YHTEYSTIEDOT. Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet. Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 2010 9.9.2010 YHTEYSTIEDOT. Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet. Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia"

Transkriptio

1 Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet Hallitus aikoo muuttaa energiaverotusta niin, että ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttö tulee kalliimmaksi kuin uusiutuvien. Suomen Kiinteistöliiton mukaan on oikein, että hiilidioksidipäästöt ja energiasisältö määräävät veron suuruuden. Sitä vastoin uudistuksen kustannusten kaivaminen suomalaisten kotitalouksien lompakosta on kestämätöntä. Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia Isännöintiyritykset ovat ottaneet uuden ISAauktorisoinnin vastaan huomattavasti arvioitua vilkkaammin. Myös valtakunnalliset isännöintiyritykset ovat tulleet mukaan ISAjärjestelmään. Isännöintiyritys voi saada ISAauktorisoinnin toimintansa laadun ja luotettavuuden perusteella. YHTEYSTIEDOT Liity Kiinteistöliiton ryhmään Facebookissa Kiinteistöliiton Facebook -ryhmään voi vapaasti liittyä kuka tahansa kiinnostunut ihminen. Facebookin käyttäjä voi hakea ryhmän nimellä Kiinteistöliitto - kotisi asialla. Liity Kiinteistöliitto -ryhmään Facebookissa:

2 Sisältö Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Suomen Talokeskus Oy osti Agenteq Solutions Oy:n koko osakekannan... 3 Liity Kiinteistöliiton ryhmään Facebookissa... 3 Pohjois-Suomen Talokeskus Oy aloitti toiminnan Oulussa... 3 Ajankohtaista... 4 Keijo Kaivannosta opetusneuvos... 4 NIB-lainaa kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiaremontteihin... 4 Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia... 4 Suurin osa suomalaisista valmis maksamaan energiatehokkuudesta... 5 Kauppalehti: Kaupungit eivät voi kieltää maalämpöä kaukolämpöalueella... 5 If hyväksyi NewLinerin putkisaneerausmenetelmät... 5 Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALAn toiminnanjohtajaksi... 6 Suomi jäämässä jälkeen paloturvallisuudessa... 6 AKHAn uudistuneet nettisivut avattu... 6 Miten kiinteistövakuutus korvaa myrskyvahinkoja?... 6 Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta saatava erityislainsäädännön piiriin... 7 Energiayhtiöt: sähkölinjat maan alle... 7 ARA-tuotantoa alkanut asuntoa... 7 Vaikuttaminen... 8 Korkojen verovähennysoikeus asunnon energiatehokkuuden perusteella... 8 Kiinteistöliitto: Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet... 8 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi kutsui toimittajat vieraakseen... 9 Lakiasiat... 9 Pysäköinninvalvonnan uudistaminen sai kannatusta... 9 Asunto-osakeyhtiölaki muuttui jo ennen voimaantuloaan VM asetti tuetun asuntokannan käyttöä koskevan työryhmän EU arvioi asuntovuokrauksen verohelpotukset uusiksi Tutkimus ja kehitys...11 Julkisivukorjausten vaihtoehdot kartoitettiin KIMU-projektissa Ilmanvaihtojärjestelmien uudistamiseen monia hyviä ratkaisujal Markkina ja suhdanteet...12 Vuokra-asuntoja rakennetaan enemmän kuin koskaan 2000-luvulla Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 1,2 % Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu 2,7 % vuodessa Talous ja verot...13 Kunnat keräävät 200 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa vuodelta

3 UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Suomen Talokeskus Oy osti Agenteq Solutions Oy:n koko osakekannan Suomen Talokeskus Oy ostaa Agenteq Solutions Oy:n koko osakekannan Agenteq Consulting Oy:ltä. Kauppa on jatkoa vuonna 2007 toteutetulle Suomen Talokeskus Oy:n ohjelmistoliiketoiminnan ja Agenteq Consulting Oy:n sovellustuotannon yhdistämiselle ja siihen liittyneille omistusjärjestelyille. Konsernin muodostavat emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy ja sen nyt kokonaan omistama Agenteq Solutions Oy. Konsernin liikevaihto on noin 17,5 milj. euroa ja henkilömäärä noin 145. Agenteq Solutions Oy jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä ja sen toimitusjohtajana jatkaa Karri Virtanen. Kaupalla ei ole henkilöstövaikutuksia. Agenteq Solutions Oy on vuonna 1999 perustettu salolainen yritys ja Suomen johtava kiinteistötietojärjestelmien toimittaja. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2009 noin 5,2 miljoonaa euroa. Yhtiö työllistää 46 henkilöä, joista Salossa työskentelee 30. Yhtiö tuottaa, myy ja vuokraa kiinteistönpidon sovelluksia ja kiinteistöalan tiedonhallinnan palveluita. Lisäksi yhtiö toimittaa toiminnanohjausratkaisuja sekä monipuolisia sähköisen viestinnän palveluja. Yhtiön tunnetuimpia tuotteita ovat kiinteistöjen hallinnan, isännöinnin ja kunnossapidon järjestelmä Tampuuri sekä julkaisujärjestelmä Latomo. Lisätietoja: Suomen Talokeskus Oy, toimitusjohtaja Jani Saarinen, p , asiakkuusjohtaja Peter Ström, p Agenteq Solutions Oy, toimitusjohtaja Karri Virtanen, p Liity Kiinteistöliiton ryhmään Facebookissa Kiinteistöliiton Facebook-ryhmään voi vapaasti liittyä kuka tahansa kiinnostunut ihminen. Facebookin käyttäjä voi hakea ryhmän nimellä Kiinteistöliitto - kotisi asialla. Liity Kiinteistöliitto -ryhmään Facebookissa: Kiinteistöliitto -ryhmän jäsenet saavat ajankohtaista tietoa taloyhtiöiden toimintaan liittyen, infoa tapahtumista sekä mahdollisuuden vuorovaikutukseen Kiinteistöliiton kanssa Facebookia käyttäen. Ryhmässä ei anneta varsinaista neuvontapalvelua. Keskustelua taloyhtiöiden toiminnasta ja ajankohtaisista asioista sekä viestejä näistä asioista ryhmä tarjoaa. Facebook on internetissä toimiva yhteisöpalvelu, jossa on mahdollista verkostoitua muiden käyttäjien kanssa sekä liittyä erilaisiin yhteisöihin. Pohjois-Suomen Talokeskus Oy aloitti toiminnan Oulussa Oulun läänin Kiinteistöyhdistys on perustanut uuden yhtiön, Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:n. Yrityksen toimialana on kiinteistöalaan liittyvä palvelutoiminta ja toimialueena aluksi Oulun seutukunta. Yrityksen liikeidea perustuu pitkälle uuden asunto-osakeyhtiölain tuomiin uusiin tehtäviin. Tavoitteena on tuottaa kiinteistöille ja sen asukkaille lisäarvoa tarjoamalla juuri heidän tarvitsemiaan palveluja. Yritys haluaa olla myös suunnannäyttäjänä muille alan yrityksille. Pohjois-Suomen Talokeskus Oy:n tyypillisiä tehtäviä tulevat olemaan uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämät korjausselvitykset ja tarkastukset, huoltokirjojen laatimiset, korjaustöiden suunnittelu ja valvontatehtävät. Paikkansa markkinoilta Pohjois-Suomen Talokeskus Oy tulee hakemaan käyttäjien omana yrityksenä, ylivoimaisena osaajana ja puolueettomana asiantuntijana. Yhtiön omistus Yrityksen oma pääoma on euroa. Yhdistyksen omistusosuus on 51 %. Yhtiön osakkeenomistajiksi lisäksi kutsuttiin muita kiinteistöalalla toimivia, tunnettuja henkilöitä. Laajemman omistajakunnan kautta yritys saa alkupääoman lisäksi tarvittavaa tieto-taitoa yrityksen kehittämiseen. 3

4 Toimitusjohtajana alkuvaiheessa toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Luoto ja hallituksen puheenjohtajana Aaro Paakkola, joka on myös yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Yhdistys ja Pohjois-Suomen Talokeskus muuttavat uusiin tiloihin Yhdistys on hankkinut omistukseensa Oulun keskustasta, osoite Kirkkokatu 53, uudet toimitilat. Ne käsittävät katutason liiketilaa 109 m2 sekä kellaritilaa 98 m2. Kellaritilat kunnostetaan sosiaali- ja koulutustiloiksi. Uusiin tiloihin muuttavat sekä Kiinteistöyhdistys että Pohjois-Suomen Talokeskus Oy. AJANKOHTAISTA Keijo Kaivannosta opetusneuvos Tasavallan presidentti on myöntänyt Keijo Kaivannolle Opetusneuvoksen arvonimen. Varatuomari, VTM Keijo Kaivanto toimii Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen toimitusjohtajana, Kiinteistöalan Koulutussäätiön rehtorina ja asiamiehenä sekä useissa alan luottamustehtävissä. Kiinteistöneuvoksen arvonimen sai toimitusjohtaja, taloustieteiden maisteri Reijo Savolainen. Savolainen on Kruunuasunnot Oy:n toimitusjohtaja. Presidentti myönsi ministerin arvonimen ent. hallitusneuvos, oikeustieteen lisensiaatti, VT Lauri Tarastille ja talousneuvoksen arvonimen varatoimitusjohtaja, yo-merkonomi Markku Orellille. Orell on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen hallituksen jäsen. NIB-lainaa kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiaremontteihin Pohjoismaiden Investointipankki NIB on myöntänyt Suomen Hypoteekkiyhdistykselle 12 miljoonan euron lainan kotitalouksien ja asuntoosakeyhtiöiden energiatehokkuusprojekteihin. Lainaa voi saada mm. maa- ja ilmalämpöpumppujen hankintaan, lämmitysmuodon vaihtoon sekä tuuli- ja aurinkoenergian käyttöönottoon. Asumiselle asetetaan yhä suurempia ympäristövaatimuksia. NIBin kanssa toteutettava lainaohjelma mahdollistaa erilaisten asumisen rahoituspalvelujen tarjoamisen suomalaisille kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja, Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha. Lainaa ovat hakeneet sekä yksityiset että taloyhtiöt energiatehokkuuden parantamiseen tähtääviin hankkeisiin. Lisäksi Hypo on lainoittanut uudishankkeita. Lainaa on edelleen jäljellä, mutta Hypoteekkiyhdistys neuvottelee jo lisärahoituksesta NIB:n kanssa. Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia Isännöintiyritykset ovat ottaneet uuden ISAauktorisoinnin vastaan huomattavasti arvioitua vilkkaammin. Myös valtakunnalliset isännöintiyritykset ovat tulleet mukaan ISAjärjestelmään. Isännöintiyritys voi saada ISAauktorisoinnin toimintansa laadun ja luotettavuuden perusteella. Auktorisoidut isännöintipalvelut ovat entistä useamman taloyhtiön ulottuvilla. Vuoden 2010 aikana ISA- toimipaikkojen määrä kasvaa 50 prosenttia. Nyt ISA on valtakunnallisesti kattava. Auditointia odottaa parhaillaan kymmeniä isännöintiyrityksiä. ISA-auktorisointi uudistui tänä vuonna, jolloin auditoinnit siirtyivät ulkopuoliselle, riippumattomalle Det Norske Veritas -sertifiointiyritykselle. Auktorisoinnin voi uudessa järjestelmässä saada vain isännöintiyritys. Aiemmin myönnetyt henkilöauktorisoinnit ovat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Isännöinnin Auktorisointi ISA tulee panostamaan merkittävästi markkinointiin ja toiminnan kehittämiseen. ISAa tehdään tunnetuksi erityisesti isännöintipalveluita ostavien taloyhtiöiden hallituksille. ISA-auktorisointi on isännöintiyritykselle merkittävä kilpailutekijä ja esimerkiksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. Ammattimaista isännöintiä tarvitsee Suomessa noin asuntoosakeyhtiötä. ISAn perustivat vuonna 1989 Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto. Lisätietoja: Isännöinnin Auktorisointi ISA: ISAn hallituksen puheenjohtaja Jari Porthén,, puh asiamies Jarmo Asikainen,, puh. (09)

5 Suurin osa suomalaisista valmis maksamaan energiatehokkuudesta Suomalainen on valmis maksamaan energiatehokkaasti rakennetusta talosta. Lähes 85 prosenttia talon rakentamista suunnittelevista olisi valmis maksamaan lisähintaa talonsa energiatehokkuuden parantamisesta. Valtaosa olisi valmis maksamaan enintään euroa, mutta pieni osa jopa yli euroa. Asiaa selvitettiin Kuopion asuntomessuilla tehdyssä Tekesin ja Motivan kyselyssä. Vastaajien omissa energiatehokkuuden parantamisen suunnitelmissa siinsivät yleisimmin ilmalämpöpumppu (45 prosenttia) ja lämmitysjärjestelmän kunnostaminen tai vaihtaminen (32 prosenttia). Oman talon parantamisessa valtaosa eli 74 prosenttia vähentäisi kokonaisenergiankulutusta. Lähes puolet haluaisi myös hyödyntää enemmän uusiutuvaa energiaa. Sen sijaan veden kulutusta olisi valmis alentamaan vain 24 prosenttia vastaajista. Kodin lämmitystapaa valitessa tärkeimmäksi kriteeriksi nousivat edulliset käyttökustannukset. Lähes puolelle helppokäyttöisyys oli olennainen kriteeri. Uusiutuvan energian käyttö oli tärkeää 40 prosentille vastaajista. Vaikka energiatehokkuus kiinnostaa, tiedonsaanti koetaan kuitenkin hankalaksi. Energiatehokkaan rakentamisen esteenä pidettiin yleisimmin sitä, että tietoa ei saa helposti yhdestä paikasta. Toisaalta vastaajat kokivat, että myöskään suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla ei ole tarpeeksi tietoa. Lisäksi saatavilla olevia tietoja pidetään ristiriitaisina tai epäluotettavina. Vain 22 prosenttia vastaajista arveli matalaenergiarakentamisen esteeksi sen hinnan. Kauppalehti: Kaupungit eivät voi kieltää maalämpöä kaukolämpöalueella Kaupungit eivät voi kieltää maalämmön rakentamista kaukolämpöalueella. Lakipykälien mukaan kunta voi asemakaavassaan määritellä, että tietyillä alueilla uuden rakennuksen pitää liittyä kaukolämpöverkkoon, kertoo Kauppalehti. Ympäristöministeriön mukaan määräystä ei kuitenkaan tarvitse soveltaa, jos uuden rakennuksen ominaislämpöhäviö on normitasoa pienempi ja lämmitysjärjestelmä perustuu vähäpäästöisiin uusiutuviin energialähteisiin. "Kaukolämpöalueelle voi tehdä maalämpö-, pelletti- tai aurinkoenergialla lämpiävän talon, kunhan se on riittävän energiatehokas", vahvistaa ympäristöministeriön hallitussihteeri Kirsi Martinkauppi. Helsingin kiinteistöviraston virkamiesryhmä esitti hiljattain raportissaan, että lämpökaivojen rakentaminen pitäisi kieltää kaukolämpöverkon alueella. Taustalla on muun muassa huoli kaukolämmön käytön vähenemisestä. Energiavero uhkaa nostaa rajusti kaukolämmön hintaa. Näin maalämmöstä voi tulla kilpaileva vaihtoehto. Helsingin kaupungille on energiatuloilla iso merkitys. Martinkaupin mukaan myös vanhan rakennuksen lämmitystapa kaukolämpöalueella voidaan vaihtaa maalämpöön. "Maalämpöä käsitellään kunnissa hyvin kirjavasti. Jotkut vaativat maalämpökaivon poraamiselle rakennusluvan ja osa toimenpideluvan. Joillekin kunnille riittää pelkkä ilmoitus, toiset eivät vaadi sitäkään." "Meillä on valmisteilla pykälämuutos, jossa lämpökaivon poraamiselle vaadittaisiin toimenpidelupa. Tällöin tiedettäisiin, missä niitä lämpökaivoja on", Martinkauppi sanoo. If hyväksyi NewLinerin putkisaneerausmenetelmät If on hyväksynyt NewLinerin ruiskuvalu- ja sukitusmenetelmällä toteutetut viemärisaneeraukset kiinteistövakuutuksen piiriin. Moderneilla saneerausmenetelmillä tehtävät viemärisaneeraukset kuuluvat nyt kevyemmän ikävähennyslaskennan piiriin. Kevennetty ikävähennyskäytäntö on If:llä voimassa vain erikseen hyväksyttyjen yritysten tekemissä viemärisaneerauksissa. Jos saneerattu putki vuotaa tai tulvii tukkeutumisen takia, vuodon ikävähennystä laskettaessa putken iästä vähennetään 25 vuotta. Korjaustyön ja ensimmäisen käyttövuoden aikaisen vahingon korvaa saneerauksen tehnyt yritys. NewLinerin tuote- ja palveluvalikoimasta voidaan valita joko ruiskuvalu- tai sukitusmenetelmä. Kummallakin tekniikalla saadaan aikaan uudet putket, joiden kestoikä on verrattavissa perinteisesti rakennettuihin putkiin. NewLinerin putkiremontissa vanhojen putkien sisään ruiskuvaletaan tai sukitetaan kestävä, itsekantava putki. Käytettävä tekniikka valitaan putkien sijainnin ja ominaisuuksien mukaan. 5

6 Yhteistä saneeraustavoille on se, että putket kunnostetaan rikkomatta vanhoja rakenteita. Vanhoja putkia käytetään muotteina ja uudet putket valetaan tai sukitetaan niiden sisälle. Seiniä ja lattioita ei tarvitse piikata, putkia ei tarvitse purkaa eikä katu- ja piha-alueita kaivaa auki. Esimerkiksi yhden huoneiston putkien uusiminen ruiskuvalutekniikalla vie aikaa vain yhden työpäivän. NewLiner antaa tuotteille materiaali- ja valmistusvirheen huoltotakuun kymmeneksi vuodeksi alan tavanomaisen takuun ollessa kaksi vuotta. NewLiner Oy on putkien saneeraukseen erikoistunut yritys, joka perustettiin vuonna Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALAn toiminnanjohtajaksi Rakentamisen Laatu RALA ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on nimitetty DI, KTM Tuula Råman. Hän aloittaa tehtävässä Råmanilla on vankka kokemus rakennustuoteteollisuudesta. Hän siirtyy RALAan Suomen suurimpiin kaapelinvalmistajiin kuuluvan Reka Kaapeli Oy:n palveluksesta, jossa hän on toiminut tuotantojohtajana. Aikaisemmin Råman on työskennellyt mm. Lafarge Roofing Oy:ssä ja VTT:llä. Suomi jäämässä jälkeen paloturvallisuudessa Automaattiset sammutuslaitteistot eli sprinklerit ovat tehokkain keino ehkäistä palokuolemia ja myös tulipalojen aiheuttamia materiaalisia vahinkoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on jäämässä jälkeen Norjasta ja Ruotsista paloturvallisuuden kehittämisessä, vaikka Suomessa palokuolemat ovat selkeästi suurempi ongelma kuin naapurimaissa. Suomessa on kuollut tulipaloissa heinäkuun loppuun mennessä 44 ihmistä. Norjassa tuli heinäkuun alussa voimaan säädös, jonka mukaan kaikissa yli kolmikerroksisissa asuintaloissa, joissa on hissi, täytyy olla automaattinen sammutuslaitteisto. Myös Ruotsissa uudistetaan rakennusten paloturvallisuusmääräyksiä, jotka edellyttävät sammutuslaitteistoja. Ruotsissa kaavaillaan sprinklereiden vaatimista kaikkiin erityisryhmien asuntoihin ja hoitolaitoksiin. Kysymys on erityisen polttava, koska palokuolemien määrä on meillä selkeästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Sprinklerit estävät palokuolemat tehokkaasti. Lämpötila ja lämpösäteilyn intensiteetti eivät nouse palavassa tilassa ihmiselle sietämättömiksi, ja happipitoisuus ei laske huonetilassa. Sprinkleri ehkäisee tehokkaasti myös haitallisten kaasujen syntymistä paloissa. AKHAn uudistuneet nettisivut avattu Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat ry AKHAn uusituilta sivuilta löydät entistä helpommin tietoa AKHAn tarjoamista palveluista. AKHA ylläpitää asiantuntijarekisteriä hallitustyöskentelyn ammattilaisista, joita se välittää avustamaan asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallituksia sekä tarvittaessa osallistumaan hallitustyöskentelyyn. Lue lisää: Miten kiinteistövakuutus korvaa myrskyvahinkoja? Taloyhtiötä kohtaava myrskyvahinko on pääsääntöisesti korvattava kiinteistövakuutuksen omaisuusosasta, kunhan vain vakuutusehtojen määrittelemät tuulennopeudet ylittyvät. Vakuutusyhtiöiden ehdoissa on eroja ja tuulilukemien rajat vaihtelevat välillä m/s. Kannattaa myös huomioida, että osa vakuutusyhtiöistä vaatii lukemaksi tuulen keskinopeuden. Ehdoissa on eroja myös sen suhteen korvataanko ja millä edellytyksin esimerkiksi puustoa, kasvustoa, ikkunoita jne. Raivauskulujen korvaamisessa on myös vakuutusyhtiökohtaisia eroja. Yleisesti voidaan kuitenkin sanoa, että mikäli myrsky on vaurioittanut puuta niin, että kiinteistöä uhkaa välitön vahinko (esim. myrsky kallistanut puun rakennusta kohti), voidaan puun poistaminen korvata vakuutuksesta vahingontorjuntakuluna. Kun myrskyvahinkoilmoituksia tulee kerralla paljon, niin vakuutusyhtiöt eivät ehdi tarkastaa kuin kaikkein suurimmat vahingot. Vahinkopaikasta ja mahdollisesta kaatuneesta puusta kannattaakin varmuuden vuoksi ottaa kuvia ennen kuin aloittaa raivaamisen. 6

7 Myrsky kaataa taloyhtiön puun auton päälle - kuka korvaa? Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että taloyhtiö ei ole vastuussa myrskyn aiheuttamista vaurioista. Mikäli kuitenkin puun kaatumiseen liittyy taloyhtiön puolelta tuottamusta eli huolimattomuutta tai laiminlyöntiä (esim. puu on ulkoapäin katsottuna lahon näköinen, mutta asialle ei ole tehty mitään), niin taloyhtiö saattaa olla korvausvelvollinen ja tällöin voidaan käyttää taloyhtiön vastuuvakuutusta. Taloyhtiön ei kuitenkaan kannata maksaa korvauksia vahingonkärsineelle etukäteen ennen vastuuvakuutusyhtiön päätöstä. Mikäli kiinteistövakuutusyhtiö katsoo, että taloyhtiö ei ole voimassa olevan oikeuden mukaan vastuussa vahingosta, niin kiinteistön vastuuvakuutus ei vahinkoa maksa, jolloin auton omistajan tulee kääntyä oman autovakuutuksen puoleen. Kaskovakuutus on vapaaehtoinen, joten sen puuttuessa vahinko jää auton omistajan itsensä maksettavaksi. Lähde: Colemont Finland Oy:n vahinkotiimi Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta saatava erityislainsäädännön piiriin Asuntokaupan kuntotarkastuksissa vallitsee tällä hetkellä tilanne, jossa tarkastuksen tekijät tuottavat vaihtelevaa laatua eikä ole varmaa, että asuntokaupan asiakas saisi sellaista palvelua kuin hänelle kuuluisi. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) mielestä kuntotarkastustoiminta tulisi saattaa välityssektorin tavoin erityislainsäädännön piiriin. Kuntotarkastajille tulisi asettaa nimenomaiset pätevyysvaatimukset sekä pakollinen vastuuvakuutus. Kuntotarkastustoiminta ei keskusliiton mielestä läheskään aina täytä Suomessa asiakaslähtöisen ja ammattimaisen toiminnan vaatimuksia. KVKL:n piirissä tämä epäkohta on havaittu ja siitä on viestitetty aina ministeritasolle saakka. "Lainsäädäntö, koulutus, asiaan kuuluvat pakolliset auditoinnit ja riittävät valvontaresurssit ovat lääkkeitä, joiden avulla sektorille saadaan kaivattua ryhtiä. Niiden hankkimiseksi on ponnisteltava", paaluttaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila. Energiayhtiöt: sähkölinjat maan alle Energiayhtiö Vattenfall esittää, että kaikki sähköjohdot kaivettaisiin Suomessa mahdollisimman pian maan alle. Ainakin Fortum kannattaa ajatusta. Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kostiainen toivoo, että eduskunta vaatisi energiayhtiöitä siirtämään sähköjohdot säävarmaan maakaapeliin nykyistä nopeammin. Nykymenolla kaapelointi valmistuisi vasta noin Kostiainen ei kaipaa valtiota tukemaan kaapelointia. Miljardien eurojen kustannukset eivät Kostiaisen mukaan vaikuttaisi pitkälle ajalle jaettuna suuresti kuluttajan sähkölaskuun. Vattenfall on jo aloittanut oman siirtymisensä maakaapeleihin. Tähän asti useimmat sähköntoimittajat ovat pitäneet maakaapeleita kalliina kaukaisen tulevaisuuden hankkeena. Syynä mielenmuutokseen ovat kesän myrskytuhot, joista on aiheutunut yksin Vattenfallille jo seitsemän miljoonan euron tappiot. Vattenfall on Suomen sähkömarkkinoiden kakkonen valtioenemmistöisen Fortumin jälkeen. ARA-tuotantoa alkanut asuntoa ARA-tuotantoa on alkanut elokuun puoliväliin mennessä asuntoa. Lainavarausten perusteella koko vuoden osalta tuotannon arvioidaan olevan asuntoa. Tuotannossa on painottunut eritysryhmien vuokraasunnot, joita on aloitettu asuntoa. Normaalia vuokra-asuntotuotantoa ja asumisoikeusasuntotuotantoa on aloitettu noin puolet vähemmän kuin viime vuonna. Noin 45 % asunnoista sijaitsee Helsingin seudulla. Välimallin korkotukihankkeita on käynnistynyt reilut asuntoa. Valtuuden arvioidaan riittävän noin asuntoon. Hakemuksia hankkeisiin on kuitenkin tullut asunnon osalta. Haetuista kohteista pääosa sijaitsee Helsingin seudulla. Pääkaupunkiseudulla hankkeiden kustannustaso on ollut euroa neliöltä: nousua viime vuoteen on 6 %. Muissa kasvukeskuksissa rakentamisen hinta on ollut keskimäärin euroa neliöltä (nousua 3 %). Kuntarahoituksen lisäksi myös pankit ovat rahoittaneet ARA-hankkeita. 7

8 VAIKUTTAMINEN Korkojen verovähennysoikeus asunnon energiatehokkuuden perusteella Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen: Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus voisi määräytyä asunnon energiatehokkuuden perusteella. Valtiosihteeri Raimo Sailas on halunnut nostaa asuntolainakorkojen vähennysoikeuden poistamisen julkiseen keskusteluun. Perusteluna poistamiselle hän väittää, että nykyinen tukijärjestelmä itse asiassa nostattaa vain asuntojen hintoja luvun alun jälkeen, jolloin vähennysoikeutta edellisen kerran merkittävästi leikattiin, asuntojen hinnat ovat usean otteeseen menneet ylös ja alas. Tästä päätellen merkittävin asuntojen hintakehitykseen ja hintojen muutoksiin vaikuttava merkittävä tekijä ei ole ollut vähennysoikeus vaan sopivan ja riittävän asuntotuotannon ja - tarjonnan puute kysyntään nähden. Euroopan keskuspankin selvityksen mukaan asuntolainakorkojen vähennysoikeus oli vuonna 2007 käytössä 11 euroalueen maassa. Vähennysoikeudella on useissa maissa katsottu olevan siinä määrin positiivisia asuntopoliittisia vaikutuksia, että sen säilyttäminen on katsottu järkeväksi. Tämä etujen ja haittojen arviointi tulee tehdä myös Suomessa. Asuntolainan verovähennys on merkittävä, sillä verovähennys koskee Suomessa suoraan 1,2 miljoonaa asuntovelallista. Kun esitetään asuntoon kohdistuvien verokannustimien poistamista, kannattaa pysähtyä huolella - ei vain veroteoreettisesti - arvioimaan saavutettuja tuloksia. Omistusasunnon hankkimiseen liittyneet verotuet ovat kannustaneet suomalaisia perheitä säästämään ja ottamaan vastuun asumisensa omatoimisesta järjestämisestä. Samalla on perheille lainojen takaisinmaksun myötä - eräänlaisena pakkosäästämisenä - kertynyt varallisuutta. Suomen asuntokantaa odottavat merkittävät korjaustarpeet tulevina vuosina. Asuntoja on mm. peruskorjattava vastaamaan ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin että parannettava rakennusten energiatehokkuutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus voisi olla tehokas keino kannustaa kansalaisia toteuttamaan asuntojensa energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Vähennysoikeuden määrää voitaisiin tulevaisuudessa porrastaa vähennysoikeuden kohteena olevan asuinrakennuksen energiatehokkuusluokituksen perusteella. Näin asuntokysyntää voitaisiin suunnata energiatehokkaampiin asuntoihin. Vähennysoikeus tukisi myös korjauksien toteuttamista vanhassa asuntokannassa saatavan verotuen ja asuntojen kohoavan jälleenmyyntiarvon kautta. Samalla valtion suoria avustuksia ja korkotukilainoja asuntojen korjaamiseen voitaisiin poistaa. Lisätietoja: toimitusjohtaja Harri Hiltunen, Suomen Kiinteistöliitto, puh Kiinteistöliitto: Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet Hallitus aikoo muuttaa energiaverotusta niin, että ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttö tulee kalliimmaksi kuin uusiutuvien. Suomen Kiinteistöliiton mukaan on oikein, että hiilidioksidipäästöt ja energiasisältö määräävät veron suuruuden. Sitä vastoin uudistuksen kustannusten kaivaminen suomalaisten kotitalouksien lompakosta on kestämätöntä. Uudistuksen tuotoilla aiotaan paikata työnantajien Kela-maksun poistosta syntynyttä lovea valtion budjetissa. Valtio saa uudistuksella nettomääräisesti lisää verotuloja 719 miljoonaa euroa. Kiinteistöliitto korostaa, että korotukset eivät kohdennu hallituksen toivomalla tavalla, koska peräti kolmannes korotuksista tulee suomalaisten kotitalouksien maksettavaksi. Summa on huomattavasti suurempi kuin kiinteistö- ja vuokraustoimintojen osuus on ollut Kela-maksuista. Uudistuksen tavoitteena on ohjata kansalaiset säästämään energiaa ja käyttämään uusiutuvia energianlähteitä. Tarkoitus on tehdä esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön aiempaa kannattavammaksi. Kiinteistöliiton mukaan on tärkeää huomata, että esitys voi johtaa jopa 20 prosentin hinnankorotuspaineisiin kaukolämpöyhtiöissä, jotka käyttävät maakaasua. Tällainen kaukolämmön hinnannousu voi aiheuttaa asuinkiinteistöissä asiakaspaon kaukolämmöstä, ja siten rapauttaa koko kaukolämpöjärjestelmän perusteita. Kiinteistöliitto korostaa, että ajatus energiaverotuksen uudistuksen toteuttamisesta kertaheitolla vuonna 2011 on merkki huonosti hoidetusta veropolitiikasta. Uudistus voi nostaa energiaveroja jo- 8

9 pa viisinkertaiseksi ja polttoaineiden hintoja jopa 70 prosentilla. Kiinteistöliiton mukaan on välttämätöntä, että energiaverotuksen rakennemuutos toteutetaan vähintään kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa, vuosina Siirtymäaika mahdollistaa taloudellisesti oikeudenmukaisen ja hallitun muutoksen sekä energian käyttäjille että tuottajille. Energiaverouudistuksen periaatteiden mukaista olisi turpeen verottaminen yhdenmukaisin perustein muiden polttoaineiden kanssa. Kiinteistöliitto kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että esityksessä ei ole otettu huomioon uudistuksen vaikutuksia arvonlisäveron tuottoihin. Energiaverojen korotus lisää automaattisesti myös valtion arvonlisäverotuloja. Hallitus päättää uudistuksesta elokuun budjettiriihessä. Lisätietoja: Suomen Kiinteistöliitto, toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh ja tutkimusjohtaja Mauri Marttila, puh Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi kutsui toimittajat vieraakseen KIRAn jo perinteeksi muodostunut mediatapaaminen pidettiin Kiinteistöliitto on ollut mukana yhtenä järjestäjänä alusta alkaen. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumilla on menossa kymmenes toimintavuosi. Iltapäivä aloitettiin kiertämällä Kehäradan työmaita. Kehärata on kaupunkiliikenteen rata, jolla tulee kulkemaan ainoastaan matkustajaliikennettä. Erityistä on muun muassa se, että radalle on laadittu ympäristötaiteen kaava, jonka avulla on voitu varmistaa taideteosten sopivuus valmistuvaan ympäristöön. Yhdyskuntasuunnitteluun tarvitaan uutta näkemystä Kiertoajelun jälkeen Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin edustajat ja toimittajat siirtyivät Pöyryn vieraiksi. Tilaisuudessa perehdyttiin muun muassa Vantaan aluekehitykseen. Kaupunki on muodostunut käytännössä entiselle maaseudulle viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana. Ensi se oli lähinnä asuinkunta, mutta nyt kehitys on edennyt jo siihen pisteeseen, että Vantaalla on enemmän työpaikkoja kuin asukkaita. Yksi syy tähän on se, että viidennes kaupungin alueesta on sellaista lentomelualuetta, jolle ei voi asutusta rakentaa. Kehärata on ollut yksi Vantaan kehittämisstrategian ytimistä ja sitä on valmisteltu jo kohta kahdenkymmenen vuoden ajan. Kehäradan varteen syntyy kaksi merkittävää uutta asuinaluetta: Leinelä ja Marja-Vantaa.Nämä toteutetaan kumppanuusmallilla ja Leinelässä suunnitteluun osallistuu myös kymmenen kuvataiteilijaa. Mediatapaamisen päätti Länsimetro-mallista, johon päästään hyödyntämään ensimmäistä kertaa mallinnusta infrahankkeeseen koko sen elinkaaren ajan. LAKIASIAT Pysäköinninvalvonnan uudistaminen sai kannatusta Oikeusministeriön työryhmän ehdotukset pysäköinninvalvontaa koskevaa lainsäädännön uudistamiseksi ovat saaneet myönteistä palautetta. Valtaosa lausunnonantajista piti työryhmän tavoitteita ja ehdotuksia hyvinä ja kannatti lainsäädännön uudistamista, jotta pysäköintivirheisiin voitaisiin puuttua entistä tehokkaammin. Lausunnon antoi yhteensä 29 tahoa. Työryhmä ehdotti rengaslukon käyttöönottoa, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärän korottamista, kolmea pysäköintivirhemaksua jatkuvasta väärinpysäköinnistä ja muutoksenhakujärjestelmän kehittämistä. Lisäksi työryhmä ehdotti, että yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädettäisiin lailla ja että yksityisellä alueella luvattomasta pysäköinnistä voitaisiin periä valvontamaksu. Lausunnonantajien enemmistön mielestä työryhmän ehdotukset selkeyttävät menettelyä, oikeusturvakeinoja ja yksityistä pysäköinninvalvontaa. Rengaslukkoa pidettiin tehokkaana uutena keinona puuttua pysäköintivirheisiin. Enemmistö lausunnonantajista kannatti myös ehdotusta säätää yksityisestä pysäköinninvalvonnasta laissa. Kriittisesti yksityiseen valvontaan suhtautui viisi lausunnonantajaa. 9

10 Asunto-osakeyhtiölaki muuttui jo ennen voimaantuloaan Tasavallan presidentti on vahvistanut asuntoosakeyhtiölain ns. hissipykälän muuttamisen (HE 23/2010). Presidentti vahvisti myös asuntoosakeyhtiölain voimaanpanolakia koskevan muutoksen, jota oikeusministeriö esitti eduskunnalle Kiinteistöliiton tekemän aloitteen johdosta. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan Ns. hissipykälän" (AOYL 32 4.mom) muutos koskee muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen huoneistojen kuten liikehuoneistojen ja autotallien vapauttamista hissin jälkiasennuksen kustannuksista, kun hissi ei tuota näille huoneistolle etua edes osakkeiden arvonnousuna. Esimerkiksi silloin, kun hissi rakennetaan kerrostaloon ja pääsisäänkäynnin tasossa on autotalli- ja liikehuoneistoja. Liikehuoneistojen vapauttaminen ei tule kysymykseen kaikissa tilanteissa, kuten silloin kun liikehuoneisto sijaitsee taloyhtiön ylemmissä kerroksissa. Poikkeussäännöstä vapauttamista ei sovelleta huoneistoon, johon on käynti suoraan kadulta, jos ylempien kerrosten huoneistot ovat asuntoja. Lakiesityksen perustelujen mukaan ylempien kerrosten arvonnousu lisää jossain määrin myös katutason asuinhuoneistojen arvoa. Nyt hyväksytty muutos perustuu varsinaisen lakimuutoksen (HE 24/2009) tavoitteeseen vapauttaa hissin kustannuksista liikehuoneistot silloin, kun hissi ei tuota etua edes arvonnousuna. Asuntoosakeyhtiölain hallituksen esityksen ja eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnön perusteella tavoite oli nimenomaan kirjata selkeästi lain momenttiin kaikki ne tilanteet, joissa osakkeenomistaja pitää vapauttaa hissin jälkiasennuskustannuksista. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Samalla muutetaan 34 :ää, joka koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista. Kun tuomioistuin kohtuullistaa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, tulee muutos voimaan heti kun päätös on lainvoimainen. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tuomioistuimen päätöstä noudatetaan yhtiössä viivytyksettä. Yleensä yhtiöjärjestyksen muutos tulee voimaan vasta sen rekisteröinnistä. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valitseminen Voimaanpanolaissa (Vpl) säädetään asuntoosakeyhtiölain voimaantulosta ja siirtymäjärjestelyistä, jotka koskevat ennen lain voimaantuloa perustettuja asunto-osakeyhtiöitä. Tarkoituksena on, että yhtiöt eivät joutuisi muuttamaan yhtiöjärjestyksiään pelkästään lain voimaantulon takia. Voimaanpanolaista ilmenee, miten nykyisiä yhtiöjärjestysmääräyksiä tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan valinnasta sovelletaan uuden lain aikana. Uuden asunto-osakeyhtiölain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensinnäkin tarkastukseen sellaiselta tilikaudelta, joka alkaa uuden lain voimaantultua eli tai sen jälkeen. Tällöin yhtiön tulee valita tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat uuden asuntoosakeyhtiölain mukaisesti. Asunto-osakeyhtiössä tilintarkastajalla tarkoitetaan samaa kuin tilintarkastuslaissa eli KHT- tai HTM-tilintarkastajia tai vastaavia yhteisöjä. Asunto-osakeyhtiössä on oltava tilintarkastaja, jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa tai tilintarkastaja on muutoin valittava tilintarkastuslain (4-6 ) perusteella. Voimaanpanolain 11 :n mukaan asuntoosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevat tilintarkastusta koskevat määräykset tarkoittavat myös toiminnantarkastusta. Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo ei siten edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista, vaikka yhtiöissä valittaisiin jatkossa tilintarkastajan sijasta toiminnantarkastaja. Voimaanpanolain 11 soveltuu sellaisena kuin se oli vahvistetussa laissa, vain taloyhtiöön (alle 30 huoneistoa), joka ei ole lainkaan velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM- tilintarkastajaa. Käytännössä on yleistä, että tilintarkastusvelvollisen yhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään kahdesta tilintarkastajasta. Nyt hyväksytyn lakimuutoksen mukaan suuremmat asunto-osakeyhtiöt (30 huoneistoa ja enemmän), jotka ovat velvollisia valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajan asuntoosakeyhtiölain tai tilintarkastuslain perusteella, voisivat valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan yhtiöjärjestystä muuttamatta. Voimaanpanolain muutos on erittäin merkittävä suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden kannalta. Se koskee Kiinteistöliiton laskelmien mukaan noin suomalaista taloyhtiötä. Mikäli lakimuutosta ei olisi tehty, suuret asunto-osakeyhtiöt olisivat velvoitettuja valitsemaan kaksi KHT- tai HTMtilintarkastajaa, mikä olisi johtanut turhan raskaaseen ja kalliiseen tilintarkastukseen taloyhtiöissä. 10

11 VM asetti tuetun asuntokannan käyttöä koskevan työryhmän Valtiovarainministeriö on asettanut julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön edistämistä selvittävän työryhmän. Työryhmän toimikausi kestää asti. Työryhmän tehtävänä on tehdä tarvittavat ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi tai muiksi toimenpiteiksi julkisesti tuetun asuntokannan tarkoituksenmukaisen käytön parantamiseksi siten, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Tässä tarkoituksessa selvitetään, miten kunnat, ympäristöministeriö ja ARA voivat aikaisempaa tarkemmin valvoa ja ohjata toimintaa, jotta asunnonvalinnassa etusijalle asetetaan asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat ruokakunnat. Työryhmä asetettiin Sosiaaliturvan uudistamiskomitea SATAn kiinnitettyä raportissaan asiaan huomiota. EU arvioi asuntovuokrauksen verohelpotukset uusiksi Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotanto saattaa kärsiä EU:n vaatiman lainmuutoksen vuoksi. Hallitus esittää eduskunnalle, että vielä voimaantuloa odottavaa asuntovuokrauksen verohuojennuslakia muutettaisiin. EU:n komissio ei hyväksynyt säännöstä, jonka mukaan yhtiöt saisivat siirtää vuosittain 30 prosenttia voitoistaan verovapaasti uusien asuntojen rakentamiseen tai hankkimiseen. Komissio ei pitänyt säännöstä verojärjestelmän logiikan mukaisena ja sisämarkkinoille soveltuvana. Laista poistetaan nyt EU:lle kelpaamaton pykälä, mikä on omiaan vesittämään lain tavoitteiden toteuttamista. Vuokra-asuntoyhtiöiden voitonjakovelvoite kiristyy 90 prosenttiin, mikä vaikeuttaa uusien asuntojen rakennuttamista tai hankkimista tulorahoituksella. Muutoksen määrällisiä vaikutuksia uudistuotantoon tai vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjontaan ei ole kuitenkaan kyetty arvioimaan. TUTKIMUS JA KEHITYS Julkisivukorjausten vaihtoehdot kartoitettiin KIMUprojektissa Kiinteistöliiton koordinoimassa KIMUhankkeessa on selvitetty kerrostalon ulkovaipan energiakorjausten vaihtoehtoja, kustannuksia ja kannattavuutta. VTT:n tekemässä selvityksessä kuvataan ja 1970-lukujen kerrostalokannan perustusten ja alapohjien, ulkoseinien, ikkunoiden ja ulko-ovien, parvekkeiden ja yläpohjien tyypilliset rakenteet ja niiden ongelmat. Rakenteille esitetään vaihtoehtoisia korjausratkaisuja sekä rakennuksen energiatehokkuuden että rakennusosien teknisen kunnon parantamiseksi. Ratkaisuissa kiinnitetään huomiota myös rakennuksen hyvän sisäilmaston varmistaminen. Kerrostalon laajojen kokonaiskorjausratkaisujen elinkaariedullisuutta arvioidaan kolmen esimerkkikorjauksen avulla. Energiakorjauksen edullisuus perustuu kokonaisvaltaiseen korjaukseen, jossa energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet otetaan huomioon marginaalikustannuksina. Arvioissa julkisivun uusimisen oletetaan johtuvan sen teknisen kunnon heikkenemisestä, jolloin uusiminen on tehtävä joka tapauksessa. Selvityksen mukaan energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamalla ei yleensä ole yhtä edullista kuin uudisrakentamisessa. Se on kannattavaa korjaushankkeen yhteydessä, kun peruskorjausväli on vuotta. Lisätietoja: Markku Rantama, puh , Jyri Nieminen, puh , 11

12 Ilmanvaihtojärjestelmien uudistamiseen monia hyviä ratkaisuja Osana Suomen Kiinteistöliiton koordinoimaa KI- MU-kehityshanketta on toteutettu LVI- Talotekniikkateollisuuden vetämä lisäprojekti, jossa selvitettiin tulo- ja poistoilmanvaihdon toteutusedellytyksiä kerrostaloissa. KIMULIhankkeen loppuraportin mukaan on toteutettavissa useita ilmanvaihtoratkaisuja, joiden avulla voidaan saada merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa ja samalla parantaa ilman laatua. Hankintakustannukset eri järjestelmien välillä eivät poikkea merkittävästi. Ilmanvaihtoparannukset on järkevä tehdä silloin, kun taloissa tehdään isoja peruskorjauksia, kuten putkiremontteja. Ilmanvaihto on korjausvaiheeseen tulevissa kerrostaloissa useimmiten toteutettu painovoimaisena tai koneellisena poistojärjestelmänä. Yleistäen voi sanoa, että ilmanvaihto toimii tässä rakennuskannassa puutteellisesti. Kuitenkin se on keskeinen tekijä asumisterveyden ja ihmisten viihtyvyyden kannalta. Samalla ilmanvaihdon lämmön talteenotto on suurin energiansäästöpotentiaali näissä rakennuksissa. KIMULI-projektissa valittiin KIMU-hankkeen kohdealueilta Espoon Matinkylästä ja Lahden Keijupuistosta esimerkkirakennukset, jotka edustavat tyypillistä ja 1970-lukujen asuintalokantaa. Näille rakennuksille suunniteltiin kolme erilaista ratkaisukonseptia ja selvitettiin simulointilaskelmin vaikutukset energiankulutukseen ja sisäilman tasoon. Projektin lähtökohtana oli hyvä sisäilman taso (S2). Seinäpuhalluksesta hyviä kokemuksia Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa poistettavan ilman ulospuhallus on toteutettu ns. seinäpuhalluksena, on yksi houkutteleva vaihtoehto korjauskohteissa. Sen esteenä on usein kuitenkin viranomaisten hyväksynnän puuttuminen, koska nykyisiä määräyksiä ja ohjeita saatetaan tulkita siten, ettei sallita poistoilman puhaltamista rakennuksen julkisivulle. Seinäpuhallusratkaisuun paneuduttiin erikseen keräämällä nykyinen tieto ja kokemus sekä suorittamalla viranomaishaastatteluja. Kokemukset toteutetuista kohteista eivät ole tuoneet esille ongelmia. Jatkotyönä tuleekin kehittää yhdessä viranomaisten kanssa yleisesti hyväksyttävät toteutusohjeet. Siten voitaisiin saada tämäkin käyttökelpoinen ratkaisu entistä laajempaan käyttöön. Merkittävää energiansäästöä saavutettavissa Esimerkkisuunnitelmat osoittivat, että useita vaihtoehtoisia ratkaisuja on toteutettavissa tyypillisissä kerrostalokohteissa. Simulointilaskelmin osoitettiin, että energiaa on mahdollista säästää hyvällä lämmön talteenotolla jopa 25% rakennuksen kokonaiskulutuksesta. Samalla ilmanvaihto ja ilman laatu paranevat huomattavasti. Hankintakustannukset eivät poikkea eri järjestelmien välillä ratkaisevasti. Ilmanvaihtoasiat kannattaa ehdottomasti ottaa käsittelyyn silloin kun taloyhtiössä on toteutettava muita suuria korjauksia, kuten erityisesti putkiston linjasaneeraukset. Tällöin ilmanvaihdon uudistamisen kustannus on useita kymmeniä prosentteja edullisempaa kuin erikseen toteutettuna hankintana. Rakenteisiin kohdistuvien kustannusten jyvittäminen muun remontin (putkiremontti) ja ilmanvaihtoremontin kesken vaikuttaa lämmöntalteenoton lisäämisen taloudelliseen kannattavuustarkasteluun. Huomioiden sisäilman laatutason paranemisen kannattavuus on joka tapauksessa jopa yllättävän hyvä. MARKKINA JA SUHDANTEET Vuokra-asuntoja rakennetaan enemmän kuin koskaan luvulla Tänä vuonna valmistuu uusia vuokra-asuntoja enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Ensi syksynä ja talvena valmistuvista asunnoista noin puolet on Helsingin seudulla ja loput muualla maassa. Vuokramarkkinoille nousee myös niin sanottuja välimallin vuokra-asuntoja, joiden rakentamiseen otetut lainat valtio takasi laman vuoksi. Eri sijoittajat käynnistivät yli välimallin asunnon rakentamisen viime vuonna. Tänä vuonna on ryhdytty tai ryhdytään rakentamaan noin asuntoa. Asunnot ovat vuokrakäytössä ainakin viisi vuotta valmistumisensa jälkeen. Se oli valtion takauksen ehtona. 12

13 Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat nousivat 1,2 % Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2010 toisella neljänneksellä 1,7 prosenttia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,1 prosenttia ja muualla Suomessa 0,8 prosenttia. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,5 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,5 prosenttia ja arava-asuntojen vuokrat 0,6 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. TALOUS JA VEROT Kunnat keräävät 200 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa vuodelta 2010 Vuoden 2010 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2009 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2010 määräämät veroprosentit. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettiin vuodelle Yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22-0,50 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti on noussut 228 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 260 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 212 kunnassa. Lisäksi 140 kunnassa määrättiin erillinen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti rakentamattomille rakennuspaikoille ja 251 kunnassa erillinen veroprosentti yleishyödyllisille yhteisöille. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu 2,7 % vuodessa Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,7 prosenttia vuoden 2010 toisella neljänneksellä vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat vesi- ja jätevesikustannukset 4,7 prosenttia. Lämpökustannukset nousivat 4,1 prosenttia, hoitokustannukset 3,1 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 3,0 prosenttia, työkustannukset 2,6 prosenttia, muut kustannukset 1,0 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 0,5 prosenttia ja kunnossapitokustannukset 0,3 prosenttia. 13

14

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen

HE 23/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista

Lisätiedot

Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti. Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi

Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti. Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi Putkiremontti luotettavasti, nopeasti ja vaivattomasti Thomas Granberg 0400 14 22 14 thomas.granberg@newliner.fi NewLiner lyhyesti NewLiner on suomalainen voimakkaasti kasvava putkien saneeraukseen erikoistunut

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008

Energiatehokkaan talon tunnusmerkit. Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Energiatehokkaan talon tunnusmerkit Ylijohtaja Helena Säteri 28.03.2008 Ilmastonmuutos on maailman vakavin huolenaihe. Eurobarometri-tutkimus, syyskuu 2008 20 20 20 vuoteen 2020 Kasvihuonekaasuja vähennetään

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Sisältö. Kiinteistöliitto Uusimaa

Sisältö. Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Yhdistys- ja konsernikuulumisia... 3 Vastaa Kiinteistöliitto Uusimaan tulevaisuuskyselyyn... 3 Taloyhtiö.Nyt... 3 Tilaisuudet... 3 Henkilöstöuutisia... 3 Keijo Kaivannosta opetusneuvos... 4 Peter

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö

Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Toteutunut jälkiasennushissihanke, esimerkkinä As Oy Pesäpönttö Esteettömyys- ja hissiseminaari 26.10.2015, Kotka Sami Tammisto Toiminnanjohtaja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistys ry Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista 11.11.2015 Mika Kuismanen Kansantalousosasto Miksi valtiovarainministeriö on kiinnostunut Araasuntojen asukasvalinnoista

Lisätiedot

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä taloyhtiöille Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä Rakentamiskeskus Vintilä Tarjoaa rakentamisen ja energian asiantuntijapalveluja pääasiassa pientalorakentajille ja -peruskorjaajille ajan salliessa

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin

Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Isännöintiyritys isännöitsijänä vaikutus vastuisiin Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto 1 Tausta Isännöitsijän on oltava luonnollinen henkilö tai rekisteröity yhteisö (AOYL 7 luvun

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA

PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA PUU LISÄ- JA TÄYDENNYSRAKENTAMISESSA Puupäivä 26.11.2015 Consti Yhtiöt Mari Mäkelä Hankekehityspäällikkö 0400 932 312 Kaikki korjausrakentamisen Constit www.consti.fi CONSTI YHTIÖT Suomen johtava korjausrakentamiseen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501

ROTARY KOKOUS 7.1.2007. Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 ROTARY KOKOUS 7.1.2007 Ben Grass Rakennusneuvos, Varatuomari ben.grass@kolumbus.fi puh. 0400 601501 Mikä on AKHA ry? Merkitty yhdistysrekisteriin 04.03.2005 nimellä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki 12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,

Lisätiedot

ISA-auktorisoinnin taloyhtiöille tuomat hyödyt. Taloyhtiö 2015 -tapahtuma Helsingin Messukeskus, 15.4.2015 Jarmo Asikainen asiamies, VT, MBA

ISA-auktorisoinnin taloyhtiöille tuomat hyödyt. Taloyhtiö 2015 -tapahtuma Helsingin Messukeskus, 15.4.2015 Jarmo Asikainen asiamies, VT, MBA ISA-auktorisoinnin taloyhtiöille tuomat hyödyt Taloyhtiö 2015 -tapahtuma Helsingin Messukeskus, 15.4.2015 Jarmo Asikainen asiamies, VT, MBA Isännöinnin Auktorisointi ISA ry Yhdistys perustettu vuonna 1987

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 Mirja Suopanki, suunnittelija, KTM 1 Käsiteltävät asiat Vuoden 2009 suhdanneavustus Vuoden 2010 suhdanneluonteinen energia-avustus Pientalojen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi

Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi Kaupunginhallitus 214 20.10.2014 Kaupunginhallitus 235 03.11.2014 Länsi-Turunmaan Vuokratalot Oy:n esitys Korppoon aluekonttorin muuttamisesta vuokra-asunnoiksi 1466/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 20.10.2014

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Asunto osakeyhtiölain uudistus 1.7.2010 Ennen asunto osakeyhtiölainmuutosta

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä

Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle 22.10.2015 Ilmoitustaulunhoitaja Anne Härkälä Kokousaika 26.1.215 klo 17. Kokouspaikka Käsiteltävät asiat 224 225 226 227 228 Kunnanvirasto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Kiinteistöveron määrääminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Ekokem Oyj:n yhtiökokous

Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle. Ekokem Oyj:n yhtiökokous Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksu Hallitus esittää, että Kertyneistä voittovaroista jaetaan osinkoa 11 266 560 euroa eli 3,20 euroa kutakin A-osaketta

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Keijupuisto 27.1.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 6.10.2015 klo 10.30 HE 26/2015 vp (kiinteistöverolain muuttamisesta) 6.10.2015 toiminnanjohtaja Kaija Savolainen SISÄLTÖ Asumismenojen kehitys

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen

Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen Kunnanhallitus 255 28.10.2013 Kunnanvaltuusto 69 11.11.2013 Vuoden 2014 kiinteistöveroprosenttien määrääminen 349/02.03.02/2013 Kunnanhallitus 28.10.2013 255 Valmistelija: kunnansihteeri Eeva Suomalainen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT

Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen. Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT Riihimäen Peltosaari: kaupunginosan kokonaisvaltainen uudistaminen Ekotehokkaasti uudistuva yhdyskunta - EcoDrive Jyri Nieminen, VTT 2 Korjausrakentamisen arvo 9 400 M Lähde: Jani Kemppainen/Remo 2000,

Lisätiedot

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä

Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä Taloyhtiötapahtuma 11.4.2013 Hyvää ja ammattimaista hallitustyöskentelyä AKHA on perustettu edistämään hyvää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitustyöskentelyä.

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Sisäilmastoseminaari 17.3.2010. Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Sisäilmastoseminaari 17.3.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50% alemmat

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA???

MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? MITEN KORJATA VANHAA PURKAMISEN SIJASTA??? Lähde:http://www.ruukki.com/www/corporate.nsf/Documents/92D7D182 B29B5FFFC22576C800378C8B?OpenDocument&lang=2 Rautaruukin tulo Raaheen 60-luvun alussa synnytti

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Taloyhtiö 2013 Korjaus- ja kunnossapitovastuut Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa KORJAUS- JA KUNNOSSAPITOVASTUU Asunto-osakeyhtiölaki määrittää yhtiön ja osakkeenomistajan

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Mistä asunnot maahanmuuttajille? Mistä asunnot maahanmuuttajille? 19.11.2015 HELENA SÄTERI Ylijohtaja Ympäristöministeriö Turvapaikanhakijat Euroopan maissa 2003 2014 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Itävalta

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle Yleishyödyllisyyssäädöksiä on muutettava kohtuuhintaisen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Autopaikkojen jako 1

Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 1 Autopaikkojen jako 2 Autopaikkojen jako 3 Autopaikkojen jako 4 Autopaikkojen jako 5 Autopaikkojen jako 6 LÖYTYY OSOITTEESTA: http://www.taloyhtio.net/attachements/2013-11-25t10-09-3613206.pdf

Lisätiedot