Sisältö. Kiinteistöliitto Uusimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Kiinteistöliitto Uusimaa"

Transkriptio

1 Sisältö Yhdistys- ja konsernikuulumisia... 3 Vastaa Kiinteistöliitto Uusimaan tulevaisuuskyselyyn... 3 Taloyhtiö.Nyt... 3 Tilaisuudet... 3 Henkilöstöuutisia... 3 Keijo Kaivannosta opetusneuvos... 4 Peter Strömistä asiakkuusjohtaja... 4 Ajankohtaista... 4 Parhaat taloyhtiöt palkittiin... 4 Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta saatava erityislainsäädännön piiriin... 5 Isännöintipalkkioiden korotukset hyväksytettävä taloyhtiön hallituksessa... 6 Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia... 6 Suurin osa suomalaisista valmis maksamaan energiatehokkuudesta... 6 Ideakilpailu käynnistyi Riihimäen Peltosaaren kehittämiseksi... 7 Hissien turvallisuus kiinnostaa suomalaisia... 7 Suomi jäämässä jälkeen paloturvallisuudessa... 7 Vaikuttaminen... 8 Korkojen verovähennysoikeus asunnon energiatehokkuuden perusteella... 8 Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet... 8 Lakiasiat... 9 Asunto-osakeyhtiölaki muuttui jo ennen voimaantuloaan... 9 Rakennusperintöä suojelevalle lakiuudistukselle vahvistus Pysäköinninvalvonnan uudistaminen sai kannatusta Tutkimus ja kehitys...11 Julkisivukorjausten vaihtoehdot kartoitettiin KIMU-projektissa Ilmanvaihtojärjestelmien uudistamiseen monia hyviä ratkaisujal Markkinat ja suhdanteet...12 Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,7 % Asuntoyhteisöjen korjaukset lisääntyivät 6,2 prosenttia vuonna Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu 2,7 % vuodessa Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 1,2 % Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa Talous ja verot...13 Verotyöryhmä esittää painopisteen siirtämistä kulutuksen verotukseen Hallitus tehostaa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa Kunnat keräävät 200 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa vuodelta

2 YHDISTYS- JA KONSERNIKUULUMISIA Vastaa Kiinteistöliitto Uusimaan tulevaisuuskyselyyn Kiinteistöliitto Uusimaa haluaa selvittää jäsenistönsä näkemyksiä taloyhtiöiden tulevaisuudesta. Erityisesti pyrimme kartoittamaan taloyhtiöiden edustajien näkemyksiä oman toimintaympäristön muutoksista. Olisi hyvin tärkeää, että mahdollisimman monen jäsenyhtiön edustaja vastaisi kyselyyn. Vastaaminen tapahtuu internet-osoitteessa Pyydämme vastauksia mahdollisimman pian, viimeistään mennessä. Kyselyn toteuttamisesta vastaa tutkimusyhtiö Promenade Research Oy. Kyselyn yhteenveto toimii mm. aineistona Kiinteistöliitto Uusimaan strategian laadinnassa. Taloyhtiö.Nyt Suomen Kiinteistöliitto ja Kiinteistöliitto Uusimaa julkaisivat Taloyhtiö.Nyt nimisen teemalehden uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Lehti jaettiin Helsingin Sanomien välissä koko Uudenmaan alueelle. Julkaisu on syksyn aikana jaossa erilaisissa Kiinteistöliitto Uusimaan tilaisuuksissa. Lehden verkkoversio on luettavissa osoitteessa Tilaisuudet Uusi asunto-osakeyhtiölaki koulutusilta Vantaalla Kiinteistöliitto Uusimaa järjestää koulutusillan uudesta asunto-osakeyhtiölaista ti klo Sokos Hotel Vantaan tiloissa (os. Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa). Taloyhtiön hallituksen koulutusilta, osa II Taloyhtiön hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille suunnatun koulutussarjan II osa pidetään ma klo Sokos Hotel Presidentin Auditoriossa (os. Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki). Koulutustilaisuuden aiheina ovat hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut. Kunnossapitovastuu ja muutostyöt Kiinteistöliitto Uusimaa järjestää syksyn aikana vielä yhden lisäkoulutustilaisuuden, jonka sisältönä on kunnossapitovastuu ja muutostyöt. Tilaisuus pidetään ma klo Valkoisessa Salissa (os. Aleksanterinkatu 16-18, Helsinki). Talous- ja tilinpäätösiltapäivä Perinteinen talous- ja tilinpäätösiltapäivä järjestetään ti klo Sokos Hotel Presidentin Auditoriossa (os. Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki). Taloyhtiön hallituksen koulutusilta, osa III, Taloyhtiön hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille suunnatun koulutussarjan III osa pidetään ke klo Sokos Hotel Presidentin Auditoriossa (os. Eteläinen Rautatiekatu 4 Helsinki). Koulutustilaisuuden aiheina ovat päätöksenteko, asiakirjat ja talous. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: - (Tapahtumat - otsakkeen alta, klikkaa ko. tapahtumaa) - sähköpostitse - puhelimitse (09) / Marja Tirronen Henkilöstöuutisia Suomen Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty OTK, varatuomari Jaana Sallmén. Hän on aiemmin työskennellyt lakimiehenä muun muassa Lakiasiantoimisto Finessi Oy:ssä, Huoneistokeskuksessa, Realia Group Oy:ssä ja Sato-Yhtymässä. Suomen Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty OTM Maria Kulomäki. Hän on aiemmin työskennellyt SKH Asuntopalvelu M. Kulomäki Oy:ssä ja Asianajotoimisto Oy Juridia Ab:ssä. Kiinteistöliiton lakimies Anna-Liisa Varala on siirtynyt Lakiasiaintoimisto Finessin palvelukseen. 3

3 Kiinteistöliiton neuvontalakimies Joel Sariola siirtyy Asianajotoimisto Kuhanen, Kanerva & Asikainen palvelukseen. Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi on nimitetty oik.yo, valtiot. kandidaatti Marja Pakarinen. Pakarinen on työskennellyt aiemmin mm. Itä- Suomen syyttäjänvirastossa. Pakarinen nimitettiin tehtävään neuvontalakimies Erika Mattssonin siirryttyä lakimieheksi Tehyyn. Keijo Kaivannosta opetusneuvos Tasavallan presidentti on myöntänyt Keijo Kaivannolle opetusneuvoksen arvonimen. Varatuomari, VTM Keijo Kaivanto toimii Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen toimitusjohtajana, Kiinteistöalan Koulutussäätiön rehtorina ja asiamiehenä sekä useissa alan luottamustehtävissä. Peter Strömistä asiakkuusjohtaja Peter Ström on nimitetty Suomen Talokeskus Oy:n asiakkuusjohtajaksi. Suomen Talokeskus Oy on monialainen insinööritoimisto, joka tuottaa mm. konsultti- ja asiantuntijapalveluita. Kiinteistöliitto omistaa 59,9 prosenttia Suomen Talokeskus Oy:n osakekannasta. AJANKOHTAISTA Parhaat taloyhtiöt palkittiin Auringosta energiatehokkuutta ja asukasviestintä putkiremontin menestystekijänä Onnistuneimmat putkiremontit ja esimerkillisimmät taloyhtiöteot on valittu ja palkittu Tee parannus -viestintäohjelmassa toteutetuissa kilpailuissa. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailun voitti riihimäkeläinen As Oy Allinnan Helmi, joka on panostanut mallikelpoisesti energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamiseen. Espoon Tapiolassa sijaitsevassa As Oy Nallenpolussa on puolestaan putkiremontti sujunut hienosti, etenkin hyvän projektinjohdon ja aktiivisen asukasviestinnän ansiosta. Molemmat taloyhtiöt palkittiin eurolla. As Oy Allinnan Helmessä on parannettu energiatehokkuutta hyödyntämällä aurinkoenergiaa käyttöveden esilämmityksessä sekä ottamalla led- ja energiansäästölamput käyttöön taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Kerroskohtaisessa valaistuksessa on hyödynnetty liikeilmaisimia ja hämäräkytkimiä. Taloyhtiöllä on visio, johon osakkaat ovat sitoutuneet As Oy Allinnan Helmen hallituksen puheenjohtaja Hannu Rintala korostaa, että taloyhtiötä on kehitetty tiiviissä vuorovaikutuksessa osakkaiden kanssa: - Meillä on yhteinen ja selkeästi kommunikoitu visio, jonka keskeisiä päämääriä ovat korkea asukastyytyväisyys, osakkaiden omaisuuden arvon lisääminen, kustannus- ja energiatehokkuus sekä uuden teknologian järkevä hyödyntäminen. Taloyhtiön omat verkkosivut ovat keskeinen viestintäkanava, Rintala toteaa. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailussa palkittiin lisäksi euron tunnuspalkinnolla As Oy Kuopion Harjukatu 30. Kuopion Niiralassa sijaitsevassa pienkerrostalossa on uudistettu lämmitysjärjestelmä vaihtamalla öljylämmitys maalämpöön. Loppukilpailussa oli mukana myös raisiolainen taloyhtiö As Oy Herastuomari, joka yhdessä naapuriyhtiön kanssa toteutti julkisivuremontin yhteydessä invahissin ja esteettömän sisäänkäynnin. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailun toteuttivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus, Kiinteistöliitto Uusimaa, LVI-Talotekniikkateollisuus, Rakennusteollisuus RT, Suomen Asuntotietokeskus, Suomen Kiinteistöliitto ja Tekes. Yritysyhteistyökumppaneita olivat Cupori, Helsingin Energia ja Uponor. Putkeen menneitä putkiremontteja Vuoden 2010 putkiremontti -kilpailun voittanut As Oy Nallenpolku on 1950-luvun puolivälissä rakennettu kerrostaloyhtiö. Siellä on tehty putkiremontti ns. perinteisin menetelmin: viemärit, vesijohdot, kylpyhuoneet ja sähköjärjestelmä uusittiin. Putkiremonttien erilaisia toteutusvaihtoehtoja vertailtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Suunnitteluvaiheessa osakkaille esitettiin kylpyhuoneista kolme erilaista sisustusratkaisua. Vaihtoehtoja havainnollistettiin mallikylpyhuoneen avulla. - Asukasviestintä on hoidettu As Oy Nallenpolussa kauttaaltaan erinomaisesti. Projektinjohtajan oikeana kätenä on alusta lähtien toiminut viestintävastaava, joka on ollut viestinnän ammattilainen. Monikanavaisen asukasviestinnän välineitä ovat 4

4 olleet esimerkiksi hankkeen kotisivut, paperitiedotteet, osakaskyselyt ja hankkeen eri vaiheissa järjestetyt asukasillat ja -infot, kertoo kilpailuraadin puheenjohtaja Juhani Siikala. As Oy Nallenpolku on Tapiolan Lämpö Oy:n isännöimä. Projektinjohdosta ja viestinnästä vastasi Vahanen Oy. Pääurakoitsijana oli OVL-Tekniikka Oy. Myös Helsingin Puotilassa sijaitsevassa As Oy Säästökartanossa putkiremontti on onnistunut mainiosti, mistä tunnustuksena taloyhtiö palkittiin eurolla. Asukasviestintä hoidettiin tässäkin hankkeessa hyvin. Keskeinen menestystekijä oli myös projektinvetäjän, valvojan, isännöitsijän ja hallituksen puheenjohtajan välinen yhteistyö. Tässä hankkeessa yhdisteltiin putkiremontin uusia tekniikoita luontevalla tavalla käyttäen niin pinnoitusta kuin sukitusta ja sujutusta. Vuoden 2010 putkiremontti -kilpailun järjestämisestä vastasivat Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry ja Talotekniikka-lehti yhteistyössä Tee parannus -ohjelman kanssa. Tee Parannus on Tekesin, ympäristöministeriön ja Sitran kiinteistö- ja rakennusalan kanssa toteuttama viestintäohjelma, jonka tavoitteena on edistää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista sekä kustannus- ja energiatehokasta perusparantamista taloyhtiöissä ja asuinalueilla. Lisätietoja: Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta saatava erityislainsäädännön piiriin Asuntokaupan kuntotarkastuksissa vallitsee tällä hetkellä tilanne, jossa tarkastuksen tekijät tuottavat vaihtelevaa laatua eikä ole varmaa, että asuntokaupan asiakas saisi sellaista palvelua kuin hänelle kuuluisi. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) mielestä kuntotarkastustoiminta tulisi saattaa välityssektorin tavoin erityislainsäädännön piiriin. Kuntotarkastajille tulisi asettaa nimenomaiset pätevyysvaatimukset sekä pakollinen vastuuvakuutus. Kuntotarkastustoiminta ei keskusliiton mielestä läheskään aina täytä Suomessa asiakaslähtöisen ja ammattimaisen toiminnan vaatimuksia. KVKL:n piirissä tämä epäkohta on havaittu ja siitä on viestitetty aina ministeritasolle saakka. "Lainsäädäntö, koulutus, asiaan kuuluvat pakolliset auditoinnit ja riittävät valvontaresurssit ovat lääkkeitä, joiden avulla sektorille saadaan kaivattua ryhtiä. Niiden hankkimiseksi on ponnisteltava", paaluttaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila. Kuntotarkastajien ja kiinteistönvälittäjien suhteet nousivat esille MTV3:n uutisoitua loppuviikolla teemasta. Välittäjien mm. sanottiin suosivan yhteistyötä kuntotarkastajiin, jotka kirjoittavat asunnon myyntiä edistäviä tarkastusraportteja. KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila toteaa, että kiinteistönvälitysalan kannalta syytteet tasapuolisuuden puutteesta tai tiettyjen kuntotarkastajien suosimisesta ovat harmillisia. Harmillisia syytökset ovat hänen mukaansa etenkin asiansa oikein hoitavien välittäjien kannalta - näitä kuitenkin on suurin osa ammattikunnasta. Vastuullisuus korostuu kiinteistönvälityksessä Kiinteistönvälittäjä on ammattilainen, joka osaavalla toiminnallaan varmistaa asuntokaupan turvallisen toteuttamisen. "Välitystoiminta on luottamukseen perustuvaa ammattitoimintaa, joka vaatii tekijältään korkeaa ammattitaitoa, monipuolisia asiakaspalvelutaitoja ja korkeaa ammattietiikkaa. Kiinteistönvälittäjän tulee työssään noudattaa hyvää välitystapaa. Hyvään välitystapaan ja vastuulliseen ammattilaisuuteen kuuluu myös työn eettinen puoli. Asuntokaupan prosessin hallinta ja osana sitä asiallisesti ja ammattimaisesti hoidettu yhteistyö kuntotarkastuksessa on kiinteä osa ammattilaisen työtä. Myös tämä lohko on oltava kunnossa, jotta asiat menevät siten kuin ammattilaisuuteen kuuluu", Malila painottaa. Ostajan on asuntokaupassa tiedettävä mitä ostaa ja myyjän, mitä myy. Neutraalisti ja ammattimaisesti tehty kuntotarkastus on kaikkien osapuolten etu. "Tiedämme, että ylivoimainen valtaosa välittäjien välittämistä kaupoista on hoidettu asianmukaisesti kaikilta osiltaan - myös kuntotarkastusten puolelta. Se osa kaupoista, joissa on toivomisen varaa, on tietysti harmillista ja vie pohjaa asiansa osaavien ammattilaisten työltä: huono kello kun kauas kuuluu." Ohjenuorana hyvä välitystapa "Kysymyksessä välittäjien suhteesta kuntotarkastukseen on samalla kyse asuntokaupan etiikasta johon liittyy myös hyvän välitystavan noudattaminen. KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on laatinut KVKL:n jäsenistölle hyvän välitystavan ohjeen. Ohjeen noudattamiseen ovat järjestön jäsenryhmittymät sitoutuneet. Ohje on niin kuluttajien kuin suuren yleisön nähtävissä osoitteessa Asuntokaupan osapuolen kannattaa tarkistaa ko. sivuston karttapalvelusta, 5

5 löytyykö valittu välitysliike sitoutuneiden joukosta." KVKL ja sen jäsenryhmittymät ovat valmiita osaltaan tekemään rooliinsa yhteisissä asioissa, jotka liittyvät asuntokaupan ja sen osa-alueiden kehittämiseen. "Olemme myös käytettävissä asiantuntijana myös ympäristöministeriön valtakunnallisissa kosteus- ja hometalkoissa. Isännöintipalkkioiden korotukset hyväksytettävä taloyhtiön hallituksessa Useat taloyhtiöt ovat saaneet uuden asuntoosakeyhtiölain voimaantulon jälkeen ilmoituksia isännöintipalkkioiden korotuksista. Kiinteistöliitto muistuttaa, että isännöitsijä tai isännöintiyritys ei voi yksipuolisesti korottaa sopimukseen perustuvia palkkioitaan. Asunto-osakeyhtiö-lain mukaan isännöintipalkkioiden on oltava taloyhtiön hallituksen hyväksymiä. Kiinteistöliitto korostaa, että taloyhtiön hallituksen on hyväksyttävä myös kaikki isännöintisopimukseen kuuluvat, suoraan osakkeenomistajilta perittävät erilliset maksut. Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että osakkailta perittävät palkkiot ovat kohtuullisia, eivätkä esimerkiksi isännöintitodistukset tai osakkaan maksamat huoneistoremonttien selvitys- ja valvontapalkkiot ole kohtuuttomiksi hinnoiteltuja. Hinnoittelun ja korotusten on oltava kansalaisten yleiseen oikeustajuun istuvia, jotta isännöintipalvelujen uskottavuus ja luottamus isännöintiin säilyvät. Taloyhtiöiden hallitusten on kuitenkin ymmärrettävä palkkioista päättäessään, että tehtävästä työstä ja lisätehtävästä pitää maksaa asianmukainen korvaus. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksen on ylläpidettävä rekisteriä osakkaiden tekemistä remontti-ilmoituksista. Eräät isännöintiyritykset ovat ryhtyneet perimään rekisterin ylläpidosta osakkailta niin sanottua rekisteröimismaksua. Kiinteistöliitto pelkääkin, että jos rekisteröinti-, selvitys- ja valvontakustannukset nousevat kohtuuttomiksi, osakkaat jättävät ilmoittamatta remonteistaan taloyhtiöille. Taloyhtiön hallituksen on käsiteltävä isännöintisopimus ja palkkio kokouksissaan ja hyväksyttävä sekä sopimuksen kiinteän isännöintipalkkion että taloyhtiöiltä ja osakkailta perittävien erillisveloitusten korotuksen. Mikäli hallitus katsoo, ettei korotus ole kohtuullinen, on palkkioiden suuruudesta neuvoteltava isännöintiyrityksen kanssa. Ehdotus sopimushinnan korotuksesta on annettava taloyhtiölle hyvissä ajoin. Jos sopimukseen sovelletaan isännöinnin yleisiä sopimusehtoja, on taloyhtiön ilmoitettava kirjallisesti kuukauden kuluessa korotusehdotuksen saatuaan isännöintiyritykselle, ellei taloyhtiö hyväksy korotusta. Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia Isännöintiyritykset ovat ottaneet uuden ISAauktorisoinnin vastaan huomattavasti arvioitua vilkkaammin. Myös valtakunnalliset isännöintiyritykset ovat tulleet mukaan ISA-järjestelmään. Isännöintiyritys voi saada ISA-auktorisoinnin toimintansa laadun ja luotettavuuden perusteella. Auktorisoidut isännöintipalvelut ovat entistä useamman taloyhtiön ulottuvilla. Vuoden 2010 aikana ISA- toimipaikkojen määrä kasvaa 50 prosenttia. Nyt ISA on valtakunnallisesti kattava. Auditointia odottaa parhaillaan kymmeniä isännöintiyrityksiä. ISA-auktorisointi uudistui tänä vuonna, jolloin auditoinnit siirtyivät ulkopuoliselle, riippumattomalle Det Norske Veritas -sertifiointiyritykselle. Auktorisoinnin voi uudessa järjestelmässä saada vain isännöintiyritys. Aiemmin myönnetyt henkilöauktorisoinnit ovat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Isännöinnin Auktorisointi ISA tulee panostamaan merkittävästi markkinointiin ja toiminnan kehittämiseen. ISAa tehdään tunnetuksi erityisesti isännöintipalveluita ostavien taloyhtiöiden hallituksille. ISA-auktorisointi on isännöintiyritykselle merkittävä kilpailutekijä ja esimerkiksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. Ammattimaista isännöintiä tarvitsee Suomessa noin asuntoosakeyhtiötä. ISAn perustivat vuonna 1989 Isännöintiliitto ja Suomen Kiinteistöliitto. Suurin osa suomalaisista valmis maksamaan energiatehokkuudesta Suomalainen on valmis maksamaan energiatehokkaasti rakennetusta talosta. Lähes 85 % talon rakentamista suunnittelevista olisi valmis maksamaan lisähintaa talonsa energiatehokkuuden parantamisesta. Valtaosa olisi valmis maksamaan enintään euroa, mutta pieni osa jopa yli 15 6

6 000 euroa. Asiaa selvitettiin Kuopion asuntomessuilla tehdyssä Tekesin ja Motivan kyselyssä. Vastaajien omissa energiatehokkuuden parantamisen suunnitelmissa siinsivät yleisimmin ilmalämpöpumppu (45 %) ja lämmitysjärjestelmän kunnostaminen tai vaihtaminen (32 %). Oman talon parantamisessa valtaosa eli 74 % vähentäisi kokonaisenergiankulutusta. Lähes puolet haluaisi myös hyödyntää enemmän uusiutuvaa energiaa. Sen sijaan veden kulutusta olisi valmis alentamaan vain 24 % vastaajista. Kodin lämmitystapaa valitessa tärkeimmäksi kriteeriksi nousivat edulliset käyttökustannukset. Lähes puolelle helppokäyttöisyys oli olennainen kriteeri. Uusiutuvan energian käyttö oli tärkeää 40 prosentille vastaajista. Vaikka energiatehokkuus kiinnostaa, tiedonsaanti koetaan kuitenkin hankalaksi. Energiatehokkaan rakentamisen esteenä pidettiin yleisimmin sitä, että tietoa ei saa helposti yhdestä paikasta. Toisaalta vastaajat kokivat, että myöskään suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla ei ole tarpeeksi tietoa. Lisäksi saatavilla olevia tietoja pidetään ristiriitaisina tai epäluotettavina. Vain 22 % vastaajista arveli matalaenergiarakentamisen esteeksi sen hinnan. Ideakilpailu käynnistyi Riihimäen Peltosaaren kehittämiseksi Riihimäen kaupunki ja Suomen Arkkitehtiliitto järjestävät yleisen ideakilpailun Peltosaaren alueesta Kilpailun tavoitteena on kehittää Peltosaaresta vetovoimainen ja kiinnostava asuinalue muun muassa nuorille osaajille, lapsiperheille ja seniorikansalaisille. Kilpailu kuuluu osana Tekesin rahoittamaan Kaupunginosan uusi elämä -hankkeeseen. Kilpailun internet-sivut avautuivat perjantaina osoitteessa Sivulla kaikki voivat kertoa omista kehittämisideoista sekä myöhemmin kommentoida kilpailuehdotuksia. Hissien turvallisuus kiinnostaa suomalaisia Neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että vanhat hissit korjattaisiin vastaamaan nykypäivän turvallisuustasoa. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kokee tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi, että hissi mahdollistaa esteettömän liikkumisen kaikille, kertoo Kone Hissit Oy:n teettämä selvitys. Tutkimus tehtiin helmikuussa 2010 ja siihen vastasi 505 suomalaista, jotka ovat iältään vuotiaita. Varsin moni on valmis myös maksamaan hissin turvallisuudesta ja esteettömästä liikkumisesta. Jopa 43 prosenttia kansasta on valmis maksamaan hissin peruskorjauksesta. Ikääntyminen voi tuoda turvallisuuspuutteita Suomen hissikannan keski-ikä on yli 30 vuotta, joten hissien peruskorjaustarve on ajankohtainen monessa talossa. Hissin iän myötä tekniikka vanhentuu ja kuluu, jolloin hississä voi esiintyä toimintahäiriöitä. "Tekniikka on myös hissien osalta kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana hurjasti ja nykyhissin turvallisuus ja esteettömyys on aivan toista luokkaa kuin aiemmin. Jotta ihmiset voisivat liikkua rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti ja mukavasti, vanhojen hissien tulisi täyttää samat vaatimukset kuin uusienkin", kertoo Suomen modernisointiliiketoiminnasta vastaava johtaja Markus Huuskonen Kone Hissit Oy:stä. Toisin kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa, Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi peruskorjaamaan vanhoja hissejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisten turvallisuuspuutteiden korjaaminen on kiinni taloyhtiön omasta aktiivisuudesta. Tyypillisimpiä turvallisuuspuutteita on kolme. Vanhoissa hisseissä voi olla oveton hissikori, jolloin seinä liikkuu hissin liikkuessa. Toinen merkittävä puute on kaksisuuntaisen hälytysyhteyden puuttuminen, jolloin matkustaja ei voi olla varma hälytyksen onnistumisesta eikä saa toimintaohjeita. Kolmas yleinen vaaratekijä on pysähtymistarkkuus, sillä vanhoissa hisseissä hissikori saattaa jäädä reippaasti ulostulokäytävän ylä- tai alapuolelle. Suomi jäämässä jälkeen paloturvallisuudessa Automaattiset sammutuslaitteistot eli sprinklerit ovat tehokkain keino ehkäistä palokuolemia ja myös tulipalojen aiheuttamia materiaalisia vahinkoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on jäämässä jälkeen Norjasta ja Ruotsista paloturvallisuuden kehittämisessä, vaikka Suomessa palokuolemat ovat selkeästi suurempi ongelma kuin 7

7 naapurimaissa. Suomessa on kuollut tulipaloissa heinäkuun loppuun mennessä 44 ihmistä. Norjassa tuli heinäkuun alussa voimaan säädös, jonka mukaan kaikissa yli kolmikerroksisissa asuintaloissa, joissa on hissi, täytyy olla automaattinen sammutuslaitteisto. Myös Ruotsissa uudistetaan rakennusten paloturvallisuusmääräyksiä, jotka edellyttävät sammutuslaitteistoja. Ruotsissa kaavaillaan sprinklereiden vaatimista kaikkiin erityisryhmien asuntoihin ja hoitolaitoksiin. Kysymys on erityisen polttava, koska palokuolemien määrä on meillä selkeästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Sprinklerit estävät palokuolemat tehokkaasti. Lämpötila ja lämpösäteilyn intensiteetti eivät nouse palavassa tilassa ihmiselle sietämättömiksi, ja happipitoisuus ei laske huonetilassa. Sprinkleri ehkäisee tehokkaasti myös haitallisten kaasujen syntymistä paloissa. VAIKUTTAMINEN Korkojen verovähennysoikeus asunnon energiatehokkuuden perusteella Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen: Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus voisi määräytyä asunnon energiatehokkuuden perusteella. Valtiosihteeri Raimo Sailas on halunnut nostaa asuntolainakorkojen vähennysoikeuden poistamisen julkiseen keskusteluun. Perusteluna poistamiselle hän väittää, että nykyinen tukijärjestelmä itse asiassa nostattaa vain asuntojen hintoja luvun alun jälkeen, jolloin vähennysoikeutta edellisen kerran merkittävästi leikattiin, asuntojen hinnat ovat usean otteeseen menneet ylös ja alas. Tästä päätellen merkittävin asuntojen hintakehitykseen ja hintojen muutoksiin vaikuttava merkittävä tekijä ei ole ollut vähennysoikeus vaan sopivan ja riittävän asuntotuotannon ja - tarjonnan puute kysyntään nähden. Euroopan keskuspankin selvityksen mukaan asuntolainakorkojen vähennysoikeus oli vuonna 2007 käytössä 11 euroalueen maassa. Vähennysoikeudella on useissa maissa katsottu olevan siinä määrin positiivisia asuntopoliittisia vaikutuksia, että sen säilyttäminen on katsottu järkeväksi. Tämä etujen ja haittojen arviointi tulee tehdä myös Suomessa. Asuntolainan verovähennys on merkittävä, sillä verovähennys koskee Suomessa suoraan 1,2 miljoonaa asuntovelallista. Kun esitetään asuntoon kohdistuvien verokannustimien poistamista, kannattaa pysähtyä huolella - ei vain veroteoreettisesti - arvioimaan saavutettuja tuloksia. Omistusasunnon hankkimiseen liittyneet verotuet ovat kannustaneet suomalaisia perheitä säästämään ja ottamaan vastuun asumisensa omatoimisesta järjestämisestä. Samalla on perheille lainojen takaisinmaksun myötä - eräänlaisena pakkosäästämisenä - kertynyt varallisuutta. Suomen asuntokantaa odottavat merkittävät korjaustarpeet tulevina vuosina. Asuntoja on mm. peruskorjattava vastaamaan ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin että parannettava rakennusten energiatehokkuutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus voisi olla tehokas keino kannustaa kansalaisia toteuttamaan asuntojensa energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Vähennysoikeuden määrää voitaisiin tulevaisuudessa porrastaa vähennysoikeuden kohteena olevan asuinrakennuksen energiatehokkuusluokituksen perusteella. Näin asuntokysyntää voitaisiin suunnata energiatehokkaampiin asuntoihin. Vähennysoikeus tukisi myös korjauksien toteuttamista vanhassa asuntokannassa saatavan verotuen ja asuntojen kohoavan jälleenmyyntiarvon kautta. Samalla valtion suoria avustuksia ja korkotukilainoja asuntojen korjaamiseen voitaisiin poistaa. Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet Hallitus aikoo muuttaa energiaverotusta niin, että ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttö tulee kalliimmaksi kuin uusiutuvien. Suomen Kiinteistöliiton mukaan on oikein, että hiilidioksidipäästöt ja energiasisältö määräävät veron suuruuden. Sitä vastoin uudistuksen kustannusten kaivaminen suomalaisten kotitalouksien lompakosta on kestämätöntä. Uudistuksen tuotoilla aiotaan paikata työnantajien Kela-maksun poistosta syntynyttä lovea valtion budjetissa. Valtio saa uudistuksella nettomääräisesti lisää verotuloja 719 miljoonaa euroa. Kiinteistöliitto korostaa, että korotukset eivät kohdennu hallituksen toivomalla tavalla, koska peräti kolmannes korotuksista tulee suomalaisten kotitalouksien maksettavaksi. Summa on huomattavasti suurempi kuin kiinteistö- ja vuokraustoimintojen osuus on ollut Kela-maksuista. Uudistuksen tavoitteena on ohjata kansalaiset säästämään energiaa ja käyttämään uusiutuvia 8

8 energianlähteitä. Tarkoitus on tehdä esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön aiempaa kannattavammaksi. Kiinteistöliiton mukaan on tärkeää huomata, että muutokset voivat johtaa jopa 20 prosentin hinnankorotuspaineisiin kaukolämpöyhtiöissä, jotka käyttävät maakaasua. Tällainen kaukolämmön hinnannousu voi aiheuttaa asuinkiinteistöissä asiakaspaon kaukolämmöstä, ja siten rapauttaa koko kaukolämpöjärjestelmän perusteita. Kiinteistöliitto korostaa, että ajatus energiaverotuksen uudistuksen toteuttamisesta kertaheitolla vuonna 2011 on merkki huonosti hoidetusta veropolitiikasta. Uudistus voi nostaa energiaveroja jopa viisinkertaiseksi ja polttoaineiden hintoja jopa 70 prosentilla. Kiinteistöliiton mukaan on välttämätöntä, että energiaverotuksen rakennemuutos toteutetaan vähintään kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa, vuosina Siirtymäaika mahdollistaa taloudellisesti oikeudenmukaisen ja hallitun muutoksen sekä energian käyttäjille että tuottajille. Energiaverouudistuksen periaatteiden mukaista olisi turpeen verottaminen yhdenmukaisin perustein muiden polttoaineiden kanssa. Kiinteistöliitto kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että esityksessä ei ole otettu huomioon uudistuksen vaikutuksia arvonlisäveron tuottoihin. Energiaverojen korotus lisää automaattisesti myös valtion arvonlisäverotuloja. LAKIASIAT Asunto-osakeyhtiölaki muuttui jo ennen voimaantuloaan Tasavallan presidentti on vahvistanut asuntoosakeyhtiölain ns. hissipykälän muuttamisen (HE 23/2010). Presidentti vahvisti myös asuntoosakeyhtiölain voimaanpanolakia koskevan muutoksen, jota oikeusministeriö esitti eduskunnalle Kiinteistöliiton tekemän aloitteen johdosta. Lakimuutokset on tullut voimaan Ns. hissipykälän" (AOYL 32 4.mom) muutos koskee muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen huoneistojen kuten liikehuoneistojen ja autotallien vapauttamista hissin jälkiasennuksen kustannuksista, kun hissi ei tuota näille huoneistolle etua edes osakkeiden arvonnousuna. Esimerkiksi silloin, kun hissi rakennetaan kerrostaloon ja pääsisäänkäynnin tasossa on autotalli- ja liikehuoneistoja. Liikehuoneistojen vapauttaminen ei tule kysymykseen kaikissa tilanteissa, kuten silloin kun liikehuoneisto sijaitsee taloyhtiön ylemmissä kerroksissa. Poikkeussäännöstä vapauttamista ei sovelleta huoneistoon, johon on käynti suoraan kadulta, jos ylempien kerrosten huoneistot ovat asuntoja. Lakiesityksen perustelujen mukaan ylempien kerrosten arvonnousu lisää jossain määrin myös katutason asuinhuoneistojen arvoa. Nyt hyväksytty muutos perustuu varsinaisen lakimuutoksen (HE 24/2009) tavoitteeseen vapauttaa hissin kustannuksista liikehuoneistot silloin, kun hissi ei tuota etua edes arvonnousuna. Asuntoosakeyhtiölain hallituksen esityksen ja eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnön perusteella tavoite oli nimenomaan kirjata selkeästi lain momenttiin kaikki ne tilanteet, joissa osakkeenomistaja pitää vapauttaa hissin jälkiasennuskustannuksista. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Samalla muutetaan 34 :ää, joka koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista. Kun tuomioistuin kohtuullistaa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, tulee muutos voimaan heti kun päätös on lainvoimainen. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tuomioistuimen päätöstä noudatetaan yhtiössä viivytyksettä. Yleensä yhtiöjärjestyksen muutos tulee voimaan vasta sen rekisteröinnistä. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valitseminen Voimaanpanolaissa (Vpl) säädetään asuntoosakeyhtiölain voimaantulosta ja siirtymäjärjestelyistä, jotka koskevat ennen lain voimaantuloa perustettuja asunto-osakeyhtiöitä. Tarkoituksena on, että yhtiöt eivät joutuisi muuttamaan yhtiöjärjestyksiään pelkästään lain voimaantulon takia. Voimaanpanolaista ilmenee, miten nykyisiä yhtiöjärjestysmääräyksiä tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan valinnasta sovelletaan uuden lain aikana. Uuden asunto-osakeyhtiölain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensinnäkin tarkastukseen sellaiselta tilikaudelta, joka alkaa uuden lain voimaantultua eli tai sen jälkeen. Tällöin yhtiön tulee valita tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat uuden asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Asunto-osakeyhtiössä tilintarkastajalla tarkoitetaan samaa kuin tilintarkastuslaissa eli KHT- tai HTM-tilintarkastajia tai vastaavia yhteisöjä. Asunto-osakeyhtiössä on oltava tilintarkastaja, jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa tai tilintarkastaja on muutoin valittava tilintarkastuslain (4-6 ) perusteella. 9

9 Voimaanpanolain 11 :n mukaan asuntoosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevat tilintarkastusta koskevat määräykset tarkoittavat myös toiminnantarkastusta. Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo ei siten edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista, vaikka yhtiöissä valittaisiin jatkossa tilintarkastajan sijasta toiminnantarkastaja. Voimaanpanolain 11 soveltuu sellaisena kuin se oli vahvistetussa laissa, vain taloyhtiöön (alle 30 huoneistoa), joka ei ole lainkaan velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM- tilintarkastajaa. Käytännössä on yleistä, että tilintarkastusvelvollisen yhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään kahdesta tilintarkastajasta. Nyt hyväksytyn lakimuutoksen mukaan suuremmat asunto-osakeyhtiöt (30 huoneistoa ja enemmän), jotka ovat velvollisia valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajan asuntoosakeyhtiölain tai tilintarkastuslain perusteella, voisivat valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan yhtiöjärjestystä muuttamatta. Voimaanpanolain muutos on erittäin merkittävä suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden kannalta. Se koskee Kiinteistöliiton laskelmien mukaan noin suomalaista taloyhtiötä. Mikäli lakimuutosta ei olisi tehty, suuret asunto-osakeyhtiöt olisivat velvoitettuja valitsemaan kaksi KHT- tai HTMtilintarkastajaa, mikä olisi johtanut turhan raskaaseen ja kalliiseen tilintarkastukseen taloyhtiöissä. Rakennusperintöä suojelevalle lakiuudistukselle vahvistus Tasavallan presidentti on vahvistanut lain rakennusperinnön suojelemista. Samalla maankäyttöja rakennuslakia muutettiin. Lakiuudistuksen tavoitteena on tukea rakennusperinnön ajallista ja alueellista monimuotoisuutta sekä sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Uudet lait tulevat voimaan heinäkuun alusta. Laki rakennusperinnön suojelemisesta korvaa vuodelta 1985 olevan rakennussuojelulain. Laissa uudistetaan suojeltavien kohteiden määrittelyä ja konkretisoidaan suojelun edellytyksiä. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkittävyys arvioidaan sen harvinaisuuden, tyypillisyyden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden tai historiallisen kerroksellisuuden perusteella. Lisäksi kohteen tulee olla valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Edellä mainittuja arviointikriteerejä käytetään näillä kaikilla kolmella tasolla. Lisäksi suojeluprosessia on pyritty tekemään entistä läpinäkyvämmäksi. Asemakaavoitetuilla alueilla rakennusperinnön suojeleminen toteutuu edelleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, eli asemakaavassa annetuilla kaavamääräyksillä. Uuden lain myötä toimenpidekielto korvataan harkinnanvaraisella vaarantamiskiellolla. Vaarantamiskielto on kuitenkin määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää. Entinen toimenpidekielto aiheutti epätietoisuutta siitä, mitkä toimenpiteet ovat sallittuja ja mitkä eivät. Vaarantamiskielto kieltää toimenpiteet, jotka voisivat vahingoittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta. Kielto ei koske rakennuksen säilyttämiseksi ja kunnostamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Rakennusta voi myös edelleen käyttää sille soveltuvalla tavalla, kunhan sen kulttuurihistorialliset ominaisuuspiirteet eivät vaarannu. Vaarantamiskiellon mukaan kohteen omistaja voidaan velvoittaa rakennuksen tuhoutumista ehkäiseviin toimiin, kuten esimerkiksi sulkemaan autiona olevan rakennuksen ikkuna- ja oviaukot ilkivallan välttämiseksi. Jos omistajalle aiheutuu suojelusta merkittävää haittaa tai vahinkoa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta korvaus. Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin siten, että jos valtakunnallisesti merkittävälle rakennukselle asemakaavan nojalla asetetut suojelumääräykset ovat omistajan kannalta kohtuuttomat, hän on oikeutettu korvaukseen, jossa korvausvelvollinen on valtio. Aiemmin kunta vastasi korvauksista. Muiden asemakaava-alueella sijaitsevien rakennusten kohdalla korvausvelvollisuus näissä tapauksissa säilyy edelleen kunnilla. Laki rakennusperinnön suojelemisesta koskee myös valtion omistamia rakennuksia, joten valtion erityisasema rakennusperinnön omistajana poistuu. Aikaisemman lainsäädännön nojalla suojellut rakennukset säilyvät kuitenkin edelleen suojeltuina, myös silloin, kun niiden omistaja vaihtuu. Rakennussuojelulain nojalla suojeltuja rakennuksia on yhteensä noin 250, asetuksilla suojeltuja valtion rakennuksia noin 800 ja asemakaavalla suojeltuja rakennuksia arvioidaan olevan Rakennuksen suojelu saatetaan vireille siinä elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka alueella rakennus sijaitsee. Suojelupäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö. Pysäköinninvalvonnan uudistaminen sai kannatusta Oikeusministeriön työryhmän ehdotukset pysäköinninvalvontaa koskevaa lainsäädännön uudistamiseksi ovat saaneet myönteistä palautetta. 10

10 Valtaosa lausunnonantajista piti työryhmän tavoitteita ja ehdotuksia hyvinä ja kannatti lainsäädännön uudistamista, jotta pysäköintivirheisiin voitaisiin puuttua entistä tehokkaammin. Lausunnon antoi yhteensä 29 tahoa. Työryhmä ehdotti rengaslukon käyttöönottoa, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärän korottamista, kolmea pysäköintivirhemaksua jatkuvasta väärinpysäköinnistä ja muutoksenhakujärjestelmän kehittämistä. Lisäksi työryhmä ehdotti, että yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädettäisiin lailla ja että yksityisellä alueella luvattomasta pysäköinnistä voitaisiin periä valvontamaksu. Lausunnonantajien enemmistön mielestä työryhmän ehdotukset selkeyttävät menettelyä, oikeusturvakeinoja ja yksityistä pysäköinninvalvontaa. Rengaslukkoa pidettiin tehokkaana uutena keinona puuttua pysäköintivirheisiin. Enemmistö lausunnonantajista kannatti myös ehdotusta säätää yksityisestä pysäköinninvalvonnasta laissa. Kriittisesti yksityiseen valvontaan suhtautui viisi lausunnonantajaa. TUTKIMUS JA KEHITYS Julkisivukorjausten vaihtoehdot kartoitettiin KIMUprojektissa Kiinteistöliiton koordinoimassa KIMU-hankkeessa on selvitetty kerrostalon ulkovaipan energiakorjausten vaihtoehtoja, kustannuksia ja kannattavuutta. VTT:n tekemässä selvityksessä kuvataan ja 1970-lukujen kerrostalokannan perustusten ja alapohjien, ulkoseinien, ikkunoiden ja ulko-ovien, parvekkeiden ja yläpohjien tyypilliset rakenteet ja niiden ongelmat. Rakenteille esitetään vaihtoehtoisia korjausratkaisuja sekä rakennuksen energiatehokkuuden että rakennusosien teknisen kunnon parantamiseksi. Ratkaisuissa kiinnitetään huomiota myös rakennuksen hyvän sisäilmaston varmistaminen. Kerrostalon laajojen kokonaiskorjausratkaisujen elinkaariedullisuutta arvioidaan kolmen esimerkkikorjauksen avulla. Energiakorjauksen edullisuus perustuu kokonaisvaltaiseen korjaukseen, jossa energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet otetaan huomioon marginaalikustannuksina. Arvioissa julkisivun uusimisen oletetaan johtuvan sen teknisen kunnon heikkenemisestä, jolloin uusiminen on tehtävä joka tapauksessa. Selvityksen mukaan energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamalla ei yleensä ole yhtä edullista kuin uudisrakentamisessa. Se on kannattavaa korjaushankkeen yhteydessä, kun peruskorjausväli on vuotta. Ilmanvaihtojärjestelmien uudistamiseen monia hyviä ratkaisujal Osana Suomen Kiinteistöliiton koordinoimaa KIMUkehityshanketta on toteutettu LVI-Talotekniikkateollisuuden vetämä lisäprojekti, jossa selvitettiin tulo- ja poistoilmanvaihdon toteutusedellytyksiä kerrostaloissa. KIMULI-hankkeen loppuraportin mukaan on toteutettavissa useita ilmanvaihtoratkaisuja, joiden avulla voidaan saada merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa ja samalla parantaa ilman laatua. Hankintakustannukset eri järjestelmien välillä eivät poikkea merkittävästi. Ilmanvaihtoparannukset on järkevä tehdä silloin, kun taloissa tehdään isoja peruskorjauksia, kuten putkiremontteja. Ilmanvaihto on korjausvaiheeseen tulevissa kerrostaloissa useimmiten toteutettu painovoimaisena tai koneellisena poistojärjestelmänä. Yleistäen voi sanoa, että ilmanvaihto toimii tässä rakennuskannassa puutteellisesti. Kuitenkin se on keskeinen tekijä asumisterveyden ja ihmisten viihtyvyyden kannalta. Samalla ilmanvaihdon lämmön talteenotto on suurin energiansäästöpotentiaali näissä rakennuksissa. KIMULI-projektissa valittiin KIMU-hankkeen kohdealueilta Espoon Matinkylästä ja Lahden Keijupuistosta esimerkkirakennukset, jotka edustavat tyypillistä ja 1970-lukujen asuintalokantaa. Näille rakennuksille suunniteltiin kolme erilaista ratkaisukonseptia ja selvitettiin simulointilaskelmin vaikutukset energiankulutukseen ja sisäilman tasoon. Projektin lähtökohtana oli hyvä sisäilman taso (S2). Seinäpuhalluksesta hyviä kokemuksia Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa poistettavan ilman ulospuhallus on toteutettu ns. seinäpuhalluksena, on yksi houkutteleva vaihtoehto korjauskohteissa. Sen esteenä on usein kuitenkin viranomaisten hyväksynnän puuttuminen, koska nykyisiä määräyksiä ja ohjeita saatetaan tulkita siten, ettei sallita poistoilman puhaltamista rakennuksen julkisivulle. Seinäpuhallusratkaisuun paneuduttiin erikseen keräämällä nykyinen tieto ja kokemus sekä suorittamalla viranomaishaastatteluja. Kokemukset to- 11

11 teutetuista kohteista eivät ole tuoneet esille ongelmia. Jatkotyönä tuleekin kehittää yhdessä viranomaisten kanssa yleisesti hyväksyttävät toteutusohjeet. Siten voitaisiin saada tämäkin käyttökelpoinen ratkaisu entistä laajempaan käyttöön. Merkittävää energiansäästöä saavutettavissa Esimerkkisuunnitelmat osoittivat, että useita vaihtoehtoisia ratkaisuja on toteutettavissa tyypillisissä kerrostalokohteissa. Simulointilaskelmin osoitettiin, että energiaa on mahdollista säästää hyvällä lämmön talteenotolla jopa 25% rakennuksen kokonaiskulutuksesta. Samalla ilmanvaihto ja ilman laatu paranevat huomattavasti. Hankintakustannukset eivät poikkea eri järjestelmien välillä ratkaisevasti. Ilmanvaihtoasiat kannattaa ehdottomasti ottaa käsittelyyn silloin kun taloyhtiössä on toteutettava muita suuria korjauksia, kuten erityisesti putkiston linjasaneeraukset. Tällöin ilmanvaihdon uudistamisen kustannus on useita kymmeniä prosentteja edullisempaa kuin erikseen toteutettuna hankintana. Rakenteisiin kohdistuvien kustannusten jyvittäminen muun remontin (putkiremontti) ja ilmanvaihtoremontin kesken vaikuttaa lämmön talteenoton lisäämisen taloudelliseen kannattavuustarkasteluun. Huomioiden sisäilman laatutason paranemisen kannattavuus on joka tapauksessa jopa yllättävän hyvä. MARKKINAT JA SUHDANTEET Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,7 % Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2009 keskimäärin 3,34 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,7 %. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,04 euroa, jossa nousua edellisvuodesta o li 8,9 %. Eniten vuodessa kohosivat korjauskulut, 18 %. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 26 %, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 24 % ja vedenkäytön 8 %. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,54 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitovastikkeiden osuus 84 % tuloista Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2009 keskimäärin 3,51 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,8 % vuodesta Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84 %. Vuokrien osuus oli 6,3 % ja käyttökorvausten 9,1 %. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 6,7 % vuodesta Asuntoyhteisöjen korjaukset lisääntyivät 6,2 prosenttia vuonna 2009 Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2009 kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla, mikä on 6,2 % enemmän kuin vuonna Asuntoosakeyhtiöiden korjaukset muodostivat noin kolme neljännestä koko asuntoyhteisöjen korjauksista. Ne korjasivat kaikkiaan noin 1,1 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset nousivat noin 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Peruskorjaukset laskivat kuitenkin 20 %. Vuosikorjaukset sen sijaan kasvoivat 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten rahaa käytettiin 1970-luvulla valmistuneiden asunto-osakeyhtiöiden korjaamiseen. Niiden korjauskustannukset nousivat lähes 28 % vuonna Noin kolmannes kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin. Ulkopuolelta korjattiin ulkoseiniä, kattorakenteita, ikkunoita, ulko-ovia ja parvekkeita. Runsas neljännes korjauksista kohdistui lvi-järjestelmien korjauksiin. Rakennusten sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 10 % kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Loput korjauskustannukset kohdistuivat ulkoalueiden, rakennusten pohjarakenteiden, huoneistojen ja sähköjärjestelmien korjauksiin. Tähän kuuluu myös muu korjaaminen. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 347 miljoonalla eurolla, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 1,4 %. Aravavuokrataloissa korjaukset ovat pitkälle suunniteltuja. Siksi korjauskustannusten vaihtelut eivät ole niin suuria kuin asunto-osakeyhtiöissä. 12

12 Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset -tilasto perustuu noin asunto-osakeyhtiön otokseen. Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen tilasto perustuu 16 suurimmalta kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä sekä muutamalta suurelta valtakunnalliselta vuokrataloyhtiöltä kerättyihin tietoihin. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu 2,7 % vuodessa Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,7 % vuoden 2010 toisella neljänneksellä vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat vesi- ja jätevesikustannukset 4,7 %. Lämpökustannukset nousivat 4,1 %, hoitokustannukset 3,1 %, käyttösähkön kustannukset 3,0 %, työkustannukset 2,6 %, muut kustannukset 1,0 %, tarveaineiden kustannukset 0,5 % ja kunnossapitokustannukset 0,3 %. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat nousivat 1,2 % Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2010 toisella neljänneksellä 1,7 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,2 %. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,1 % ja muualla Suomessa 0,8 %. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,5 %. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,5 % ja arava-asuntojen vuokrat 0,6 %. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2010 Keskivuokra 13,08 e/m2/kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 16,82 e/m2/kk Kaksiot 12,87 e/m2/kk Kolmiot+ 11,59 e/m2/kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa: Uudet vuokrasuhteet 16,80 e/m2/kk Vanhat vuokrasuhteet 14,43 e/m2/kk Vapaarahoitteisten asuntojen vuokraindeksin muutos: Edellisestä vuosineljänneksestä 4,9 % Vuosimuutos (2009/II-2010/II) 3,2 % Keskivuokra aravavuokra-asunnoissa 10,43 e/m2/kk Keskivuokrat Helsingin kalleusalueilla Helsinki I 17,10 e/m2/kk Helsinki II 14,70 e/m2/kk Helsinki III 11,31 e/m2/kk Helsinki IV 10,91 e/m2/kk Indeksi 120,8 (2005=100) TALOUS JA VEROT Verotyöryhmä esittää painopisteen siirtämistä kulutuksen verotukseen Verotuksen uudistamista pohtinut työryhmä esittää yritysverokannan laskemista nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin. Pääomaveroa pitäisi puolestaan kiristää 30 prosenttiin. Muutoksella pyrittäisiin vähentämään kannustimia muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä esittää myös verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työryhmä ehdottaa ansiotuloverotuksen keventämistä noin kahdella miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Arvonlisäverotukseen työryhmä suosittaa korotusta. Sekä alennettuja että normaalia arvonlisäverokantaa pitäisi nostaa kahdella prosenttiyksiköllä. 13

13 Hetemäen työryhmä jatkaa työtään tämän vuoden loppuun ja aikoo jatkaa ansiotuloverotuksen käsittelyä loppuraportissaan. Hallitus tehostaa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa Hallitus on päättänyt esittää, että vuoden 2011 talousarviossa varataan 30 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönoton tehostamiseen. Tuki kohdistetaan erityisesti asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien tehokkaiden lämpöpumppujen käyttöönottoon sekä pellettilämmitykseen siirtymiseen. Erilaisia hybridiratkaisuja, joissa hyödynnetään useampaa energiamuotoa ympäristöystävällisesti, on myös tarkoitus ottaa tuen piiriin samoin kuin tukea muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymistä. Tukea myönnettäisiin lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa - ei siis uudisrakentamisessa. Kaukolämmitteisille taloille tukea ei ole tarkoitus myöntää. Tukea uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitysjärjestelmien käyttöönottoon on tarkoitus myöntää koko asuinrakennuskantaan, niin yksityistalouksille kuin asuntoyhteisöillekin. Tuen enimmäissuuruus on tarkoitus mitoittaa siten, että kannustinvaikutus on merkittävä. Silloin kun työkustannuksista on mahdollisuus saada kotitalousvähennys, tukea on tarkoitus myöntää vain materiaalikustannuksiin. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä päätettiin ehdottaa asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin kaikkiaan 90,5 miljoonaa euroa. Energia-avustusten myöntämisperusteista tullaan antamaan uutta lainsäädäntöä. Valtion talousarvioesityksen yhteydessä annetaan korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muutosesitys. Säädöksillä yksilöidään tarkemmin muun muassa enimmäisavustusprosentti. Tarkempia säännöksiä avustettavista toimenpiteistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säädökset annettaneen vuodenvaihteen tienoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) antaa tarkemmat ohjeet avustusten hakumenettelystä ja hakuajasta. Hakuaika tullee olemaan vuoden 2011 alkupuolella. Faktaa korjaus- ja energia-avustuksista: 90,5 miljoonan euron määrärahasta on tarkoitus käyttää: * 44 miljoonaa euroa energia-avustuksiin, josta * 30 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon * 12 miljoonaa euroa energiatehokkuutta parantaviin muihin kerros- ja rivitalojen investointeihin ja energiakatselmuksiin * 2 miljoonaa euroa pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen * 46,5 miljoonaa euroa korjaus- ja terveyshaittaavustuksiin eli tukeen vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vaatimukset täyttävien jätevesijärjestelmien toteuttamiseksi haja-asutusalueilla, terveyshaitta-avustuksiin taloudelliseen vaikeuksiin joutuneille perheille, hissien asentamiseen ja liikkumisesteitten poistamiseen ja asuinrakennuskannan suunnitelmallisen korjaustoiminnan tukemiseen Kunnat keräävät 200 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa vuodelta 2010 Vuoden 2010 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2009 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2010 määräämät veroprosentit. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettiin vuodelle Yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22-0,50 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti on noussut 228 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 260 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 212 kunnassa. Lisäksi 140 kunnassa määrättiin erillinen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti rakentamattomille rakennuspaikoille ja 251 kunnassa erillinen veroprosentti yleishyödyllisille yhteisöille. KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA 14

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys

Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken. Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Hissin jälkiasennuksesta päättäminen ja kustannusten jako huoneistojen kesken Pekka Luoto Toiminnanjohtaja Pohjois Suomen Kiinteistöyhdistys Asunto osakeyhtiölain uudistus 1.7.2010 Ennen asunto osakeyhtiölainmuutosta

Lisätiedot

HE 184/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi suhdanneluonteisista

HE 184/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi suhdanneluonteisista HE 184/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager

Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager Avustukset rakennusperinnön hoitoon miksi, paljonko ja millä perusteella myönnetään? Henrik Wager 26.10.2016 15 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012 Yhteenveto toimialan tuloksista Pekka Harjunkoski Promenade Research Oy Fakta Isännöinti vaikuttaa 2,7 miljoonan suomalaisen elämään (asunto-osakeyhtiöt ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013 Keskivuokra 14,41 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,58 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

Käynnistysavustus perusparantamiseen

Käynnistysavustus perusparantamiseen Dnro 19454/021/13 Käynnistysavustus perusparantamiseen 2013 2014 Hakuohje 19.9.2013 Avustuksen hakuaika 19.9.2013 31.12.2014 Sisällys 1 UUSI VALTUUS SEKÄ SOVELLETTAVAT LAIT JA OHJEET... 3 2 AVUSTUKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. VAETS-yhdyshenkilöpäivä Ympäristöministeriö Maarit Haakana

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. VAETS-yhdyshenkilöpäivä Ympäristöministeriö Maarit Haakana Ajankohtaista ympäristöministeriöstä VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 Ympäristöministeriö Maarit Haakana Lähes nollaenergiarakentaminen Erittäin korkea energiatehokkuus Energiantarve katetaan hyvin laajalti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014

HE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014 HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi LAUSUNTO 2.11.2015 1 (2) Eduskunta Valtiovarainvaliokunnan verojaosto 00102 EDUSKUNTA Asia: Viite: Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) Hallituksen esityksestä eduskunnalle energiaverotusta koskevan

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä

Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Laajakaistayhteyden hankinta ja rahoittaminen asunto-osakeyhtiössä Oulu 22.9.2015 Historiaa Päätöksenteko Laajakaistalle asettavat rajoitukset Hankinnan ja käytön rahoitus Laajakaistavastike Kiinteistöliitto

Lisätiedot

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 833/02.03.01/2014 332 Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ 1 ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO JA MUUTOSTYÖSTÄ 1. TALOYHTIÖ (osakas täyttää) Yhtiön nimi Rakennuksen sijaintiosoite Isännöitsijän nimi Osoite Puhelin Sähköpostiosoite 2. OSAKAS (osakas täyttää) Nimi

Lisätiedot

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI

PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI PUTKIREMONTTI- BAROMETRI 2014 TUTKIMUSRAPORTTI WWW.ISANNOINTILIITTO.FI TOTEUTUS - Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin 6. toteutuskerta (2008, 2009, 2011, 2012, 2013) - Kohderyhmä: - Isännöintiliiton

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia

Asunto Oy Raitinlinna. Taloyhtiön strategia Asunto Oy Raitinlinna Taloyhtiön strategia Vahvistettu yhtiökokouksessa 28.5.2013 Historia Asunto Oy Raitinlinnan omistamalle tontille n:o 8 Espoon kaupungin korttelissa n:o 12002 saatiin rakennuslupa

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun 2015:58 vaikutukset kosteusvaurioituneen kiinteistön kaupan purkumahdollisuuksiin Tiina Koskinen-Tammi AA, OTT, VT Asianajotoimisto Alfa Oy Sisäilmastoseminaari 16.3.2016

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 374 31.10.2016 Kaupunginvaltuusto 94 14.11.2016 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2017 1933/02.03.01.01/2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 374 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 2017

Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 2017 Taloyhtiön toimintastrategia Oulu 27.helmikuuta 217 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Mitä on strategia? Mistä strategiassa on kysymys? Alun perin sotilastermi Miten armeijaa johdetaan, jotta sota voitetaan?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/6 24.02.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 4/2014 1 (5) 6 Helsingin kaupungin määräysvallassa olevien asuntoosakeyhtiöiden varsinaiset yhtiökokoukset 2014 HEL 2014-000259 T 00 01 05 Päätösehdotus Hallituksen ja tilintarkastajien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 4537/02.03.01/2013 298 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09)

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen Johtava tutkija Kai Valonen Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Poliisi Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE

OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE OHJE KOHDEKOHTAISILLE HANKINNOILLE JA MUUTOSTÖILLE 1. YLEISTÄ Tätä ohjetta noudatetaan 1.4.2006 alkaen Asokotien kiinteistöissä asumisoikeuskohteen erillisellä rahoitusvastikkeella tai kohdekohtaisella

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Virpi Tiitinen 9/2003 Marja-Leena Ikonen 25.9.2003 Tyhjät arava- ja korkotukivuokra-asunnot kasvukeskusten suurissa kaupungeissa syksyllä 2003 Valtion asuntorahasto

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 21 2011 Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011 Asuntojen keskihinta 3 721 Keskihinta kerrostaloasunnoissa 3 848 ja rivitaloasunnoissa 3 273 Asuntojen

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 37 2013 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2013 Keskivuokra 14,51 /m 2 /kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa 16,71 /m 2 /kk Keskivuokra

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2013 1 (5) Päätöshistoria 11.03.2013 48 HEL 2013-002428 T 00 01 05 Päätös Hallituksen ja tilintarkastajien valinta Konsernijaosto päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 280. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 14.09.2015 Sivu 1 / 1 3769/02.05.05/2015 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 44 7.9.2015 280 Tapiolan Urheilutalo Oy:n vähemmistöosakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti

Lisätiedot

Asuntoyhteisöjen korjaukset TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry

Asuntoyhteisöjen korjaukset TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry Asuntoyhteisöjen korjaukset 2005 2007 TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto ry 24.11.2008 Asunto-osakeyhtiöiden korjauskohteet 2005 2006 Ulkorakenteet LVI-järjestelmät Sisärakenteet Huoneistokorjaukset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (11) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (11) 48 Kaupungin määräysvallassa olevien asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokoukset 2013 HEL 2013-002428 T 00 01 05 Päätös Hallituksen ja tilintarkastajien valinta Konsernijaosto

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2008

Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 4 008 Asuntojen vuokrat Helsingissä heinä syyskuussa 008 u Keskivuokra 11,6 /m/kk u Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 14,61 /m/kk Kaksiot 11,44 /m/kk

Lisätiedot

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset Ympäristövaliokunta 8.11.2016 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen muutokset

Kiinteistöverotuksen muutokset Mitä uutta kiinteistöverotukseen? Veroasiantuntija Jukka Hakola Kiinteistörekisterien hoitajien koulutuspäivät 16.9.2015 Kiinteistöverotuksen muutokset Kiinteistöveron kehittämisen taustaa Viime vuosien

Lisätiedot

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen

Rakentamattomien rakennuspaikkojen ilmoittaminen 1/7 Valtuutussäännös Päivämäärä Kiinteistöverolaki (654/1992) 20 a 25.10.2016 Voimassaolo toistaiseksi Korvaa normin A6/200/2014 Diaarinumero A34/200/2016 Vastaanottaja Kunnat Rakentamattomien rakennuspaikkojen

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKOMENETTELY JA HALLITUKSEN VASTUU ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Kokouskutsu ja yhtiökokouspäätökset Päätöksentekomenettely Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 25 Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2 Muutos edellisestä vuodesta: Kaikki asunnot 1,9 %, kaikki vapaarahoitteiset vuokra-asunnot 1, % ja vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY

Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 20.03.2013 Timo Laaksonen TVT ASUNNOT OY 2 3 TVT ASUNNOT OY Turun kaupungin täysin omistama yhtiö. Konserni, joka omistaa asuntoja ja asumisen tiloja, osuuksia asuntoja omistavista yhtiöistä sekä osuuksia

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kaupunginvaltuusto 89 16.11.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007

Asuntojen vuokrat Helsingissä vuonna 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Tuomarink.- Torpparinm. Puistola Kalleusalueet Helsinki Helsinki Vapaarah.vuokra-as. keskivuokra 7 13,1 /m/kk 1,75 /m/kk, /m/kk,13 m/kk Asuntojen vuokrat Helsingissä

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA. Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm ,

PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA. Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm , PÄÄTÖKSENTEKO RYHMÄKORJAUSHANKKEISSA Marina Furuhjelm, Lakimies OTM gsm +358 50 597 5976, Twitter: @FuruhjelmMarina Yhtiökokous Yhtiökokous yleistoimivaltainen elin Yhtiökokous päättää laajemmista remonteista

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 111/2010 vp Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan asuinhuoneiston vuokralaisten suojan vahvistamista.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki.

1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. LIITE 1 1 VIRPINIEMI GOLF OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Virpiniemi Golf Oy ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2 YHTIÖN TOIMIALA Yhtiön toimialana on vuokraoikeuden nojalla hallita

Lisätiedot