Talouden menneisyys ja tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talouden menneisyys ja tulevaisuus"

Transkriptio

1 Talouden menneisyys ja tulevaisuus Ilpo Airio: VTT, erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto Heiskala, Risto ja Virtanen, Akseli (toim.): Talous ja yhteiskuntateoria I. Vanhan maailman talous ja suuri murros. Gaudeamus, Helsinki. 2011, 350 s. Eskelinen, Teppo ja Sorsa, Ville-Pekka: Hyvä talous. Like Kustannus Oy, Keuruu. 2011, 347 s. Talouspolitiikka on merkittävä yhteiskunnan toimintaa säätelevä tekijä. Uudistuksia voidaan estää vetoamalla rahan puutteeseen, mutta toisaalta rahaa voi löytyä tarvittaessa miljardikaupalla, kuten vaikkapa kriisiytyneiden euromaiden avustusprojekti on osoittanut. Keskustelu talouden ympärillä on laajaa. Esimerkiksi Suomen julkisen talouden haasteet ovat kiistattomia, mutta kiistaa on saatu aikaan siitä, miten suuria haasteet todellisuudessa ovat ja miten niihin tulisi vastata. Myös epätietoisuus siitä, mitä tapahtuu, jos Kreikka tai Portugali menee konkurssiin, on suuri. Kaatuuko euro? Tuleeko Euroopan päälle taloudellinen jääkausi? Vai toimiiko kriisi luovana tuhona, joka pyyhkäisee talouden korttitalon mennessään jättäen vahvan sokkelin, jonka päälle voidaan rakentaa jotain uutta ja kestävämpää? Kiinnostus taloutta kohtaan näkyy myös siinä, että aiheesta kirjoitetaan paljon. Risto Heiskala ja Akseli Virtanen ovat toimittaneet artikkelikokoelman Talous ja yhteiskuntateoria, joka on taloutta kuvaavan ja analysoivan teostrilogian ensimmäinen osa. Teos kattaa taloushistorian aina ihmiskunnan esihistoriasta 1900-luvun kynnykselle. Toiseen ajalliseen ääripäähän talouden kysymyksissä vie Teppo Eskelisen ja Ville-Pekka Sorsan kirja Hyvä talous, jossa hyve-etiikkaa hyväksikäyttäen linjataan suuntia tulevaisuuden taloudelle. Molemmat teokset ovat tavoitteiltaan kunnianhimoisia ja vaikka toisen teoksen fokus on menneisyydessä ja toisen tulevaisuudessa, voi kummankin teoksen lähtökohdista aistia kriittistä asennoitumista nykyisiä vallalla olevia taloutta ohjaavia normeja kohtaan. Erityisesti kyseenalaistetaan ajatus siitä, että taloutta määrittelevät reunaehdot ovat annettuja ja täältä ikuisuuteen muuttumattomia. Näin ei ole aina ollut eikä näin tule välttämättä aina olemaan, kuten Heiskala ja Virtanen toteavat teoksensa johdantoluvun lopuksi (s. 50). Heiskalan ja Virtasen kirja on laadittu esipuheen mukaan käsikirjaksi talouden ilmiöitä tutkiville. Kirjan kirjoittajajoukko on monipuolinen kattaus pääasiallisesti tohtori- ja professoritason tiedeihmisiä, joista suuri osa on ansioitunut historian tutkijoina. Artikkelien pääpaino onkin vankan taloushistoriallinen. Tuloksena on teos, joka on monin tavoin epätasainen, mutta relevantti johdatus taloustieteen alkuhämäriin. Epätasaisuutta teokseen tuo ensinnäkin se, että kirjoittajilla on ollut selvästi vapaat kädet tuoda oma kirjoittajaääni esille. Tämä johtaa siihen, että artikkelien tyyli vaihtelee tarkoista referoivista analyyseista hyvinkin laveisiin maalailuihin. Käsikirjamaisesti sieltä täältä kirjaa luettaessa tyylillinen variaatio ei haittaa, mutta kokonaiskuvan saamista vaikeuttaa, että tietyt aikakaudet ja henkilöt käydään läpi esseistisesti, kun taas toiset analysoidaan hyvinkin tarkasti. Myös taloushistorian tulkinta vaihtelee. Joissain artikkeleissa tulkinnat ovat varovaisia ja johtopäätöksiin jätetään tulkinnanvaraa. Toisissa taas saatetaan esittää hyvinkin selkeitä tulkintoja siitä, mitä joku kirjoitti tai mitä tapahtui ja miksi näin tapahtui. 03_11.indd :25:15

2 291 Kirjan rakenne on sangen kronologinen. Aivan aluksi talous tosin kontekstoidaan yhteiskuntateoriaan ja yleiskulttuuriseksi ilmiöksi. Tämän jälkeen artikkeleissa edetään esimodernien yhteiskuntien taloudesta aina marginalistiseen kumoukseen, eli noin 1870-luvulle. Talousajattelijoista omat artikkelinsa ovat saaneet Aristoteles, Adam Smith, David Ricardo ja Karl Marx. Yleisemmän käsittelyn saavat keskiajan talousajattelu, islamin merkitys länsimaiselle talousajattelulle, merkantilismi, Saksan historiallinen koulukunta ja marginalismi. Teoksen eittämätön vahvuus on, että kirjoittajat ovat selvästi omilla mukavuusalueillaan. Vankka asiantuntemus tulee esiin teksteistä. Kun asiat sanotaan vieläpä pääsääntöisesti kansantajuisesti sekä havainnollistavia esimerkkejä ja runsasta lähdeaineistoa käyttäen, on tuloksena kelpo taloushistoriaan lyhyesti johdatteleva käsikirja. Kritisoitavaa löytyy lähinnä siitä, että teoksessa on jonkin verran toistoa. Esimerkiksi Adam Smithin talouden näkymätön käsi esiintyy säännöllisin väliajoin tekstissä. Käsikirjana luettaessa toisto ei häiritse, mutta kokonaisesityksenä tekstit olisivat ehkä kaivanneet editointia. Ja kuten aina tämänkaltaisissa teoksissa, joku voi aina ihmetellä sitä, miksi juuri nämä talousajattelijat on valittu mukaan. Miksi esimerkiksi Jean-Babtiste Say, Thomas Malthus tai John Stuart Mill jäävät teoksessa varjoon? Toimittajat olisivat voineet hieman perustella kirjan rakennetta. Kritisoitavaa voi löytää myös siitä, että teoksen kaksi ensimmäistä johdantolukua menevät jossain määrin nykyaikaan ja näin ollen johdattelevat lukijaa jo sarjan toista ja kolmatta osaa varten. Ehkä johdatus olisi voinut olla tiukemmin rajattu ensimmäisen osan aikajänteeseen sopivaksi, ja teoksen loppuun olisi voinut lisätä luvun, jossa luodaan silta jatko-osiin. Nämä ovat luonnollisesti pieniä kritiikin ääniä muuten relevantissa kirjassa. Todennäköisesti toimittajat ja kirjoittajat ovat näitä kysymyksiä pohtineet kirjaa kasattaessaan. Jos Heiskalan ja Virtasen toimittama Talous ja yhteiskuntateoria vie matkalle talouden menneisyyteen, niin Teppo Eskelisen ja Ville-Pekka Sorsan teos Hyvä talous katselee jo hyvän matkaa tulevaisuuteen. Näkökulma kirjassa on hyve-etiikassa. Toisin sanoen, mitkä ovat niitä hyveitä, joita taloudelle asetetaan ja mitkä olisivat hyvän talouden hyveitä. Kirja rakentuu karkeasti ajatellen kahteen osaan, jossa ensimmäiset luvut ovat vankalla teoreettisella pohjalla etenevää hyve-eettistä pohdintaa talouden arvottamisesta ja hyveistä. Kirjoittajat tuovat selvästi esille näkemyksensä siitä, että talouspolitiikan normatiivisen analyysin tulee kohdistua siihen, millaista konkreettista toimintaa tulisi johdonmukaisesti tuottaa, jotta asiat olisivat johdonmukaisesti paremmin. Erityisen kriittisesti kirjassa suhtaudutaan ajatukseen, että jokin asia taloudessa olisi välttämätön tai mahdoton. Talouden lainalaisuudet ovat yhteisillä päätöksillä muutettavissa. Retorisia rajoitteita yhden suunnan politiikalle voidaan hakea vaikkapa globalisaatiosta, EU:sta tai yksilöiden käyttäytymisestä. Rajoitteet eivät kuitenkaan voi oikeuttaa minkään talousideologian ajamista. Yksityishenkilöillä ja yrityksillä on Euroopan yhdistymisen ja globaalitalouden kautta tullut mahdollisuuksia äänestää jaloillaan ja muuttaa maahan, jossa on esimerkiksi alhaisempi veroaste tai työehtoja poljetaan. Tämä ei kuitenkaan voi olla todellinen rajoite lähtömaassa harjoitettavalle talouspolitiikalle. Jos yritys lähtee maasta osoittaakseen mieltään harjoitettua talouspolitiikkaa kohtaan, ja on valmis maksamaan siirtymisestä aiheutuvat kustannukset, rakentamaan uudet paikalliset organisaatiot ja kontaktiverkot sekä palkkaamaan pätevää henkilökuntaa, niin tämä mahdollisuus pitää ilman muuta olla olemassa, mutta harjoi- 03_11.indd :25:15

3 292 tettuun talouspolitiikkaan sillä ei saa olla merkitystä. Hyve-etiikan ja talouden arvottamisen analyysissa lähestymistapa on filosofinen ja teoreettinen, mutta onneksi korkealentoisimmatkin pohdiskelut perustellaan selkeästi. Suurin ongelma on, että paljon asiaa on kasattu tiiviiseen muotoon. Erilaisia hyveitä tipahtelee tekstissä tiuhaan, mikä tekee kokonaisuuden hahmottamisen välillä vaikeaksi. Tosin teoksen alkuosan voi ymmärtää olevan myös pitkähkö johdanto aiheeseen, jolloin kirjan pihviä eli mitä hyvä talous on ja mitä se ei ole ei edes yritetä kiteyttää hyve-eettisen analyysin synteesiksi. Kirjan loppuosa keskittyy hyvän ja huonon talouden pohdintaan. Tyylilaji muuttuu sangen radikaalisti, kun alkuosan filosofisesta pohdinnasta siirrytään kolmen talouspoliittisen asiakirjan ruotimiseen. Kaikki kolme raporttia valtiovarainministeriön Julkinen talous tienhaarassa, Euroopan Komission Eurooppa 2020 ja McKinsey & Companyn Suomen talous: saavutukset, haasteet ja prioriteetit saavat murskakritiikin. Ehkä on liian helppoa ja populistista lytätä esimerkiksi Julkinen talous tienhaarassa -raportti, sillä sen verran täyslaidallisen kritiikkiä raportin laskelmat ja johtopäätökset ovat saaneet niskaansa jo aikaisemmin. Eskelinen ja Sorsa tasapainoilevat ironian nuoralla raportteja analysoidessaan. Jokainen voi itse päättää, miten hyvin he onnistuvat. Esimerkiksi Julkinen talous tienhaarassa -raportin hyveet (asiantuntijavaltaisuus, politiikan uskottavuus EU:n, IMF:n ja OECD:n virkamiesten sekä kansainvälisten sijoittajien silmissä, julkisen budjetin jatkuva pienentäminen sekä yksityisen sektorin suosiminen) saavat kirjoittajien mielestä jotain järkevyyttä vain, jos ne tulkitaan vallanhimoisten, hallintafetisismistä kärsivien ja kansainvälisiltä asiantuntijoilta epätoivoisesti tunnustusta hakevien uusliberaalien virkamiesten hätähuutona (s. 208). Lopuksi Eskelinen ja Sorsa rakentavat oman hyvän taloutensa demokraattisen oikeutuksen hyveen ympärille. Tämä tarkoittaa, että kaikissa talouden arkipäivän käytännöissä ihmisten tulisi pystyä vaikuttamaan omiin asioihinsa ja toimintatavoista päätettäisiin yhdessä. Tämä vaatii valta-asemien jatkuvaa julkista oikeuttamista. Peliä ollaan häviämässä, jos jokin toimija saa sellaisen valta-aseman, että se voi ohittaa tai alistaa demokraattisen päätöksenteon omien intressien ajamiseen. Demokraattisen legitimiteetin hyveen varaan rakentuvalla taloudella on kolme tunnistettavaa piirrettä. Ensinnäkin käytännön taloudellinen toiminta perustuu laajaan osallistumiseen. Toiseksi valta-asemia tasataan ja ihmisten toimintamahdollisuuksia vahvistetaan. Kolmas piirre on, että talouden käytännöt ovat avoimia ja kriittisen arvioinnin kohteina. Päästäksemme kohti parempaa taloutta ja kohti paljon puhuttua paremminvointivaltiota Eskelinen ja Sorsa linjaavat kolme muutoksen peruspilaria. Ensimmäiseksi talouspuheen totalisoivasta luonteesta, jossa kaikki tuotteistetaan, pitää siirtyä dekommodifikaatioon. Jos asiasta puhuminen ei luonnistu taloustermeillä, niin käytetään muita, paremmin soveltuvia käsitteitä. Toisena pilarina on taloustieteen imperialismin murtaminen. Päättäjät ja media voisivat yllättyä huomatessaan, että vaikkapa sosiologit ja sosiaalipsykologit osaavat selittää yhteiskunnallista sosiaalista toimintaa siinä missä taloustieteilijät ja jopa monissa asioissa he ovat parempia asiantuntijoita. Kolmas pilari on siirtyminen hallinnan fetisismistä, jossa vaikeatkin taloudelliset ongelmat ratkaistaan teknisesti, kohti avointa ongelmien määrittelyä. Tällöin ratkaisuehdot ovat valittavissa ja perusteltavissa muulla 03_11.indd :25:15

4 293 kuin yhden vaihtoehdon politiikasta johtuvalla pakolla. Eskelisen ja Sorsan määrittelemä hyvä talous on pääpiirteissään sellainen, johon on vaikea olla yhtymättä. Politiikkamuutosten ei edes tarvitse olla suuria. Selvästi suurempi haaste on, miten talouspoliittinen päätäntävalta saadaan pois kehittyvienmaakuntiensuomelta ja björnwahlrooseilta takaisin edustukselliselle demokratialle. Kirjan luonnostelema hyvän talouden aikaansaama hyvä elämä on lähellä nykyään muodikkaita ajatuksia, joissa hyvä elämä koostuu esimerkiksi ympäristötietoisuudesta, positiivisista vapauksista olla, ajatella ja toimia sekä vapaa-ajan ja työn merkitysten uudelleenarvottamisesta. Ajatukset ovat siis jossain määrin utopistisia aikana jolloin tuhansille suomalaisille hyvään elämään riittäisi, että rahaa olisi edes kaikkein välttämättömimmän kulutuksen tyydyttämiseen. Kaiken kaikkiaan molemmat teokset antavat ajattelemisen aihetta. Historia osoittaa, että talous on aina ja kaikkialla ollut tärkeää yhteisöllisyyden kannalta, oli sitten kyseessä moderni kotitalous tai silkkitietä Aasian ja Euroopan välillä kulkeneet karavaanit. On myös mielenkiintoista havaita, miten modernin länsimaisen ajattelun mukaan hyvä elämä ei koostu vain rahasta, työstä ja kulutuksesta. Hyvään elämään tarvitaan myös oikeutus olla välillä tekemättä mitään järkevää tai tuottoisaa. Pekka Valtonen kuvaa Talous ja yhteiskuntateoria -kirjan artikkelissa (s ), kuinka Kalaharin autiomaassa elävät dobet käyttävät toimeentulon hankkimiseen noin 15 tuntia viikossa. He ovat asettaneet ajankäytössään sosiaalisen yhdessäolon, seurustelun ja tanssin työnteon edelle. Tästä voisimme ehkä ottaa mallia? Selkeästi hyvinvoinnista Tuuli Hirvilammi: YTM, tutkija, Kelan tutkimusosasto Saari, Juho (toim.): Hyvinvointi suomalaisen yhteiskunnan perusta. Gaudeamus, Helsinki. 2011, 396 s. Hyvinvointi suomalaisen yhteiskunnan perusta on varsin mahtipontinen kirjan nimi. Mahtipontinen ja kunnianhimoinen teos onkin, sillä se pyrkii tarjoamaan laajasti tietoa hyvinvoinnin käsitteestä, hyvinvoinnin tutkimisesta ja hyvinvoinnin institutionaalisista edellytyksistä. Tässä Juho Saaren toimittama teos onnistuu pääsääntöisesti hyvin. Johdannon lisäksi Juho Saari on kirjoittanut teokseen yleisesityksen hyvinvointiteorioiden ja hyvinvointitutkimuksen kentästä sekä hyvinvointivaltiosta ja hyvinvointipolitiikasta. Artikkeli on helposti tentittävä eli se sisältää luetteloita ja nelikenttiä, joiden avulla laajaa hyvinvointitutkimusta on helpompi hahmottaa. Subjektiivisuuden ja vertailtavuuden muodostamat jaot hyvinvointitutkimuksessa ja toisaalta niiden väliin sijoittuvien suuntausten esittely oikovat varmasti mutkia, mutta selventävät tutkimusalaa kokonaisuudessaan. Myös oikeudenmukaisuuden ja ihmiskäsityksen sekä paikallisuuden ja universaaliuden jännitteen käsitteleminen on hyvä pohjustus hyvinvoinnin tematiikkaan. Erojen kuvaaminen voi palvella aloittelevaa hyvinvointitutkijaa tarjoamalla taustan alkuperäisteosten opiskelulle. Informaatiovarantojen esittely voi taas hyödyntää konkreettisesti esimerkiksi alan graduntekijöitä. Siirtymä universaaleista tarveteorioista hyvin 03_11.indd :25:15

5 294 käytännönläheisiin tilastoihin tosin tuntui ainakin itselleni liian suurelta ajatusloikalta. Hyvinvoinnin filosofinen pohdinta pääsee onneksi jatkumaan kirjan toisessa artikkelissa, jossa Erik Lagerspetz esittelee yhteiskunta- ja moraalifilosofisia hyvinvointikäsityksiä. Hän lähtee liikkeelle utilitarismin perinteestä ja sen kritiikistä. Hän hylkää Saaren esittelemän yleisen jaon subjektiivisiin ja objektiivisiin hyvinvointinäkemyksiin ja erottelee toisistaan mielentila- eli kokemusteoriat, halu- eli preferenssiteoriat, idealisoitujen halujen teoriat ja yhdistelmäteoriat. Näiden esittelyn ja kritiikin kautta Lagerspetz houkuttelee lukijaa pohtimaan muun muassa ihmisen toimintaa ohjaavia motiiveja ja objektiivisten tarpeiden olemassaoloa. Lagerspetzin kanta on, että edellä mainitut hyvinvointikäsitykset eivät korosta riittävästi yksilön autonomiaa eivätkä avaa sitä, missä määrin hyvinvointiin liittyy yksilön vapaus elää tavoittelemaansa elämää. Hänen mielestään Amartya Senin ja Martha Nussbaumin tunnetuksi tekemä toimintakykylähestymistapa (capability approach) tukee olemassa olevista hyvinvointikäsityksistä parhaiten autonomisen ihmisen ihannetta. Jussi Simpura ja Hannu Uusitalo kirjoittavat kokemuksen syvällä rintaäänellä hyvinvointitutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä suomalaisessa hyvinvointivaltiossa. Artikkelin ansiona on ajallisten kehityslinjojen, pysyvyyden ja aaltoliikkeiden, kuvaaminen. Tämä selvensi itselleni yhä paremmin pohjoismaisen hyvinvointitutkimuksen perinnettä ja sitä, miten nykyinen indikaattoriliike eroaa aiemmista. Allardtin teorian arviointi jää artikkelissa (ja koko teoksessa) tosin valitettavan pintapuoliseksi. Simpura ja Uusitalo kirjoittavat kriittiseen sävyyn nykyisestä poliitikkojen ja hallinnon virkamiesten innosta kehittää uusia hyvinvointi-indikaattoreita. He esittävät tärkeän kysymyksen siitä, mitä lukuisilla indikaattoreilla tehdään: Onko niistä todellista apua yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kehittäjinä? Sakari Kainulainen on tarkastellut 1950-luvulta lähtien julkaistuja sosiologian ja sosiaalipolitiikan väitöskirjoja. Hän esittelee tiiviisti tutkimuksia ja kuvaa näiden avulla hyvin käsitteellisiä, ajallisia muutoksia. Hyvinvointitutkimukseen Kainulainen liittää myös elämäntapaa, köyhyyttä ja terveyttä tutkivia väitöskirjoja, mikä täydentää aiempaa Simpuran ja Uusitalon esittelyä. Kainulaisen mukaan hyvinvoinnin määritelmässä on päästy jonkinasteiseen yhteisymmärrykseen, mutta eri käsitteiden keskinäiset suhteet ja niiden käyttö ei ole vielä vakiintunutta. Tästä on helppo olla samaa mieltä, kun miettii esimerkiksi elintason tai elämäntavan kaltaisia laajoja käsitteitä. Mielenkiintoisesti Kainulainen toteaa myös, että väitöskirjatasoinen hyvinvointitutkimus on Suomessa ollut yllättävän vähäistä. Hän ei kuitenkaan pohdi tämän syitä. Itse arvelen, että vähäisyys liittyy ensinnäkin sosiaali-indikaattoriliikkeen kritiikkiin ja toisaalta siihen, että subjektiivisen hyvinvoinnin tutkimusta ja laadullisia tutkimusmenetelmiä ei ole juurikaan kehitetty. Teoksen toisessa osassa näkökulma on entistä selvemmin makrotason hyvinvoinnin tutkimisessa. Robert Hagfors ja Jouko Kajanoja esittelevät hyvän kehän teoriaansa, jonka mukaan laaja hyvinvointivaltio lisää hyvinvointia. Kehämallin mukaan hyvinvointipanostusten lisääminen vähentää ensinnäkin eriarvoisuutta. Tämä vahvistaa sosiaalista pääomaa, mikä taas lisää hyvinvointia. Jotta kehä sulkeutuisi, kohonnut hyvinvointi vaikuttaa hyvinvointipanostuksiin niitä lisäävästi. Empiirinen tarkastelu tukee teoriaa. Kirjoittajat esittelevät riittävällä tarkkuudella, mitä hyvinvoinnin muuttujia kussakin kehän osatekijässä konkreettisesti tarkastellaan ja osoittavat regressiokertoimet eri osatekijöiden välillä. Kirjoittajat mainitsevat, että menetelmää esitellään tarkemmin aiemmassa julkaisussa. Lukijana olisin kuitenkin kaivannut artikkeliin vähintään tiedon siitä, kuinka monta maata vertailevaan aineistoon sisältyy (vastaus on 23, se löytyi julkaisusta Hagfors & Kajanoja 2010 sivulta 12). 03_11.indd :25:15

6 295 Vauraissa hyvinvointivaltioissa korostuu resurssien sijaan koettu hyvinvointi eli subjektiiviset onnellisuuden kokemukset. Heikki Ervasti ja Juho Saari esittelevät onnellisuustutkimusta ja pohtivat, missä määrin hyvinvointivaltion instituutiot voivat tuottaa onnellisuutta. Empiirinen, European Social Survey -aineistoihin perustuva, analyysi esittelee vertailevaa tietoa koetun onnellisuuden yhteydestä erilaisiin institutionaalisiin tekijöihin. Kirjoittajien mukaan onnellisuuseroja voi nykyisin vertailla, koska tutkimusmenetelmät, aineistot ja onnellisuusteoriat ovat kehittyneet nopeasti. Artikkelin heikkoutena on käsitteiden runsaus ja määrittelemättömyys: tekstissä kirjoitetaan onnellisuuspolitiikasta, onnellisuuden yhteiskuntapolitiikasta ja mainitaan, että sosiaalipolitiikka on osalle kansasta sosiaalisen onnellisuuden politiikkaa (s. 192). Kirjoittajat kuitenkin toteavat, että yhteiskuntapolitiikassa ei vielä tule siirtyä onnellisuuden edistämiseen, koska eri muutosten vaikutuksista onnellisuuteen ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Työnsarkaa onnellisuustutkijoille siis riittäisi. Kriittinen keskustelu hyvinvoinnin mittareista ja hyvinvoinnin mittaamisen mahdollisuuksista on aina tervetullutta alan perusteoksissa. Jukka Hoffrén ja Hanna Rättö esittävät artikkelissaan muista julkaisuista tuttua BKT-kritiikkiä (esim. Hoffrén 2010) sekä kartoittavat vaihtoehtoisten mittareiden taustoja ja muuttujia. Lisäksi he esittelevät suomalaisten hyvinvoinnin kehitystä Kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksin (ISEW) ja Aidon kehityksen mittarin (GPI) valossa. Näin mitattu ihmisten kokema kestävä hyvinvointi kasvoi ja 1990-lukujen vaihteeseen saakka, jonka jälkeen hyvinvointi on laskenut (s. 234). Kirjoittajien mukaan laskua selittää yhteiskunnan eriarvoistuminen, luonnon pääomien kuluminen ja luontoon kumuloituvat ympäristöhaitat. Kirjoittajat pohtivat taloudellisesti arvotettujen hyvinvointimittareiden käyttöä ja esittävät tärkeän kysymyksen siitä, miten hyvinvointiin liittyviä sosiaalisia tai ekologisia tekijöitä voidaan ylipäätään hinnoitella. Kirjan kolmannessa osassa keskitytään Saaren mukaan hyvinvointivointitutkimuksen uusiin avauksiin (s. 24). Anu Raijas kirjoittaa käytännönläheisesti arjen hyvinvoinnista ja siitä, miten ihmisten arkipäiväistä toimintaa ja resurssien tarvetta voidaan tutkia laadullisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Raijaksen artikkeli onkin kirjan ainoa haastatteluaineistoa hyödyntävä artikkeli, mikä kertonee hyvinvointitutkimuksen painottavan yhä enemmän objektiivisuutta ja vertailtavuutta kuin yksilökohtaisia kokemuksia. Raijas yhdistää tarkastelukehikossaan resurssitutkimusta ja toimintakykyjen käsitettä sekä objektiivisia ja subjektiivisia hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Hänen mukaansa arjen hyvinvointi toteutuu, jos ihmiset ovat tyytyväisiä ajankäyttö- ja kulutusvalintoihinsa, yhteiskunnan muiden toimijoiden hyödyketarjontaan (esim. julkiset palvelut) sekä toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja työnjakoon arjen toiminnassa. Resurssien ja toiminnan välisiä suhteita olisi hedelmällistä jatkossa pohtia vielä tarkemmin eli toivottavasti arjen hyvinvoinnin tutkimus jatkuu. Susanne Uusitalon artikkeli tahdonheikkouden ja hyvinvoinnin välisestä yhteydestä on tärkeä lisä perinteisemmän sosiaalitutkimuksen joukkoon. Kysymys on Uusitalon mukaan yksilön tahdonheikkoudesta, jos hän toimii irrationaalisesti vastoin parempaa arviotaan, vaikka voisi toimia myös sen mukaan. Tästä on tarpeen erottaa pakottavaan käyttäytymiseen liittyvät riippuvuudet. Artikkelin filosofinen pohdinta voisi olla hyödyllistä esimerkiksi sosiaalityöntekijöille, jotka kohtaavat työarjessaan omaa hyvinvointiaan vastaan toimivia ja toisaalta riippuvuuksista kärsiviä asiakkaita. Uusitalo liittää tahdonheikkoudesta aiheutuvat hyvinvointiongelmat Lagerspetzin esittämiin hyvinvointikäsityksiin ja tarkastelee empiirisesti lihavuuden yleistymistä. Tällöin jäin itse kaipaamaan yhteiskunnallisten 03_11.indd :25:16

7 296 ja kulttuuristen vaikutusten huomioimista yksilön halujen ja itsehillinnän rinnalle. Esimerkiksi kuinka paljon lihavien ihmisten väestöosuuden kasvu liittyy ruuan tarjonnan ja ruuan mainostamisen lisääntymiseen? Yksilöiden hyvinvointiin liittyvät kulttuuriset tekijät sekä halut ovat jatkuvasti muutoksessa ja niitä muokataan monin tavoin. Ihmisten hyvinvointiin liittyy olennaisesti yhteisyyssuhteet. Anne Birgitta Pessi ja Marjaana Seppänen esittelevät hyvin yleisellä tasolla yhteisöihin liittyvää keskustelua ja yhteisöllisyyden muutoksia. Konkreettisemmin Pessi ja Seppänen analysoivat artikkelissaan ikääntyvien ihmisten saamaa yhteisöllistä apua laajaan kyselyaineistoon perustuen. Analyysin tulokset ovat mielenkiintoisia. Pessi ja Seppänen osoittavat esimerkiksi, että ikääntyvillä ihmisillä näyttää olevan paljon sosiaalisia suhteita ja he saavat melko kiitettävästi tukea. Huono terveys ja tulotaso näyttävät lisäävän sosiaalisen tuen puutetta. Tämänkaltaiset tutkimustulokset kiinnostavat varmasti yhteisöllistä apua korostavia päättäjiä ja ne tarjoavat tietopohjaa hoivapalveluiden kehittämiseksi. Itse artikkeli jää ehkä kuitenkin vähän irralliseksi hyvinvoinnin käsitteen ja tutkimisen kysymyksistä. Ympäristön ja hyvinvoinnin yhteys on yksi Juho Saaren esiin nostama tekijä, jolla ei ole vakiintunutta paikkaa hyvinvointitutkimuksen kentässä, mikä kuvastaa myös laajemmin yhteiskuntatieteellisen ja ympäristötutkimuksen välistä kuilua (s. 24). Markku Oksasen mukaan hyvinvointitutkimuksen painottuminen ihmisiin on ongelmallista, koska hyvinvoinnin on katsottu koskevan vain ihmisten toimintaa eikä hyvinvointitutkimuksessa tarkastella kaikkia hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Ympäristön huomioiminen hyvinvointia käsittelevässä kirjassa on kuitenkin perusteltua, sillä hyvinvoinnin osatekijät ovat riippuvaisia ekosysteemeistä ja niiden tuottamista aineellisista ja aineettomista palveluista. Ekosysteemipalvelut vaikuttavat inhimillisen hyvinvoinnin tekijöihin, kuten turvallisuudentunteeseen, terveyteen sekä sosiaalisiin suhteisiin, jolloin niiden säilyminen on ihmisen hyvinvoinnin edellytys. Koska hyvinvointi liitetään usein vain ihmisen toimintaan, ei muiden lajien hyvinvointia ole suojattu oikeuksilla. Artikkelin lopussa Oksanen pohtii eri lajien oikeuksia ja oikeudenmukaisuutta. Valitettavasti pohdinta tuntuu jäävän ikään kuin kesken. Teoksen viimeisessä luvussa Juho Saari tarkastelee hyvinvoinnin tulevaisuutta ja samalla hyvinvointitutkimuksen tulevaisuudennäkymiä. Hän esittelee hyvinvointitutkimuksen viisi ajankohtaista teemaa: eriarvoisuuden ja hyvinvoinnin yhteyden, kontekstuaalisuuden korostumisen, identiteettien ja tunteiden huomioimisen, yhteiskuntapoliittisten mekanismien empiirisen tutkimuksen ja sosiaalisesti kestävän kehityksen painottamisen. Uusina näkökulmina Saari mainitsee myös esimerkiksi sen, että hyvinvointitutkimuksessa tulisi kehittää relevantteja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Se tuntuisikin luontevalta, jotta hyvinvointitutkimuksessa voitaisiin riittävästi huomioida hyvinvoinnin moniulotteisuus, paikalliset ja alueelliset erot sekä toisaalta yksilöllisiin eroihin liittyvät tekijät. Kaikkiaan Hyvinvointi on selkeä suomenkielinen yleisesitys hyvinvointiteoriasta, hyvinvointitutkimuksen erilaisista suuntauksista ja hyvinvoinnin edistämisestä. Toisaalta laaja kysymyksenasettelu eli hyvinvoinnin käsitteellistämisen ja hyvinvointipolitiikan yhdistäminen suuntaa keskustelua turhankin lavealle. Kokoelmateoksessa korostuva hyvinvoinnin käsitteen moniulotteisuus ja keskustelujen runsaus voi hämmentää alaan perehtymätöntä lukijaa. Teoksen kiitokseksi on kuitenkin mainittava, että siinä on poikkeuksellisen paljon sisäistä keskustelua ja ristiviittauksia. Tutkijana kaipaisin vastaavaa teosta, jossa keskityttäisiin vielä selvemmin esittelemään eri hy- 03_11.indd :25:16

8 297 vinvointiteorioita ja niihin perustuvia tutkimusmenetelmiä. Kirjallisuus Hagfors, Robert & Kajanoja, Jouko (2010) Hyvän kehän hypoteesi. Teoreettista taustaa ja empiiristä arviointia. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettityöpapereita 11/2010. [online] <URL: https://helda.helsinki.fi/bitstream/ handle/10138/16499/nettityopapereita11. pdf?sequence=1>. Hoffrén, Jukka (2010) Todellisen hyvinvoinnin seurantavälineen kehittäminen. Teoksessa Ylikahri, Ville (toim.) (2010): Onnellisuustalous. Helsinki: Vihreä Sivistysliitto, Monipuolinen artikkelikokoelma tietokäytännöistä Paula Saikkonen: VTM, tohtorikoulutettava, Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Alastalo, Marja & Åkerman, Maria (toim.): Tieto hallinnassa, tietokäytännöt suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastapaino, Tampere. 2011, 276 s. Julkisen sektorin palvelutuotannon ja erilaisten politiikkaohjelmien voimasanoiksi ovat muodostuneet vaikuttavuus ja tehokkuus. Palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon halutaan olevan vaikuttavaa, tehokasta ja kustannushyötysuhteeltaan hyvää. Erilaisten toimenpiteiden ja politiikkojen arvioimiseen tarvitaan tietoa, ja nykyinen tietotekniikka mahdollistaa varsin massiivisia tiedon hankinnan määriä ja mittavien aineistojen käsittelyä. Tutkimus- ja seurantatieto katsotaan välttämättömäksi esimerkiksi ympäristönsuojelun politiikkavaihtoehtojen punnitsemisessa ja erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon suositusten antamisessa. Taka-alalle ovat toistaiseksi jääneet pohdinnat siitä, miten erilainen tieto, sen kerääminen ja toisaalta tutkimukseen tai selvitystyöhön liittyvät erilaiset rajaukset muokkaavat tiedon tuotantoa ja siihen nojaavaa yhteiskuntapolitiikkaa. Tämänkaltaisiin kysymyksiin on tieteen ja teknologian tutkimuksen sosiologisessa suuntauksessa (sociology of scientific knowledge) etsitty vastauksia yli kolmenkymmenen vuoden ajan (ks. Jasanoff 1996, 393). Sosiaalipolitiikassa tiedon, hallinnon, hallinnan ja politiikan kytkökset ovat kenties vielä sosiologiaa olennaisempia, onhan sosiaalipolitiikka perinteisesti ymmärretty yhtäältä käytäntönä ja toisaalta tieteellisenä tutkimuksena. Valtajärjestelmistä ja tiedon tuotannosta suomalaisessa yhteiskunnassa on kirjoitettu toki jo aikaisemmin, mutta Marja Alastalon ja Maria Åkermanin toimittama kirja on käsittääkseni ensimmäinen kokonaisesitys, jossa valotetaan tietokäytäntöjen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Tietokäytännöillä kirjan toimittajat tarkoittavat muun muassa niitä käytäntöjä, jotka palvelevat julkisen hallinnon ja politiikan pyrkimyksiä perustaa päätöksensä faktatietoon. He päätyvät määrittämään tietokäytännöiksi sellaiset hallinnolliset ja poliittiset prosessit, joiden tavoitteena on tuottaa ja prosessoida tietoa päätöksenteon ja poliittisen tavoitteenasettelun tueksi (s. 27). Toimittajien yhteisartikkeli Tietokäytännöt ja hallinnan politiikka on johdatus kirjan tematiikkaan, jossa ammennetaan tieteen ja teknologian tutkimuksen erityisesti sosiologisesta haarasta ja Michel Foucault n sekä hänen tulkitsijoidensa tuotannoista. Artikkeli on koko kirjaa ja sen teoreettisia lähtökohtia esittelevä luku. Kaiken kokoava artikkeli onkin välttämätön tämänkaltaisessa teoksessa, jossa yksittäiset artikkelit menevät paikoin jopa piinallisen tarkasti empiirisiin yksityiskohtiin ja kokonaiskuva on vaarassa kadota. Artikkelin myötä myös kirjassa 03_11.indd :25:16

9 298 käytetty käsitteistö selkeytyy ja esittelyluku helpottaa lukijaa hahmottamaan kirjaa läpäisevää punaista lankaa. Teoksen artikkeleissa toistuvat erilaisten konkreettisten tietokäytänteiden esittelyt yhteiskunnassa ja toisaalta pohdinnat tiedon ja hallinnan välisestä suhteesta. Kirjan ensimmäisessä osassa kysytään Muokkaavatko standardit meitä vai me standardeja? Kysymystä lähestytään varhaiskasvatussuunnitelmien kotouttamisen näkökulmasta (Pertti Alasuutari), keskustelemalla asukkaiden osallisuudesta tiedonmuodostukseen luonnonsuojelun kysymyksissä (Ari Jokinen) ja nostamalla esille riskiarvioinnin standardoinnin ongelmia (Helene Valve). Kirjan toinen osa keskittyy tiedon ja yhteiskuntapolitiikan välisiin sidoksiin sekä niiden vastavuoroiseen suhteeseen. Osion artikkelit ovat aivan sosiaalipolitiikan perinteisessä ytimessä. Mikko Jauho puntaroi, miten riskitieto alkoi ohjata terveyspolitiikkaa. Artikkeli kuvaa sydäntauteja koskevaa keskustelua hyödyntäen, miten tilastolliset tutkimusmenetelmät ovat nousseet asemaan, jossa ne näyttävät olevan ehdoton tiedollinen perusta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Kirsti Ahlqvist puolestaan keskittyy muuttuvaan kuluttajuuteen. Hänen tarkastelunsa alkaa sosiaalivakuutuksen ensi askeleista Suomessa, ajasta, jolloin kulutus määriteltiin lähinnä välttämättömyystarpeiden tyydyttämisen kautta. Kulutuksen hallinnan käsitteellistämisen ensimmäisen muutoksen Ahlqvist ajoittaa sotien jälkeiseen aikaan, jolloin palkansaajakuluttajasta muodostui normi. Kulutusta perusteltiin talouskasvun ja hyvinvointijärjestelmien eduilla ja näiden kahden keskinäisriippuvuudella. Väestön hyvinvoinnin näkökulmasta painotettiin toimintaresursseja, ja pikku hiljaa tarpeet muuntuivat suhteellisiksi. Tosin toimintaresurssien esiinmarssista huolimatta, tarvenäkökulmaa alleviivattiin vielä keskusteltaessa sosiaaliturvaan tukeutuvista sosiaaliryhmistä, kuten eläkeläisistä, lapsiperheistä, pienituloisista ja erityisesti toimeentulotukea nauttivista. Kulutus irtaantui edelleen toimeentuloa koskevista kysymyksistä 1980-luvulla. Samalla valinnanvapaus liitettiin yhä vahvemmin kuluttajuuteen ja kulutusyhteiskunta sai taloudellisten määreiden sijaan myös kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Alhqvistin mukaan kulutuksen hallintaa käsitteellistettiin tässä kohtaa yksilöiden autonomialla, valinnantekijälle siirrettiin yhä suurempi osa vastuusta lisääntyneiden valinnanmahdollisuuksien myötä. Lisäksi huomiota alettiin kohdentaa valintojen epätoivottuihin seurauksiin, kuten ylivelkaantumiseen. Seuraava muutos on havaittavissa 1990-luvulla, kun käsitteistöön nousee syrjäytyminen. Syrjäytynyt voidaan tulkita epäonnistuneeksi kuluttajaksi. Tähän ajanjaksoon liittyy keskustelu sosiaaliturvan kannustavuudesta, jossa palattiin kysymään, mitä oikeastaan kuuluu välttämättömyyskulutukseen eli mitä ihminen lopulta tarvitsee. Kokonaisuutena artikkeli kuvaa sitä, miten jokin poliittisesti merkittävä asia (tässä kuluttajuus) käsitteellistetään, jotta siihen voidaan vaikuttaa ja kenties jopa arvioida erilaisten politiikkatoimien onnistumista. Kirjan toisen osion päättää Marja Alastalon sosiaalipolitiikan taustoja valottava artikkeli, jonka aiheena on väestön elinolojen tilastointi. Se kytkeytyy tiiviisti hyvinvointivaltion rakentamiseen ja ihanteeseen tietoon perustuvasta yhteiskuntasuunnittelusta. (Ks. myös Riihinen 2009, 97.) Teoksen viimeisen osan Hankalasti hallittava maailma kaksi artikkelia kertovat ympäristöä koskevan tiedon poliittisuudesta ja tiedon epävarmasta luonteesta. Taru Peltola ja Maria Åkerman kuvaavat, miten metsävaratilastointi toimii sosioteknisenä kategorisoinnin tekniikkana ja tukee metsätalouden kontrollointia. Kirjoittajien mukaan luokitusjärjestelmät ovat tähdänneet puuntuotannon maksimointiin ja siten ne omalta osaltaan ovat olleet varmistamassa raakaaineen riittävyyttä metsäteollisuuden tarpeisiin. Metsäneuvonnalla on lempeästi ohjattu ruohonjuuritason toimintaa siten, että kansallisella tasolla on päästy mahdollisimman runsaaseen 03_11.indd :25:16

10 299 ja tasaiseen puuntuotantoon. Kirjan viimeinen, Helena Leinon artikkeli on tapaustutkimus ja kertomus asiantuntijatiedon haavoittuvaisuudesta. Tapaustutkimuksen tuella Leino tuo esille paikallisen kontekstin tärkeyden. Samalla tavalla kuin valtiolla, on myös kunnilla käytössä erilaisia laskennallisuuteen perustuvia seurantajärjestelmiä, joita hyödynnetään luontokohteiden arvottamisessa, suojelussa ja toimenpidesuosituksissa. Luokitteleminen standardisoi tietoa ja luokittelujen myötä siitä tulee helpommin kommunikoitavaa, varastoitavaa, seurattavaa ja vertailtavaa. Luokittelujen avulla luonto saadaan arviointijärjestelmien kohteeksi, jotka vaikuttavat käytännön toimintaan. Ongelmaksi luokittelut muodostuvat, jos ne asemoivat kohteena olevan ilmiön siten, että kaikki muut tulkinnat näyttäytyvät oikeuttamattomina ja sulkevat siten osan mahdollisista toimista ulkopuolelle. On tuskin sattumaa, että kirjan yhdeksästä artikkelista neljä käsittelee jollakin tavalla ympäristöä tai siitä tuotettua tietoa. Kuten Leinokin artikkelissaan toteaa, on ekologinen tieto moninaisuudessaan mahdoton hallittava ja siihen liittyy väistämättä epävarmuutta. Ongelmiin törmätään, jos instituutioiden tasolla halutaan pitäytyä vanhoissa luokitteluissa ja niitä tukevissa hallintorakenteissa. Kirjan artikkeleissa luokittelujen voima ei ole ikuinen vaan muutokset ovat mahdollisia, joissakin tapauksissa jopa todennäköisiä. Monet kirjan artikkeleista kertaavat hallinnan analytiikkaa siinä, miten hallinnan teknologioihin liittyy vallankäyttöä, jonka autonomiset subjektit sallivat ja jota ne osin muokkaavat. Kirjan artikkelit piirtävät kuvaa tilanteisesta ja kontingentista tiedosta. Juuri tähän kiteytyy myös muutoksen mahdollisuus. Koska luokittelut ovat sopimuksenvaraisia, muuttuvat ne ajassa, kun kokemus kyseenalaistaa vallitsevat tiedon tuotannon tavat. Erilaiset ilmiöt olisi ollut jo alun perin mahdollista ymmärtää tai tulkita toisin, niistä esitetyt tulkinnat ovat vain yksi mahdollisuus. Kirja antaa erinomaisia eväitä keskustella sosiaalipolitiikassa käytetyistä luokituksista ja indikaattoreista sekä erilaisten tilastojen merkityksestä käytäntöjen ja politiikan muovaajina. Tällaiset keskustelut saattaisivat auttaa ymmärtämään, miten yhteiskunnan ja ympäristön keinotekoinen irrottaminen toisistaan on sosiaalipolitiikan tutkimusperinteessä tapahtunut ja minkälaisia seurauksia sillä on ollut. Kirjallisuus Jasanoff, Sheila (1996) Beyond Epistemology: Relativism and Engagement in the Politics of Science. Social Studies of Science, 26, Riihinen, Olavi (2009) Pekka Kuusesta Terho Pulkkiseen Teoksessa Risto Jaakkola, Sakari Kainulainen & Keijo Rahkonen (toim.) Työväensuojelusta sosiaalipolitiikkaan, Sosiaalipoliittinen yhdistys Helsinki: Edita, Odotettu artikkelikokoelma sosiaalityön etiikasta Veera Virtanen: YTM, gerontologinen sosiaalityöntekijä, Raision kaupunki Pehkonen, Aini & Väänänen-Fomin, Marja (toim.): Sosiaalityön arvot ja etiikka. PS-kustannus, Jyväskylä. 2011, 315 s. Sosiaalityön tutkimuksen seuran uusin vuosikirja on erinomainen katsaus sosiaalityön etiikkaa tarkastelevaan suomalaiseen empiiriseen tutkimukseen ja alan eettisten kysymysten teoreettiseen erittelyyn. Teoksen parasta antia ovat sen tarjoamat purevat ja havainnolliset osoitukset siitä, miksi etiikka on sosiaalityön ydintä ja erottamaton osa alaa, kuten aiheesta käytävässä tieteellisessä keskustelussa nykyään toistellaan. 03_11.indd :25:16

11 300 Esimerkiksi Suvi Raitakari ja Kirsi Juhila kysyvät, mahtuuko sosiaalityön käsitykseen hyväksyttävästä aikuisuudesta sellainen suhde vanhempaan, jossa äiti opastaa aikuista poikaa pukeutumisessa ja poika puhuu tälle lapsenomaisesti. Entä onko 50-vuotias vajaasti aikuinen, jos hän on työskennellyt vain hanttihommissa ja hänen ainoa ihmissuhteensa on sisarussuhde? Kirjoittajien tutkimuksessa ensimmäinen esimerkki määrittyi tutkittujen mielenterveys- ja päihdetyöntekijöiden näkökulmasta riittämättömäksi aikuisuudeksi ja itsenäisyyden vahvistaminen nostettiin kuntoutuksen tavoitteeksi. Jälkimmäisessä esimerkissä työntekijät ajattelivat, että huolenpito tukee yksiselitteisesti asiakkaan kuntoutumista. He eivät peräänkuuluttaneet asiakkaan omaa vastuunottoa. Aikuisuuden odotusten moraalisella järjestyksellä eli vuorovaikutuksessa läsnä olevilla itsestäänselvyyksillä oli konkreettisia seurauksia kuntoutuksen toteutumiselle. Kati Turtiainen taas osoittaa, että positiivinen riippuvuus ei välttämättä haasta autonomiaa vaan voikin olla sen toteutumisen ehto. Positiivinen riippuvuus tarkoittaa kykyä myöntää olevansa joissain asioissa riippuvainen toisesta ihmisestä ilman, että luopuu omasta roolistaan tasa-arvoisena keskustelukumppanina. Yllättäen sekä negatiivinen, liikaa autonomiasta luopuva riippuvuus että autonomian ylikorostaminen aiheuttivat Turtiaisen tutkimassa pakolaisten kanssa tehtävässä sosiaalityössä samanlaisen eettisen ongelman. Sosiaalityöntekijä joutui tekemään asiakkaiden elämää koskevia välttämättömiä päätöksiä omavaltaisesti ja vähäisten tietojen varassa. Myös erityisesti Merja Laitinen ja Sanna Väyrynen sekä Riitta Granfelt antavat teoksessa napakoita esimerkkejä etiikan tärkeydestä sosiaalityön käytännössä. Sosiaalityön kansainvälinen ja suomalainen tieteellinen etiikkakeskustelu kärsivät edelleen käsitteellisestä epätäsmällisyydestä. Teos ei edes yritä selättää käsitteiden sekamelskaa, vaan jättää etiikan kunkin artikkelin kirjoittajalle määriteltäväksi erikseen. Artikkeleissa käytetyissä määritelmissä näyttää toistuvan jonkin verran ajatus, että etiikka liittyy käsityksiin siitä, mikä on hyvää, oikein, tavoiteltavaa tai hyväksyttävää. Moni kirjoittaja tyytyy kuitenkin määrittelemään vain etiikan lähi- tai alakäsitteitä, kuten arvo, normi, eettinen ristiriita, eettinen ongelma, eettinen dilemma, hyvä, moraali tai moraalifilosofia. Lähikäsitteiden listassa esitellään myös ainakin itselleni uusi ja käyttökelpoinen käsite: eettinen kuormittuminen. Eettinen kuormittuminen tarkoittaa työntekijän kokemusta tilanteessa, jossa hän joutuu jatkuvasti kohtaamaan yksin vaikeita eettisiä asiakastilanteita ilman työyhteisön riittävää tukea. Eettisyyden yhteisöllisen luonteen korostaminen on teoksessa muutenkin tervetullut painotus. Teoksen artikkelit on jaettu neljään teemaalueeseen: sosiaalityön arvot ja etiikka (I) filosofisesta näkökulmasta, (II) sosiaalityön tehtävän toteuttamisen kannalta, (III) ammatillisissa käytännöissä ja (IV) sosiaalityön tutkimuksessa. Erityisesti sosiaalityön tehtävän etiikkaa käsittelevä teema herättää kiinnostuksen. Juha Hämäläinen eritteleekin artikkelissaan perusteellisesti lastensuojelun perheintervention oikeutuksen perusteluja. Perheen autonomia, lapsen etu ja yhteiskunnan etu ovat haastavia yhteen sovitettaviksi. Sosiaalityön tehtävän eettisiä perusteluja tarkastelevia artikkeleita olisi toivonut teokseen lisääkin. Myös Merja Sinkkosen, Tarja Kauppilan ja Sanna Laulaisen sekä Anna Metterin ja Kaisa-Elina Hotarin artikkelit on sijoitettu sosiaalityön tehtävää käsittelevään teema-alueeseen. Ne suhtautuvat sosiaalityön tehtävään kuitenkin annettuna ja tarkastelevat sen sijaan sosiaalityön edellytyksiä toteuttaa tehtävää eettisellä tavalla, mikä on myös kiinnostava kysymys. Kirjoittajat osoittavat sosiaalityön eettisyyden edellytyksiksi sosiaali- 03_11.indd :25:16

12 301 työn johtamisen eettisyyden sekä toimintaympäristöön liittyviä tekijöitä. Kyösti Raunio pohtii muualla teoksessa sitä, miten sosiaalityön tiedeperustaisuus vaikuttaa sosiaalityön eettisyyden edellytyksiin. Kaikki kolme artikkelia ovat erinomaisia tekstejä eettisten ideaalien käytännön toteuttamisen rajoista ja mahdollisuuksista suhteessa joko hallinnollisiin rakenteisiin, ulkopuolisiin tekijöihin tai sosiaalityön sisäisiin rinnakkaisiin tavoitteisiin. Teoksen kolmestatoista artikkelista yhdeksän tarkastelee etiikkaa empiiristen tutkimustulosten näkökulmasta. Neljä artikkelia lähestyy etiikkaa analyyttisen etiikan tutkimuksen keinoin. Empiirisen etiikkatutkimuksen painotus on teoksessa luonteva, koska etiikan empiiristä tutkimista on peräänkuulutettu viime vuosina. Sosiaalityön etiikan kansainvälisellä tutkimuskentällä havahduttiin vasta 2000-luvulla aiheen empiirisen tutkimuksen merkitykseen. Tällöin etiikkatutkimuksen oltua pitkään normatiivista ja analyyttista haluttiin luopua sosiaalityön tutkijoiden vallasta etiikan määrittelijänä. Alettiin ajatella, että etiikasta voidaan saada tietoa käytännössä toteutuvaa sosiaalityötä tarkastellen. (Banks 2008, 1242.) Empiirisistä tutkimuksista kuusi lähestyy etiikkaa sellaisten haastattelujen avulla, joissa työntekijät ja/tai asiakkaat kuvaavat omia kokemuksiaan sosiaalityön etiikasta tai sen rajatusta osa-alueesta. Yhdessä tutkimuksessa analysoidaan työntekijöiden keskinäistä puhetapaa palavereissa. Vain tutkimusetiikkaan liittyvissä kolmessa empiirisessä artikkelissa käytetään muunlaista aineistoa. Käytännössä sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden lisäksi myös monet muut tahot määrittävät sitä, millainen sosiaalityö on eettisesti hyväksyttävää tai mahdollista. Määrittäviä tahoja ovat muun muassa sosiaalityön tiedeyhteisö, sosiaalityön ammattiyhteisö, sosiaalityön ammattijärjestöt, lainsäätäjät, muut poliitikot valtion ja kunnan tasolla, äänestäjät, sosiaalityön mahdolliset asiakkaat, organisaatiot, joissa sosiaalityöntekijät työskentelevät, muut ammattiryhmät ja media. Teoksessa esitellään kattavasti eettisiä kysymyksiä tarkastelevia tutkimuksia sosiaalityön eri erityisalueilta, kuten vankilassa tehtävästä sosiaalityöstä, maahanmuuttotyöstä, lastensuojelusta ja päihde- ja mielenterveystyöstä. Kuitenkin katsottuna siitä näkökulmasta, mitkä sosiaalityön etiikkaa käytännössä määrittävät ryhmät aineistoissa puhuvat, empiiristen tutkimusten esittely jää jokseenkin yksiääniseksi. Teoksessa mainitaan toistuvasti, että sosiaalityön alalla on erityinen suhde etiikkaan ja että monen muun alan kaltaiset täsmälliset eettiset säännöt eivät sovi ohjaamaan sosiaalityön käytännön monimutkaisia tilanteita. Sosiaalityön etiikan erityisyyden pohdintaa olisi täydentänyt teoksessa suomalaisen sosiaalityön ammattietiikan ja sen sanktioinnin poikkeuksellisten piirteiden esittely. Useimmilla aloilla ammattietiikka tarkoittaa ammattieettistä ohjeistoa ja sen noudattamista näkyvästi valvovaa toimielintä (esim. Julkisen sanan neuvosto). Suomessa sosiaalityöllä ei ole omaa eettistä ohjeistoa, vaan käytämme sosiaalialan yhteistä eettistä ohjeistoa. Tämä eettinen ohjeisto perustelee eettisiä sääntöjä osittain lainsäädännöllä, mikä olisi esimerkiksi lain ja ammattietiikan erillisyyttä jyrkästi korostavissa journalismissa ja lääketieteessä mahdoton ajatus. Lisäksi ennen kuin Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta laajeni vuonna 2009 kattamaan myös sosiaalialan, sosiaalityön eettisyyttä ei valvonut mikään alan oma toimielin (Talentian eettinen lautakunta ei ottanut kantaa yksittäisiin eettisiin tapauksiin). Kuitenkin jo tänä aikana sosiaalityön eettisyyden merkityksestä sosiaalityössä puhuttiin paljon. Sosiaalityön tutkimuksen seuran artikkelikokoelma osoittaa, että niin sosiaalityön käytäntöjen kuin tutkimuksenkin eettinen pohdinta ei ole vain trendikästä ja arvostettua, vaan myös välttämätön ja erottamaton osa sosiaalityön 03_11.indd :25:16

13 302 alaa. Teoksessa on sekä sellaisia artikkeleita, jotka lähtevät etiikan käsittelyssä liikkeelle abstraktilta makrotasolta että sellaisia, jotka aloittavat käsittelyn empiirisesti ammatillisen käytännön ruohonjuuritasolta. On kiinnostavaa, että molempiin ryhmiin kuuluvat artikkelit päätyvät teoksessa luontevasti sosiaalityön syvimpien suurten kysymysten äärelle. Samalla kun suurten kysymysten äärelle päätymisen ilmiö kertoo etiikan olennaisuudesta sosiaalityössä, se jättää pohtimaan, miten sosiaalityön etiikka lopulta eroaa sosiaalityön tiedosta. Kuten Metteri ja Hotari toteavat, sosiaalityön etiikan kysymykset pohjautuvat sosiaalityön tehtävään hyvinvointivaltiossa, tuen ja kontrollin ykseyteen ja ammatillisen vallan käyttöön. Samat kysymykset ovat myös muun kuin sosiaalityön eettisen teoretisoinnin keskeisiä kysymyksiä. Niin ikään sosiaalityön suhde normaalin ja poikkeavuuden määrittelemiseen, ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen ja oikeudenmukaisuuteen ovat kaiken sosiaalityön lähtökohtaisia kysymyksiä. Herää kysymys, ovatko sosiaalityön tavoitteen osalta eettinen kysymys (mikä tavoitteen pitäisi olla) ja tiedollinen kysymys (mikä tavoite on) oikeastaan sama asia. Kirjallisuus Banks, Sarah (2008) Critical Commentary: Social Work Ethics. Journal of Social Work 38, _11.indd :25:16

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa?

Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Mitä kaikkea voit tutkia kun haluat tutkia yhteiskuntavastuuta 2000-luvun alussa? Yritysten yhteiskuntavastuu: onko sitä ja missä se näkyy? -seminaari Suomen Akatemia 12.6.2007 Ville-Pekka Sorsa assistentti

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Kommenttipuheenvuoro 21.4.2015 Tampere Sosiaalipalvelujen päällikkö Leila Kankainen, Lahden sosiaali- ja terveystoimiala Kriittinen näkökulma Rakenteellisen sosiaalityön ajattelu

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa

SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa Juho Saari, UEF, KWRC SOSIAALIPUMMIT? - Suomalaiset oleskeluyhteiskunnassa SUOMALAINEN TILANNEKUVA : Tuloerot ovat kansainvälisesti katsoen pienet. Naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?

Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin? Keskeiset paradoksit 1. HUONO-OSAISUUS: Suomalaisten suuri enemmistö voi paremmin kuin koskaan Silti

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA ETIIKKA, 2 ov 1. Eettisten kysymysten pohdinta 2. Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka Arvioinnin kohteiden 1 ja 2 osaaminen osoitetaan aktiivisella

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot