PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA

2 1(21) SISÄLLYSLUETTELO 1 MIELENTERVEYSPALVELUT 2 2 VAMMAISPALVELUT Vaihtoehdot vammaispalvelun näkökulmasta 6 3 VANHUSPALVELUT Asiakasmäärät ja niiden kehitys Talouden näkökulma: Henkilöstön näkökulma 12 4 SOSIAALITOIMEN PALVELUT 13 5 OPISKELIJA-ASUNNOT 14 6 YLEINEN ASUNTOTOIMI Vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot Pihtiputaan kunta / suoraomisteiset asunnot Asumispalvelut ja kaavoitus 16 7 PIHTIPUTAAN VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY 17 8 EHDOTETUT TOIMENPITEET 18 1

3 2(21) MIELENTERVEYSPALVELUT Keski-Suomen sairaanhoitopiirin mielenterveysasiakkaiden asumispalvelustrategiaa on tarkistettu yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan ja kuntien asumispalveluista vastaavien sekä palvelujen tuottajien kesken. Perusteellista valmistelutyötä on tehty jo parin vuoden ajan ja työ jatkunee vielä vähän aikaa. Sairaanhoitopiiri on palkannut kaksi psykiatrista asumispalvelukoordinaattoria, joiden työalueena on koko maakunta. Heidän osaamistaan ja tietotaitoaan voivat sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyödyntää. Psykiatrisen asumiskuntoutuksen kriteeristöä on täsmennetty ja ostosopimuspohjia on kehitetty. Kunnille on tullut kysely psykiatristen asumispalveluiden kilpailutuksesta syksyllä Sairaanhoitopiirin hankintayksikkö on kilpailuttanut vuonna 2012 psykiatriset asumispalvelut vaativalla ja monipolvisella kilpailutuksella, joka sisältää erilaisia tarjouspyyntöjä. Esim. Wiitaunioni edellytti, että palveluntuottaja/yritys sijaitsee 100 km säteellä palveluntilaajasta. Kilpailutettu sopimus voittaneiden yritysten kanssa astui voimaan Mielenterveyskuntoutujien avo-/ laitosasumisen (lyhyen tai pitkän) asumisyksikön valinta tapahtuu osana asiakkaan hoito/ kuntoutumissuunnitelmaa ja se tehdään asiakkaan, hoitotyöntekijöiden ja asumispalvelujen tarjoajan kanssa yhteistyössä. Keskeisesti asumisyksikön valintaan vaikuttaa asiakkaan psyykkinen sairaus (yleensä psykoositasoinen, ja asiakkaan toimintakyky ja sen ennuste). Kun asiakkaiden ikä voi vaihdella 18-vuotiaista vanhuksiin, asumiskuntoutuksen laatua määrittää myös tulevaisuuden hoito- ja kuntoutustarpeet. Työikäisten kohdalla mietitään aina ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia (koulutus, työkokeilu, työ ym.). Sosiaalisen sopeutumisen harjoittelu on aina tarpeellista ja siinä asumisja hoitoympäristö on tärkeä Psykogeriatrisia palveluja tarvitsevien kuntalaisten määrä on vahvassa kasvussa. Myös heidän erityistarpeisiinsa tulisi alkaa varautua. Nykyään, kun hoito yleensäkin on avohoitopainotteista ja laitoshoidot lyhyitä, niin kognitiivisten ja toiminnallisten kykyjen menetystä ei enää tapahdu siinä määrin kuin aikaisemmin. Perushoivan ja päivittäisten toimien avun tarpeita tuleekin voimakkaimmin usein vasta vanhuusiässä. Sisällöllisesti asumispalvelut vanhuusiässä voivat mielenterveysasukkaankin kohdalla olla hoiva-, lepo-, virkistys-, ym. -painotteisia, mutta nuorempien ikäryhmissä tarvitaan portaittaisia lääketieteellisiä, psykoterapeuttisia, sosiaalisia ja ammatillisia toimia. Hoidon/ kuntoutuksen sisältö edellyttää monenlaista henkilöstön ammatillista osaamista. Perustietoa psyykkisistä sairauksista ja pulmista tarvitaan aina, mutta enenevässä määrin erityistason tietoa ja taitoa. Kunnan on (valtionosuuslain, mielenterveyslain, terveydenhuoltolain ja sosiaali-huoltolain mukaan) järjestettävä tarpeelliset asumispalvelut ja niihin liittyvät tarvittavat perus- ja erityistason hoitopalvelut joko itse tuottaen tai ostopalveluina. Palvelujen hintatason (maksujen) tulisi olla enintään palvelujen tuottamisen kulujen tasoisia. Lisäksi laadullisesti ja maksuiltaan ostopalvelujen tulisi vastata kunnan omia palveluja. Näin sekä henkilöstö että kuntapäättäjät joutuvat jatkossakin tekemään hyvin laatu- ja hintatietoisia ratkaisuja. Mielenterveyskuntoutus toimii portaittaisella menetelmällä, jonka mukaan asumis-palvelujen tarpeen ratkaisee kuntoutujan sairauden vaihe ja toimintakyky. Eri tasoja voidaan kuvata seuraavasti:

4 3(21) 1. Päivätoiminta pyrkii tukemaan omassa kodissa asuvan mielenterveys-kuntoutujan arjen hallintaa. Kuntoutuja käy päivätoiminnassa ja osallistuu yhteisön tehtäviin ja kuntouttavaan toimintaan esim. harjoittelemalla ruuanvalmistusta ja pyykinpesua ja osallistumalla ryhmätoimintoihin. Pihtiputaalla oma päivätoiminta yksikkö aloitti toimintansa maaliskuussa 2010 ja se tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveystoimiston, kotihoidon, yksityisen palvelukodin, sairaalan, seurakun-nan ja kolmannen sektorin kanssa. 2. Kotikuntoutus on tarkoitettu kuntoutujalle, joka pystyy asumaan itsenäisesti, mutta tarvitsee hoitoa, ohjausta ja opastusta jokapäiväisissä toiminnoissaan. Hänellä voi olla esim. voimakkaita pelkotiloja, jotka rajoittavat hänen elämäänsä ja sosiaalista osallistumistaan. 3. Kuntoutumiskodin palveluja käyttävät ne kuntoutujat, jotka eivät tässä sairauden vaiheessa toimintakyvyltään pysty asumaan omassa kodissaan. Tämä tarve saattaa olla hyvinkin lyhytkestoista tai pitkäkestoista. Kuntoutumiskodilla työntekijä on päivisin klo Rinnalla voidaan käyttää tarvittaessa muita palveluja, esim. kotipalvelu ja yöpartio. Kuntoutumiskodissa siis on asiakasvirtausta sisään ja ulospäin. Pihtiputaalla ei ole kuntoutumiskotia. Pihtipudas on käyttänyt Viitasaaren kuntoutumiskodin palveluja kuntalaiselleen. 4. Palvelukodin palveluja käyttävät ne kuntoutujat, jotka tarvitsevat tuetumpaa asumisympäristöä, hoitoa, monialaista kuntoutusta ja ohjausta. Pihtiputaalla on yksityinen, pääasiassa psykiatriseen asumiskuntoutukseen panostanut yritys, jolta kunta ostaa palveluja. Kunnan oman mielenterveyskeskuksen työntekijät laativat yhteistyössä asiakkaan ja hänen tarvitsemiensa eritysosaajien kanssa asiakkaalle kuntoutussuunnitelman, joka ohjaa kuntouttavaa toimintaa palvelukodissa. Kuntoutussuunnitelmaa tarkastetaan sovitusti, alku- tai muutosvaiheessa hyvinkin lyhyissä ajanjaksoissa. Pihtiputaan kunta on vuositasolla hankkinut km. yli kahdellekymmenelle henkilölle palvelukotipalvelua. Jokaisen mielenterveyskuntoutujan kohdalla laaditaan kuntoutumissuunnitelma, missä kartoitetaan hänen tavoitteensa ja tarpeensa kuntoutumistaan ajatellen. Jokaiselle pyritään luomaan mahdollisuus siirtyä jossain vaiheessa omaan kotiin. Psykiatrisessa hoitotyössä toimitaan asiakaslähtöisesti erityisosaamista vaativana tiiminä. Kaavio 1

5 4(21) PIHTIPUTAAN MTT-KUNTOUTUJAT JOTKA ASUMISPALVELUISSA TILANNE Pihtipudas 14 hlö 1 päiväkävijä Lievestuore 1 hlö Kinnula 1 hlö Mänttä 1 hlö Suolahti 1 hlö Pieksämäki 1 hlö YHTEENSÄ: 20 hlö

6 5(21) 2 VAMMAISPALVELUT Tämän hetken tilanne: Asumispalvelun toimenpideohjelman mukainen Riihikodon muutto Veteraanitalon kiinteistöön toteutui Lokakuussa 2014 pidetyissä tupaantuliaisissa kiinteistö nimettiin uudelleen Metsäkodoksi. Metsäkotoon jäi asumaan kolme vanhusasiakasta sekä muutti Riihikodosta viisi kehitysvammaista asukasta. Tilat olivat valmiiksi esteettömät ja toimivat, joten hyvin pienillä muutostöillä kiinteistö saatiin toimivaksi erityisryhmän asumista ajatellen. Palvelun Metsäkotoon tuottaa sama henkilökunta, joka työskenteli Riihikodossa, joten kotihoidon käyntejä Metsäkodossa ei enää tarvita ja resurssi vapautuu kotihoidon tarpeeseen. Henkilökunta on paikalla joka päivä Öisin kotihoidon yöpartio käy Metsäkodossa. Kehitysvammaiset asukkaat osallistuvat Metsäkaaren työkeskuksen työ- tai päivätoimintaan tuki- ja palvelusuunnitelmiensa mukaisesti. Metsäkodon sijainti työkeskukseen on nyt sellainen, että asukkaat voivat kävellen kulkea välimatkan, mikä paitsi säästää kuljetuskustannuksissa, on asukkaiden toimintakyvyn kannalta positiivinen asia. Wiitaunionissa vammaisten asuntoja asumispalveluyksiköissä on tarjolla seuraavasti: Wiitalinna 34 asuntoa Metsäkoto 8 asuntoa Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Savivuoren asunnot 15 asuntoa. Wiitaunionin alueella kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumisen tarve on turvattu huomioiden palveluntarve myös tulevaisuudessa. Pihtiputaan kehitysvammaisten asumisen suunnittelun kannalta työryhmässä esiin tuotiin vahvana päättäjien näkemys, jonka mukaan pihtiputaalaiset kehitysvammaiset tulisi lähtökohtaisesti hoitaa Pihtiputaalla. Tämä kanta on linjannut mm. Wiitalinnan asukasvalintaa niin, että Wiitalinnaan ei varattu pihtiputaalaisille kehitysvammaisille asuntoja, vaan kotoutettiin ostopalveluissa olevia viitasaarelaisia kehitysvammaisia. Pihtiputaan kunta ostaa tällä hetkellä ympärivuorokautista asumispalvelua yhteensä 13 asiakkaalle. Ostopalveluihin on vuodelle 2015 budjetoitu asumiseen euroa. Palvelua ostetaan sellaisille kuntalaisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokauden valvottua asumista tai joilla on erityisen haastava palveluntarve. Palveluntarve tulevaisuudessa: Palveluntarvetta kuvaa kehitysvammaisten ikääntyminen. Yleinen tulevaisuuden näkymä on, että Pihtiputaalla kehitysvammaisten määrä tulee vähenemään seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tuki-ja palvelusuunnitelmista kootun arvion perusteella sekä asiakasrekisteristä saatujen tietojen valossa Pihtiputaalla on tällä hetkellä 15 sellaista kehitysvammaista, jotka asuvat omaisten luona tai perhehoidossa. Heistä arviolta 5 tulee tarvitsemaan hyvin todennäköisesti paikan asumispalvelun piirissä seuraavan 5-10 vuoden sisällä. Iäkkäiden kehitysvammaisten osalta luonnollista poistumaa tulee tapahtumaan ja paikkoja sitä kautta vapautumaan. Oleellista on se, että missä vaiheessa tulee tarve ympärivuorokautiseen valvontaan, koska sitä ei ole Pihtiputaalla kehitysvammaisille tarjolla. Jos ympärivuorokautisen palvelun tarve on ikääntymisestä aiheutuvaa ja henkilön katsotaan olevan iältään vanhuspalveluiden

7 6(21) asiakas, voidaan ympärivuorokautinen asuminen järjestää myös sosiaalihuoltolain perusteella vanhuspalveluna. Jos taas ympärivuorokautisen asumisen tarve johtuu vammaisuuden mukanaan tuomasta tarpeesta, palvelu on järjestettävä vammaispalvelu- tai kehitysvammalain mukaisena. Palvelutuotannon näkökulmasta ratkaisevaa edelleen on, järjestetäänkö Pihtiputaalla ympärivuorokautista asumista vai ostetaanko ympärivuorokautinen asumispalvelu yhteistoiminta-alueelta. Tarkoituksenmukaista on myös kehittää vaihtoehtoisia malleja, kuten tuettua asumista ja perhehoitoa seutukunnalla. 2.1 Vaihtoehdot vammaispalvelun näkökulmasta 1. Yöhoidon järjestäminen Metsäkotoon asukkaiden kotiuttamisen myötä. Toiminnan muuttaminen ympärivuorokautiseksi edellyttäisi kolmen uuden ohjaajan toimen perustamista Pihtiputaan vammaispalveluun, mikä vuositasolla kustannuksena on n euroa, kun mukaan lasketaan sivukulut, erilliskorvaukset ja sijaismenot. Vaihtoehtoisesti yöhoidon järjestäminen ostopalvelun turvin, kuten osassa vanhuspalveluyksiköitä. Mikäli Pihtiputaalle saataisiin ympärivuorokauden valvottu asumispalveluyksikkö, olisi realistista ajatella 2-3 kehitysvammaisen asiakkaan kotiuttamista oman kunnan palveluihin. Ostopalveluista voitaisiin vähentää n euroa vuodessa mukaan lukien työ- ja päivätoiminnan oston ulkopaikkakuntiin sijoitetuille asiakkaille. 2. Palvelun osto ympärivuorokautista tukea tarvitseville asiakkaille Tilanteen jatkuminen ennallaan, eli Metsäkodossa tuotetaan ohjattua asumista ja tehostetumpi asuminen ostetaan edelleen muilta palveluntuottajilta.

8 7(21) 3 VANHUSPALVELUT 3.1 Asiakasmäärät ja niiden kehitys Pihtiputaalla vanhusten asumispalvelua järjestetään tällä hetkellä Palvelukeskus Sopukassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Palvelukeskus Sopukassa asumispalveluissa on kaksi kunnan omistamaa osastoa; Poimulehti ja Vaapukka, johon yhdistettiin Purolan osasto. Lisäksi Palvelukeskus Sopukassa on yksi vanhustenkoti ry:n omistuksessa oleva osasto; Lepola. Lepola, Poimulehti ja Vaapukka ovat ryhmäkoteja. Lepolan ja Poimulehden asukkaiden hoivasta vastaa yhteinen henkilöstö. Yhteensä vuorossaan kyseisillä osastoilla on aamulla kolme ja illassa kaksi hoitajaa. Yönajan turvaa pääsääntöisesti kotihoidon yöhoitaja. Lepolan ja Poimulehden asukkaat selviävät päivittäisistä toimistaan pääsääntöisesti yhden hoitajan avustamana. Vaapukassa henkilöstöä on (Vaapukan siivessä) sekä aamu- että iltavuorossa kaksi. Lisäksi osastolla on oma yöhoitaja. Vaapukan siiven asukkaana voi olla vanhuksia, jotka tarvitsevat avustamiseen kaksi hoitajaa yhtä aikaa. Purolan siivessä henkilöstöä on aamussa kolme, illassa kaksi ja yöllä yksi. Asukkaat ovat pääsääntöisesti sellaisia, että tarvitsevat kaksi avustajaa. Syynä asumispalvelujen piiriin tulolle on asukkaan liikuntarajoitteet tai muistin heikkeneminen. Asukkaat, joilla on liikuntarajoitteita voivat liikkua osastoilla apuvälineiden turvin esim. rollaattori, pyörätuoli tai ovat kokonaan vuoteeseen hoidettavia. Poimulehden ja Vaapukan osaston (Vaapukan ja Purolan siivet) ovissa on sähkölukitukset, joka mahdollistaa sen, että asukkaana voi olla liikkuva ja hyvin huonomuistinen henkilö. Lepolaan sen sijaan ei voi sijoittaa asukasta, joka pyrkii karkailemaan, koska sen ulko-ovessa ei ole sähkölukitusta. Terveyskeskuksen vuodeosastolla asumispalveluiden piirissä on pääsääntöisesti vuoteeseen hoidettavia. Tällä hetkellä Pihtiputaalla on asukkaita tehostetussa palveluasumisessa Lepolassa 10, Poimulehdessä 9 ja Vaapukassa 24 (Vaapukan siipi 12 ja Purolan siipi 12 sekä 2 vuorohoitopaikkaa); yhteensä 43 asukasta. Pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja sairaalan vuodeosastolla on 18. Lisäksi on ostopalveluissa 3 asukasta ja asumispalveluiden palvelusetelillä 1 asukas. Pihtiputaalla on asumispalveluiden piirissä nykyisellään (Lepola, Poimulehti, Vaapukka, terveyskeskuksen vuodeosasto ja yksityiset palveluntuottajat) 6 alle 75-vuotiasta ja 59 yli 75-vuotiasta asukasta.

9 8(21) Kaavio Tilastokeskuksesta saatujen tietojen mukaan voidaan ennustaa, että Pihtiputaalaisia yli 65-vuotiaita on 221, yli 75-vuotiaita 330 ja yli 85-vuotiaita 183 henkilöä enemmän vuonna 2040 kuin vuonna 2015 (kaavio 4 ja 5). Vastaavalla ajalla dementoituneiden määrä kasvaa 61 henkilöllä (kaavio 5). Kaavio 4

10 9(21) Kaavio 5 Postinumeroiden mukaan laskettuna yli 65-vuotiaiden henkilöiden (hlö)/talouksien (kpl) määrä vuonna 2011 jakautuu kyläkunnittain seuraavasti: Alvajärvi 72 hlö/55 kpl Muurasjärvi 161 hlö/135 kpl Korppinen 49 hlö/40 kpl Peninki 46 hlö/36 kpl Elämäjärvi 61 hlö/54 kpl Kärväsjärvi 45 hlö/37 kpl, kyläkunnilla asuu yht. 434 hlö (38.3 % kaikista kunnan yli 65-vuotiaista asukkaista) Vastaavasti keskustan alueella asuu 698 hlö (61,7% kunnan yli 65-vuotiaista asukkaista) yhteensä yli 65-vuotiaita on 1132 henkilöä (n. 26,5% kunnan asukkaista) Ennuste yli 65-vuotiaiden määrästä on 1276 henkilöä (v. 2015), 1385 henkilöä (v. 2020) ja 1487 henkilöä (v. 2025)

11 10(21) Kaaviot 6, 7 Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti ennuste on, että 5-6% yli 75-vuotiaista katsotaan olevan tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3% pitkäaikaislaitoshoidon tarpeessa. Pitkäaikaislaitoshoidon tarvitsijoiden määrän suositus laskee mahdollisesti tulevaisuudessa 2%:n. Edellä mainittuja laskentatapoja käyttäen Pihtiputaan tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon ennustettu tarve on seuraavanlainen: Tehostettu palveluasuminen (5-6% yli 75-vuotiaista, laskentaperusteena käytetty kaavion 4 lukuja) Vuosi Paikat (pyöristetty lähimpään kokonaislukuun)

12 11(21) Tehostetun palveluasumisen lisäys vuodesta 2009 vuoteen 2040 on paikkaa. Pitkäaikaislaitoshoito (3% ja 2% yli 75-vuotiaista, laskentaperusteena käytetty kaavion 4 lukuja) Vuosi Paikat (pyöristetty lähimpään kokonaislukuun) Pitkäaikaislaitoshoidon lisäys vuodesta 2009 vuoteen 2040 on 12 (3%) paikkaa. Tämän hetkisen tilanteen mukaan lisäystarve on 10 paikkaa (18:sta 28:n). Mikäli valtakunnan suositus laskee pitkäaikaislaitoshoidossa 3%:sta 2%:n yli 75-vuotiaista ei lisäyksen tarvetta ole. Kun katsotaan Pihtiputaan tämän hetken tilanne niin laskennallisesti paikkoja tehostetussa palveluasumisessa pitäisi olla Tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa on asukkaita 47 (Lepola, Poimulehti, Vaapukka ja yksityiset palvelun tuottajat). Heistä kuitenkin 4 on alle 75-vuotiaita. Pitkäaikaislaitoshoidossa pitäisi laskennallisesti paikkoja olla 19. Tällä hetkellä pitkäaikaislaitoshoidossa on 18 paikkaa/asukasta (Terveyskeskuksen hoivaosasto). Heistä kuitenkin kaksi on alle 75-vuotiasta. Kokonaisuutena uusia hoitopaikkoja pelkästään vanhusasukkaille tarvitaan Yhteistyössä Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu oy:n / Timo Kemppaisen kanssa on listattu Pihtiputaan kunnan alueella olevia kerros- ja rivitalo huoneistoja, joissa voisi olla vanhusten asumiseen soveltuvia asuntoja. Takapellontie 16, Takapellontie 18, Rajatie 26, Rajatie 28 (kaikkiaan 20 huoneistoa). Asunnot ovat kunnan omistamia rivitaloasuntoja noin 1.5 km päässä keskustasta. Asunnoissa asuu kaikenikäisiä vuokralaisia. Jatkossa näihin asuntoihin keskitettäisiin vanhusasukkaita. Yhdessä asunnossa on jo invavarustus. Puistotie (Valorinne): 68 asuntoa Veteraanitalot: 9 asuntoa, käyttämätöntä tonttia jäljellä Kisatie 1 (Lepola): 5 yksiötä, 4 kaksiota Niinikankaantie 2-4: 2 kerrostaloa (3krs), joista toisessa 22 asuntoa ja toisessa 14, yhteensä 36 huoneistoa, hissittömiä Pihtilinna: 22 omistusasuntoa, kerrostalo (3krs), hissitön Muurasjärven Eläketalot Peningissä As oy Mäntyrivi Elämäjärven rivitalo: 11 asuntoa Alvajärven eläketalo

13 12(21) Jatkossa asuntojen vapautuessa etusijalla olisi vanhusasiakkaat. Vuokraus voitaisiin järjestää, joko normaalilla vuokrasopimuksella tai välivuokraus-järjestelmällä vanhuspalvelujen käyttöön. 3.2 Talouden näkökulma: Talouden näkökulmasta asiaa tarkasteltuna asuntojen korjaus- ja muutostyöt jakautuisivat seuraavasti: Normaaliin kulumiseen liittyvät Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu oy:n vastuulla Vuokralaisen asumiseen ja toimintakykyyn liittyvät muutostyöt kaupungin vastuulla (tekninen / perusturva) Esim. Wc-tilojen ovien levennykset, luiskat, saunatilojen muutokset Talonmiespalvelut / kiinteistönhoito järjestetään kunnan omana toimintana, ostopalveluna (maksajana asiakas tai kunta) tai palvelusetelillä (osittain kunta, osittain asiakas). Jo olemassa olevissa kiinteistöissä ja niiden ympäristöissä pitää tehdä muutostöitä, esimerkiksi kerrostaloihin (3 kpl) pitäisi rakentaa hissejä. Yhden hissin rakentamiskustannukset ovat noin Kustannuksiin on mahdollista hakea valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, jotka voivat korvata jopa 50% kustannuksista. Tulevaisuudessa kunnan omistamien yksittäisten ja yksityisten asuntojen kartoittaminen ja niiden saneeraus tarvittaessa eri asiakasryhmien käyttöön, esim. sivukylien vanhusten omat asunnot. Apuvälineenä asuintilan ja - ympäristön toimintakyvyn mittauksessa voidaan käyttää erilaisia esteettömyyden mittareita sekä vanhustyön keskusliiton korjausneuvojan apua. Saneerauksiin on mahdollisuus saada kaupungin teknisen toimen korjausavustuksia. Kunnan näkökulmasta sopivien asuntojen riittävyys eri asiakasryhmille on oleellinen asia. Elinkaaritalon, jossa on 15 asuinpaikkaa, kokonaiskustannusarvio suhteutettuna esim. Viitasaarella rakennettuun Wiitalinnaan on euroa (arvio vastaa myös Hilpelän kustannuksia). Kyseisen rakennuksen pinta-ala on noin 540 m2, jolloin rakennuksessa on 36 m2 asukasta kohden. Asukkaalle vuokrataso on 13 euroa/neliö/kuukausi. Henkilöstön määrä nykyisten suositusten mukaan on 0,6 hoitohenkilöä/asukas/vuorokausi jolloin 15 asukkaan hoitamiseen tarvitaan 14 hoitajaa. Yhden hoitajan kustannuksen sivukuluineen on euroa vuodessa. Tällöin 14 hoitajan palkkaaminen maksaa euroa vuodessa. Jos henkilöstön määrä lasketaan hoitohenkilöstö/asukas niin 0,6:lla saadaan 9 hoitajaa. Jolloin henkilöstön kustannus on euroa vuodessa. Mikäli päädyttäisiin rakentamaan 50 paikkainen elinkaaritalo, henkilöstöä tarvittaisiin lisää vähintään 22 (kerroin 0,5 hlö/asukas) Riihikodon kolmen hoitajan lisäksi, jolloin henkilöstökustannus olisi /v. Ostopalveluissa Pihtiputaalaisia vanhusasiakkaita on kolme. Määrärahoja vanhusten asumispalveluiden ostopalveluihin on vuodelle 2015 varattu euroa. Lisäksi on varattu euroa asumispalveluiden palveluseteliin.

14 13(21) 3.3 Henkilöstön näkökulma Palvelua tarvitsevan asiakkaan kotona asumista tulisi tukea mahdollisimman pitkään. Ns. palvelukampus-ajattelu ja keskitetty kotihoito mahdollistaisivat henkilökunnan optimaalisen käytön, koska paljon asiakkaita asuisi samalla alueella. Henkilökunnalle jäisi enemmän aikaa asukkaille, kun aikaa säästyisi matkoista. Myös asukkaiden hoitaminen helpottuu, kun palvelut olisivat lähellä. Lisäksi päiväkeskustoiminnan ja keskitetyn saunapalvelun avulla huonokuntoisempia asiakkaita voisi pitää päivähoidossa, jolloin kotihoidon työntekijöiden työaikaa jää uusille asiakkaille. Viriketoiminta olisi kuntouttavaa, jolloin voitaisiin pitää iäkkäitä mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä omissa kodeissaan. Tarvittavan ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys on toiminnan kannalta välttämätöntä. Kotihoidon henkilöstön määrä voimassa olevien valtakunnallisten suositusten mukaan on hyvä, sillä lisäystarve on 1 työntekijä: Nykyinen suositus Nyk.määrä suositus lisäystarve 2 kotipalvelutyöntekijää / 100 / yli 65v. 24,5 25,5 1 3 sairaanhoitajaa / 1000 / yli 65v yhteensä 1.8 Kotihoitoa tehostetaan mm. käyttämällä hyödyksi mahdollisia teknisiä apuvälineitä sekä työntekijän että asukkaan näkökulmasta, keskittämällä tukipalvelut palvelusetelille, käynnistämällä päiväkeskustoiminta ja saunapalvelu. Vanhuspalveluissa huomioidaan työskentelyssä ns. kuntouttava työote kaikissa työpisteissä. 4 SOSIAALITOIMEN PALVELUT Ruukintiellä on rivitalo, jossa on 8 kpl yksiöitä joihin sosiaalitoimi tekee asukasvalinnat. Ruukintien rivitaloon asukkaat ohjautuvat vaikeiden päihdeongelmien vuoksi, usein kyseessä on häätö ja se, että asuntoa ei muualta saa (luottotiedot, epäsosiaalinen elämäntapa). Ennen Ruukintiellä muuttamista aikuissosiaalityöntekijä haastattelee asiakkaan ja tekee asiakassuunnitelman, johon kirjataan nykyinen elämäntilanne, tavoitteet ja toimenpiteet. Vuokrasopimukset ovat voimassa määräajan, 6 kk kerrallaan. Ruukintien asunnoissa sosiaalityöntekijä ja päihdetyöntekijä käyvät yhdessä asukkaiden luona kotikäynneillä puolivuosittain. Tällä hetkellä Ruukintien rivitalo alue on rauhallinen.

15 14(21) Sosiaalitoimi omistaa ja hallinnoi Pajatie 1 as 3 sijaitsevaa yksiötä, joka on perinnöksi saatu asunto ja tarkoitettu nimenomaan sosiaalitoimen asukkaille. Tähän asuntoon on yleensä asutettu nuoria määräajaksi. Ruukintien ja Pajatien yksiöiden vuokrasopimuksia hoitaa jatkossa sosiaalitoimen kanslisti. Tällä hetkellä Pihtiputaalla on yhden hengen talouksia jotka asuvat toimeentulotukinormeista katsottuna liian isoissa ja kalliissa asunnoissa. Isoissa asunnoissa asuvat yhden hengen taloudet häviävät mm. Kelan asumistuissa ja ovat taloudellisesti epäsuotuisessa asemassa henkilöihin, jotka asuvat yksiöissä. Tämän vuoksi sosiaalitoimi tarvitsisi 3 yksiötä vähävaraisille asiakkailleen välitettäväksi. Näiksi asunnoiksi soveltuisivat esim. Riihikodon tiloissa olevat pari yksiötä. Haastavasti asutettaville (jotka eivät sovellu Ruukintie 13:een) tarvittaisiin tulevaisuudessa 2 yksiötä/pienasuntoa lisää. Näiksi asunnoiksi sopisi esim. vanhan terveystalon lisäosa hyvän sijaintinsa ja palveluiden lähietäisyyden vuoksi. Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön näkökulmasta Pihtiputaan kunnan asuntotarjonnassa tulisi olla enemmän yksiöitä ja pieniä kaksioita (max. 43 neliötä). Myös isoista perheasunnoista on ollut ajoittain pulaa (perheissä lapsia 4 tai enemmän). Lastensuojelun näkökulmasta ja kentältä saadun kokemuksen mukaisesti Pihtiputaalaiset lapsiperheet asuvat ahtaasti (perheissä lapsia 4 tai enemmän). Tämä todettu myös lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa; LANU:ssa. Isojen lapsiperheiden asuttamiseksi tarvitaan luovia ratkaisuja, esim. kahden rivitaloasunnon yhdistämisillä, kun akuuttia tarvetta ilmenee. Kriisiasunnolle ei Pihtiputaalla ole tarvetta, koska tarvittaessa on käytössä Viitasaaren kriisiasunto tai turvakodit. 5 OPISKELIJA-ASUNNOT Pihtiputaan opiskelija-asuntolayhdistys ry:n vuokratut asunnot lukuvuonna Asunto-osoite Koulutie 5-11 A Koulutie 5-11 A ½ Koulutie 5-11 A 3 3/4 77 Koulutie 5-11 B Koulutie 5-11 B ½ Koulutie 5-11 B 6 3/4 77½ Koulutie 5-11 C

16 15(21) Koulutie 5-11 C 8 3/4 77 Koulutie 5-11 C 9 3/4 76½ Koulutie 5-11 D Koulutie 5-11 D Niinikankaantie 2A Niinikankaantie 2C Niinikankaantie 4 A Niinikankaantie 4B13 60 Niittytie 1 A Niittytie 1 B Kalliotie 19 B ½ Kalliotie 19 C YHTEENSÄ Vuokrasopimusten määrä 32 kpl Tavoitteena on säilyttää lukion vetovoima kuntarajojen ulkopuolella vähintään nykyisellä tasolla, mistä syystä opiskelija-asuntojen tarve säilyy nykyisenä. Koska Pihtiputaan lukion säilyminen näyttää todennäköiseltä yli 10 vuoden aikaennusteella, ja samalla lähialueilla lukioverkko voi harventua, ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden asuntotarve voi kasvaakin nykyisestä. Tästä syystä ja mahdollinen As oy Riihikodon muuttaminen opiskelija-asuntokäyttöön on tarkoituksenmukaista. Samalla opiskelija-asuntojen keskittäminen pienentää ja helpottaa vuokraustoiminnan aiheuttamaa työmäärää niin hallinnossa kuin ylläpidossakin. 6

17 16(21) YLEINEN ASUNTOTOIMI 6.1 Vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot Yhtiö on 100 prosenttisesti kunnan omistama tytäryhtiö. Pääosa asunnoista (237kpl) sijaitsee Pihtiputaan keskustassa ja lähialueilla, lisäksi yksi rivitalo (11asuntoa) sijaitsee Elämäjärven kylällä. Ki Oy Pihtiputaan vuokra-asunnot remontoi vuosittain noin 10 prosenttia asuntokannasta eritasoisin korjauksin pienistä pintaremonteista laajoihin huoneistosaneerauksiin. Isompien saneerausten yhteydessä on mahdollista harkita asuntojen muuttamista pohjaltaan pienemmiksi tai suuremmiksi tarpeen mukaan? Asunnoista kaksi on invavarusteltua asuntoa. Nykyisellään asunnot jakautuvat seuraavasti: 1h+k 28kpl 2h+kk(+s) 46kpl 2h+k(+s) 121kpl 3h+k(+s) 48kpl 4h+k(+s) 5kpl 6.2 Pihtiputaan kunta / suoraomisteiset asunnot Pihtiputaalla on tehty muutama vuosi sitten kiinteistönpidon kehittämissuunnitelma, jossa linjattiin myös poismyytävät ja purettavat kiinteistöt. Linjauksena oli, että asuntokohteista suurin osa tullaan myymään ja myös osakkeet myydään sitä mukaa kun ne vapautuvat. Tässä alla vielä kunnan suorassa omistuksessa olevat kohteet ja perässä maininta kuka asuntoa välittää nyt sekä maininta linjauksesta joka tehtiin kiinteistönpidon kehittämissuunnitelman yhteydessä: Riihitie talot A-B yksiö 3kpl talousjoht. säilyy kunnalla kaksio 7kpl talousjoht. säilyy kunnalla Riihitie talo C solu/yksiöt 8kpl ei toimintaa säilyy kunnalla Paloasema yksiö 1kpl talousjoht. säilyy kunnalla kaksio 2kpl talousjoht säilyy kunnalla Kunnantalon asunto kaksio 1kpl talousjoht. säilyy kunnalla Koulutien rivitalot asuntoja n.30kpl opiskelija-asunnot säilyy kunnalla Peltoniemi A-B yksiö 8kpl sos.toimi säilyy kunnalla Osakkeet yhteensä yksiö 2kpl talousjoht. myydään kaksio 7kpl talousjoht. myydään kaksio 1kpl sos.toimi säilyy/saatu lahjana kolmio 1kpl talousjoht. myydään Kirkkotie 21 kolmio 2kpl MTT myydään Mainlahdentie 12 yksiö 1kpl sos.toimi myydään Viitasaarentie 87 kaksio 1kpl talousjoht. myydään Väinölä Muurasjärvi yksiö 2kpl talousjoht. myydään kaksio 1kpl talousjoht. myydään ns. Terveystalo yksiö 2kpl talousjoht. myydään/säilyy kaksio 2kpl talousjoht myydään/säilyy liiketila 1kpl talousjoht. myydään/säilyy

18 17(21) Kunnalla säilyviä asuntokohteita saneerataan tarpeen mukaan vuokralaisten vaihtuessa. Osa kohteista voidaan ottaa pois myynti- ja purkulistoilta, mikäli näille löytyy asianmukaista käyttöä kunnalta itseltään 6.3 Asumispalvelut ja kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 5 :n mukaan kaavoituksen tulee edistää turvallisen, terveellisen, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Nämä tavoitteet ovat myös Pihtiputaan taajamayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen lähtökohtana. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää mm. asumisen (myös asumispalveluiden) sijaintia lähellä palveluita, kattavia viheralueverkostoja ja riittäviä lähivirkistysalueita sekä turvallisen liikenneympäristön ja kevyen liikenteen reittien ulottuvilla. Kaavoituksen tavoitteena on myös erilaisten asumismuotojen ja erilaisten toimintojen sekoittuminen liiallisen eriyttämisen sijaan. Kaavoitukseen sisältyvä erilaisten asumistarpeiden huomioiminen, asumisen monimuotoisuuden lisääminen sekä elinkaariajattelu ja ympäristön esteettömyys edistävät yhdenvertaisuutta, sujuvaa arkea ja kestävää taajamakehitystä.

19 18(21) 7 PIHTIPUTAAN VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistyksellä on 68 huoneistoa, jotka jakautuvat seuraavasti: Valorinne, Puistotie 15 1h+kk 44 kpl 2h+k (+s) Lisäksi yhteiskäytössä kerhohuone, sauna ja varastotiloja 6 kpl Metsäkoto (Veteraanitalo), Puistopolku 6 1h+kk 5 kpl 2h+kk 4kpl Lisäksi on kaksi erillistä yhteistilaa, pesutupa, hoitohuone, sauna ja varastotiloja. Lepola, Kisatie1 1h 5kpl 2h+kk 4kpl Pihtiputaan Vanhustenkotiyhdistys ry on saanut kesällä 2013 loppuun Valorinteen laajan peruskorjauksen. Muita korjauksia ja remontteja tehdään tarpeen mukaan. 8

20 19(21) EHDOTETUT TOIMENPITEET 1. MIELENTERVEYSPALVELUT Kirkkotie 21 (Paritalo Mäkirinne) Päivätoiminta toimii tällä hetkellä toisessa päässä rakennusta ja jatkaisi edelleen tässä tilassa. Toinen pää rakennuksesta otetaan tukiasuntokäyttöön (soluasunto 2 asukasta). Sekä päivätoiminnan että tukiasunnon käyttö edellyttää täysipäiväistä työntekijää. Nykyisin päivätoiminta on joka toinen viikko kahtena päivänä viikossa ja joka toinen viikko kolmena päivänä viikossa. Työssä on 50% työntekijä. Edellytys toiminnalle on myös, että Kinnula ostaa kyseistä palvelua. Tämä on huomioitu talousarviosuunnitelmassa Takapellontieltä/Rajatieltä vuokrataan mielenterveyspuolen asiakkaille sopivat asunnot. Tällöin ovat lähellä päivätoimintaa. Nämä toimenpiteet toteutetaan vuoden 2014 aikana. Sosiaalityöntekijä on yhdessä päihdetyöntekijän kanssa tarkistanut mielenterveysasiakkaiden asumisen kriteerit vuoden 2014 aikana. Lisäksi päivätoiminnassa on otettu käyttöön kaksi intervallipaikkaa. 2. VAMMAISPALVELUT Yöhoidon järjestäminen Vammaispalvelun näkökulmasta Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistyksen kiinteistö, jossa asumispalvelua nykyisin tuotetaan, on toimiva ja asiakaspaikkoja on riittävästi. Metsäkodossa asuu edelleen kolme vanhusasiakasta ja viisi kehitysvammaista. Perusturvalautakunnan ja tiimien talousarvioseminaarissa syksyllä 2014 linjattiin tulevaa niin, että siinä vaiheessa, kun asukaspaikkoja vapautuu niin, että muualla sijoitettuja pihtiputaalaisia kehitysvammaisia olisi mahdollista kotiuttaa ostopalveluista omaan kuntaan, selvitetään mahdollisuus yöhoidon järjestämiseen. Yöhoito on edellytys sille, että enemmän hoitoa ja valvontaa tarvitsevia henkilöitä voidaan kotouttaa. Talousarvioseminaarissa päättäjiltä tulleen ohjeistuksen mukaan yöhoitoa järjestetään siinä vaiheessa, kun se on taloudellisesti kannattavaa. Perhehoidon kehittäminen Pihtiputaalla ei tällä hetkellä ole kehitysvammaisille perhehoitajia. Kunta on mukana maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa, jossa tavoitteena on saada seutukunnalle lisää ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitajia. Tuetun asumisen kehittäminen Osa lapsuudenkodista muuttavista ja itsenäistymisvaiheessa olevista kehitysvammaisista voisi asua omissa asunnoissaan ja saada sinne tarvittavan arjen tuen, jos palvelua olisi tarjolla. Tällä hetkellä tarvetta Pihtiputaalla on jonkin verran ja siihen on pyritty vastaamaan asumisneuvojan käynneillä. Kuitenkaan asumisneuvoja ei pysty tarvittavaa määriä käyntejä Pihtiputaalla tekemään, koska Pihtiputaan osuus asumisneuvojan työpanoksesta on yksi päivä viikossa ja se kohdentuu aikuissosiaalityön asumisneuvontaan. 3. VANHUSPALVELUT Veteraanitalolta vähenee 9 asukaspaikkaa, jolloin kyseisille asukkaille pitää löytää sopiva asunto Valorinteeltä, yksityisistä hoitokodeista tai Sopukasta. Purola muuttuu 2014 alusta ryhmäkodiksi. Hoitopaikkojen lisäys vuoteen 2040 on paikkaa. Laskennallisesti suurin muutos tulee vuosien välissä (12 hoidettavaa; 9 tehostettuun palv.asumiseen ja 3 plh). Valorinteen asuntoja (osa tyhjinä) vuokrataan nykyisestään enemmän hoivaa tarvitseville asukkaille.

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi

Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT

JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Oheismateriaali ltk 20.10.2015 JÄRVI-POHJANMAAN KOTIHOIDON TUKIPALVELUT Alajärvi, Vimpeli, Soini 1 SISÄLTÖ 1. KOTIHOIDON TUKIPALVELUT... 3 2. Ateriapalvelu... 3 3. Kauppapalvelu... 4 4. Kylvetyspalvelu...

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS

LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS LAUKAAN KUNTA KÄYTTÖTALOUS Toimielin Tehtäväalue Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta Vanhusten palvelut Vanhusten palvelujen tulosyksikön tehtävänä on tuottaa ja kehittää vanhuksille ja pitkäaikaissairaille

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen.

5) kohdissa 3 ja 4 mainitut palvelussuhteet täytetään asuntojen valmistumisen edellyttämänä aikana kuitenkin aikaisintaan 1.8.2014 alkaen. 260/2014 125 Ruskeasuon uudisrakennushankkeen valmistumisen vaikutukset yhteisen seurakuntatyön erityisdiakonian tuetun asumisen yksikön laajentumiseen ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Päätösehdotus Yhteisen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Joensuu Päivitys marraskuu 2016

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Joensuu Päivitys marraskuu 2016 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma Joensuu 2017-2019 Päivitys marraskuu 2016 1 Ikääntyvien asumisen tilanne ja kehityssuunta lähivuosina Tavoite on, että 92 % ikäihmisistä asuu omassa kodissa, nyt heistä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa

RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa RAVA -tiedon hyödyntäminen kunnallisessa organisaatiossa KIRSI HYNNINEN, KOTIHOIDON ESIMIES VARKAUS-JOROINEN SOSIAALI - JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA -ALUE Tervehdys Joroisista Joroinen sijaitsee

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET

SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET SOSIAALI- JA POTILASASIAMIEHEN KERTOMUKSEEN LIITTYVÄT VASTINEET Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Terveyspalvelut Ilahduttavaa verrattuna vuoteen 2014 on yhteydenottojen määrän väheneminen potilasasiamieheen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Asumispalvelut Asumispalvelut Laatija: Tarja Huttunen Hyväksyjä: Palvelutasomääritykset ja myöntämisperusteet Sisältö 1. SÄÄDÖKSET 2 2. KÄSITTEET 2 3.

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Kotihoidon asiakasmaksut Kotihoitoon kuuluvan kotipalvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n ja kotisairaanhoidon järjestäminen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Pöytäkirja 4 Vanhusneuvosto 2/2015 56100 Ruokolahti

Ruokolahden kunta Pöytäkirja 4 Vanhusneuvosto 2/2015 56100 Ruokolahti Vanhusneuvoston kokous 2/2015 Aika Tiistai 21.4.2015 kello 9.00 11.30 Paikka Läsnä Poissa Puheenjohtaja Sihteeri Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Toivo Ruohonen, Eläkeliiton Ruokolahden yhdistys

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot