Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)"

Transkriptio

1 Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

2 Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi Normien ylläpitäminen Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano Keskeistä järjestelmän legitimiteetti

3 Sovitus (R.A. Duff 2001) 1) Moite (rangaistus) 2) Katumus 3) Uudistuminen 4) Integraatio Tässä ei mitata todellista katumusta Moitteen pitää olla niin ankara, että se on omiaan synnyttämään katumuksen tunnetta Mitä vakavampi rikos, sitä ankarampi moite tarvitaan, jotta ajatus katumuksesta olisi uskottava

4 Vankeuslaki Tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää uusien rikosten tekeminen rangaistusaikana Tavoite on realistinen Ei tavoitella uusimisen estämistä sinänsä, vaan pyritään lisäämään valmiuksia rikoksettomaan elämään Tavoite korostaa tuomitun omaa osuutta, hänen asianaan on päättää, tekeekö uusia rikoksia, viranomaiset eivät voi uusia rikoksia estää Viranomaisten pitää kuitenkin luoda valmiuksia tuomitun selviytymiselle vapaudessa ja tukea tuomitun pyrkimystä elämänhallinnan kautta rikoksettomaan elämään

5 Vankeuslaki voimaan Täytäntöönpanoviranomaiset Ulosottomies, rikosseuraamusvirasto, vankilat Vankilajärjestelmä Aluevankilat (5), jotka koostuvat sijoittajayksiköstä ja vankiloista Vankilat ovat suljettuja laitoksia tai avolaitoksia Lisäksi terveydenhuollon yksikkö

6 Rikoslain (RL) 6 luvun 1 (1195/2004) Yleiset rangaistuslajit: rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus Erityiset rangaistukset virkamiehiä varten: varoitus ja viraltapano Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta: nuorisorangaistus Sotilaan ja muun RL 45 luvun alaisen henkilön kurinpitorangaistukset: varoitus, poistumisrangaistus, kurinpitosakko ja aresti Jos muu kuin RL 45 luvun alainen henkilö, kurinpitorangaistuksen sijasta sakko Oikeushenkilö: yhteisösakko (RL 9 luku)

7 Käsitteet 1. Rangaistuksen mittaaminen Rangaistuksen määrän vahvistaminen tietyn valitun tai käytössä olevan rangaistuslajin sisällä Valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja 2. Mittaamisperiaatteet 3. Mittaamisperusteet

8

9 Sakko (RL 2a:1: päiväsakkoa) Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3: 240 päiväsakkoa) Vankeus (RL 2c:2: 14 päivää 12 vuotta tai elinkautinen) Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja RL 7 luku: enintään 15 vuotta) Aikayksiköt vuosia, kuukausia ja päiviä: alle kolmen kuukauden vankeusrangaistus päivinä Vain yhteistä rangaistusta määrättäessä mahdollista täysin vuosin, kuukausin ja päivin (3 v 6 kk 15 pv) Täytäntöönpanossa määräaikaiset vankeusrangaistukset lasketaan yhteen (maksimi 20 vuotta) Elinkautinen vankeusrangaistus kattaa muut rangaistuslajit

10 Lievennyksen sisältö Jokainen lisärikos tuo mukanaan alenevan moitelisän Taustalla on sovitusajatus ja oikeudenmukaisen rangaistuksen tavoite Kohtuus: esimerkkinä tilanne, jossa kahdesta eri rikoksesta lasketaan rangaistukset yhteen ja tilanne, jossa 60 käyttövarkaudesta laskettaisiin rangaistuksen yhteen

11 Vaihtoehdot a) Yhteinen vankeus (kaksi törkeää petosta) b) Yhteinen sakko (kolme lievää petosta) c) Vankeus ja sakko (kolmesta rikosta kahdessa asteikko vankeutta ja yhdessä asteikkona sakkoa) d) Elinkautinen vankeus

12 Rangaistusasteikot a) Yhteinen rangaistus ei saa ylittää eri rikoksista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteismäärää b) Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää: enintään yhdellä vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeusrangaistusta vähemmän kuin yksi vuosi kuusi kuukautta enintään kahdella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeutta vähintään yksi vuosi kuusi kuukautta mutta vähemmän kuin neljä vuotta enintään kolmella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata määräaikainen vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus HUOM! Yleiset rangaistuksen vähentämisperusteet (esim. yritys) otetaan huomioon enimmäismäärää arvioitaessa Jos rangaistusasteikossa on vain sakko mahdollinen, se vastaa yhtä kuukautta vankeutta enimmäismäärää laskettaessa

13 Rangaistusasteikot c) Yhteinen sakkorangaistus saa olla suuruudeltaan enintään 240 päiväsakkoa HUOM! Yleiset vähentämisperusteet Mittaaminen (RL 7 luvun 5 ) Lähtökohta on siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus Oikeusmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen (juopotteluun liittyvä rikoskierre tai suunnitelmallinen rikossarja) Koventamis- tai lieventämisperusteet otettava kohtuullisessa määrin huomioon, jos ne koskevat vain jotakin tai joitakin rikoksia

14 Kohtuullistaminen aikaisemman tuomion perusteella (RL 7 luvun 6 ) Tekijä on tuomittu ehdottomaan vankeuteen Häntä syytetään rikoksesta, joka on tehty ennen ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista Aikaisempi rangaistus voidaan ottaa huomioon kohtuuden mukaan rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana Uudesta rikoksesta tuomitaan erillinen rangaistus, mutta siten, että rangaistus yhdessä aikaisemmin tuomitun rangaistuksen kanssa ei saisi ylittää sitä, mitä olisi tuomittu, jos rikokset olisi tuomittu yhdellä kertaa

15 Kohtuullistaminen (RL 7:6) t1 t2

16 Kohtuullistaminen (RL 7:6) r1 r2 r t1 t2 EI KOHTUULLISTAMISTA

17 Oikeudenmukaisuus a) Suhteellisuusperiaate Relatiivinen näkökulma: rangaistusten on heijastettava oikeasuhteisesti rikosten moitittavuuden eroja Absoluuttinen näkökulma: miten ankara rangaistuskäytännön on oltava

18 Oikeudenmukaisuus b) Yhdenvertaisuus Perustuslain 6 : Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä Rikoslain 6 luvun 3 : Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys Periaate vaatii samanlaisten tapausten samanlaista kohtelua ja erilaisten tapausten erilaista kohtelua

19 Oikeudenmukaisuus b) Yhdenvertaisuus Normaali- tai tyyppirangaistusajattelu: Tuomioistuin vertaa tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin ja tuomitsee sen jälkeen rangaistuksen, joka vastaa teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä sen mukaan, miten tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta törkeämpään tai lievempään suuntaan

20 Oikeudenmukaisuus c) Kohtuus- ja humaniteettinäkökohdat (RL 6 luvun 7 :n lieventämisperusteet) Tarkoituksenmukaisuus Tavoitteena on, että yksittäisratkaisuista muodostuu preventiivisesti mielekkäitä käytäntöjä Yleispreventio: Rangaistusten oikeasuhtaisuus sekä järjestelmän tasapuolinen ja riittävän tehokas soveltaminen luovat pohjan normistoa ylläpitävälle teholle Erityispreventio: Tavoitteena on, että seuraamuksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja tekijän selviytymiselle (erityisprevention negatiivinen tulkinta)

21 Vahinko ja vaara Tunnusmerkistön mukaisen seurauksen arvottaminen Vahinko: kuinka syvälle rikos on kajonnut säännöksellä suojattuihin intresseihin (rikokset, joiden täyttyminen edellyttää konkreettista vahinkoseurausta) Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden laatu (vaarantamisrikokset eli konkreettinen ja abstraktinen vaarantaminen sekä tekorikokset)

22 Huumausainerikokset (vaarallisuus) Huumausainerikoksissa vaarallisuus asteikollistuu huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kertaannoksen ja käyttötavan perusteella Ks. KKO 2006:82 (amfetamiini), KKO 2006:60, (Subutex), KKO 2006:59 (Subutex), KKO 2006:58 (Subutex), KKO 2005:56 (ään.) (ekstaasi), KKO 2004:73 (heroiini), KKO 2004:6 (hasis, kannabiskasvit), KKO 2003:62 (hasis), KKO 2002:5 (amfetamiini)

23 Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (esimerkkinä pahoinpitely) Aiheutetut vahingot, tekotapa, tekoväline, uhrin ominaisuudet, mihin kohtaan kehoa lyönnit tai potkut (vahingollisuus ja vaarallisuus) KKO 2004:109 (yllätyshyökkäys kadulla, 30 päivää ehdollista) KKO 2002:2 (7-vuotiaan lapsen pahoinpitely, 3 kuukautta ehdollista vankeutta)

24 Syyllisyyden eri merkityssisällöt 1) Tekosyyllisyys (arvostelun kohteena on konkreettinen teko) 2) Tekijäsyyllisyys (arvostelu palautuu tekijän henkilöön) 3) Psykologinen syyllisyys (mitä tekijä on tahtonut ja halunnut): tahallisuus ja tuottamus 4) Normatiivinen syyllisyyskäsite (moitittavuus): toisintoimimismahdollisuus

25 Liikennerikokset (syyllisyys) KKO 2003:134 (ään.) (törkeä kuolemantuottamus yms., ehdollista vankeutta 1 vuosi ja 4 kuukautta sekä yhdyskuntapalvelua 60 tuntia (RL 6:10) lievemmän lain periaate KKO 1998:67 (ään.) (kaksi törkeää kuolemantuottamusta yms., 3 vuotta ehdotonta vankeutta) KKO 1993:26 (törkeä kuolemantuottamus, 1 vuoden 2 kuukauden ehdollinen vankeus)

26 Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus; Rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä; Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan; Rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella; Tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä

27 Uusiminen Piittaamattomuus on pääteltävä uuden ja aikaisemman rikoksen välisestä suhteesta Samankaltaisuus ei sellaisenaan riitä, jos rikosten toistaminen liittyy lähinnä elämäntapaan (ks. KKO 2003:100 (ään.): huumausainerikos) Satunnaisuus ei riitä: arvioinnissa kiinnitettävä huomiota rikosten välillä kuluneeseen aikaan (ks. KKO 1983 II 37: (törkeä rattijuopumus yms.)

28 Rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka; Rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia; Tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä Rikoslain 8 :n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet

29 Vaikutusten poistaminen yms. I-SHO 2004:3 (surma ja törkeä tuhotyö, palosta kertominen) KKO 2003:63 (huumausainerikos, esitutkinta) KKO 2003:53 (tuhotyö ja murhan yritys, esitutkinta), ks. myös KKO 2005:56 (ään.) (törkeä huumausainerikos) KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen) HUOM! Koskee vain oman rikoksen selvittämistä (KKO 1998:162: törkeä huumausainerikos) Vahingonkorvausvelvollisuus ja vahingon korvaaminen

30 Seuraamukset Vahingonkorvaus KKO 2005:5 (törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) KKO 2001:24 ja KKO 2001:25 (talousrikokset) Epäviralliset seuraamukset (työpaikan menetys, julkisuus) KKO 1999:114 (ään.) (törkeä petoksen yritys, törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen) KKO 2006:44 (törkeä veropetos: julkisuus)

31 Seuraamukset Kohtuuton lopputulos KKO 1999:87 (törkeä rattijuopumus: taksiluvan menetys) KKO 2005:137 (ään.) (kunnianloukkaus: kilpailukielto) Ikä ja terveys Rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika KKO 2005:73 (ään.) (talousrikokset)

32 1. Nuoruus - Rikokset, jotka on tehty alle 18-vuotiaana 2. Yritys (RL 5:1) 3. Avunanto (RL 5:6) 4. Rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteita - Esimerkiksi hätävarjelu ja pakkotila 5. Rikos on tehty olosuhteissa, jossa on käsillä lieventämistai kohtuullistamisperuste, ja on erityisiä syitä lieventää rangaistusasteikkoa 6. Alentuneesti syyntakeiset (ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen) o o Asteikon muuttaminen: ¾ enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärän Elinkautinen: 2-12 vuotta vankeutta

33 Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, ellei 1) rikoksen vakavuus, 2) rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai 3) tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Ongelma useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten tuomitseminen

34 Rikoksen vakavuus KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos, 1 vuotta 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja 80 tuntia yhdyskuntapalvelua päihderiippuvuus, vapaaehtoinen hoito, työpaikka, tukiverkosto (AA-kerho ja seurakunta) KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 vuotta ehdollista Aikaisempi rikollisuus Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota rikosten lukumäärään, niiden suunnitelmallisuuteen ja harkintaan sekä uusimisnopeuteen KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusija, irtisanomismenettely, 75 päivää ehdotonta vankeutta

35 Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus KKO 1994:22: A tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ehdollista vankeusrangaistusta puolsivat tekijän nuoruus (16-vuotias), uusista rikoksista pidättäytyminen, myönteinen ennuste sosiaalisesta selviytymisestä ja vähäisempi osallisuus rikokseen

36 Rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy koeajaksi Koeaika 1-3 vuotta Ehdollinen vankeus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen Yhteinen vankeus RL 7 luvun mukaisesti

37 Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) r1 r2 t1 t

38 Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) r1 r2 r3 t1 t2 t3 T1 ehdollinen; T2 ehdoton, mutta ei määrätty täytäntöönpantavaksi r1 T3 ehdoton, r1 määrätään täytäntöönpantavaksi RL 7 luku, T2 (RL 7:6)

39 Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakkoa päiväsakkoa, ns. oheissakko (esimerkiksi rattijuopumuksessa) tai jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, tekijä voidaan ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomita koeajaksi valvontaan, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. HUOM! Yhdyskuntapalvelu voidaan muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi.

40 Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, jos: 1) sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista; ja 2) nuorisorangaistukseen tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Nuorisorangaistus voidaan tuomita 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista, joista ainoastaan osa on tehty alle 18- vuotiaana.

41 Enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua, jos ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden (esim. törkeä seksuaalirikos) ei ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle tuntia, yksi päivä vankeutta vastaa yhtä työtuntia Rikoksentekijän suostumus Soveltuvuus (kriminaalihuoltolaitos, ks. KKO 1996:9 ja KKO 2003:11)

42 Ehdoton vankeusrangaistus esteenä Aikaisemman rikoksen törkeys ja rikoksen tekemisestä kulunut aika (ks. myös KKO 2000:11 (ään.)) Rikolliskierteestä irtaantuminen (KKO 2003:77) Aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistuksen esteenä Yksi yhdyskuntapalvelu ei estä yhdyskuntapalveluun tuomitsemista, mutta kaksi yhdyskuntapalvelua voi jo estää (vrt. KKO 2003:34, törkeä rattijuopumus, jossa kaksi aikaisempaa yhdyskuntapalvelua eivät estäneet kolmannen yhdyskuntapalvelun tuomitsemista) Arvioinnissa kiinnitettävä huomiota myös aiemmista rikoksista kuluneeseen aikaan ja rangaistusten ankaruuteen

43 Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ja lopettaminen Harkinnanvarainen (seuraamusluonteinen) syyttämättä jättäminen Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen Menettelyn moitittavuus todetaan, mutta luovutaan moitteesta yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen takia

44 Alkamispäivä: vapaudenmenetyspäivä (vankeuslain 3 luku) Päättymispäivä: vapauttamispäivä (vankeuslain 21 luku) Vuosien ja kuukausien osalta kalenteriajan mukaan; päivät lisätään lukuun Päivissä laskettu rangaistus: 30 päivää on 1 kuukausi

45 Vapaudenmenettämisen minimi: yhtäjaksoisesti yksi vuorokausi (RL 6:13) Vähennettävä ehdottomasta, ehdollisesta (KKO 2007:90), sakosta ja nuorisorangaistuksesta Täytäntöönpanossa vähennetään vain yhden kerran KKO 2007:90 Vapaudenmenetysaikaa laskettaessa on viimeisenä päivänä otettava huomioon se kalenterivuorokausi, jonka aikana vastaaja on päässyt vapaaksi

46 Tarkoittaa vapauttamista ennen oikeuden määräämän vankeusrangaistuksen päättymispäivää Ei koske sakon muuntorangaistusta On osa rangaistusaikaa Miksi? Rankaisemisen tarve vähenee ajan kuluessa, vahvimmillaan sovituksen idea on tuomion antamisen aikaan Asteittainen sopeuttaminen vapauteen Mahdollisuus valvoa ja tukea vapauteen sopeutumista Jokainen on joskus päästettävä vapaaksi Siirtyminen nettorangaistuksiin nykyisellä rangaistustasolla ylikansoittaisi jo nyt liian täydet vankilat Jos rangaistustaso alennettaisiin vastaamaan nykyistä todellista istumisaikaa, järjestelmän yleisestävä teho voisi heiketä On helpompi hyväksyä kolmen vuoden tuomio pankkiryöstöstä) kuin puolentoista vuoden tuomio (vaikka tietää vangin vapautuvan ennenaikaisesti)

47 Vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen (vankilan johtajan päätöksellä): kun hän on suorittanut 2/3 rangaistuksesta, jos rikos tehty alle 21-vuotiaana 1/3 tai jos ei ole rikosta edeltäneiden 3 vuoden aikana suorittanut vankeusrangaistusta, kun rangaistuksesta on suoritettu ½ ei kuitenkaan ennen kuin rangaistuksesta on suoritettu 14 päivää

48 Elinkautisvangin ja koko rangaistusta vankilassa suorittavan ehdonalaisesta vapaudesta päättää Helsingin hovioikeus Tietyin edellytyksin voidaan lykätä vangin suostumuksella (vankilan johtaja) tai ilman suostumusta (rikosseuraamusvirasto); ilman suostumusta, jos on ilmeinen vaara vakavasta rikoksesta ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen sen estämiseksi (RL 2c:9)

49 Elinkautisvanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistusta on kärsitty 12 vuotta (jos teko on tehty alle 21-vuotiaana, aika on 10 v) Vapauttaminen hovioikeuden harkinnassa: huomioon otetaan rikoksen laatu, myöhempi rikollisuus, vaarallisuus, rangaistusajan suunnitelman (ransun) noudattaminen ja muu käyttäytyminen Vapautuminen mahdollista myös presidentin armahduksella

50 Koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa (RL 2c:11): tuomioistuin päättää syyttäjän vaatimuksesta edellytykset: vähintään 3 vuoden tuomio vakavasta rikoksesta, syyllistyminen rikosta edeltäneiden 10 v:n aikana vakavaan rikokseen tai 3 vuoden kuluessa koko rangaistuksen kärsimisestä taikka elinkautisesta vapautumisesta Koko rangaistusaikaa suorittava ehdonalaiseen vapauteen, kun on suorittanut 5/6 rangaistuksesta ja kun on suorittanut rangaistuksesta vähintään 3 vuotta

51 Koeaika on ehdonalaiseen vapauteen päästämisen hetkellä jäljellä oleva rangaistusaika eli jäännösrangaistus Koeajan pituus on kuitenkin enintään 3 vuotta Elinkautisvangin koeaika on aina 3 vuotta Koko rangaistuksen suorittaneen uutta rangaistusta kovennetaan, jos rikos on tehty 3 vuoden sisällä vapauttamisesta Koeaika Jäännösrangaistus Ehdonalainen vapauttaminen Koeaika päättyy Jäännösrangaistuksen = Koeaika alkaa max. 3 vuotta pituus

52 Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta valvonnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen tukemalla vapautetun sosiaalista selviämistä ja estämällä uusia rikoksia valvontaan asetetaan vanki, jos: koeaika on pidempi kuin 1 vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai vanki itse sitä pyytää Valvontaan on asetettu vuosittain hieman alle tuhat vankia Valvojana kriminaalihuoltolaitoksen virkamies, jolla voi olla apuna toinen henkilö Valvonnan sisältö: tapaamiset, keskustelut, avustaminen käytännön toimissa, tukitoimiin ohjaaminen, yhteydenpito viranomaisiin; tarkempi sisältö valvontasuunnitelmassa Valvottavan keskeiset velvollisuudet: yhteydenpito, osallistuminen suunnitelman laatimiseen, informointi olosuhteidensa muutoksista, määräysten noudattaminen, päihteettömyys tapaamisissa

53 RL 2c:8 vangin yhteiskuntaan sopeuttamisen edistämiseksi enintään 6 kk ennen ehdonalaista vapauttamista edellytykset: ransu, ehtojen noudattaminen todennäköistä, päihteettömyys ja päihteettömyyden valvonta, yhteydenpitovelvoitteet ja toimintaan osallistumisen ehdot, valvonta mahdollista, vanki suostuu siihen, että viranomaiset saavat pitää yhteyttä eri tahoihin koevapauden edellytysten selvittämistä ja ehtojen noudattamisen valvontaa varten uhkana ehtojen rikkomisesta varoitus tai koevapauden peruuttaminen sijoittajayksikön johtaja päättää Myös ehdonalaisesti vapautettava elinkautisvanki tai koko rangaistusta suorittava vanki voidaan määrätä valvottuun koevapauteen (RL 2c:10) rikosseuraamusviraston päätöksellä

54 asti voimassa ehdonalaisen vapauden menettämistä koskeva sääntely (RTL 2 luvun 16 ) Jäännösrangaistus vaikutti säännönmukaisesti rangaistuksen täytäntöönpanossa yhden (1) kuukauden Vankeuslakipaketin myötä siirryttiin järjestelmään, jossa tuomioistuin ei määrää ehdonalaista vapautta menetetyksi (huomaa kuitenkin lievemmän lain periaate) Sen sijaan tuomioistuin voi määrätä jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi

55 Syyttäjän vaatimus Koeajalla tehty rikos, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuomittava ehdoton vankeusrangaistus Syyte nostettava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä Jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä täytäntöönpantavaksi, jos a) suuri osa koeajasta suoritettu b) jäännösrangaistus lyhyt c) koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittava rangaistus lyhyt d) yhteinen rangaistus johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen

56 Koeajalla syyksiluetusta rikoksesta ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksen tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus RL 7 luvun mukaisesti Jäännösrangaistusta ei kuitenkaan pidetä RL 7 luvun 5 :n 2 momentissa tarkoitettuna ankarimpana rangaistuksena Mittaamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja ovat (LaVM 9/2005 vp) a) rikokseton osa koeajasta b) aikaisemman rikoksen laji ja vakavuus c) uuden rikoksen laji ja vakavuus d) uudesta rikoksesta mitattava rangaistus e) jäännösrangaistuksen pituus erilaiset mittaamista ohjaavat hovioikeuspiirien suositukset

57 Määrätäänkö jäännösrangaistus täytäntöönpantavaksi vai ei? Määrätäänkö koko jäännösrangaistus täytäntöönpantavaksi vai osaksi? Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen koeajalla tehdystä rikoksesta ja täytäntöönpantavaksi määrätystä jäännösrangaistuksesta Miten vaikuttaa konkreettisesti rangaistuksen mittaamiseen?

58 Koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavan rangaistuksen pituus Rovaniemen hovioikeus 2006:9 (lainvoimainen): 60 pv lyhyt Kouvolan hovioikeus 2007:1 (lainvoimainen): 60 pv arvioinnissa otettu huomioon jäännösrangaistuksen pituus (5 vuotta 7 kuukautta 7 päivää), joka koostuu useista aikaisemmin tuomituista vankeusrangaistuksista mittaamisessa sovellettu jo koventamisperustetta

59 Koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavan rangaistuksen pituus Kouvolan hovioikeus 2007:5 (lainvoimainen): jäännösrangaistus 25 pv ja ko:n tuomitsema rangaistus 60 pv jäännösrangaistus määrättiin täytäntöönpantavaksi samantyyppisiin rikoksiin syyllistyminen 12 päivää sen jälkeen, kun oli päässyt ehdonalaiseen vapauteen vaikutus konkreettiseen mittaamiseen 10 pv (1/3)

60 Koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavan rangaistuksen pituus Rovaniemen hovioikeus 2007:6 (lainvoimainen): jäännösrangaistus 20 pv ja ko:n tuomitsema rangaistus 60 pv jäännösrangaistus määrättiin täytäntöönpantavaksi syyllistynyt rikokseen samana päivänä, kun oli päässyt ehdonalaiseen vapauteen vaikutus konkreettiseen mittaamiseen 5 pv (1/3)

61 Kaksinkertainen määrääminen Kouvolan hovioikeus 2007:11 (lainvoimainen): vastaaja oli ilmoittanut pääkäsittelyssä, että jäännösrangaistus oli jo kuukautta ennen määrätty täytäntöönpantavaksi sanktiokumulaation estäminen riskinä tietenkin, että ensimmäinen ratkaisu muuttuu muutoksenhaun takia, eikä jäännösrangaistusta määrätä lainkaan täytäntöönpantavaksi

62 Kohtuuton lopputulos (HE 262/2004 vp s. 52) 1) tekijän aikaisempi rikollisuus on vaikuttanut koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittavan rangaistuksen lajinvalintaan (ehdoton vankeusrangaistus) 2) tekijän aikaisempi rikollisuus vaikuttaa koventamisperusteena (RL 6:5) 3) tekijän aikaisempi rikollisuus on vaikuttanut rangaistuksen mittaamiseen ilman, että koventamisperustetta on nimenomaisesti sovellettu 4) tekijän aikaisempi rikollisuus on syynä koko rangaistusajan suorittamiseen vankilassa; 5) kun koeaika on pitkä, ja tekijä sen kuluessa lähenee tilannetta, jossa uudesta vankeustuomiosta suoritettava määräosa olisi 1/2.

63 Oma suositus Suorittamatta olevan jäännösrangaistuksen pituus 0 3 vuotta Rikoksen tekoajankohta Koeajan ensimmäinen puolisko Sovellettava murtoluku, jolla lasketaan täytäntöönpantavaksi määrätyn jäännösrangaistuksen konkreettinen vaikutus rangaistuksen mittaamiseen 1/3, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 0 3 vuotta Koeajan toinen puolisko 1/4, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 3 vuotta tai enemmän Koeajan ensimmäinen puolisko 1/4, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 3 vuotta tai enemmän Koeajan toinen puolisko 1/4, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 3 vuotta tai enemmän, josta tuomioistuin määrää harkintansa mukaan vain osan täytäntöönpantavaksi 3 vuotta tai enemmän, josta tuomioistuin määrää harkintansa mukaan vain osan täytäntöönpantavaksi Koeajan ensimmäinen puolisko Koeajan toinen puolisko 1/3, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus 1/4, kuitenkin enintään ankarin yksikkörangaistus

64 KKO 2007:20 Käräjäoikeus oli tuominnut A:n yhteiseen 10 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen seuraavista rikoksista: kotirauhan rikkominen ja kaksi pahoinpitelyä (tekoaika ) sekä hätävarjelun liioitteluna tehty pahoinpitely ja pahoinpitely (tekoaika ). A oli päässyt ehdonalaiseen vapauteen, jonka koeaika päättyi Ehdonalaisen vapauden menettäminen ja jäännösrangaistuksen täytäntöönpaneminen ovat rikosoikeudellisia seuraamuksia (lievemmän lain periaate konkreettinen vertailu)

65 KKO 2007:20 Lievemmän lain periaatteen perusteella ehdonalainen vapaus on voitu tuomita menetetyksi myös jälkeen Tuomio pitää pystyä panemaan täytäntöön, vaikka RL 2c luvun voimaantulosäännös koskee vain tilannetta, jossa tuomioistuin on antanut tuomion ennen Ehdonalainen vapauden määrääminen menetetyksi pidentää täytäntöönpanoaikaa enintään kuukaudelle.

66 Konkreettisen mittaamisen tulkintasuositukset (ennakoitavuus) Eri hovioikeuspiirien tulkintasuositukset 1/3 -peukalosääntö Ankarimman yksikkörangaistuksen tulkinta yhdessä 1/3 -säännön kanssa: esim. 1 v jäännösrangaistus, rikossarja, josta ankarin yksikkörangaistus olisi 80 pv, vaikutus mittaamisessa 1/3 eli 4 kk vai 80 pv? Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (VL 2007:140) RL 2c luvun 14 :n soveltamismahdollisuus

67 Hallinnolliset seuraamukset o o o o o Pysäköintivirhemaksu Joukkoliikennemaksu Verotusseuraamukset Kilpailunrikkomismaksu Ylikuormamaksu o EU-sanktiomaksut Rikosoikeudelliset seuraamukset o o o Sakko (rangaistusmääräysmenettely ja tuomioistuin) Rikesakko Yhteisösakko

68 Päiväsakkojärjestelmä (RL 2a luku) Rikoksen törkeys määrää päiväsakkojen lukumäärän Rikoksentekijän maksukyky määrää päiväsakon rahamäärän Nettoperiaate o o o päiväsakkoa, yhteisen sakkorangaistuksen enimmäismäärä on 240 päiväsakkoa Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennettävä asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskuluvähennys (255 euroa) päiväsakon alin rahamäärä on 6 euroa

69 Nettoperiaate Elatusvelvollisuus laskee päiväsakon rahamäärää (3 euroa) Tulon laskemisperuste (oikeudenkäynnin aikaiset tai rangaistusvaatimuksen antamisen aikaiset) Viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot Ongelmana tulojen olennainen muutos (20-25 % muutos nettotuloissa): voidaan selvittää oman uskottavan ilmoituksen perusteella, palkkakuiteilla, tiliotteella, työnantajan antamilla palkkatodistuksilla tai viranomaisten antamalla selvityksellä KKO 2004:9 (ään.): osakekaupoilla ansaittujen tulojen muuttuminen

70 Rangaistusmääräysmenettely Edellytykset 1) Rangaistusasteikko sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta, 2) asianomistajan suostumus 3) voidaan tuomita sakkorangaistus ja enintään euron menettämisseuraamus

71 Rikesakko Edellytykset 1) virallisen syytteen alainen rikkomus, josta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta 2) teko on konkreettisesti vähäinen eli rikesakkoa ei saa määrätä, jos se on ollut omiaan aiheuttamaan muunlaista kuin vähäisenä pidettävää vaaraa tai haittaa tai rikkoja on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä tai on ilmeistä, että asianomistaja tulee rikkomuksen johdosta tekemään syyttämispyynnön syyttäjälle tai poliisille taikka esittämään vahingonkorvausvaatimuksen

72 Rikesakko Eri rikkomuksista määrättävien rikesakkojen suuruus säädetään asetuksella, rikesakko on enintään 200 euroa (käytössä 10, 20, 35, 50, 60, 70, 85, 100 ja 115 euroa) Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi Rikesakkoa käytetään pääasiassa tieliikenteessä (ylinopeus). Lisäksi sitä voidaan soveltaa roskaamiskiellon vähäisestä rikkomisesta (jätelaki), kalastuksenhoito- tai viehemaksun suorittamisen laiminlyönnistä (kalastuslaki), järjestysrikkomuksesta (järjestyslaki) ja vesiliikennerikkomuksista (vesiliikennelaki)

73 Muuntokielto: rangaistusmääräysmenettelyssä annettu enintään 20 päiväsakkoa Uudistus valmistella, jossa muuntokieltoa laajennettaisiin Muuntorangaistuksen pituus Kolme maksamatonta päiväsakkoa 1 päivä vankeutta Uhkasakon jokaista 30 euroa 1 päivä vankeutta Pituus 4-60 päivää vankeutta Ei määrätä ilman erityistä syytä, jos päiväsakkoja alle 12 tai uhkasakko alle 120 euroa Muuntamatta jättäminen (RL 2a:6) Tärkein: rikos tehty alle 18-vuotiaana Maksuajan myöntäminen KKO 1995:11: ei varattomuus

74 Vastuuedellytykset 1) Rikos on tapahtunut oikeushenkilön toiminnassa, 2) lakimääräiseen toimielimeen tai johtoon kuuluva on ollut osallinen rikoksessa tai sallinut rikoksen tekemisen (samastumisvastuu) taikka 3) oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi (tuottamusvastuu) 4) Yhteisösakkoon voidaan tuomita, vaikka rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä tuomita rikokseen (anonyymi syyllisyys) HUOM! Yhteisösakon tuomitseminen on pakollista, kun vastuuehdot täyttyvät (RL 9 luvun 1 ) ( euroa)

75 Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulottuu vain niihin rikoksiin, joissa on erikseen säädetty rangaistusvastuu mahdolliseksi KKO 2002:39 (ään.) A oli toiminut X Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän oli ilmoittanut tosiasiallisesti omistavansa yhtiön. Yhtiön hallinnassa oli pohjavesialueella oleva soranottoalue, jolle oli viety kahden vuoden aikana useita kymmeniä kuutiometrejä erityyppistä jätettä ilman asianmukaista jätelupaa. A oli polttanut osan jätteistä pohjavesialueella ja osan hän oli peittänyt soralla ja hiekalla. Pohjavesialueella sijaitsi useita vedenottamoita. A tuomittiin ympäristön turmelemista (RL 48 luvun 1 ) yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen.

76 Turvaamistoimi (RL 10 luku): preventiivinen tehtävä eli uusien rikosten ja rikoksista hyötymisen estäminen Lakiin perustuva omaisuuden korvaukseton menettäminen valtiolle Erilaisia jaotteluita Esine- ja arvokonfiskaatio Rikoksen tuottaman hyödyn, rikoksentekovälineen, rikoksen tuotteen (rikoksella aikaansaadun esineen) ja rikosesineen (rikoksen välittömän tosiasiallisen kohteen) konfiskaatio Hyöty- ja esinekonfiskaatio

77 Yleiset edellytykset (RL 10 luvun 1 ) Laissa rangaistavaksi säädetty teko (rikos) Menettämisseuraamuksen määrääminen on mahdollista, vaikka a) tekijä on alle 15-vuotias tai syyntakeeton b) tekijä toimii anteeksiantoperusteiden nojalla (esim. hätävarjelun liioittelu) c) rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä rangaista, mutta oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon RL 9 luvun perusteella

78 Hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 2 ) Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi Kustannussäästö Hyödyn arvonnousu tai tuotto Rikoksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyneitä kustannuksia ei vähennetä taloudellisesta hyödystä (ks. KKO 1999:89, hampunviljely) Nettohyötyperiaate: vain silloin, kun rikoshyödystä vähennettäväksi vaaditut kustannukset eivät ole liittyneet muuhun rikolliseen toimintaan (ks. KKO 2004:73: lääkerikos)

79 KKO 2007:1: törkeä huumausainerikos Bruttohyötyperiaate: huumausaineen myyjä menettää rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä paitsi toiminnastaan saamansa myyntivoiton myös huumausaineen hankintaan käyttämiensä varojen eli rikolliseen toimintaan sijoittamansa panoksen arvon (ostohinta) Jos uusien huumausaineiden ostoa rahoitetaan aiemmista kaupoista saaduilla myyntituloilla, myöhemmästä kaupasta saatuun myyntihintaan sisältyy sellaista hyötyä, joka on tuomittava menetetyksi jo aiemman kaupan perusteella. Lain mukaan rikoksen tekijälleen tuottama hyöty on menetettävä vain yhteen kertaan hyödyn arviointi

80 Hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 2 ) KKO 2004:105 (kavallus) o Kavalletuilla pelitositteilla saadut pelivoitot olivat rikoksen A:lle tuottaa taloudellista hyötyä, joka tuomittiin valtiolle menetetyksi KKO 2005:17 (paritus) o Vuokratulo tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi. KKO 2005:71 (ään.) (paritus) o Vuokratuloista vähennettiin tekoajankohtaan kohdistuneet asuntojen hoitokustannukset (lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto).

81 Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 ) Edellytykset a) Rikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä vuotta vankeutta (myös tällaisen rikoksen yritys) (ns. liipaisinrikos) b) Kyse voi olla myös kätkemisrikoksesta, rahanpesusta, salakuljetuksesta, huumausainerikoksesta, huumausainerikoksen edistämisestä tai alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta c) Rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä ja on syytä olettaa omaisuuden olevan kokonaan tai osaksi peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ole pidettävä vähäisenä o Ei esim. huumausaineen käyttäminen

82 Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 ) KKO 2006:9: Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitulta oli takavarikoitu eri valuutoissa olevia varoja noin euroa. Näistä varoista tuomittiin valtiolle menetetyksi rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä (RL 10:2) noin euroa ja loput laajennettua hyötyä koskevan RL 10:3 perusteella. Tuomittu vedonnut siihen, että saanut tuloja eri tavoin ja hallussa myös perintörahoja KKO ei pitänyt tuomitun selitystä uskottavana seuraavilla perusteilla: a) varojen löytöhetken ajallinen yhteys syyksiluettuun tekoon, b) asunnosta löytyneen huomattavan rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja tuomittu ei esittänyt mitään selitystä tukevaan selvitystä

83 Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 ) KKO 2006:51 (ään.): A:n syyksi oli luettu törkeä huumausainerikos, johon hän oli syyllistynyt pitämällä levittämistarkoituksessa hallussaan 98,3 grammaa pitoisuudeltaan prosenttista amfetamiinia sekä eräitä muita huumausaineita. Hänen asunnostaan oli takavarikoitu euroa käteistä rahaa. A:n rikosta pidettiin luonteeltaan sellaisena, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä. Vaikka rikollista toimintaa ei pidetty vähäisenä, varoja ei tuomittu valtiolle menetetyksi, kun otettiin huomioon toiminnan laatu ja laajuus.

84 Rikoksentekovälineen menettäminen (RL 10 luvun 4 ) Valtiolle menetetyksi on tuomittava 1) Ampuma- ja teräase sekä muu niihin rinnastettava hengenvaarallinen väline 2) Muu esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa Valtiolle menetetyksi voidaan tuomita myös 1) Esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemiseen 2) Tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen Tarpeellisuusarviointi rikoksen ehkäisemisnäkökulmasta

85 Rikoksentekoväline KKO 2005:75 (ään.) ja 2005:76 (ään.) (henkilöauto rattijuopumuksessa) KKO 2007:84 (veropetos, hopeaketjut piilotettu henkilöautoon) KKO 1997:170 (moottorikelkka metsästysrikoksessa, ahma) KKO 1995:193 (henkilöauto varkausrikoksessa, perämoottorit, ei tuomittu menetetyksi) KKO 1990:65 (henkilöauto huumausainerikoksessa, salakuljetus)

86 Muun omaisuuden menettäminen (RL 10 luvun 5 ) Rikoksella tuotettu, valmistettu, aikaansaatu tai rikoksen kohteena ollut esine, jos hallussapito on rangaistavaa Voidaan tuomita menetettäväksi, vaikka ei hallussapito ei olisi rangaistavaa, mutta tarpeellista a) esineellä tai omaisuudella on terveydelle tai ympäristölle haitallisia ominaisuuksia b) esine on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön (rikosten ehkäisemisnäkökulma) c) säännöstelymääräysten tarkoituksen toteuttaminen (väestön toimeentulo, hintasäännöstely) d) ympäristönsuojelun tarkoituksen toteuttaminen

87 Menettämisen rajoitukset (RL 10 luvun 6 ) Esinettä tai omaisuutta ei tuomita menetetyksi, jos se kuuluu sivulliselle Poikkeus: Jos sivullinen on vastaanottaessaan tiennyt esineen tai omaisuuden liittyvän rikokseen, hänellä on ollut perusteltu syy epäillä sitä tai hän on saanut sen lahjana tai muuten vastikkeetta Arvon menettäminen (RL 10 luvun 8 ) Pääasiassa toissijainen menettämisseuraamusmuoto Edellytykset 1) Esinettä tai omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi, koska se kuuluu sivulliselle 2) Esine tai omaisuus on kätketty tai sitä ei muutoin tavoiteta

88 Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10 luvun 10 ) Edellytykset 1) Hyöty tai esineen tai omaisuuden arvo on vähäinen (tulkinta-apua näpistyksen, lievän kavalluksen ja lievän petoksen oikeuskäytännöstä) 2) tekijä jätetään rangaistukseen tuomitsematta kohtuus- tai konkurrenssiperusteen nojalla o KKO 2002:31: A oli jätetty rangaistukseen tuomitsematta alkoholipitoisen aineen välittämisestä. Hän oli erehtynyt luulemaan, että alkoholin anniskelulupa koski hänen ravintolaansa. Myös menettämisseuraamus jätettiin tuomitsematta

89 Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10 luvun 10 ) Edellytykset 3) menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema ja muut olosuhteet Rattijuopon ajoneuvo a) Kohtuullisuus (auton arvo ja käyttötarve) b) Yhdenvertaisuus c) Auto voi olla jonkun muun hallussa, jolloin sitä ei voida tuomita menetettäväksi 6 :n nojalla, eikä arvokonfiskaatiolla ole normaalisti ennaltaehkäisevää merkitystä d) KKO 2007:85 (auton arvo , menettäminen ei kohtuutonta)

90 Määräämisen edellytykset Henkilö on liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt lakisääteisiä velvollisuuksia tai Henkilö on syyllistynyt rikokseen, jota ei voida pitää vähäisenä (ks. esim. KKO 2002:117 ja KKO 2002:118: kirjanpitorikos ja törkeä velallisen epärehellisyys) Seuraus: toimintaa on kokonaisuutena arvostellen pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena (ks. erityisesti KKO 2004:131 (ään.)) 3-7 vuotta (KKO 2002:117: viisi ja neljä vuotta; KKO 2002:118: neljä vuotta)

91 Ajokiellon määräämisen perusteet (tieliikennelaki 75 ) 1) Jos kuljettaja tuomitaan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta, 2) jos kuljettaja syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (RL 23 luvun 1 ), joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan, 3) jos kuljettaja syyllistyy kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta tai 4) jos kuljettaja on syyllistynyt vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmasti vuoden aikana tieliikennelain tai RL 23 luvun 1 :n tai 11 :n nojalla rangaistavaan tekoon (mukaan luettuna ylinopeusrikkomukset)

92 Ajokiellon määrää tuomioistuin (tieliikennelaki 78 ) Vähimmäisajat 1) Rattijuopumus: yksi kuukausi 2) Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeä rattijuopumus: kolme kuukautta Uusintarikokset (ks. KKO 2005:132) 1) Vähintään kuusi kuukautta, kun rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja syyllistyy viiden vuoden aikana uudelleen rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen 2) Vähintään yksi vuosi, kun kuljettaja syyllistyy viiden vuoden aikana kahdesti tekoon, joka täyttää törkeän rattijuopumuksen tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön

93 Uusiminen KKO 2006:11: ei edellytä, että tekijä on tuomittu KKO 2007:77: rattijuopumukseen vuonna 2006 syyllistynyt henkilö oli vuonna 2003 syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen

94 Enimmäisaika viisi vuotta Tuomioistuimen päätös pannaan välittömästi täytäntöön Poliisi määrää kuitenkin ajokiellon tieliikennelain 75 :n 2 momentin tilanteissa eli 1) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta 2) Neljästi kahdessa vuodessa tai kolmasti vuodessa -tilanteet ajokielto on pantava täytäntöön välittömästi Kielto tällöin voimassa vähintään yksi kuukausi ja enintään kuusi kuukautta Ajokiellon kestoa määrättäessä otetaan huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimentuloon ja välttämättömään liikkumiseen

95 Väliaikaisen ajokiellon määräämisen perusteet (tieliikennelaki 76 ) 1) Jos on todennäköistä syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen (alkoholi) 2) Jos on syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen (huumausaine tai muu huumaava aine) 3) Jos on todennäköistä, että edellytykset ajokiellon määräämiseen (tieliikennelain 75 :n 2 momentin 3-6 kohdat) ovat olemassa Poliisi määrää ajo-oikeuden haltijan väliaikaiseen ajokieltoon ja ottaa ajokortin haltuunsa

96 Ehdollinen ajokielto (tieliikennelaki 79 ) Tuomioistuin voi määrätä ajokiellon ehdollisena, jos 1) yleinen etu ei vaadi muuta 2) ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätöntä 3) tai siihen on muu erityisen painava syy, 4) eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle Ajokielto on ehdollinen määräajan (koetusaika), jonka pituus on vähintään vuosi ja enintään kolme vuotta

97 Valvottu ajo-oikeus eli ns. alkolukkokokeilu (tieliikennelaki 79a ) Tuomioistuin on määrättävä valvottu ajo-oikeus rattijuopumukseen syyllistyneelle, jos 1) Vastaaja pyytää, 2) tuomioistuin arvioi vastaajan suoriutuvan velvollisuuksista ja 3) ei tuomita ehdottomaan vankeusrangaistukseen Koetusajan pituus on yksi vuosi

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen. Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto

Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen. Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto Rikos Keskeiset käsitteet - Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä)

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Oikeus 2012 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia vuonna 2011 Vuonna 2011 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (130 000) oli naisia Tilastokeskuksen

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeuden aineopinnot 15. 30.11.2010 Sakari Melander OTT, VT, Rikosoikeuden yliopistonlehtori (ma.) Oikeustieteellinen tiedekunta Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies

Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Anja Heikkinen 16.09.2010 OM 3/61/2010 Neuvotteleva virkamies VAPAUTUVAT VANGIT JA VAKAVAN VÄKIVALTARIKOKSEN UUSIMISRISKIN ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriössä

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 of 181 21/03/2011 11:44 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1889» 19.12.1889/39 19.12.1889/39 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rikoslaki

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

3 (16.8.1996/626) Suomeen kohdistunut rikos Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen, sovelletaan Suomen lakia.

3 (16.8.1996/626) Suomeen kohdistunut rikos Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen, sovelletaan Suomen lakia. Rikoslaki 19.12.1889/39 Penal Code, consolidated version Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 1 Rikostyöryhmän raportti 8.11.2007 RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Työryhmän jäsenet Käräjätuomari Timo Heikkinen, puheenjohtaja, Vantaan

Lisätiedot

Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Access date: 2-12-2014

Source: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001 Access date: 2-12-2014 19.12.1889/39 Rikoslaki Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m.,

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015. 400/2015 Laki. yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015. 400/2015 Laki. yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä huhtikuuta 2015 400/2015 Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys nuorten rikoksentekijöiden asioiden käsittelyä ja seuraamusjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (nuorisorikostoimikunnan mietintöön sisältyvä luonnos) ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HE 97/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta.

HE 97/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta ja eläintenpitokieltorekisteristä sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus?

Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus? Timo Haikonen Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus? 1. Johdanto 1.1 Aiheen valinnasta Talousrikollisuudesta yleensä ja erityisesti talousrikoksista tuomittavista

Lisätiedot

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen

Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen Hanna Kurtto Näkökohtia valvontarangaistuksen soveltamiseen 1. Johdanto 1.1 Yleistä Uusi rikosoikeudellinen seuraamus, valvontarangaistus, otettiin käyttöön 1.11.2011. Valvontarangaistuslain 1 :n mukaan

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

HE 247/2009 vp. muutettavaksi. Laista poistettaisiin säännös raskaan ajoneuvoyhdistelmän. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä ajo-oikeuden

HE 247/2009 vp. muutettavaksi. Laista poistettaisiin säännös raskaan ajoneuvoyhdistelmän. Lakiin lisättäisiin uusi pykälä ajo-oikeuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tieliikennelakia sällä menetetyn ajo-oikeuden takaisin saamisesta. muutettavaksi.

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä B Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä 1 Nuorten rangaistukset Matti Marttunen Lainsäädäntö Nuorista rikoksentekijöistä puhutaan rikosoikeudellisessa mielessä kun tarkoitetaan ikäryhmää 15 21-vuotiaat.

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

KURINPITOSÄÄNNÖT. (liittovaltuuston hyväksyttämät 9.5.2015)

KURINPITOSÄÄNNÖT. (liittovaltuuston hyväksyttämät 9.5.2015) KURINPITOSÄÄNNÖT (liittovaltuuston hyväksyttämät 9.5.2015) 1 Soveltamisala Suomen Koripalloliiton (jäljempänä liitto) kurinpitosääntöjen alaisia ovat a) liittovaltuuston jäsenet sekä liittohallituksen

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012 Oikeus 2013 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012 Rikoksista ja rikkomuksista rangaistuja 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän Tilastokeskuksen tietojen mukaan alioikeudessa tuomittuja sekä rangaistusmääräyssakoin

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Rangaistuksen määräämisen perusteleminen

Rangaistuksen määräämisen perusteleminen Marjatta Kaskenmäki Rangaistuksen määräämisen perusteleminen I Rangaistuksen mittaaminen 1. Johdanto Rangaistuksen mittaamissäännökset painottavat rikosoikeudellisen järjestelmän yleisestävää vaikutusta.

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa

Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa on kaikessa toiminnassa mukana oleva tekijä. Turvallisuus on samalla myös vaade jonka vaarantuminen aiheuttaa rajoituksia. Perusteet:

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009 Oikeus 2010 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009 Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Käräjäoikeuksissa tuomittiin rangaistukseen viime vuonna 5 900 ulkomaiden

Lisätiedot

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Turvallisuus ja riskienhallinta Venäjän-kaupassa Huippuseminaari Lahdessa 4.10.2012 Jarmo Koistinen, OTT, kandidat juriditšeskih nauk (Venäjä), FM Sisältö Miten rikos

Lisätiedot

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuustilanne VAT-verkoston yhteistyöpäivät 25. 26.5.2016 Erikoistutkija Rikosseuraamuslaitos sasu.tyni@om.fi 1 Esityksen sisältö & rajaus Yleiskuvaus vapautuneiden vankien

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2010

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2010 Oikeus 2011 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2010 Alioikeuksissa tuomittujen määrä väheni vuonna 2010 Tilastokeskuksen tietojen mukaan alioikeuksissa tuomittiin viime vuonna lähes 63 000 henkilöä, mikä

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2006

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS 1 Helsinki 25.9.2007 TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKISUUTEEN 25.9.2007 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006

HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 Sivu 1(5) HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2006 4.12.2006 HUUMAUSAINERIKOSTEN RANGAISTUSSUOSITUS Tässä suosituksessa on todettu normaalirangaistusasteikko yleisimpien huumausaineiden osalta suhteutettuna

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 545. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 545. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1999 N:o 545 560 SISÄLLYS N:o Sivu 545 rikoslain muuttamisesta... 1329 546 tieliikennelain muuttamisesta... 1333 547 vesiliikennelain

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS. 1 luku Yleisiä säännöksiä. 1 Soveltamisala

Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS. 1 luku Yleisiä säännöksiä. 1 Soveltamisala Liite 2 Alustava luonnos ALUEVANKILAN (MALLI)TYÖJÄRJESTYS 1 luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Aluevankila on oikeusministeriön hallinnonalalla toimiva, Rikosseuraamusviraston tulosohjaama virasto.

Lisätiedot

20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi

20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi Oikeusministeriö, Helsinki 2013 24.4.2013 Julkaisun nimi

Lisätiedot

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät)

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 62/2009 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2010 21.5.2010 Asia Virkasuhteen irtisanomista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 668/2013 Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 2013 668/2013 Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2013 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan

Lisätiedot

Komitean työn ulkopuolelle jäivät rikoslaissa entuudestaan olevat yleissäännökset vankeusrangaistuksesta.

Komitean työn ulkopuolelle jäivät rikoslaissa entuudestaan olevat yleissäännökset vankeusrangaistuksesta. Valtioneuvostolle Valtioneuvosto asetti 23 päivänä syyskuuta 1999 komitean, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus vankeusrangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 85/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, ulkomaalaislain muuttamisesta annetun lain 68 :n ja opintotukilain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 (SYYLLISET) Luku ja Nimike 2003 2004 2005 2006 Kaikki rikokset 284686 303389 306055 295868 Rikoslakirikokset 202201

Lisätiedot

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET POLIISI SUOMESSA POLIISI SUOMESSA Suomessa toimii yksi poliisi. Poliisina voi toimia nainen tai mies. Poliisi voi liikkua ja esiintyä joko virkapukuisena tai siviiliasuisena. Poliisilla on kuitenkin aina

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ

LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ Terhi Mattila LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ Erityisesti omaisuusrikosten kannalta 1. Johdanto 1.1. Rangaistuslajit Vuoden 2004 tammikuun

Lisätiedot

2.1 joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla on annettu ja annetaan;

2.1 joka rikkoo liiton voimassa olevia sääntöjä, määräyksiä tai päätöksiä, joita liiton sääntöjen nojalla on annettu ja annetaan; Esitys liittokokoukselle 9.4.2016 Suomen Sulkapalloliiton kurinpitosäännöt 1 Soveltamisalaan kuuluvat henkilöt ja yhteisöt: Suomen Sulkapalloliiton (jatkossa liiton) kurinpitosääntöjen alaisia ovat: 1.1

Lisätiedot

Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu

Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu Lapin yliopisto Pro gradu -tutkielma Patrik Voss-Lagerlund Rikosoikeus Kevät 2012 Lapin yliopisto, oikeustieteiden

Lisätiedot

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET

Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Sonja Tervo NUORTEN RATTIJUOPUMUKSET Liiketalous 2016 1 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Sonja Tervo Opinnäytetyön nimi Nuorten rattijuopumukset Vuosi 2016 Kieli

Lisätiedot

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta

Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Vanhemmuuden arviointi osana rangaistuksen täytäntöönpanoa - Kommenttipuheenvuoro yhdyskuntaseuraamustoimiston näkökulmasta Naisvankiseminaari 8.-9.3.16 Rikosseuraamusesimies Pia Ylikomi pia.ylikomi@om.fi

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa

Esityksen sisältö. Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Seksuaalirikoksesta tuomittujen kuntoutus osana rangaistuksen täytäntöönpanoa Esitys 13.1.2015 Otanvastuun.fi infotilaisuus/pela Yliopettaja, psykologi Nina Nurminen Rikosseuraamuslaitos/ Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Yhteisösakko huomioita oikeuskäytännöstä

Yhteisösakko huomioita oikeuskäytännöstä Marianna Semi Yhteisösakko huomioita oikeuskäytännöstä 1. Johdanto Yhteisösakkoon voidaan tuomita vain sellaisten rikosten johdosta, joiden seuraamukseksi yhteisösakko on laissa säädetty, Toisin sanoen

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

Rikokset joulunaikana

Rikokset joulunaikana Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006

Lisätiedot

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä

Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä KURINPITO LUKIOSSA Häiritsevä käytös Luokasta /muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi Keskustellaan opiskelijan kanssa Huoltajalle ilmoitus Wilma-viestillä Wilma Opettaja/rehtori

Lisätiedot

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 117/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ylikuormamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ylikuormamaksusta annetun lain muuttamista niin, että ylikuormasta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA

VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA VAASAN YLIOPISTO FILOSOFINEN TIEDEKUNTA Anna Husa SUOMALAINEN AJOKIELTO MENETTELY SUHTEESSA EUROO- PAN IHMISOIKEUSSOPIMUKSEEN Tarkastelussa ne bis in idem -periaate Julkisoikeuden Pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 763/2015 Ampumaratalaki Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 15/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 1/2005 14.1.2005 Asia: Virkasuhteen irtisanominen ja virantoimituksesta pidättäminen Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallitus

Lisätiedot

Kirsti Uusitalo. 1. Kysymyksenasettelu

Kirsti Uusitalo. 1. Kysymyksenasettelu Kirsti Uusitalo Korkeimman oikeuden ratkaisujen merkitys normaalirangaistuksen arvioinnissa alemmissa oikeusasteissa määritteleekö korkein oikeus normaalirangaistustason? 1. Kysymyksenasettelu Rikoslain

Lisätiedot

Rattijuopon ajoneuvon takavarikon sekä konfiskaation merkitys rikoksen uusimiselle

Rattijuopon ajoneuvon takavarikon sekä konfiskaation merkitys rikoksen uusimiselle Rattijuopon ajoneuvon takavarikon sekä konfiskaation merkitys rikoksen uusimiselle Turvallisuushallinnon maisteriohjelma Pro gradu -tutkielma Kesäkuu 2015 Ohjaaja: Sirpa Virta Kari Kulmala TAMPEREEN YLIOPISTO

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten

Lisätiedot

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5)

Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Ohje viranomaisille 9/2013 1 (5) Jakelussa mainituille Puuttuminen tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiin alaikäisille Lainsäädäntö Tupakkalain (693/1976) 14 :n perusteella Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi.

Visiomme. Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Visiomme Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitos Rikosseuraamuslaitos (RISE) vastaa rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

HE 62/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 62/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 1 :n muuttamisesta annetun lain ja rikoslain 2 a luvun muuttamisesta annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ

PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ PERUSOIKEUSNÄKÖKULMA LIIKKUMISEEN LIIKENTEESSÄ Liikenneturvallisuusseminaari 2015 Polamk Juha Lavapuro Apulaisprofessori, TaY Juha.lavapuro@uta.fi PERUSOIKEUSJÄRJESTELMÄ / LIIKKUMINEN Perustuslain 9 Liikkumisvapaus

Lisätiedot

EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille. Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013

EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille. Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013 EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013 Käytännön tapausharjoitus, jossa keskitytään etenkin luovuttamismenettelyyn sekä tästä aiheutuviin EU-oikeudellisiin

Lisätiedot