TOIMINTA- SUUNNITELMA 2011

Transkriptio

1 Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu Helsinki Puh Hyväksytty liittokokouksessa TOIMINTA- SUUNNITELMA 2011

2 Suomen Aikidoliitto ry 1 1. Yleistä TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Aikido on japanilainen kamppailulajeihin lukeutuva laji, jossa ei ole kilpailutoimintaa. Aikidon päämääränä on lopettaa konflikti väkivallattomasti hyökkääjää vahingoittamatta. Lajin perustajan Morihei Ueshiban ajatusten mukaisesti kilpailu lisää konfliktien määrää sen sijaan, että olisi tie harmoniaan. Kilpailussa on aina voittaja ja häviäjä ja häviäjä haluaa ottaa uusintataistelun eli kilpailun avulla ei kyetä saavuttamaan harmoniaa. Ai harmonia, sopusointu, rakkaus Ki universaali energia, elämänvoima Do tie, elämäntapa Nimensä mukaisesti pyrkimyksenä on lopettaa hyökkäyshalu sen sijaan että poistettaisiin hyökkäyskyky. Pyrkimys on elää sopusoinnussa ympäristön kanssa. Aikido on monipuolisesti harrastajaansa kehittävä toimiva itsepuolustuslaji, kun sitä harjoitellaan kurinalaisesti, pitkäjänteisesti ja pätevän opettajan johdolla. Lajin periaatteet asettavat haasteita harjoitteluun: pitää pystyä toimimaan lajin arvojen mukaan, ja silti harjoitellun pitäisi toimia myös käytännössä. Aikidonharrastajalla on pitkä, vuosien ja satojen harjoituskertojen tie kuljettavanaan itsepuolustuksellisen taidon kehittymiseen. Aikidon tapa harjoitella mahdollistaa kaiken ikäisten osallistumisen harjoitteluun. Lajissa käytetään hyväksi hyökkääjän omaa voimaa ja hänet ohjataan osaksi hyökkäyksen vastaanottajan liikettä sen avulla. 2. Liiton organisaatio ja hallinto Suomen Aikidoliitto - Finland Aikikai ry on aikidotoimintaa harjoittavien rekisteröityjen yhdistysten kattojärjestö, joka on perustettu vuonna Sen tarkoituksena on ohjata ja kehittää aikidotoimintaa sekä luoda mahdollisimman hyvät puitteet lajin harrastamiselle Suomessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto tukee eri tavoin jäsenseurojensa toimintaa, järjestää sekä kansainvälisiä että kotimaisia lajin harjoitusleirejä, järjestää näytöksiä, huolehtii koulutuksesta eri tasoilla, toimittaa Aikido-lehteä sekä lajitiedotetta ja huolehtii kansainvälisestä yhteistyöstä aikidon alalla. Lisäksi liitto hyväksyy myönnetyt vyöarvot ja pitää niistä rekisteriä. Liitto avustaa jäsenseuroja mm. välittämällä jäsenistölle aikidotarvikkeita, mm. pukuja, kirjoja ja kuvastoja. Liiton toiminnassa kiinnitetään huomioita eettisten arvojen toteutumiseen. Suomen Aikidoliiton Eettiset periaatteet hyväksyttiin liittokokouksessa syksyllä Suomen Aikidoliitto ry on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU), Nuori Suomi ry:n, Euroopan Aikidoliiton (EAF) sekä Kansainvälisen Aikidoliiton (IAF) jäsen. Suomen Aikidoliitto on ainoa Aikikai Foundationin tunnustama edustaja Suomessa Liittokokous Liiton ylimpänä päättävänä elimenä toimivat liittokokoukset, kevät- ja syyskokous, joissa jäsenseurat käyttävät äänioikeuttaan. Liittokokousten välillä liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 5-9 jäsentä.

3 Suomen Aikidoliitto ry Hallitus Liiton toiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden kunkin toiminnasta ja kehityksestä vastaa hallituksen jäsenenä oleva luottamushenkilö tai hallituksen valtuuttama henkilö. Vastuuhenkilöt valmistelevat ja esittelevät alueensa asiat hallituksen kokouksissa. Lisäksi he laativat vastuualueensa toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä vastaavat oman osa-alueensa tiedotuksesta. Hallitukseen kuuluu ainakin seuraavien osa-alueiden vastuuhenkilöt: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Talous Juniori/nuorisotoiminta Koulutustoiminta Leiritoiminta Viestintä ja markkinointi - liiton toiminnan johtaminen - suhteet keskusjärjestöön - suhteet muihin sidosryhmiin - kansainväliset suhteet - puheenjohtajan sijaisena toimiminen - liiton talouden suunnittelu ja seuranta - liiton juniori- ja nuorisotoiminnan suunnittelu ja seuranta - liiton koulutustoiminnan suunnittelu ja seuranta - liiton leirien suunnittelu ja seuranta - liiton viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu ja seuranta Muiden hallituksen jäsenten työnjaosta sovitaan järjestäytymiskokouksen yhteydessä. Liiton apuna toimii Juniori-, Koulutus- ja Tekninen valiokunta, jotka antavat hallitukselle tarvittaessa asiantuntija-apua koulutus- ja graduointiasioissa Toimisto Liiton toimisto palvelee ja tukee jäsenseurojensa toimintaa. Toimistossa työskentelee kokopäivätoiminen liittosihteeri, joka vastaa mm. toimiston rutiineista, jäsenistön neuvonnasta, liiton taloudenhoidosta ja seurannasta, tarvikevälityksestä, järjestöyhteyksistä sekä toimii hallituksen sihteerinä. Hän huolehtii osittain tiedotusasioista mm. kotisivujen ajankohtaisten asioiden päivittämisestä sekä Aikidoliiton Facebook sivuston päivittämisestä. 3. Valiokunnat Aikidoliitolla on kolme valiokuntaa; juniori-, tekninen- ja koulutusvaliokunta Juniorivaliokunta Aikidoliiton juniorivaliokunta aloitti toimintansa keväällä Juniorivaliokunnan tehtäviin kuuluu mm. junioritoiminnan kehittäminen, sinettiseurojen neuvonta ja auditointi sekä lajienvälisen Suuren Budoleirin kehittäminen yhteistyössä muiden leirille osallistuvien lajiliittojen kanssa. Vuonna 2011 juniorivaliokunta osallistuu Nuoren Suomen ja muiden lajiliittojen yhteiseen Sinettisääntöjen uudistustyöhön ja julkaisee uudistetut säännöt kevään 2011 aikana Tekninen valiokunta Teknisen valiokunnan toiminta koostuu pääosin dan-arvoihin liittyvien asioiden, kuten dangraduointien ja dan-arvojen myöntäminen sekä dan-arvojen 5.danista ylöspäin korotusesitysten esittäminen Doshulle, Aikikai Hombu Dojolle. Valiokunta toimii asiantuntijana liiton hallitukselle, joka tarvittaessa ja pyydettäessä antaa lausuntoja toimialueeseensa kuuluvissa asioissa.

4 Suomen Aikidoliitto ry 3 Tekninen valiokunta voi tarvittaessa kutsua erikseen graduointituomaristoon mukaan shidoin tittelin omaavia henkilöitä. Tekninen valiokunta käsittelee ja suosittelee hallitukselle japanilaiset opettaja-arvot fukushidoin, shidoin ja shihan. Tekninen valiokunta toimii paljolti sähköpostin välityksellä kuitenkin niin, että fyysisesti läsnä oltavia kokouksia järjestetään ainakin syksyllä, jolloin käsitellään esitykset suositeltavista korkeammista vyöarvoista sekä esitykset mahdollisista kunnia-daneista ja japanilaisista opettaja-arvoista. Dan-graduoinneissa paikalla on 3 tuomaria. Tuomareista vähintään yksi on teknisen valiokunnan jäsen, joka toimii puheenjohtajana. Graduointitilaisuudesta pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan läsnäolijat sekä graduoinnin kulku. Valiokunnan toimintasuunnitelma hyväksytään sähköpostikokouksessa ennen syysliittokokousta. Tekninen valiokunta on varautunut johtamaan vähintään viisi graduointia vuonna Lisäksi voidaan johtaa seurojen järjestämiä kokeita jos jokin seura koetta valiokunnalta anoo. Sovittuja graduointeja ovat helmikuun Endo-sensein leirillä, pääsiäisleirillä, kesäleirillä, syksyn kotimaisten opettajien leirillä sekä marraskuun Igarashi-sensein leirillä. Leirejä järjestävä seura voi anoa dan-graduointia leirilleen yllä olevien ajankohtien lisäksi. Tekninen valiokunta käsittelee asian ja pyrkii järjestämään kokeen. Järjestämiskustannuksista vastaa koetta anova seura. Lisäksi käsitellään hakemuksista sellaisten muualla vyöarvoja suorittaneiden arvot, joilla on Hombu Dojon hyväksyntä ja jotka haluavat sen kirjata myös Aikidoliiton rekisteriin. Nämä hakemukset käsitellään dan-graduointien yhteydessä ja kirjataan graduoinnin kokouspöytäkirjaan. Tekninen valiokunta tiedottaa päätöksistään koulutusvaliokunnalle ja hallitukselle sekä käy avointa vuoropuhelua näiden ja muiden liiton elimien kanssa. Kyu-graduointien uudistusta seurataan ja vaihdetaan informaatiota koulutusvaliokunnan kanssa Koulutusvaliokunta Koulutusvaliokunnan tehtävänä on Aikidoliiton koulutustoiminnan kehittäminen ja koulutusten suunnittelu sekä koulutusmateriaalin tuottaminen. Koulutusvaliokunnan tehtäviin kuuluu myös kyu-graduointituomarioikeusanomusten käsittely, ulkomailla suoritettujen kyu-arvojen käsittely ja graduointivaatimusten laatiminen yhteistyössä teknisen- ja juniorivaliokunnan kanssa. Koulutusvaliokunnan kokoukset pidetään pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä. Tämän lisäksi jäsenet ovat yhteydessä toisiinsa mm. epävirallisten tapaamisten muodossa eri yhteyksissä. 4. Jäsenseurat Liitolla oli kuusikymmentäneljä (64) jäsenseuraa. Tavoitteena vuoden 2011 lopulla on 67 jäsenseuraa. Tähän päästään avustamalla uusilla paikkakunnilla viriävää aikidotoimintaa ja viemällä aikidoa uusille paikkakunnille. Vaikeuksissa olevien seurojen toimintaa tuetaan ja avustetaan anomuksesta hallituksen harkinnan mukaan, kuten myös jäsenseurojen omaa leiritoimintaa.

5 Suomen Aikidoliitto ry 4 5. Talous Seuratukimuotona jatketaan vuonna 2009 aloitettua pienten seurojen tukemiseksi tarkoitettua ns. Isoveli-ohjelmaa. Saadakseen Aikidoliiton tukea seuran tulee tehdä anomus, jossa osoitetaan: - seuran nykytilanne (ohjaajat, harjoittelijat, salivuorot, talous jne.) - oma aktiivisuus asioiden kehittämiseksi (henkilöt, taloudelliset panostukset, toteutetut kehitysasiat seuratoiminnan edistämiseksi) - kehityssuunnitelma (tavoitteet seuraavien 2-3 vuoden kuluessa, vastuuhenkilöt ja projektisuunnitelma, markkinointisuunnitelma, budjetti karkealla tasolla) - edellytyksenä raportointi projektin kuluessa Liiton panostus Isoveli-ohjelmaan hyväksytyille: - liiton kustannuksella iskuryhmä paikalle, kun lajinäytös - liiton kustantamana vierailevia ohjaajia (lähiseudulta?) käymään piristämässä treenejä - markkinointitukea lehtimainontaan tms. markkinoinnin suunnitelman mukaiseen toteuttamiseen Aikidoliiton budjetti vuodelle 2011 on 20 euroa ylijäämäinen. Aikidoliiton budjetissa painopiste on junioritoiminnan sekä jäsen seurojen kouluttamisen lisäämisessä. Aikidotason ylläpitämiseksi liitto järjestää kotimaisten opettajien leirin. Liiton statuksen alla toimivia leirejä on kaksi: pääsiäisleiri ja kesäleiri. Kotimaisten opettajien leirin kulut ovat 2400 euroa. Lisäksi liiton statuksella toimivien (2 kpl) ulkomaalaisen opettajan leirin tukemiseen, tarvittaessa, on budjetoitu 2000 euroa. Leiritoiminta on yksi liiton tärkeimmistä perustoiminnoista ja siksi sille ei ole asetettu tuottotavoitetta. Koko leiritoiminnan alijäämä on budjetin mukaan 2000 euroa. Koulutustoiminnan taso pyritään pitämään myös taloudellisesti vakaana ts. koulutustoiminnalle ei myöskään aseteta tuottotavoitetta. Koulutustoiminnan alijäämä on budjetissa 4900 euroa. Liitto varaa jäsenseurojensa toiminnan tukemiseen yhteensä 9000 euroa. Vuonna 2010 lanseerattuun Isoveli-ohjelmaan (=tuki pienten seurojen toimintaan) varataan 5000 euroa, tappiollisten seuraleirien tukemiseen 1000 euroa ja junioritoimintaa aloitteleville seuroille tukea 1000 euroa. Junioritoiminnan budjetoitu tulos on 7930 euroa alijäämäinen. Vuonna 2011 suoritetaan sinettiseuratoimintaa harjoittavien seurojen auditointia. Sinettiseurojen toiminnan tukemiseksi varataan 3000 euroa. Muuhun junioritoiminnan kehittämiseen varataan 500 euroa ja koulutusmateriaalien tuottamiseen 500 euroa. Yhteistyössä Taekwondo- ja Taidoliiton kanssa jatketaan junioriohjaajakoulutusta. Budjetissa on varattu Nuoren Suomen Your Move tapahtumaan 2000 euroa vuodelle Viestintä- ja markkinointitoiminta on budjetin mukaan 9700 euroa alijäämäinen. Vuonna 2011 jatketaan markkinointiprojektia mm. viestintäsuunnitelman rakentamisella. Markkinointiprojektiin varataan budjetista 2500 euroa, sähköiseen markkinointiin on budjetoitu 1200 euroa ja liiton Internet-sivujen kehittämiseen on varattu 1000 euroa. Aikido-lehti ilmestyy kaksi kertaa ja lehden kuluihin varataan yhteensä 6000 euroa. Hallinnon ja toimiston kuluihin on tullut muutoksia liiton työntekijän vaihdoksen johdosta, muutoin kulut ovat entisellä tasollaan. Hallinnon ja toimiston kulut ovat yhteensä euroa. Uuden työntekijän ja hallituksen hallinnolliseen koulutuksen on varattu 1800 euroa Budjetissa on varattu Aikidoliiton jäsenistön tukemiseksi 5000 euroa aikidon harjoitteluun ulkomailla.

6 Suomen Aikidoliitto ry 5 Aikidoliiton tulorahoitus koostuu graduointimaksuista, lisenssimyynnistä, valtion toimintaavustuksesta, tarvikevälityksestä sekä seurojen jäsenmaksuista. Varainhankinnan budjetoitu tuotto on euroa ja valtion toiminta-avustusta haetaan euroa 6. Koulutus- ja graduointitoiminta Suomen Aikidoliiton koulutus koostuu lajikoulutuksesta sekä valmentaja- ja ohjaajakoulutuksesta. Tarpeen mukaan järjestetään myös seurakoulutuksia Suomen Aikidoliiton jäsenseuroille. Suomen Aikidoliiton jäsenistön haluamia koulutuksia kartoitetaan jatkuvasti ja niitä pyritään järjestämään maantieteellisesti järkevästi kokonaiskustannukset minimoiden Lajikoulutussuunnitelma Suomen Aikidoliiton lajinomainen koulutus on suunnattu kaikille aikidon harrastajille riippumatta osaamistasosta tai fyysisistä kyvyistä. Pääosa aikidon lajikoulutuksesta tapahtuu Suomen Aikidoliiton jäsenseurojen normaaleissa harjoituksissa. Erittäin merkittävä rooli on kuitenkin sekä seurojen että Suomen Aikidoliiton järjestämässä ahkerassa leiritoiminnassa. Liitto järjestää kotimaisten opettajien leirin. Liiton statuksen alla toimivia leirejä on kaksi: pääsiäisleiri ja kesäleiri. Vuonna 2011 Suomen Aikidoliiton jäsenseurat järjestävät noin 100 leiriä kestoltaan 1-7 päivää. Leirien opettajina toimivat sekä lajin kotimaiset huiput että lukuisia korkea-arvoisia ulkomaisia opettajia. Suomen Aikidoliitto tukee leiritoimintaa mahdollisuuksien mukaan mm. tukemalla anomuksesta jäsenseurojen järjestämiä tappiollisia leirejä, mikä mahdollistaa pienille seuroille omien leirien järjestämisen. Jäsenseuroilla on mahdollisuus ilmoittaa leiritoiminnastaan Aikidoliiton kotisivuilla osoitteessa Seurat voivat halutessaan myös postittaa leiri-ilmoituksiaan liiton seurapostituksen mukana Seurakoulutussuunnitelma Järjestökoulutusta järjestetään tarvittaessa ja järjestökoulutusta pyritään järjestämään myös yhteistyössä kamppailulajiliittojen kanssa. Vuonna 2011 pyritään järjestämään järjestökoulutus jäsenjärjestöille, jossa keskitytään seuran johtamiseen ja hallintoon Valmentaja- ja ohjaajakoulutussuunnitelma Suomen Aikidoliitto on järjestänyt I-tason valmentajakoulutuksia vuodesta 2003 ja II-tason valmentajakoulutusta 2007 lähtien ja vuonna 2006 hyväksyttiin myös yhdessä Taido- ja Taekwondoliiton kanssa kehitetty junioriohjaajakoulutus Aikidoliiton I-tason juniorisuuntautuneeksi valmentajakoulutukseksi Koulutusvaliokunnassa on käsitelty III-tason valmentajatutkintoa ja se uudistetaan. Asiaa käsitellään aikanaan koulutusvaliokunnassa Koulutusten järjestäminen Liitto pyrkii kaikin mahdollisin tavoin tekemään koulutustoimintaa tutuksi aikidon harjoittelijoille, jotta seurat järjestäisivät aktiivisesti koulutustilaisuuksia jäsenilleen. Tietoa koulutusmahdollisuuksista välitetään harrastajille Aikido-lehden (jakelu: kaikki Suomen Aikidoliiton lisenssin hankkineet), liiton Internet-sivujen, sosiaalisen median ja Suomen Aikidoliiton sähköpostilistan välityksellä. Vuoden 2011 tavoitteena on saada valmennustietouden perusteet eli I-tason valmentajakoulutuksen suorittaneiden määrä kasvamaan 110:een. Koulutuksia pyritään järjestämään alueellisesti siten, että koulutuksiin osallistujille kokonaiskustannus koituisi mahdollisimman pieneksi. Aikuisohjaajien I-tason koulutus järjestetään keväällä Aikuisohjaajien II-tason koulutus järjestetään syksyllä 2011.

7 Suomen Aikidoliitto ry 6 Vuonna 2011 pyritään järjestämään II-tason koulutukseen liittyvä ensiapukoulutus. II-tason nelipäiväinen seuraohjaajakoulutus pyritään järjestämään vuonna Graduoinnit Graduoinneissa noudatetaan liiton hyväksymiä vyökoevaatimuksia. Aikidoliitto järjestää vuonna 2011 graduointituomarikoulutuksen, jossa koulutetaan graduointioikeudet saaneet tuomarit sekä tuomarit, jotka eivät ole vielä koulutusta suorittaneet. Lisäksi pyritään 2011 järjestetään graduointituomari-seminaari jatkokoulutuksena graduointituomareille. Alempien vyöasteiden (6.-1.kyu) graduoinnit järjestetään jäsenseuroissa. Dangraduointitilaisuus järjestetään Kobayashi-, Igarashi- sekä Endo-sensein vierailujen yhteydessä. Näiden lisäksi järjestetään dan-graduointitilaisuus liiton kotimaisten opettajien leirin yhteydessä. Anomuksesta dan-graduointi voidaan järjestää myös muiden leirien yhteydessä. 7. Leiritoiminta Liitto järjestää kotimaisten opettajien leirin. Liiton statuksen alla toimivia leirejä on kaksi: pääsiäisleiri ja kesäleiri. Liiton leirit on tarkoitettu kaikkien jäsenseurojen jäsenille ja ne toimivat osallistujille näyteikkunoina suomalaiseen aikidoon. Aikidoliiton leireillä eri seuroista tulevat harrastajat tutustuvat toisiinsa, vaihtavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Liiton jäsenseurat järjestävät myös useita korkea-arvoisten opettajien leirejä, joita liitto tukee mahdollisuuksiensa ja seurojen mahdollisten tarpeiden mukaan mm. lainaamalla liiton tatameja (207 kpl) veloituksetta leireille. Liiton leiritoiminta: Opettaja Ajankohta Paikka Kobayashi-sensei tai Igarashi-sensei avoin Kobayashi-sensei tai Igarashi-sensei heinäkuu Helsinki Kotimaiset opettajat lokakuu avoin 8. Nuoriso- ja junioritoiminta Aikidossa junioritoiminta kohdistetaan alle 15-vuotiaisiin lajin harrastajiin. Nuorisotoiminta keskittyy vuotiaisiin harrastajiin. Neljässäkymmenessä Aikidoliiton jäsenseurassa on erillistä junioritoimintaa. Tavoitteena on lisätä myös muissa jäsenseuroissa juniori- ja nuorisotoimintaa mm. tiedottamalla liiton junioritoiminnasta ja avustamalla aloittelevien junioriseurojen toimintaa. Liiton junioritoiminnan suuntaviivat antaa Aikidoliiton Junioristrategia Tällä strategialla pyritään takaamaan aikidon junioriharrastajille suunnitelmallista ja kehittyvää toimintaa. Vuonna 2011 järjestetään vuosittaiseksi tapahtumaksi muodostunut Suuri Budoleiri Varalan urheiluopistolla. Tämä valtakunnallinen kamppailulajiliittojen yhteistyönä järjestettävä Budoleiri on suunnattu 8-13-vuotiaille junioreille. Aikidon kiintiö leirille on 60 junioria. Vuonna 2010 Budoleirillä lajeina ovat aikido, taekwondo ja taido. Mahdollisuuksien mukaan leirin yhteydessä järjestetään koulutus-/tiedotusseminaari junioriohjaajille. Vuonna 2011 Nuori Suomi järjestää valtakunnallisen YOUR MOVE 2011 suurtapahtuman Olympia-stadionilla vuotiaille nuorille. Suomen Aikidoliitto osallistuu järjestämällä leirin nuorille harrastajille ja lajikokeiluja lajin ulkopuolisille. Tapahtuma toteutetaan liiton junioritoimijoiden sekä vapaaehtoisista valitun YOUR MOVE 2011 suunnittelutiimin voimin. Suurtapahtuma järjestetään

8 Suomen Aikidoliitto ry 7 Vuonna 2011 tuetaan junioritoimintaa aloittelevia seuroja ja sinettiseuroja. Junioritoimintaa aloittelevien seurojen on mahdollista hakea Aikidoliitolta seuratukea. Mahdollisuuksien mukaan tehdään yhteistyötä jäsenseurojen kanssa alueellisten juniorileirien/-tapahtumien järjestämisessä. Junioriohjaajakoulutus pyritään järjestämään edelleen yhteistyössä Taido- ja Taekwondoliittojen kanssa. Vuonna 2011 koulutus järjestetään yhdestä kahteen kertaan, riippuen koulutuksen tarpeesta. Tavoitteena on saada 10 uutta junioriohjaajakoulutuksen käynyttä, jolloin Aikidoliitolla olisi yli 90 I-tason junioriohjaajaa. Myös II-tason junioriohjaajakoulutuksen sisältöä osana II-tason valmentajakoulutuksen kokonaisuutta selvitetään. Vuonna 2011 järjestetään seurojen junioritoimijoille seminaari, jossa esitellään ajankohtaisia junioritoiminnan asioita. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään tähän yhteyteen leiri. Tilaisuuteen pyydetään myös ulkopuolinen luennoitsija esim. Nuori Suomesta. Vuonna 2006 luotiin aikidon sinettiseurakriteerit. Tavoitteena on saada Aikidoliitolle yksi uusi sinettiseura vuoden 2011 aikana. Hallituksen juniorivastaava sekä juniorivaliokunta tekevät yhteistyötä sinettiseuraprojektissa seurojen lisäksi Nuori Suomi ry:n ja muiden lajiliittojen kanssa. Alle 13-vuotiaille junioreille on omat vyökoevaatimukset. 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat graduoivat aikuisten vaatimusten mukaan. Myös juniorigraduoinneista (täysistä vyöarvoista) pidetään liitossa rekisteriä. Liitto välittää edelleen junioritoimintaa järjestäville seuroille maksutonta materiaalia mm. juniorioppaita ja junioridiplomeita sekä edullisia harjoituspukuja. Aikidoliitto on jäsenenä Nuori Suomi -yhdistyksessä. Liiton jäsenseuroille ohjataan uusinta tietoa juniori- ja nuorisoliikunnan linjauksista. Junioritoiminnassa aktiivisia seuroja kannustetaan hakeutumaan Nuori Suomi -yhdistyksen tarjoaman toiminnallisen ja taloudellisen tuen piiriin. 9. Viestintä ja lajimarkkinointi Aikidoliiton viestinnän ja lajimarkkinoinnin kehittämistä jatketaan vuonna Yksi liiton perustehtävistä on edesauttaa lajitietoisuuden leviämistä yleisellä tasolla kansallisesti. Lajimme tarvitsee jatkuvasti uusia harrastajia ja tavoitteena olisi saada harrastajamäärä nousuun. Lajimme joutuu kilpailemaan paitsi muiden budo- ja kamppailulajien kanssa myös ihmisten muuttuneiden vapaa-ajankäyttötottumusten ja muiden vapaa-ajanviettotapojen kanssa. Näistä syistä johtuen aikido pitää tulevaisuudessa pystyä profiloimaan lajina selkeämmin ja liiton johdolla pitää pystyä tekemään myös käytännön lajimarkkinointia. Lajimarkkinoinnin välineinä käytetään vuonna 2011 etenkin sähköisiä kanavia ja sosiaalista mediaa. Googlen hakusanamarkkinointia jatketaan ja Aikidoliiton viestintäsuunnitelma päivitetään. Liiton viestinnästä vastaa vuonna 2011 yksi henkilö, jonka lisäksi Aikido-lehden toimittamisesta vastaavat eri henkilöt. Liiton Internet-sivujen hoidosta vastaa erillinen webmaster, joka aikidon harrastajana on asiantuntija sivujen ylläpidolle. Liiton Internet-sivut ja toimitusjärjestelmä ( uusittiin vuonna 2010 ja liitolle avattiin Suomen Aikidoliitto Finland Aikikai Facebook sivusto. Kaikkia edellä mainittuja viestintä- ja markkinointivälineitä kehitetään ja niiden toiminnallisuutta lisätään vuonna Kehittämisessä käytetään apuna mm. Aikidoliiton Internet-sivujen käyttäjäkyselyn tuloksia.

9 Suomen Aikidoliitto ry 8 Aikidon brändin kehittämistä jatketaan vuonna Vaikka suomalaisen aikidon julkikuva ja visuaalinen ilme on hyvin yhtenäinen, kaipaa lajin imago edelleen terävöittämistä, jotta se selkeästi herättää kiinnostusta ja houkuttelee sitä kautta harrastajia lajin piiriin. Sisäisessä viestinnässä painopiste on viime vuoden tapaan liiton koulutusmateriaalin päivittämisessä. Tämän lisäksi julkaistaan Aikido-lehteä (2 kpl), joka toimitetaan kaikille lisenssin maksaneille kotiin. Liitto välittää leiritiedotteita sekä liiton että seurojen omista leireistä ja tapahtumista jäsenseuroihin. Liitto voi tukea aikidoon liittyviä opinnäytetöitä ja tutkimuksia erikseen tarkoitukseen budjetoidulla tutkimustuella. 10. Kansainvälinen toiminta Liitto on lajin kansainvälisten järjestöjen, Euroopan Aikidoliiton (EAF) ja Kansainvälisen Aikidoliiton (IAF) jäsen. Osallistumalla järjestöjen kokouksiin luodaan ja lujitetaan henkilökohtaisia suhteita eri maiden aikidon piirissä toimiviin henkilöihin, erityisesti japanilaisiin aikido-opettajiin. Seuraava IAF:n kokous on vuonna Kirjeenvaihto Kansainvälisen Aikidoliiton, Hombu Dojon sekä Suomessa vierailevien japanilaisten opettajien kanssa on säännöllistä. Yhteistyö Ruotsin Aikidoliiton kanssa on ollut jatkuvaa ja myös vuonna 2011 jatketaan yhteistoimintaa mm. järjestämällä yhteisesti ulkomaisten opettajien leirejä. Vastaavaa toimintaa pyritään kehittämään myös muihin lähimaihin. Liiton ruotsin- ja englanninkielisiä wwwsivuja kehitetään edelleen. Vuonna 2011 osallistutaan Ruotsin Aikidoliiton järjestämään 60-vuotisjuhlaan Tukholmassa. Muutenkin aikidotoiminta on luonteeltaan hyvin kansainvälistä ja myös lajiliiton on panostettava tähän aspektiin jatkossa aiempaa voimakkaammin. Asiaa ja erilaisia osallistumismuotoja selvitellään vuoden 2011 aikana. 11. Tarvikevälitys, vuokraus- ja lisenssitoiminta Liitto palvelee jäsenistöään välittämälle heille harjoittelutarvikkeita sekä muuta aikidomateriaalia. Jäsenille välitettäviä tuotteita ovat mm. aikidopassit, harjoituspuvut, aikidokirjat sekä erilaiset harjoittelua tukevat julkaisut. Liitto lainaa omistamiaan tatameja (207 kpl) jäsenseuroilleen lainaussääntöjen mukaisesti. Tatameja vuokrataan hallituksen harkinnan mukaan myös muille lajeille. Liiton tallenteita (leireistä ja näytöksistä) vuokrataan ja liiton käsikirjaston julkaisuja lainataan jäsenistölle. Liitto myy jäsenistölle aikidolisenssejä. Lisenssin hankkiminen edellyttää voimassa olevaa lajivakuutusta. Aikidoliitto välittää Pohjolan lajivakuutusta. Liiton tilaisuuksiin osallistuttaessa tulee olla voimassaoleva lisenssi sekä vakuutus. Lisenssimaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Aikido-lehti, joka toimitetaan lisenssinhaltijalle postitse kotiin.