Ruusu-Alasin. Anna meidän juosta puolestasi. Lakko toi tulosta. Hermann s Finland Oy muovaa materiaaleista taidetta s. 4. s. 2

Transkriptio

1 Ruusu-Alasin Lakko toi tulosta s /2011 Hermann s Finland Oy muovaa materiaaleista taidetta s. 4 Ensimmäistä kertaa mukana Satakunta s. 6 7 Murikassa tehtiin nuorten videota s. 8 Etu keskittäjälle: Autovakuutus vuodeksi puoleen hintaan! Anna meidän juosta puolestasi. Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat Osuuspankista autovakuutuksen vuodeksi puoleen hintaan. Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Tutustu osoitteessa op.fi tai soita ja kysy lisää! Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa saakka. OP-bonusasiakas on sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään euroa/kk. Vakuuttamisesta ei tarvitse tehdä vaikeaa. Pistetään vakuutusasiat kuntoon kotikäynnillä. Paikan päällä, kahvikupin äärellä turinoiden kaikki yksityiskohdat sekä tarpeet tulevat helpommin huomioiduksi. Myös vakuutusturva saadaan mitoitettua juuri eikä melkein sopivaksi. Ota yhteyttä alueesi edustajaan ja sovi kotikäynti. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva Yhdessä hyvä tulee. Puhelu maksaa 0, ,0595 /min tai matkapuhelimesta + 0,1704 /min. Mika Nummelin Arno Aalto Olemme asiakkaidemme omistama, erityisesti ammattiliittojen kanssa yhteistyötä tekevä vakuutusyhtiö. Palvelemme puhelimitse numerossa ma-pe 8-18 sekä osoitteessa Aki Aalto Tea Ruostepuro Pentti Lahikainen x200 RuusuAlasin_Kotikäynti_ indd :21:16

2 2 Ruusu-Alasin Vastuullinen lakko toi tulosta Aluesihteerin terveisiä Ruusu-Alasin 3 Ansvarsfull strejk ledde till resultat Metalls fält har så småningom återvänt till det normala livet. Hela förhösten gick ju till att försöka åstadkomma ett avtal, sedan försökte man ännu lite hårdare och till slut vred man redan med sammanbitna tänder. Resultatet av allt detta var inte strejken utan ett anständigt avtal som efter några lägre förhöjningsnivåer syns också lite mera i löneremsan. Vi får visserligen aldrig allt vad vi begär och avtalet tillfredställer aldrig alla. Ifall prognoserna för prisnivåökningen stämmer stiger ändå inkomsterna i branschen också reellt. Vi fick också igenom våra egna mål som till exempel avlönad faderskapsledighet. Att man kom fram till ett ramavtal inskränkte våra egna avtalsmöjligheter men förde med sig också några goda kvalitativa reformer. Den kalla sanningen är nämligen att om vi fortfarande vill vara en social reformrörelse också i den meningen att vi eftersträvar förändringar utöver våra egna avtal så lyckas det inte i större utsträckning utan centrala lösningar. Vem skall lyfta kattsvansen om inte katten själv. Låt oss alltså göra det! De inkomstpolitiska förhandlingarna fick fart först när Metall tillsammans med Pro och YTN lämnade sina lönemålsättningar. Riktiga framsteg började vid det kalaset uppstå först när vi varslade om strejk. Det löner sig att uppriktigt konstatera att utan några dagars strejk hade vi inte kunnat nå ett sådant avtal som vi slutligen fick i oktober. Teknologiindustrins korståg om att flytta avtalen till arbetsplatserna och i extremfall ända till personlig nivå har nu varat i flera år. Nu fick vi den här trenden omvänt. Ett hållbart bakbräde garanterar att den generella förhöjningen betalas åt alla ifall man inte specifikt avtalar någonting annat med huvudförtroendemannen. Från vår synvinkel betyder dessa andra överenskommelser förstås högre procent eller centbelopp än de avtalade generella förhöjningarna. Enligt min åsikt använde vi strejkvapnet mycket ansvarsfullt. Vi var inte övermodiga med det men vi drev igenom våra mål. Strejken Metallin kentässä on päästy pikkuhiljaa palaamaan normaalielämään. Koko alkusyksy menikin sopimusta vääntäessä, sitten vielä vähän kovemmin vääntäessä ja lopulta jo aika lailla hampaat irvessäkin vääntäessä. Kaiken tämän lopputulema oli ei lakko, vaan säädyllinen sopimus, joka muutaman matalamman korotustason sopimuksen jälkeen antaa taas vähän enemmän myös tilinauhaan. Koskaan emme tietenkään saa sitä, mitä pyydämme eikä sopimus koskaan kaikkia tyydytä. Jos ennusteet hintatason noususta pitävät paikkansa, ansiot alalla kuitenkin kohoavat myös reaalisesti. Saimme myös läpi omia tavoitteitamme, kuten esimerkiksi palkallisen isyysvapaan. Päätyminen raamisopimukseen rajoitti sopimismahdollisuuksiamme, mutta toi samalla muutaman hyvän laadullisen uudistuksen. Kylmä totuus nimittäin on, että jos aiomme olla edelleen yhteiskunnallinen uudistusliike myös sillä tavalla, että tavoittelemme muutoksia ohi oman sopimuksemme, se ei suuremmassa mitassa onnistu kuin keskitettyjen ratkaisujen kautta. Kukas kissan hännän nostaisi, jos ei kissa itse. Nostetaan siis katin häntää! Tulopoliittiset neuvottelut vauhdittuivat vasta, kun Metalliliitto yhdessä Pron ja YTN:n kanssa jätti palkkatavoitteensa. Varsinaista edistymistä noissa kinkereissä alkoi syntyä, kun jätimme lakkovaroituksen. Sekin kannattaa sanoa suoraan, että ilman muutaman päivän lakkoamme emme olisi päässeet sellaiseen sopimukseen, joka lopulta lokakuussa syntyi. Teknologiateollisuuden ristiretki sopimusten siirtämisestä työpaikoille ja äärimmillään aina yksilötasolle asti on jatkunut vuosia. Nyt tähän kehitykseen saatiin käänne. Pitävä perälauta takaa sen, että yleiskorotus maksetaan kaikille, jos pääluottamusmiehen kanssa ei nimenomaisesti muusta sovita. Meidän näkökulmastamme tämä muu sopiminen tarkoittaa tietenkin sovittuja yleiskorotuksia korkeampia prosentteja tai senttimääriä. Käytimme mielestäni lakkoasetta hyvin vastuullisesti. Emme uhonneet sillä, mutta ajoimme tavoitteemme läpi. Lakko loppui heti, kun asioista oli sovittu. Päätökset liiton hallinnossa syntyivät yksimielisesti. Tästä pitää antaa vielä erityiskiitos. Uskon, että tällä kierroksella on pitkälle menevä vaikutus. Työnantajaleirissä tiedetään nyt, että olemme myös taistelujärjestö. Tätä luettaessa liittovaalimme ovat taas entistä lähempänä. Alkaa olla aika ryhtyä varmistamaan, että saavutamme niissä tavoitteemme! Riku Aalto Metalliliiton puheenjohtaja avslutades strax när vi hade kommit överens. Besluten i förbundets förvaltning uppstod enhälligt. För detta ännu ett speciellt tack. Jag tror att den här rundan kommer att ha en långtgående effekt. Arbetsgivarlägret vet nu att vi också är en kamporganisation. När man läser detta är vi ännu närmare kongressvalet. Det börjar bli dags att säkerställa att vi når våra mål i det! Riku Aalto Metallarbetarförbundets ordförande Vuosi 2012 on vaalien vuosi Presidentin-, Metallin liitto- ja Kunnallisvaalit Vuoden 2012 vaalit aloittaa tammikuun presidentinvaalit, maaliskuussa on Metallinvaalit ja kunnallisvaalit ovat lokakuussa. Presidentinvaaleissa sosialidemokraateilla ehdokkaana on Paavo Lipponen. Lipposesta saadaan hyvä kokokansan presidentti. Sauli Niinistöä porvarilehdistö mainostaa porvarien presidenttinä eikä koko kansan ehdokkaana. Siis kaikki äänestämään Paavo presidentiksi tammikuun vaaleissa ja helmikuun toisella kierroksella annetaan lopullinen niitti gallupeille. Metallin vaaleissa yhteistyön vaaliliiton ehdokasasettelu on edennyt hyvin ennalta laaditun aikataulun mukaan. Myös seuturyhmäkohtainen painotus on kohdallaan. Ne jotka vielä keräävät nimiä valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan niin varmistakaa, että jäsen ei ole antanut nimeään jo jonkun toisen asiakirjaan. Tarkastuksen yhteydessä aina välillä löytyy sama nimi kahdessa asiakirjassa ja tällöin nimi poistetaan molemmista listoista ja allekirjoitus menee hukkaan. Samalla voi mennä koko ehdokkuus ohi, jos hyväksyttäviä nimiä ole riittävästi. Vuoden 2012 Metalliliiton liittokokous pidetään Tampereella Kokoukseen valitaan 464 kokousedustajaa suhteellisella vaalitavalla. Varsinais- Suomen vaalipiiristä tullaan valitsemaan Tampereelle yhteensä 58 kokousedustajaa ja Satakunnasta 36 kokousedustaja. Postin kautta tapahtuva ennakkoäänestys on ja uurnavaalit järjestetään Vaalien onnistumisessa ammattiosastojen toiminnalla on suuri merkitys. Tämän vuoden aikana Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiirien ammattiosastojen tulee kartoittaa työpaikat uurnavaalia varten. Kartoitus tulee tehdä seuturyhmittäin, jotta mahdolliset päällekkäisyydet voidaan hoitaa mahdollisimman järkevästi. Myös maan käsittävien vaalipiirin ammattiosastojen tulee suorittaa työpaikkakartoitukset omalla toiminta-alueella. Työpaikkakohtaisia ja kiertäviä vaalitoimikuntia tulee asettaa ammattiosastojen keskusvaalitoimikuntien lisäksi mahdollisimman kattavasti. Äänestämisen on oltava vaivatonta myös niille, jotka eivät käyttäneet postiäänestysmahdollisuutta. Metallin 21. Liittokokouksessa tulee henkilövalintojen lisäksi luoda linjaa Metallityöväen liiton toiminnan suunnasta tulevaisuudessa. Edunvalvonta ja jäsenten tarpeet, sekä nopeasti ja jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö edellyttävät liiton toiminnan jatkuvaa kehittämistä kaikilla toimintatasoilla ja sektoreilla. Ilman sosialidemokraattien johdolla tapahtunutta pitkäjänteistä, johdonmukaista ja jatkuvaa kehittämistyötä ei Metalliliiton asema ja työmarkkinauskottavuus olisi nykyisellä tasolla. Tästä on kysymys myös jatkossa. Kehitys näyttää kulkevan kohti laajempia kokonaisuuksia. Tästä on hyvänä esimerkkinä tämän syksyn sopimusneuvottelut. Neuvottelut lähtivät aivan eri tavalla liikkeelle kun Metalliliito, Pro ja Ytn jättivät yhteisen palkankorotusesityksen työnantajalle. Teollisuusliittojen yhteistyötä on tulevina vuosina eri tavoin lisättävä myös yli keskusjärjestörajojen. Suurimman teollisuusliiton päätöksellä ja linjauksilla on merkitystä siihen, miten teollisuuden palkansaajien asioita tulevaisuudessa hoidetaan Suomessa. Jarmo Järviö Aluesihteeri Presidentinvaaleissa äänestetään arvoista Viimeistään eduskuntavaalit nostivat Suomessakin pohdinnan populistisen politiikanteon vaikutuksista yhteiskunnassa tehtäviin todellisiin valintoihin. Perussuomalaisten saavuttama tulos ja erityisesti hallitustunnustelut osoittavat kuitenkin, että kovassa poliittisessa todellisuudessa se, miten vaalitulos syntyy, on jopa tärkeämpää kuin varsinainen kannatus. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on niin hajanainen joukkio, että Soini ei yksinkertaisesti uskaltanut lähteä hallitukseen. Mitä mahtavat ajatella heitä äänestäneet kansalaiset, jotka vilpittömästi hakivat muutosta harjoitettuun politiikkaan? On vaikea uskoa, että pitemmän päälle vain sinänsä hyvä huulenheitto ja kaiken vastustaminen riittää edes protestiksi. Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen johtama hallitus joutuu ratkomaan erittäin vaikeita kysymyksiä ja kantamaan todellista vastuuta. Nyt nähdään, että populistinen linja ei tarjoa mitään todellista vaihtoehtoa. Kiviniemen säälittäväksi tehtäväksi on jäänyt kääntää entisen pääministeripuolueen linjaa 180 astetta erityisesti EU-politiikassa, koska Soini määrä tahdin oppositiossa. Keskustakin on siis populistinen oppositiopuolue. Perussuomalaisten sisällä on tietoinen äärioikeistolainen suuntaus, joka hakee ponnahduslautaa omille, jopa rasistisille tavoitteilleen. Väistämättä tulee mieleen 70-luvun taistolaisuus, jonka keulakuvat toimivat samalla taktiikalla kuin Halla-ahon porukka perussuomalaisissa. Tässä mielessä he muistuttavat eurooppalaisia oikeistopopulistisia puolueita, joiden tavoitteet ovat avoimen vihamielisiä demokraattisia arvoja kohtaan. On tärkeää pohtia, miksi tällainen populistinen protestiliike nousi nopeassa ajassa lähes 20 prosentin kannatukseen. Erityisen tärkeää tämä pohdinta on vasemmistossa. Arvioisin perimmäiset tekijöiden löytyvät siitä, että ihmiset kokevat suurta epävarmuutta kansainvälistyneen talouden kriisien ja esimerkiksi tuotantolaitosten ulosliputusten vuoksi. Koetaan, että ei voida vaikuttaa mihinkään ja päätöksenteko on siirtynyt aina vain kauemmaksi tavallisesta ihmisestä. Paavo Lipponen haastaa populismin Seuraavat vaalit, joissa mitataan vastuullisen ja populistisen linjan kannatukset ovat Presidentinvaalit vuoden 2012 alussa. On hienoa, että Paavo Lipponen on lähtenyt voimakkaasti puolustamaan periaatteellisen politiikan linjaa. Hän korostaa demokraattisia arvoja ja ihmisyyttä. Hän on eurooppalaisen yhteistyön tinkimätön puolustaja. Häneen kiteytyy monella tavalla myös vastuullisen talouspolitiikan päätavoitteet. Paavo Lipponen on korostanut, että nyt valitaan presidenttiä koko Suomelle. Hän on osuvasti siteerannut Mauno Koivistoa, joka on todennut, että kun aikanaan lähdettiin sotaa, ei kukaan kysynyt ketkä ovat sosialisteja ja ketkä porvareita. Samasta on kysymys nyt. Tarvitaan kaikkien suomalaisten etua 2/2011 Julkaisija: Metallin Varsinais-Suomi Satakunnan yhteistyöryhmä Humalistonkatu 6, 3. krs, Turku Isolinnankatu 24, 3. krs, Pori ajattelevaa ja puolustavaa presidenttiä. Presidentin keskeisin tehtävä on johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Jatkuvassa muutoksessa oleva maailman ja Euroopan poliittinen ja taloudellinen tila asettaa presidentille kuin myös hallitukselle suuria haasteita. Presidentti voi omalla panoksellaan ratkaisevastikin vaikuttaa maamme kohtaloihin. Presidentinvaaleissakin tehdään valinta kestävistä arvoista lähtevän vastuullisuuden ja populismin välillä. Timo Roppola Teollisuuspoliittinen sihteeri Metalliliitto Painos: 8000 kpl Vastaava toimittaja: Osmo Rantanen Taitto: Winbase Oy Paino: Satakunnan Painotuote Oy Kokemäki 2011 Sepän Sällin kesä meni hyvin aina elokuuhun saakka. Silloin alkoivat tosimurheet työmarkkinoilla ja Euroopan taloudessa. Työnantajat aloittivat valituksen korkeista työvoimakustannuksista ja heikkenevästä kilpailukyvystä. Työehtosopimusneuvottelut olivat siis alkamassa. Työnantajat joutuivat taipumaan tupoon eli nykykielellä raamiratkaisuun. Voi kauhistus! Voitaisiinko palkanmuodostusta suunnitella yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton ja SAK:n, STTK:n sekä AKAVAN kanssa sen sijaan, että Vanhasen Kiviniemen Kataisen porvarihallituksen aikana palkanmuodostusta säädeltiin yksinomaan EK:n linnakkeesta Helsingin Pohjoisrannasta. Elinkeino- ja poliittiset porvarit joutuivat taipumaan ja hyvä niin. Liittokohtaiset sovellusneuvottelut alkoivat oman Metalliliittomme johdolla. Loppu hyvin - kaikki hyvin. Noloa oli tietenkin, että ensimmäinen sovintoesitys kaatui kun kenttäväki marssi yli yksimielisen neuvottelukunnan suosituksen ja kaatoi sopimusesityksen. Olisi kyllä luullut, että sekä työnantajat, että oman liiton johto olisi ottanut huomioon sen vahvan kritiikin, mitä liittokokoukset ovat harrastaneet koko 2000-luvun paikallisen sopimisen pelisääntöjä kohtaan. Sepän Sällin työpaikalla annettiin täysi tuki liittovaltuustolle, mikä antoi sekä työnantajille, että liittomme johdolle muistutuksen siitä, että viime kädessä Metallityöväen liiton linjasta päättää suoraan liittokokouksen valitsemat Suomen eri kolkilta tulevat liittovaltuuston jäsenet. Toivottavasti erityisesti työnantajat ottivat tästä opikseen. Sepän Sällin työpaikan kahviporukassa oli monenlaisia mielipiteitä siitä, mitä kaikkea hyvää olisi sopimukseen vielä lisäksi pitänyt saada. Lista oli pitkä, mutta kaikkien hyväksymä pääluotto sanoi, että nyt mennään näillä ja tehdään niitä esityksiä sitten parin vuoden päästä uudelleen. Kukaan ei seiso tai kaadu tähän sopimukseen, mutta se voi tuoda vakautta ja kilpailukykyä metallialalle. Ei siinä sitten enää kukaan urputtanut. Sepän Sällin työpaikan kahviporukassa laskettiin huhtikuussa 2009, että työmiehen laskuopin mukaan rahat eivät riitä. Kyse ei ollut omasta taloudesta vaan Kreikasta. Tuolloin Vanhasen Kiviniemen Kataisen porvarihallitus päätti, että Suomi alkaa rahoittaa Kreikan valtiontalouden alijäämää antamalla lainaa ilman takauksia. Kahviporukassa laskimme, että jos jollain meistä olisi tuloihin nähden yhtä paljon suuremmat menot kuin Kreikalla, niin konkurssi olisi edessä. Sen voisi välttää ainoastaan sillä, että menoja supistetaan reippaasti esimerkiksi muuttamalla pienempään ja halvempaan asuntoon, ei uusia vaatteita, kodinkoneita ja täysliharuuat vaihtoon makkaramenuksi. Samalla olisi pyydettävä pomolta lisää palkkaa ja reilusti ylitöitä, jotta tulotkin nousisivat. Tämä oli mahdoton yhtälö kahviporukassa ja tulimme siihen lopputulokseen, että Kreikka ei selviä. Eikä ole selvinnyt. Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi ja Jyrki Katainen laittoivat Suomen nimen silloin vekseliin, minkä he tiesivät Suomen kansan joutuvan maksamaan. Kun oli menty mukaan, niin junasta ei voi hypätä kesken vauhdin pois. Vanhaa virhettä on Jutta Urpilainen hiki päässä neuvotellen yrittänyt korjata vakuusvaatimuksillaan ja siinä osin onnistunut. Kahviporukassa on myös puhuttu siitä, että aiemmat arviomme siitä, että porvarihallituksen politiikka vuosina oli varsinaista rahanjakopolitiikkaa. Kolmen miljardin euron ylijäämä onnistuttiin kääntämään 8 miljardin alijäämäksi. Oletko Sinä hyvä lukija saanut hunajaa ja hilloa tuosta yhteensä 11 miljardin puhalluksesta. Et varmaan, mutta varakas kansanosa on. Jopa kahviporukan entisen kommunistin, nykyään vassarin ja kepulaiseksi tunnustautuneen osa-aikaviljelijän on ollut pakko myöntää, että tällä hallituskaudella on vähemmän rahaa käytettävissä vuositasolla kuin viime hallituskaudella, sillä meidän on alettava maksaa pois velkojamme, jotta emme olisi Kreikan tiellä muutaman vuoden päästä. MOT.

3 4 Ruusu-Alasin VARSINAIS-SUOMI Eeva-Maria Östlund on ehdolla liittokokoukseen ensimmäistä kertaa Kerro itsestäsi: Olen 37 vuotta vanha. Perheeseen kuuluvat aviomies, 4 ja 5-vuotiaat pojat ja 17-vuotias tytärpuoli. Mitä teet Telestellä: Nimike on hyllyttäjä, käytännössä teen varastotyöntekijän hommia. Olen myös moduulituotannon ja varaston luottamusmies. Kauanko olet työskennellyt Telestellä: Tammikuussa tulee täyteen 12 vuotta Hermann s Finland on yhdistänyt alkuvuonna voimansa Europlan Oy:n kanssa. Hermann s Finland Oy tekee sisustuselementtejä laivoihin, kylpylöihin ja muihin tiloihin. Erilaisissa sisustuksissa yhdistellään puuta, lasia, kiveä ja teräksiä. Esimerkiksi uuden Myllysillan ulkovuoraus 5 mm ruostumattomasta teräksestä on Hermanssin käsialaa. Pääluottamusmiehenä Hermann s Oy:llä toimiva 35-vuotias Mikko Karhu on ollut tehtävässä vuodesta Työsuhde on alkanut Mikolla vuonna Vapaaaikana Mikko puuhastelee autojen, traktorien ja veneiden parissa. Tällä hetkellä on työn alla off-roadmaasturiprojekti. Mikon mukaan yhteistoiminta työnantajan kanssa on toiminut kohtuullisesti, mutta viimeisen omistajavaihdoksen myötä on ollut pientä ruuvin kiristystä työnantajan taholta. Erityisesti työaikapankin pelisäännöistä on ollut vääntöjä. Vaikuttaa siltä, että olisi helpompi irtisanoa koko sopimus, koska yhteisymmärrystä säännöistä ei tunnu löytyvän. 37-vuotias Kati Ståhlstedt on tullut Hermannssille 2005 marraskuussa. Vuosi sitten Kati on ostanut 90 vuotta vanhan omakotitalon Raisiosta. Vapaa-aika meneekin pääosin remonttihommissa. Kati on ollut työpaikan työsuojeluvaltuutettuna vuodesta Pääasiassa Kati työskentelee ruostumattoman teräksen parissa. Syksyllä Kati teki parikin siltaa ruostumattomasta teräksestä, tosin vähän pienempiä kuin Myllysilta. Nämä sillat lähtivät Eeva-Maria Östlund Mikä työpaikalla on hyvää: Työehtosopimusta noudatetaan melko hyvin. Luottamusmieskurssilla ollessani kuulin muiden työpaikkojen tilanteista, jotka eivät olleet työntekijän kannalta hyviä. Työnantaja tukee liikuntapalveluiden käyttöä ja myös hierojalla saa käydä työajalla. Työpaikalla on oma toimikunta, joka järjestää vapaa-ajantoimintaa työntekijöille. Mitä voisi tehdä paremmin: Aina voi parantaa työhyvinvointia. Vaikka asiaan onkin panostettu, on parannettavaa työilmapiirissä sekä työperäisten sairauksien ehkäisyssä. Hermann s Finland muovaa puuta, lasia ja metallia Mikko Karhu ja Kati Ståhlstedt Saimaan kylpylään. Pinellan rannassa kesän ollut mattamusta kuutio on myös tehty Hermannssilla. Olet liittokokousvaaleissa ehdokkaana. Miksi lähdit ehdokkaaksi: Keskustelin lähimpien työkavereiden kanssa asiasta. Koska minua kiinnostaa liittokokous ja vaikuttaminen sitä kautta, ja sain kannustusta työkavereilta, niin ajattelin lähteä mukaan liittokokousvaaleihin. Kyseessä on samppanjabaari, jolla on laajennettu ravintolan kesäterassia. Autotehtaan työsuojeluvaalit Marko Turunen, Työsuojeluvaltuutettu, tehdashenkilöt, Valmet-Automotive. 1. Mitä kuuluu työsuojeluun osaltasi tällä hetkellä? Kahden vuoden rupeama työsuojeluasioiden hoitamisessa on kiitänyt nopeasti. Täystyöllisyys tehtaallemme on tuonut uutta potkua työsuojeluunkin. Asioiden selvittelyä, kehittelyä ja parantamista saa tehdä yhä enemmän. Kun on enemmän ihmisiä sorvin ääressä, voi olla varma, että myös sattuu ja tapahtuu enemmän. Ennalta ehkäisevään työhön on pyritty tekemällä vaaratilannehavaintoja, joiden perusteella saataisiin taklattua osumat pois. Pyrin markkinoimaan työsuojelua, työturvallisuutta ja työterveyttä meidän kaikkien yhteiseksi asiaksi ja jopa kilpailuvaltiksi. 2. Missä olisi kehitettävää/parannettavaa työsuojelussa? Aina löytyy parannettavaa. Tieto lisää tuskaa... Uusien kemikaalien ja tuotelinjojen myötä on kyllä koulittava itseään lisää. Eli tietämystä koneturvallisuudesta ja kemikaaleista. Itse ihminenkin täytyy huomioida. Tehokkuus ja kiire painavat hartioita alaspäin niin henkisesti kuin fyysisestikin. Koulutusta siihen miten ihmissuhteita pidetään yllä ja miten pidetään työntekijä kasassa koko ajan muuttuvien tilanteiden keskellä. Työsuojeluvaltuutettu Sam Kuutti kertoo, että Nokian Salon tehdas on ollut aina se tehdas, joka tekee huonommastakin materiaalista ensiluokkaisia myytäviä tuotteita. Työntekijöiden venyminen ja joustavuus ovat olleet huomattava tekijä yrityksen menestymiselle. Haastavien ja vaikeidenkin tilanteiden edessä työntekijät ovat olleet entistä vahvempia. Tuottavuus ei enää tänä päivänä tarkoita, että töitä pitäisi tehdä kovemmin, vaan ennen kaikkea miten niitä töitä voisi tehdä järkevämmin. Turvallisuus ja terveys ovat suoraan yhteydessä tuottavuuteen. Vain hyvinvoivat ihmiset voivat olla tuottavia. Tuottavuudesta huolehtiminen on paras tapa säilyttää työpaikat. Sam on ollut tuotannon tuntipuolen työsuojeluvaltuutettuna vuodesta Työsuojeluvaltuutettuna toimiminen on ollut haastavaa. Asiat ovat usein olleet vaikeita, ja työntekijät ovat onneksi osanneet kysyä, kyseenalaistaa ja vaatia asioihin parannuksia. Kuuntelemalla työntekijöitä ja viemällä asioita eteenpäin syntyy tuloksia. Yksi asia, jota Sam on vienyt eteenpäin yhdessä pääluottamusmiehen kanssa, oli istuinten saaminen soluihin. Asian ratkaiseminen vaati usean kuukauden väännön työnantajan kanssa. Työyhteisöä ajatellen mikään asia ei ole turha, pieni tai merkitsemätön. Työyhteisön hyvinvointi vaatii tunnustusta tehdystä työstä Sam Kuutti haluaa korostaa sitä, miten tärkeä tekijä henkilöstön kokema arvostus on työyhteisön hyvinvoinnille. Arvostusta tulee asiakkailta, työyhteisöltä ja esimiehiltä, mutta myös päättäjiltä ja suurelta yleisöltä. Positiivinen palaute, oman ja toisten työn 3. Mitä puuhaat vapaa-aikanasi? Jaa mitenkäs sitten omakohtainen huolto? No, itseäni pidän kasassa ulkoiluttamalla ahkerasti jalkojani. Lenkillä käydään säännöllisesti ja välillä kisataankin. Ammattiosasto 268:n sihteerinä ollaan ja lisäksi ovat parit muut ay-jutut. Paikallisen urheiluseuran kokoukset ovat tulleet myös tutuiksi ja Latu. Lisäksi osan vapaa-ajasta ottaa viisihenkisen perheen yhtenä osakkaana oleminen. Hyvin kuluu aika! Valmet-Automotiven tehdashenkilöiden työsuojeluvaaleissa Satu Heijari asettuu ehdolle ensimmäiseksi varavaltuutetuksi. 1. Kuka olet? Olen Satu Heijari, 30-vuotias pintakäsittelijä autotehtaan maalaamossa. Täsmennän tiivistysrobottien tekemiä saumoja ja asennan nappuloita. Olen tällä hetkellä osaston varaluottamusmiehenä ja ammattiosaston kotisivujen päivitysvastaavana. 2. Miksi lähdet mukaan työsuojeluvaaleihin? Minulla ei ole työsuojelupuolelta kokemusta, mutta kiinnostusta löytyy. Jos minut valitaan varatyösuojeluvaltuutetuksi, käyn mielelläni tarvittavat kurssit. Autotehtaalla työsuojelu-/turvallisuusasiat ovat pääosin kunnossa, mutta aina varmasti löytyy parannettavaa. tuntemus sekä toisten työntekijöiden kunnioittaminen lisäävät henkistä hyvinvointia. Henkinen hyvinvointi taas ilmenee työyhteisössä hyvänä ja turvallisena ilmapiirinä sekä yhteistyön ja työtehtävien sujuvuutena. Työntekijöiden vaihtuvuus on Nokialla ollut vähäistä. Tähän on vaikuttanut hyvin järjestetty ja oikein mitoitettu työ, joka on mielekästä ja sopivasti haastavaa. Onnistumiset työssä lisäävät myös tyytyväisyyttä elämässä. Samin motto on: On yksinkertaisempaa tehdä työ kuin selittää, miksi sitä ei ole tehty. Ehdokasesittelyssä Taina ja Petra Taina Degert on työskennellyt Nokialla lokakuun lopussa jo 19 vuotta. Taina tulee 3. Mitä touhuat vapaa-ajallasi? Vapaa-ajalla tärkein harrastukseni on VPK eli olen Laitilan VPK:n nuoriso-osaston johtaja sekä kouluttaja. Opetamme vuotiaille nuorille niin käytännössä, kuin teoriassa pelastus-, sammutus- ja ensiaputaitoja. Täysikäisinä ja käytyään tarvittavat kurssit, heistä tulee hälytysosaston jäseniä. Olen myös itse käynyt miehistön kursseja. Toinen isompi harrastus on keräily. Minulla on yli 2000 erilaisen Ressu-postikortin kokoelma. Vuoden 2011 Kylästä eli Teijolta. Hän on toiminut vuosina alueluottamusmiehenä, ja tällä hetkellä vara-alueluottamusmiehenä. Taina on nyt ajatellut, että on aika kokeilla siipiään myös työsuojelupuolella. Hän on ehdokkaana 1. varavaltuutetuksi kaudelle Tainan harrastuksiini kuuluu järjestötoiminta, palokunta(vpk), SPR ja talvella avantouinti. Järjestötoimintaa Taina on harrastanut miltei koko ikänsä. Teijon ammattiosasto 62:ssa hän on toiminut kymmenkunta vuotta aktiivina. Nyt hän on toimikunnan sihteeri, opintosihteeri ja kirjeenvaihtaja. Toinen harrastus hänellä on VPK. Hän on liittynyt vpk:hon 1991 ja toimi siellä naisosaston vetäjänä. Teijon Vpk yhdistyi Valmet-Automotiven tehdashenkilöiden työsuojeluvaaleissa pintakäsittelijä Piia Peltoviita asettuu ehdolle toiseksi varavaltuutetuksi Perniön Vpk:hon. Nykyisin Teijon ja Perniön vpk:t ovat yhtä suurta perhettä. SPR:ään Taina liittyi 2010 syksyllä. Aika punaiselta näyttävät Tainan harrastukset, järjestötoiminta on punainen ruusu, vpk punainen paloauto, ja SPR punainen risti. Joulukin on kohta tuloillaan! Eipä taida Tainalla olla vapaa-ajan ongelmia! Lopuksi Taina haluaa muistuttaa, että HYVÄT TYÖTOVERIT KÄYTTÄKÄÄ ÄÄNIOIKEUTTANNE TYÖSUOJELU- VAALEISSA. Petra Kivelä on 33-vuotias FA and Packing Operator D-vuorosta. Hän on ehdolla työsuojeluvaaleissa toiseksi varavaltuutetuksi. Petra asuu Salossa neljävuotiaan Julia-tyttönsä kanssa. Hän harrastaa kilpatanssia, pilatesta, sauvakävelyä ja klassista laulua. Petra on aiemmin toiminut työsuojeluasiamiehenä ja alueluottamusmiehenä vuosina Vuodesta 2009 alkaen varaluottamusmiehenä ja hän on tällä hetkellä Tuija Holopaisen varahenkilönä. Petra toimii myös aktiivisesti Metallin ammattiosasto 57:ssa. Lisäksi hän on vuodesta 2009 ollut Mobiran sairauskassan hallituksen varajäsen ja tästä vuodesta lähtien varsinainen jäsen. Lisäksi hän on opiskellut Murikka-opistossa: vuonna 2007 viikon luottamusmiesten peruskurssilla ja 2011 kaksiviikkoisella luottamusmiesten jatkokurssilla. Työpaikkakiusaaminen kuriin! Asia, jonka Petra haluaa erityisesti nostaa esiin, on työpaikkakiusaaminen. Nokiallakin esiintyy kiusaamista, vaikkei se ulospäin välttämättä näykkään. Työpaikkakiusaamisella on monet kasvot: Ruusu-Alasin 5 1. Mitä kuuluu työsuojeluun osaltasi nyt? Työsuojelutehtävissä olen ollut mukana kaksi vuotta toisena varavaltuutettuna sekä jäsenenä työsuojelutoimikunnassa. Työsuojelussa mukanaolo on opettanut paljon ja avartanut näkemyksiäni monista asioista. Esimerkiksi sen mitä kaikkia työsuojelu pitää sisällään. Työsuojelu ei ole pelkästään tapaturmavahinkoilmoitusten raportointia tai työolosuhteiden turvallisuuden ylläpitämistä, vaan se on kaikkien työntekijöiden henkisen ja fyysisen jaksamisen turvaamista. Viime aikoina varsinkin henkiset voimavarat ovat olleet koetuksella pitkäkestoisten lomautusten takia. Epävarmuus tulevasta ja pelko oman työpaikan menetyksestä saa ihmisen käyttäytymään ei toivotulla tavalla ja se saattaa aiheuttaa skismaa työyhteisössä. Usein onkin helpompi korjata virheellinen työasento kuin nostaa kissa pöydälle ja korjata tulehtunut työilmapiiri! Onneksi lomautukset ovat nyt päättyneet ja työtilanne näyttää valoisammalta. 2. Missä olisi kehitettävää/parannettavaa työsuojelussa? Kehitettävää ja parannettavaa itselläni on varmasti kaikilla työsuojelun osa-alueilla. Murikassa olen käynyt kurssilla perustietoa hakemassa ja tarkoitus on mennä myös jatkossa sinne päivittämään tietoja. Tukea ja neuvoa olen tarvittaessa saanut työsuojeluvaltuutetultamme Turusen Markolta. 3. Mitä teet vapaa-ajallasi? Kuntoa pidän yllä käymällä jumpassa ja kävelylenkeillä. Muuten vapaa-aikanani tapaan ystäviä ja vietän aikaa siskoni perheen kanssa, varsinkin lasten, jotka ovat erityisen lähellä sydäntäni! Nokialla työsuojelun parantaminen parantaa myös tulosta Taina Degert, Sam Kuutti ja Petra Kivelä. Satu Heijari, Marko Turunen ja Piia Peltoviita joku voidaan sulkea jatkuvasti muun työyhteisön ulkopuolelle, jollekin tiuskitaan tai nauretaan selän takana, joku otetaan silmätikuksi, jotakin syrjitään systemaattisesti, jostakusta voidaan levittää perättömiä juoruja. Näin kiusatulta riistetään hyvä mieli, työn ilo ja lopulta itsetunto. Kiusaaja aiheuttaa kenties ajattelemattaankin kiusatulle kyyneleitä ja pahaa mieltä. Usein kiusattu ei uskalla tai halua kertoa asiasta muille; kieliminen kun on kouluajoista alkaen ollut kiellettyä ja sillä tavoin ajatellaan tilanteen muuttuvan vain vaikeammaksi. Voi myös olla, että kiusattu ei edes tiedosta, että kysymys on kiusaamisesta. Hän saattaa ajatella, että minä olen ei-pidetty ja huono, en onnistu työssäni eivätkä työtoverinikaan pidä minusta. Työpaikkakiusaamiseen on puututtava aina. Jos työtoverit huomaavat, että jotakuta kiusataan, ei pidä jäädä seisomaan tumput suorina. Samoin esimiehellä on velvollisuus puuttua kiusaamiseen. Vastuu työilmapiiristä on kaikilla työyhteisön jäsenillä. Työsuojelussa, jos hänet valitaan varavaltuutetuksi, Petran pyrkimyksenä on luoda kiusaamisvastaista ilmapiiriä tehtaaseen: jokaisella on oikeus olla oma itsensä, jokainen ansaitsee kunnioitusta ja työrauhan yhteisössä, jossa vallitsee hyvä yhteishenki ja lähimmäistä tukeva kannustava asenne. Työympäristömme uusiutuu jatkuvasti ja muutokset aiheuttavat meissä kaikissa stressiä. Työssä jaksamisesta on pidettävä tällaisessa tilanteessa erityisesti huolta. Se pieni asia, johon me jokainen voimme vaikuttaa, on työtoverin huomioiminen ja tukeminen. Oikea asenne auttaa: työkaverisi on samalla lailla tunteva ihminen kuin sinäkin. Erilaisenakin häntä pitää arvostaa! Raamin jälkeistä elämää Työehtosopimusratkaisu on taas kerran saatu aikaiseksi ja elämä on palautunut valtakunnassa siltä osin normaaliksi. Tes:ien aikaansaaminen on aina vaikeaa, mutta nyt se oli poikkeuksellisen hankalaa. Taustana EK:n ilmoitus jo hyvän aikaa sitten, että keskitetyn sopimisen malli on haudattu Atlantin syvänteeseen, eikä sitä sieltä koskaan päivänvaloon nosteta. Mutta kuinkas sitten lopulta kuitenkin kävikään? Ay-liike näytti hienolla tavalla yhteistä voimaansa ja palkansaajajärjestöt Pro, Ytn ja Metalli löysivät toisensa. Asiassa tehtiin uudenlainen avaus ja sitä kautta historiaa. Tilanne tuli työantajataholle yllätyksenä ja siellä asian toimivuuteen ei uskottu. Yhteistyö pelitti hienosti ja yhteisrintama piti kaikin puolin loppuun saakka. Ratkaisun palkankorotusten osuus ei aiheuta hurraa-huutoja, mutta muilta osin se sisältää hyviä asioita melkoisen joukon. Parannukset työttömien asemaan, vuorottelukorvauksen leikkaussuunnitelman peruuntuminen jne. ovat nekin kaikki viime kädessä rahanarvoisia asioita. Tosiasia niiden suhteen on se, että ratkaisuja syntyy vain keskitettyjen mallien kautta. Asialla on iso merkitys myös siksi, että se vahvistaa palkansaajakeskusjärjestöjen asemaa suhteessa Elinkeinoelämän keskusliittoon nähden. Kaikkea ei sanele Suomessa EK, vaan palkansaajilla on painava sanansa silloin, kun työehdoista ja niihin liittyvistä asioista sovitaan. Tes-ratkaisu pitää sisällään myös monia positiivisia liittokohtaisia ratkaisuja. Parannukset luottamusmiessopimukseen, isyysvapaan palkallinen osuus, komennustöiden asumisolosuhteet ym. ovat kaikki asioita, joista ammattiosastot tekivät yhteensä 1200 aloitetta. Paljon asioita jäi tietysti toteutumatta, mutta aika moni asia tosiaan etenikin. Käyty tes-kierros oli näyttö siitä, että ay-liike on kaikkea muuta kuin nujerrettu. Taistelutahto oli vahva ja porukka yhtenäistä. Tästä on hyvä jatkaa ja valmistautua tuleviinkin koitoksiin. Niitä on väistämättä edessä, mutta me olemme valmiina! Jari Kramsu Aluetoimisija Turun aluetoimisto

4 6 Ruusu-Alasin SATAKUNTA Edunvalvontaa yhteistyössä ammattiosastojen kanssa Edunvalvontaa suurella joukolla Ammattiyhdistystoiminta on tärkeää siksi, että siinä ajetaan työväen etuja isolla porukalla, sanoo ammattiosasto 190:n puheenjohtaja Helvi Sairanen. Hän toimii myös varatyösuojeluvaltuutettuna PMC Polarteknik Oy Ab:ssä Huittisissa. Yrityksessä on 80 työntekijää, joista peräti 99 prosenttia on Metalliliiton jäseniä. Helvi Sairanen ajaa palkkaerojen poistamista, työelämän joustavuutta ja mahdollisuutta sovittaa yhteen työ ja perhe-elämä. Vaikutusmahdollisuuden lisäksi ammattiyhdistystoiminta on hänelle harraste. Paras vaikutuskanava Metalliliiton vaaleissa ja hallinnossa on hänelle päivän selvä: Yhteistyön vaaliliitto on paras ja ainoa oikea vaihtoehto meidän asioidemme ajamiseen. Se ajaa asioita oikealla tavalla. Pyyntö tuli korkealta taholta Ruusu-Alasin 7 Leo Laine Oy:ssä Raumalla työskentelevä Mika Kostiainen lähti ehdokkaaksi vaaleihin hänen hyvin tuntemansa Metalliliiton puheenjohtajan Riku Aallon pyynnöstä. Silloinen talouspäällikkö Aalto kysyi häntä mukaan jo neljä vuotta siiten, mutta aika ei ollut vielä kypsä. Ammattiyhdistystoiminta ei kiinnostanut minua aikaisemmin, mutta Riku sai minut siihen mukaan, samoin Yhteistyön vaaliliittoon. Kaikki mikä tulee minua vastaan, on uutta. Olen hankkinut tietoa lukemalla erilaisia julkaisuja. Lisäksi olen kysellyt asioista reppuhommissa eri firmoissa olevilta kavereiltani, sanoo Kostiainen, joka kuuluu 066-ammattiosastoon. Hän luonnehtii ehdokkuutta ja vaalityötä mielenkiintoiseksi haasteeksi, joka tuo kertaheitolla paljon uutta tietoa. Yhteiskuntavaikuttamisen monet kasvot Olemme haravoineet toimitsijoiden ja ammattiosastojen toimihenkilöiden voimin Varsinais-Suomea ja Satakuntaa selvittääksemme rautakouriemme järjestäytymisastetta. Kokonaisuudessaan tulokset eivät yllättäneet. Yllätyksenä kuitenkin tuli uusien työpaikkojen lukumäärä sekä järjestäytymättömien työntekijöiden määrä. Harvoin yritysten ensimmäiseen toimenpiteeseen kuuluu luottamusmiesorganisaation perustaminen. Niissä yrityksissä missä luottamusmies teki yhteistyötä työnantajan ja työntekijöiden välillä, olivat asiat kokolailla paremmalla tolalla, ja järjestäytymisaste oli jotenkuten kohdallaan. Oli myös yrityksiä, jotka toistuvasti kieltäytyivät ottamasta meitä vastaan. Näiden yritysten kohdalla tulkintamme on, että joko kaikki asiat eivät olleet kunnossa tai sitten yrityksiin ei ollut mennyt riittävää tietoa yhteistyöhalustamme. Noin muistin virkistämiseksi yleissitovuudesta kertausta; Yleissitova työehtosopimus tarkoittaa sitä, että työnantajaliittoon kuulumattomienkin työnantajien on noudatettava työehtosopimuksen palkankorotuksia ja työsuhdetta koskevia määräyksiä. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Perusteena yleissitovuuden vahvistamisessa pidetään sopijapuolten edustavuutta eli käytännössä sitä, kuinka moni alan työntekijöistä kuuluu sopimuksen tehneeseen ammattiliittoon. Yleensä edellytyksenä on pidetty sitä, että vähintään puolet työntekijöistä on järjestäytynyt. Myös sillä, kuinka moni alan yrityksistä kuuluu sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon, on merkitystä. Mikäli nämä olosuhteet muuttuvat, lautakunta voi purkaa työehtosopimuksen yleissitovuuden ja tuskin meistä kukaan työssäkäyvä haluaa näin käyvän. Ammattiyhdistysliikkeen asema sopijaosapuolena on sitä vahvempi mitä korkeampi on järjestäytymisaste. Tämä kannattaa pitää kirkkaana mielessä, sekä pitää silmät ja korvat auki. Yhteistyöterveisin, Päivän mietelauseen on lähettänyt Esa Saarinen, STX Turku: Vastaava aluetoimitsija Jouni Nurmela, Satakunta Where shall i go? To the left, where nothing`s right? To the right, where nothing s left? Tietoa toimintaan Murikka-opistosta Vaalien ensikertalainen Jerri Pelkonen Paneliasta on hankkinut tietoa ammattiyhdistystoimintaan Murikka-opistosta. Hän on Eurajoella toimivan Raikka Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sekä ammattiosasto 066:n jäsen. Pelkonen ajattelee asioita pienten yritysten työntekijöiden kannalta. Niissä etenkin palkan korotusten paikallisen erän sopiminen on vaikeaa. Pienissä firmoissa palkat ovat jo valmiiksi alemmat kuin isoissa ja paikallisen erän sopiminen ei toimi. Yleensä kaikki ovat ansainneet koko korotuksen, pienipalkkaisia kun ollaan. Olen enemmän senttikuin prosenttikorotusten kannalla. Pelkonen lähti mukaan vaaleihin, koska hän on kiinnostunut ay-asioista ja häntä pyydettiin ehdokkaaksi. Olen käynyt paljon Murikka-opistossa kursseilla. Meillä oli hyvä pääluottamusmies. Kun perin hänen manttelinsa, ajattelin, että minun pitää opiskella. Pelkonen ei ole ennen ollut mukana toiminnassa yhtä paljon kuin nyt. Kaikki on uutta myös vaaliasioissa. Murikassa puhuttiin vaaleista ja liittovaltuuston kokouksista. Olen saanut tietoa myös ammattiosastolta. Lisää oppii vaalityön kautta. Pienillä työpaikoilla on omat erityispiirteensä Vaihetyöntekijä Sari Mikkilä Ulvilasta haluaa tehostaa edunvalvontaa, puolustaa työläisten oikeuksia ja parantaa naisen asemaa työelämässä. Näitä asioita hän pitää esillä liittokokousvaaleissa ja muussa ammattiyhdistystoiminnassa. Osasto 6:seen kuuluva Mikkilä työskentelee San-Meta Oy:ssä Nakkilassa, jossa on 16 työntekijää. Pieni työpaikka tuo omat haasteensa, koska meillä ei ole pääluottamusmiestä, sanoo työsuojeluvaltuutettuna toimiva Mikkilä. Talon oman väen lisäksi hän auttaa vuokratyöntekijöitä, joilla on usein ongelmia vuokrayritysten kanssa. He kääntyvät Mikkilän puoleen, jos heillä on epäselvää esimerkiksi palkka-asioissa. Yritän auttaa ja tukea vuokratyöntekijöitä sekä rohkaista heitä liittymään Metalliliittoon. Täytyy tehdä selväksi, miksi kannattaa toimia Metalliliitossa. Nykypolvi ei enää halua liittyä liittoon ja jotkut ovat jopa ihmetelleet, mikä on työehtosopimus. Silloin ollaan jo hukassa, sanoo Mikkilä. Hän haluaa vaikuttaa myös sosiaalisiin asioihin: Työelämässä joutuu usein puolustelemaan sitä, että on perhettä. Pitää selitellä perheasioihin liittyviä poissaoloja. Perhe on kuitenkin tärkein, vaikka työkin on tärkeä. Pääluottamusmiehen pitää pysyä kärryillä Työssä käydään palkan vuoksi Työehdot sekä sopimusten noudattaminen ja parantaminen ovat Metallin ammattiosasto 381:n puheenjohtajalle Mika Hämäläiselle erityisen Kokeilunhalu ja kiinnostus vaikuttamiseen saivat Mari Raikiston Noormarkusta lähtemään ehdokkaaksi Metalliliiton liittokokousvaaleihin. Polarthermillä Luvialla työskentelevä ammattiosasto 91:n jäsen on tärkeällä asialla ensimmäistä kertaa. Seuraan mielenkiinnolla keskusteluja työehtosopimuksesta. Pääluottamusmiehenä minun pitää pysyä kärryillä asioista. On mielenkiintoista nähdä, millainen on äänestysinto ja kuinka ammattiyhdistysliikkeellä riittää kannatusta työehtosopimuksen solmimisen jälkeen, sanoi Raikisto ennen kuin neuvottelutulos oli selvillä. Ammattiyhdistysliike ei enää tunnu olevan kova sana. Kiinnostus toimintaan pitäisi herättää henkiin, eikä alistua työnantajien tahtoon. Mari Raikisto nostaa esille myös vuokratyövoiman käytön: Määräaikaiset vuokratyöläiset ovat suojattomia. Haluan, että heidän asemaansa parannetaan. Paitsi työntekijöiden kesken, yhteistyötä tarvitaan myös työntekijöiden ja työnantajien välillä. Raikiston mielestä pääluottamusmiehet ja työnantajat pitää kouluttaa tekemään yhteistyötä työpaikoilla. tärkeitä. Hän toimii sen hyväksi, että työehdot olisivat kunnossa. Kunnollinen palkka on tärkeä asia, käyväthän ihmiset työssä palkan vuoksi. Hämäläinen on työssä ETS Lindgrénillä Eurassa. Metalliliittoon 15 vuotta kuuluneelle Hämäläiselle on vasta viime vuosina ruvennut tulemaan luottamustehtäviä. Kaikki on tapahtunut nopeasti. Olin ensin vuoden ammattiosastoni toimikunnan varajäsen, sen jälkeen vuoden toimikunnan varsinainen jäsen ja nyt olen ensimmäistä vuotta osaston puheenjohtaja. Myös liittokokousvaalien ehdokkuus tuli miehelle nopeasti. Seppo Levo ehdotti seuturyhmän kokouksessa, että minä voisin olla uusi ehdokas. Sanoin, että minun tarvitsee miettiä asiaa. Nimi oli listassa jo seuraavassa kokouksessa. Mielelläni lähdin mukaan, sanoo Hämäläinen. Työehtosopimukset turvanasi Kun puhutaan metalliteollisuuden työntekijöiden hyvinvoinnista, tulee ensisijaisesti mieleen oma palkkaus ja ostovoima sekä niiden parantaminen. Todellisuudessa kokonaisvaltainen hyvinvointi muodostuu monesta eri osiosta. Metallialojen työntekijöillä on turvanaan valtakunnalliset työehtosopimukset. Nämä määrittelevät palkkauksen lisäksi lukuisia muitakin työelämän laatuasioita, kuten esimerkiksi työaikaan, erinäisiin korvauksiin, työturvallisuuteen, sosiaalisiin oikeuksiin ja vuosilomiin liittyviä asioita. Nämä määräykset ovat työsuhteessa oleville ns. minimimääräyksiä, koska ainahan työnantaja voi työntekijöitään paremmin kohdella. Yhteiskunnassa on joskus vaikutettu muuraamalla sopimusyhteiskunnan peruskivi. Nykyään liitto hoitaa yhteiskuntavaikuttamista juuri tämän sopimismahdollisuuden kautta. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kokonaisuus Yhteiskunta voi hyvin, kun ihmisten välinen tasa-arvo paranee ja kun hurjat palkkaerot sekä yhteiskunnan raju kahtiajako saadaan kohtuullistettua. Tällöin yhteiskuntavaikuttamisen kasvot saavat myös toisen piirteen. Demokraattisesti valitut luottamushenkilömme voivat vaikuttaa palkansaajan elintasoon ja ostovoimaan monella eri tapaa. Kuntien- ja kaupunkien valtuustoissa sekä lautakunnissa tehdään paljon päätöksiä kunnallisten taksojen ja toiminnan rahoittamiseen liittyvien verojen ym. osalta. Tavallisen metallityöntekijän perheen toimeentuloon ja palveluihin liittyvät panostukset ovat pitkälti kiinni siitä miten voimakkaasti palkansaajien sekä metallityöntekijöiden edustajia on kyseisissä luottamustoimissa. Sama tilanne on, ehkäpä jopa hieman voimakkaammin, kansanedustajiemme kokoonpanossa. Mitä enemmän työntekijöitä joukostamme valitaan kunnallisiin tai valtakunnallisiin luottamustehtäviin, sitä paremmat mahdollisuudet metallityöntekijän perheillä on ostovoimansa sekä toimeentulonsa kohentamiseen. Vaalien kautta vaikuttamaan Toivonkin, että mahdollisimman moni teistä asettuu Metallin liittokokoukseen Yhteistyönvaaliliiton ehdokkaaksi tai vaihtoehtoisesti jonkun ehdokkaan tukiryhmään. Metallin liittokokousvaaleissa ratkaistaan vientiteollisuuden vahvan liiton tulevaisuuden suuntaviivat. Edustajiksi valitut tulevat päättämään paljon jokapäiväiseen työelämäämme vaikuttavista asioista sekä luomaan suuntaviivoja myös valtakunnallisiin hankkeisiin, jopa lainsäädännön muutoksiin asti. Ensi vuonna tärkeitä vaaleja ovat myös Presidentin- ja kunnallisvaalit. Äänestäminen presidentinvaaleissa on arvojohtajan valintaa, joka vaikuttaa omalta osaltaan koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Kunnallisvaaleissa ratkaistaan palkansaajille tärkeiden palveluiden kokonaisuus, hinnat sekä tuottamistavat. Kaikissa vaaleissa työntekijöiden ääni tulee kuulua voimakkaasti. Metallille tärkeitä asioita ovat jäsenten sekä heidän perheidensä hyvinvointi. Meidän kaikkien omaa yhteiskuntavaikuttamista on oikeus käydä äänestämässä, muistathan käyttää äänioikeuttasi. Ari Vahala aluetoimitsija

5 8 Ruusu-Alasin NUORET Facebookissa: Varsinais-Suomi Satakunta alueen metalli nuoret Valtakunnalliseen nuorisotoimikuntaan uusi jäsen Ville Karhu toveri nalle on valittu 28-vuotias valtakunnalliseen nuorisotoimikuntaan Varsinais-Suomi- Satakunta alueen edustajaksi. Ville on tällä hetkellä työttömänä. Hän on toiminut tuotantotyöntekijänä Styria Jouset Oy:ssä sekä ruiskumaalarina Wipro I. E. Oy:ssä. Lisäksi työkokemusta on kertynyt rakennuksilta, kännykkätehtaasta, rengasliikkeestä sekä järjestyksenvalvonnasta. Ville on toiminut mm. opinto- ja nuorisovastaavana Perniön ammattiosastossa. Häntä kiinnostaa ammattiyhdistystoiminnan lisäksi myös poliittinen nuorisotoiminta. Hän on Metalliliiton Demarinuoret ry:n puheenjohtaja. Millaista on Metalliliiton nuorisotoiminta tällä hetkellä? Niille nuorille jotka ovat jo olleet jossain tapahtumissa, toiminta on varmaan tuttua ja turvallista, mutta kynnys uusille nuorille lähteä mukaan on edelleen liian korkea. Mitä pitäisi tehdä, että nuorille olisi helpompi lähteä mukaan? Toiminnan pitäisi olla jäsenlähtöisempää siten, että uusikin jäsen voisi vaikuttaa tapahtumien sisältöön. Liitosta ja ammattiosastoista pitäisi olla yhteydessä nuoriin työpaikoilla, ja kysyä, mitä nuoret haluavat. Ammattiosastojen ja luottamusmiesten tulisi lähestyä nuoria aktiivisemmin, markkinoida tapahtumia ja ottaa mukaan toimintaan. Jos kaikki mainonta ja markkinointi tapahtuu aluetoimistoilta ja keskustoimistolta Helsingistä käsin, niin viesti tuntuu etäiseltä, ikään kuin Olympos-vuorelta lähetetyltä. Henkilökohtaisen kontaktin kautta uusikin nuori uskaltaa lähteä ensimmäisen kerran mukaan toimintaan. Mitä muuta kehitettävää Metallin nuorisotoiminnassa on? Työmarkkinatiedottamisen organisoinnin valtakunnallisesti pitäisi hoitaa palkallinen työntekijä. Tämä palkattu henkilö hoitaisi valtakunnallisesti vähemmän hyvin tiedotetuillekin alueille tiedotukset, tarvittaessa vaikka itse käymällä paikan päällä. Tavoitteena pitää olla, että kaikilla alan opiskelijoilla on riittävä tieto ammattiliitosta valmistumiseen mennessä. Palkallinen henkilö toimisi myöskin lobbarina opetusministeriöön päin siitä, että ammattikoulujen opetusohjelmaan sisällytetään vähintään 1 opintoviikon pituinen yhteiskuntaopetus, jonka sisältönä kerrotaan ammattiliitoista ja niiden toiminnasta. Nyt kun meillä on sosialidemokraattinen opetusministeri, meidän tulee hyödyntää tämä mahdollisuus vaikuttaa valtiovaltaan entisen Murikan rehtorin, Jukka Gustafsson kautta. Näin turvaisimme ay-liikkeen järjestäytymisasteen tulevaisuudessakin. Nuoret, Metalli, me ja video Oli synkkä ja kostea ilta, jolloin ideoimme tekevämme oman alueen metallinuorten kotivideon. Videolla esittelisimme itsemme ja nuorten toimintaa sekä sen, mikä saa meidät osallistumaan tapahtumiin. Video päätettiin kuvata valtakunnallisen Metallimeeting tapahtuman yhteydessä. Tällä valinnalla halusimme näyttää, että vaikka meillä alueellakin on vietävän hauskaa yhdessä, niin tapaamme myös ystäviämme maankattavasti valtakunnallisissa tapahtumissa. En valitettavasti osaa vielä tätä kirjoittaessani kertoa mielipidettäni videon lopputuloksesta, että meneekö se hauskimpiin videoihin vai Kuitenkin voin kertoa hieman kyseisen viikonlopun menosta. Perjantaina kun saavuimme paikalle meillä oli hieman palaveria työtavoista, ideoimme viime hetken muutoksia ja mursimme jännitystä erilaisin harjoittein... Jatkoimme sitten rantasaunan lämpöön, jossa loppukin jännitys suli kuumissa löylyissä sekä herkullisen iltapalan voimalla. Koska saunassa tarkeni niin hyvin, niin poikkesimme vielä virvoittelemaan Mutterin rentoon tunnelmaan! Lauantaina aloitimme päivän reippailemalla hieman ulkona. Samalla varmistimme, ettei kenellekään ole iskenyt pahempaa ramppikuumetta. Koska kamerat seurailivat meitä melkein koko ajan, niihin alkoi jo melkein tottua? No, kaikkia kuitenkin haastateltiin ja teimme erinäisiä huvittavia leikkejä ja extemporee toimintaa. Osallistuimme myös Metallimeetingin koulutusosioon, ettei jäädä Asiasta paitsi! Iltaohjelma jatkui jotakuinkin samoin kuin perjantaina, sillä erolla että kavereita oli ympärillä nyt paljon enemmän. Ravintola Mutterissa vietettiin back to 70 s partyja, ja ilta venyi melko myöhään, mutta sehän ei ketään haitannut kun kaikilla oli hauskaa! Sunnuntai meni loppuyhteenvedon ja Metallimeetingin ohjelman mukaan sekä mukavan viikonlopun haikeana muisteluna. Kotimatka sitten pääsi alkamaan ja ilmeisesti autoni päätti että viikonloppu ei olekaan vielä ohi. Auto otti ja päätti jäädä vielä Tampereelle. No onneksi matka jatkui toisella ratsulla kotiin asti ja omakin auto oli jo tiistaina ajokunnossa. Kiitokseni kaikille videoon ja Metallimeetingiin osallistujille mahtavasta viikonlopusta ja toimitsijoille Osmo ja Jouni erityiskiitos järjestelyistä ja omistautumisesta nuorten asioihin. Kiitän kaikkia osallistuneita ja toivon että näen teidät ja ystävänne tulevissa riennoissa!!! Toivon myös, että sinä lukija tulet mukaan alueen tapahtumiin ja mukavaan seuraan ja otat kaverisi, alle 35 vuotiaan Metallin nuoren mukaan. ps. Muistakaa myös että liittokokousvaalit lähestyy! Terveisin Varsinais-Suomi-Satakunta alueen nuorisojaoston puheenjohtaja Petri Kohtamäki petri.kohtamaki@gmail.com Kuluneen vuoden tapahtumia Retkeilypäivät Naantalissa 10.9 (Muumimaailma) Nuoret osallistuivat tapahtumaan järjestämällä lapsille kasvomaalausta sekä puhaltamalla helium ja temppuilmapalloja. Ehdottomasti suosituin väännelty ilmapallo oli miekka. Kissa ja koira olivat myös huippupyydettyjä hahmoja. Muita eläimiä, joita tehtiin, olivat elefantti ja kirahvi (muita ei osattu). Big Happening Turussa Tällä kerralla päätimme yhdistää huvin hyödyn ja kulttuurin. Syömällä Turun linnassa ja tutustumalla merimuseoon, jossa teemana oli kieltolaki (kuin luotu meitä varten). Koulutuksen meille kävi pitämässä Turja Lehtonen, jonka jälkeen pakkasimme itsemme laivaan jossa vietimme yhdessä mahtavan reissun! Nuorisovastaavien koulutuspäivät Huiliksessa Tämä viikonloppu kuluikin aivan mahtavissa puitteissa ja saimme tutustua myös muiden liittojen nuorisotoimintaan (JHL)