Oriveden Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Yleisötilaisuus Liperi, Roukalahden kylätalo. Meri-Hilkka Mäkelä

Transkriptio

1 Oriveden Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Yleisötilaisuus Liperi, Roukalahden kylätalo Meri-Hilkka Mäkelä

2 Tervetuloa! Kahvi tarjolla klo alkaen Tilaisuuden avaus Läsnäolijoiden esittely Metsähallituksen lyhyt esittely Oriveden Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Hoito- ja käyttösuunnitelma yleisesti Oriveden Pyhäselän Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman alustavat linjaukset Keskustelu Tilaisuus päättyy

3 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura-alue Natura alueiden verkostolla suojellaan koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Jäsenmaat ehdottavat alueita, Euroopan komissio tekee päätöksen Natura-alueen suojelun perusteena ovat luontodirektiivissä määritellyt luontotyypit ja lajit, joiden tilaa ei saa heikentää. Suojelu toteutetaan eri keinoin: Luonnonsuojelualueen perustaminen: yksityinen tai valtion Muu lainsäädäntö: esim. maankäyttö- ja rakennuslaki, metsälaki, vesilaki, koskiensuojelulaki jne. Sopimus

4 Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma? Luonnonsuojelualueiden perustyötä: Laaditaan kansallispuistoille, muille luonnonsuojelualueille, erämaa-alueille, Natura 2000 alueille Suojelualueen maankäytön pitkän aikavälin tavoitteellinen linjaus, jossa määritellään keskeiset luonto-, kulttuuri-, virkistys- ja muut käyttöarvot arvojen tilan säilyttämiseen ja parantamiseen tähtäävät tavoitteet ja toimenpidetarpeet. Metsähallitus voi tehdä hoito- ja käyttösuunnitelman koko Natura-alueelle, mutta tällöin yksityisille alueille kohdennetaan vain suosituksia

5 Mikä on hoito- ja käyttösuunnitelma? Hoito: Esim. maisemanhoito, luonnonhoito, ennallistaminen, kulttuuriperintökohteiden hoito, lajistonhoito Käyttö: Esim. marjastus, sienestys, luonto-opetus, retkeily, veneily, matkailu, harrasteet, kalastus, metsästys Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa (Metsähallituksen) toimintaa valtion alueilla. Suunnitelmalla ei luoda velvoitteita yksityisille maille ja vesille. Hoito- ja käyttösuunnitelman linjaukset ovat pohjana luonnonsuojelualueen (=valtion maat) järjestyssäännölle.

6 Suunnittelua tehdään yhteistyössä HKS laaditaan osallistavan suunnittelun periaatteita noudattaen Suunnitelman laatii projektiryhmä: Meri-Hilkka Mäkelä, MH Alueidenhallinta Mervi Niiranen, MH Luonnonsuojelu/luontotyypit ja lajit Heikki Räsänen, MH Virkistyskäyttö Eero Hartikainen, MH Erä (kalastus ja metsästys) Tero Sipilä / Jouni Koskela, MH Saimaannorppa Mika Pirinen, Pohjois-Karjalan ELYkeskus Suunnittelun tueksi perustettu yhteistyöryhmä tuo suunnitteluun sidosryhmien näkemystä: Savonlinnan kaupunki Kiteen kaupunki Rääkkylän kunta Liperin kunta Paikalliset asukkaat / Niemisen ja Sintsin seudun kyläyhdistys ry Joensuun Latu Kalatalouskeskukset (Pohjois-Karjala ja Etelä- Savo) / Vuokalan, Oriveden ja Keski-Karjalan kalastusalueet Riistakeskus (Pohjois-Karjala / Etelä-Savo) Suomen luonnonsuojeluliitto (Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan piirit) Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo) Maakuntaliitot (Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo)

7 Paikallisten osallistuminen Vaikuttaa voi koko prosessin ajan, yhteydenottoja toivotaan! Suunnittelun etenemisestä tiedotetaan verkkosivuilla Kalastajille järjestettiin infotilaisuus Rääkkylässä ti Yleisötilaisuus Liperin Roukalahden kylätalolla ti Yhteydenottomahdollisuus koko suunnitteluprosessin ajan: Metsähallitus, Meri-Hilkka Mäkelä, PL 36, Jyväskylä meri-hilkka.makela ( a ) metsa.fi p Suunnitelmaluonnos lähtee lausuntokierrokselle syksyllä Nähtäväksi osoitteeseen: Kuka vain voi antaa palautetta suunnitelmasta

8 Lainsäädäntö asettaa reunaehdot suojelualueen kehittämiselle Luonnonsuojelualueiden käyttöä määrittää luonnonsuojelulaki. Suunnittelua raamittavat mm. Natura 2000-alueen suojelutavoitteet: luontodirektiivin luontotyypit ja lajit Kansallisten suojeluohjelmien tavoitteet: harjujen- ja rantojensuojeluohjelmat Oriveden Pyhäselän luonnonsuojelualueen perustamispäätös: Valtioneuvoston asetus Saimaan luonnonsuojelualueista 441/2014 ( Yksityisten luonnonsuojelualueiden perustamispäätökset (Maanomistaja / ELY-keskus) Kaavoituksen aluevaraukset

9 Oriveden Pyhäselän hoito- ja käyttösuunnitelman linjaukset Suunnitelman sisältö: Pohjana tieto alueen nykytilasta, luonnonpiirteistä, geologiasta, lajistosta, kulttuuriperinnöstä, nykyisestä käytöstä jne. Kirjalliset lähteet, tietokanta-aineistot, paikallisten tieto jne. Alueen keskeiset suojelu- ja käyttöarvot Tavoitteenasettelu: päämäärät ja tavoitteet Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Ympäristövaikutusten arviointi ja seuranta 9

10 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura-alue Keskeiset arvot: Saimaannorppa. Norpan pohjoisin lisääntymisalue Harjumetsät. Huomattavia harjujaksoja, joilla monipuolisesti harjuluontotyyppejä Selkävesilinnusto. Merkittävä lintujen arktisen muuton levähdysalue Järviekosysteemi. Laajat, poikkeuksellisen vähäsaariset, hyvässä tilassa olevat selkävedet Lähivirkistys. Ympäristön asukkaille merkittävä veneily-, kalastus-, hiihtoym. kohde Kulttuuriperintö. Uittohistoria ja vanhat kulkureitit Kestävä elinkeinotoiminta. Kaupallinen kalastus, syväväylä, luontomatkailun mahdollisuudet

11 Saimaannorpan pohjoisin lisääntymisalue Pohjoisella Saimaalla norppien määrä väheni viime vuosikymmeninä: Vielä 1980-luvulla norppa lisääntyi Pyhäselällä 1990-luvulla Pyhäsaarilla näkyi norppia säännöllisesti 2000-luvulla Oriveden pohjoispuoliset havainnot hyvin vähäisiä 2010-luvulla toiveita norpan palaamisesta Vuonna 2011 Jänisselällä ensimmäinen kuutti 16 vuoteen Vuoden 2016 pesälaskennoissa Jänisselällä ja Orivedellä todettiin syntyneen yhteensä viisi kuuttia Talvikannan kooksi koko Oriveden Pyhäselän alueella on arvioitu 8-12 yksilöä Kuva: MH / Jouni Koskela

12 Hoito- ja käyttösuunnitelman avulla pyritään: Estämään harjumetsien ja lehtojen tilan heikkeneminen suojelualueilla. Tukemaan alueen luonto- ja kulttuuriarvojen sekä monen toimijan ylläpitämän virkistyspalveluiden kokonaisuuden luomia puitteita virkistäytymiseen ja luontomatkailupalveluiden kehittämiseen. Säilyttämään alueelle tyypillinen selkävesilinnusto elinvoimaisena. Turvaamaan saimaannorpan mahdollisuudet palata entisille esiintymisalueilleen ja muodostaa pohjoiselle Saimaalle jälleen elinvoimainen ja lisääntymiskykyinen osa norppakantaa. Kuva: MH/Raisa Tiilikainen

13 KEINOT - HARJULUONTO, KULTTUURIPERINTÖ Tavoite: Harjumetsien ja lehtojen tila ei heikkene nykyisestä. Pienialaiset toimenpiteet tarvittaessa lajistollisesti arvokkaimmilla harju- ja lehtokohteilla (Vuoniemen Tikansaaren harjujakso) Tavoite: Oriveden - Pyhäselän luonnonsuojelualueen kulttuuriperintökohteet inventoidaan ja arvioidaan mahdolliset toimenpidetarpeet kohteiden säilymiseksi. Valtion maiden arkeologinen inventointi (mm. historialliset kulkuväylät harjuilla, uittorakennusten jäänteet jne.) Kuva: MH / Meri-Hilkka Mäkelä

14 KEINOT - VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONTOMATKAILU Tavoite: Pieni Pyhäsaari on veneilijöiden ja hiihtäjien tauko- ja turvapaikka laajan Pyhäselän keskellä. Ylläpito jatkuu, hoitosopimus ulkopuolisen toimijan kanssa Opastusta parannetaan kohdeopasteella Aluekokonaisuuden virkistyskäytön ja luontomatkailun osalta Metsähallituksen rooli on pieni: Suunnittelualueella on runsaasti jokamiesretkeilijän käytössä olevaa, paikallisten toimijoiden ylläpitämää palveluvarustusta ja alueen läheisyydessä yritysten tarjoamia matkailupalveluita. Kuva: Sirkka Hakalisto

15 KEINOT - SELKÄVESILINNUSTO Tavoite: Häiriölle alttiiden sääksen ja lokkilintujen pesimärauha säilyy Suositus välttää maihinnousua pesinnän kannalta arvokkaille luodoille lintujen pesimäaikaan Hakemuksesta Oriveden Pyhäselän luonnonsuojelualueelle (valtion maat) myönnettävät pienpetojen pyynnin poikkeusluvat. Yksityisillä alueilla metsästys maanomistajan luvalla. Kuva: MH / Meri-Hilkka Mäkelä

16 KEINOT - SAIMAANNORPPA Tavoite: Paikallisten asukkaiden ja loma-asukkaiden tietoisuus norpan elinpiiristä, sen vaatimuksista ja sitä uhkaavista tekijöistä lisääntyy. Opastusmateriaali, viestintä, tilaisuudet, sidosryhmäyhteistyö jne. Tavoite: Edellytykset onnistuneeseen pesintään säilyvät norpan vanhoilla, tiedossa olevilla pesäpaikoilla. Pesimärauhan turvaaminen liikkumisrajoituksin valtion maille sijoittuvilla pesimäluodoilla ja saarilla ( ) Norpan pesinnän ja imetyksen kannalta herkkien alueiden osoittaminen ns. luonnonarvovyöhykkeellä, jolla suositellaan välttämään pesimäaikaista moottoriliikennettä ja muuta liikkumista 50 m lähempänä rantaa. Vyöhykkeiden määrittely perustuu saimaannorpan pesä- ja poikasaineistoon. Tavoite: Suunnittelualueella vältytään norppien kalanpyydyskuolemilta. Tietoisuuden lisääminen norpalle turvallisista kalanpyydyksistä, norppaturvallisten kalanpyydysten kehitystyö. Säännöllinen erävalvonta, jossa kiinnitetään huomiota pyydysten norppaturvallisuuteen, luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Kalastusta suunnittelualueella ohjaavat kalastuslaki (379/2015) ja norppaasetus (VA 259/2016) sekä osakaskuntien ja ELY-keskuksen väliset sopimukset verkkokalastuksen kevätaikaisesta rajoittamisesta. Kuva: MH / Jouni Koskela

17 VYÖHYKEJAKO Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke (valtion maat): Retkeily- ja luontomatkailukäytön kannalta vetovoimainen alue, jonne ohjataan kävijöitä aktiivisesti opastuksella ja palvelurakenteilla. Pieni Pyhäsaari Rajoitusvyöhyke (valtion maat): Rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on kielletty välisenä aikana. Vyöhykkeellä turvataan saimaannorpan pesimärauhaa luonnonsuojelulain (1096/1996) 18 nojalla. Pyhäselkä ja Jänisselkä: Lokkisaari, Kotkuunvuoren ranta, Louhisaari, Luostarisenluodot, Tikansaaren rantapalstat, Pieni Laitasaari ja Ison Laitasaaren kärki, Suuren Jänissaaren valtion maat Orivesi: Heinä-Jaakko, Maja-Jaakko, Ketvele. Erityisten luonnonarvojen vyöhyke (suositus yksityisille alueille): Perustettujen suojelualueiden ulkopuoliset maa- ja vesialueet, joilla on erityisiä luontoarvoja ja joiden turvaamiseksi liikkumista tai maihinnousua suositellaan vältettävän tiettyinä aikoina. Häiriöherkät pesimäalueet: Luonnonarvovyöhykkeellä kehotetaan välttämään moottoriliikennettä koko vyöhykkeellä sekä muuta liikkumista 50 m lähempänä rantaa saimaannorpan pesimäaikaan ( ). Maihinnousua vyöhykkeelle sijoittuville luodoille suositellaan välttämään linnuston pesimärauhan turvaamiseksi. Syrjävyöhyke (valtion ja yksityiset) Muut alueet, toiminta jokamiehenoikeuksien mukaisesti 17

18 KIITOS! KESKUSTELUA Palautetta linjauksista voi keskustelun ohella antaa kirjallisesti palautelomakkeita hyödyntäen tai ottaa yhteyttä myöhemmin. Yhteystiedot: 18