PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA
|
|
- Eveliina Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA
2 1(21) SISÄLLYSLUETTELO 1 MIELENTERVEYSPALVELUT 2 2 VAMMAISPALVELUT Vaihtoehdot vammaispalvelun näkökulmasta 6 3 VANHUSPALVELUT Asiakasmäärät ja niiden kehitys Talouden näkökulma: Henkilöstön näkökulma 12 4 SOSIAALITOIMEN PALVELUT 13 5 OPISKELIJA-ASUNNOT 14 6 YLEINEN ASUNTOTOIMI Vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot Pihtiputaan kunta / suoraomisteiset asunnot Asumispalvelut ja kaavoitus 16 7 PIHTIPUTAAN VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY 17 8 EHDOTETUT TOIMENPITEET 18 1
3 2(21) MIELENTERVEYSPALVELUT Keski-Suomen sairaanhoitopiirin mielenterveysasiakkaiden asumispalvelustrategiaa on tarkistettu yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan ja kuntien asumispalveluista vastaavien sekä palvelujen tuottajien kesken. Perusteellista valmistelutyötä on tehty jo parin vuoden ajan ja työ jatkunee vielä vähän aikaa. Sairaanhoitopiiri on palkannut kaksi psykiatrista asumispalvelukoordinaattoria, joiden työalueena on koko maakunta. Heidän osaamistaan ja tietotaitoaan voivat sairaanhoitopiirin jäsenkunnat hyödyntää. Psykiatrisen asumiskuntoutuksen kriteeristöä on täsmennetty ja ostosopimuspohjia on kehitetty. Kunnille on tullut kysely psykiatristen asumispalveluiden kilpailutuksesta syksyllä Sairaanhoitopiirin hankintayksikkö on kilpailuttanut vuonna 2012 psykiatriset asumispalvelut vaativalla ja monipolvisella kilpailutuksella, joka sisältää erilaisia tarjouspyyntöjä. Esim. Wiitaunioni edellytti, että palveluntuottaja/yritys sijaitsee 100 km säteellä palveluntilaajasta. Kilpailutettu sopimus voittaneiden yritysten kanssa astui voimaan Mielenterveyskuntoutujien avo-/ laitosasumisen (lyhyen tai pitkän) asumisyksikön valinta tapahtuu osana asiakkaan hoito/ kuntoutumissuunnitelmaa ja se tehdään asiakkaan, hoitotyöntekijöiden ja asumispalvelujen tarjoajan kanssa yhteistyössä. Keskeisesti asumisyksikön valintaan vaikuttaa asiakkaan psyykkinen sairaus (yleensä psykoositasoinen, ja asiakkaan toimintakyky ja sen ennuste). Kun asiakkaiden ikä voi vaihdella 18-vuotiaista vanhuksiin, asumiskuntoutuksen laatua määrittää myös tulevaisuuden hoito- ja kuntoutustarpeet. Työikäisten kohdalla mietitään aina ammatillisen kuntoutumisen mahdollisuuksia (koulutus, työkokeilu, työ ym.). Sosiaalisen sopeutumisen harjoittelu on aina tarpeellista ja siinä asumisja hoitoympäristö on tärkeä Psykogeriatrisia palveluja tarvitsevien kuntalaisten määrä on vahvassa kasvussa. Myös heidän erityistarpeisiinsa tulisi alkaa varautua. Nykyään, kun hoito yleensäkin on avohoitopainotteista ja laitoshoidot lyhyitä, niin kognitiivisten ja toiminnallisten kykyjen menetystä ei enää tapahdu siinä määrin kuin aikaisemmin. Perushoivan ja päivittäisten toimien avun tarpeita tuleekin voimakkaimmin usein vasta vanhuusiässä. Sisällöllisesti asumispalvelut vanhuusiässä voivat mielenterveysasukkaankin kohdalla olla hoiva-, lepo-, virkistys-, ym. -painotteisia, mutta nuorempien ikäryhmissä tarvitaan portaittaisia lääketieteellisiä, psykoterapeuttisia, sosiaalisia ja ammatillisia toimia. Hoidon/ kuntoutuksen sisältö edellyttää monenlaista henkilöstön ammatillista osaamista. Perustietoa psyykkisistä sairauksista ja pulmista tarvitaan aina, mutta enenevässä määrin erityistason tietoa ja taitoa. Kunnan on (valtionosuuslain, mielenterveyslain, terveydenhuoltolain ja sosiaali-huoltolain mukaan) järjestettävä tarpeelliset asumispalvelut ja niihin liittyvät tarvittavat perus- ja erityistason hoitopalvelut joko itse tuottaen tai ostopalveluina. Palvelujen hintatason (maksujen) tulisi olla enintään palvelujen tuottamisen kulujen tasoisia. Lisäksi laadullisesti ja maksuiltaan ostopalvelujen tulisi vastata kunnan omia palveluja. Näin sekä henkilöstö että kuntapäättäjät joutuvat jatkossakin tekemään hyvin laatu- ja hintatietoisia ratkaisuja. Mielenterveyskuntoutus toimii portaittaisella menetelmällä, jonka mukaan asumis-palvelujen tarpeen ratkaisee kuntoutujan sairauden vaihe ja toimintakyky. Eri tasoja voidaan kuvata seuraavasti:
4 3(21) 1. Päivätoiminta pyrkii tukemaan omassa kodissa asuvan mielenterveys-kuntoutujan arjen hallintaa. Kuntoutuja käy päivätoiminnassa ja osallistuu yhteisön tehtäviin ja kuntouttavaan toimintaan esim. harjoittelemalla ruuanvalmistusta ja pyykinpesua ja osallistumalla ryhmätoimintoihin. Pihtiputaalla oma päivätoiminta yksikkö aloitti toimintansa maaliskuussa 2010 ja se tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveystoimiston, kotihoidon, yksityisen palvelukodin, sairaalan, seurakun-nan ja kolmannen sektorin kanssa. 2. Kotikuntoutus on tarkoitettu kuntoutujalle, joka pystyy asumaan itsenäisesti, mutta tarvitsee hoitoa, ohjausta ja opastusta jokapäiväisissä toiminnoissaan. Hänellä voi olla esim. voimakkaita pelkotiloja, jotka rajoittavat hänen elämäänsä ja sosiaalista osallistumistaan. 3. Kuntoutumiskodin palveluja käyttävät ne kuntoutujat, jotka eivät tässä sairauden vaiheessa toimintakyvyltään pysty asumaan omassa kodissaan. Tämä tarve saattaa olla hyvinkin lyhytkestoista tai pitkäkestoista. Kuntoutumiskodilla työntekijä on päivisin klo Rinnalla voidaan käyttää tarvittaessa muita palveluja, esim. kotipalvelu ja yöpartio. Kuntoutumiskodissa siis on asiakasvirtausta sisään ja ulospäin. Pihtiputaalla ei ole kuntoutumiskotia. Pihtipudas on käyttänyt Viitasaaren kuntoutumiskodin palveluja kuntalaiselleen. 4. Palvelukodin palveluja käyttävät ne kuntoutujat, jotka tarvitsevat tuetumpaa asumisympäristöä, hoitoa, monialaista kuntoutusta ja ohjausta. Pihtiputaalla on yksityinen, pääasiassa psykiatriseen asumiskuntoutukseen panostanut yritys, jolta kunta ostaa palveluja. Kunnan oman mielenterveyskeskuksen työntekijät laativat yhteistyössä asiakkaan ja hänen tarvitsemiensa eritysosaajien kanssa asiakkaalle kuntoutussuunnitelman, joka ohjaa kuntouttavaa toimintaa palvelukodissa. Kuntoutussuunnitelmaa tarkastetaan sovitusti, alku- tai muutosvaiheessa hyvinkin lyhyissä ajanjaksoissa. Pihtiputaan kunta on vuositasolla hankkinut km. yli kahdellekymmenelle henkilölle palvelukotipalvelua. Jokaisen mielenterveyskuntoutujan kohdalla laaditaan kuntoutumissuunnitelma, missä kartoitetaan hänen tavoitteensa ja tarpeensa kuntoutumistaan ajatellen. Jokaiselle pyritään luomaan mahdollisuus siirtyä jossain vaiheessa omaan kotiin. Psykiatrisessa hoitotyössä toimitaan asiakaslähtöisesti erityisosaamista vaativana tiiminä. Kaavio 1
5 4(21) PIHTIPUTAAN MTT-KUNTOUTUJAT JOTKA ASUMISPALVELUISSA TILANNE Pihtipudas 14 hlö 1 päiväkävijä Lievestuore 1 hlö Kinnula 1 hlö Mänttä 1 hlö Suolahti 1 hlö Pieksämäki 1 hlö YHTEENSÄ: 20 hlö
6 5(21) 2 VAMMAISPALVELUT Tämän hetken tilanne: Asumispalvelun toimenpideohjelman mukainen Riihikodon muutto Veteraanitalon kiinteistöön toteutui Lokakuussa 2014 pidetyissä tupaantuliaisissa kiinteistö nimettiin uudelleen Metsäkodoksi. Metsäkotoon jäi asumaan kolme vanhusasiakasta sekä muutti Riihikodosta viisi kehitysvammaista asukasta. Tilat olivat valmiiksi esteettömät ja toimivat, joten hyvin pienillä muutostöillä kiinteistö saatiin toimivaksi erityisryhmän asumista ajatellen. Palvelun Metsäkotoon tuottaa sama henkilökunta, joka työskenteli Riihikodossa, joten kotihoidon käyntejä Metsäkodossa ei enää tarvita ja resurssi vapautuu kotihoidon tarpeeseen. Henkilökunta on paikalla joka päivä Öisin kotihoidon yöpartio käy Metsäkodossa. Kehitysvammaiset asukkaat osallistuvat Metsäkaaren työkeskuksen työ- tai päivätoimintaan tuki- ja palvelusuunnitelmiensa mukaisesti. Metsäkodon sijainti työkeskukseen on nyt sellainen, että asukkaat voivat kävellen kulkea välimatkan, mikä paitsi säästää kuljetuskustannuksissa, on asukkaiden toimintakyvyn kannalta positiivinen asia. Wiitaunionissa vammaisten asuntoja asumispalveluyksiköissä on tarjolla seuraavasti: Wiitalinna 34 asuntoa Metsäkoto 8 asuntoa Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön Savivuoren asunnot 15 asuntoa. Wiitaunionin alueella kehitysvammaisten ympärivuorokautisen asumisen tarve on turvattu huomioiden palveluntarve myös tulevaisuudessa. Pihtiputaan kehitysvammaisten asumisen suunnittelun kannalta työryhmässä esiin tuotiin vahvana päättäjien näkemys, jonka mukaan pihtiputaalaiset kehitysvammaiset tulisi lähtökohtaisesti hoitaa Pihtiputaalla. Tämä kanta on linjannut mm. Wiitalinnan asukasvalintaa niin, että Wiitalinnaan ei varattu pihtiputaalaisille kehitysvammaisille asuntoja, vaan kotoutettiin ostopalveluissa olevia viitasaarelaisia kehitysvammaisia. Pihtiputaan kunta ostaa tällä hetkellä ympärivuorokautista asumispalvelua yhteensä 13 asiakkaalle. Ostopalveluihin on vuodelle 2015 budjetoitu asumiseen euroa. Palvelua ostetaan sellaisille kuntalaisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokauden valvottua asumista tai joilla on erityisen haastava palveluntarve. Palveluntarve tulevaisuudessa: Palveluntarvetta kuvaa kehitysvammaisten ikääntyminen. Yleinen tulevaisuuden näkymä on, että Pihtiputaalla kehitysvammaisten määrä tulee vähenemään seuraavan 10 vuoden kuluessa. Tuki-ja palvelusuunnitelmista kootun arvion perusteella sekä asiakasrekisteristä saatujen tietojen valossa Pihtiputaalla on tällä hetkellä 15 sellaista kehitysvammaista, jotka asuvat omaisten luona tai perhehoidossa. Heistä arviolta 5 tulee tarvitsemaan hyvin todennäköisesti paikan asumispalvelun piirissä seuraavan 5-10 vuoden sisällä. Iäkkäiden kehitysvammaisten osalta luonnollista poistumaa tulee tapahtumaan ja paikkoja sitä kautta vapautumaan. Oleellista on se, että missä vaiheessa tulee tarve ympärivuorokautiseen valvontaan, koska sitä ei ole Pihtiputaalla kehitysvammaisille tarjolla. Jos ympärivuorokautisen palvelun tarve on ikääntymisestä aiheutuvaa ja henkilön katsotaan olevan iältään vanhuspalveluiden
7 6(21) asiakas, voidaan ympärivuorokautinen asuminen järjestää myös sosiaalihuoltolain perusteella vanhuspalveluna. Jos taas ympärivuorokautisen asumisen tarve johtuu vammaisuuden mukanaan tuomasta tarpeesta, palvelu on järjestettävä vammaispalvelu- tai kehitysvammalain mukaisena. Palvelutuotannon näkökulmasta ratkaisevaa edelleen on, järjestetäänkö Pihtiputaalla ympärivuorokautista asumista vai ostetaanko ympärivuorokautinen asumispalvelu yhteistoiminta-alueelta. Tarkoituksenmukaista on myös kehittää vaihtoehtoisia malleja, kuten tuettua asumista ja perhehoitoa seutukunnalla. 2.1 Vaihtoehdot vammaispalvelun näkökulmasta 1. Yöhoidon järjestäminen Metsäkotoon asukkaiden kotiuttamisen myötä. Toiminnan muuttaminen ympärivuorokautiseksi edellyttäisi kolmen uuden ohjaajan toimen perustamista Pihtiputaan vammaispalveluun, mikä vuositasolla kustannuksena on n euroa, kun mukaan lasketaan sivukulut, erilliskorvaukset ja sijaismenot. Vaihtoehtoisesti yöhoidon järjestäminen ostopalvelun turvin, kuten osassa vanhuspalveluyksiköitä. Mikäli Pihtiputaalle saataisiin ympärivuorokauden valvottu asumispalveluyksikkö, olisi realistista ajatella 2-3 kehitysvammaisen asiakkaan kotiuttamista oman kunnan palveluihin. Ostopalveluista voitaisiin vähentää n euroa vuodessa mukaan lukien työ- ja päivätoiminnan oston ulkopaikkakuntiin sijoitetuille asiakkaille. 2. Palvelun osto ympärivuorokautista tukea tarvitseville asiakkaille Tilanteen jatkuminen ennallaan, eli Metsäkodossa tuotetaan ohjattua asumista ja tehostetumpi asuminen ostetaan edelleen muilta palveluntuottajilta.
8 7(21) 3 VANHUSPALVELUT 3.1 Asiakasmäärät ja niiden kehitys Pihtiputaalla vanhusten asumispalvelua järjestetään tällä hetkellä Palvelukeskus Sopukassa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Palvelukeskus Sopukassa asumispalveluissa on kaksi kunnan omistamaa osastoa; Poimulehti ja Vaapukka, johon yhdistettiin Purolan osasto. Lisäksi Palvelukeskus Sopukassa on yksi vanhustenkoti ry:n omistuksessa oleva osasto; Lepola. Lepola, Poimulehti ja Vaapukka ovat ryhmäkoteja. Lepolan ja Poimulehden asukkaiden hoivasta vastaa yhteinen henkilöstö. Yhteensä vuorossaan kyseisillä osastoilla on aamulla kolme ja illassa kaksi hoitajaa. Yönajan turvaa pääsääntöisesti kotihoidon yöhoitaja. Lepolan ja Poimulehden asukkaat selviävät päivittäisistä toimistaan pääsääntöisesti yhden hoitajan avustamana. Vaapukassa henkilöstöä on (Vaapukan siivessä) sekä aamu- että iltavuorossa kaksi. Lisäksi osastolla on oma yöhoitaja. Vaapukan siiven asukkaana voi olla vanhuksia, jotka tarvitsevat avustamiseen kaksi hoitajaa yhtä aikaa. Purolan siivessä henkilöstöä on aamussa kolme, illassa kaksi ja yöllä yksi. Asukkaat ovat pääsääntöisesti sellaisia, että tarvitsevat kaksi avustajaa. Syynä asumispalvelujen piiriin tulolle on asukkaan liikuntarajoitteet tai muistin heikkeneminen. Asukkaat, joilla on liikuntarajoitteita voivat liikkua osastoilla apuvälineiden turvin esim. rollaattori, pyörätuoli tai ovat kokonaan vuoteeseen hoidettavia. Poimulehden ja Vaapukan osaston (Vaapukan ja Purolan siivet) ovissa on sähkölukitukset, joka mahdollistaa sen, että asukkaana voi olla liikkuva ja hyvin huonomuistinen henkilö. Lepolaan sen sijaan ei voi sijoittaa asukasta, joka pyrkii karkailemaan, koska sen ulko-ovessa ei ole sähkölukitusta. Terveyskeskuksen vuodeosastolla asumispalveluiden piirissä on pääsääntöisesti vuoteeseen hoidettavia. Tällä hetkellä Pihtiputaalla on asukkaita tehostetussa palveluasumisessa Lepolassa 10, Poimulehdessä 9 ja Vaapukassa 24 (Vaapukan siipi 12 ja Purolan siipi 12 sekä 2 vuorohoitopaikkaa); yhteensä 43 asukasta. Pitkäaikaislaitoshoitopaikkoja sairaalan vuodeosastolla on 18. Lisäksi on ostopalveluissa 3 asukasta ja asumispalveluiden palvelusetelillä 1 asukas. Pihtiputaalla on asumispalveluiden piirissä nykyisellään (Lepola, Poimulehti, Vaapukka, terveyskeskuksen vuodeosasto ja yksityiset palveluntuottajat) 6 alle 75-vuotiasta ja 59 yli 75-vuotiasta asukasta.
9 8(21) Kaavio Tilastokeskuksesta saatujen tietojen mukaan voidaan ennustaa, että Pihtiputaalaisia yli 65-vuotiaita on 221, yli 75-vuotiaita 330 ja yli 85-vuotiaita 183 henkilöä enemmän vuonna 2040 kuin vuonna 2015 (kaavio 4 ja 5). Vastaavalla ajalla dementoituneiden määrä kasvaa 61 henkilöllä (kaavio 5). Kaavio 4
10 9(21) Kaavio 5 Postinumeroiden mukaan laskettuna yli 65-vuotiaiden henkilöiden (hlö)/talouksien (kpl) määrä vuonna 2011 jakautuu kyläkunnittain seuraavasti: Alvajärvi 72 hlö/55 kpl Muurasjärvi 161 hlö/135 kpl Korppinen 49 hlö/40 kpl Peninki 46 hlö/36 kpl Elämäjärvi 61 hlö/54 kpl Kärväsjärvi 45 hlö/37 kpl, kyläkunnilla asuu yht. 434 hlö (38.3 % kaikista kunnan yli 65-vuotiaista asukkaista) Vastaavasti keskustan alueella asuu 698 hlö (61,7% kunnan yli 65-vuotiaista asukkaista) yhteensä yli 65-vuotiaita on 1132 henkilöä (n. 26,5% kunnan asukkaista) Ennuste yli 65-vuotiaiden määrästä on 1276 henkilöä (v. 2015), 1385 henkilöä (v. 2020) ja 1487 henkilöä (v. 2025)
11 10(21) Kaaviot 6, 7 Valtakunnallisen suosituksen mukaisesti ennuste on, että 5-6% yli 75-vuotiaista katsotaan olevan tehostetun palveluasumisen piirissä ja 3% pitkäaikaislaitoshoidon tarpeessa. Pitkäaikaislaitoshoidon tarvitsijoiden määrän suositus laskee mahdollisesti tulevaisuudessa 2%:n. Edellä mainittuja laskentatapoja käyttäen Pihtiputaan tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon ennustettu tarve on seuraavanlainen: Tehostettu palveluasuminen (5-6% yli 75-vuotiaista, laskentaperusteena käytetty kaavion 4 lukuja) Vuosi Paikat (pyöristetty lähimpään kokonaislukuun)
12 11(21) Tehostetun palveluasumisen lisäys vuodesta 2009 vuoteen 2040 on paikkaa. Pitkäaikaislaitoshoito (3% ja 2% yli 75-vuotiaista, laskentaperusteena käytetty kaavion 4 lukuja) Vuosi Paikat (pyöristetty lähimpään kokonaislukuun) Pitkäaikaislaitoshoidon lisäys vuodesta 2009 vuoteen 2040 on 12 (3%) paikkaa. Tämän hetkisen tilanteen mukaan lisäystarve on 10 paikkaa (18:sta 28:n). Mikäli valtakunnan suositus laskee pitkäaikaislaitoshoidossa 3%:sta 2%:n yli 75-vuotiaista ei lisäyksen tarvetta ole. Kun katsotaan Pihtiputaan tämän hetken tilanne niin laskennallisesti paikkoja tehostetussa palveluasumisessa pitäisi olla Tällä hetkellä tehostetussa palveluasumisessa on asukkaita 47 (Lepola, Poimulehti, Vaapukka ja yksityiset palvelun tuottajat). Heistä kuitenkin 4 on alle 75-vuotiaita. Pitkäaikaislaitoshoidossa pitäisi laskennallisesti paikkoja olla 19. Tällä hetkellä pitkäaikaislaitoshoidossa on 18 paikkaa/asukasta (Terveyskeskuksen hoivaosasto). Heistä kuitenkin kaksi on alle 75-vuotiasta. Kokonaisuutena uusia hoitopaikkoja pelkästään vanhusasukkaille tarvitaan Yhteistyössä Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu oy:n / Timo Kemppaisen kanssa on listattu Pihtiputaan kunnan alueella olevia kerros- ja rivitalo huoneistoja, joissa voisi olla vanhusten asumiseen soveltuvia asuntoja. Takapellontie 16, Takapellontie 18, Rajatie 26, Rajatie 28 (kaikkiaan 20 huoneistoa). Asunnot ovat kunnan omistamia rivitaloasuntoja noin 1.5 km päässä keskustasta. Asunnoissa asuu kaikenikäisiä vuokralaisia. Jatkossa näihin asuntoihin keskitettäisiin vanhusasukkaita. Yhdessä asunnossa on jo invavarustus. Puistotie (Valorinne): 68 asuntoa Veteraanitalot: 9 asuntoa, käyttämätöntä tonttia jäljellä Kisatie 1 (Lepola): 5 yksiötä, 4 kaksiota Niinikankaantie 2-4: 2 kerrostaloa (3krs), joista toisessa 22 asuntoa ja toisessa 14, yhteensä 36 huoneistoa, hissittömiä Pihtilinna: 22 omistusasuntoa, kerrostalo (3krs), hissitön Muurasjärven Eläketalot Peningissä As oy Mäntyrivi Elämäjärven rivitalo: 11 asuntoa Alvajärven eläketalo
13 12(21) Jatkossa asuntojen vapautuessa etusijalla olisi vanhusasiakkaat. Vuokraus voitaisiin järjestää, joko normaalilla vuokrasopimuksella tai välivuokraus-järjestelmällä vanhuspalvelujen käyttöön. 3.2 Talouden näkökulma: Talouden näkökulmasta asiaa tarkasteltuna asuntojen korjaus- ja muutostyöt jakautuisivat seuraavasti: Normaaliin kulumiseen liittyvät Pihtiputaan Kiinteistöpalvelu oy:n vastuulla Vuokralaisen asumiseen ja toimintakykyyn liittyvät muutostyöt kaupungin vastuulla (tekninen / perusturva) Esim. Wc-tilojen ovien levennykset, luiskat, saunatilojen muutokset Talonmiespalvelut / kiinteistönhoito järjestetään kunnan omana toimintana, ostopalveluna (maksajana asiakas tai kunta) tai palvelusetelillä (osittain kunta, osittain asiakas). Jo olemassa olevissa kiinteistöissä ja niiden ympäristöissä pitää tehdä muutostöitä, esimerkiksi kerrostaloihin (3 kpl) pitäisi rakentaa hissejä. Yhden hissin rakentamiskustannukset ovat noin Kustannuksiin on mahdollista hakea valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta, jotka voivat korvata jopa 50% kustannuksista. Tulevaisuudessa kunnan omistamien yksittäisten ja yksityisten asuntojen kartoittaminen ja niiden saneeraus tarvittaessa eri asiakasryhmien käyttöön, esim. sivukylien vanhusten omat asunnot. Apuvälineenä asuintilan ja - ympäristön toimintakyvyn mittauksessa voidaan käyttää erilaisia esteettömyyden mittareita sekä vanhustyön keskusliiton korjausneuvojan apua. Saneerauksiin on mahdollisuus saada kaupungin teknisen toimen korjausavustuksia. Kunnan näkökulmasta sopivien asuntojen riittävyys eri asiakasryhmille on oleellinen asia. Elinkaaritalon, jossa on 15 asuinpaikkaa, kokonaiskustannusarvio suhteutettuna esim. Viitasaarella rakennettuun Wiitalinnaan on euroa (arvio vastaa myös Hilpelän kustannuksia). Kyseisen rakennuksen pinta-ala on noin 540 m2, jolloin rakennuksessa on 36 m2 asukasta kohden. Asukkaalle vuokrataso on 13 euroa/neliö/kuukausi. Henkilöstön määrä nykyisten suositusten mukaan on 0,6 hoitohenkilöä/asukas/vuorokausi jolloin 15 asukkaan hoitamiseen tarvitaan 14 hoitajaa. Yhden hoitajan kustannuksen sivukuluineen on euroa vuodessa. Tällöin 14 hoitajan palkkaaminen maksaa euroa vuodessa. Jos henkilöstön määrä lasketaan hoitohenkilöstö/asukas niin 0,6:lla saadaan 9 hoitajaa. Jolloin henkilöstön kustannus on euroa vuodessa. Mikäli päädyttäisiin rakentamaan 50 paikkainen elinkaaritalo, henkilöstöä tarvittaisiin lisää vähintään 22 (kerroin 0,5 hlö/asukas) Riihikodon kolmen hoitajan lisäksi, jolloin henkilöstökustannus olisi /v. Ostopalveluissa Pihtiputaalaisia vanhusasiakkaita on kolme. Määrärahoja vanhusten asumispalveluiden ostopalveluihin on vuodelle 2015 varattu euroa. Lisäksi on varattu euroa asumispalveluiden palveluseteliin.
14 13(21) 3.3 Henkilöstön näkökulma Palvelua tarvitsevan asiakkaan kotona asumista tulisi tukea mahdollisimman pitkään. Ns. palvelukampus-ajattelu ja keskitetty kotihoito mahdollistaisivat henkilökunnan optimaalisen käytön, koska paljon asiakkaita asuisi samalla alueella. Henkilökunnalle jäisi enemmän aikaa asukkaille, kun aikaa säästyisi matkoista. Myös asukkaiden hoitaminen helpottuu, kun palvelut olisivat lähellä. Lisäksi päiväkeskustoiminnan ja keskitetyn saunapalvelun avulla huonokuntoisempia asiakkaita voisi pitää päivähoidossa, jolloin kotihoidon työntekijöiden työaikaa jää uusille asiakkaille. Viriketoiminta olisi kuntouttavaa, jolloin voitaisiin pitää iäkkäitä mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä omissa kodeissaan. Tarvittavan ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys on toiminnan kannalta välttämätöntä. Kotihoidon henkilöstön määrä voimassa olevien valtakunnallisten suositusten mukaan on hyvä, sillä lisäystarve on 1 työntekijä: Nykyinen suositus Nyk.määrä suositus lisäystarve 2 kotipalvelutyöntekijää / 100 / yli 65v. 24,5 25,5 1 3 sairaanhoitajaa / 1000 / yli 65v yhteensä 1.8 Kotihoitoa tehostetaan mm. käyttämällä hyödyksi mahdollisia teknisiä apuvälineitä sekä työntekijän että asukkaan näkökulmasta, keskittämällä tukipalvelut palvelusetelille, käynnistämällä päiväkeskustoiminta ja saunapalvelu. Vanhuspalveluissa huomioidaan työskentelyssä ns. kuntouttava työote kaikissa työpisteissä. 4 SOSIAALITOIMEN PALVELUT Ruukintiellä on rivitalo, jossa on 8 kpl yksiöitä joihin sosiaalitoimi tekee asukasvalinnat. Ruukintien rivitaloon asukkaat ohjautuvat vaikeiden päihdeongelmien vuoksi, usein kyseessä on häätö ja se, että asuntoa ei muualta saa (luottotiedot, epäsosiaalinen elämäntapa). Ennen Ruukintiellä muuttamista aikuissosiaalityöntekijä haastattelee asiakkaan ja tekee asiakassuunnitelman, johon kirjataan nykyinen elämäntilanne, tavoitteet ja toimenpiteet. Vuokrasopimukset ovat voimassa määräajan, 6 kk kerrallaan. Ruukintien asunnoissa sosiaalityöntekijä ja päihdetyöntekijä käyvät yhdessä asukkaiden luona kotikäynneillä puolivuosittain. Tällä hetkellä Ruukintien rivitalo alue on rauhallinen.
15 14(21) Sosiaalitoimi omistaa ja hallinnoi Pajatie 1 as 3 sijaitsevaa yksiötä, joka on perinnöksi saatu asunto ja tarkoitettu nimenomaan sosiaalitoimen asukkaille. Tähän asuntoon on yleensä asutettu nuoria määräajaksi. Ruukintien ja Pajatien yksiöiden vuokrasopimuksia hoitaa jatkossa sosiaalitoimen kanslisti. Tällä hetkellä Pihtiputaalla on yhden hengen talouksia jotka asuvat toimeentulotukinormeista katsottuna liian isoissa ja kalliissa asunnoissa. Isoissa asunnoissa asuvat yhden hengen taloudet häviävät mm. Kelan asumistuissa ja ovat taloudellisesti epäsuotuisessa asemassa henkilöihin, jotka asuvat yksiöissä. Tämän vuoksi sosiaalitoimi tarvitsisi 3 yksiötä vähävaraisille asiakkailleen välitettäväksi. Näiksi asunnoiksi soveltuisivat esim. Riihikodon tiloissa olevat pari yksiötä. Haastavasti asutettaville (jotka eivät sovellu Ruukintie 13:een) tarvittaisiin tulevaisuudessa 2 yksiötä/pienasuntoa lisää. Näiksi asunnoiksi sopisi esim. vanhan terveystalon lisäosa hyvän sijaintinsa ja palveluiden lähietäisyyden vuoksi. Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön näkökulmasta Pihtiputaan kunnan asuntotarjonnassa tulisi olla enemmän yksiöitä ja pieniä kaksioita (max. 43 neliötä). Myös isoista perheasunnoista on ollut ajoittain pulaa (perheissä lapsia 4 tai enemmän). Lastensuojelun näkökulmasta ja kentältä saadun kokemuksen mukaisesti Pihtiputaalaiset lapsiperheet asuvat ahtaasti (perheissä lapsia 4 tai enemmän). Tämä todettu myös lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa; LANU:ssa. Isojen lapsiperheiden asuttamiseksi tarvitaan luovia ratkaisuja, esim. kahden rivitaloasunnon yhdistämisillä, kun akuuttia tarvetta ilmenee. Kriisiasunnolle ei Pihtiputaalla ole tarvetta, koska tarvittaessa on käytössä Viitasaaren kriisiasunto tai turvakodit. 5 OPISKELIJA-ASUNNOT Pihtiputaan opiskelija-asuntolayhdistys ry:n vuokratut asunnot lukuvuonna Asunto-osoite Koulutie 5-11 A Koulutie 5-11 A ½ Koulutie 5-11 A 3 3/4 77 Koulutie 5-11 B Koulutie 5-11 B ½ Koulutie 5-11 B 6 3/4 77½ Koulutie 5-11 C
16 15(21) Koulutie 5-11 C 8 3/4 77 Koulutie 5-11 C 9 3/4 76½ Koulutie 5-11 D Koulutie 5-11 D Niinikankaantie 2A Niinikankaantie 2C Niinikankaantie 4 A Niinikankaantie 4B13 60 Niittytie 1 A Niittytie 1 B Kalliotie 19 B ½ Kalliotie 19 C YHTEENSÄ Vuokrasopimusten määrä 32 kpl Tavoitteena on säilyttää lukion vetovoima kuntarajojen ulkopuolella vähintään nykyisellä tasolla, mistä syystä opiskelija-asuntojen tarve säilyy nykyisenä. Koska Pihtiputaan lukion säilyminen näyttää todennäköiseltä yli 10 vuoden aikaennusteella, ja samalla lähialueilla lukioverkko voi harventua, ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden asuntotarve voi kasvaakin nykyisestä. Tästä syystä ja mahdollinen As oy Riihikodon muuttaminen opiskelija-asuntokäyttöön on tarkoituksenmukaista. Samalla opiskelija-asuntojen keskittäminen pienentää ja helpottaa vuokraustoiminnan aiheuttamaa työmäärää niin hallinnossa kuin ylläpidossakin. 6
17 16(21) YLEINEN ASUNTOTOIMI 6.1 Vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Pihtiputaan Vuokra-asunnot Yhtiö on 100 prosenttisesti kunnan omistama tytäryhtiö. Pääosa asunnoista (237kpl) sijaitsee Pihtiputaan keskustassa ja lähialueilla, lisäksi yksi rivitalo (11asuntoa) sijaitsee Elämäjärven kylällä. Ki Oy Pihtiputaan vuokra-asunnot remontoi vuosittain noin 10 prosenttia asuntokannasta eritasoisin korjauksin pienistä pintaremonteista laajoihin huoneistosaneerauksiin. Isompien saneerausten yhteydessä on mahdollista harkita asuntojen muuttamista pohjaltaan pienemmiksi tai suuremmiksi tarpeen mukaan? Asunnoista kaksi on invavarusteltua asuntoa. Nykyisellään asunnot jakautuvat seuraavasti: 1h+k 28kpl 2h+kk(+s) 46kpl 2h+k(+s) 121kpl 3h+k(+s) 48kpl 4h+k(+s) 5kpl 6.2 Pihtiputaan kunta / suoraomisteiset asunnot Pihtiputaalla on tehty muutama vuosi sitten kiinteistönpidon kehittämissuunnitelma, jossa linjattiin myös poismyytävät ja purettavat kiinteistöt. Linjauksena oli, että asuntokohteista suurin osa tullaan myymään ja myös osakkeet myydään sitä mukaa kun ne vapautuvat. Tässä alla vielä kunnan suorassa omistuksessa olevat kohteet ja perässä maininta kuka asuntoa välittää nyt sekä maininta linjauksesta joka tehtiin kiinteistönpidon kehittämissuunnitelman yhteydessä: Riihitie talot A-B yksiö 3kpl talousjoht. säilyy kunnalla kaksio 7kpl talousjoht. säilyy kunnalla Riihitie talo C solu/yksiöt 8kpl ei toimintaa säilyy kunnalla Paloasema yksiö 1kpl talousjoht. säilyy kunnalla kaksio 2kpl talousjoht säilyy kunnalla Kunnantalon asunto kaksio 1kpl talousjoht. säilyy kunnalla Koulutien rivitalot asuntoja n.30kpl opiskelija-asunnot säilyy kunnalla Peltoniemi A-B yksiö 8kpl sos.toimi säilyy kunnalla Osakkeet yhteensä yksiö 2kpl talousjoht. myydään kaksio 7kpl talousjoht. myydään kaksio 1kpl sos.toimi säilyy/saatu lahjana kolmio 1kpl talousjoht. myydään Kirkkotie 21 kolmio 2kpl MTT myydään Mainlahdentie 12 yksiö 1kpl sos.toimi myydään Viitasaarentie 87 kaksio 1kpl talousjoht. myydään Väinölä Muurasjärvi yksiö 2kpl talousjoht. myydään kaksio 1kpl talousjoht. myydään ns. Terveystalo yksiö 2kpl talousjoht. myydään/säilyy kaksio 2kpl talousjoht myydään/säilyy liiketila 1kpl talousjoht. myydään/säilyy
18 17(21) Kunnalla säilyviä asuntokohteita saneerataan tarpeen mukaan vuokralaisten vaihtuessa. Osa kohteista voidaan ottaa pois myynti- ja purkulistoilta, mikäli näille löytyy asianmukaista käyttöä kunnalta itseltään 6.3 Asumispalvelut ja kaavoitus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 5 :n mukaan kaavoituksen tulee edistää turvallisen, terveellisen, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. Nämä tavoitteet ovat myös Pihtiputaan taajamayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen lähtökohtana. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää mm. asumisen (myös asumispalveluiden) sijaintia lähellä palveluita, kattavia viheralueverkostoja ja riittäviä lähivirkistysalueita sekä turvallisen liikenneympäristön ja kevyen liikenteen reittien ulottuvilla. Kaavoituksen tavoitteena on myös erilaisten asumismuotojen ja erilaisten toimintojen sekoittuminen liiallisen eriyttämisen sijaan. Kaavoitukseen sisältyvä erilaisten asumistarpeiden huomioiminen, asumisen monimuotoisuuden lisääminen sekä elinkaariajattelu ja ympäristön esteettömyys edistävät yhdenvertaisuutta, sujuvaa arkea ja kestävää taajamakehitystä.
19 18(21) 7 PIHTIPUTAAN VANHUSTENKOTIYHDISTYS RY Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistyksellä on 68 huoneistoa, jotka jakautuvat seuraavasti: Valorinne, Puistotie 15 1h+kk 44 kpl 2h+k (+s) Lisäksi yhteiskäytössä kerhohuone, sauna ja varastotiloja 6 kpl Metsäkoto (Veteraanitalo), Puistopolku 6 1h+kk 5 kpl 2h+kk 4kpl Lisäksi on kaksi erillistä yhteistilaa, pesutupa, hoitohuone, sauna ja varastotiloja. Lepola, Kisatie1 1h 5kpl 2h+kk 4kpl Pihtiputaan Vanhustenkotiyhdistys ry on saanut kesällä 2013 loppuun Valorinteen laajan peruskorjauksen. Muita korjauksia ja remontteja tehdään tarpeen mukaan. 8
20 19(21) EHDOTETUT TOIMENPITEET 1. MIELENTERVEYSPALVELUT Kirkkotie 21 (Paritalo Mäkirinne) Päivätoiminta toimii tällä hetkellä toisessa päässä rakennusta ja jatkaisi edelleen tässä tilassa. Toinen pää rakennuksesta otetaan tukiasuntokäyttöön (soluasunto 2 asukasta). Sekä päivätoiminnan että tukiasunnon käyttö edellyttää täysipäiväistä työntekijää. Nykyisin päivätoiminta on joka toinen viikko kahtena päivänä viikossa ja joka toinen viikko kolmena päivänä viikossa. Työssä on 50% työntekijä. Edellytys toiminnalle on myös, että Kinnula ostaa kyseistä palvelua. Tämä on huomioitu talousarviosuunnitelmassa Takapellontieltä/Rajatieltä vuokrataan mielenterveyspuolen asiakkaille sopivat asunnot. Tällöin ovat lähellä päivätoimintaa. Nämä toimenpiteet toteutetaan vuoden 2014 aikana. Sosiaalityöntekijä on yhdessä päihdetyöntekijän kanssa tarkistanut mielenterveysasiakkaiden asumisen kriteerit vuoden 2014 aikana. Lisäksi päivätoiminnassa on otettu käyttöön kaksi intervallipaikkaa. 2. VAMMAISPALVELUT Yöhoidon järjestäminen Vammaispalvelun näkökulmasta Pihtiputaan vanhustenkotiyhdistyksen kiinteistö, jossa asumispalvelua nykyisin tuotetaan, on toimiva ja asiakaspaikkoja on riittävästi. Metsäkodossa asuu edelleen kolme vanhusasiakasta ja viisi kehitysvammaista. Perusturvalautakunnan ja tiimien talousarvioseminaarissa syksyllä 2014 linjattiin tulevaa niin, että siinä vaiheessa, kun asukaspaikkoja vapautuu niin, että muualla sijoitettuja pihtiputaalaisia kehitysvammaisia olisi mahdollista kotiuttaa ostopalveluista omaan kuntaan, selvitetään mahdollisuus yöhoidon järjestämiseen. Yöhoito on edellytys sille, että enemmän hoitoa ja valvontaa tarvitsevia henkilöitä voidaan kotouttaa. Talousarvioseminaarissa päättäjiltä tulleen ohjeistuksen mukaan yöhoitoa järjestetään siinä vaiheessa, kun se on taloudellisesti kannattavaa. Perhehoidon kehittäminen Pihtiputaalla ei tällä hetkellä ole kehitysvammaisille perhehoitajia. Kunta on mukana maakunnallisessa perhehoidon hankkeessa, jossa tavoitteena on saada seutukunnalle lisää ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitajia. Tuetun asumisen kehittäminen Osa lapsuudenkodista muuttavista ja itsenäistymisvaiheessa olevista kehitysvammaisista voisi asua omissa asunnoissaan ja saada sinne tarvittavan arjen tuen, jos palvelua olisi tarjolla. Tällä hetkellä tarvetta Pihtiputaalla on jonkin verran ja siihen on pyritty vastaamaan asumisneuvojan käynneillä. Kuitenkaan asumisneuvoja ei pysty tarvittavaa määriä käyntejä Pihtiputaalla tekemään, koska Pihtiputaan osuus asumisneuvojan työpanoksesta on yksi päivä viikossa ja se kohdentuu aikuissosiaalityön asumisneuvontaan. 3. VANHUSPALVELUT Veteraanitalolta vähenee 9 asukaspaikkaa, jolloin kyseisille asukkaille pitää löytää sopiva asunto Valorinteeltä, yksityisistä hoitokodeista tai Sopukasta. Purola muuttuu 2014 alusta ryhmäkodiksi. Hoitopaikkojen lisäys vuoteen 2040 on paikkaa. Laskennallisesti suurin muutos tulee vuosien välissä (12 hoidettavaa; 9 tehostettuun palv.asumiseen ja 3 plh). Valorinteen asuntoja (osa tyhjinä) vuokrataan nykyisestään enemmän hoivaa tarvitseville asukkaille.
Ohjelman käsittely ja hyväksynnät: Perusturvalautakunta 9.12.2015 PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016-2021
Ohjelman käsittely ja hyväksynnät: Perusturvalautakunta 9.12.2015 PIHTIPUTAAN ASUMISPALVELUIDEN TOIMENPIDEOHJELMA VUOSILLE 2016-2021 1(23) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 SOSIAALIPALVELUT 3 3 PERHE- JA
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotAsuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotEedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville
Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä
LisätiedotKehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %
KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotSosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.
Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN
KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...
LisätiedotHoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.
KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).
LisätiedotAsumispalvelujen hankinta
Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)
LisätiedotErityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014
Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotTERVETULOA KOTIKAAREEN
TERVETULOA KOTIKAAREEN TUETTU IKÄIHMISTEN ASUMINEN Tuettu ikäihmisten asuminen on kotihoitoon rinnastettavaa palvelua niille asiakkaille, jotka eivät enää selviydy kotonaan kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotTehostettu palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa
LisätiedotPalveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat
Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotKiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet
Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotKuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015
Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi
LisätiedotKehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen
HELSINGIN KAUPUNKI Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen tarvekuvaus ASU -hanke Diaarinumero HEL 2016-010089 HELSINGIN KAUPUNKI TILAHALLINTO TARVEKUVAUS Kehitysvammaisten tukias.
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3
Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6
LisätiedotViidakkokujan tuetun asumisen
Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotOmaishoitajan lakisääteiset vapaat
Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 25.3.2019 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2
LisätiedotHarri Lindqvist Helsinki
Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotHankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki
Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN
KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...
LisätiedotTeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa
akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,
LisätiedotSäkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma
Säkylän kunnan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 2015 2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Toimintaympäristö... 2 3. Vuokra-asuntokanta ja erityisryhmien asunnot... 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet...
LisätiedotKuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678
1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu
LisätiedotHAKEMUS IKÄIHMISTEN TAVALLISEEN JA TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN
HAKEMUS IKÄIHMISTEN TAVALLISEEN JA TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN Tietoa ikäihmisten tavalliseen ja tehostettuun palveluasumiseen hakeutumisesta Tavallinen palveluasuminen sijaitsee Kaavilla palvelukeskuksen
LisätiedotOikea koti. Aspan asumisratkaisut
Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten
LisätiedotKehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli
Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Tuottajatilaisuus 17.8.2018 Juho Suortti, palvelupäällikkö 17.8.2018 Lähtökohdat Vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen 2017 Ostetussa kehitysvammaisten
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotIkäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet
10 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä HOITO- JA HOIVAPALVELUT Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet 2(5) Sisällys 1 IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITO JA SEN TOTEUTUS... 3 2 OHJAUTUMINEN IKÄIHMISTEN LYHYTAIKAISHOITOON
LisätiedotOmaishoitajan lakisääteiset vapaat
Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotTampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi
Tampereen malli sosiaalisen asuttamisen prosessi suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Lähtökohdat - Norrköping 2012 - mielenterveyskuntoutujien tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen tulosperusteinen
LisätiedotSosiaalinen vuokraasuttaminen
Sosiaalinen vuokraasuttaminen Tampereella Sosiaalityöntekijä Leena Helenius Päihde- ja mielenterveyspalveluiden Asiakasohjausyksikkö Loisto 1 TAVOITE Jokaisella on oikeus omaan kotiin ja asumista turvataan
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotPerhehoito sopii ikäihmiselle,
IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Hoivaa ja huolenpitoa perheessä Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä LLKY:n valmentamassa ja hyväksymässä perhekodissa tai ikäihmisen
Lisätiedot9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut
LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.
LisätiedotSosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...
LisätiedotASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI
ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotSuunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.
Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA
IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT PAIMION KAUPUNGISSA Sosiaali- ja terveysjohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen eeva-sirkku.poyhonen@paimio.fi Kemiönsaaren valtuustoseminaari 31.12.2016 Paimiossa oli 75 vuotta täyttäneitä
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotIkäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013
Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen
LisätiedotVammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu
Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei
LisätiedotMielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT
2015 SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN KRITEERIT 1 Yleiset periaatteet Suonenjoen kaupungin vanhuspalvelut tuottavat ja järjestävät sosiaalihuoltolain ( :t 17, 22, 23, 24 ja 25) mukaisia asumispalveluja
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotPerusturvalautakunta liite nro 5
KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Äänekoski 992 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotKotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen
Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...
LisätiedotKoko kunta ikääntyneen asialla
1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,
LisätiedotHyvinvointipalvelujen hankintailta
Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -
LisätiedotIkäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ
Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän
Lisätiedotkotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut
MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotKuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella
Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,
LisätiedotMatkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena
Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden
LisätiedotTHL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumiseen varautuminen kunnissa THL 12.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2016 lopussa STM ja
LisätiedotSulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma
Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
LisätiedotLAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
LisätiedotROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT
ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)
MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotKRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö
KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotOMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä
OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
Lisätiedot