tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Infrastruktuuri Joulukuu 2007 Työvoimapula uhkaa infra-alaa? Ammattikoulutetun työvoiman pula kolahtaa infra-alaan nopeammin kuin moneen muuhun alaan. Länsimetro parantaa liikkuvuutta Aikaisintaan vuoden 2013 lopussa valmistuva Länsimetro tulee edustamaan metrotekniikan viimeisintä sanaa. Suomalainen siltaprojekti voittoon Suomalaissuunnittelijoiden silta nousee Danangin kaupunkiin, Vietnamiin. Pitäviä kustannusarvioita Vuosina on erityisesti suurien hankkeiden kustannusarvioiden riittävyydessä ollut ongelmia. Baltian liikenneinfrastruktuuri Vuodesta 2001 lähtien Liettuassa ja Latviassa on ollut nähtävissä selvää kasvua tieinfran alueella. Sivu 4 Sivut 6-7 Sivut 8-9 Sivu 10 Sivu 11 helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK

2 2 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Toimiva infra on kilpailukyvyn edellytys ILMOITUSLIITE Joulukuu 2007 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI Infraa pidetään itsestäänselvyytenä; vesihanasta tuleva raikas vesi, pistorasiasta tuleva sähkö, kaukolämmöllä lämpiävät asunnot, viihtyisät puistot ja kaupunkikeskustat sekä uusien moottoriteiden myötä lyhentyneet etäisyydet Infran julkisuuskuva on jotain aivan muuta; aamu- ja iltapäiväruuhkat Helsingin sisääntuloväylillä, rekkajono Vaalimaan raja-asemalla, ukkosmyrskyn jälkeen tulvivat kadut ja kellarit, lumentulon vuoksi sähköittä jääneet syrjäkylät ja tökkivä laajakaista Näistä media kirjoittaa. Infra on arkipäivää. Se on merkittävä tekijä niin yksilölle kuin kansantaloudellekin. Infraan on sitoutunut yli kaksikymmentä prosenttia maamme kansallisvarallisuudesta. Tänä vuonna alan tuotannon arvo tulee nousemaan 6,5 miljardiin euroon. Lähitulevaisuuden haasteet Infra ry on alan johtava edunvalvontaorganisaatio. Infran palvelutuottajia edustavana järjestönä se osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuottaa faktoja päätöksenteon tueksi. Alan tuottajanäkökulmasta katsottuna kaksi teemaa nousee muiden yläpuolelle; toimintaympäristön muutos sekä riittävän ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Toimintaympäristön muutos helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS Julkinen sektori, joka tilaa kaksi kolmasosaa infran tuotannosta, on uudenlaisten haasteiden edessä. Kuntasektorilla meneillään oleva rakenneuudistus aiheuttaa merkittäviä muutoksia alan toimintaympäristöön. Yhä suurempien kuntayksiköiden ja samanaikaisesti käynnissä olevan kuntien palvelurakenneuudistuksen myötä yhä suurempi osa kuntien töistä tullaan teettämään yksityisillä palveluntarjoajilla. Myös omistaminen tulee muuttumaan. Lähitulevaisuudessa tulemme näkemään hankkeita, joissa kunta ulkoistaa rakentamisen ja ylläpidon ohella myös kuntainfran omistamisen, saaden siitä kaipaamiaan tuloja kattamaan yhä kasvavia käyttömenojaan. Markkinoiden avaaminen kilpailulle tuo mukanaan kaivattua tehokkuutta, joka lopulta koituu veronmaksajien hyväksi. Valtakunnallisten väylähankkeidenkin osalta yhteiskunnan on löydettävä budjettirahoituksen ulkopuolisia rahoitusmalleja. Budjettirahoituksen ja innovatiivisten uusien rahoitusmallien yhdistäminen mahdollistaa väyläverkoston pitkäjänteisen kehittämisen ja takaa alalle tasaisen tuotannon. Mistä tekijät? Opetusministeriön vuosi sitten tekemä päätös uudentyyppisen rakennusmestarikoulutuksen aloittamiseksi otettiin rakentajien keskuudessa ilolla vastaan. Infra-alalle jäi kuitenkin luu käteen, sillä alalle ei osoitettu aloituspaikkoja. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Tiina Kauppi, TOIMITTAJAT: Päivi Piispa, Päivi Remes, Juhani Nurmi Tulevana vuonna asiaan on tultava muutos. Alan, joka edustaa kahtakymmentä prosenttia rakentamisen kokonaisvolyymistä, on saatava sille kuuluva osuus koulutettavista työnjohtajista. Tulijoita alalle riittää, pulaa on koulutuspaikoista. Toimiala, joka on kotimarkkinatoimintaa sanan varsinaisessa merkityksessä, kykenee tarjoamaan varman ja mielenkiintoisen työpaikan, joka pysyy Suomessa. Satsaukset infraan tulevat takaisin Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja infrastruktuurin toimivuuden välillä vallitsee korrelaatio. Mitä tehokkaampi on infran välityskyky, sitä pienemmiksi muodostuvat yritysten logistiikkakustannukset ja sitä paremmaksi niiden kilpailukyky. Päästäksemme tälle positiiviselle kehälle, tarvitsemme merkittäviä satsauksia infraan. Nämä satsaukset tulevat moninkertaisina takaisin. Teksti: Paavo Syrjö, Infra ry, toimitusjohtaja alkaen TuotantopäälLikkö: Nora Helanto, taitto: Mikko Hänninen, Jaetaan KAUPPALEHDEN välissä: Lisätietoja Suomi Mediaplanet Oy:n teemalehdistä: Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, Helsinki TYÖVOIMAPULA UHKAA INFRA-ALAA? Ammattikoulutetun työvoiman pula kolahtaa infra-alaan nopeammin kuin moneen muuhun alaan. Sivu 4 LÄNSIMETRO PARANTAA LIIKKUVUUT TA Aikaisintaan 2013 lopussa valmistuva Länsimetro tulee edustamaan metrotekniikan viimeisintä sanaa. Sivut 6-7 SUOMALAINEN SILTAPROJEKTI VOITTOON Suomalaissuunnittelijoiden silta nousee Danangin kaupunkiin, Vietnamiin. Sivut 8-9 INFRASTRUKTUURI on Mediaplanetin tuottama teemalehti JOKA ilmestyy KAUPPALEHDEN yh- teydessä tavoittaen lukijaa. Kannen kuva: M25 Widening Junctions and Heathrow Airport Terminal 5 Access Interchange. Photograph courtesy of Balfour Beatty. SISÄLTÖ PITÄVIÄ KUSTANNUS- ARVIOITA Vuosina on erityisesti suurien hankkeiden kustannusarvioiden riittävyydessä ollut ongelmia. Sivu 10 helsinki TUkhOlMA lontoo zürich MAdrid OslO kööpenhamina Berliini AMsTerdAM MilAnO dublin TAllinnA BrYssel new YOrk BALTIAN LIIKENNE- INFRASTRUKTUURI Vuodesta 2001 lähtien Liettuassa ja Latviassa on ollut nähtävissä selvää kasvua tieinfran alueella. Sivu 11 Pääkirjoitus...2 Maanalainen kalliorakentaminen on suomalaista huippuosaamista...4 Työvoimapula uhkaa infra-alaa...4 Liikennepoliittinen selonteko asettaa mittavan haasteen...6 Länsimetro parantaa liikkuvuutta Lapin suurin jätelaitos huomioi ympäristöä Jätevesiasiat kannattaa jättää ammattilaisen käsiin...7 Suomalaissuunnittelijoiden silta nousee Vietnamiin Infrastruktuurin pelikentälle kaivataan uusia rahoitusmalleja...9 Hankkeen tuotto varmistetaan suunnittelulla...9 Pitkäjänteinen liikennepolitiikka vaatii pitäviä kustannusarvioita Ympäristöystävällisempiä tunnelirataverkostoja Baltian liikenneinfra kehittyy vauhdilla...11

3 ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI 3

4 4 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Kuva: Lemcon Oy Maanalainen kalliorakentaminen on suomalaista huippuosaamista Huoltoväylä tulee kulkemaan pääosin Aleksanterinkadun alla, metrin syvyydessä. Helsingin keskustan huoltoliikenne siirtyy suurelta osin maan alle. Kalliorakentaminen mahdollistaa monimuotoisen keskusta-alueiden kehittämisen. Teksti: Juhani Nurmi Helsingin ydinkeskustan pitkään suunniteltu kehitystyö on käynnistynyt huoltoliikenteen uudelleenjärjestelyllä ja siihen liittyvän kävelykeskustan laajentamisella. Lemminkäinen allekirjoitti kesäkuussa 2006 Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen keskustan maanalaisen huoltoväylän itäosan louhinta- ja lujitusurakoista. Noin 22 miljoonan euron arvoisen urakan louhintatyöt alkoivat työtunneleiden teolla kesäkuussa 2006, ja valmistuvat kesällä Liikenteelle tunneliosuus avataan syksyllä Helsingin keskusta rauhoittuu - Helsingissä on osattu tehdä jo pitkään huippuluokan tilaratkaisuja maan alle, sanoo vuoden alusta käynnistyvän uuden Lemminkäinen Infra Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. - Olemme olleet mukana toteuttamassa merkittävän osan pääkaupungin ydinkeskustan kalliotiloista. Maanpäällinen arkkitehtuuri ja metron läheisyys lisäävät haastetta louhijoille, koska rakennettava väylä kulkee valtakunnallisten arvorakennusten alla. Muutaman vuoden sisällä koko Helsingin keskusta tulee rauhoittumaan vilkkaan huoltoliikenteen kadotessa kaupungin uumeniin. Ympäristönäkökulmaa tunnelirakentamisessa Tunnelirakentamisessa on monia hyötyjä. Helsingissä sillä saadaan elintärkeitä toimintoja yleisen viihtyvyyden tieltä pois, jolloin koko keskustan kilpailukyky paranee. Helsingin tunnelirakentaminen ei koske Kohtamäen mukaan pelkästään ydinkeskustaa. - Esimerkiksi Salmisaaressa Länsiväylän päässä Helsingin Energia siirsi maanpäälliset hiilikasat maan alle louhittuun varastoon, jossa on puoli miljoonaa kuutiometriä tilaa, Kohtamäki sanoo. Nyt kasojen paikalle on valmistumassa nykyaikaisia toimistotaloja viihtyisine rantarakenteineen. Ympäristön huomioiminen on tärkeä näkökulma tunnelirakentamisessa. Turun ja Helsingin välisillä moottoritieosuuksilla erämaaluonto ei häiriinny, kun tiet rakennetaan osaksi maan alle. Myös energiakustannukset vähenevät merkittävästi, kun varastoja ja varikkoja voidaan rakentaa maan alle. Siellä peruslämpö on ympäri vuoden noin seitsemässä asteessa, jolloin lämmitystä tarvitaan vähemmän ja jäähdytystä ei lainkaan. Tehokkaampaa vapaa-ajan käyttöä Kalliorakentaminen tulee olemaan tulevien sukupolvien ehdoton etu. Kalliorakentaminen mahdollistaa pysäköinti- tai vapaa-ajan tilojen sijoittamisen lähelle käyttäjiä. Timo Kohtamäki mainitsee esimerkkeinä salibandy-kentät Hakaniemen torin alla ja Sipoon monitoimihallin. - Tällä tavoin voidaan tiivistää paremmin yhdyskuntarakentamista, Kohtamäki uskoo. Kallioon rakennettu urheilutila voi olla aivan yhtä viihtyisä kuin maan pinnalle rakennettu. Liikennetunneleilla voidaan ratkaisevasti vähentää ruuhkaliikennettä maan päällä. Liikennetunneleita on Suomessa vielä varsin vähän, mutta lisää hankkeita on lähdössä liikkeelle. Esimerkiksi Kehärata, Espoon metro ja tulevaisuudessa myös koko Helsingin keskustan ali kulkeva Keskustatunneli. Työvoimapula uhkaa infra-alaa Infra-alan koulutuspaikat eivät täytä alalla olevaa työvoiman tarvetta. Ammattikoulutetun työvoiman pula kolahtaa infra-alaan nopeammin kuin moneen muuhun alaan. Tarve olisi tuplata aloituspaikat. Toinen tilannetta heikentävä seikka on keskeyttämiset: osa siirtyy toiselle alalle ja osa siirtyy työelämään kesken opiskelun, Karonen sanoo. Työnjohdosta huutavin pula Jos uusia valmistuneita ei saada, riski tuotantohäiriöistä projekteilla kasvaa ja laatutaso alkaa kärsiä. Teksti: Päivi Piispa Infra-alan työvoiman määrä on kasvanut tasaisesti, mutta ammattikoulutetusta väestä on puutetta. Joistakin ammattiryhmistä, kuten työnjohdosta ja projektinvetäjistä, on suorastaan pula. Alan ikärakenteen takia rakennusmestarikuntaa poistuu eläköitymisen myötä työmarkkinoilta nopeammin kuin monelta muulta alalta. Koulutus ei kuitenkaan vastaa alan tarvetta. Infra ry:n Tapani Karosen mukaan toisen asteen ammattioppilaitokset tuottavat aivan liian vähän nuoria infra-alan ammattilaisia. Lisäksi koulutusta tulisi saada myös Etelä-Suomeen, lähemmäs tulevia työpaikkoja. Rakennusalan ammattioppilaitoksia on noin yhdeksänkymmentä ja vain runsaassa kymmenessä on infra-alalle suuntaavaa koulutusta. Ammattikorkeakoulutasolla on tällä hetkellä infra-alan työmarkkinoiden suurin ongelma. Tilanne on erittäin huolestuttava: kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna valmistuneiden määrä on pudonnut noin puoleen. Tuotantoinsinöörien koulutusmäärä on ammattikorkeakouluissa välttävällä tasolla ja ala pystyisi työllistämään enemmän. Sen sijaan tänä vuonna alkaneelle uudentyyppiselle rakennusmestarikoulutukselle ei osoitettu erikseen infrasuuntaumisen aloituspaikkoja. Tämä pahentaa jatkossa työnjohdon ja projektinhenkilöstön vajausta, Karonen kertoo. Koska infra-alalle ei ole osoitettu erikseen aloituspaikkoja, rakennusmestarikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdoksi tarjotaan useimmissa oppilaitoksissa vain talonrakennustekniikkaa. Infra ry:n kanta onkin, että 2-3 ammattikorkeakoulun tulisi keskittyä infra-alan rakennusmestarikoulutukseen. Näin infra-alan tarpeet tulisivat huomioiduiksi ja oppilasryhmäkoot saataisiin riittävän suuriksi. Infra-ala houkuttelee nuoria ja koulutukseen tulijoita olisi. Koulutusjärjestelmän tulisi pystyä vastaamaan kysyntään. Jos uusia valmistuneita ei saada, riski tuotantohäiriöistä projekteilla kasvaa ja laatutaso alkaa kärsiä. Ulkomailtakaan ei saada uutta väkeä kuin nimeksi, Karonen sanoo.

5 ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI 5 Master of Project Management 2008 projektiosaamisen huippuohjelma Kattava koulutusohjelma tarjoaa projektiammattilaisille käytännön työkaluja ja toimintamalleja sekä viimeisintä tutkimustietoa tehokkaaseen projektinhallintaan. Kouluttajina toimivat projektinhallinnan suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat. Ohjelma koostuu kuudesta lähiopetusjaksosta (5 x 2 pv + 3 pv, internaattijakso) kirjallisuuteen tutustumisesta sekä henkilökohtaisista harjoitustöistä ja ryhmätehtävistä. Lisätiedot: TKK Dipoli puh TKK Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto Tienavaaja Innovaatioita arjen perustaksi Luotettavien ratkaisujen varaan on hyvä rakentaa Uteliaisuudesta, kokemuksesta ja yhteistyöstä asiakkaiden kanssa syntyy korkean teknologian innovaatioita tulevaisuuden rakentajiksi. Ne ovat tehneet Sandvikista kaivosja rakennusteollisuuden laite- ja palvelutoimittajana alansa globaalin edelläkävijän, joka pyrkii jatkuvasti ylittämään asiakkaidensa odotukset. Myös paikallisesti.

6 6 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Liikennepoliittinen selonteko asettaa mittavan haasteen Liikennepoliittinen selonteko edistää Suomen liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä. Sen toteuttamista ei voida kuitenkaan sälyttää yhden hallituksen varaan. Länsimetro parantaa liikkuvuutta Teksti: Juhani Nurmi Aloite liikennepoliittisesta selonteosta kirjattiin Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan. Kuluneen vuoden elo-syyskuussa liikenne- ja viestintäministeriö järjesti viisi selontekoon liittyvää keskustelu- ja kuulemistilaisuutta eri puolilla Suomea. Syyskuun 2007 alussa tehty yhteenveto selontekoa koskevista lausunnoista osoitti, että pyrkimystä pitkäjänteisyyteen liikennepolitiikan osalta pidetään erittäin hyvänä ja tärkeänä asiana. Lausuntoja antoivat muun muassa läänit, maakuntaliitot, edunvalvontaryhmät ja kansalaisjärjestöt. Kustannusarviot ovat ylittyneet Lopullinen selonteko annetaan helmikuussa 2008 eduskunnan käsiteltäväksi. Siinä tullaan kuvaamaan liikennejärjestelmän tila, haasteet ja liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjaukset. Selonteko sisältää liikennejärjestelmän kokonaisuuteen perustuvan kehittämis- ja investointiohjelman - aikavälinä vuotta - sekä vaalikauden väyläinvestointiohjelman. Selonteon valmistelun tukena käytetään marraskuussa 2007 julkaistua selvitystä suuriin väylähankkeisiin liittyvien kustannusarvioiden ylityksistä. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen on laatinut Suomen Rakennusinsinöörien liiton puheenjohtaja Jorma Haapamäki. Raportin mukaan kustannusarviot ovat ylittyneet etenkin isoissa tiehankkeissa. Syitä ylityksiin ovat olleet muun muassa maarakennusalan korkeasuhdanne, Tiehallinnon liian yleisluontoiset hankesuunnitelmat ja liian suuret urakkakokonaisuudet. Monisärmäinen haaste Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhani Tervala myöntää auliisti, että liikennepoliittisen selonteon tekeminen on sekä valtava että monisärmäinen haaste. Tervalan mukaan lausuntoja on tullut 130 eri sidosryhmältä. - Työstämme niitä parhaillaan. Selontekoon kohdistuvat yhteiskunnalliset odotukset ovat selvästi hyvin korkealla, ehkä liiankin. Erilaisia tarpeita ja toiveita on suunnattomasti. Realistiset resurssimme huomioon ottaen läheskään kaikkia näistä odotuksista ei ole mahdollista täyttää. Liikenneministeriön kiintiö on täysi Selontekoa laadittaessa tullaan ottamaan huomioon mm. kansainväliset yhteydet ja logistiikka, valtakunnalliset yhteydet ja joukkoliikennepalvelut, kaupunkiliikenne ja yleinen liikenneturvallisuus. Muita selontekoon liittyviä tärkeitä asioita ovat liikenteen vaikutus ilmaston muutokseen ja sen hillitseminen. Tervala myöntää, että selonteon laatimisessa on kyse lukuisista liikennepolitiikkaan liittyvistä asioista, joiden yhteensovittaminen ei ole yksinkertainen tehtävä. - Edellisten hallitusten jäljiltä on kirjattu 3 miljardia euroa erilaisia liikennepoliittisia hankkeita varten. Käytössämme on kuitenkin vain 1,5 miljardia euroa näihin hankkeisiin. Kiintiömme on siis enemmän kuin täysi. Pidän silti tärkeänä, että Suomessakin uskalletaan ottaa näihin asioihin rohkeasti kantaa, kuten on hiljattain tehtykin. Nähdäkseni tätä selontekoa ei voida rakentaa pelkästään yhden hallituksen varaan, Juhani Tervala uskoo. Aikaisintaan vuoden 2013 lopussa valmistuvaa Länsimetroa on odotettu kauan. Se tulee parantamaan joukkoliikenteen kytkentöjä koko pääkaupunkiseudulla. Teksti: Juhani Nurmi Idea metrolinjan perustamisesta Helsingistä Espooseen on ollut olemassa jo 1950-luvulta lähtien. Länsimetrolle on olemassa selvä tilaus. Useista laajennuksista huolimatta Länsiväylä kärsii edelleen kroonisesta autoruuhkasta, eikä se poistu vain Länsiväylää leventämällä. Itämetron valmistuttua Länsimetroa alettiin ehdottaa toistuvasti, koska Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina Espoo tarvitsee volyymiltään tehokkaan ja nopean matkustusväylän. Länsimetro lähtee liikkeelle Vuonna 1990 YTV teetti länsisuunnan liikennejärjestelmävertailun. Vuonna 2000 katsottiin, että Länsimetrosta oli tarvetta tehdä toteuttamiskelpoisuusselvitys. - Eteläisen Espoon yleiskaava kulkee käsi kädessä metrosuunnittelun kanssa luvun alussa tehtiin linjaukset joukkoliikenteen osalta, ja vuonna 2004 myös ympäristövaikutukset tutkittiin. Vaihtoehtoina olivat nykyisen kaltainen bussijärjestelmä, pikaraitiotiejärjestelmä sekä tunneli- tai pintatyyppinen metrosysteemi, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen. Lapin suurin jätelaitos huomioi ympäristöä KUVA: ISS PROKO INFRA OY Kaatopaikat modernisoituvat entisestään. Ympäristö- ja kierrätysnäkökulma on yhä vahvemmin esillä myös jätehuoltoalalla. Teksti: Juhani Nurmi Vuonna 1999 annetun kaatopaikkadirektiivin mukaan kaatopaikkojen mahdolliset haitat tulee estää ja minimoida, ottaen huomioon vesistöjen, maaperän ja ilman pilaantuminen sekä metaanipäästöt. Direktiivissä kielletään erityisesti tiettyjen jätetyyppien, kuten käytettyjen renkaiden, sijoittaminen kaatopaikoille. EU:n jäsenvaltioiden odotetaan vähentävän kaatopaikoille sijoitettavien biologisesti hajoavien jätteiden määrän 35 prosenttiin vuoden 1995 tasosta vuoteen 2016 mennessä.

7 ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI 7 KUVAT: LÄNSIMETRO OY Tapiolan asema tulee olemaan yksi kolmesta liityntäterminaalista. Länsimetro tulee olemaan täysin automatisoitu. Työmatka nopeutuu tuntuvasti oli historiallinen päivä. Espoon kunnanvaltuusto päätti valita Espoon eteläosien joukkoliikenteen runkoratkaisuksi kokonaan maanalaisen metron, jossa valtio vastaisi kokonaisrakennuskustannuksista 30 prosenttiin asti. - Länsimetro tulee olemaan ensimmäisessä vaiheessaan raideyhteys Ruoholahdesta länteen. Tässä vaiheessa suunnittelemme 13,4 kilo- metrin pituista osuutta välille Ruoholahti - Matinkylä. Osuudelle tulee seitsemän asemaa. Meillä tulee olemaan kolme liityntäterminaalia; Matinkylä, Tapiola ja Lauttasaari, Kokkinen kertoo. Haastavaa tunnelilouhintaa Bussit toimivat liityntäbusseina metroterminaaleihin. Matti Kokkisen mukaan osa joukkoliikennematkoista muuttuu vaihdollisiksi, mutta suurimmalla osalla matkustajista matkaaika lyhenee. Metroradan louhinta ja rakentaminen tulee olemaan haastavaa työtä. - Eteläisen Espoon saaristoinen ja savinen maaperä asettaa omat vaatimuksensa tunnelien louhimiselle. Tunnelien louhinnan suhteen meitä sitoo tiukat toimintarajat. Aiomme pitää huolta siitä, että tunnelien rakentamisesta koituu mahdollisimman vähän haittaa seudun asukkaille. Uusinta tekniikkaa Länsimetro tulee valmistuessaan edustamaan metrotekniikan viimeisintä sanaa. - Uusimpien metrojen lailla myös Länsimetro tulee olemaan täysin automatisoitu. Automatisointi on sidoksissa nykyisen metron automatisointihankkeeseen, jota HKL parhaillaan valmistelee. Junia ohjataan omasta keskusvalvomosta, joka on yhteinen nykyiselle metrolle ja Länsimetrolle. Länsimetro noudattaa myös värityksensä osalta samaa linjaa olemassa olevan metron kanssa, jotta matkustajat eivät hämmentyisi, Kokkinen lupaa. Perämeren Jätehuolto Oy on kolmen vuoden ajan rakentanut kaatopaikkadirektiivin mukaista jätekeskusta Tornion Riukkajänkään. Vanha kaatopaikka on muuttunut nykyaikaiseksi jätekeskukseksi. Jätekeskus Jäkälän kaatopaikkarakenteet ovat Lapin ympäristökeskuksen hyväksymiä. Laitos täyttää myös kaikki uudet vaatimukset ja lupamääräykset. Lapin jätehuollon keskuspaikka ISS Proko Infra Oy:n rakennuttajakonsultti Joonas Haverinen kuulostaa huojentuneelta. Pitkään kaavailtu projekti on vihdoinkin loppusuoralla. - Odotan innolla, että ympäristökeskus ottaa laitoksen vastaan. Pinta-alaltaan 35 hehtaaria kattava Jäkälä edustaa alan uusinta osaamista, etenkin kun otetaan huomioon alueen jätemäärät. Haverisen mukaan Jäkälä vastaanottaa jätettä Lapin 15 eri kunnasta sekä Haaparannasta Ruotsista. - Kilpailutimme vuonna 2004 jätekeskuksen suunnittelun julkisen hankintalain mukaisesti. Näin jälkikäteen täytyy ilolla todeta, että rakennusprojekti on onnistunut. Jäkälän kokonaissuunnittelua ei pilattu turhalla kiireellä. Ympäristöystävällistä osaamista Jätekeskus Jäkälä edustaa ympäristöystävällisyyden huippua, koska kaatopaikassa syntyvät kaasut ja vedet kerätään talteen. Jätteenkäsittelyn eri vaiheet on mietitty kauttaaltaan loppuun asti. Jäkälässä toimii yhdyskuntajätteiden loppusijoitusalueen lisäksi mm. kompostointikenttä, pilaantuneiden maiden käsittelykenttä, nestemäisten jätteiden keräysaltaat, ongelmajätevarasto sekä pientuojien vastaanottoalue, johon voi toimittaa veloituksetta muun muassa hyötyjätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Toimivaa liikennettä - Jäkälästä ei koidu myöskään haittaa pohjavesiin, joiden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Alueen liikenne toimii hyvin, koska henkilöautot ja rekat kulkevat jätelaitoksella omia reittejään. Liikenne tulee olemaan kovempaa kesäisin, koska tuolloin jäteastioita tyhjennetään luonnollisesti useammin, Joonas Haverinen sanoo. Haverisen mukaan uusi aluevaraus on jo tehty, koska loppusijoitusalue tulee laajenemaan lähivuosina yhdyskuntajätteitä varten. Kaatopaikassa syntyvät kaasut ja vedet kerätään talteen.

8 8 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Suomalaissuunnittelijoiden silta nousee Vietnamiin WSP Finlandin siltaratkaisu voitti kansainvälisen kilpailun. Sillasta tulee Danangin kaupungin maamerkki. Teksti: Päivi Piispa Esko Leppäluodon suunnittelema siltaratkaisu vakuutti kilpailun tuomariston laadullaan ja näyttävyydellään. Kilpailussa haettiin siltaa, josta muodostuisi merkittävä uusi maamerkki ja symboli Danangin kaupungille. Sillan tuli paitsi symbolisoida kaupungin historiaa myös ilmentää sen kehittyvän kaupungin imagoa, Leppäluoto kertoo. Leppäluoto sai tietää kilpailusta ollessaan vuoden komennuksella Vietnamissa. WSP Finland lähti kisaan voitto mielessään, koska se on osallistunut myös muihin sillansuunnittelukilpailuihin menestyksekkäästi. Yritys on tehnyt vinoköysisiltaratkaisuja jo 1980-luvulta lähtien, ja myös Danangiin haettiin tällaista siltaa. Sillassa käytetään modernia vinoköysisiltatekniikkaa. Sen takaköydet muodostavat mielenkiintoisen spiraalimaisen viuhkan sillan ulkopuolelle. Ratkaisu ei ollut halvin vaihtoehto, mutta nyt haettiin näyttävyyttä, WSP Finlandin siltatoimialan johtaja Esko Järvenpää kertoo. Kilpailu oli monivaiheinen prosessi Danangin kilpailuun osallistuminen oli yli vuoden projekti. Ensin WSP Finlandin piti osallistua esikarsintaan. Varsinaiseen kisaan pääsi yhdeksän kilpailijaa: kaksi japanilaista, yksi kiinalainen ja viisi vietnamilaista suunnittelutoimistoa sekä WSP Finland. Sillan tuli paitsi symbolisoida kaupungin historiaa myös ilmentää sen kehittyvän kaupungin imagoa. WSP Finland jätti kisaan kaksi ehdotusta, joista toisessa pääsuunnittelijana oli Leppäluoto ja toisessa Järvenpää. Kaksikko teki myös yhteistyötä ratkaisuja suunniteltaessa. Ehdotelmien jättämisen jälkeen Leppäluoto matkusti Vietnamiin pitämään esitelmää, jonka painoarvo valinnassa oli hänen mielestään suuri. Valinta tehtiin samana päivänä kuin esitelmätkin oli pidetty. 3D-kuvat ja valokuvasovitukset eli ratkaisun visualisointi on kilpailuissa tärkeää, koska ne kertovat enemmän kuin piirustukset, Leppäluoto sanoo. Kilpailu on yritykselle aina taloudellinen riski, koska jos kilpailussa ei pärjää, taloudellinen panostus menee hukkaan. Toisaalta tieto- ja taitomielessä kilpailuun osallistuminen on toki aina hyödyllistä, Järvenpää sanoo. Vietnamilaisen kulttuurin tuntemus auttoi Leppäluoto on viettänyt paljon aikaa Vietnamissa komennuksilla vuodesta 1997 lähtien. Siksi hänen oli Uuden ajan ihmeet ovat infrastruktuurissa Infrarakenteiden toteuttaminen vaatii resursseja ja osaamista. Innovatiivisuus ja ennakkoluulottomuus korostuvat vastatessamme monimuotoisen infrarakentamisen haasteisiin. Lemminkäinen Infra Oy on alansa suurin yhtiö Suomessa. Toimintaamme kuuluvat tie-, katu- ja rataverkoston rakentaminen ja ylläpito sekä kallio- ja pohjarakentaminen. Meillä on vahva oma asfaltti-, betoni- ja kiviainestuotanto. Menestyksemme perustuu kykyyn yhdistää paikallinen osaaminen, erikoisurakointi ja projektiosaaminen haastavissakin olosuhteissa pienissä ja suurissa projekteissa. Lemminkäinen Infra Oy on kansainvälisin suomalainen infraalan yritys. Olemme haluttu kumppani Itämeren alueen hankkeissa. Lemminkäinen Infra Oy Esterinportti 2, HELSINKI Puh

9 Kuva: Wsp finland ilmoitusliite infrastruktuuri 9 Hankkeen tuotto varmistetaan suunnittelulla Kuvassa vasemmalta Jarmo roinisto, Kalliosuunnittelu oy rockplan ltd, Kaarlo sell, finnmap infra oy ja Matti Mannonen, Wsp finland oy. - Jos ei ole varaa suunnitteluun, ei pidä ryhtyä hankkeeseen. Johtavat suunnittelijat haastavat nyt tilaajat kehittämään hankintamenettelyä sekä rakennuttajat ja ministeriöiden edustajat laatusuunnittelu-keskusteluun. helppo suunnitella maan kulttuuriin sopiva ratkaisu. Uusi, todennäköisesti vuonna 2009 rakennettava silta tulee korvaamaan kaksi paikalla olevaa vanhaa siltaa. Vanhat sillat on nimetty vietnamilaisten sotasankareiden mukaan, toinen naisen ja toinen miehen. Uuden sillan nimeen on yhdistetty sotasankareiden nimet ja heistä tehdään patsasmonumentit sillan toiseen päähän. Myös sillan takaköysien järjestely muotoiltiin symboliaiheeseen sopivaksi, Leppäluoto sanoo. Infrastruktuurin pelikentälle kaivataan uusia rahoitusmalleja Elinkeinoelämän keskusliitossa ollaan valmiita esittämään selkeitä ratkaisumalleja liikenneväylähankkeiden rahoitusratkaisuihin: perusväylärahoitus kehyksissä, investoinneille oma budjettinsa ja elinkaarihankkeille oma osuutensa investoinneista. EK:ssa peräänkuulutetaan myös pitkäjänteistä päätöksentekoa. teksti: päivi remes Suomessa on teitä tarpoa silmänkantamattomiin. Kun niillä halutaan edetä turvallisesti, tehokkaasti ja ympäristöä säästäen, ei tarpominen riitä. Lisääntyvä liikenne on tosiasia, jolta ei voi sulkea silmiään; tie- ja rataverkostomme palvelutasosta ja liikenteen sujuvuudesta on huolehdittava tasapuolisesti. - Perusväylänpidon rahoitukseen tarvittaisiin vähintään 20 prosentin korotus, muuten siirrämme jatkuvasti kasvavaa ongelmavyyhteä vain eteenpäin, sanoo EK:n johtava logistiikan asiantuntija Raimo Mansukoski ja jatkaa: miljoonan euron vuosittaiselta väyläinvestointitasolta tulisi päästä pysyvästi 500 miljoonan euron tasolle. vaalikauden kehykset ovat täynnä, mutta rahaa tarvittaisiin mittaviin väyläinvestointeihin kuten E18-valtatielle, Kehä III:selle ja Seinäjoki- Oulu-rataosuudelle. - Vaihtoehtoiset rahoitusmallit astuvatkin tässä kuvaan: niitä tulisi aktiivisesti edistää. Elinkaarimallihankkeista on jo hyviä kokemuksia mm. Lahdentien ja E18 projekteista. Niiden etuna ovat nopea toteutus, tehokas tuotanto, korkea laatu ja riskien hallinnan optimointi, Mansukoski listaa ja kumoaa ennalta myös mahdollisen vastaväitteen: korkeammat rahoituskustannukset kompensoituvat tehokkaalla tuotannolla. rahoitussuunnittelua kehitettävä danangiin haettiin vinoköysisiltaratkaisua. - Pääomatalouden ohjaus olisi eriytettävä käyttötalouden ohjauksesta. Isot investoinnit eivät istu kehysmenettelyyn: valtion liikenneinvestointeja käsitellään kuin käyttömenoja. Perusväylänpidon rahoitus tulisi käsitellä erillään investoinneista: vuotuisiin käyttömenoihin tulisi lisätä kunnossapitokustannukset sekä investointien poistot ja rahoituskulut, Mansukoski korostaa ja viittaa kuntasektorilla ja yrityksissä jo hyvin toimivaan yleiseen käytäntöön. Liikenneinvestointien osalta on toki olemassa useampia eri rahoitusmalleja. Esimerkiksi kunnat osallistuvat rahoitukseen, mutta pelisäännöt eivät ole selvät: ne eivät palvele varallisuustasoltaan erilaisia kuntia tasapuolisesti. - Suunnitellut alueelliset tiemaksut puolestaan vain nostavat elinkeinoelämän kustannuksia ja syövät kilpailukykyä. Lisäksi keräystuotot eivät välttämättä kata edes keräyskuluja. maksaja odottaa vastikkeeksi palvelutasoa On hyvä muistaa, että jo nyt tienkäyttäjiltä peritään veroina ja maksuina vuosittain yli kuusi miljardia euroa, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin mitä väyliin kohdennetaan varoja. - Käyttäjiltä perittävien maksujen ja verojen tulisi heijastua palvelutason paranemiseen, ja ainakin osin niitä voisi korvamerkitä valtion taloudenpidossa ja saattaa koskemaan kaikkea liikennettä, Mansukoski toteaa. teksti: päivi remes Puutteellinen tai liian kovassa kiireessä tehty suunnittelu kostautuu useimmiten kalliina toteutus- ja elinkaarikustannuksina. FINNMAP Infra Oy:n Kaarlo Sell, WSP Finlandin Matti Mannonen sekä Kalliosuunnittelu Oy:n Jarmo Roinisto omaavat pitkän ja laaja-alaisen kokemuksen haastavien infrastruktuuri-kohteiden suunnittelusta. Istutimme kolmikon pöytään keskustelemaan laadukkaan suunnittelun merkityksestä mittaville infrastruktuurihankkeille. - Peruslähtökohta on yleinen: on liian vähän aikaa ja rahaa. Aikaa tulisi kuitenkin löytyä nimenomaan hankesuunnittelun alkupäässä kaikki, minkä satsaa alkuvaiheessa, tulee moninkerroin säästöinä loppupäässä. Suunnittelu ei ole kulu, vaan investointi, Kaarlo Sell avaa keskustelun, joka lähtee saman tien vilkkaasti käyntiin. - Ylipäänsä liian kireä aikataulu, jatkuva kiireen tunne, heikentää laatua, Jarmo Roinisto lisää. - Kuitenkin pitäisi koko suunnittelun ajan pystyä huomioimaan loppukäyttäjät, ihmiset. Heidän tulisi saada turvallinen, hyödyllinen ja mukava käyttökokemus, muistuttaa Matti Mannonen. pienessä mittakaavassa ongelmaa voisi kuvata kävelytien alikulkutunneliesimerkillä: jos tunneli on sijoitettu huonoon paikkaan, sen valaistus puuttuu ja siellä seisoo jatkuvasti sadevesi, on turha ihmetellä miksi sillä ei ole käyttäjiä. kokonaistaloudellisuuden tulisi ratkaista Laki julkisista hankinnoista sanoo: On valittava kokonaistaloudellisesti edullisin suunnittelija. - Käytännössä tätä lainkohtaa tulkitaan jatkuvasti: valitse halvin tarjous, täräyttää kolmikko kuin yhdestä suusta. - Työn saa kahdeksassa tapauksessa kymmenessä se, joka on laskenut väärin eli tehnyt liian halvan suunnittelutarjouksen. Tilaaja ostaa liian vähän suunnittelua eli itselleen vähiten voittoa, kolmikko jatkaa. - Ei ole suunnittelija eikä mikään, jos ei säästä omaa palkkiotaan vähintään kolminkertaisesti, Roinisto heittää. infrastruktuurin merkitys korostuu Suomen olosuhteissa. Käyttö- ja huoltokustannukset ovat suuria. - Se on merkittävä kilpailutekijä, Mannonen muistuttaa. Ja edellyttää hyvää suunnittelua. hankintamallit kehitystyön alle - Peräänkuulutammekin nyt aivan selkeästi kunnon keskustelua eri osapuolien kanssa koko hankintamenettelyn kehitysprosessin käynnistämisestä: alkaen tarjouspyyntöjen tekemisestä tarjousten vertailuun elinkaarikustannukset huomioiden, kolmikko summaa ja viittaa naapurimaahamme Ruotsiin, jossa hankintakultuuri perustuu laadun arvostamiselle. - Kun suunnitteljoiden arvostus nousee, alalle syntyy uudelleen imua; tulee uutta suunnitteluverta, mikä takaa tulevien rakennusprojektien laadukkuuden. hyvä suunnittelija on enemmänkin konsultti: hän osaa neuvoa hankkeen tilaajaa kiinnittämään huomioita ratkaiseviin osatekijöihin tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Suunnittelijat kokevatkin tilaajaorganisaatioden resurssien vähentyessä mieluisaksi haasteekseen osallistua projektien valmisteluun ja alan kehityksen eteenpäin viemiseen. Näin päästään palaamaan aikaan, jolloin nämä asiat olivat luonnollinen osa suunnittelijan toimintaa. suunnittelija kantaa vastuunsa, vaikka se usein onkin kuormittava sekä ajallisesti pitkäkestoinen; hänelle pitää kuitenkin antaa riittävät eväät, jotta hän kykenee ennaltaehkäisemään myös niiden pahimpien mahdollisten skenaarioiden toteutumisen. vaikka nykyään rakennetaankin paljon maan alle, projektien on kuitenkin edelleen tarkoitus pysyä pinnalla.

10 10 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Pitkäjänteinen liikennepolitiikka vaatii pitäviä kustannusarvioita Näillä sanoilla liikenneministeri Anu Vehviläinen julkisti hänen pyynnöstään laatimani selvityksen liikenneväylähankkeiden kustannusylityksistä. Selvitys on sen jälkeen ollut kokonaisuudessaan luettavissa ministeriön verkkosivuilla. Tiehallintoa koskevat kehittämisehdotukset ovat virastossa jo työn alla. Raportissa ehdotetaan suurten kehittämishankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen keskittämistä, tilaajaresurssien vahvistamista sekä kustannushallinnan tason nostamista. Suhdanne- ja markkinanäkemyksen parantamista ehdotetaan sekä ministeriön että virastojen tasolle. Kirjoittaja: Jorma Haapamäki, dipl.ins. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n puheenjohtaja Valtion talousarvioon varataan määräraha liikennehankkeille väylävirastojen tekemien kustannusarvioiden perusteella. Vuosina on kustannusarvioiden riittävyydessä ollut ongelmia erityisesti suurissa tiehankkeissa (mm. Kehä I Turunväylä-Vallikallio, Vuosaaren sataman liikenneyhteydet, valtatien 2 parantaminen välillä Vihti-Pori ja valtatien 6 parantaminen välillä Lappeenranta-Imatra). Kustannusarvioiden pettämiseen on monia syitä: suhdanne- ja kilpailutilanne, väylävirastojen oma toiminta sekä valtion budjettikäytäntö. Eri tekijöiden vaikutus on osittain päällekkäinen. Tiehankkeiden toteuttaminen on ajoittunut haasteelliseen suhdannetilanteeseen, jossa yleinen kustannustaso, erityisesti eräät panoshinnat ovat nopeasti nousseet. Nykyisessä kilpailutilanteessa suhdannenousut ja -odotukset sekä urakoitsijoiden kannattavuuden parantaminen ovat näkyneet täysimääräisenä urakkatarjouksissa. Tiehankkeiden valmistelussa ei ollut varauduttu nopeaan kustannusnousuun, eikä myöskään riittävästi erilaisiin toteutusriskeihin. Laaditut suunnitelmat osoittautuivat riittämättömiksi luotettavan kustannustason arvioimiseksi. Kilpailuttamisessa käytetty suunnittele ja toteuta -urakkamuoto ei tässä suhdannetilanteessa ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sovitetuissa hankkeissa ollut oikea valinta. Nykyinen lyhytjänteinen budjettikäytäntö kahlitsee tehokasta väylätuotantoa ja on myös suhdannemielessä haitallista. Raportti ehdottaa valtion budjetin kehyskäytännön muuttamista ja siirtymistä väyläohjelmissa koko hallituskauden mittaisiin periaatepäätöksiin sekä väyläsuunnittelun rahoituksen uudelleen järjestämistä. Raportti painottaa lisäksi pitkäjänteisen liikennepolitiikan merkitystä ja uusien rahoitus- ja omistusmallien selvittämistä. Selvityksessä esitettyjä ehdotuksia tullaan käsittelemään hallituksen liikennepoliittisen selonteon valmistelussa. Tehokkaimmat vaikutukset väylätuotannon kehittämisessä saadaan, jos kehitys lähtee ylhäältä, eduskunnasta. Sen työn tulisi painottua strategiseen päätöksentekoon. Yksittäisiä väyliä koskevaa päätöksentekoa tulisi delegoida alemmille tasoille. Eduskunnan liikennepoliittisen päätöksenteon tuloksena tulisi olla eri liikennemuotojen työnjako ja yhteensovittaminen maankäytön kehitykseen sekä niille ohjattavien resurssien pitkän tähtäyksen allokointi. Operatiivisen suunnittelun pohjaksi tulisi laatia pitkän tähtäyksen (10-15 vuoden) toteutusohjelmia. Lopuksi on vielä syytä palauttaa mieliin selvityksen lähtökohta. Esimerkiksi Kehä I:llä kustannusarvio ylittyi urakkakilpailussa noin 60 prosentilla. On aivan luonnollista, ettei ministeri voinut katsoa tätä sivusta, vaan halusi selvittää asiaa syvemmin. Pitkäjänteisen liikennepolitiikan kynnyksellä päättäjien vaatimukset asiantuntijatyön luotettavuutta kohtaan korostuvatkin entisestään. Luotettavat kustannusarviot ja väylähankkeiden investointiselvitykset ovat edellytyksenä hallituskausien yli ulottuville resurssien määrityksille ja väyläohjelmille. Ympäristöystävällisempiä tunnelirataverkostoja Lemminkäinen Infra Oy:n tunneliverkostot junaliikenteelle eivät aiheuta melua tai saastuta ympäristöä. Teksti: Juhani Nurmi Myös Ruotsiin etabloitunut Lemminkäinen Infra tekee parhaillaan Ruotsin itärannikolla yhteensä yli 100 miljoonan euron suuruista tunnelirakennusurakkaa. Uudet liikennetunnelit rakennetaan Härnosandin ja Vedan väliselle uudelle rataosuudelle, joka on osa Pohjanlahden rannikolla kulkevaa 100 vuotta vanhaa Ådalsbanan-rataa. Sijainti lähellä teollisuutta - Ruotsalaiset asiakkaamme hakevat uusilla tunnelirataverkostoilla nopeampaa liikkumista sekä ympäristöystävällisempää näkökulmaa. Uudet tunneliverkostot sijaitsevat myös aivan kaupan kannalta tärkeän paperi- ja selluteollisuuden läheisyydessä, Lemminkäinen Infran aluejohtaja Kari J. Korhonen selittää. - Ruotsalaisten käyttämillä X2000- sähköjunilla päästään jopa yli 200 kilometrin tuntinopeuksiin. Tunneliverkoston ansiosta maaston korkeuserot voidaan tasata helpommin, eikä tunnelirataosuuksilla ole energiaa vaativia jyrkkiä nousuja, laskuja tai kaarteita. Parantunutta raideliikennettä Kroksbergin tunneli on toinen Lemminkäinen Infran urakkakohde Ådalsbanan-radalla. Tammikuussa 2007 yhtiö aloitti viereisen Bjässholmenin tunnelin rakennustyöt. Uudelle 21 kilometrin mittaiselle rataosuudelle tulee kaikkiaan kuusi tunnelia, joiden päätunneleiden pituus on yhteismitaltaan 11 kilometriä. Ådalsbanan liittyy Botniabanan-rataan, johon Lemcon Oy on viime vuosina urakoinut useita tunneleita. - Uusi linjaus yhdessä lähes valmiin Botniabanan kanssa parantaa raideliikennettä olennaisesti Uumajan ja Sundvallin välillä. Olemme parantaneet myös rataa Sundvallista Tukholmaan. Tekemämme Söderhamn liikennetunneli on tällä hetkellä Ruotsin pisin lajissaan, Korhonen sanoo. Tunnelirata haastaa lentoliikenteen Uudet rautatietunnelit parantavat ympäristöystävällisyyttä, koska ne on louhittu syvälle kallioperään ilman betonirakenteita. Korhosen mukaan tunnelien rakentaminen ei laske pohjavettä, eikä aloituksen jälkeen louhinnasta koidu merkittäviä meluhaittoja. Myöskään riistaeläinten kulku maan pinnalla ei häiriinny, ja metsät voivat kasvaa rauhassa. - Tunnelien myötä yleinen rekkaliikenne tulee vähenemään, koska raskaat kuljetukset tulevat siirtymään yhä laajemmalta osin uusille tunnelirataosuuksille. Näin ollen uskon, että raideliikenne pystyy kilpailemaan tulevaisuudessa yhä paremmin lentoliikenteen kanssa. Emme ole saaneet näitä viimeisiä tunnelirataurakoita Ruotsissa pelkästään urakkatarjouksien hinnan vuoksi, vaan koska meillä on naapurimaassa hyvä maine, organisaatio ja meihin luotetaan, Korhonen sanoo.

11 ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI 11 KUVA: LEMMINKÄINEN INFRA OY Baltian liikenneinfra kehittyy vauhdilla Lemminkäinen on mukana kehittämässä Baltian tieinfrastruktuuria. Teiden ylläpito Liettuassa ja Latviassa on suhteessa jopa parempaa kuin Suomessa. Teksti: Juhani Nurmi Lemminkäinen Infra Oy:n päällystystoiminnan johtaja Henrik Eklund kummastelee, miten Baltiassa satsataan liikenneinfraan paljon enemmän kuin Suomessa. - Suomessa tiemäärärahat suhteessa liikennesuoritteeseen ovat vähentyneet säännöllisesti alkaen vuodesta 1991 aina tähän päivään asti. Vaikka autoveromme ovatkin jatkuvasti kasvaneet - tänä vuonna valtion tulot tieliikenteestä ovat 6,5 miljardia euroa - silti verotuloja ohjataan yhä niukemmin teiden kunnossapitoon. Liikennepoliittisesti tämä on huolestuttava trendi. Tieverkoston rapistuminen on aikapommi toon, Eklundin mielestä valtion olisi ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin. Tiehallinto on arvioinut, että 3400 km päällystetystä tieverkostosta on joko huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Vuonna 2011 saman ennusteen arvellaan olevan jo peräti 4000 km koko maassa. - Tieverkostomme perusteellinen kunnostushanke vaatisi satoja miljoonia euroja. Toisaalta jos emme reagoi ajoissa, meitä odottaa aikapommi. Maassamme on useita tieyhteyksiä, jotka vaatisivat akuutteja parannuksia. Nyt tuntuu siltä, että näitä korjaushankkeita siirretään jatkuvasti tulevaisuuteen. Ainoana pohjoismaalaisena Baltiassa Eklundin mukaan Baltiassa tilanne on päinvastainen. - Liettuassa ja Latviassa tiestön ylläpitoon ohja- Koska Suomen tieverkosto on rapistumassa yhä kehnompaan kuntaan runsaasti varoja bensa- ja polttoaineveroista. Vuodesta 2001 lähtien Liettuassa ja Latviassa on ollut nähtävissä selvää kasvua tieinfrastuktuurin alueella, mikä helpotti suuresti siirtymistämme sikäläisille markkinoille. Lemminkäinen on Liettuassa ja Latviassa toistaiseksi ainoa pohjoismainen yritys, joka kehittää sikäläistä liikenneinfraa. - Olemme olleet siellä jo 10 vuotta, vaikka alku olikin kivinen. Kohtasimme erilaisia logistiikkaongelmia sekä materiaalipulaa. Baltiassahan ei esiinny lainkaan graniittia kuten meillä, vaan siellä ollaan paljolti tuontikiven varassa. Tieinfra edistää kansantaloutta Lemminkäisen Baltian tytäryrityksissä toimii paikallisväestöstä koostuva johto ja organisaatio. EU-rahotteiset tieverkostoprojektit ovat Baltiassa tärkeässä roolissa ajatellen henkilö- ja rekkaliikenteen sujuvaa läpikulkua Manner-Eurooppaan ja Venäjälle. Henrik Eklund tähdentää, että tieinfran kehittämistä pidetään Baltiassa erittäin tärkeänä asiana kansantalouden kannalta. - Uskon, että paikallisten on helpompi suhtautua myönteisesti toimintaamme Baltiassa, jos mukana on enemmän heikäläisiä. Saamme paikallisilta myös korvaamattomia kontakteja ja vahvaa paikallisosaamista.

12 12 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Tienrakentaminenkaan ei ole enää pelkästään tienrakentamista. Esimerkiksi Haarapajun vihersillan muotin rakentaminen vaati paljon perinteistä timpurin ammattitaitoa. Nykyaikaisen infrastruktuurirakentajan ammattitaito mitataan monilla alueilla: timpurin töiden lisäksi on hallittava maa- ja vesirakentaminen, betoni- ja teräsrakentaminen sekä tietysti asfaltointi. Omasta puolestamme voimme lisätä vielä teollisuusrakentamisen osaamisen. Rakennamme turvallisempaa ja sujuvampaa liikkumista, toimivampaa arkea. Voimme olla myös hankkeen rahoittaja ja palvelun tuottaja. Olemme vaikuttava toimija kaikilla toimialoillamme. Se velvoittaa meitä aktiiviseen rooliin ympäristörakentamisen edelläkävijänä. Meillä on vastuu ympäristöstä jota rakennamme. Esimerkiksi E18-tiellä on liito-oravien ylityskohtiin istutettu pylväshaapoja tien keskikaistalle turvallisen tien ylityksen varmistamiseksi. Turhaan ei E18 -moottoritien Muurla-Lohja välin työmaata ole nimitetty maailman nopeimmaksi. Pari vuotta siellä on tehty tiukasti töitä, ja vielä on jäljellä vajaa vuosi ennen kuin urakkaan kuuluvat 51 km uutta moottoritietä, 7 moottoritietunnelia, 8 eritasoliittymää ja 75 siltaa ovat valmiina liikenteelle. Sen jälkeen Lohjan ja Turun välinen osuus taittuukin nopeammin, mutta ennen kaikkea turvallisemmin. Väylärakentaminen Siltarakentaminen Kalliorakentaminen Pohjarakentaminen Teollisuusrakentaminen Projektikehitys

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen)

Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Työryhmän kokoonpano Toimikausi 12.4.2005-31.3.2006 Puheenjohtaja toimitusjohtaja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi

Kehä III:sta uusi Vaalimaa 12.12.2007 Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien ratkaisemiseksi Tiehallinnon suunnitelmat Kehä III:n liikenneongelmien Kehä III on osa E 18 tietä 2 Vanhasen II hallituksen ohjelma: "Suomi on sitoutunut toteuttamaan Helsinki Vaalimaa -moottoritien E 18 vuoteen 2015

Lisätiedot

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS

Suora. Nopea ... Edullisempi metro? RAIDEYHTEYS Rapid T System Transit System 2 6 8 1 12 Km/h Suora Nopea RAIDEYHTEYS Rapid Transit System... Edullisempi metro? Metron kustannukset karkasivat käsistä Hankesuunnitelman kustannusarvio 79 816 M Syksyllä

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI

ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI ADMINISTER OY KUNTAMARKKINAT 2014 ADMINISTER ON SUOMEN ALPPI- JA FREESTYLEMAAJOUKKUEIDEN VIRALLINEN YHTEISTYÖKUMPPANI Administer Oy Taloushallinnon palvelut Suomalainen perheyritys Kasvaa vauhdikkaasti,

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

YKKÖSTIE YHTEINEN ETU E18 MUURLA LOHJA-MOOTTORITIE

YKKÖSTIE YHTEINEN ETU E18 MUURLA LOHJA-MOOTTORITIE Valtatie 1 kokonaan moottoritieksi Turun ja Helsingin välinen valtatie1 on pian kokonaan moottoritietä. Viidenkymmenen kilometrin tieosuus Muurlasta Lohjaan rakennetaan sujuvaksi, turvalliseksi ja ympäristöön

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus

Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Kuopion Saaristokatu onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 Destia Oy on suomalainen infra-

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Listautumiskysely 2010

Listautumiskysely 2010 Listautumiskysely 2010 Listautumiset 2005-2009 Listautuneet yhtiöt, päämarkkina ja First North 60 50 40 0 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: NASDAQ OMX Helsinki Oy 2

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry VAALIMAA. Seminaari 12.12.2007

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry VAALIMAA. Seminaari 12.12.2007 KEHÄ III UUSI VAALIMAA Seminaari 12.12.2007 Ajo- ja lepoaikoja määm äärittävä säädös s voimaan 1.10.1976 Nykyisin tienvarsilla olevat levähdysalueet on suunniteltu ja toteutettu pääp ääasiassa 1970-luvulla,

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Viitostien tilannekatsausta

Viitostien tilannekatsausta Viitostien tilannekatsausta Petri Keränen 21.5.2014 27.5.2014 Kajaani Kuopio Mikkeli Kajaani Kajaanin risteykset 5milj. 2023-2027 Mainuanjärven kohta 1 milj. 2023-2027 Iisalmi-Kajaani 2 milj. 2023-2027

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit Infra alan lähivuosien haasteet Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012 Infrarakentamisen ajurit Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkitys kasvaa Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin

Lisätiedot

LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA

LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA Luo mahdollisuuksia LÄNNEN LINE SYSTEMS TURVALLINEN HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN VERKONRAKENNUKSESSA Lännen monitoimikone soveltuu sekä maakaapelointi- että

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti

ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti vastuullista kokonaispalvelua ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti vastuullista kokonaispalvelua Elinkaarimallilla toteutettavissa tiehankkeissa Tiehallinto tilaajana ostaa pitkäkestoisia tiepalveluita,

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot