminen Kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitoketjun selkiyttäminen Selvitetään päihteidenkäyttäjien päivätoiminnan tarve Toimenpiteet: Kaksoisdiagnoosipotilaille varataan hoitopaikkoja moduulista ja kaksoisdiagnoosipotilaiden parissa työskenteleville järjestetään koulutusta. Pietarsaaren seudulla Malmin terveydenhuoltoalueella kehitetään yhteistyössä Pietarsaaren A-klinikan kanssa toimintamalli, jolla turvataan kaksoisdiagnoosipotilaan hoidon saatavuus. Koulutusta lääkkeiden väärinkäytöstä Yhteiset periaatteet lääkkeiden määräämiselle Selvitetään päihteidenkäyttäjien päivätoiminnan tarve Tulos: Mini-intervention, Internet-pohjaisten audit-lomakkeiden ja muiden testien sekä masennustestien vakiintunut käyttö tarvittaessa Seuranta Hoitoonohjaus terveydenhuollon psykologeille tai A-klinikalle Toimenpidemalli kirjataan laatukäsikirjaan Kukaan ei ajaudu entistä suurempaan riippuvuuteen riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden rutiininomaisen määräämisen vuoksi

10 Selkeä hoitoketju, jonka kaikki tuntevat Aktivoivan toiminnan ansiosta kukaan hoitoa tarvitseva ei jää hoitoketjun ulkopuolelle Toimenpide-ehdotukset noudattavat Välittäjä-hankkeen kuutta yleistä tavoitetta. Päihdestrategian toimenpide-ehdotuksista on audit-lomakkeet otettu käyttöön äitiysneuvolassa. Lisäksi eri ammattiryhmät ovat saaneet koulutusta mini-intervention käytössä. Suurin tarve on nyt intervention käyttöönotossa. Kohdan 1 toimenpiteitä varten palkataan hoitoalan työkokemusta omaava hankejohtaja/hanketyöntekijä, jonka päävastuulla on selvittää ehkäisevää toimintaa, täyttää sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön varhaista puuttumista koskeva koulutustarve sekä laatia toimivat hoitomallit ja hoitoketjut päihteidenkäyttäjille ja mielenterveysongelmaisille myös perusterveydenhuollossa varhaisen puuttumisen kautta. Hoitomallit kirjataan hoidon laatukäsikirjoihin. Kohtien 2 ja 3 toimenpiteitä varten palkataan hoitoalan työkokemusta omaava hanketyöntekijä, jonka päävastuulla on osallistua kiireellisen hoidon kehittämiseen sekä laatia hoitomallit ja hoitoketjut kaksoisdiagnoosipotilaille. Päihteidenkäyttäjien päivätoiminnan tarve selvitetään. Toimenpiteiden osavaiheet ja aikataulu laaditaan hanketyöntekijöiden kanssa. Liitteet - Hankkeen talousarvio - Päihdestrategia Mielenterveyshuollon ja päihdehuollon PARAS-selvitys Hankekortti - Linkki mm. Päihteidenkäytön ja masennuksen kansallisiin hoitoketjusuosituksiin - Linkki audit-testiin Internetissä, Päihdelinkki: