Sähköasennukset, piirokset

Transkriptio

1 Sähköasennukset, piirokset Tuomo Asennusten ryhmittely Jokainen asennus ryhmitellään riittävän useaan virtapiiriin siten, että: vältetään vaara ja rajataan haittavaikutukset vikatapauksissa mahdollisimman pieniksi asennusta voidaan käyttää, huoltaa ja testata turvallisesti vältetään vaara, joka voi aiheutua yksittäisen virtapiirin, esim valaistuksen vioittumisesta.

2 Kyttöominaisuudet Jännite, virta, taajuus, teho, yhteensopivuus, impulssiylijännitteen kesto Esim: Sähkölaitteet on valittava siten, että ne kestävät normaalissa käytössä esiintyvät suunnitellut virrat (vaihtovirralla tehollisarvo). Ympäristöolosuhteet eli ulkoisten tekijöiden vaikutus Otettava huomioon: ympäristön lämpötila sääolosuhteet (lämpötilan ja kosteuden yhdistetty vaikutus) vesi: ei vaikutusta, tippuvat vesipisarat, roiskuva tai suihkuava vesi, aallot, lyhytaikainen tai pitkäaikainenupottaminen veden alle

3 jää ja lumi kiinteät aineet ja pöly korroosiota tai likaantumista aiheuttavat aineet mekaaniset rasitukset (iskut, värähtelyt ja muut mekaaniset vaikutukset) muut mekaaniset vaikutukset kasvusto tai home eläimet sähkömagneettiset, sähköstaattiset ja ionisaatiosta johtuvat vaikutukset auringon säteily seismiset vaikutukset ukkonen, kerauninen taso lman liikkeet tuuli. Ulkoiset olosuhteet on luokiteltu eri tekijöiden perusteella esim. AA1-60 C +5 C, tai AD6, Aallot, Vesiaallot ovat mahdollisia. Luoksepäästävyys Kaikki sähkölaitteet johdotus mukaan luettuna on sijoitettava ja asennettava siten, että niitä voi käyttää, tarkastaa ja huoltaa sekä päästä käsiksi liitoksiin. Sähkölaitteiden sijoittaminen koteloihin tai vastaaviin ei saa merkittävästi haitata näiden toimenpiteiden suorittamista.

4 JOHTOJEN VALINTA JA ASENTAMINEN, JOHTOJÄRJESTELMÄT Asennustapa ja paikka vaikuttaa sallittuihin ratkaisuihin Vaihtovirtapiirin kaikki johtimet on oltava saman metallivaipan tai suojuksen sisällä Yhdessä kaapelivaipassa tai asennusputkessa saa olla useiden virtapiirien johtimia Johtoja ei asenneta eristyksen sisään, asennus lämpimälle puolelle

5 ASENNUS PUTKEEN Asennustapa vaikuttaa vaadittavaan asennusputken lujuusluokkaan 1 5 (erittäin kevyt.erittäin luja) Kuivissa tiloissa putkessa käytetään johtimena ML tai MK Seinällä asennusputket kulkevat pysty- vaaka- tai huoneen särmän suuntaisesti Katossa ja lattiassa johtoreitti voidaan valita vapaasti Metallista suojaputkea ei saa käyttää suojajohtimena Asennusputken sisään jäävässä johdon osassa ei saa olla jatkosta PUTKETON ASENNUS Edullinen pientaloasennuksissa Käytettävä vaipallisia kaapeleita, yleensä MMJ,MCMK,SSJ Suositellaan käytettäväksi asennusvyöhykkeitä Huolellinen suunnittelu, ei muutosmahdollisuutta Liikkuvuus sallittava, vaakasuorilla osuuksilla ei tarvitse kiinnittää Kattoihin, seiniin, rakennusten muihin onkaloihin Myös betonin sisään

6 RYHMÄJOHDON JATKAMINEN Yleisimmin jatkaminen suoritetaan jakorasiassa Voidaan jatkaa myös kulutuskojeessa, jos jatkamiselle on tilaa Suositus muualla jatkamiseen Ryhmäjohdon poikkipintaa ei muuteta Liittimeen kytketään vain sellainen määrä johtimia kuin liittimelle on tarkoitettu Voidaan vetää katkaisemattomana kojerasian tai kytkimen läpi Jos kojeessa on kiinteät liittimet tai tila liittimien asentamista varten JOHTOJEN PIENIMMÄT POIKKIPINNAT Ääärijohdin vähintään taulukon 52J mukainen, SFS

7 Nollajohdin vähintään vaihejohtimen poikkipintainen, kun Yksivaiheinen piiri Monivaihepiiri, kun vaihejohtimen poikkipinta on enintään 16 mm2 kuparia tai 25 mm2 alumiinia Muulloin seuraavien ehtojen on oltava voimassa Suurin nollajohtimen virta < kuormitettavuus Nollajohdin ylivirtasuojattu Poikkipinta on vähintään 16 mm2 kuparia tai 25 mm2 alumiinia KAAPELIN ASENTAMINEN MAAHAN TAI VETEEN Maahan asennettavat kaapelit HD /1 kv Metallivaipalliset MCMK, AMCMK,AXCMK Metallivaipattomat AXMK, AXMKE Asennussyvyydeksi suositellaan vähintään 0.7 metriä ja metrin syvyydelle värikäs muovinen merkkinauha putkisuoja tai hieno hiekka kaapelin suojana

8 KAAPELEIDEN ERISTYSAINEIDEN KORKEIMMAT SALLITUT LÄMPÖTILAT PVC-eristeinen 70 C PEX, EPR-eristeinen 90 C Mineraalieristeiset C, jopa korkeampi eristeen kestävyydestä ja asennusolosuhteista riippuen Johdon suurin sallittu kuormitettavuus siten, ettei em. arvot ylity Johtimien TUNNISTAMINEN (värit) Eristetty suojajohdin tai PEN-johdin on oltava keltavihreäraitainen Suojamaadoitusjohdin saa olla kuitenkin muun värinen kun Käytetään kaapelin konsentristä johdinta Vähintään 120 mm2 johdin Kaapelissa, jossa useampia samanvärisiä johtimia ja Johtimen päässä keltavihreäraitainen lisämerkintä tai suojamaadoituksen merkintä Eristetyn PEN-johtimen päässä on oltava sininen lisämerkintä Vähintään 120 mm2 yksijohdinkaapelilla PEN voi olla muun värinen jos päissä on sininen ja keltavihreäraitainen lisämerkintä

9 Nollajohdin Eristetty nollajohdin on vaalean sininen Jos kaapelissa ei sinistä johdinta, käytetään sinistä lisämerkintää päässä Muut johdot vanhat

10 Uudet Vaiheet Ruskea, musta, harmaa Kuva Englannista

11 Suoja- ja maadoitusjohtimet Suojajohtimet Maadoituselektrodit Maadoitusjohtimet Maadoituselektrodi Suomessa pitää sähköliittymiin rakentaa maadoituselektrodi. Pienentää esim. PEN johtimen katkeamisesta tai suurjännitejärjestelmän viasta aiheutuvaa kosketusjännitettä (osana potentiaalintasausjärjestelmää) Metallinen osa : lanka, köysi, kisko, putki Maadoituselektrodina ei saa käyttää vesijohtoja tai muita putkiverkkoja eikä kaapelien metallivaippoja. Nämä pitää kuitenkin liittää potentiaalintasaukseen. Yleensä maadoitusköysi kaapeliojassa tai rakennuksen perustuksen ympärillä Maan kuivuminen otettava huomioon eli kuivassa hiekkamaassa pitkät vedot esim syöttöjohdon ojaan riittävän syvälle

12 Maadoituselektrodi Materiaali: kupari, ruostumaton- tai sinkitty teräs Vähintään 16 mm2 kupari tai 35 mm2 teräs Esimerkiksi Maahan kaivettu vähintään 20 metrinen johdinrengas Eri suuntiin maahan kaivetut 2 kpl vähintään 20 metristä johdinta Syöttökaapeliojassa vähintään 20 metrinen johdin 2 kpl rakennuksen perustuksen sisällä olevaa väintään 10 metristä halkaisijaltaan vähintään 8 mm betoniterästä Antaa usein riittävän suojan ilmastollisia ylijännitteitä vastaan Maadoituselektrodi Ei suositella

13 Maadoitusjohtimet Maadoituskiskon ja keskuksen suojakiskon tai PEN-kiskon välinen suojajohdin on päämaadoitusjohdin Mitoitetaan kuten muutkin suojajohtimet Maadoitusjohdin on yhdistettävä maadoituselektrodiin.

14 Suojajohtimet Pienin poikkipinta A = I vikavirran tehollisarvo, k = kerroin, jonka arvo riippuu johtimen ja eristyksen materiaalista t= suojalaitteen toiminta-aika tai taulukon mukaisesti I k 2 t Äärijohtimen poikkipinta A<= 16 16<A<= 35 A> 35 Pienin suojajohtimen poikkipinta A 16 A/2 Metalliset osat suojajohtimena tehdasvalmisteisten jakokeskusten tai jakelukiskojärjestelmien metallisia koteloita tai runkorakenteita saa käyttää suojajohtimena, jos osien sähköinen jatkuvuus on varmistettu, niillä on riittävä johtokyky (poikkipinta) ja osissa on suojajohtimille liittimet

15 Kertaus JOHDON MITOITUS JA SUOJAUS Seuraavat asiat tulee selvittää: Mitoitusarvot Ylikuormitussuojien valinta Johdon poikkipinta äärijohtimet nollajohdin suojajohdin potentiaalintasausjohtimet Oikosulkusuojauksen toteutuminen

16 Kosketusjännitesuojaus yl. syötön nopean poiskytkennän ehdot Suojalaitteiden selektiivisyys Jännitteenalenema Yleensä tehdään ylikuormitussuojaus ja tarkastetaan sen jälkeen oikosulku- ja kosketusjännitesuojauksen toteutuminen. Mitoitusarvot suurimman kuormituksen mukaan, osakuormitusten eriaikaisuus voidaan ottaa huomioon. Vuorottelukytkennät. PISTORASIAT Tiloissa joihin lapsilla on pääsy, vaaditaan jokin seuraavista Turvapistorasiat H > 1.7 metriä Pistorasia lukitussa kotelossa Lieden tai uunin pistorasia uunin tai lieden takana Pistorasiaryhmäjohdoiksi suositellaan Vähintään 1.5 mm2 jos ylivirtasuojalaitteen nimellisvirta 10 A Vähintään 2.5 mm2 jos ylivirtasuojalaitteen nimellisvirta 16 A Ilman suojakosketinta vain suojaerotetuissa piireissä Max 20 A pistorasiaryhmissä pääsääntöisesti vikavirtasuojat Myös luokan II laitteille tarkoitetut suojamaadoittamattomat pistorasiat sallitaan jos tilassa on myös suojamaadoitettu pistorasia. Käytetään esimerkiksi elektroniikkalaitteiden syöttämiseen

17 SÄHKÖLAITTEISTOJEN KÄYTTÖÖNOTTO Ktm:n päätös 517/1996 Käyttöönottotarkastus, varmennustarkastus, määräaikaistarkastus. 3 Sähkölaitteistolle on tehtävä käyttöönottotarkastus, jossa riittävässä laajuudessa selvitetään, ettei sähkölaitteistosta aiheudu sähköturvallisuuslain (410/96) 5 :ssä tarkoitettua vaaraa tai häiriötä. 4 Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia sähkölaitteiston haltijan käyttöön tarkastuspöytäkirja, jollei 2 momentissa muuta määrätä. Tarkastuspöytäkirjasta tulee käydä ilmi kohteen yksilöintitiedot, selvitys sähkölaitteiston säännösten ja määräysten mukaisuudesta, yleiskuvaus käytetyistä tarkastusmenetelmistä sekä tarkastusten ja testausten tulokset. Tarkastuksen tekijän on allekirjoitettava tarkastuspöytäkirja. KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS Käyttöönottotarkastuksen tekee laitteiston rakentaja, tekijä ammattitaitoinen Oltava käytössä riittävät dokumentit asennuksesta Oltava käytössä riittävät mittalaitteet

18 KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS Tarkastusproseduuri Silmämääräinen tarkastus Laitteiden vaatimustenmukaisuus Koteloiden ja johtojen eristysten kunto Palosuojaus Kuormitettavuuden varmistaminen, poikkipinnat suunnitelmien mukaisisia Laitteiden tunnistettavuus Johtojen liitokset Käytön ja huollon vaatima tila Suojajohtimien, PEN- ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuuden testaus Eristysresistanssien mittaus Vaiheet ja nolla riittävästi erottuja maasta

19 Syötön nopean poiskytkennän arviointi Joko suunnitelmista tai tarvittaessa vikavirtapiirin impedanssin mittaus nimellistaajuudella esim. silmukkavastusmittarilla Vikavirtasuojien toiminnan tarkastus Napaisuuden testaus SELV-, PELV- ja suojaerotettujen piirien erotus, eristysresistanssimittauksin Jännitelujuus Toiminnalliset kokeet Käyttöönottopöytäkirja Sähkölaitteiston haltijan käyttöön tulee laatia käyttöönottopöytäkirja Yksilöinti Selvitys säännösten mukaisuudesta Yleiskuvaus tarkastusmenetelmistä Tarkastusten ja testien tulokset, esim kaikki eristysresistansi-ja silmukkaimpedanssimittaukset Tarkastuksen tekijän allekirjoitus

20 VARMENNUSTARKASTUS Luokan 1-3 laitteille kts KTMp 517/1996 Varmistetaan, että sähkölaitteisto täyttää sähköturvallisuudelle asetetun tason käyttöönottotarkastus tehty tekee valtuutettu laitos, valtuutettu tarkastaja tai oman työn varmennusoikeuden omaava urakoitsija ennen kuin sähkölaitteisto otetaan varsinaiseen käyttöönsä MÄÄRÄAIKAISTARKSTUS Luokan 1-3 laitteille kts KTMp 517/1996 Tarkistetaan käyttöturvallisuus Huolto ja kunnossapito tehty asianmukaisesti Dokumentit Laditaan tarkastupöytäkirja

21 ILMOITUKSET REKISTERIIN, JAKELUVERKON HALTIJALLE Uudesta liittymästä on tehtävä ilmoitus jakeluverkon haltijalle. Samalla tehdään ilmoitus tarkastuksista. Ilmoituksesta tulee selvitä vähintään: laitteiston tyyppi haltija rakentaja tarkastaja Ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa sähkölaitteiston varsinaisesta käyttöönotosta tai tarkastuksesta. Suuremmilla liittymillä ilmoitus myös sähköturvallisuusviranomaisille: Esim. jos: yli 1000 V liittymisteho yli 1600 kva työ koskee jakelu- ja sähköverkkoa majoituspaikkoja yli 100 sairaalat, terveyskeskukset, joissa anestesiaa

22 Piirustukset Sähköasennusten dokumentointiin on käytettävä kaavioita, piirustuksia ja taulukoita, joista ilmeneeerityisesti seuraavat tiedot: virtapiirien laji ja rakenne (kulutuspisteiden sijainti, johtimien lukumäärä ja koko, johtolaji, johtojen tyypit), tiedot, joiden avulla suoja-, kytkin- ja erotuslaitteiden ominaisuudet ja niiden sijainti voidaan tunnistaa. Piirustukset Tulee ilmetä a) johtimien tyypit ja poikkipinnat b) virtapiirien pituudet, joita tarvitaan suojausta tai jännitteenalenemaa koskevien laskelmien tekemiseen c) suojalaitteiden lajit ja tyypit d) suojalaitteiden mitoitusvirrat tai asettelut e) prospektiiviset oikosulkuvirrat ja suojalaitteiden katkaisukyvyt.

23 Piirustukset Asemapiirros, a) b) Kytkentäkuvat b) (pituudet voidaan arvioida reiteistä) Keskuskaaviot a) b) d) e) Piirikaaviot Kts sähkölämmitys SLY 1,3 Kokoonpanopiirros esim. keskukset Sähkötyöt Lue KTM päätös 516/1996 sähköalan töistä, (muutos 1194/1999)

24 PÄTEVYYDET 1 1. Sähköpätevyys 1 Sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan ja käytön johtajan tehtävissä, lukuun ottamatta hissitöitä. Hissitöihin kuuluvat henkilökuljetukseen tarkoitettujen hissien ja niihin verrattavien henkilöiden kuljetukseen tarkoitettujen nosto- ja siirtolaitteiden (liukuportaat, henkilöpaternostimet yms.) työt. PÄTEVYYDET 1 Rajoitettu sähköpätevyys 1 Rajoitettu sähköpätevyys 1 oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin vaihtojännitteisten ja 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajan sekä enintään 20 kilovoltin nimellisjännitteisten sähkölaitteistojen käytön johtajan tehtävissä, lukuunottamatta hissitöitä. Hissitöihin kuuluvat henkilökuljetukseen tarkoitettujen hissien ja niihin verrattavien henkilöiden kuljetukseen tarkoitettujen nosto- ja siirtolaitteiden (liukuportaat, henkilöpaternostimet yms.) työt.

25 PÄTEVYYDET 2 Sähköpätevyys 2 Sähköpätevyys 2 oikeuttaa toimimaan enintään 1000 voltin vaihtojännitteisten ja 1500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajan sekä käytön johtajan tehtävissä, lukuun ottamatta hissitöitä. Hissitöihin kuuluvat henkilökuljetukseen tarkoitettujen hissien ja niihin verrattavien henkilöiden kuljetukseen tarkoitettujen nosto- ja siirtolaitteiden (liukuportaat, henkilöpaternostimet yms.) työt. PÄTEVYYDET 3 Sähköpätevyys 3 Sähköpätevyys 3 oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajan tehtävissä enintään 1000 voltin vaihtojännitteiseen ja 1500 voltin tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen sähkölaitteiden ja niihin verrattavien sähkölaitteistojen korjaustöissä, lukuunottamatta hissitöitä. Myös yksittäisen syöttöjohdon asentaminen asennusrasialta tai keskukselta lähtien rinnastetaan näiden sähkölaitteiden ja -laitteistojen korjaustöihin.

26 HISSIPÄTEVYYS Hissipätevyys Hissipätevyys oikeuttaa toimimaan hissien rakennus-, korjaus- ja huoltotöiden johtajan tehtävissä. TURVALLISUUSTUTKINNOT Turvallisuustutkinnolla tarkoitetaan tutkintoa, jolla osoitetaan sähkötöiden tai hissitöiden turvallisuuteen liittyvien säännösten, määräysten ja ohjeiden tuntemus.

27 TUTKINTOVAATIMUKSET 1. Sähköturvallisuustutkinto 1 2. Sähköturvallisuustutkinto 2 3. Sähköturvallisuustutkinto 3 4. Hissiturvallisuustutkinto TURVALLISUUSTUTKINNOT Sähköturvallisuustutkinto 1 = yleistutkinto Sähköturvallisuustutkinto 2 = enintään 1000 V sähkölaitteistojen asennustöitä koskeva tutkinto Sähköturvallisuustutkinto 3 = enintään 1000 V sähkölaitteiden korjaustöitä koskeva tutkinto Hissiturvallisuustutkinto = hissien rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä koskeva tutkinto

28 TUTKINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Sähköturvallisuustutkinnot Sähköturvallisuustutkintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa TUKESin ilmoittamina ajankohtina. Hissiturvallisuustutkinto TUKES järjestää tutkintoja kaksi kertaa vuodessa, huhtikuussa ja marraskuussa. TUTKINTOTILAISUUDET Tutkinnossa saavat olla esillä tutkintovaatimuksiin sisältyvät julkaisut. Lisäksi esillä saa olla alaa koskevaa kirjallisuutta tai muuta aineistoa, ei kuitenkaan laskennallisia esimerkkejä tai aikaisempien tutkintojen tehtäväsarjoja. Tutkintotilaisuus kestää kolme tuntia. Tutkinnossa ei saa käyttää tietokonetta.

29 TUTKINTOJEN RAKENNE JA HYVÄKSYMISRAJA Sähköturvallisuustutkinnot ovat kaksiosaisia. Sähköturvallisuustutkinnon ensimmäiseen osaan sisältyy: sähkötöihin liittyvät hallinnolliset määräykset sähkötyöturvallisuus TUTKINTOJEN RAKENNE JA HYVÄKSYMISRAJA Sähköturvallisuustutkinnon toiseen osaan sisältyvät muut sähköturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet. Hissiturvallisuustutkintoon sisältyy vaihtoehtotehtäviä ja tehtäviä, joihin on vastattava kirjallisesti tai laskennallisesti.

30 TUTKINTOJEN RAKENNE JA HYVÄKSYMISRAJA Kohdassa 6 lueteltujen tutkintovaatimusten lisäksi tutkinnoissa edellytetään yleistä sähkötekniikan osaamista. Sähköturvallisuustutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää molemmista osista erikseen noin kahden kolmasosan pistemäärää maksimipistemäärästä. Hissiturvallisuustutkinto arvostellaan yhtenä kokonaisuutena. TUKES päättää tutkinnon tarkat hyväksymisrajat. Sähkötöiden johtaja Töiden johtaja 2 Toiminnanharjoittajan on nimettävä sähkötöitä varten sähkötöiden johtaja. Sähkötöiden johtajaa ei kuitenkaan vaadita sähkötöissä, joista ei 4 luvun nojalla edellytetä ilmoitusta sähköturvallisuusviranomaiselle.

31 Sähkötöiden johtaja 4 Toiminnanharjoittajan on annettava sähkötöiden johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä. Sähkölaitteiston haltijan on annettava käytön johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa käyttötöitä. Sähkölaitteiston haltijan on lisäksi annettava käytön johtajalle tarvittavat tiedot sähkölaitteiston rakennus- ja korjaustöistä sekä niihin liittyvistä tarkastuksista Sähkötöiden johtaja 5 Sähkötöiden johtajan on huolehdittava siitä, että 1) sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia (410/96) sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä, 2) sähkölaitteet ja -laitteistot ovat sähköturvallisuuslaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä edellytetyssä kunnossa ennen käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista sekä

32 Sähkötöiden johtaja 3) sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä. Käytönjohtaja Käytön johtajan on huolehdittava siitä, että 1) sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sekä 2) käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.

33 Käytönjohtaja Minkälaisille sähkölaitteistoille on nimettävä käytön johtaja? Sähkölaitteiston haltijan pitää nimetä käyttötöitä varten käytön johtaja: 1. Laitteiston kojeiden jännite on >1 kv tai P > 1600 kva Käytönjohtaja 2. jos sähkölaitteistoon kuuluu yli voltin nimellisjännitteisiä osia. Sellaisille sähkölaitteille, joita syötetään enintään voltin nimellisjännitteellä ja jännite nostetaan muuttajilla tai hakkureilla yli V:iin, ei tarvitse nimetä käytön johtajaa. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi valoputkilaitteistot, UPS-järjestelmät, sähkösuodattimet, televisiot, kopiokoneet tms. 3. jos sähkölaitteiston liittymisteho on yli kva. Liittymisteholla tarkoitetaan sähkölaitteiston haltijan kiinteistölle tai yhtenäiselle kiinteistöryhmälle rakennettujen liittymistehojen summaa

34 Kuka voi toimia käytön johtajana? Käytön johtajana voi toimia a) sähkölaitteiston haltijan palveluksessa oleva luonnollinen henkilö, jolla on asianmukainen pätevyystodistus. Tällöin käytön johtajan tehtäväalue määritellään työnantajan ja työntekijän välisessä työsopimuksessa. Kuka voi toimia käytön johtajana? b) sähkölaitteiston haltijan kanssa kunnossapitosopimuksen tehneen yhteisön tai yrityksen palveluksessa oleva luonnollinen henkilö, jolla on asianmukainen pätevyystodistus. Tällöin sähkölaitteiston haltija ja mainittu yhteisö tai yritys tekevät kunnossapitosopimuksen, jossa sovitaan sekä käytön johtajan tehtävät että sähkölaitteistojen kunnossapidosta.

35 Kuka voi toimia käytön johtajana? c) yksityinen luonnollinen henkilö, joka ei ole sähkölaitteiston haltijan palveluksessa tai kunnossapitoyhteisön palveluksessa, jos hänellä on asianmukainen pätevyystodistus. Yksityinen henkilö voi toimia käytön johtajana sellaisessa sähkölaitteistossa, johon kuuluu enintään 3 nimellisjännitteeltään enintään 20 kv:n muuntamoa tai muuntamoon rinnastettavaa erillistä yli V:n nimellisjännitteistä kytkinlaitosta. Tällöin sähkölaitteiston haltija ja käytön johtaja tekevät joko sopimuksen käytön johtajan tehtävistä taikka kunnossapitosopimuksen, jossa sovitaan sekä käytön johtajan tehtävistä että sähkölaitteistojen kunnossapidosta. Käytönjohtaja Uusi käytön johtaja on nimettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen johtaja vaihtuu tai on estynyt hoitamasta tehtäväänsä muuten kuin lyhytaikaisen poissaolon vuoksi. 6.2 ja 6.6 KTMp (516/96) 4 :

36 Käytönjohtaja KÄYTÖN JOHTAJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Käytön johtajan ei tarvitse olla sähkölaitteiston haltijan palveluksessa. Luvanvaraiset kytkennät Kaikki sähkötyöt laitteiden kytkemiseen ovat luvanvaraisia töitä, jotka vaativat urakointiluvan ja vastaavan sähkötöiden johtajan