Sisältö. Kiinteistöliitto Uusimaa

Transkriptio

1 Sisältö Yhdistys- ja konsernikuulumisia... 3 Vastaa Kiinteistöliitto Uusimaan tulevaisuuskyselyyn... 3 Taloyhtiö.Nyt... 3 Tilaisuudet... 3 Henkilöstöuutisia... 3 Keijo Kaivannosta opetusneuvos... 4 Peter Strömistä asiakkuusjohtaja... 4 Ajankohtaista... 4 Parhaat taloyhtiöt palkittiin... 4 Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta saatava erityislainsäädännön piiriin... 5 Isännöintipalkkioiden korotukset hyväksytettävä taloyhtiön hallituksessa... 6 Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia... 6 Suurin osa suomalaisista valmis maksamaan energiatehokkuudesta... 6 Ideakilpailu käynnistyi Riihimäen Peltosaaren kehittämiseksi... 7 Hissien turvallisuus kiinnostaa suomalaisia... 7 Suomi jäämässä jälkeen paloturvallisuudessa... 7 Vaikuttaminen... 8 Korkojen verovähennysoikeus asunnon energiatehokkuuden perusteella... 8 Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet... 8 Lakiasiat... 9 Asunto-osakeyhtiölaki muuttui jo ennen voimaantuloaan... 9 Rakennusperintöä suojelevalle lakiuudistukselle vahvistus Pysäköinninvalvonnan uudistaminen sai kannatusta Tutkimus ja kehitys...11 Julkisivukorjausten vaihtoehdot kartoitettiin KIMU-projektissa Ilmanvaihtojärjestelmien uudistamiseen monia hyviä ratkaisujal Markkinat ja suhdanteet...12 Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,7 % Asuntoyhteisöjen korjaukset lisääntyivät 6,2 prosenttia vuonna Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu 2,7 % vuodessa Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 1,2 % Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa Talous ja verot...13 Verotyöryhmä esittää painopisteen siirtämistä kulutuksen verotukseen Hallitus tehostaa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa Kunnat keräävät 200 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa vuodelta

2 YHDISTYS- JA KONSERNIKUULUMISIA Vastaa Kiinteistöliitto Uusimaan tulevaisuuskyselyyn Kiinteistöliitto Uusimaa haluaa selvittää jäsenistönsä näkemyksiä taloyhtiöiden tulevaisuudesta. Erityisesti pyrimme kartoittamaan taloyhtiöiden edustajien näkemyksiä oman toimintaympäristön muutoksista. Olisi hyvin tärkeää, että mahdollisimman monen jäsenyhtiön edustaja vastaisi kyselyyn. Vastaaminen tapahtuu internet-osoitteessa Pyydämme vastauksia mahdollisimman pian, viimeistään mennessä. Kyselyn toteuttamisesta vastaa tutkimusyhtiö Promenade Research Oy. Kyselyn yhteenveto toimii mm. aineistona Kiinteistöliitto Uusimaan strategian laadinnassa. Taloyhtiö.Nyt Suomen Kiinteistöliitto ja Kiinteistöliitto Uusimaa julkaisivat Taloyhtiö.Nyt nimisen teemalehden uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Lehti jaettiin Helsingin Sanomien välissä koko Uudenmaan alueelle. Julkaisu on syksyn aikana jaossa erilaisissa Kiinteistöliitto Uusimaan tilaisuuksissa. Lehden verkkoversio on luettavissa osoitteessa Tilaisuudet Uusi asunto-osakeyhtiölaki koulutusilta Vantaalla Kiinteistöliitto Uusimaa järjestää koulutusillan uudesta asunto-osakeyhtiölaista ti klo Sokos Hotel Vantaan tiloissa (os. Hertaksentie 2, Tikkurila, Vantaa). Taloyhtiön hallituksen koulutusilta, osa II Taloyhtiön hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille suunnatun koulutussarjan II osa pidetään ma klo Sokos Hotel Presidentin Auditoriossa (os. Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki). Koulutustilaisuuden aiheina ovat hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut. Kunnossapitovastuu ja muutostyöt Kiinteistöliitto Uusimaa järjestää syksyn aikana vielä yhden lisäkoulutustilaisuuden, jonka sisältönä on kunnossapitovastuu ja muutostyöt. Tilaisuus pidetään ma klo Valkoisessa Salissa (os. Aleksanterinkatu 16-18, Helsinki). Talous- ja tilinpäätösiltapäivä Perinteinen talous- ja tilinpäätösiltapäivä järjestetään ti klo Sokos Hotel Presidentin Auditoriossa (os. Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki). Taloyhtiön hallituksen koulutusilta, osa III, Taloyhtiön hallituksen jäsenille ja puheenjohtajille suunnatun koulutussarjan III osa pidetään ke klo Sokos Hotel Presidentin Auditoriossa (os. Eteläinen Rautatiekatu 4 Helsinki). Koulutustilaisuuden aiheina ovat päätöksenteko, asiakirjat ja talous. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: - (Tapahtumat - otsakkeen alta, klikkaa ko. tapahtumaa) - sähköpostitse uusimaa@kiinteistoliitto.fi - puhelimitse (09) / Marja Tirronen Henkilöstöuutisia Suomen Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty OTK, varatuomari Jaana Sallmén. Hän on aiemmin työskennellyt lakimiehenä muun muassa Lakiasiantoimisto Finessi Oy:ssä, Huoneistokeskuksessa, Realia Group Oy:ssä ja Sato-Yhtymässä. Suomen Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty OTM Maria Kulomäki. Hän on aiemmin työskennellyt SKH Asuntopalvelu M. Kulomäki Oy:ssä ja Asianajotoimisto Oy Juridia Ab:ssä. Kiinteistöliiton lakimies Anna-Liisa Varala on siirtynyt Lakiasiaintoimisto Finessin palvelukseen. 3

3 Kiinteistöliiton neuvontalakimies Joel Sariola siirtyy Asianajotoimisto Kuhanen, Kanerva & Asikainen palvelukseen. Kiinteistöliiton neuvontalakimieheksi on nimitetty oik.yo, valtiot. kandidaatti Marja Pakarinen. Pakarinen on työskennellyt aiemmin mm. Itä- Suomen syyttäjänvirastossa. Pakarinen nimitettiin tehtävään neuvontalakimies Erika Mattssonin siirryttyä lakimieheksi Tehyyn. Keijo Kaivannosta opetusneuvos Tasavallan presidentti on myöntänyt Keijo Kaivannolle opetusneuvoksen arvonimen. Varatuomari, VTM Keijo Kaivanto toimii Kiinteistöalan Koulutuskeskuksen toimitusjohtajana, Kiinteistöalan Koulutussäätiön rehtorina ja asiamiehenä sekä useissa alan luottamustehtävissä. Peter Strömistä asiakkuusjohtaja Peter Ström on nimitetty Suomen Talokeskus Oy:n asiakkuusjohtajaksi. Suomen Talokeskus Oy on monialainen insinööritoimisto, joka tuottaa mm. konsultti- ja asiantuntijapalveluita. Kiinteistöliitto omistaa 59,9 prosenttia Suomen Talokeskus Oy:n osakekannasta. AJANKOHTAISTA Parhaat taloyhtiöt palkittiin Auringosta energiatehokkuutta ja asukasviestintä putkiremontin menestystekijänä Onnistuneimmat putkiremontit ja esimerkillisimmät taloyhtiöteot on valittu ja palkittu Tee parannus -viestintäohjelmassa toteutetuissa kilpailuissa. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailun voitti riihimäkeläinen As Oy Allinnan Helmi, joka on panostanut mallikelpoisesti energiatehokkuuden ja asumisviihtyvyyden parantamiseen. Espoon Tapiolassa sijaitsevassa As Oy Nallenpolussa on puolestaan putkiremontti sujunut hienosti, etenkin hyvän projektinjohdon ja aktiivisen asukasviestinnän ansiosta. Molemmat taloyhtiöt palkittiin eurolla. As Oy Allinnan Helmessä on parannettu energiatehokkuutta hyödyntämällä aurinkoenergiaa käyttöveden esilämmityksessä sekä ottamalla led- ja energiansäästölamput käyttöön taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Kerroskohtaisessa valaistuksessa on hyödynnetty liikeilmaisimia ja hämäräkytkimiä. Taloyhtiöllä on visio, johon osakkaat ovat sitoutuneet As Oy Allinnan Helmen hallituksen puheenjohtaja Hannu Rintala korostaa, että taloyhtiötä on kehitetty tiiviissä vuorovaikutuksessa osakkaiden kanssa: - Meillä on yhteinen ja selkeästi kommunikoitu visio, jonka keskeisiä päämääriä ovat korkea asukastyytyväisyys, osakkaiden omaisuuden arvon lisääminen, kustannus- ja energiatehokkuus sekä uuden teknologian järkevä hyödyntäminen. Taloyhtiön omat verkkosivut ovat keskeinen viestintäkanava, Rintala toteaa. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailussa palkittiin lisäksi euron tunnuspalkinnolla As Oy Kuopion Harjukatu 30. Kuopion Niiralassa sijaitsevassa pienkerrostalossa on uudistettu lämmitysjärjestelmä vaihtamalla öljylämmitys maalämpöön. Loppukilpailussa oli mukana myös raisiolainen taloyhtiö As Oy Herastuomari, joka yhdessä naapuriyhtiön kanssa toteutti julkisivuremontin yhteydessä invahissin ja esteettömän sisäänkäynnin. Vuoden 2010 taloyhtiöteko -kilpailun toteuttivat Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Kiinteistöalan Kustannus, Kiinteistöliitto Uusimaa, LVI-Talotekniikkateollisuus, Rakennusteollisuus RT, Suomen Asuntotietokeskus, Suomen Kiinteistöliitto ja Tekes. Yritysyhteistyökumppaneita olivat Cupori, Helsingin Energia ja Uponor. Putkeen menneitä putkiremontteja Vuoden 2010 putkiremontti -kilpailun voittanut As Oy Nallenpolku on 1950-luvun puolivälissä rakennettu kerrostaloyhtiö. Siellä on tehty putkiremontti ns. perinteisin menetelmin: viemärit, vesijohdot, kylpyhuoneet ja sähköjärjestelmä uusittiin. Putkiremonttien erilaisia toteutusvaihtoehtoja vertailtiin tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Suunnitteluvaiheessa osakkaille esitettiin kylpyhuoneista kolme erilaista sisustusratkaisua. Vaihtoehtoja havainnollistettiin mallikylpyhuoneen avulla. - Asukasviestintä on hoidettu As Oy Nallenpolussa kauttaaltaan erinomaisesti. Projektinjohtajan oikeana kätenä on alusta lähtien toiminut viestintävastaava, joka on ollut viestinnän ammattilainen. Monikanavaisen asukasviestinnän välineitä ovat 4

4 olleet esimerkiksi hankkeen kotisivut, paperitiedotteet, osakaskyselyt ja hankkeen eri vaiheissa järjestetyt asukasillat ja -infot, kertoo kilpailuraadin puheenjohtaja Juhani Siikala. As Oy Nallenpolku on Tapiolan Lämpö Oy:n isännöimä. Projektinjohdosta ja viestinnästä vastasi Vahanen Oy. Pääurakoitsijana oli OVL-Tekniikka Oy. Myös Helsingin Puotilassa sijaitsevassa As Oy Säästökartanossa putkiremontti on onnistunut mainiosti, mistä tunnustuksena taloyhtiö palkittiin eurolla. Asukasviestintä hoidettiin tässäkin hankkeessa hyvin. Keskeinen menestystekijä oli myös projektinvetäjän, valvojan, isännöitsijän ja hallituksen puheenjohtajan välinen yhteistyö. Tässä hankkeessa yhdisteltiin putkiremontin uusia tekniikoita luontevalla tavalla käyttäen niin pinnoitusta kuin sukitusta ja sujutusta. Vuoden 2010 putkiremontti -kilpailun järjestämisestä vastasivat Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry ja Talotekniikka-lehti yhteistyössä Tee parannus -ohjelman kanssa. Tee Parannus on Tekesin, ympäristöministeriön ja Sitran kiinteistö- ja rakennusalan kanssa toteuttama viestintäohjelma, jonka tavoitteena on edistää käyttäjälähtöistä, suunnitelmallista sekä kustannus- ja energiatehokasta perusparantamista taloyhtiöissä ja asuinalueilla. Lisätietoja: Asuntokaupan kuntotarkastustoiminta saatava erityislainsäädännön piiriin Asuntokaupan kuntotarkastuksissa vallitsee tällä hetkellä tilanne, jossa tarkastuksen tekijät tuottavat vaihtelevaa laatua eikä ole varmaa, että asuntokaupan asiakas saisi sellaista palvelua kuin hänelle kuuluisi. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) mielestä kuntotarkastustoiminta tulisi saattaa välityssektorin tavoin erityislainsäädännön piiriin. Kuntotarkastajille tulisi asettaa nimenomaiset pätevyysvaatimukset sekä pakollinen vastuuvakuutus. Kuntotarkastustoiminta ei keskusliiton mielestä läheskään aina täytä Suomessa asiakaslähtöisen ja ammattimaisen toiminnan vaatimuksia. KVKL:n piirissä tämä epäkohta on havaittu ja siitä on viestitetty aina ministeritasolle saakka. "Lainsäädäntö, koulutus, asiaan kuuluvat pakolliset auditoinnit ja riittävät valvontaresurssit ovat lääkkeitä, joiden avulla sektorille saadaan kaivattua ryhtiä. Niiden hankkimiseksi on ponnisteltava", paaluttaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila. Kuntotarkastajien ja kiinteistönvälittäjien suhteet nousivat esille MTV3:n uutisoitua loppuviikolla teemasta. Välittäjien mm. sanottiin suosivan yhteistyötä kuntotarkastajiin, jotka kirjoittavat asunnon myyntiä edistäviä tarkastusraportteja. KVKL:n toimitusjohtaja Jukka Malila toteaa, että kiinteistönvälitysalan kannalta syytteet tasapuolisuuden puutteesta tai tiettyjen kuntotarkastajien suosimisesta ovat harmillisia. Harmillisia syytökset ovat hänen mukaansa etenkin asiansa oikein hoitavien välittäjien kannalta - näitä kuitenkin on suurin osa ammattikunnasta. Vastuullisuus korostuu kiinteistönvälityksessä Kiinteistönvälittäjä on ammattilainen, joka osaavalla toiminnallaan varmistaa asuntokaupan turvallisen toteuttamisen. "Välitystoiminta on luottamukseen perustuvaa ammattitoimintaa, joka vaatii tekijältään korkeaa ammattitaitoa, monipuolisia asiakaspalvelutaitoja ja korkeaa ammattietiikkaa. Kiinteistönvälittäjän tulee työssään noudattaa hyvää välitystapaa. Hyvään välitystapaan ja vastuulliseen ammattilaisuuteen kuuluu myös työn eettinen puoli. Asuntokaupan prosessin hallinta ja osana sitä asiallisesti ja ammattimaisesti hoidettu yhteistyö kuntotarkastuksessa on kiinteä osa ammattilaisen työtä. Myös tämä lohko on oltava kunnossa, jotta asiat menevät siten kuin ammattilaisuuteen kuuluu", Malila painottaa. Ostajan on asuntokaupassa tiedettävä mitä ostaa ja myyjän, mitä myy. Neutraalisti ja ammattimaisesti tehty kuntotarkastus on kaikkien osapuolten etu. "Tiedämme, että ylivoimainen valtaosa välittäjien välittämistä kaupoista on hoidettu asianmukaisesti kaikilta osiltaan - myös kuntotarkastusten puolelta. Se osa kaupoista, joissa on toivomisen varaa, on tietysti harmillista ja vie pohjaa asiansa osaavien ammattilaisten työltä: huono kello kun kauas kuuluu." Ohjenuorana hyvä välitystapa "Kysymyksessä välittäjien suhteesta kuntotarkastukseen on samalla kyse asuntokaupan etiikasta johon liittyy myös hyvän välitystavan noudattaminen. KVKL:n laki- ja lausuntovaliokunta on laatinut KVKL:n jäsenistölle hyvän välitystavan ohjeen. Ohjeen noudattamiseen ovat järjestön jäsenryhmittymät sitoutuneet. Ohje on niin kuluttajien kuin suuren yleisön nähtävissä osoitteessa Asuntokaupan osapuolen kannattaa tarkistaa ko. sivuston karttapalvelusta, 5

5 löytyykö valittu välitysliike sitoutuneiden joukosta." KVKL ja sen jäsenryhmittymät ovat valmiita osaltaan tekemään rooliinsa yhteisissä asioissa, jotka liittyvät asuntokaupan ja sen osa-alueiden kehittämiseen. "Olemme myös käytettävissä asiantuntijana myös ympäristöministeriön valtakunnallisissa kosteus- ja hometalkoissa. Isännöintipalkkioiden korotukset hyväksytettävä taloyhtiön hallituksessa Useat taloyhtiöt ovat saaneet uuden asuntoosakeyhtiölain voimaantulon jälkeen ilmoituksia isännöintipalkkioiden korotuksista. Kiinteistöliitto muistuttaa, että isännöitsijä tai isännöintiyritys ei voi yksipuolisesti korottaa sopimukseen perustuvia palkkioitaan. Asunto-osakeyhtiö-lain mukaan isännöintipalkkioiden on oltava taloyhtiön hallituksen hyväksymiä. Kiinteistöliitto korostaa, että taloyhtiön hallituksen on hyväksyttävä myös kaikki isännöintisopimukseen kuuluvat, suoraan osakkeenomistajilta perittävät erilliset maksut. Taloyhtiön hallitus vastaa siitä, että osakkailta perittävät palkkiot ovat kohtuullisia, eivätkä esimerkiksi isännöintitodistukset tai osakkaan maksamat huoneistoremonttien selvitys- ja valvontapalkkiot ole kohtuuttomiksi hinnoiteltuja. Hinnoittelun ja korotusten on oltava kansalaisten yleiseen oikeustajuun istuvia, jotta isännöintipalvelujen uskottavuus ja luottamus isännöintiin säilyvät. Taloyhtiöiden hallitusten on kuitenkin ymmärrettävä palkkioista päättäessään, että tehtävästä työstä ja lisätehtävästä pitää maksaa asianmukainen korvaus. Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksen on ylläpidettävä rekisteriä osakkaiden tekemistä remontti-ilmoituksista. Eräät isännöintiyritykset ovat ryhtyneet perimään rekisterin ylläpidosta osakkailta niin sanottua rekisteröimismaksua. Kiinteistöliitto pelkääkin, että jos rekisteröinti-, selvitys- ja valvontakustannukset nousevat kohtuuttomiksi, osakkaat jättävät ilmoittamatta remonteistaan taloyhtiöille. Taloyhtiön hallituksen on käsiteltävä isännöintisopimus ja palkkio kokouksissaan ja hyväksyttävä sekä sopimuksen kiinteän isännöintipalkkion että taloyhtiöiltä ja osakkailta perittävien erillisveloitusten korotuksen. Mikäli hallitus katsoo, ettei korotus ole kohtuullinen, on palkkioiden suuruudesta neuvoteltava isännöintiyrityksen kanssa. Ehdotus sopimushinnan korotuksesta on annettava taloyhtiölle hyvissä ajoin. Jos sopimukseen sovelletaan isännöinnin yleisiä sopimusehtoja, on taloyhtiön ilmoitettava kirjallisesti kuukauden kuluessa korotusehdotuksen saatuaan isännöintiyritykselle, ellei taloyhtiö hyväksy korotusta. Isännöintiyrityksiä auktorisoidaan ennätystahtia Isännöintiyritykset ovat ottaneet uuden ISAauktorisoinnin vastaan huomattavasti arvioitua vilkkaammin. Myös valtakunnalliset isännöintiyritykset ovat tulleet mukaan ISA-järjestelmään. Isännöintiyritys voi saada ISA-auktorisoinnin toimintansa laadun ja luotettavuuden perusteella. Auktorisoidut isännöintipalvelut ovat entistä useamman taloyhtiön ulottuvilla. Vuoden 2010 aikana ISA- toimipaikkojen määrä kasvaa 50 prosenttia. Nyt ISA on valtakunnallisesti kattava. Auditointia odottaa parhaillaan kymmeniä isännöintiyrityksiä. ISA-auktorisointi uudistui tänä vuonna, jolloin auditoinnit siirtyivät ulkopuoliselle, riippumattomalle Det Norske Veritas -sertifiointiyritykselle. Auktorisoinnin voi uudessa järjestelmässä saada vain isännöintiyritys. Aiemmin myönnetyt henkilöauktorisoinnit ovat voimassa vuoden 2011 loppuun asti. Isännöinnin Auktorisointi ISA tulee panostamaan merkittävästi markkinointiin ja toiminnan kehittämiseen. ISAa tehdään tunnetuksi erityisesti isännöintipalveluita ostavien taloyhtiöiden hallituksille. ISA-auktorisointi on isännöintiyritykselle merkittävä kilpailutekijä ja esimerkiksi tarjouskilpailujen arviointiperuste. Ammattimaista isännöintiä tarvitsee Suomessa noin asuntoosakeyhtiötä. ISAn perustivat vuonna 1989 Isännöintiliitto ja Suomen Kiinteistöliitto. Suurin osa suomalaisista valmis maksamaan energiatehokkuudesta Suomalainen on valmis maksamaan energiatehokkaasti rakennetusta talosta. Lähes 85 % talon rakentamista suunnittelevista olisi valmis maksamaan lisähintaa talonsa energiatehokkuuden parantamisesta. Valtaosa olisi valmis maksamaan enintään euroa, mutta pieni osa jopa yli 15 6

6 000 euroa. Asiaa selvitettiin Kuopion asuntomessuilla tehdyssä Tekesin ja Motivan kyselyssä. Vastaajien omissa energiatehokkuuden parantamisen suunnitelmissa siinsivät yleisimmin ilmalämpöpumppu (45 %) ja lämmitysjärjestelmän kunnostaminen tai vaihtaminen (32 %). Oman talon parantamisessa valtaosa eli 74 % vähentäisi kokonaisenergiankulutusta. Lähes puolet haluaisi myös hyödyntää enemmän uusiutuvaa energiaa. Sen sijaan veden kulutusta olisi valmis alentamaan vain 24 % vastaajista. Kodin lämmitystapaa valitessa tärkeimmäksi kriteeriksi nousivat edulliset käyttökustannukset. Lähes puolelle helppokäyttöisyys oli olennainen kriteeri. Uusiutuvan energian käyttö oli tärkeää 40 prosentille vastaajista. Vaikka energiatehokkuus kiinnostaa, tiedonsaanti koetaan kuitenkin hankalaksi. Energiatehokkaan rakentamisen esteenä pidettiin yleisimmin sitä, että tietoa ei saa helposti yhdestä paikasta. Toisaalta vastaajat kokivat, että myöskään suunnittelijoilla ja urakoitsijoilla ei ole tarpeeksi tietoa. Lisäksi saatavilla olevia tietoja pidetään ristiriitaisina tai epäluotettavina. Vain 22 % vastaajista arveli matalaenergiarakentamisen esteeksi sen hinnan. Ideakilpailu käynnistyi Riihimäen Peltosaaren kehittämiseksi Riihimäen kaupunki ja Suomen Arkkitehtiliitto järjestävät yleisen ideakilpailun Peltosaaren alueesta Kilpailun tavoitteena on kehittää Peltosaaresta vetovoimainen ja kiinnostava asuinalue muun muassa nuorille osaajille, lapsiperheille ja seniorikansalaisille. Kilpailu kuuluu osana Tekesin rahoittamaan Kaupunginosan uusi elämä -hankkeeseen. Kilpailun internet-sivut avautuivat perjantaina osoitteessa Sivulla kaikki voivat kertoa omista kehittämisideoista sekä myöhemmin kommentoida kilpailuehdotuksia. Hissien turvallisuus kiinnostaa suomalaisia Neljä viidestä suomalaisesta haluaa, että vanhat hissit korjattaisiin vastaamaan nykypäivän turvallisuustasoa. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kokee tärkeäksi tai erittäin tärkeäksi, että hissi mahdollistaa esteettömän liikkumisen kaikille, kertoo Kone Hissit Oy:n teettämä selvitys. Tutkimus tehtiin helmikuussa 2010 ja siihen vastasi 505 suomalaista, jotka ovat iältään vuotiaita. Varsin moni on valmis myös maksamaan hissin turvallisuudesta ja esteettömästä liikkumisesta. Jopa 43 prosenttia kansasta on valmis maksamaan hissin peruskorjauksesta. Ikääntyminen voi tuoda turvallisuuspuutteita Suomen hissikannan keski-ikä on yli 30 vuotta, joten hissien peruskorjaustarve on ajankohtainen monessa talossa. Hissin iän myötä tekniikka vanhentuu ja kuluu, jolloin hississä voi esiintyä toimintahäiriöitä. "Tekniikka on myös hissien osalta kehittynyt viimeisen 20 vuoden aikana hurjasti ja nykyhissin turvallisuus ja esteettömyys on aivan toista luokkaa kuin aiemmin. Jotta ihmiset voisivat liikkua rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti ja mukavasti, vanhojen hissien tulisi täyttää samat vaatimukset kuin uusienkin", kertoo Suomen modernisointiliiketoiminnasta vastaava johtaja Markus Huuskonen Kone Hissit Oy:stä. Toisin kuin lähes kaikissa muissa Euroopan maissa, Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka velvoittaisi peruskorjaamaan vanhoja hissejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mahdollisten turvallisuuspuutteiden korjaaminen on kiinni taloyhtiön omasta aktiivisuudesta. Tyypillisimpiä turvallisuuspuutteita on kolme. Vanhoissa hisseissä voi olla oveton hissikori, jolloin seinä liikkuu hissin liikkuessa. Toinen merkittävä puute on kaksisuuntaisen hälytysyhteyden puuttuminen, jolloin matkustaja ei voi olla varma hälytyksen onnistumisesta eikä saa toimintaohjeita. Kolmas yleinen vaaratekijä on pysähtymistarkkuus, sillä vanhoissa hisseissä hissikori saattaa jäädä reippaasti ulostulokäytävän ylä- tai alapuolelle. Suomi jäämässä jälkeen paloturvallisuudessa Automaattiset sammutuslaitteistot eli sprinklerit ovat tehokkain keino ehkäistä palokuolemia ja myös tulipalojen aiheuttamia materiaalisia vahinkoja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi on jäämässä jälkeen Norjasta ja Ruotsista paloturvallisuuden kehittämisessä, vaikka Suomessa palokuolemat ovat selkeästi suurempi ongelma kuin 7

7 naapurimaissa. Suomessa on kuollut tulipaloissa heinäkuun loppuun mennessä 44 ihmistä. Norjassa tuli heinäkuun alussa voimaan säädös, jonka mukaan kaikissa yli kolmikerroksisissa asuintaloissa, joissa on hissi, täytyy olla automaattinen sammutuslaitteisto. Myös Ruotsissa uudistetaan rakennusten paloturvallisuusmääräyksiä, jotka edellyttävät sammutuslaitteistoja. Ruotsissa kaavaillaan sprinklereiden vaatimista kaikkiin erityisryhmien asuntoihin ja hoitolaitoksiin. Kysymys on erityisen polttava, koska palokuolemien määrä on meillä selkeästi suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Sprinklerit estävät palokuolemat tehokkaasti. Lämpötila ja lämpösäteilyn intensiteetti eivät nouse palavassa tilassa ihmiselle sietämättömiksi, ja happipitoisuus ei laske huonetilassa. Sprinkleri ehkäisee tehokkaasti myös haitallisten kaasujen syntymistä paloissa. VAIKUTTAMINEN Korkojen verovähennysoikeus asunnon energiatehokkuuden perusteella Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen: Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus voisi määräytyä asunnon energiatehokkuuden perusteella. Valtiosihteeri Raimo Sailas on halunnut nostaa asuntolainakorkojen vähennysoikeuden poistamisen julkiseen keskusteluun. Perusteluna poistamiselle hän väittää, että nykyinen tukijärjestelmä itse asiassa nostattaa vain asuntojen hintoja luvun alun jälkeen, jolloin vähennysoikeutta edellisen kerran merkittävästi leikattiin, asuntojen hinnat ovat usean otteeseen menneet ylös ja alas. Tästä päätellen merkittävin asuntojen hintakehitykseen ja hintojen muutoksiin vaikuttava merkittävä tekijä ei ole ollut vähennysoikeus vaan sopivan ja riittävän asuntotuotannon ja - tarjonnan puute kysyntään nähden. Euroopan keskuspankin selvityksen mukaan asuntolainakorkojen vähennysoikeus oli vuonna 2007 käytössä 11 euroalueen maassa. Vähennysoikeudella on useissa maissa katsottu olevan siinä määrin positiivisia asuntopoliittisia vaikutuksia, että sen säilyttäminen on katsottu järkeväksi. Tämä etujen ja haittojen arviointi tulee tehdä myös Suomessa. Asuntolainan verovähennys on merkittävä, sillä verovähennys koskee Suomessa suoraan 1,2 miljoonaa asuntovelallista. Kun esitetään asuntoon kohdistuvien verokannustimien poistamista, kannattaa pysähtyä huolella - ei vain veroteoreettisesti - arvioimaan saavutettuja tuloksia. Omistusasunnon hankkimiseen liittyneet verotuet ovat kannustaneet suomalaisia perheitä säästämään ja ottamaan vastuun asumisensa omatoimisesta järjestämisestä. Samalla on perheille lainojen takaisinmaksun myötä - eräänlaisena pakkosäästämisenä - kertynyt varallisuutta. Suomen asuntokantaa odottavat merkittävät korjaustarpeet tulevina vuosina. Asuntoja on mm. peruskorjattava vastaamaan ikääntyvän väestön muuttuviin tarpeisiin että parannettava rakennusten energiatehokkuutta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Asuntolainakorkojen verovähennysoikeus voisi olla tehokas keino kannustaa kansalaisia toteuttamaan asuntojensa energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Vähennysoikeuden määrää voitaisiin tulevaisuudessa porrastaa vähennysoikeuden kohteena olevan asuinrakennuksen energiatehokkuusluokituksen perusteella. Näin asuntokysyntää voitaisiin suunnata energiatehokkaampiin asuntoihin. Vähennysoikeus tukisi myös korjauksien toteuttamista vanhassa asuntokannassa saatavan verotuen ja asuntojen kohoavan jälleenmyyntiarvon kautta. Samalla valtion suoria avustuksia ja korkotukilainoja asuntojen korjaamiseen voitaisiin poistaa. Energiaverotuksen uudistamisen maksavat kotitaloudet Hallitus aikoo muuttaa energiaverotusta niin, että ilmastolle haitallisten polttoaineiden käyttö tulee kalliimmaksi kuin uusiutuvien. Suomen Kiinteistöliiton mukaan on oikein, että hiilidioksidipäästöt ja energiasisältö määräävät veron suuruuden. Sitä vastoin uudistuksen kustannusten kaivaminen suomalaisten kotitalouksien lompakosta on kestämätöntä. Uudistuksen tuotoilla aiotaan paikata työnantajien Kela-maksun poistosta syntynyttä lovea valtion budjetissa. Valtio saa uudistuksella nettomääräisesti lisää verotuloja 719 miljoonaa euroa. Kiinteistöliitto korostaa, että korotukset eivät kohdennu hallituksen toivomalla tavalla, koska peräti kolmannes korotuksista tulee suomalaisten kotitalouksien maksettavaksi. Summa on huomattavasti suurempi kuin kiinteistö- ja vuokraustoimintojen osuus on ollut Kela-maksuista. Uudistuksen tavoitteena on ohjata kansalaiset säästämään energiaa ja käyttämään uusiutuvia 8

8 energianlähteitä. Tarkoitus on tehdä esimerkiksi öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön aiempaa kannattavammaksi. Kiinteistöliiton mukaan on tärkeää huomata, että muutokset voivat johtaa jopa 20 prosentin hinnankorotuspaineisiin kaukolämpöyhtiöissä, jotka käyttävät maakaasua. Tällainen kaukolämmön hinnannousu voi aiheuttaa asuinkiinteistöissä asiakaspaon kaukolämmöstä, ja siten rapauttaa koko kaukolämpöjärjestelmän perusteita. Kiinteistöliitto korostaa, että ajatus energiaverotuksen uudistuksen toteuttamisesta kertaheitolla vuonna 2011 on merkki huonosti hoidetusta veropolitiikasta. Uudistus voi nostaa energiaveroja jopa viisinkertaiseksi ja polttoaineiden hintoja jopa 70 prosentilla. Kiinteistöliiton mukaan on välttämätöntä, että energiaverotuksen rakennemuutos toteutetaan vähintään kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa, vuosina Siirtymäaika mahdollistaa taloudellisesti oikeudenmukaisen ja hallitun muutoksen sekä energian käyttäjille että tuottajille. Energiaverouudistuksen periaatteiden mukaista olisi turpeen verottaminen yhdenmukaisin perustein muiden polttoaineiden kanssa. Kiinteistöliitto kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että esityksessä ei ole otettu huomioon uudistuksen vaikutuksia arvonlisäveron tuottoihin. Energiaverojen korotus lisää automaattisesti myös valtion arvonlisäverotuloja. LAKIASIAT Asunto-osakeyhtiölaki muuttui jo ennen voimaantuloaan Tasavallan presidentti on vahvistanut asuntoosakeyhtiölain ns. hissipykälän muuttamisen (HE 23/2010). Presidentti vahvisti myös asuntoosakeyhtiölain voimaanpanolakia koskevan muutoksen, jota oikeusministeriö esitti eduskunnalle Kiinteistöliiton tekemän aloitteen johdosta. Lakimuutokset on tullut voimaan Ns. hissipykälän" (AOYL 32 4.mom) muutos koskee muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettujen huoneistojen kuten liikehuoneistojen ja autotallien vapauttamista hissin jälkiasennuksen kustannuksista, kun hissi ei tuota näille huoneistolle etua edes osakkeiden arvonnousuna. Esimerkiksi silloin, kun hissi rakennetaan kerrostaloon ja pääsisäänkäynnin tasossa on autotalli- ja liikehuoneistoja. Liikehuoneistojen vapauttaminen ei tule kysymykseen kaikissa tilanteissa, kuten silloin kun liikehuoneisto sijaitsee taloyhtiön ylemmissä kerroksissa. Poikkeussäännöstä vapauttamista ei sovelleta huoneistoon, johon on käynti suoraan kadulta, jos ylempien kerrosten huoneistot ovat asuntoja. Lakiesityksen perustelujen mukaan ylempien kerrosten arvonnousu lisää jossain määrin myös katutason asuinhuoneistojen arvoa. Nyt hyväksytty muutos perustuu varsinaisen lakimuutoksen (HE 24/2009) tavoitteeseen vapauttaa hissin kustannuksista liikehuoneistot silloin, kun hissi ei tuota etua edes arvonnousuna. Asuntoosakeyhtiölain hallituksen esityksen ja eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnön perusteella tavoite oli nimenomaan kirjata selkeästi lain momenttiin kaikki ne tilanteet, joissa osakkeenomistaja pitää vapauttaa hissin jälkiasennuskustannuksista. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Samalla muutetaan 34 :ää, joka koskee yhtiöjärjestyksen muuttamista. Kun tuomioistuin kohtuullistaa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä, tulee muutos voimaan heti kun päätös on lainvoimainen. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tuomioistuimen päätöstä noudatetaan yhtiössä viivytyksettä. Yleensä yhtiöjärjestyksen muutos tulee voimaan vasta sen rekisteröinnistä. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valitseminen Voimaanpanolaissa (Vpl) säädetään asuntoosakeyhtiölain voimaantulosta ja siirtymäjärjestelyistä, jotka koskevat ennen lain voimaantuloa perustettuja asunto-osakeyhtiöitä. Tarkoituksena on, että yhtiöt eivät joutuisi muuttamaan yhtiöjärjestyksiään pelkästään lain voimaantulon takia. Voimaanpanolaista ilmenee, miten nykyisiä yhtiöjärjestysmääräyksiä tilintarkastuksesta ja tilintarkastajan valinnasta sovelletaan uuden lain aikana. Uuden asunto-osakeyhtiölain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan ensinnäkin tarkastukseen sellaiselta tilikaudelta, joka alkaa uuden lain voimaantultua eli tai sen jälkeen. Tällöin yhtiön tulee valita tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat uuden asunto-osakeyhtiölain mukaisesti. Asunto-osakeyhtiössä tilintarkastajalla tarkoitetaan samaa kuin tilintarkastuslaissa eli KHT- tai HTM-tilintarkastajia tai vastaavia yhteisöjä. Asunto-osakeyhtiössä on oltava tilintarkastaja, jos yhtiön rakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa tai tilintarkastaja on muutoin valittava tilintarkastuslain (4-6 ) perusteella. 9

9 Voimaanpanolain 11 :n mukaan asuntoosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olevat tilintarkastusta koskevat määräykset tarkoittavat myös toiminnantarkastusta. Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo ei siten edellytä yhtiöjärjestyksen muuttamista, vaikka yhtiöissä valittaisiin jatkossa tilintarkastajan sijasta toiminnantarkastaja. Voimaanpanolain 11 soveltuu sellaisena kuin se oli vahvistetussa laissa, vain taloyhtiöön (alle 30 huoneistoa), joka ei ole lainkaan velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM- tilintarkastajaa. Käytännössä on yleistä, että tilintarkastusvelvollisen yhtiön yhtiöjärjestyksessä määrätään kahdesta tilintarkastajasta. Nyt hyväksytyn lakimuutoksen mukaan suuremmat asunto-osakeyhtiöt (30 huoneistoa ja enemmän), jotka ovat velvollisia valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajan asuntoosakeyhtiölain tai tilintarkastuslain perusteella, voisivat valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan yhtiöjärjestystä muuttamatta. Voimaanpanolain muutos on erittäin merkittävä suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden kannalta. Se koskee Kiinteistöliiton laskelmien mukaan noin suomalaista taloyhtiötä. Mikäli lakimuutosta ei olisi tehty, suuret asunto-osakeyhtiöt olisivat velvoitettuja valitsemaan kaksi KHT- tai HTMtilintarkastajaa, mikä olisi johtanut turhan raskaaseen ja kalliiseen tilintarkastukseen taloyhtiöissä. Rakennusperintöä suojelevalle lakiuudistukselle vahvistus Tasavallan presidentti on vahvistanut lain rakennusperinnön suojelemista. Samalla maankäyttöja rakennuslakia muutettiin. Lakiuudistuksen tavoitteena on tukea rakennusperinnön ajallista ja alueellista monimuotoisuutta sekä sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Uudet lait tulevat voimaan heinäkuun alusta. Laki rakennusperinnön suojelemisesta korvaa vuodelta 1985 olevan rakennussuojelulain. Laissa uudistetaan suojeltavien kohteiden määrittelyä ja konkretisoidaan suojelun edellytyksiä. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen merkittävyys arvioidaan sen harvinaisuuden, tyypillisyyden, edustavuuden, alkuperäisyyden, historiallisen todistusvoimaisuuden tai historiallisen kerroksellisuuden perusteella. Lisäksi kohteen tulee olla valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Edellä mainittuja arviointikriteerejä käytetään näillä kaikilla kolmella tasolla. Lisäksi suojeluprosessia on pyritty tekemään entistä läpinäkyvämmäksi. Asemakaavoitetuilla alueilla rakennusperinnön suojeleminen toteutuu edelleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, eli asemakaavassa annetuilla kaavamääräyksillä. Uuden lain myötä toimenpidekielto korvataan harkinnanvaraisella vaarantamiskiellolla. Vaarantamiskielto on kuitenkin määrättävä aina, kun suojelun turvaaminen sitä välttämättä edellyttää. Entinen toimenpidekielto aiheutti epätietoisuutta siitä, mitkä toimenpiteet ovat sallittuja ja mitkä eivät. Vaarantamiskielto kieltää toimenpiteet, jotka voisivat vahingoittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennusta. Kielto ei koske rakennuksen säilyttämiseksi ja kunnostamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Rakennusta voi myös edelleen käyttää sille soveltuvalla tavalla, kunhan sen kulttuurihistorialliset ominaisuuspiirteet eivät vaarannu. Vaarantamiskiellon mukaan kohteen omistaja voidaan velvoittaa rakennuksen tuhoutumista ehkäiseviin toimiin, kuten esimerkiksi sulkemaan autiona olevan rakennuksen ikkuna- ja oviaukot ilkivallan välttämiseksi. Jos omistajalle aiheutuu suojelusta merkittävää haittaa tai vahinkoa, hänellä on oikeus saada siitä valtiolta korvaus. Maankäyttö- ja rakennuslakia muutettiin siten, että jos valtakunnallisesti merkittävälle rakennukselle asemakaavan nojalla asetetut suojelumääräykset ovat omistajan kannalta kohtuuttomat, hän on oikeutettu korvaukseen, jossa korvausvelvollinen on valtio. Aiemmin kunta vastasi korvauksista. Muiden asemakaava-alueella sijaitsevien rakennusten kohdalla korvausvelvollisuus näissä tapauksissa säilyy edelleen kunnilla. Laki rakennusperinnön suojelemisesta koskee myös valtion omistamia rakennuksia, joten valtion erityisasema rakennusperinnön omistajana poistuu. Aikaisemman lainsäädännön nojalla suojellut rakennukset säilyvät kuitenkin edelleen suojeltuina, myös silloin, kun niiden omistaja vaihtuu. Rakennussuojelulain nojalla suojeltuja rakennuksia on yhteensä noin 250, asetuksilla suojeltuja valtion rakennuksia noin 800 ja asemakaavalla suojeltuja rakennuksia arvioidaan olevan Rakennuksen suojelu saatetaan vireille siinä elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, jonka alueella rakennus sijaitsee. Suojelupäätöksen vahvistaa ympäristöministeriö. Pysäköinninvalvonnan uudistaminen sai kannatusta Oikeusministeriön työryhmän ehdotukset pysäköinninvalvontaa koskevaa lainsäädännön uudistamiseksi ovat saaneet myönteistä palautetta. 10

10 Valtaosa lausunnonantajista piti työryhmän tavoitteita ja ehdotuksia hyvinä ja kannatti lainsäädännön uudistamista, jotta pysäköintivirheisiin voitaisiin puuttua entistä tehokkaammin. Lausunnon antoi yhteensä 29 tahoa. Työryhmä ehdotti rengaslukon käyttöönottoa, pysäköintivirhemaksun enimmäismäärän korottamista, kolmea pysäköintivirhemaksua jatkuvasta väärinpysäköinnistä ja muutoksenhakujärjestelmän kehittämistä. Lisäksi työryhmä ehdotti, että yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädettäisiin lailla ja että yksityisellä alueella luvattomasta pysäköinnistä voitaisiin periä valvontamaksu. Lausunnonantajien enemmistön mielestä työryhmän ehdotukset selkeyttävät menettelyä, oikeusturvakeinoja ja yksityistä pysäköinninvalvontaa. Rengaslukkoa pidettiin tehokkaana uutena keinona puuttua pysäköintivirheisiin. Enemmistö lausunnonantajista kannatti myös ehdotusta säätää yksityisestä pysäköinninvalvonnasta laissa. Kriittisesti yksityiseen valvontaan suhtautui viisi lausunnonantajaa. TUTKIMUS JA KEHITYS Julkisivukorjausten vaihtoehdot kartoitettiin KIMUprojektissa Kiinteistöliiton koordinoimassa KIMU-hankkeessa on selvitetty kerrostalon ulkovaipan energiakorjausten vaihtoehtoja, kustannuksia ja kannattavuutta. VTT:n tekemässä selvityksessä kuvataan ja 1970-lukujen kerrostalokannan perustusten ja alapohjien, ulkoseinien, ikkunoiden ja ulko-ovien, parvekkeiden ja yläpohjien tyypilliset rakenteet ja niiden ongelmat. Rakenteille esitetään vaihtoehtoisia korjausratkaisuja sekä rakennuksen energiatehokkuuden että rakennusosien teknisen kunnon parantamiseksi. Ratkaisuissa kiinnitetään huomiota myös rakennuksen hyvän sisäilmaston varmistaminen. Kerrostalon laajojen kokonaiskorjausratkaisujen elinkaariedullisuutta arvioidaan kolmen esimerkkikorjauksen avulla. Energiakorjauksen edullisuus perustuu kokonaisvaltaiseen korjaukseen, jossa energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet otetaan huomioon marginaalikustannuksina. Arvioissa julkisivun uusimisen oletetaan johtuvan sen teknisen kunnon heikkenemisestä, jolloin uusiminen on tehtävä joka tapauksessa. Selvityksen mukaan energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamalla ei yleensä ole yhtä edullista kuin uudisrakentamisessa. Se on kannattavaa korjaushankkeen yhteydessä, kun peruskorjausväli on vuotta. Ilmanvaihtojärjestelmien uudistamiseen monia hyviä ratkaisujal Osana Suomen Kiinteistöliiton koordinoimaa KIMUkehityshanketta on toteutettu LVI-Talotekniikkateollisuuden vetämä lisäprojekti, jossa selvitettiin tulo- ja poistoilmanvaihdon toteutusedellytyksiä kerrostaloissa. KIMULI-hankkeen loppuraportin mukaan on toteutettavissa useita ilmanvaihtoratkaisuja, joiden avulla voidaan saada merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa ja samalla parantaa ilman laatua. Hankintakustannukset eri järjestelmien välillä eivät poikkea merkittävästi. Ilmanvaihtoparannukset on järkevä tehdä silloin, kun taloissa tehdään isoja peruskorjauksia, kuten putkiremontteja. Ilmanvaihto on korjausvaiheeseen tulevissa kerrostaloissa useimmiten toteutettu painovoimaisena tai koneellisena poistojärjestelmänä. Yleistäen voi sanoa, että ilmanvaihto toimii tässä rakennuskannassa puutteellisesti. Kuitenkin se on keskeinen tekijä asumisterveyden ja ihmisten viihtyvyyden kannalta. Samalla ilmanvaihdon lämmön talteenotto on suurin energiansäästöpotentiaali näissä rakennuksissa. KIMULI-projektissa valittiin KIMU-hankkeen kohdealueilta Espoon Matinkylästä ja Lahden Keijupuistosta esimerkkirakennukset, jotka edustavat tyypillistä ja 1970-lukujen asuintalokantaa. Näille rakennuksille suunniteltiin kolme erilaista ratkaisukonseptia ja selvitettiin simulointilaskelmin vaikutukset energiankulutukseen ja sisäilman tasoon. Projektin lähtökohtana oli hyvä sisäilman taso (S2). Seinäpuhalluksesta hyviä kokemuksia Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, jossa poistettavan ilman ulospuhallus on toteutettu ns. seinäpuhalluksena, on yksi houkutteleva vaihtoehto korjauskohteissa. Sen esteenä on usein kuitenkin viranomaisten hyväksynnän puuttuminen, koska nykyisiä määräyksiä ja ohjeita saatetaan tulkita siten, ettei sallita poistoilman puhaltamista rakennuksen julkisivulle. Seinäpuhallusratkaisuun paneuduttiin erikseen keräämällä nykyinen tieto ja kokemus sekä suorittamalla viranomaishaastatteluja. Kokemukset to- 11

11 teutetuista kohteista eivät ole tuoneet esille ongelmia. Jatkotyönä tuleekin kehittää yhdessä viranomaisten kanssa yleisesti hyväksyttävät toteutusohjeet. Siten voitaisiin saada tämäkin käyttökelpoinen ratkaisu entistä laajempaan käyttöön. Merkittävää energiansäästöä saavutettavissa Esimerkkisuunnitelmat osoittivat, että useita vaihtoehtoisia ratkaisuja on toteutettavissa tyypillisissä kerrostalokohteissa. Simulointilaskelmin osoitettiin, että energiaa on mahdollista säästää hyvällä lämmön talteenotolla jopa 25% rakennuksen kokonaiskulutuksesta. Samalla ilmanvaihto ja ilman laatu paranevat huomattavasti. Hankintakustannukset eivät poikkea eri järjestelmien välillä ratkaisevasti. Ilmanvaihtoasiat kannattaa ehdottomasti ottaa käsittelyyn silloin kun taloyhtiössä on toteutettava muita suuria korjauksia, kuten erityisesti putkiston linjasaneeraukset. Tällöin ilmanvaihdon uudistamisen kustannus on useita kymmeniä prosentteja edullisempaa kuin erikseen toteutettuna hankintana. Rakenteisiin kohdistuvien kustannusten jyvittäminen muun remontin (putkiremontti) ja ilmanvaihtoremontin kesken vaikuttaa lämmön talteenoton lisäämisen taloudelliseen kannattavuustarkasteluun. Huomioiden sisäilman laatutason paranemisen kannattavuus on joka tapauksessa jopa yllättävän hyvä. MARKKINAT JA SUHDANTEET Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 4,7 % Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2009 keskimäärin 3,34 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 4,7 %. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,04 euroa, jossa nousua edellisvuodesta o li 8,9 %. Eniten vuodessa kohosivat korjauskulut, 18 %. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 26 %, meni korjauksiin. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 24 % ja vedenkäytön 8 %. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 2,54 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitovastikkeiden osuus 84 % tuloista Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat edelleen hoitovastikkeet (ml. vesimaksut), jotka olivat vuonna 2009 keskimäärin 3,51 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 5,8 % vuodesta Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84 %. Vuokrien osuus oli 6,3 % ja käyttökorvausten 9,1 %. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 6,7 % vuodesta Asuntoyhteisöjen korjaukset lisääntyivät 6,2 prosenttia vuonna 2009 Asunto-osakeyhtiöt ja aravalainoitetut asuntoyhteisöt korjasivat rakennuksiaan vuonna 2009 kaikkiaan 1,4 miljardilla eurolla, mikä on 6,2 % enemmän kuin vuonna Asuntoosakeyhtiöiden korjaukset muodostivat noin kolme neljännestä koko asuntoyhteisöjen korjauksista. Ne korjasivat kaikkiaan noin 1,1 miljardilla eurolla. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen asuntoyhteisöjen korjausrakentamisen tilastosta. Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset nousivat noin 8 prosenttia edellisestä vuodesta. Peruskorjaukset laskivat kuitenkin 20 %. Vuosikorjaukset sen sijaan kasvoivat 24 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten rahaa käytettiin 1970-luvulla valmistuneiden asunto-osakeyhtiöiden korjaamiseen. Niiden korjauskustannukset nousivat lähes 28 % vuonna Noin kolmannes kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannuksista kohdistui rakennusten ulkopuolisten rakenteiden korjauksiin. Ulkopuolelta korjattiin ulkoseiniä, kattorakenteita, ikkunoita, ulko-ovia ja parvekkeita. Runsas neljännes korjauksista kohdistui lvi-järjestelmien korjauksiin. Rakennusten sisärakenteiden korjauskustannukset olivat noin 10 % kaikista asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Loput korjauskustannukset kohdistuivat ulkoalueiden, rakennusten pohjarakenteiden, huoneistojen ja sähköjärjestelmien korjauksiin. Tähän kuuluu myös muu korjaaminen. Aravalainoitettuja asuntoyhteisöjä korjattiin noin 347 miljoonalla eurolla, jossa on kasvua edelliseen vuoteen 1,4 %. Aravavuokrataloissa korjaukset ovat pitkälle suunniteltuja. Siksi korjauskustannusten vaihtelut eivät ole niin suuria kuin asunto-osakeyhtiöissä. 12

12 Asunto-osakeyhtiöiden korjaukset -tilasto perustuu noin asunto-osakeyhtiön otokseen. Aravalainoitettujen asuntoyhteisöjen tilasto perustuu 16 suurimmalta kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä sekä muutamalta suurelta valtakunnalliselta vuokrataloyhtiöltä kerättyihin tietoihin. Kiinteistön ylläpidon kustannusten nousu 2,7 % vuodessa Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,7 % vuoden 2010 toisella neljänneksellä vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2005=100. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat vesi- ja jätevesikustannukset 4,7 %. Lämpökustannukset nousivat 4,1 %, hoitokustannukset 3,1 %, käyttösähkön kustannukset 3,0 %, työkustannukset 2,6 %, muut kustannukset 1,0 %, tarveaineiden kustannukset 0,5 % ja kunnossapitokustannukset 0,3 %. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat nousivat 1,2 % Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2010 toisella neljänneksellä 1,7 %. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 1,2 %. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 2,1 % ja muualla Suomessa 0,8 %. Arava-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,5 %. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,5 % ja arava-asuntojen vuokrat 0,6 %. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin. Asuntojen vuokrat Helsingissä huhti kesäkuussa 2010 Keskivuokra 13,08 e/m2/kk Keskivuokra huoneistotyypin mukaan: Yksiöt 16,82 e/m2/kk Kaksiot 12,87 e/m2/kk Kolmiot+ 11,59 e/m2/kk Keskivuokra vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa: Uudet vuokrasuhteet 16,80 e/m2/kk Vanhat vuokrasuhteet 14,43 e/m2/kk Vapaarahoitteisten asuntojen vuokraindeksin muutos: Edellisestä vuosineljänneksestä 4,9 % Vuosimuutos (2009/II-2010/II) 3,2 % Keskivuokra aravavuokra-asunnoissa 10,43 e/m2/kk Keskivuokrat Helsingin kalleusalueilla Helsinki I 17,10 e/m2/kk Helsinki II 14,70 e/m2/kk Helsinki III 11,31 e/m2/kk Helsinki IV 10,91 e/m2/kk Indeksi 120,8 (2005=100) TALOUS JA VEROT Verotyöryhmä esittää painopisteen siirtämistä kulutuksen verotukseen Verotuksen uudistamista pohtinut työryhmä esittää yritysverokannan laskemista nykyisestä 26 prosentista 22 prosenttiin. Pääomaveroa pitäisi puolestaan kiristää 30 prosenttiin. Muutoksella pyrittäisiin vähentämään kannustimia muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtama työryhmä esittää myös verotuksen painopisteen siirtämistä maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Työryhmä ehdottaa ansiotuloverotuksen keventämistä noin kahdella miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Arvonlisäverotukseen työryhmä suosittaa korotusta. Sekä alennettuja että normaalia arvonlisäverokantaa pitäisi nostaa kahdella prosenttiyksiköllä. 13

13 Hetemäen työryhmä jatkaa työtään tämän vuoden loppuun ja aikoo jatkaa ansiotuloverotuksen käsittelyä loppuraportissaan. Hallitus tehostaa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa Hallitus on päättänyt esittää, että vuoden 2011 talousarviossa varataan 30 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönoton tehostamiseen. Tuki kohdistetaan erityisesti asuinrakennusten päälämmitysjärjestelmänä käytettävien tehokkaiden lämpöpumppujen käyttöönottoon sekä pellettilämmitykseen siirtymiseen. Erilaisia hybridiratkaisuja, joissa hyödynnetään useampaa energiamuotoa ympäristöystävällisesti, on myös tarkoitus ottaa tuen piiriin samoin kuin tukea muihin puuperäisiin polttoaineisiin siirtymistä. Tukea myönnettäisiin lämmitystapamuutoksiin sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa - ei siis uudisrakentamisessa. Kaukolämmitteisille taloille tukea ei ole tarkoitus myöntää. Tukea uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitysjärjestelmien käyttöönottoon on tarkoitus myöntää koko asuinrakennuskantaan, niin yksityistalouksille kuin asuntoyhteisöillekin. Tuen enimmäissuuruus on tarkoitus mitoittaa siten, että kannustinvaikutus on merkittävä. Silloin kun työkustannuksista on mahdollisuus saada kotitalousvähennys, tukea on tarkoitus myöntää vain materiaalikustannuksiin. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä päätettiin ehdottaa asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin kaikkiaan 90,5 miljoonaa euroa. Energia-avustusten myöntämisperusteista tullaan antamaan uutta lainsäädäntöä. Valtion talousarvioesityksen yhteydessä annetaan korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muutosesitys. Säädöksillä yksilöidään tarkemmin muun muassa enimmäisavustusprosentti. Tarkempia säännöksiä avustettavista toimenpiteistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säädökset annettaneen vuodenvaihteen tienoilla. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) antaa tarkemmat ohjeet avustusten hakumenettelystä ja hakuajasta. Hakuaika tullee olemaan vuoden 2011 alkupuolella. Faktaa korjaus- ja energia-avustuksista: 90,5 miljoonan euron määrärahasta on tarkoitus käyttää: * 44 miljoonaa euroa energia-avustuksiin, josta * 30 miljoonaa euroa uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon * 12 miljoonaa euroa energiatehokkuutta parantaviin muihin kerros- ja rivitalojen investointeihin ja energiakatselmuksiin * 2 miljoonaa euroa pientalojen energiakorjausten tulosidonnaiseen avustamiseen * 46,5 miljoonaa euroa korjaus- ja terveyshaittaavustuksiin eli tukeen vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen, kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vaatimukset täyttävien jätevesijärjestelmien toteuttamiseksi haja-asutusalueilla, terveyshaitta-avustuksiin taloudelliseen vaikeuksiin joutuneille perheille, hissien asentamiseen ja liikkumisesteitten poistamiseen ja asuinrakennuskannan suunnitelmallisen korjaustoiminnan tukemiseen Kunnat keräävät 200 miljoonaa euroa enemmän kiinteistöveroa vuodelta 2010 Vuoden 2010 kiinteistöveron perusteena ovat vuoden 2009 verotusarvot ja kiinteistön sijaintikunnan vuodelle 2010 määräämät veroprosentit. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettiin vuodelle Yleinen kiinteistöveroprosentti nousi 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22-0,50 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin. Yleinen kiinteistöveroprosentti on noussut 228 kunnassa, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 260 kunnassa ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 212 kunnassa. Lisäksi 140 kunnassa määrättiin erillinen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti rakentamattomille rakennuspaikoille ja 251 kunnassa erillinen veroprosentti yleishyödyllisille yhteisöille. KIINTEISTÖLIITTO UUSIMAA 14