Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen. Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen. Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto"

Transkriptio

1 Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto

2

3 Rikos Keskeiset käsitteet - Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) - Rikos toiminta-, seuraus- ja tekijävääryytenä (aineellinen määritelmä) - Kriminologiset määritelmät Rangaistus - Oikeudellinen seuraamus, jonka viranomainen määrää lain nojalla - Tuomitaan tekijälle seurauksena lain rikkomisesta - Sisältää moitteen - Kielteisen kokemuksen tai kärsimyksen aiheuttaminen

4 Preventioteoriat Rangaistusteoriat - Utilitaristiset tai konsekventalistiset teoriat - Miten rankaisemisella voidaan vaikuttaa rikoksentekijän ja muiden tulevaan käyttäytymiseen Sovitusteoriat - Retributiiviset teoriat - Rangaistuksen oikeutus perustuu siihen, että tekijän katsotaan ansainneen rangaistuksen Voidaanko rankaiseminen oikeuttaa moraalifilosofisesti?

5 Rangaistusjärjestelmä Kommunikatiivinen rangaistusteoria (R.A. Duff 2001) 1) Moite (rangaistus) 2) Katumus 3) Uudistuminen 4) Integraatio Tässä ei mitata todellista katumusta Moitteen pitää olla niin ankara, että se on omiaan synnyttämään katumuksen tunnetta Mitä vakavampi rikos, sitä ankarampi moite tarvitaan, jotta ajatus katumuksesta olisi uskottava

6 Rangaistusjärjestelmä Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen Rangaistuksen määrääminen Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi Normien ylläpitäminen Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano Keskeistä järjestelmän legitimiteetti

7 Rangaistuksen määrääminen Käsitteet 1. Rangaistuksen mittaaminen Rangaistuksen määrän vahvistaminen tietyn valitun tai käytössä olevan rangaistuslajin sisällä Valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja 2. Mittaamisperiaatteet 3. Mittaamisperusteet

8 Rangaistuksen määrääminen Osaratkaisut (heuristiikka) Asteikon vahvistaminen Lajinvalinta Rangaistuksen mittaaminen Vähennykset Muut rangaistusta koskevat lausumat

9 Rangaistusasteikot Sakko (RL 2a:1: päiväsakkoa) Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3: 240 päiväsakkoa; RL 7:3a: sakko + rikesakko, 20 eurolla korotettuna) Vankeus (RL 2c:2: 14 päivää - 12 vuotta tai elinkautinen) Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja RL 7 luku: enintään 15 vuotta) Aikayksiköt vuosia, kuukausia ja päiviä: alle kolmen kuukauden vankeusrangaistus päivinä Täytäntöönpanossa määräaikaiset vankeusrangaistukset lasketaan yhteen (maksimi 20 vuotta) Elinkautinen vankeusrangaistus kattaa muut rangaistuslajit

10 Rangaistusasteikon lieventäminen 1. Nuoruus - Rikokset, jotka on tehty alle 18-vuotiaana 2. Yritys (RL 5:1) 3. Avunanto (RL 5:6) 4. Rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteita - Esimerkiksi hätävarjelu ja pakkotila 5. Rikos on tehty olosuhteissa, jossa on käsillä lieventämis- tai kohtuullistamisperuste, ja on erityisiä syitä lieventää rangaistusasteikkoa 6. Alentuneesti syyntakeiset (ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen)

11 Rangaistusasteikon lieventäminen Asteikon muuttaminen ¾ enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärä Esim. tapon yritys (tapossa rangaistusasteikko vankeutta vähintään 8 vuotta) Vankeutta vähintään 14 päivää, enintään 9 vuotta Elinkautinen: 2 12 vuotta vankeutta

12 Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus I. Suhteellisuusperiaate Relatiivinen näkökulma: rangaistusten on heijastettava oikeasuhteisesti rikosten moitittavuuden eroja Absoluuttinen näkökulma: miten ankara rangaistuskäytännön on oltava

13 Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus II. Yhdenvertaisuus Perustuslain 6 : Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä Rikoslain 6 luvun 3 : Rangaistusta määrättäessä on otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä rangaistuskäytännön yhtenäisyys Periaate vaatii samanlaisten tapausten samanlaista kohtelua ja erilaisten tapausten erilaista kohtelua

14 Rangaistuksen mittaamisperiaatteet Oikeudenmukaisuus II. Yhdenvertaisuus (jatkuu) Normaali- tai tyyppirangaistusajattelu: Tuomioistuin vertaa tuomittavana olevaa tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin ja tuomitsee sen jälkeen rangaistuksen, joka vastaa teosta tyypillisesti tuomittavia rangaistuksia tai poikkeaa näistä sen mukaan, miten tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta törkeämpään tai lievempään suuntaan

15 Rangaistuksen mittaamisperusteet Vahinko ja vaara Tunnusmerkistön mukaisen seurauksen arvottaminen Vahinko: kuinka syvälle rikos on kajonnut säännöksellä suojattuihin intresseihin (rikokset, joiden täyttyminen edellyttää konkreettista vahinkoseurausta Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden laatu (vaarantamisrikokset eli konkreettinen ja abstraktinen vaarantaminen sekä tekorikokset)

16 Rangaistuksen mittaamisperusteet Huumausainerikokset (vaarallisuus) Huumausainerikoksissa vaarallisuus asteikollistuu huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kerta-annoksen ja käyttötavan perusteella Ks. KKO 2006:82 (amfetamiini), KKO 2006:60, (Subutex), KKO 2006:59 (Subutex), KKO 2006:58 (Subutex), KKO 2005:56 (ään.) (ekstaasi), KKO 2004:73 (heroiini), KKO 2004:6 (hasis, kannabiskasvit), KKO 2003:62 (hasis), KKO 2002:5 (amfetamiini)

17 Rangaistuksen mittaamisperusteet Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (esimerkkinä pahoinpitely) Aiheutetut vahingot, tekotapa, tekoväline, uhrin ominaisuudet, mihin kohtaan kehoa lyönnit tai potkut (vahingollisuus ja vaarallisuus) KKO 2004:109 (yllätyshyökkäys kadulla, 30 päivää ehdollista) KKO 2002:2 (7-vuotiaan lapsen pahoinpitely, 3 kuukautta ehdollista vankeutta) KKO 2008:85 (ään.): törkeä pahoinpitely, erittäin vakavat vammat, 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta KKO 2010:36: pahoinpitely ravintolatuolilla päähänlyömällä, yhteinen vankeusrangaistus 1 vuotta vankeutta

18 Rangaistuksen mittaamisperusteet Liikennerikokset (syyllisyys) KKO 2003:134 (ään.) (törkeä kuolemantuottamus yms., ehdollista vankeutta 1 vuosi ja 4 kuukautta sekä yhdyskuntapalvelua 60 tuntia (RL 6:10) lievemmän lain periaate KKO 1998:67 (ään.) (kaksi törkeää kuolemantuottamusta yms., 3 vuotta ehdotonta vankeutta) KKO 1993:26 (törkeä kuolemantuottamus, 1 vuoden 2 kuukauden ehdollinen vankeus)

19 Rangaistuksen koventamisperusteet Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus; Rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä; Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan; Rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; Tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä

20 Rangaistuksen koventamisperusteet Uusiminen Piittaamattomuus on pääteltävä uuden ja aikaisemman rikoksen välisestä suhteesta Samankaltaisuus ei sellaisenaan riitä, jos rikosten toistaminen liittyy lähinnä elämäntapaan (ks. KKO 2003:100 (ään.): huumausainerikos) Satunnaisuus ei riitä: arvioinnissa kiinnitettävä huomiota rikosten välillä kuluneeseen aikaan (ks. KKO 1983 II 37: (törkeä rattijuopumus yms.)

21 Yleiset lieventämisperusteet Rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai muu sen kaltainen seikka; Rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka, joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia; Tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä Rikoslain 8 :n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet

22 Yleiset lieventämisperusteet Vaikutusten poistaminen yms. I-SHO 2004:3 (surma ja törkeä tuhotyö, palosta kertominen) KKO 2003:63 (huumausainerikos, esitutkinta) KKO 2003:53 (tuhotyö ja murhan yritys, esitutkinta), ks. myös KKO 2005:56 (ään.) (törkeä huumausainerikos) KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen) KKO 2012:9 (laiton uhkaus) HUOM! Koskee vain oman rikoksen selvittämistä (KKO 1998:162: törkeä huumausainerikos) Vahingonkorvausvelvollisuus ja vahingon korvaaminen

23 Yleiset lieventämisperusteet Syytteestä sopiminen plea bargaining? Tausta Oikeudenkäynnin kesto Voimavarojen rajallisuus Rikosvastuun huojennukselle puuttuu riittävä kannustin Rajoittamista tehdään nykyisin ilman selkeää normiston tukea Rikos- ja prosessioikeus muodostavat erottamattoman kokonaisuuden Asianosaisten yhteispeli: epäilty/vastaaja, avustaja, poliisi, syyttäjä, tuomioistuin

24 Yleiset lieventämisperusteet Syytteestä sopiminen (jatkuu) Työryhmän ehdotus (OMML 26/2012) Rangaistuksen lieventäminen Alennettu asteikko (RL 6:8) Kevennetty oikeudenkäyntimenettely Tunnustamisoikeudenkäynti

25 Kohtuullistamisperusteet Seuraamukset Vahingonkorvaus KKO 2005:5 (törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) KKO 2001:24 ja KKO 2001:25 (talousrikokset) KKO 2012:56 (terveysrikos) Epäviralliset seuraamukset (työpaikan menetys, julkisuus) KKO 1999:114 (ään.) (törkeä petoksen yritys, törkeä virkaaseman väärinkäyttäminen) KKO 2006:44 (törkeä veropetos: julkisuus)

26 Kohtuullistamisperusteet Seuraamukset Kohtuuton lopputulos KKO 1999:87 (törkeä rattijuopumus: taksiluvan menetys) KKO 2005:137 (ään.) (kunnianloukkaus: kilpailukielto) Ikä ja terveys Rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika KKO 2005:73 (ään.) (talousrikokset)

27 Yhteisen rangaistuksen määrääminen Lievennyksen sisältö Jokainen lisärikos tuo mukanaan alenevan moitelisän Taustalla on sovitusajatus ja oikeudenmukaisen rangaistuksen tavoite Kohtuus: esimerkkinä tilanne, jossa kahdesta eri rikoksesta lasketaan rangaistukset yhteen ja tilanne, jossa 60 käyttövarkaudesta laskettaisiin rangaistuksen yhteen

28 Yhteisen rangaistuksen määrääminen Vaihtoehdot a) Yhteinen vankeus (kaksi törkeää petosta) b) Yhteinen sakko (kolme lievää petosta) c) Vankeus ja sakko (kolmesta rikosta kahdessa asteikko vankeutta ja yhdessä asteikkona sakkoa) tai vankeus ja rikesakko (RL 7:1.2) d) Elinkautinen vankeus

29 Yhteisen rangaistuksen määrääminen Rangaistusasteikot a) Yhteinen rangaistus ei saa ylittää eri rikoksista seuraavien enimmäisrangaistusten yhteismäärää b) Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää: enintään yhdellä vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeusrangaistusta vähemmän kuin yksi vuosi kuusi kuukautta enintään kahdella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata vankeutta vähintään yksi vuosi kuusi kuukautta mutta vähemmän kuin neljä vuotta enintään kolmella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata määräaikainen vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus

30 Yhteisen rangaistuksen määrääminen Rangaistusasteikot (jatkuu) HUOM! Yleiset rangaistuksen vähentämisperusteet (esim. yritys) otetaan huomioon enimmäismäärää arvioitaessa Jos rangaistusasteikossa on vain sakko mahdollinen, se vastaa yhtä kuukautta vankeutta enimmäismäärää laskettaessa c) Yhteinen sakkorangaistus saa olla suuruudeltaan enintään 240 päiväsakkoa (jos sakko + rikesakko yhteinen sakkorangaistus 20 eurolla korotettuna, RL 7:3a) HUOM! Yleiset vähentämisperusteet

31 Yhteisen rangaistuksen määrääminen Mittaaminen (RL 7:5) Lähtökohta on siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus Oikeudenmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen (juopotteluun liittyvä rikoskierre tai suunnitelmallinen rikossarja) Koventamis- tai lieventämisperusteet otettava kohtuullisessa määrin huomioon, jos ne koskevat vain jotakin tai joitakin rikoksia

32 Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, ellei 1) rikoksen vakavuus, 2) rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai 3) tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Ongelma useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten tuomitseminen

33 Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Rikoksen vakavuus KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos, 1 vuotta 8 kuukautta ehdollista vankeutta ja 80 tuntia yhdyskuntapalvelua päihderiippuvuus, vapaaehtoinen hoito, työpaikka, tukiverkosto (AA-kerho ja seurakunta) KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 vuotta ehdollista KKO 2010:18: yli 100 pääosin polkupyöriin kohdistunutta varkautta ja yhdeksän liikennetuhotyön yritystä, 1 vuotta 5 ehdollista + koeajaksi valvontaan (kehitysvammaisuuden merkitys)

34 Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Aikaisempi rikollisuus Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota rikosten lukumäärään, niiden suunnitelmallisuuteen ja harkintaan sekä uusimisnopeuteen KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusija, irtisanomismenettely, 75 päivää ehdotonta vankeutta

35 Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus KKO 1994:22: A tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ehdollista vankeusrangaistusta puolsivat tekijän nuoruus (16-vuotias), uusista rikoksista pidättäytyminen, myönteinen ennuste sosiaalisesta selviytymisestä ja vähäisempi osallisuus rikokseen

36 Ehdollinen vankeus Rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy koeajaksi Koeaika 1-3 vuotta Ehdollinen vankeus voidaan määrätä täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen Yhteinen vankeus RL 7 luvun mukaisesti

37 Ehdollinen vankeus Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5) r1 r2 t1 t

38 Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakkoa päiväsakkoa, ns. oheissakko (esimerkiksi rattijuopumuksessa) tai jos ehdollinen vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia yhdyskuntapalvelua. Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, tekijä voidaan ehdollisen vankeuden tehosteeksi tuomita valvontaan yhden vuoden kolmen kuukauden ajaksi, jos tätä on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten ehkäisemiseksi. HUOM! Yhdyskuntapalvelu voidaan muuntaa vähintään neljän ja enintään 90 päivän vankeudeksi.

39 Nuorisorangaistus Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita nuorisorangaistukseen, jos: 1) sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista; ja 2) nuorisorangaistukseen tuomitsemista on pidettävä perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Nuorisorangaistus voidaan tuomita 1 momentissa säädetyin edellytyksin myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa käsiteltävistä rikoksista, joista ainoastaan osa on tehty alle 18-vuotiaana.

40 Yhdyskuntapalvelu Enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua, jos ehdottomien vankeusrangaistusten, aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai muiden painavien syiden (esim. törkeä seksuaalirikos) ei ole katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle tuntia, yksi päivä vankeutta vastaa yhtä työtuntia Rikoksentekijän suostumus Soveltuvuus (rikosseuraamuslaitos, ks. KKO 1996:9 ja KKO 2003:11)

41 Yhdyskuntapalvelu Ehdoton vankeusrangaistus esteenä Aikaisemman rikoksen törkeys ja rikoksen tekemisestä kulunut aika (ks. myös KKO 2000:11 [ään.]) Rikolliskierteestä irtaantuminen (KKO 2003:77) Aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistuksen esteenä Yksi yhdyskuntapalvelu ei estä yhdyskuntapalveluun tuomitsemista, mutta kaksi yhdyskuntapalvelua voi jo estää (vrt. KKO 2003:34, törkeä rattijuopumus, jossa kaksi aikaisempaa yhdyskuntapalvelua eivät estäneet kolmannen yhdyskuntapalvelun tuomitsemista) Arvioinnissa kiinnitettävä huomiota myös aiemmista rikoksista kuluneeseen aikaan ja rangaistusten ankaruuteen

42 Rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopuminen Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ja lopettaminen Harkinnanvarainen (seuraamusluonteinen) syyttämättä jättäminen Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen Menettelyn moitittavuus todetaan, mutta luovutaan moitteesta yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen takia

43 o o o o o o o o o o Sakkorangaistus Hallinnolliset seuraamukset Pysäköintivirhemaksu Joukkoliikennemaksu Verotusseuraamukset Kilpailunrikkomismaksu Ylikuormamaksu EU-sanktiomaksut HUOM! Ne bis in idem ja EIS Rikosoikeudelliset seuraamukset Sakko (tuomioistuin) Sakko ja rikesakko (uusi sakon ja rikesakon määräämisestä annettu laki) Yhteisösakko

44 Sakkorangaistus Päiväsakkojärjestelmä (RL 2a luku) Rikoksen törkeys määrää päiväsakkojen lukumäärän Rikoksentekijän maksukyky määrää päiväsakon rahamäärän Nettoperiaate o o o päiväsakkoa, yhteisen sakkorangaistuksen enimmäismäärä on 240 päiväsakkoa Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä kuukausitulosta, josta on vähennettävä asetuksella määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskuluvähennys (255 euroa) Päiväsakon alin rahamäärä on 6 euroa

45 Sakkorangaistus Nettoperiaate Elatusvelvollisuus laskee päiväsakon rahamäärää (3 euroa) Tulon laskemisperuste (oikeudenkäynnin aikaiset tai sakkomääräyksen taikka sakko- tai rangaistusvaatimuksen antamisen aikaiset) Viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot Ongelmana tulojen olennainen muutos (20-25 % muutos nettotuloissa): voidaan selvittää oman uskottavan ilmoituksen perusteella, palkkakuiteilla, tiliotteella, työnantajan antamilla palkkatodistuksilla tai viranomaisten antamalla selvityksellä KKO 2004:9 (ään.): osakekaupoilla ansaittujen tulojen muuttuminen Ks. myös KKO 2009:2 (ään.)

46 Uusi sakko- ja rikesakkomenettely Sakkovaatimus ja -määräys Poliisi Enintään 20 päiväsakkoa ennen kaikkea tieliikennerikoksista (+ näpistys) Epäillyn suostumus (tunnustus + oikeuksista luopuminen) ja asianomistajan suostumus Sakkovaatimus ja rangaistusmääräys Rikesakko Vaatimus (poliisi), määräys (syyttäjä) Yli 20 päiväsakkoa ja muut rikkomukset Suostumukset Automaattinen liikenteenvalvonta + laki rikesakkorikkomuksista (luettelo)

47 Uusi sakko- ja rikesakkomenettely Rangaistusvaatimus Poliisi antaa, vaikka epäilty ei antaisi suostumustaan Suostumukseksi tulkitaan se, että epäilty maksaa kokonaan tai osaksi sakon tai rikesakon Rangaistusmääräys (syyttäjä) Rangaistusmääräyksen antamisen esteet Rikkomuksesta epäilty tai asianomistaja ei ole antanut suostumusta taikka on peruuttanut sen; asianomistaja on peruuttanut syyttämispyynnön rikkomuksesta, josta syyttäjä ei saa nostaa syytettä ilman sellaista pyyntöä; sakkovaatimusta tai rangaistusvaatimusta ei ole annettu tiedoksi ennen syyteoikeuden vanhentumista; asiassa ilmenee seikkoja, joiden perusteella rangaistusta ei tulisi määrätä. Asia normaaliin rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyyn (ROL)

48 Sakon muuntorangaistus Muuntokielto: sakon ja rikesakon määräämistä koskevassa menettelyssä määrätty sakko tai rikesakko Uhkasakko: poissaolon varalta tuomittu uhkasakko tai ulosottokaaren nojalla tuomittu Muuntorangaistuksen pituus Kolme maksamatonta päiväsakkoa 1 päivä vankeutta Uhkasakon jokaista 30 euroa 1 päivä vankeutta Pituus 4-60 päivää vankeutta Ei määrätä ilman erityistä syytä, jos päiväsakkoja alle 12 tai uhkasakko alle 120 euroa Muuntamatta jättäminen (RL 2a:6) Tärkein: rikos tehty alle 18-vuotiaana Maksuajan myöntäminen KKO 1995:11: ei varattomuus

49 Sakon muuntorangaistus Ehdotus (Yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus, OMML 12/2012) Muuntorangaistus pannaan täytäntöön joko ehdottomana vankeutena tai sakkopalveluna Rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain (692/1993) mukaisessa menettelyssä määrätty sakko voidaan muuntaa vain, jos henkilölle rangaistusmääräysmenettelyssä määrätään saman rangaistussäännöksen rikkomisesta neljäs tai useampi sakko vuoden kuluessa

50 Menettämisseuraamus Turvaamistoimi (RL 10 luku): preventiivinen tehtävä eli uusien rikosten ja rikoksista hyötymisen estäminen Lakiin perustuva omaisuuden korvaukseton menettäminen valtiolle Erilaisia jaotteluita Esine- ja arvokonfiskaatio Rikoksen tuottaman hyödyn, rikoksentekovälineen, rikoksen tuotteen (rikoksella aikaansaadun esineen) ja rikosesineen (rikoksen välittömän tosiasiallisen kohteen) konfiskaatio Hyöty- ja esinekonfiskaatio

51 Menettämisseuraamus Yleiset edellytykset (RL 10:1) Laissa rangaistavaksi säädetty teko (rikos) Menettämisseuraamuksen määrääminen on mahdollista, vaikka a) tekijä on alle 15-vuotias tai syyntakeeton b) tekijä toimii anteeksiantoperusteiden nojalla (esim. hätävarjelun liioittelu) c) rikoksentekijää ei saada selville tai muusta syystä rangaista, mutta oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon RL 9 luvun perusteella

52 Menettämisseuraamus Hyödyn menettäminen (RL 10:2) Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava valtiolle menetetyksi Kustannussäästö Hyödyn arvonnousu tai tuotto Rikoksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyneitä kustannuksia ei vähennetä taloudellisesta hyödystä (ks. KKO 1999:89, hampunviljely) Nettohyötyperiaate: vain silloin, kun rikoshyödystä vähennettäväksi vaaditut kustannukset eivät ole liittyneet muuhun rikolliseen toimintaan (ks. KKO 2004:73: lääkerikos) KKO 2011:61: A oli laittomasti välittänyt alkoholiliikkeestä hankittuja alkoholijuomia taloudelliseksi hyödyksi katsottiin alkoholijuomien myynti- ja ostohintojen erotus

53 Menettämisseuraamus KKO 2007:1: törkeä huumausainerikos Bruttohyötyperiaate: huumausaineen myyjä menettää rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä paitsi toiminnastaan saamansa myyntivoiton myös huumausaineen hankintaan käyttämiensä varojen eli rikolliseen toimintaan sijoittamansa panoksen arvon (ostohinta) Jos uusien huumausaineiden ostoa rahoitetaan aiemmista kaupoista saaduilla myyntituloilla, myöhemmästä kaupasta saatuun myyntihintaan sisältyy sellaista hyötyä, joka on tuomittava menetetyksi jo aiemman kaupan perusteella. Lain mukaan rikoksen tekijälleen tuottama hyöty on menetettävä vain yhteen kertaan hyödyn arviointi

54 Menettämisseuraamus Hyödyn menettäminen (RL 10:2) KKO 2004:105 (kavallus) o Kavalletuilla pelitositteilla saadut pelivoitot olivat rikoksen A:lle tuottaa taloudellista hyötyä, joka tuomittiin valtiolle menetetyksi KKO 2005:17 (paritus) o Vuokratulo tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi. KKO 2005:71 (ään.) (paritus) o Vuokratuloista vähennettiin tekoajankohtaan kohdistuneet asuntojen hoitokustannukset (lämmitys, sähkö, vesi ja jätehuolto).

55 Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10:3) Edellytykset a) Rikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä vuotta vankeutta (myös tällaisen rikoksen yritys) (ns. liipaisinrikos) b) Kyse voi olla myös kätkemisrikoksesta, rahanpesusta, salakuljetuksesta, huumausainerikoksesta, huumausainerikoksen edistämisestä tai alkoholipitoisen aineen salakuljetuksesta c) Rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä ja on syytä olettaa omaisuuden olevan kokonaan tai osaksi peräisin rikollisesta toiminnasta, jota ei ole pidettävä vähäisenä o Ei esim. huumausaineen käyttäminen

56 Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10:3) KKO 2006:9: Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitulta oli takavarikoitu eri valuutoissa olevia varoja noin euroa. Näistä varoista tuomittiin valtiolle menetetyksi rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä (RL 10:2) noin euroa ja loput laajennettua hyötyä koskevan RL 10:3 perusteella. Tuomittu vedonnut siihen, että saanut tuloja eri tavoin ja hallussa myös perintörahoja KKO ei pitänyt tuomitun selitystä uskottavana seuraavilla perusteilla: a) varojen löytöhetken ajallinen yhteys syyksiluettuun tekoon, b) asunnosta löytyneen huomattavan rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja tuomittu ei esittänyt mitään selitystä tukevaa näyttöä

57 Menettämisseuraamus Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10:3) KKO 2006:51 (ään.): A:n syyksi oli luettu törkeä huumausainerikos, johon hän oli syyllistynyt pitämällä levittämistarkoituksessa hallussaan 98,3 grammaa pitoisuudeltaan prosenttista amfetamiinia sekä eräitä muita huumausaineita. Hänen asunnostaan oli takavarikoitu euroa käteistä rahaa. A:n rikosta pidettiin luonteeltaan sellaisena, että se voi tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä. Vaikka rikollista toimintaa ei pidetty vähäisenä, varoja ei tuomittu valtiolle menetetyksi, kun otettiin huomioon toiminnan laatu ja laajuus. Ks. myös KKO 2012:60 (törkeä veropetos, törkeä rahanpesu)

58 Menettämisseuraamus Rikoksentekovälineen menettäminen (RL 10:4) Valtiolle menetetyksi on tuomittava 1) Ampuma- ja teräase sekä muu niihin rinnastettava hengenvaarallinen väline 2) Muu esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa Valtiolle menetetyksi voidaan tuomita myös 1) Esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen tekemiseen 2) Tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus, joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen Tarpeellisuusarviointi rikoksen ehkäisemisnäkökulmasta

59 Menettämisseuraamus Rikoksentekoväline KKO 2005:75 (ään.) ja 2005:76 (ään.) (henkilöauto rattijuopumuksessa) KKO 2010:32 (kovalevy: sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito ei tuomittu menetettäväksi) KKO 2007:84 (veropetos, hopeaketjut piilotettu henkilöautoon) KKO 1997:170 (moottorikelkka metsästysrikoksessa, ahma) KKO 1995:193 (henkilöauto varkausrikoksessa, perämoottorit, ei tuomittu menetetyksi) KKO 1990:65 (henkilöauto huumausainerikoksessa, salakuljetus)

60 Menettämisseuraamus Muun omaisuuden menettäminen (RL 10:5) Rikoksella tuotettu, valmistettu, aikaansaatu tai rikoksen kohteena ollut esine, jos hallussapito on rangaistavaa Voidaan tuomita menetettäväksi, vaikka ei hallussapito ei olisi rangaistavaa, mutta tarpeellista a) esineellä tai omaisuudella on terveydelle tai ympäristölle haitallisia ominaisuuksia b) esine on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai rikolliseen käyttöön (rikosten ehkäisemisnäkökulma) c) säännöstelymääräysten tarkoituksen toteuttaminen (väestön toimeentulo, hintasäännöstely) d) ympäristönsuojelun tarkoituksen toteuttaminen

61 Menettämisseuraamus Menettämisen rajoitukset (RL 10:6) Esinettä tai omaisuutta ei tuomita menetetyksi, jos se kuuluu sivulliselle Poikkeus: Jos sivullinen on vastaanottaessaan tiennyt esineen tai omaisuuden liittyvän rikokseen, hänellä on ollut perusteltu syy epäillä sitä tai hän on saanut sen lahjana tai muuten vastikkeetta Arvon menettäminen (RL 10:8) Pääasiassa toissijainen menettämisseuraamusmuoto Edellytykset 1) Esinettä tai omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi, koska se kuuluu sivulliselle: KKO 2010:10 (vuokra-autoa käytetty törkeässä huumausainerikoksessa; auton arvo euroa tuomittiin menetettäväksi 2) Esine tai omaisuus on kätketty tai sitä ei muutoin tavoiteta

62 Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10:10) Edellytykset 1) Hyöty tai esineen tai omaisuuden arvo on vähäinen (tulkintaapua näpistyksen, lievän kavalluksen ja lievän petoksen oikeuskäytännöstä) 2) tekijä jätetään rangaistukseen tuomitsematta kohtuus- tai konkurrenssiperusteen nojalla o KKO 2002:31: A oli jätetty rangaistukseen tuomitsematta alkoholipitoisen aineen välittämisestä. Hän oli erehtynyt luulemaan, että alkoholin anniskelulupa koski hänen ravintolaansa. Myös menettämisseuraamus jätettiin tuomitsematta

63 Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10:10 jatkuu) Edellytykset 3) menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema ja muut olosuhteet

64 Menettämisseuraamus Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (jatkuu) Ajoneuvo (rattijuopumus ja kulkuneuvon kuljettaminen ajooikeudetta) a) Kohtuullisuus (auton arvo ja käyttötarve) b) Yhdenvertaisuus c) Auto voi olla jonkun muun hallussa, jolloin sitä ei voida tuomita menetettäväksi 6 :n nojalla, eikä arvokonfiskaatiolla ole normaalisti ennaltaehkäisevää merkitystä d) KKO 2007:85 (auton arvo , menettäminen ei kohtuutonta) e) KKO 2009:26 (ään.): avolavapakettiauto (menettäminen ei kohtuutonta)

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.) Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.) Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T 12285 A OMAISUUSRIKOKSET 6688 Varkaus 28:1 1779 Törkeä

Lisätiedot

Jussi Tapani Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Helsinki 2011 JURIDICA-KIRJASARJASSA ILMESTYNEET TEOKSET: 1. Hallintomenettelyn perusteet 2. Arvonlisäverotus

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu Rikosoikeus Jaakko VäisV isänen Joensuun normaalikoulu Mikä on rikos? Rikos on rangaistavaksi sääs äädetty teko. Rikoksen tekijä on aina ihminen Rikokseen syylliseksi voidaan tuomita ainoastaan teosta,

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Oikeus 2012 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia vuonna 2011 Vuonna 2011 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (130 000) oli naisia Tilastokeskuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 7. toukokuuta 2001 PE 286.758/1-5 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-5 LAUSUNTOLUONNOS: Elizabeth Lynne (PE 286.758)

Lisätiedot

Taloudellinen rikollisuus

Taloudellinen rikollisuus Taloudellinen rikollisuus 27.5.2016 Erikoistumisjakso (12 op) 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena) (10 p)

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeuden aineopinnot 5. 20.11.2009 Sakari Melander OTT, VT, Rikosoikeuden professori (mvs.) Oikeustieteellinen tiedekunta Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/ Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp. Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi JOHDANTO

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp. Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi JOHDANTO LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 TIIVISTELMÄ

SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 TIIVISTELMÄ HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 12/2016 SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 TIIVISTELMÄ HANNU NIEMI Julkaisija Helsingin yliopisto Kriminologian

Lisätiedot

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 18.09.2014 14/138860 Asianumero R 14/183 1 (9) Puheenjohtaja Käräjänotaari Anne Rautiainen Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko Vastaajat Thulan Haikala Joona

Lisätiedot

Laki. EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Laki. EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta Eduskunnalle on vuoden 1997 valtiopäivillä annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1 Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 28.07.2015 15/130601 Asianumero R 14/1780 1 (6) Puheenjohtaja Käräjänotaari Kalle Mäenpää Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti Vastaaja Joona Johannes Jalmari

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä

Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Talousrikos ja rangaistus Venäjällä Turvallisuus ja riskienhallinta Venäjän-kaupassa Huippuseminaari Lahdessa 4.10.2012 Jarmo Koistinen, OTT, kandidat juriditšeskih nauk (Venäjä), FM Sisältö Miten rikos

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys nuorten rikoksentekijöiden asioiden käsittelyä ja seuraamusjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (nuorisorikostoimikunnan mietintöön sisältyvä luonnos) ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt

Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt Aro, Maria 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt Case: Vantaan käräjäoikeus Maria Aro Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen

Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen Pirjo Aaltonen Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen Havaintoja erityisesti korkeimman oikeuden ja Helsingin hovioikeuden ratkaisukäytännöstä 1. Taustaa 1.1. Ehdollisen rangaistuksen

Lisätiedot

HE 177/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

HE 177/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi HE 177/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi

Lisätiedot

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteitä xiii I Johdanto 1 1. Tekijänoikeudesta ja sen loukkauksesta 1 2. Tekijänoikeuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset 5 2.1. Lainsäädäntö Venäjän vallan aikana

Lisätiedot

Lausunto ID (5)

Lausunto ID (5) Lausunto ID-1553635913 1 (5) 16.06.2014 POL-2014-6209 Oikeusministeriö Oikeusministeriön lausuntopyyntö Dnro OM1/61/2013 Sakon muuntorangaistusjärjestelmän uudistaminen Oikeusministeriö on pyytänyt Poliisihallitukselta

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUS JA RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUS JA RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Matti Rintala RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUS JA RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ERITYISESTI RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA 1. Johdanto Hallituksen esitys rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2009 PROF. (MVS.) SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

I Oikeus ja oikeusjärjestys 12

I Oikeus ja oikeusjärjestys 12 Sisällys I Oikeus ja oikeusjärjestys 12 1 Perusasioita oikeudesta Mitä oikeus tarkoittaa? 14 Oikeusvaltio rakentuu lain perustalle 15 Oikeustieteessä tutkitaan eri oikeudenaloja 17 Kaikki ihmiset ovat

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2008

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2008 Oikeus 2009 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2008 Ennätykselliset yli puoli miljoonaa rangaistusta viime vuonna Ajoneuvoa pysäyttämättä annetut rikesakot nostivat rangaistusten yhteismäärän 523 000:een

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

LAJIVALINTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUSRANGAISTUKSEN VÄLILLÄ

LAJIVALINTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUSRANGAISTUKSEN VÄLILLÄ Kirsi Kohonen LAJIVALINTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUSRANGAISTUKSEN VÄLILLÄ ERITYISESTI VÄKIVALTARIKOKSISSA 1. Aiheen rajaus Kirjoituksessa tarkastellaan lajivalintaa ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

HE 97/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta.

HE 97/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan rikoslakiin lisättäväksi uusi säännös törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta ja eläintenpitokieltorekisteristä sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

LIEVEMMÄN LAIN PERIAATE JA RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUMINEN

LIEVEMMÄN LAIN PERIAATE JA RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUMINEN Markku Räty LIEVEMMÄN LAIN PERIAATE JA RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUMINEN 1. Taustaksi 1.1. Säännökset Lievemmän lain periaate tulee sovellettavaksi, kun rikosoikeudelliset säännökset muuttuvat

Lisätiedot

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/2015 11.2.2016 Rikoskomisario Anne Hietala 1 HELSINGIN POLIISILAITOS 1.1.2015 POLIISIPÄÄLLIKKÖ Lasse Aapio

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 84/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 84/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 84/2010 vp Hallituksen esitys laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Syrjinnän sääntely ja työelämä

Syrjinnän sääntely ja työelämä 1 Syrjinnän sääntely ja työelämä Esiteteksti heinäkuu 2004 (vain sähköisenä) Sisällysluettelo Lainsäädäntö... 2 Suomen perustuslaki (731/1999)... 2 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)... 2 Työsopimuslaki (55/2001)...

Lisätiedot

HE 4/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta

HE 4/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 10 luvun sekä pakkokeinolain 6 ja 7 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutoksia rikoslain menettämisseuraamuksia

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN YLEINEN OSA

RIKOSOIKEUDEN YLEINEN OSA RIKOSOIKEUDEN YLEINEN OSA Vastuuoppi Jussi Tapani Matti Tolvanen TALENTUM Helsinki 2013 Toinen, uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja tekijät Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Rangaistuksen määräämisen perusteleminen

Rangaistuksen määräämisen perusteleminen Marjatta Kaskenmäki Rangaistuksen määräämisen perusteleminen I Rangaistuksen mittaaminen 1. Johdanto Rangaistuksen mittaamissäännökset painottavat rikosoikeudellisen järjestelmän yleisestävää vaikutusta.

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

PÄÄTÖS. HT tilintarkastajan toiminta. PÄÄTÖS 1 (5) Tilintarkastuslautakunta PRH 1/2016. Tuomio

PÄÄTÖS. HT tilintarkastajan toiminta. PÄÄTÖS 1 (5) Tilintarkastuslautakunta PRH 1/2016. Tuomio PÄÄTÖS 1 (5) PÄÄTÖS HT tilintarkastajan toiminta Tuomio Selvitys Käräjäoikeus on antamallaan tuomiolla tuominnut HT-tilintarkastajan luottamusaseman väärinkäytöstä ja törkeän kavalluksen yrityksestä 6

Lisätiedot

4 Syyttäjien toiminta

4 Syyttäjien toiminta III.A.4 Syyttäjien toiminta 321 4 Syyttäjien toiminta Yleistä Lainsäädäntö. Syyttäjän syyteharkinta johtaa joko syytteen nostamiseen taikka syyttämättä jättämiseen. Lisäksi syyttäjän tekemiin ratkaisuihin

Lisätiedot

Kalastuksenvalvojien , Helsinki Park Hotel Käpylä. Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto

Kalastuksenvalvojien , Helsinki Park Hotel Käpylä. Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.-10.6.2015, Helsinki Park Hotel Käpylä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Syyttäjän tehtävät (ROL 1 luku): - arvioida,

Lisätiedot

FINANSSIVALVONTA

FINANSSIVALVONTA 1 Seuraamus- ja rikemaksujen suuruuteen vaikuttavia tekijöitä 1.1 Seuraamusmaksun mitoittaminen Finanssivalvonnasta annetun lain (FivaL) 41 :n 2 momentti 1 kuuluu: Seuraamusmaksun määrä perustuu kokonaisarviointiin.

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö 1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä

Lisätiedot

Asianajaja, oik.lis. Risto Tuori: Ylinopeusrikkomusten kriminalisointiperusteet

Asianajaja, oik.lis. Risto Tuori: Ylinopeusrikkomusten kriminalisointiperusteet Asianajaja, oik.lis. Risto Tuori: Ylinopeusrikkomusten kriminalisointiperusteet 1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄN VAIKUTTAVAT TOIMIJAT: 2 NOPEUSRAJOITUS PERUSOIKEUKSIEN RAJOITUKSENA lailla säätämisen vaatimus (laki

Lisätiedot

RIKOSLAKI REMONTTIIN!

RIKOSLAKI REMONTTIIN! RIKOSLAKI REMONTTIIN! PERUSSUOMALAISET NUORET OIKEUSPOLIITTINEN OHJELMA ESIPUHE Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa rikoksesta seuraa aina rangaistus. Toimiva oikeuslaitos takaa sekä oikeudenmukaisuuden,

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2015

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2015 Oikeus 2015 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2015 Rikesakkojen määrä väheni Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2015 määrättiin 240 700 rikesakkoa, lähes 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID (6) /2013/4355. Rikosasioiden sovittelu. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID (6) /2013/4355. Rikosasioiden sovittelu. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551813618 1 (6) 02.12.2013 2020/2013/4355 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa 2020/2011/3411, 22.11.2011 Rikosasioiden

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Rikosoikeus ja oikeudenkäynti

Rikosoikeus ja oikeudenkäynti Rikosoikeus ja oikeudenkäynti 2013 TOIMITTAJA KRISTIINA KAHRI TALENTUM MEDIA OY HELSINKI 2012 Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 604/2012 (julkaisupäivä 13.11.2012) saakka. Julkaisija ja

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2006

RIKOLLISUUSTILANNE 2006 OIKEUSPOLIITTINEN TUTKIMUSLAITOS 1 Helsinki 25.9.2007 TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKISUUTEEN 25.9.2007 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosikatsaus "Rikollisuustilanne

Lisätiedot

KURINPITOSÄÄNNÖT. (liittovaltuuston hyväksyttämät 9.5.2015)

KURINPITOSÄÄNNÖT. (liittovaltuuston hyväksyttämät 9.5.2015) KURINPITOSÄÄNNÖT (liittovaltuuston hyväksyttämät 9.5.2015) 1 Soveltamisala Suomen Koripalloliiton (jäljempänä liitto) kurinpitosääntöjen alaisia ovat a) liittovaltuuston jäsenet sekä liittohallituksen

Lisätiedot

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa

Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa Lastensuojelun keskusliiton puheenvuoro Lakivaliokunnan kuulemisessa 11.2.2016 KAA 3/2015 vp Kansalaisaloite lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon koventamisesta ja kansalaisaloitteeseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi Esityksessä ehdotetaan, että yhdyskuntaseuraamuksista säädettäisiin yhtenäinen laki, josta kävisivät ilmi

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeudellista vanhentumista koskevien säännösten uudistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeudellista vanhentumista koskevien säännösten uudistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeudellista vanhentumista koskevien säännösten uudistamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosoikeudellista vanhentumista koskevien säännösten

Lisätiedot