tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti"

Transkriptio

1 ILMOITUSLIITE tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti ILMOITUSLIITE Infrastruktuuri Joulukuu 2007 Työvoimapula uhkaa infra-alaa? Ammattikoulutetun työvoiman pula kolahtaa infra-alaan nopeammin kuin moneen muuhun alaan. Länsimetro parantaa liikkuvuutta Aikaisintaan vuoden 2013 lopussa valmistuva Länsimetro tulee edustamaan metrotekniikan viimeisintä sanaa. Suomalainen siltaprojekti voittoon Suomalaissuunnittelijoiden silta nousee Danangin kaupunkiin, Vietnamiin. Pitäviä kustannusarvioita Vuosina on erityisesti suurien hankkeiden kustannusarvioiden riittävyydessä ollut ongelmia. Baltian liikenneinfrastruktuuri Vuodesta 2001 lähtien Liettuassa ja Latviassa on ollut nähtävissä selvää kasvua tieinfran alueella. Sivu 4 Sivut 6-7 Sivut 8-9 Sivu 10 Sivu 11 helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK

2 2 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Toimiva infra on kilpailukyvyn edellytys ILMOITUSLIITE Joulukuu 2007 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI Infraa pidetään itsestäänselvyytenä; vesihanasta tuleva raikas vesi, pistorasiasta tuleva sähkö, kaukolämmöllä lämpiävät asunnot, viihtyisät puistot ja kaupunkikeskustat sekä uusien moottoriteiden myötä lyhentyneet etäisyydet Infran julkisuuskuva on jotain aivan muuta; aamu- ja iltapäiväruuhkat Helsingin sisääntuloväylillä, rekkajono Vaalimaan raja-asemalla, ukkosmyrskyn jälkeen tulvivat kadut ja kellarit, lumentulon vuoksi sähköittä jääneet syrjäkylät ja tökkivä laajakaista Näistä media kirjoittaa. Infra on arkipäivää. Se on merkittävä tekijä niin yksilölle kuin kansantaloudellekin. Infraan on sitoutunut yli kaksikymmentä prosenttia maamme kansallisvarallisuudesta. Tänä vuonna alan tuotannon arvo tulee nousemaan 6,5 miljardiin euroon. Lähitulevaisuuden haasteet Infra ry on alan johtava edunvalvontaorganisaatio. Infran palvelutuottajia edustavana järjestönä se osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuottaa faktoja päätöksenteon tueksi. Alan tuottajanäkökulmasta katsottuna kaksi teemaa nousee muiden yläpuolelle; toimintaympäristön muutos sekä riittävän ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Toimintaympäristön muutos helsinki TUKHOLMA lontoo zürich madrid oslo KÖÖPENHAMINA BERLIINI AMSTERDAM MILANO dublin TALLINNA BRYSSEL NEW YORK PÄIVÄLEHDEN ULOTTUVUUS JA AMMATTILEHDEN KESKITTYNEISYYS Julkinen sektori, joka tilaa kaksi kolmasosaa infran tuotannosta, on uudenlaisten haasteiden edessä. Kuntasektorilla meneillään oleva rakenneuudistus aiheuttaa merkittäviä muutoksia alan toimintaympäristöön. Yhä suurempien kuntayksiköiden ja samanaikaisesti käynnissä olevan kuntien palvelurakenneuudistuksen myötä yhä suurempi osa kuntien töistä tullaan teettämään yksityisillä palveluntarjoajilla. Myös omistaminen tulee muuttumaan. Lähitulevaisuudessa tulemme näkemään hankkeita, joissa kunta ulkoistaa rakentamisen ja ylläpidon ohella myös kuntainfran omistamisen, saaden siitä kaipaamiaan tuloja kattamaan yhä kasvavia käyttömenojaan. Markkinoiden avaaminen kilpailulle tuo mukanaan kaivattua tehokkuutta, joka lopulta koituu veronmaksajien hyväksi. Valtakunnallisten väylähankkeidenkin osalta yhteiskunnan on löydettävä budjettirahoituksen ulkopuolisia rahoitusmalleja. Budjettirahoituksen ja innovatiivisten uusien rahoitusmallien yhdistäminen mahdollistaa väyläverkoston pitkäjänteisen kehittämisen ja takaa alalle tasaisen tuotannon. Mistä tekijät? Opetusministeriön vuosi sitten tekemä päätös uudentyyppisen rakennusmestarikoulutuksen aloittamiseksi otettiin rakentajien keskuudessa ilolla vastaan. Infra-alalle jäi kuitenkin luu käteen, sillä alalle ei osoitettu aloituspaikkoja. PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Tiina Kauppi, TOIMITTAJAT: Päivi Piispa, Päivi Remes, Juhani Nurmi Tulevana vuonna asiaan on tultava muutos. Alan, joka edustaa kahtakymmentä prosenttia rakentamisen kokonaisvolyymistä, on saatava sille kuuluva osuus koulutettavista työnjohtajista. Tulijoita alalle riittää, pulaa on koulutuspaikoista. Toimiala, joka on kotimarkkinatoimintaa sanan varsinaisessa merkityksessä, kykenee tarjoamaan varman ja mielenkiintoisen työpaikan, joka pysyy Suomessa. Satsaukset infraan tulevat takaisin Elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja infrastruktuurin toimivuuden välillä vallitsee korrelaatio. Mitä tehokkaampi on infran välityskyky, sitä pienemmiksi muodostuvat yritysten logistiikkakustannukset ja sitä paremmaksi niiden kilpailukyky. Päästäksemme tälle positiiviselle kehälle, tarvitsemme merkittäviä satsauksia infraan. Nämä satsaukset tulevat moninkertaisina takaisin. Teksti: Paavo Syrjö, Infra ry, toimitusjohtaja alkaen TuotantopäälLikkö: Nora Helanto, taitto: Mikko Hänninen, Jaetaan KAUPPALEHDEN välissä: Lisätietoja Suomi Mediaplanet Oy:n teemalehdistä: Suomi Mediaplanet Oy, Unioninkatu 18, Helsinki TYÖVOIMAPULA UHKAA INFRA-ALAA? Ammattikoulutetun työvoiman pula kolahtaa infra-alaan nopeammin kuin moneen muuhun alaan. Sivu 4 LÄNSIMETRO PARANTAA LIIKKUVUUT TA Aikaisintaan 2013 lopussa valmistuva Länsimetro tulee edustamaan metrotekniikan viimeisintä sanaa. Sivut 6-7 SUOMALAINEN SILTAPROJEKTI VOITTOON Suomalaissuunnittelijoiden silta nousee Danangin kaupunkiin, Vietnamiin. Sivut 8-9 INFRASTRUKTUURI on Mediaplanetin tuottama teemalehti JOKA ilmestyy KAUPPALEHDEN yh- teydessä tavoittaen lukijaa. Kannen kuva: M25 Widening Junctions and Heathrow Airport Terminal 5 Access Interchange. Photograph courtesy of Balfour Beatty. SISÄLTÖ PITÄVIÄ KUSTANNUS- ARVIOITA Vuosina on erityisesti suurien hankkeiden kustannusarvioiden riittävyydessä ollut ongelmia. Sivu 10 helsinki TUkhOlMA lontoo zürich MAdrid OslO kööpenhamina Berliini AMsTerdAM MilAnO dublin TAllinnA BrYssel new YOrk BALTIAN LIIKENNE- INFRASTRUKTUURI Vuodesta 2001 lähtien Liettuassa ja Latviassa on ollut nähtävissä selvää kasvua tieinfran alueella. Sivu 11 Pääkirjoitus...2 Maanalainen kalliorakentaminen on suomalaista huippuosaamista...4 Työvoimapula uhkaa infra-alaa...4 Liikennepoliittinen selonteko asettaa mittavan haasteen...6 Länsimetro parantaa liikkuvuutta Lapin suurin jätelaitos huomioi ympäristöä Jätevesiasiat kannattaa jättää ammattilaisen käsiin...7 Suomalaissuunnittelijoiden silta nousee Vietnamiin Infrastruktuurin pelikentälle kaivataan uusia rahoitusmalleja...9 Hankkeen tuotto varmistetaan suunnittelulla...9 Pitkäjänteinen liikennepolitiikka vaatii pitäviä kustannusarvioita Ympäristöystävällisempiä tunnelirataverkostoja Baltian liikenneinfra kehittyy vauhdilla...11

3 ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI 3

4 4 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Kuva: Lemcon Oy Maanalainen kalliorakentaminen on suomalaista huippuosaamista Huoltoväylä tulee kulkemaan pääosin Aleksanterinkadun alla, metrin syvyydessä. Helsingin keskustan huoltoliikenne siirtyy suurelta osin maan alle. Kalliorakentaminen mahdollistaa monimuotoisen keskusta-alueiden kehittämisen. Teksti: Juhani Nurmi Helsingin ydinkeskustan pitkään suunniteltu kehitystyö on käynnistynyt huoltoliikenteen uudelleenjärjestelyllä ja siihen liittyvän kävelykeskustan laajentamisella. Lemminkäinen allekirjoitti kesäkuussa 2006 Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen keskustan maanalaisen huoltoväylän itäosan louhinta- ja lujitusurakoista. Noin 22 miljoonan euron arvoisen urakan louhintatyöt alkoivat työtunneleiden teolla kesäkuussa 2006, ja valmistuvat kesällä Liikenteelle tunneliosuus avataan syksyllä Helsingin keskusta rauhoittuu - Helsingissä on osattu tehdä jo pitkään huippuluokan tilaratkaisuja maan alle, sanoo vuoden alusta käynnistyvän uuden Lemminkäinen Infra Oy:n toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. - Olemme olleet mukana toteuttamassa merkittävän osan pääkaupungin ydinkeskustan kalliotiloista. Maanpäällinen arkkitehtuuri ja metron läheisyys lisäävät haastetta louhijoille, koska rakennettava väylä kulkee valtakunnallisten arvorakennusten alla. Muutaman vuoden sisällä koko Helsingin keskusta tulee rauhoittumaan vilkkaan huoltoliikenteen kadotessa kaupungin uumeniin. Ympäristönäkökulmaa tunnelirakentamisessa Tunnelirakentamisessa on monia hyötyjä. Helsingissä sillä saadaan elintärkeitä toimintoja yleisen viihtyvyyden tieltä pois, jolloin koko keskustan kilpailukyky paranee. Helsingin tunnelirakentaminen ei koske Kohtamäen mukaan pelkästään ydinkeskustaa. - Esimerkiksi Salmisaaressa Länsiväylän päässä Helsingin Energia siirsi maanpäälliset hiilikasat maan alle louhittuun varastoon, jossa on puoli miljoonaa kuutiometriä tilaa, Kohtamäki sanoo. Nyt kasojen paikalle on valmistumassa nykyaikaisia toimistotaloja viihtyisine rantarakenteineen. Ympäristön huomioiminen on tärkeä näkökulma tunnelirakentamisessa. Turun ja Helsingin välisillä moottoritieosuuksilla erämaaluonto ei häiriinny, kun tiet rakennetaan osaksi maan alle. Myös energiakustannukset vähenevät merkittävästi, kun varastoja ja varikkoja voidaan rakentaa maan alle. Siellä peruslämpö on ympäri vuoden noin seitsemässä asteessa, jolloin lämmitystä tarvitaan vähemmän ja jäähdytystä ei lainkaan. Tehokkaampaa vapaa-ajan käyttöä Kalliorakentaminen tulee olemaan tulevien sukupolvien ehdoton etu. Kalliorakentaminen mahdollistaa pysäköinti- tai vapaa-ajan tilojen sijoittamisen lähelle käyttäjiä. Timo Kohtamäki mainitsee esimerkkeinä salibandy-kentät Hakaniemen torin alla ja Sipoon monitoimihallin. - Tällä tavoin voidaan tiivistää paremmin yhdyskuntarakentamista, Kohtamäki uskoo. Kallioon rakennettu urheilutila voi olla aivan yhtä viihtyisä kuin maan pinnalle rakennettu. Liikennetunneleilla voidaan ratkaisevasti vähentää ruuhkaliikennettä maan päällä. Liikennetunneleita on Suomessa vielä varsin vähän, mutta lisää hankkeita on lähdössä liikkeelle. Esimerkiksi Kehärata, Espoon metro ja tulevaisuudessa myös koko Helsingin keskustan ali kulkeva Keskustatunneli. Työvoimapula uhkaa infra-alaa Infra-alan koulutuspaikat eivät täytä alalla olevaa työvoiman tarvetta. Ammattikoulutetun työvoiman pula kolahtaa infra-alaan nopeammin kuin moneen muuhun alaan. Tarve olisi tuplata aloituspaikat. Toinen tilannetta heikentävä seikka on keskeyttämiset: osa siirtyy toiselle alalle ja osa siirtyy työelämään kesken opiskelun, Karonen sanoo. Työnjohdosta huutavin pula Jos uusia valmistuneita ei saada, riski tuotantohäiriöistä projekteilla kasvaa ja laatutaso alkaa kärsiä. Teksti: Päivi Piispa Infra-alan työvoiman määrä on kasvanut tasaisesti, mutta ammattikoulutetusta väestä on puutetta. Joistakin ammattiryhmistä, kuten työnjohdosta ja projektinvetäjistä, on suorastaan pula. Alan ikärakenteen takia rakennusmestarikuntaa poistuu eläköitymisen myötä työmarkkinoilta nopeammin kuin monelta muulta alalta. Koulutus ei kuitenkaan vastaa alan tarvetta. Infra ry:n Tapani Karosen mukaan toisen asteen ammattioppilaitokset tuottavat aivan liian vähän nuoria infra-alan ammattilaisia. Lisäksi koulutusta tulisi saada myös Etelä-Suomeen, lähemmäs tulevia työpaikkoja. Rakennusalan ammattioppilaitoksia on noin yhdeksänkymmentä ja vain runsaassa kymmenessä on infra-alalle suuntaavaa koulutusta. Ammattikorkeakoulutasolla on tällä hetkellä infra-alan työmarkkinoiden suurin ongelma. Tilanne on erittäin huolestuttava: kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna valmistuneiden määrä on pudonnut noin puoleen. Tuotantoinsinöörien koulutusmäärä on ammattikorkeakouluissa välttävällä tasolla ja ala pystyisi työllistämään enemmän. Sen sijaan tänä vuonna alkaneelle uudentyyppiselle rakennusmestarikoulutukselle ei osoitettu erikseen infrasuuntaumisen aloituspaikkoja. Tämä pahentaa jatkossa työnjohdon ja projektinhenkilöstön vajausta, Karonen kertoo. Koska infra-alalle ei ole osoitettu erikseen aloituspaikkoja, rakennusmestarikoulutuksen suuntautumisvaihtoehdoksi tarjotaan useimmissa oppilaitoksissa vain talonrakennustekniikkaa. Infra ry:n kanta onkin, että 2-3 ammattikorkeakoulun tulisi keskittyä infra-alan rakennusmestarikoulutukseen. Näin infra-alan tarpeet tulisivat huomioiduiksi ja oppilasryhmäkoot saataisiin riittävän suuriksi. Infra-ala houkuttelee nuoria ja koulutukseen tulijoita olisi. Koulutusjärjestelmän tulisi pystyä vastaamaan kysyntään. Jos uusia valmistuneita ei saada, riski tuotantohäiriöistä projekteilla kasvaa ja laatutaso alkaa kärsiä. Ulkomailtakaan ei saada uutta väkeä kuin nimeksi, Karonen sanoo.

5 ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI 5 Master of Project Management 2008 projektiosaamisen huippuohjelma Kattava koulutusohjelma tarjoaa projektiammattilaisille käytännön työkaluja ja toimintamalleja sekä viimeisintä tutkimustietoa tehokkaaseen projektinhallintaan. Kouluttajina toimivat projektinhallinnan suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat. Ohjelma koostuu kuudesta lähiopetusjaksosta (5 x 2 pv + 3 pv, internaattijakso) kirjallisuuteen tutustumisesta sekä henkilökohtaisista harjoitustöistä ja ryhmätehtävistä. Lisätiedot: TKK Dipoli puh TKK Aikuiskoulutuksen laatuyliopisto Tienavaaja Innovaatioita arjen perustaksi Luotettavien ratkaisujen varaan on hyvä rakentaa Uteliaisuudesta, kokemuksesta ja yhteistyöstä asiakkaiden kanssa syntyy korkean teknologian innovaatioita tulevaisuuden rakentajiksi. Ne ovat tehneet Sandvikista kaivosja rakennusteollisuuden laite- ja palvelutoimittajana alansa globaalin edelläkävijän, joka pyrkii jatkuvasti ylittämään asiakkaidensa odotukset. Myös paikallisesti.

6 6 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Liikennepoliittinen selonteko asettaa mittavan haasteen Liikennepoliittinen selonteko edistää Suomen liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä. Sen toteuttamista ei voida kuitenkaan sälyttää yhden hallituksen varaan. Länsimetro parantaa liikkuvuutta Teksti: Juhani Nurmi Aloite liikennepoliittisesta selonteosta kirjattiin Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan. Kuluneen vuoden elo-syyskuussa liikenne- ja viestintäministeriö järjesti viisi selontekoon liittyvää keskustelu- ja kuulemistilaisuutta eri puolilla Suomea. Syyskuun 2007 alussa tehty yhteenveto selontekoa koskevista lausunnoista osoitti, että pyrkimystä pitkäjänteisyyteen liikennepolitiikan osalta pidetään erittäin hyvänä ja tärkeänä asiana. Lausuntoja antoivat muun muassa läänit, maakuntaliitot, edunvalvontaryhmät ja kansalaisjärjestöt. Kustannusarviot ovat ylittyneet Lopullinen selonteko annetaan helmikuussa 2008 eduskunnan käsiteltäväksi. Siinä tullaan kuvaamaan liikennejärjestelmän tila, haasteet ja liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjaukset. Selonteko sisältää liikennejärjestelmän kokonaisuuteen perustuvan kehittämis- ja investointiohjelman - aikavälinä vuotta - sekä vaalikauden väyläinvestointiohjelman. Selonteon valmistelun tukena käytetään marraskuussa 2007 julkaistua selvitystä suuriin väylähankkeisiin liittyvien kustannusarvioiden ylityksistä. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen on laatinut Suomen Rakennusinsinöörien liiton puheenjohtaja Jorma Haapamäki. Raportin mukaan kustannusarviot ovat ylittyneet etenkin isoissa tiehankkeissa. Syitä ylityksiin ovat olleet muun muassa maarakennusalan korkeasuhdanne, Tiehallinnon liian yleisluontoiset hankesuunnitelmat ja liian suuret urakkakokonaisuudet. Monisärmäinen haaste Liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhani Tervala myöntää auliisti, että liikennepoliittisen selonteon tekeminen on sekä valtava että monisärmäinen haaste. Tervalan mukaan lausuntoja on tullut 130 eri sidosryhmältä. - Työstämme niitä parhaillaan. Selontekoon kohdistuvat yhteiskunnalliset odotukset ovat selvästi hyvin korkealla, ehkä liiankin. Erilaisia tarpeita ja toiveita on suunnattomasti. Realistiset resurssimme huomioon ottaen läheskään kaikkia näistä odotuksista ei ole mahdollista täyttää. Liikenneministeriön kiintiö on täysi Selontekoa laadittaessa tullaan ottamaan huomioon mm. kansainväliset yhteydet ja logistiikka, valtakunnalliset yhteydet ja joukkoliikennepalvelut, kaupunkiliikenne ja yleinen liikenneturvallisuus. Muita selontekoon liittyviä tärkeitä asioita ovat liikenteen vaikutus ilmaston muutokseen ja sen hillitseminen. Tervala myöntää, että selonteon laatimisessa on kyse lukuisista liikennepolitiikkaan liittyvistä asioista, joiden yhteensovittaminen ei ole yksinkertainen tehtävä. - Edellisten hallitusten jäljiltä on kirjattu 3 miljardia euroa erilaisia liikennepoliittisia hankkeita varten. Käytössämme on kuitenkin vain 1,5 miljardia euroa näihin hankkeisiin. Kiintiömme on siis enemmän kuin täysi. Pidän silti tärkeänä, että Suomessakin uskalletaan ottaa näihin asioihin rohkeasti kantaa, kuten on hiljattain tehtykin. Nähdäkseni tätä selontekoa ei voida rakentaa pelkästään yhden hallituksen varaan, Juhani Tervala uskoo. Aikaisintaan vuoden 2013 lopussa valmistuvaa Länsimetroa on odotettu kauan. Se tulee parantamaan joukkoliikenteen kytkentöjä koko pääkaupunkiseudulla. Teksti: Juhani Nurmi Idea metrolinjan perustamisesta Helsingistä Espooseen on ollut olemassa jo 1950-luvulta lähtien. Länsimetrolle on olemassa selvä tilaus. Useista laajennuksista huolimatta Länsiväylä kärsii edelleen kroonisesta autoruuhkasta, eikä se poistu vain Länsiväylää leventämällä. Itämetron valmistuttua Länsimetroa alettiin ehdottaa toistuvasti, koska Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina Espoo tarvitsee volyymiltään tehokkaan ja nopean matkustusväylän. Länsimetro lähtee liikkeelle Vuonna 1990 YTV teetti länsisuunnan liikennejärjestelmävertailun. Vuonna 2000 katsottiin, että Länsimetrosta oli tarvetta tehdä toteuttamiskelpoisuusselvitys. - Eteläisen Espoon yleiskaava kulkee käsi kädessä metrosuunnittelun kanssa luvun alussa tehtiin linjaukset joukkoliikenteen osalta, ja vuonna 2004 myös ympäristövaikutukset tutkittiin. Vaihtoehtoina olivat nykyisen kaltainen bussijärjestelmä, pikaraitiotiejärjestelmä sekä tunneli- tai pintatyyppinen metrosysteemi, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen. Lapin suurin jätelaitos huomioi ympäristöä KUVA: ISS PROKO INFRA OY Kaatopaikat modernisoituvat entisestään. Ympäristö- ja kierrätysnäkökulma on yhä vahvemmin esillä myös jätehuoltoalalla. Teksti: Juhani Nurmi Vuonna 1999 annetun kaatopaikkadirektiivin mukaan kaatopaikkojen mahdolliset haitat tulee estää ja minimoida, ottaen huomioon vesistöjen, maaperän ja ilman pilaantuminen sekä metaanipäästöt. Direktiivissä kielletään erityisesti tiettyjen jätetyyppien, kuten käytettyjen renkaiden, sijoittaminen kaatopaikoille. EU:n jäsenvaltioiden odotetaan vähentävän kaatopaikoille sijoitettavien biologisesti hajoavien jätteiden määrän 35 prosenttiin vuoden 1995 tasosta vuoteen 2016 mennessä.

7 ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI 7 KUVAT: LÄNSIMETRO OY Tapiolan asema tulee olemaan yksi kolmesta liityntäterminaalista. Länsimetro tulee olemaan täysin automatisoitu. Työmatka nopeutuu tuntuvasti oli historiallinen päivä. Espoon kunnanvaltuusto päätti valita Espoon eteläosien joukkoliikenteen runkoratkaisuksi kokonaan maanalaisen metron, jossa valtio vastaisi kokonaisrakennuskustannuksista 30 prosenttiin asti. - Länsimetro tulee olemaan ensimmäisessä vaiheessaan raideyhteys Ruoholahdesta länteen. Tässä vaiheessa suunnittelemme 13,4 kilo- metrin pituista osuutta välille Ruoholahti - Matinkylä. Osuudelle tulee seitsemän asemaa. Meillä tulee olemaan kolme liityntäterminaalia; Matinkylä, Tapiola ja Lauttasaari, Kokkinen kertoo. Haastavaa tunnelilouhintaa Bussit toimivat liityntäbusseina metroterminaaleihin. Matti Kokkisen mukaan osa joukkoliikennematkoista muuttuu vaihdollisiksi, mutta suurimmalla osalla matkustajista matkaaika lyhenee. Metroradan louhinta ja rakentaminen tulee olemaan haastavaa työtä. - Eteläisen Espoon saaristoinen ja savinen maaperä asettaa omat vaatimuksensa tunnelien louhimiselle. Tunnelien louhinnan suhteen meitä sitoo tiukat toimintarajat. Aiomme pitää huolta siitä, että tunnelien rakentamisesta koituu mahdollisimman vähän haittaa seudun asukkaille. Uusinta tekniikkaa Länsimetro tulee valmistuessaan edustamaan metrotekniikan viimeisintä sanaa. - Uusimpien metrojen lailla myös Länsimetro tulee olemaan täysin automatisoitu. Automatisointi on sidoksissa nykyisen metron automatisointihankkeeseen, jota HKL parhaillaan valmistelee. Junia ohjataan omasta keskusvalvomosta, joka on yhteinen nykyiselle metrolle ja Länsimetrolle. Länsimetro noudattaa myös värityksensä osalta samaa linjaa olemassa olevan metron kanssa, jotta matkustajat eivät hämmentyisi, Kokkinen lupaa. Perämeren Jätehuolto Oy on kolmen vuoden ajan rakentanut kaatopaikkadirektiivin mukaista jätekeskusta Tornion Riukkajänkään. Vanha kaatopaikka on muuttunut nykyaikaiseksi jätekeskukseksi. Jätekeskus Jäkälän kaatopaikkarakenteet ovat Lapin ympäristökeskuksen hyväksymiä. Laitos täyttää myös kaikki uudet vaatimukset ja lupamääräykset. Lapin jätehuollon keskuspaikka ISS Proko Infra Oy:n rakennuttajakonsultti Joonas Haverinen kuulostaa huojentuneelta. Pitkään kaavailtu projekti on vihdoinkin loppusuoralla. - Odotan innolla, että ympäristökeskus ottaa laitoksen vastaan. Pinta-alaltaan 35 hehtaaria kattava Jäkälä edustaa alan uusinta osaamista, etenkin kun otetaan huomioon alueen jätemäärät. Haverisen mukaan Jäkälä vastaanottaa jätettä Lapin 15 eri kunnasta sekä Haaparannasta Ruotsista. - Kilpailutimme vuonna 2004 jätekeskuksen suunnittelun julkisen hankintalain mukaisesti. Näin jälkikäteen täytyy ilolla todeta, että rakennusprojekti on onnistunut. Jäkälän kokonaissuunnittelua ei pilattu turhalla kiireellä. Ympäristöystävällistä osaamista Jätekeskus Jäkälä edustaa ympäristöystävällisyyden huippua, koska kaatopaikassa syntyvät kaasut ja vedet kerätään talteen. Jätteenkäsittelyn eri vaiheet on mietitty kauttaaltaan loppuun asti. Jäkälässä toimii yhdyskuntajätteiden loppusijoitusalueen lisäksi mm. kompostointikenttä, pilaantuneiden maiden käsittelykenttä, nestemäisten jätteiden keräysaltaat, ongelmajätevarasto sekä pientuojien vastaanottoalue, johon voi toimittaa veloituksetta muun muassa hyötyjätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Toimivaa liikennettä - Jäkälästä ei koidu myöskään haittaa pohjavesiin, joiden laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Alueen liikenne toimii hyvin, koska henkilöautot ja rekat kulkevat jätelaitoksella omia reittejään. Liikenne tulee olemaan kovempaa kesäisin, koska tuolloin jäteastioita tyhjennetään luonnollisesti useammin, Joonas Haverinen sanoo. Haverisen mukaan uusi aluevaraus on jo tehty, koska loppusijoitusalue tulee laajenemaan lähivuosina yhdyskuntajätteitä varten. Kaatopaikassa syntyvät kaasut ja vedet kerätään talteen.

8 8 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Suomalaissuunnittelijoiden silta nousee Vietnamiin WSP Finlandin siltaratkaisu voitti kansainvälisen kilpailun. Sillasta tulee Danangin kaupungin maamerkki. Teksti: Päivi Piispa Esko Leppäluodon suunnittelema siltaratkaisu vakuutti kilpailun tuomariston laadullaan ja näyttävyydellään. Kilpailussa haettiin siltaa, josta muodostuisi merkittävä uusi maamerkki ja symboli Danangin kaupungille. Sillan tuli paitsi symbolisoida kaupungin historiaa myös ilmentää sen kehittyvän kaupungin imagoa, Leppäluoto kertoo. Leppäluoto sai tietää kilpailusta ollessaan vuoden komennuksella Vietnamissa. WSP Finland lähti kisaan voitto mielessään, koska se on osallistunut myös muihin sillansuunnittelukilpailuihin menestyksekkäästi. Yritys on tehnyt vinoköysisiltaratkaisuja jo 1980-luvulta lähtien, ja myös Danangiin haettiin tällaista siltaa. Sillassa käytetään modernia vinoköysisiltatekniikkaa. Sen takaköydet muodostavat mielenkiintoisen spiraalimaisen viuhkan sillan ulkopuolelle. Ratkaisu ei ollut halvin vaihtoehto, mutta nyt haettiin näyttävyyttä, WSP Finlandin siltatoimialan johtaja Esko Järvenpää kertoo. Kilpailu oli monivaiheinen prosessi Danangin kilpailuun osallistuminen oli yli vuoden projekti. Ensin WSP Finlandin piti osallistua esikarsintaan. Varsinaiseen kisaan pääsi yhdeksän kilpailijaa: kaksi japanilaista, yksi kiinalainen ja viisi vietnamilaista suunnittelutoimistoa sekä WSP Finland. Sillan tuli paitsi symbolisoida kaupungin historiaa myös ilmentää sen kehittyvän kaupungin imagoa. WSP Finland jätti kisaan kaksi ehdotusta, joista toisessa pääsuunnittelijana oli Leppäluoto ja toisessa Järvenpää. Kaksikko teki myös yhteistyötä ratkaisuja suunniteltaessa. Ehdotelmien jättämisen jälkeen Leppäluoto matkusti Vietnamiin pitämään esitelmää, jonka painoarvo valinnassa oli hänen mielestään suuri. Valinta tehtiin samana päivänä kuin esitelmätkin oli pidetty. 3D-kuvat ja valokuvasovitukset eli ratkaisun visualisointi on kilpailuissa tärkeää, koska ne kertovat enemmän kuin piirustukset, Leppäluoto sanoo. Kilpailu on yritykselle aina taloudellinen riski, koska jos kilpailussa ei pärjää, taloudellinen panostus menee hukkaan. Toisaalta tieto- ja taitomielessä kilpailuun osallistuminen on toki aina hyödyllistä, Järvenpää sanoo. Vietnamilaisen kulttuurin tuntemus auttoi Leppäluoto on viettänyt paljon aikaa Vietnamissa komennuksilla vuodesta 1997 lähtien. Siksi hänen oli Uuden ajan ihmeet ovat infrastruktuurissa Infrarakenteiden toteuttaminen vaatii resursseja ja osaamista. Innovatiivisuus ja ennakkoluulottomuus korostuvat vastatessamme monimuotoisen infrarakentamisen haasteisiin. Lemminkäinen Infra Oy on alansa suurin yhtiö Suomessa. Toimintaamme kuuluvat tie-, katu- ja rataverkoston rakentaminen ja ylläpito sekä kallio- ja pohjarakentaminen. Meillä on vahva oma asfaltti-, betoni- ja kiviainestuotanto. Menestyksemme perustuu kykyyn yhdistää paikallinen osaaminen, erikoisurakointi ja projektiosaaminen haastavissakin olosuhteissa pienissä ja suurissa projekteissa. Lemminkäinen Infra Oy on kansainvälisin suomalainen infraalan yritys. Olemme haluttu kumppani Itämeren alueen hankkeissa. Lemminkäinen Infra Oy Esterinportti 2, HELSINKI Puh

9 Kuva: Wsp finland ilmoitusliite infrastruktuuri 9 Hankkeen tuotto varmistetaan suunnittelulla Kuvassa vasemmalta Jarmo roinisto, Kalliosuunnittelu oy rockplan ltd, Kaarlo sell, finnmap infra oy ja Matti Mannonen, Wsp finland oy. - Jos ei ole varaa suunnitteluun, ei pidä ryhtyä hankkeeseen. Johtavat suunnittelijat haastavat nyt tilaajat kehittämään hankintamenettelyä sekä rakennuttajat ja ministeriöiden edustajat laatusuunnittelu-keskusteluun. helppo suunnitella maan kulttuuriin sopiva ratkaisu. Uusi, todennäköisesti vuonna 2009 rakennettava silta tulee korvaamaan kaksi paikalla olevaa vanhaa siltaa. Vanhat sillat on nimetty vietnamilaisten sotasankareiden mukaan, toinen naisen ja toinen miehen. Uuden sillan nimeen on yhdistetty sotasankareiden nimet ja heistä tehdään patsasmonumentit sillan toiseen päähän. Myös sillan takaköysien järjestely muotoiltiin symboliaiheeseen sopivaksi, Leppäluoto sanoo. Infrastruktuurin pelikentälle kaivataan uusia rahoitusmalleja Elinkeinoelämän keskusliitossa ollaan valmiita esittämään selkeitä ratkaisumalleja liikenneväylähankkeiden rahoitusratkaisuihin: perusväylärahoitus kehyksissä, investoinneille oma budjettinsa ja elinkaarihankkeille oma osuutensa investoinneista. EK:ssa peräänkuulutetaan myös pitkäjänteistä päätöksentekoa. teksti: päivi remes Suomessa on teitä tarpoa silmänkantamattomiin. Kun niillä halutaan edetä turvallisesti, tehokkaasti ja ympäristöä säästäen, ei tarpominen riitä. Lisääntyvä liikenne on tosiasia, jolta ei voi sulkea silmiään; tie- ja rataverkostomme palvelutasosta ja liikenteen sujuvuudesta on huolehdittava tasapuolisesti. - Perusväylänpidon rahoitukseen tarvittaisiin vähintään 20 prosentin korotus, muuten siirrämme jatkuvasti kasvavaa ongelmavyyhteä vain eteenpäin, sanoo EK:n johtava logistiikan asiantuntija Raimo Mansukoski ja jatkaa: miljoonan euron vuosittaiselta väyläinvestointitasolta tulisi päästä pysyvästi 500 miljoonan euron tasolle. vaalikauden kehykset ovat täynnä, mutta rahaa tarvittaisiin mittaviin väyläinvestointeihin kuten E18-valtatielle, Kehä III:selle ja Seinäjoki- Oulu-rataosuudelle. - Vaihtoehtoiset rahoitusmallit astuvatkin tässä kuvaan: niitä tulisi aktiivisesti edistää. Elinkaarimallihankkeista on jo hyviä kokemuksia mm. Lahdentien ja E18 projekteista. Niiden etuna ovat nopea toteutus, tehokas tuotanto, korkea laatu ja riskien hallinnan optimointi, Mansukoski listaa ja kumoaa ennalta myös mahdollisen vastaväitteen: korkeammat rahoituskustannukset kompensoituvat tehokkaalla tuotannolla. rahoitussuunnittelua kehitettävä danangiin haettiin vinoköysisiltaratkaisua. - Pääomatalouden ohjaus olisi eriytettävä käyttötalouden ohjauksesta. Isot investoinnit eivät istu kehysmenettelyyn: valtion liikenneinvestointeja käsitellään kuin käyttömenoja. Perusväylänpidon rahoitus tulisi käsitellä erillään investoinneista: vuotuisiin käyttömenoihin tulisi lisätä kunnossapitokustannukset sekä investointien poistot ja rahoituskulut, Mansukoski korostaa ja viittaa kuntasektorilla ja yrityksissä jo hyvin toimivaan yleiseen käytäntöön. Liikenneinvestointien osalta on toki olemassa useampia eri rahoitusmalleja. Esimerkiksi kunnat osallistuvat rahoitukseen, mutta pelisäännöt eivät ole selvät: ne eivät palvele varallisuustasoltaan erilaisia kuntia tasapuolisesti. - Suunnitellut alueelliset tiemaksut puolestaan vain nostavat elinkeinoelämän kustannuksia ja syövät kilpailukykyä. Lisäksi keräystuotot eivät välttämättä kata edes keräyskuluja. maksaja odottaa vastikkeeksi palvelutasoa On hyvä muistaa, että jo nyt tienkäyttäjiltä peritään veroina ja maksuina vuosittain yli kuusi miljardia euroa, mikä on moninkertaisesti enemmän kuin mitä väyliin kohdennetaan varoja. - Käyttäjiltä perittävien maksujen ja verojen tulisi heijastua palvelutason paranemiseen, ja ainakin osin niitä voisi korvamerkitä valtion taloudenpidossa ja saattaa koskemaan kaikkea liikennettä, Mansukoski toteaa. teksti: päivi remes Puutteellinen tai liian kovassa kiireessä tehty suunnittelu kostautuu useimmiten kalliina toteutus- ja elinkaarikustannuksina. FINNMAP Infra Oy:n Kaarlo Sell, WSP Finlandin Matti Mannonen sekä Kalliosuunnittelu Oy:n Jarmo Roinisto omaavat pitkän ja laaja-alaisen kokemuksen haastavien infrastruktuuri-kohteiden suunnittelusta. Istutimme kolmikon pöytään keskustelemaan laadukkaan suunnittelun merkityksestä mittaville infrastruktuurihankkeille. - Peruslähtökohta on yleinen: on liian vähän aikaa ja rahaa. Aikaa tulisi kuitenkin löytyä nimenomaan hankesuunnittelun alkupäässä kaikki, minkä satsaa alkuvaiheessa, tulee moninkerroin säästöinä loppupäässä. Suunnittelu ei ole kulu, vaan investointi, Kaarlo Sell avaa keskustelun, joka lähtee saman tien vilkkaasti käyntiin. - Ylipäänsä liian kireä aikataulu, jatkuva kiireen tunne, heikentää laatua, Jarmo Roinisto lisää. - Kuitenkin pitäisi koko suunnittelun ajan pystyä huomioimaan loppukäyttäjät, ihmiset. Heidän tulisi saada turvallinen, hyödyllinen ja mukava käyttökokemus, muistuttaa Matti Mannonen. pienessä mittakaavassa ongelmaa voisi kuvata kävelytien alikulkutunneliesimerkillä: jos tunneli on sijoitettu huonoon paikkaan, sen valaistus puuttuu ja siellä seisoo jatkuvasti sadevesi, on turha ihmetellä miksi sillä ei ole käyttäjiä. kokonaistaloudellisuuden tulisi ratkaista Laki julkisista hankinnoista sanoo: On valittava kokonaistaloudellisesti edullisin suunnittelija. - Käytännössä tätä lainkohtaa tulkitaan jatkuvasti: valitse halvin tarjous, täräyttää kolmikko kuin yhdestä suusta. - Työn saa kahdeksassa tapauksessa kymmenessä se, joka on laskenut väärin eli tehnyt liian halvan suunnittelutarjouksen. Tilaaja ostaa liian vähän suunnittelua eli itselleen vähiten voittoa, kolmikko jatkaa. - Ei ole suunnittelija eikä mikään, jos ei säästä omaa palkkiotaan vähintään kolminkertaisesti, Roinisto heittää. infrastruktuurin merkitys korostuu Suomen olosuhteissa. Käyttö- ja huoltokustannukset ovat suuria. - Se on merkittävä kilpailutekijä, Mannonen muistuttaa. Ja edellyttää hyvää suunnittelua. hankintamallit kehitystyön alle - Peräänkuulutammekin nyt aivan selkeästi kunnon keskustelua eri osapuolien kanssa koko hankintamenettelyn kehitysprosessin käynnistämisestä: alkaen tarjouspyyntöjen tekemisestä tarjousten vertailuun elinkaarikustannukset huomioiden, kolmikko summaa ja viittaa naapurimaahamme Ruotsiin, jossa hankintakultuuri perustuu laadun arvostamiselle. - Kun suunnitteljoiden arvostus nousee, alalle syntyy uudelleen imua; tulee uutta suunnitteluverta, mikä takaa tulevien rakennusprojektien laadukkuuden. hyvä suunnittelija on enemmänkin konsultti: hän osaa neuvoa hankkeen tilaajaa kiinnittämään huomioita ratkaiseviin osatekijöihin tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Suunnittelijat kokevatkin tilaajaorganisaatioden resurssien vähentyessä mieluisaksi haasteekseen osallistua projektien valmisteluun ja alan kehityksen eteenpäin viemiseen. Näin päästään palaamaan aikaan, jolloin nämä asiat olivat luonnollinen osa suunnittelijan toimintaa. suunnittelija kantaa vastuunsa, vaikka se usein onkin kuormittava sekä ajallisesti pitkäkestoinen; hänelle pitää kuitenkin antaa riittävät eväät, jotta hän kykenee ennaltaehkäisemään myös niiden pahimpien mahdollisten skenaarioiden toteutumisen. vaikka nykyään rakennetaankin paljon maan alle, projektien on kuitenkin edelleen tarkoitus pysyä pinnalla.

10 10 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Pitkäjänteinen liikennepolitiikka vaatii pitäviä kustannusarvioita Näillä sanoilla liikenneministeri Anu Vehviläinen julkisti hänen pyynnöstään laatimani selvityksen liikenneväylähankkeiden kustannusylityksistä. Selvitys on sen jälkeen ollut kokonaisuudessaan luettavissa ministeriön verkkosivuilla. Tiehallintoa koskevat kehittämisehdotukset ovat virastossa jo työn alla. Raportissa ehdotetaan suurten kehittämishankkeiden suunnittelun ja toteuttamisen keskittämistä, tilaajaresurssien vahvistamista sekä kustannushallinnan tason nostamista. Suhdanne- ja markkinanäkemyksen parantamista ehdotetaan sekä ministeriön että virastojen tasolle. Kirjoittaja: Jorma Haapamäki, dipl.ins. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n puheenjohtaja Valtion talousarvioon varataan määräraha liikennehankkeille väylävirastojen tekemien kustannusarvioiden perusteella. Vuosina on kustannusarvioiden riittävyydessä ollut ongelmia erityisesti suurissa tiehankkeissa (mm. Kehä I Turunväylä-Vallikallio, Vuosaaren sataman liikenneyhteydet, valtatien 2 parantaminen välillä Vihti-Pori ja valtatien 6 parantaminen välillä Lappeenranta-Imatra). Kustannusarvioiden pettämiseen on monia syitä: suhdanne- ja kilpailutilanne, väylävirastojen oma toiminta sekä valtion budjettikäytäntö. Eri tekijöiden vaikutus on osittain päällekkäinen. Tiehankkeiden toteuttaminen on ajoittunut haasteelliseen suhdannetilanteeseen, jossa yleinen kustannustaso, erityisesti eräät panoshinnat ovat nopeasti nousseet. Nykyisessä kilpailutilanteessa suhdannenousut ja -odotukset sekä urakoitsijoiden kannattavuuden parantaminen ovat näkyneet täysimääräisenä urakkatarjouksissa. Tiehankkeiden valmistelussa ei ollut varauduttu nopeaan kustannusnousuun, eikä myöskään riittävästi erilaisiin toteutusriskeihin. Laaditut suunnitelmat osoittautuivat riittämättömiksi luotettavan kustannustason arvioimiseksi. Kilpailuttamisessa käytetty suunnittele ja toteuta -urakkamuoto ei tässä suhdannetilanteessa ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen sovitetuissa hankkeissa ollut oikea valinta. Nykyinen lyhytjänteinen budjettikäytäntö kahlitsee tehokasta väylätuotantoa ja on myös suhdannemielessä haitallista. Raportti ehdottaa valtion budjetin kehyskäytännön muuttamista ja siirtymistä väyläohjelmissa koko hallituskauden mittaisiin periaatepäätöksiin sekä väyläsuunnittelun rahoituksen uudelleen järjestämistä. Raportti painottaa lisäksi pitkäjänteisen liikennepolitiikan merkitystä ja uusien rahoitus- ja omistusmallien selvittämistä. Selvityksessä esitettyjä ehdotuksia tullaan käsittelemään hallituksen liikennepoliittisen selonteon valmistelussa. Tehokkaimmat vaikutukset väylätuotannon kehittämisessä saadaan, jos kehitys lähtee ylhäältä, eduskunnasta. Sen työn tulisi painottua strategiseen päätöksentekoon. Yksittäisiä väyliä koskevaa päätöksentekoa tulisi delegoida alemmille tasoille. Eduskunnan liikennepoliittisen päätöksenteon tuloksena tulisi olla eri liikennemuotojen työnjako ja yhteensovittaminen maankäytön kehitykseen sekä niille ohjattavien resurssien pitkän tähtäyksen allokointi. Operatiivisen suunnittelun pohjaksi tulisi laatia pitkän tähtäyksen (10-15 vuoden) toteutusohjelmia. Lopuksi on vielä syytä palauttaa mieliin selvityksen lähtökohta. Esimerkiksi Kehä I:llä kustannusarvio ylittyi urakkakilpailussa noin 60 prosentilla. On aivan luonnollista, ettei ministeri voinut katsoa tätä sivusta, vaan halusi selvittää asiaa syvemmin. Pitkäjänteisen liikennepolitiikan kynnyksellä päättäjien vaatimukset asiantuntijatyön luotettavuutta kohtaan korostuvatkin entisestään. Luotettavat kustannusarviot ja väylähankkeiden investointiselvitykset ovat edellytyksenä hallituskausien yli ulottuville resurssien määrityksille ja väyläohjelmille. Ympäristöystävällisempiä tunnelirataverkostoja Lemminkäinen Infra Oy:n tunneliverkostot junaliikenteelle eivät aiheuta melua tai saastuta ympäristöä. Teksti: Juhani Nurmi Myös Ruotsiin etabloitunut Lemminkäinen Infra tekee parhaillaan Ruotsin itärannikolla yhteensä yli 100 miljoonan euron suuruista tunnelirakennusurakkaa. Uudet liikennetunnelit rakennetaan Härnosandin ja Vedan väliselle uudelle rataosuudelle, joka on osa Pohjanlahden rannikolla kulkevaa 100 vuotta vanhaa Ådalsbanan-rataa. Sijainti lähellä teollisuutta - Ruotsalaiset asiakkaamme hakevat uusilla tunnelirataverkostoilla nopeampaa liikkumista sekä ympäristöystävällisempää näkökulmaa. Uudet tunneliverkostot sijaitsevat myös aivan kaupan kannalta tärkeän paperi- ja selluteollisuuden läheisyydessä, Lemminkäinen Infran aluejohtaja Kari J. Korhonen selittää. - Ruotsalaisten käyttämillä X2000- sähköjunilla päästään jopa yli 200 kilometrin tuntinopeuksiin. Tunneliverkoston ansiosta maaston korkeuserot voidaan tasata helpommin, eikä tunnelirataosuuksilla ole energiaa vaativia jyrkkiä nousuja, laskuja tai kaarteita. Parantunutta raideliikennettä Kroksbergin tunneli on toinen Lemminkäinen Infran urakkakohde Ådalsbanan-radalla. Tammikuussa 2007 yhtiö aloitti viereisen Bjässholmenin tunnelin rakennustyöt. Uudelle 21 kilometrin mittaiselle rataosuudelle tulee kaikkiaan kuusi tunnelia, joiden päätunneleiden pituus on yhteismitaltaan 11 kilometriä. Ådalsbanan liittyy Botniabanan-rataan, johon Lemcon Oy on viime vuosina urakoinut useita tunneleita. - Uusi linjaus yhdessä lähes valmiin Botniabanan kanssa parantaa raideliikennettä olennaisesti Uumajan ja Sundvallin välillä. Olemme parantaneet myös rataa Sundvallista Tukholmaan. Tekemämme Söderhamn liikennetunneli on tällä hetkellä Ruotsin pisin lajissaan, Korhonen sanoo. Tunnelirata haastaa lentoliikenteen Uudet rautatietunnelit parantavat ympäristöystävällisyyttä, koska ne on louhittu syvälle kallioperään ilman betonirakenteita. Korhosen mukaan tunnelien rakentaminen ei laske pohjavettä, eikä aloituksen jälkeen louhinnasta koidu merkittäviä meluhaittoja. Myöskään riistaeläinten kulku maan pinnalla ei häiriinny, ja metsät voivat kasvaa rauhassa. - Tunnelien myötä yleinen rekkaliikenne tulee vähenemään, koska raskaat kuljetukset tulevat siirtymään yhä laajemmalta osin uusille tunnelirataosuuksille. Näin ollen uskon, että raideliikenne pystyy kilpailemaan tulevaisuudessa yhä paremmin lentoliikenteen kanssa. Emme ole saaneet näitä viimeisiä tunnelirataurakoita Ruotsissa pelkästään urakkatarjouksien hinnan vuoksi, vaan koska meillä on naapurimaassa hyvä maine, organisaatio ja meihin luotetaan, Korhonen sanoo.

11 ILMOITUSLIITE INFRASTRUKTUURI 11 KUVA: LEMMINKÄINEN INFRA OY Baltian liikenneinfra kehittyy vauhdilla Lemminkäinen on mukana kehittämässä Baltian tieinfrastruktuuria. Teiden ylläpito Liettuassa ja Latviassa on suhteessa jopa parempaa kuin Suomessa. Teksti: Juhani Nurmi Lemminkäinen Infra Oy:n päällystystoiminnan johtaja Henrik Eklund kummastelee, miten Baltiassa satsataan liikenneinfraan paljon enemmän kuin Suomessa. - Suomessa tiemäärärahat suhteessa liikennesuoritteeseen ovat vähentyneet säännöllisesti alkaen vuodesta 1991 aina tähän päivään asti. Vaikka autoveromme ovatkin jatkuvasti kasvaneet - tänä vuonna valtion tulot tieliikenteestä ovat 6,5 miljardia euroa - silti verotuloja ohjataan yhä niukemmin teiden kunnossapitoon. Liikennepoliittisesti tämä on huolestuttava trendi. Tieverkoston rapistuminen on aikapommi toon, Eklundin mielestä valtion olisi ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin. Tiehallinto on arvioinut, että 3400 km päällystetystä tieverkostosta on joko huonossa tai erittäin huonossa kunnossa. Vuonna 2011 saman ennusteen arvellaan olevan jo peräti 4000 km koko maassa. - Tieverkostomme perusteellinen kunnostushanke vaatisi satoja miljoonia euroja. Toisaalta jos emme reagoi ajoissa, meitä odottaa aikapommi. Maassamme on useita tieyhteyksiä, jotka vaatisivat akuutteja parannuksia. Nyt tuntuu siltä, että näitä korjaushankkeita siirretään jatkuvasti tulevaisuuteen. Ainoana pohjoismaalaisena Baltiassa Eklundin mukaan Baltiassa tilanne on päinvastainen. - Liettuassa ja Latviassa tiestön ylläpitoon ohja- Koska Suomen tieverkosto on rapistumassa yhä kehnompaan kuntaan runsaasti varoja bensa- ja polttoaineveroista. Vuodesta 2001 lähtien Liettuassa ja Latviassa on ollut nähtävissä selvää kasvua tieinfrastuktuurin alueella, mikä helpotti suuresti siirtymistämme sikäläisille markkinoille. Lemminkäinen on Liettuassa ja Latviassa toistaiseksi ainoa pohjoismainen yritys, joka kehittää sikäläistä liikenneinfraa. - Olemme olleet siellä jo 10 vuotta, vaikka alku olikin kivinen. Kohtasimme erilaisia logistiikkaongelmia sekä materiaalipulaa. Baltiassahan ei esiinny lainkaan graniittia kuten meillä, vaan siellä ollaan paljolti tuontikiven varassa. Tieinfra edistää kansantaloutta Lemminkäisen Baltian tytäryrityksissä toimii paikallisväestöstä koostuva johto ja organisaatio. EU-rahotteiset tieverkostoprojektit ovat Baltiassa tärkeässä roolissa ajatellen henkilö- ja rekkaliikenteen sujuvaa läpikulkua Manner-Eurooppaan ja Venäjälle. Henrik Eklund tähdentää, että tieinfran kehittämistä pidetään Baltiassa erittäin tärkeänä asiana kansantalouden kannalta. - Uskon, että paikallisten on helpompi suhtautua myönteisesti toimintaamme Baltiassa, jos mukana on enemmän heikäläisiä. Saamme paikallisilta myös korvaamattomia kontakteja ja vahvaa paikallisosaamista.

12 12 INFRASTRUKTUURI ILMOITUSLIITE Tienrakentaminenkaan ei ole enää pelkästään tienrakentamista. Esimerkiksi Haarapajun vihersillan muotin rakentaminen vaati paljon perinteistä timpurin ammattitaitoa. Nykyaikaisen infrastruktuurirakentajan ammattitaito mitataan monilla alueilla: timpurin töiden lisäksi on hallittava maa- ja vesirakentaminen, betoni- ja teräsrakentaminen sekä tietysti asfaltointi. Omasta puolestamme voimme lisätä vielä teollisuusrakentamisen osaamisen. Rakennamme turvallisempaa ja sujuvampaa liikkumista, toimivampaa arkea. Voimme olla myös hankkeen rahoittaja ja palvelun tuottaja. Olemme vaikuttava toimija kaikilla toimialoillamme. Se velvoittaa meitä aktiiviseen rooliin ympäristörakentamisen edelläkävijänä. Meillä on vastuu ympäristöstä jota rakennamme. Esimerkiksi E18-tiellä on liito-oravien ylityskohtiin istutettu pylväshaapoja tien keskikaistalle turvallisen tien ylityksen varmistamiseksi. Turhaan ei E18 -moottoritien Muurla-Lohja välin työmaata ole nimitetty maailman nopeimmaksi. Pari vuotta siellä on tehty tiukasti töitä, ja vielä on jäljellä vajaa vuosi ennen kuin urakkaan kuuluvat 51 km uutta moottoritietä, 7 moottoritietunnelia, 8 eritasoliittymää ja 75 siltaa ovat valmiina liikenteelle. Sen jälkeen Lohjan ja Turun välinen osuus taittuukin nopeammin, mutta ennen kaikkea turvallisemmin. Väylärakentaminen Siltarakentaminen Kalliorakentaminen Pohjarakentaminen Teollisuusrakentaminen Projektikehitys

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen

Vuorimiespäivät Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen Infra-alan merkitys Vuorimiespäivät 28.3.2008 Pitkäjänteisyyttä infrarakentamiseen TKL Timo Kohtamäki Toimitusjohtaja, Lemminkäinen Infra Oy Hallituksen puheenjohtaja, Infra ry 1 Infra-alan merkitys Tiesitkö,

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti

E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA. Jussi Pitkälahti E18- TURVALLINEN MOOTTORITIE, VOIKO TIE OLLA JOTAIN MUUTA 14.2.2013 E18 Turvallinen ja sujuva tie KOLOKO Hankkeen ansiosta liikenneturvallisuus paranee huomattavasti. Vuosittaiset henkilövahinko-onnettomuudet

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 30.11.2016 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Hankkeen esittelyvideo, n. 8 min Tilannekatsaus ja tulevat työt, Liikennevirasto Lahden kaupungin kuulumiset

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (6) 27 Automaattimetron tilannekatsaus päätti panna asian pöydälle. toimitusjohtaja Matti Lahdenranta Matti Lahdenranta, toimitusjohtaja, puhelin: 310 35091 matti.lahdenranta(a)hel.fi

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014

PISARARATA. Sisältö. Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 PISARARATA 22.10.2014 Jussi Lindberg projektipäällikkö Sisältö Yhteystiedot Mikä on Pisararata Asemat ja tunnelireitti Erityispiirteitä Hankkeen vaiheet 22.10.2014 2 2 Yhteystiedot Liikennevirasto Projektipäällikkö

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Opinnäytetyö: KUNTAINFRAN PALVELUIDEN ORGANISOITUMISTAVAT Vaihtoehtojen edut ja haitat Sisältö Esipuhe Toimintaympäristö Tuotannon organisoituminen Organisoitumistapojen

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia

LÄNNEN RAIL SYSTEMS. Lännen - Rataympäristön monitoimikone. Luo mahdollisuuksia Luo mahdollisuuksia LÄNNEN RAIL SYSTEMS HYVIN LIIKKUVA LÄNNEN RAIL MONITOIMIKONE ON TUOTTAVA, TURVALLINEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN SÄHKÖRATARAKENTAMISESSA JA RATAYMPÄRISTÖN KUNNOSSAPIDOSSA Lännen - Rataympäristön

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot