'VP. Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus TIEHALLI NIO. Hannu Peltoniemi, Siri Grändahi. ; r
|
|
- Tuula Hovinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 'VP TIEHALLI NIO Hannu Peltoniemi, Siri Grändahi Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus I p ; r
2 'VP TIEHALLINTO Jakelussa mainitut TI EDOTE 1 (2) Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus Tiehallinnon Palvelujen hankinta lähettää käyttöönne otsikossa mainitun raportin, jossa selvitettiin automaattisen liukkaudentorjuntajärjestelmän toimivuutta Suomen oloissa sekä vertailtiin sen etuja ja haittoja perinteiseen liukkaudentorjuntamenetelmään verrattuna. Raippaluodon sillalle rakennettiin vuosina Suomen ensimmäinen automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä. Korroosion vähentämiseksi liukkaudentorjunta-aineena sillalla käytetään kaliumformiaattia. Tutkimusjakson kaksi ensimmäistä talvea liukkaudentorjunta hoidettiin perinteisellä menetelmällä. Kaliumformiaattia levitettiin sillalle säiliöautolla. Kolmantena tutkimustalvena oli käytössä automaattinen liukkaudentorjuntajärestelmä muutamaa häiriötilannetta lukuun ottamatta. Automaattista liukkaudentorjuntajärjestelmää säätelevät sillalla olevat kelianturit ja tiesääasema. Liukkaudentorjunta 170 litraa sulatusliuosta kerrallaan. Liukkailla keleillä kaliumformiaattia suihkutettiin tutkimusaika- käynnistetään puhelimen soitolla tukikohdasta. Sillalle leviää na 1-3 kertaa vrk:ssa. Säiliöautolla liuosta levitettiin sillalle l/krt kanden ensimmäisen tutkimusvuoden aikana. Automaattisen sulatusjärjestelmän heikkoutena sillalla on se, että kaliumformiaattiliuos ei leviä tielle tasaisesti. Silloin kun liikenne on vähäistä, liuos ei leviä autojen renkaiden mukana koko sillalle edes ajourien kohdalle. Suuttimien lähelle jää runsaasti liuosta ja niiden väleille ei juuri lainkaan. Tällöin tienpinta saattaa olla paikoitellen liukas. Parhaiten liukkaudentorjuntajärjestelmä toimii silloin, kun liikenne sillalla on mandollisimman tasainen kumpaankin suuntaan. Raippaluodon silta ei ehkä ollut paras mandollinen kohde automaattiselle liukkaudentorjuntalaitteistolle, koska järjestelmän hyvä toiminta edellyttää säännöllistä liikennettä. Todennäköisesti tulevaisuudessa liikennemäärän noustessa sillaila liukkaudentorjuntajärjestelmän toiminta tehostuu. Parhaiten laitteistoa sopisi käyttää runsasliikenteisillä silloilla Etelä-Suomessa sekä rannikkoseudulla aina Ouluun saakka, jossa talvet ovat vähälumisia ja lämpötila vaihtelee 0 C molemmin puolin. Mustaa jäätä järjestelmä sulattaa hyvin. Tiehallinnon myytävien julkaisujen jakelun hoitaa Edita. Julkaisumyynti toimii ar- Keskushallinto Opastinsilta 12 A Puhelin Telefaksi Sähköposti PL keskushallinto@tiehailinto.fi HELSINKI anne.leppanen@tiehaliinto.fi K:\TSOuIk.kanneankinta2OO4Uahe3O4.doc
3 H. HA H. A. TIEDOTE 2 (2) kisin klo 8-16, puh , fax , s-posti. Raporttiin voi tutustua myös asiakaspalvelu.primaedita.fi internetissä osoitteessa htm. Kehittämisvastaava Palvelujen hankinta Anne Leppänen LIITTEET Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta. Helsinki Tiehallinto, Palvelujen hankinta. Tiehallinnon selvityksiä /2004, ISBN , ISSN , TIEH JAKELU Aulis Nironen, Kh, Jukka Isotalo; Kh -prosessi, Kh, 10 kpl S-prosessi, Kh Tekniset palvelut, Kh Tiepiirit Suunnittelupäällikkö, tiepiint Hankintapäällikkö, tiepiirit Hoidon asiantuntijaverkon jäsenet tiepiireissä (1 /tiepiiri) 0. Penttinen, S/Kh Jalonen, HA/Kh Myllyä, HA/Kh Lappalainen, HA/Kh (Hämeen tiepiirissä) A. Jansson, TP/Kh Tiehallinnon kirjasto 13 kpl Sini Gröndahl, Tieliikelaitos, PL 101, Vaasa, 10 kpl TIEDOKSI A. Leppänen K:TSO\juIk.kanneankinta\2OO4Uahete3_O4.doc
4 Hannu Peltoniemi, Siri Gröndahi Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus Tiehallinnon selvityksiä 2/2004 TIEHALLINTO Helsinki 2004
5 puh. ISBN ISSN TIEH Verkkoversio ( ISBN ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2004 Julkaisua myy: fax STÖM Palnotuote TI EHALLINTO Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde 11
6 -junta -um Hannu Peltoniemi, Siri Gröndahi: Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus. Helsinki Tiehallinto. Tiehallinnon selvityksiä 2/ s. + liitt. 1 s. ISSN , ISBN , TIEH Asiasanat: Liukkaudentorjunta, liukkaudentorjunta -aineet, talvihoito, Vaasan tiepiiri Aiheluokka: 71 Talvihoito TIIVISTELMÄ Raippaluodon sillalle rakennettiin vuosina Suomen ensimmäinen automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä, jonka toimintaa säätelevät sillalla olevat kelianturit ja tiesääasema. Kelitieto sillalta menee Turun kelikeskukseen, josta annetaan kelivaroitus sillan kunnossapidosta vastaavaan Tieliikelaitoksen Vanhan Vaasan tukikohtaan. Tukikohdasta liukkaudentor käynnistetään puhelimen soitolla. Betonin ja teräksen korroosiovaaran vuoksi sillan liukkaudentorjunnassa käytetään perinteisen natriumkloridin sijasta Kemira Chemicalsin valmistamaa Meltiumia, joka on 50 %:ista kaliumformiaattiliuosta. Meltiumia suihkutetaan sillan kannelle keskilinjalla olevien kautta. Lopullisen sulatusnesteen levittämisen pitkin sillan 54 suuttimen ja gravitaatio. kantta hoitaa yli ajava liikenne Tätä selvitystä varten kerättiin tietoa liukkaudentorjunnasta kolmen viimeksi kuluneen talven ajalta. Tutkimusjakson kaksi ensimmäistä talvikautta Melti levitettiin sillalle säiliöautolla. Talven liukkaudentorjunta hoidettiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta automaattisella liukkaudentor - juntajärjestelmällä. Järjestelmään kuuluu myös automaattisesti vaihtuva nopeusrajoitus sekä liukkaudesta varoittava liikennemerkki, jotka saavat käskynsä sillalla olevista antureista. Keväällä 2003 selvitettiin haastattelututkimuksella sillan käyttäjien tyytyväisyyttä uuteen järjestelmään. Meltiumia kului automaattisella liukkaudentorjuntajärjestelmällä talvikaudella varsinaiseen liukkaudentorjuntaan 6925 I, kun sitä kului perinteel-2002/2003 lisellä menetelmällä suoritettuun liukkaudentorjuntaan talvella 2000/ litraa ja talvella 2001/ litraa. Varsinaista eri menetelmien kustannusvertailua ei vielä tässä vaiheessa voida suorittaa, koska laitteiston rakentaminen on vielä kesken ja siinä esiintyy huolto- ja korjauskuluja lisääviä "lastentauteja", jotka poistunevat ajan myötä. Hanke on silti ollut tutkimus- ja kehityshankkeena varsin merkittävä tällä alalla. Asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista 60 % totesi uuden liukkaudentorjuntamenetelmän toimineen paremmin tai yhtä hyvin kuin vanhan. Vastaavasti 26% mielestä liukkaudentorjunta oli ollut aiempaa huonompaa. Kyselyssä tiedusteltiin tienkäyttäjien mielipidettä myös automaattiseen nopeusrajoitukseen. Sen toimivuuteen oltiin yleisesti tyytymättömiä.
7 Meltium Meltium Hannu Peltoniemi, Siri Gröndahi: Raippaluoto bridge antiskid treatment - methods study Helsinki Finnish Road Administration. Finnra Reports 2/ P. + app. 1 p. ISSN , ISBN , TIEH SUMMARY Finland's first automated antiskid treatment system was constructed on the bridge in The operation of the system is controlled Raippaluoto by driving condition sensors and a road weather station on the bridge. Driving condition data is sent from the bridge to the Turku road weather center, which sends a road weather warning to Finnra's base in Old Vaasa, which is responsible for the maintenance of the bridge. Antiskid treatment is started by a phone call from the base. Due to the danger of corrosion of the concrete and steel, Meltium, a 50 % solution of potassium formate manufactured by Kemira Chemicals, is used in place of conventional sodium chloride in the antiskid treatment. The Meltium is sprayed onto the deck of the bridge through 54 nozzles located on the centerline. The traffic on the bridge and gravity spread the melting solution along the length of the bridge. For this study, information about antiskid treatment over the past three winters was collected. During the first two winters of the study period, was spread onto the bridge with a tank truck. With only a few exceptions, antiskid treatment during the winter of was taken care of by the automated antiskid treatment system. The system also includes automatic variable speed limit signs and a sign warning of slipperiness, which are controlled by sensors on the bridge, ln the spring of 2003 a survey was conducted to determine how satisfied bridge users were with the new system. Antiskid treatment with the automated system consumed 6925 liters of during the winter of 2002/2003. Conventional antiskid treatment consumed 5220 liters during the winter of 2000/2001 and 4900 liters during the winter of 2001/2002. Actual cost comparisons of the two methods cannot be made yet because the system is still under construction and it still suffers from early "bugs" which increase maintenance costs, but which will eventually be eliminated. Nevertheless, the project has been quite significant as a research and development project in this sector. Sixty percent of the respondents of the customer satisfaction survey said the new antiskid treatment system functioned better than or as well as the old one. Correspondingly, 26 % felt antiskid treatment was worse than before. The survey also asked the road users' opinion on the automatic speed limit system. The respondents were generally unsatisfied with its operation.
8 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus 9 Sisältö 1 JOHDANTO 10 2 SILLAN LIUKKAUDENTORJUNTA Liukkaudentorjunta -aine Meltium Sillan perinteinen liukkaudentorjuntamenetelmä Sillan automaattinen liukkaudentorjuntajärjestetmä Automaattinen nopeusrajoitus 14 3 SILLAN KÄYTTÄJIEN HAASTATTELUTUTKIMUS 15 4 SILLAN TARKASTUSKAYNNIT Tien kuntotilanne Raippaluodon sillalla klo 9: Tien kuntotilanne Raippaluodon sillalla klo 8: Tien kuntotilanne Raippaluodon sillalla klo 15: YHTEEN VETO 20 LIITELUETTELO 22
9 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus JOHOANTO I JOHDANTO Raippaluodon 1045 metrin pituinen vinoköysisilta otettiin käyttöön elokuussa korvaamaan mantereen ja saaren välistä lossiyhteyttä. Liikennemäärä Raippaluodon ja mantereen välillä on ollut sen jälkeen selvässä kasvussa. Vuoden 2003 alussa oli tierekisterin mukaan keskimääräinen vuorokausiliikenne tieosalla 6, joka sijaitsee välittömästi sillan takana, Raippaluodon puolella, 2073 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus 3,5%. Vuonna oli ollut samalla tieosalla 1441 ajoneuvoa/vrk KVL Silta kuuluu talvihoitoluokkaan I, jonka talvikunnossapitovaatimusten mukaisesti "Tie on pääosan ajasta paljas tai siinä voi esiintyä kapeita, matalia p0- lannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä. Sään muutostilanteissa ja yöaikaan tiellä voi olla lievää liukkautta. Liukkauden ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivasti liukkauden torjunnalla." Sillan valmistuttua liukkaudentorjunta hoidettiin säiliöautolla Vanhan Vaasan tukikohdasta käsin. Betonin ja terästen korroosion vähentämiseksi liukkaudentorjunta-aineena on käytetty natriumkloridin sijasta Meltiumia, joka on 50 %:selle kaliumformiaattiliuokselle. Kemira Chemicalsin tuotenimi Kesäkuussa 2001 alettiin siltaan rakentaa automaattista sulatusjärjestelmää, joka alkuperäisen aikataulun mukaisesti oli tarkoitus ottaa käyttöön jo talvikautena 2001/2002. Laitteiston toimitus- ja asennusvaikeuksien vuoksi se oli kuitenkin vasta talvella 2002/2003 toiminnassa. Sillan tulopenkereiden osalta laitteiston asennus on vielä kesken tätä raporttia laadittaessa. Tätä tutkimusta varten kerättiin kolmen viimeisen talvikauden ajalta tietoja Meltiumin kulutuksesta, sulatuskerroista sekä liukkaudentorjunnasta aiheutuneista muista kuluista. Menetelmien toimivuutta arvioitiin sillalle tehdyillä maastokäynneillä, haastattelemalla siltaa käyttäviä autoilijoita sekä haastattelemalla Vaasan tiepiirin ja sillan talvihoidosta vastaavan Tieliikelaitoksen edustajia. 2 SILLAN LIUKKAUDENTORJUNTA 2.1 Liukkaudentorjunta -aine Meltium Liukkaudentorjunta-aineena Raippaluodon sillalla on käytetty sekä ennen automaattisen sulatusjärjestelmän asennusta että sen jälkeen kaliumformiaattiliuosta. Kaliumformiaatti (KHCOO) valmistetaan muurahaishaposta (HCOOH) ja kaliumhydroksidista (KOH). Formiaatti hajoaa biokemiallisesti ja Sen biologinen hapenkulutus on 150 mg/0 2/g kuluttaa hajoamiseen happea. kaliumformiattia. Täydellisesti hajotessaan formiaatti muuttuu hiilidioksidiksi on puhdas, hajuton ja väritön. Sen 50 %:sen liu-ja vedeksi. Kaliumformiaatti oksen jäätymispiste on noin 60 C ja se liukenee veteen täydellisesti. Meltiumin ominaispaino on 1,34 kg/i ja sen hinta on noin 0,9 /kg. Norjalaisten tekemän tutkimuksen mukaan kaliumformiaatti on nopea ja tehokas jäänsulattaja. Sen on todettu toimivan jopa 15 C pakkasessa.
10 litraa 250 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus 11 SILLAN LIUKKAUDENTORJUNTA 2.2 Sillan perinteinen liukkaudentorjuntamenetelmä Sillan liukkaudentorjunta on perinteisesti hoidettu säiliöautolla Vanhan Vaasan tukikohdasta, josta on matkaa Raippaluodon sillalle noin 22 km. Liukkaudentorjuntatoimenpiteisiin on ryhdytty kelikeskuksen varoituksesta. Yhdellä kerralla sillalle säiliöautosta levitetty määrä on vaihdellut suuresti; esimerkiksi talvella 2002/2003 vaihtelu oli l/krt. Menetelmän toimintavarmuus on o'lut kuitenkin hyvä ja liukkaallakin kelillä on tarvittu vain yksi sulatuskerta, sillä tarvittavaa sulatuslluosmäärää on voitu säätää tarpeen mukaan paikan päällä. Liuos leviää tasaisesti sillalle eikä Meltiumia mene hukkaan. Haittapuolena on ollut tukikohdan ja sillan välisen kohtalaisen pitkän matkan lisäksi Meltium -liukkaudentorjuntavalmiuden ylläpidon kalleus pelkästään yhtä siltaa varten. Talvella Meltiumia levitettiin sillalle kerralla keskimäärin 250 kg eli litraa. Levityskertoja oli 28 kpl, jolloin liuosta käytettiin yhteensä 7,0 ton-187 nia eli litraa. Kustannukset olivat yhdeltä levityskerralta 505 ( ( mk). mk) eli yhteensä Talvella Meltiumia kului liukkaudentorjuntaan 6,55 tonnia eli sulatuskerralla. Yhteensä Meltiumia talven aikana hankittiin 12,75 josta noin puolet käytettiin automaattisen sulatusjärjestelmän tankki- tonnia, entäyttämiseen ja koekäyttään. 2.3 Sillan automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä Raippaluodon sillan automaattisen liukkaudentorjuntajärjestelmän asennustyöt aloitettiin kesäkuussa Järjestelmän oli alkuperäisen aikataulun mukaisesti tarkoitus olla käytössä jo talvikautena 2001/2002, mutta laitteiston toimitus- ja asennusvaikeuksien vuoksi käyttöönotto siirtyi talvelle Sillan tulopenkereiden osalta laitteiston asennus on vielä kesken 2002/2003. tätä raporttia laadittaessa. Laitteisto on valmistettu USA:ssa, jossa siitä on saatu hyviä kokemuksia. Automaattisessa liukkaudentorjuntajärjestelmässä sulatusliuos suihkutetaan ajoradalle tien keskilinjalla olevien suuttimien kautta. Suuthmia on sillalla noin 20 metrin välein yhteensä 54 kpl. Lisäksi on tarkoitus asentaa suuttimet metrin matkalle tulopenkereille sillan molemmin puolin. Suuttimien asennus on edellyttänyt tarkkuutta sekä suuttimen oikean asennon että korkeuden suhteen. Suuttimesta lähtevä liuossuihku ei saa osua asfaltin reunaan, eikä suutin myöskään saa olla liian ylhäällä, koska silloin se olisi liikenteen tiellä ja rikkoutuisi helposti. Liuossuihku leviää suuttimista tielle vinosti molempien kaistojen poikki noin metrin levyiselle alueelle (kuva 1). Meltium-liuos ei leviä tielle kuiten- parin kaan aivan tasaisesti. Suuttimien läheisyyteen jää enemmän liuosta kuin kauemmaksi. Yliajavien autojen on tarkoitus hoitaa liuoksen lopullinen levittäminen pitkin sillan kantta. Vähäliikenteisenä aikana Meltium ei kuitenkaan leviä tasaisesti edes ajouriin.
11 -det -aika 12 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus SILLAN LIUKKAUDENTORJUNTA / r r-?' Kuva 1: Meltiumsuihkuja si/laila Liuosta varastoidaan kolmessa n litran säiliössä, joista on putkiyhtey suuttimiin. Kandella pumpulla korotetaan putkistoon 12 atm paine. Paineen avulla liuossuihkun on tarkoitus päästä tielle lumi- ja jääkerroksen läpi. Aivan hankalimmissa olosuhteissa näin ei ole kuitenkaan aina käynyt, vaan suuri osa Iluoksesta on kulunut suuttimen päällä olevan jään sulattamisen. suuttimesta suihkutetaan Meltiumia 3 sekuntia, jol-yhdellä kerralla kustakin loin sitä levittyy sillalle yhteensä 170 litraa. Koko järjestelmä on ohjelmoita jolloin erikseen voidaan mm. määrittää jokaisen suuttimen suihkutus -vissa, ja määrä. Liuosmäärä on pidetty kuitenkin toistaiseksi vakiona sekä eri suihkutuskerroilla että eri suuttimissa.
12 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus 13 SILLAN LIUKKAUDENTORJUNTA Kuva 2: Sulatusliuospumput Sillan päällysteen liukkautta seurataan kandella kelianturilla, joista toinen on ja toinen ajourassa. Tieto kelitilanteesta menee Turun kelikes-keskellä tietä kukseen, josta annetaan tarvittaessa sulatuskäsky Tieliikelaitoksen talvihoidosta vastaavalle henkilölle Vanhan Vaasan tukikohtaan, joka käynnistää voidaan antaa myös manuaalisesti paikan päällä napista painamalla. Talvella 2002/2003 järjestel- liukkaudentorjunnan puhelinsoitolla. Sulatuskäsky mää ei aina saatu käynnistetyksi puhelimitse, jolloin turvauduttiln perinteiseen liukkaudentorjuntatapaan. Järjestelmä muutetaan mandollisesti tulevaisuudessa kokonaan automaattiseksi. Tällöin sulatuskäskyn antaisivat tiessä olevat anturit, jotka tällä hetkellä säätelevät automaattista nopeusrajoitusta/varoitustaulua. Talvella liukkaudentorjunta hoidettiin ensimmäistä kertaa automaattisella liukkaudentorjuntajärjestelmällä. Järjestelmää käytettiin usein myös esittely- ja testaustilanteissa, mikä luonnollisesti lisäsi Meltiumin kulutusta. levitettiin kauden aikana sillalle myös säiliöautolla silloin, kun au-meltiumia tomaattinen liukkaudentorjunta ei toiminut. Meltiumia kului myös hukkaan merkittävä määrä laitteistorikon seurauksena. Taulukossa 1 on erittely Meltiumin kulutuksesta talvikaudella 2002/2003.
13 -ta 14 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus SILLAN LIUKKAUDENTORJUNTA Taulukko 1: Meltiumin kulutus talvella Meltiumin kulutus (I) Automaatinen liukk. torj Perinteinen liukk. torj Liukkaudentorjunta yhteensä: 6925 Näytökset ja testaukset 1315 Meltiumia hukkaan (säiliörikko) 4630 Kulunut yhteensä: Automaattinen liukkaudentorjunta käynnistettiin kaudella 24 kertaa. Yhdellä kerralla Meltiumia ruiskutettiin 170 litraa. Kelillä, jolloin liukkaudentorjuntaan oli tarvetta, torjunta käynnistettiin 1-3 kertaa päivässä. Perinteiseen liukkaudentorjuntaan jouduttiin turvautumaan talvikauden aikana 9 kertaa. Yhdellä torjuntakerralla Meltiumia kului litraa. Laitteisto on hankittu tarjouskilpailun perusteella edullisimmalta toimittajalta USA:sta. Kauppahinta oli $. Kaupan jälkeen laitteistoa on täydennetty jonkin verran; esim. suuttimien määrää on lisätty alkuperäisestä. Lisäksi järjestelmä on vaatinut ennakoitua enemmän korjauksia, joista on tullut on tullut mak- lisäkustannuksia. Kokonaisuudessaan järjestelmän hankinta samaan noin (1,5 milj. mk). Tämän lisäksi tulevat vielä vuotuiset huolto- ja käyttökustannukset, joiden suuruudesta ei ole vielä laitteiston uutuuden ja keskeneräisyyden vuoksi tarkkaa tietoa. Muuttuvissa kustannuksissa on kuitenkin odotettavissa säästöä. Ideaalisesti toimiessaan laitteistoon tarvitsee vain täyttää Meltiumia ja tehdä vuosittainen huolto. Tosin tähän mennessä saadun kokemuksen mukaan sulatuslaitteisto tarvitsee huolto- ja korjaustoimia oletettua enemmän. Talvella tapahtui mm. säiliärikko. Myös putkiliitoksia on jouduttu korjaamaan vuotojen vuoksi. Korjauksiin on kulunut rahaa yhteensä noin Toisaalta nämä laitteiston lastentaudit poistunevat ajan myötä, eivätkä jatkossa ole oletettavasti nostamassa ylläpitokustannuksia. Vaasan alueen kunnossapitourakasta vastannut Tieliikelaitos hyvitti Raippaluodon sillan talvikauden 2002/2003 automaattisesta liukkaudentorjunnasta Tiehallintoa :n summalla. Edellisen talven lähinnä kokeiluluontoisis automaattisen järjestelmän käytöistä hyvitys oli Toisaalta Tieliikelaitos piti edelleen yllä valmiutta hoitaa sillan liukkaudentorjunta säiliöautolla. Säiliöautolla suoritetun liukkaudentorjunnan, johon turvauduttiin talven aikana siis 9 kertaa, kertaveloitus on ollut / Automaattinen nopeusrajoitus Sillan molemmin puolin, tulopenkereiden alussa on tien varrella automaattisesti muuttuvat nopeusrajoituksen ja kovan tuulen sekä hukkaan ajoradan varoitusmerkit (kuva 3). Liikennemerkit ohjautuvat sillalla olevan tiesääase ja kelianturien mittaustulosten mukaan. Laitteistot mittaavat tuulen no--man peuden ja suunnan, ilman ja tienpinnan lämpötilan, sademäärän, ilman kos sekä kaste- ja jäätymispisteet. Antureiden mittausten perus-teusprosentiteella alennetaan nopeusrajoitus 50 km/h:iin tunnissa rajoitus ja sytytetään sivutuulen että hukkaan ajoradan varoitukset tarpeen mukaan. kovan
14 sillan Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus 1 5 SILLAN KAYTTAJI EN HMSTATTELUTUTKIMUS Alkutalvesta 2002/3003 oli automaattisessa kelinvalvonnassa jonkin verran ongelmia, sillä kelianturit reagoivat liukkaaseen keliin ja pudottivat lumen ja kuuran takia nopeusrajoituksen sillalla 50 kilometriin tunnissa, mutta tieto mandollisesta liukkaudesta ei kulkenut Turun kelikeskukselle. Tilanne johtui siitä, että sillan keskellä oleva anturi sääteli nopeusrajoitusta, mutta oleva anturi liukkaudentorjuntatarvetta. Niinpä esim. lumisella ke- ajourassa lillä, jolloin ajourat pysyivät liikenteen vaikutuksesta paljaina ja pitävinä ja keskiviiva lumisena, oli sillalla usein 50 km/h:n nopeusrajoitus tarpeettomasti. Asia korjattiin kuitenkin talven aikana niin, että ajouran kelianturi asetettiin säätelemään myös nopeusrajoitusta. Kuva 3: Automaattinen nopeusrajoitus ennen siltaa 3 SILLAN KÄYTTÄJIEN HAASTATTELUTUTKIMUS Keväällä 2003 tehtiin sillan käyttäjille haastattelututkimus. Tutkimuksessa selvitettiin vastaajan sukupuoli, matkan tarkoitus, asuinpaikka (Raippaluoto/muu) ja kysyttiin mielipidettä automaattisesta liukkaudentorjuntamenetelmästä verrattuna aikaisempaan menetelmään (parantunut, huonontunut, ei eroa, ei osaa sanoa). Haastattelussa tiedusteltiin myös mielipidettä automaattisen nopeusrajoitusjärjestelmän toimivuudesta (hyvin, tyydyttävästi, huonosti). Viimeiseksi sai esittää omia ajatuksia Raippaluodon sillan talvihoidosta. Haastateltuja ihmisiä oli 38. Kyselykaavake on liitteessä 1 ja vastausten jakaantuminen alla olevassa taulukossa 2.
15 16 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus SI LLAN KAYTTÄJIEN HAASTATTELUTUTKIMUS Taulukko 2: Autoiijoiden mielipiteiden jakaantuminen Sukupuoli naisia miehiä 16% 84% Matkan tarkoitus ammattiliikenne työmatka vapaa-ajan matka muu matka 29% 50% 18% 3% asuinpaikka Raippaluoto Muu 58% 42% Parantunut Huonontunut Ei eroa Ei osaa sanoa Liukkaudentorjunnan toiminta Autom. nopeusrajoituksen toiminta 34% 26% 26% 13% Tyydyttävästi Huonosti 16% 16% 68% Hyvin Vapaamuotoisia kommentteja kertyi 16 kpl, joista suurin osa koski automaattista nopeusrajoitusta. Sen toimivuus koettiin yleisesti huonoksi. Mm. seuraavanlaisia kommentteja esitettiin: "Miksi 50 km/h:n rajoitus on päällä monta päivää, vaikka keli on kuinka hyvä tahansa." Mies, Raippaluoto "50 km/h -ky/ui voitaisiin ottaa pois." Mies, Raippaluoto "Automaattinen nopeusrajoitus on kokonaan tarpeeton, koska useimmiten keli maantiellä on huonompi kuin si/laila ja usein nopeusrajoitustaulu ilmoittaa tuolloin, että on hyvä keli." Mies, Raippaluoto. Autoilijat mieltävät siis jossain määrin sillan keli-informaation koskevan alueen tiestöä laajemminkin. "Liukkaalla keli/lä on mandotonta laskea nopeutta si//alla 50 km/h, koska raskaalla ajoneuvolla on mandoton ylittää silta tuolla nopeudella. Varsinkin liukkaalla kelillä. Siksi on erityisen tärkeää, että liukkaudentorjuntajärjestelmä toimii." Mies, Raippaluoto "Pitäisi seurata kinostumista esimerkiksi Bemyn risteyksessä. Nopeusrajoitus ei ehkä ole ok." Mies, asuu muualla "Liukkaudentorjunnan ohjaus ei voi toimia katsomalla vain sillan kelikamerasta." Mies, Raippaluoto "Aurauksia useammin!" Nainen, Rai ppaluoto Pääosa kommenteista oli negatiivisia ja ne olivat henkilöiltä, jotka asuvat pysyvästi Raippaluodossa. Erityisen turhana koettiin automaattinen nopeusrajoitus. Varsinainen automaattinen liukkaudentorjuntajärjestelmä ei saanut läheskään yhtä paljoa kommentteja. Negatiivisesta palautteesta huolimatta suuri osa vastanneista eli 34% totesi liukkaudentorjunnan parantuneen. 26 % piti sitä yhtä hyvänä kuin edellisinä vuosina. 26% oli sitä mieltä, että perinteinen menetelmä sillan liukkaudentorjunnassa toimi paremmin kuin uusi menetelmä. Loput eivät osanneet ottaa kantaa kysymykseen.
16 yksi. Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus 17 SILLAN TARKASTUSKÄYNNIT Automaattisen nopeusrajoituksen suhteen oltiin kriittisempiä. 68% haastatelluista totesi sen toimineen huonosti. Lisäksi vapaaehtoisista kommenteista % koski rajoituksen poistamista tai toimivuuden tarkistamista SILLAN TARKASTUSKAYNNIT Talven 2002/2003 aikana tehtiin sillalle kaksi maastokäyntiä ja kesällä havainnoitiin pistokoeluonteisesti sillan tienpinnan liukkautta, liukkaudentorjunnan toimivuutta ja tehokkuutta. Maaliskuun ja elokuun havainnoitiin lähinnä Meltiumin mandollisia vaikutuksia sillan pääl lysteeseen. 4.1 Tien kuntotilanne Raippaluodon siltalla klo 9:00 Säätila: Lämpötila oli Vaasan tiesäähavaintoaseman mukaan edellisenä päivänä ollut hieman plussan puolella, mutta laskenut aamutunteina 1 C pakkasen puolelle. 0 C alitettiin klo Tämän seurauksena Raippaluotoon johtavan tien pinta oli ohuen jääkalvon peitossa ja melko liukas. Havaintohetkellä aamuaurinko paistoi melko selkeältä taivaalta ja tuulta oli vain 5 m/s. Edellinen lumipyry oli ollut ja välisenä yönä. Ajokeli sillalla: Sillan länsiosassa eteläinen kaista eli se kaista, jota pitkin aamuinen työ - maaliikenne oli kulkenut kaupunkiin, oli sula. Sen kitka-arvot kengällä tunnustellen ja autolla jarrutellen olivat hyvät. Näytti siltä, että Meltium olisi auton renkaiden mukana levinnyt hyvin ajourien kohdilla sillalle. Tosin unen välissä erottui hyvin Meltiumläiskien ja "kuivien" osuuksien vuorottelu. Pohjoispuolen kaista, jolla aamuisin on vähemmän liikennettä, oli lähes yhtä liukas kuin maantie sillan molemmin puolin. Sillan itäosassa oli aamuaurinko ehkä jo jossain määrin lämmittänyt tienpintaa ja sulattanut jäätä, koska tien pinta oli molemmilla kaistoilla pitävämpi kuin toisen pään pohjoisella kaistalla. Myös tällä puolella eteläisellä kaistalla Meltium oli ajounien kohdilla levinnyt hyvin auton renkaiden mukana pitkin kantta. Keskilinjalla oli vielä jonkin verran lunta jäljellä. Pohjoisella kais-sillan talla formiaatti ei ollut vielä levinnyt renkaiden mukana koko matkalle vaan formiaattiosuudet ja "kuivat" osuudet erottuivat koko kaistan leveydeltä sillan koko sillan kansi oli pitävämpi kuin sillalle johta-kannella. Joka tapauksessa va tie.
17 kannella 18 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus SILLAN TARKASTUSKAYNNIT ''.i_- -!!iihin ji_ Kuva 4. Raippaluodon sillan länsiosa klo Meltiumin sulattamatja jäiset osuudet erottuvat hyvin sillan kannella. 4.2 Tien kuntotilanne Raippaluodon sillaila klo 8:00 Säähavainnot: Keli oli hyvä kuten se oli ollut jo edellisen päivänkin. Aamulla oli muutama aste pakkasta. Ilma lämpeni kuitenkin nopeasti auringon noustua selkeälle taivaalle muutaman asteen nollan yläpuolelle. Tie oli havaintohetkellä paljas, kuiva ja pitävä. Tuulta oli 5 m/s. Edellinen liukkaudentorjuntatoimenpide oli ollut Tienpinnan liukkaus: Tien pinta oli sillalla havaintohetkellä paljas, pitävä ja kuiva Sillan pohjoisreunalla sijaitsevan kevyen liikenteen väylän ajoradan puoleinen puoli oli myös sulana kun taas merenpuoleinen puolisko oli selvän jääpolanteen peitossa. Ilmeisesti Meltiumia joko lentää suuttimista tai sitten sitä roiskuu autojen renkaista niin, että myös kevyen liikenteen väylän liukkaudentorjunta hoituu osin automaattisen sulatusjärjestelmän avulla. Päällysteen kunto: Koska tie oli kuiva ja pitävä, huomio kiinnitettiinkin päällysteen kuntoon sillan ja sen Raippaluodon puoleisella pengerosuudella. Sillan kannella päällysteelle oli tunnusomaista, että sen karkeat kivirakeet olivat monin paikoin urissa selvästi koholla, siitä huolimatta, että käytetty kiviaines ei ole erityisen kovaa kiveä. Lisäksi urissa oli siellä täällä tummempia, ilmeisesti kasteampia läikkiä. Läikissä oli paikoin havaittavissa alkavaa päällysteen purkautumista (kuva 5). Ilmiö oli ehkä selvin sillan länsipäässä ja ehkä vähiten havaittavissa ylhäällä, keskellä siltaa. Sen sijaan pengerosuudella ei vastaavasta näkynyt merkkejä.
18 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus 19 SILLAN TARKASTUSKAYNNIT n ,g- -. 'j-. _ c.,. L : Kuva 5: Raippaluodon sillan länsipään paa/lyste klo Tien kuntotilanne Raippaluodon sillalla klo 15:00 Erittäin kuuman ja pitkäkestoisen hellejakson jälkeen tehdyllä tarkastus - käynnillä selvitettiin, oliko sillan päällysteessä vielä nähtävissä merkkejä kevättalvella havaituista viitteistä, joiden mukaan Meltiumin vaikuttaa päällysteen kulumiseen tai purkautumiseen. Sillan päällyste oli kuitenkin selvästi tasoittunut keväisestä, eikä sillan ja tulopenkereiden päällysteissä pääsääntöisesti ollut havaittavissa eroa. Kuitenkin jo keväällä havaittu pahin purkaumakohta sillan pohjoispuolisen kaistan länsipään loppuosalla oli vielä selvästi näkyvissä ja päällysteen purkautuminen oli jopa edennyt keväällä havaitusta (Kuva 6). Varmuudella ei voida tietenkään näiden havaintojen perusteella esittää vaurion johtuvan Meltiumin vaikutuksesta, vaan vaurioon voi olla syynä myös päällysteen valmistusvirhe.
19 20 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus YHTEEN VETO 0 _. -; s---' ,..-':--.,. -..: p - -, -.c T - -.., L.,t _t - ' z :- 1 Kuva 6. Purkaumakohta Raippaluodon si/laila YHTEENVETO Raippaluodon sillan automaathsen liukkaudentorjuntajärjestelmän asennus 2001 ja järjestelmä oli ensi kertaa käytössä talvikaudel-työla 2002/2003. Aikaisemmin liukkaudentorjunta oli hoidettu Tieliikelaitoksen aloitettiin kesällä Vanhan Vaasan tukikohdasta käsin säiliöautolla. Laitteisto on maksanut tähän mennessä Kuluneen yhden talven pewsteella ei voida vielä arvioida automaattisen sulatuslaitteiston lopullisia vuotuisia käyttökuluja, sillä se oli vielä kehitysvaiheessa ja siinä esiintyi ylimääräisiä kuluja aiheuttaneita ongelmia, jotka poistunevat tai pienenevät oleellisesti, kunhan järjestelmä saadaan täysin valmiiksi. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa laitteisto vaatisi vain hiukan huoltoa ja säiliöiden täyttämistä sekä vähäistä automatiikan toiminnan valvontaa. Laskettaessa laitteiston hyötyjä suhteessa kustannuksiin tulee huomioida tämän pilottihankkeen merkitys automaattisen sulatusjärjestelmän soveltuvuuden selvittämisessä ja kehittämisessä Suomen talvioloihin soveltuvaksi. Liukkaudentorjunta -aineena käytetyn Meltiumin kulutuksesta ei voida tämän selvityksen perusteella päätellä väheneekö se automaattisen menetelmän ansiosta vai ei. Kulutukseen vaikuttaa suurelta osin eri talvien hyvinkin vaihtelevat keliotosuhteet. Luotettavien vertailutietojen saamiseksi tutkimusvuosia pitäisi olla moninkertainen määrä. Meltium -määrää yhdellä automaattisen järjestelmän suihkutuskerralla ei myöskään ole vielä optimoitu,
20 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus 21 YHTEEN VETO vaan se on ollut vakio koko ajan. Sen sijaan perinteisellä menetelmällä liu voidaan säädellä paikan päällä tarpeen mukaan. -oksen käyttömäärää Automaattisen sulatusjärjestelmän heikkoutena on se, että Mettium-liuos ei leviä tielle tasaisesti. Suuthmien läheisyyteen jää enemmän ja väleille ei kenties yhtään. Vähäliikenteisenä aikana Meltium ei leviä koko sillan matkalle edes ajourlin. Näin tienpinta saattaa olla paikoitellen liukas. Parhaiten sulatusjärjestelmä toimisi silloin kun liikenne sillalla olisi mandollisimman tasainen kumpaankin suuntaan. Sijainniltaan laitteistoa sopisi käyttää Etelä-Suomessa sekä rannikkoseudulla aina Ouluun saakka, jossa talvet ovat vähälumisia sekä lämpötila vaihtelee 0 C molemmin puolin. Mustaa jäätä järjestelmä sulattaa hyvin. Meltiumin rapauttavasta vaikutuksesta sillan asfalttipäällysteeseen ei saatu selvää näyttöä, mutta kylläkin sen suuntaisia merkkejä oli havaittavissa. Suoritetun sillan käyttäjien haastattelututkimuksessa 60 % autoilijoista oli sitä mieltä, että sillan liukkaudentorjunta on ollut talvella 2002/2003 parempaa yhtä hyvää kuin edellisinä talvina. Sen sijaan sillan automaattiseen nope- tai usrajoitusjärjestelmään oltiin yleisesti tyytymättömiä.
21 22 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus LIITELU ETTE LO LIITELUETTELO Lute 1 Kyselykaavake
22 ISSN ISBN TIEH
Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta menetelmätutkimus
Hannu Peltoniemi, Siri Gröndahl Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta menetelmätutkimus Tiehallinnon selvityksiä 2/2004 Hannu Peltoniemi, Siri Gröndahl Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta menetelmätutkimus
'VP. Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus. :T4*ui TIEHALLINTO. Hannu Peltoniemi, Siri Gröndahi
'VP TIEHALLINTO Hannu Peltoniemi, Siri Gröndahi Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta - menetelmätutkimus :T4*ui.1 'VP TI EHALLI NIO Jakelussa mainitut TI EDOTE 1 (2) 11.3.2004 Raippaluodon sillan liukkaudentorjunta
Talvihoitoluokka Is. Laatuvaatimukset Lumi 4 cm / toimenpideaika 2,5 h Sohjo 2 cm / toimenpideaika 2 h Pinnan tasaisuus 0 cm / ei toimenpideaikaa
Talvihoitoluokka Is Tie pääosan ajasta paljas Kylminä kausina voi esiintyä kapeita, matalia polanne-kaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Pakkaskausina voi olla osittain jäinen Liukkauden ongelmatilanteet
Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-
Maanteiden talvihoitoluokat Lapin alueella 2013-11.10.2013 1 Talvihoitoluokka I Tie pääosan ajasta paljas Voi esiintyä kapeita, matalia polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä Sään muutostilanteissa
Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa
Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän
Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri
Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin
+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING
+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR
Sorateiden pintakunnon määrittäminen
Sorateiden pintakunnon määrittäminen ISBN 978-952-221-106-4 TIEH 2200055-08 Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISBN 978-952-221-107-1 TIEH 2200055-v-08 Edita Prima Oy Helsinki 2008 Julkaisua
_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia
_c o/ A 'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueejia I Oc Tf EH/e-.c Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueella Tiehallinto Keski-Suomen
Älä anna liukkauden yllättää
Turvallista matkaa! Älä anna liukkauden yllättää Suomen sääolosuhteissa, syksyn ja talven liukkailla keleillä tehokas liukkaudentorjunta on välttämätöntä. Se parantaa liikenneturvallisuutta ja lisää liikenteen
Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi
Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen
Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015
Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä
Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Talvi 2018 Koko maa
Koko maa Johdanto Talven - tienkäyttäjätyytyväisyystutkimukseen vastasi koko maassa 9786 yksityishenkilöä ja 133 ammattikuljettajaa. Yksityishenkilöiden vastausprosentiksi muodostui 35 % (v. : 36 %; v.
Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka
Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka VIKING Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä
Talvihoidon tila POS ELY-lausunnon pääkohdat
Talvihoidon tila POS ELY-lausunnon pääkohdat - ELY-keskuksen toimialueella 16 000 km maanteitä - Noin 80 % talvihoitoluokissa II ja III - Viime- ja tänä talvena aikaisempaa enemmän haasteellisia tilanteita
Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri
Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka
Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala
Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä
Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA
Mikko Malmivuo LEVEÄN KESKIMERKINNÄN TIET TALVIOLOSUHTEISSA TUTKIMUKSEN TAUSTA - Leveän keskimerkinnän vaikutuksia liikenneturvallisuuteen sekä kuljettajien käyttäytymiseen ja mielipiteisiin on selvitetty
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa
Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin
Tiemerkintöjen kuntoluokitus. Kunnossapidon laatu
Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kunnossapidon laatu Tiemerkintöjen kuntoluokitus 1 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki 2004 2 Tiemerkintöjen kuntoluokitus Kansikuva:
PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri
Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen
3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING
3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 7LHODLWRV 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus Kouvola 1998 7,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus 7LHODLWRV
NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014
NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5
Kitkarenkaiden käytön edistäminen
Kitkarenkaiden käytön edistäminen Katupölyseminaari 7.3.2017 Tarja Myller Helsingin ilmansuojeluohjelma 2017-2024 Ilmansuojeluohjelman toimenpide katupölyn vähentämisessä -> EDISTETÄÄN KITKARENKAIDEN OSUUDEN
IT parantamaan energiatehokkuutta ja turvallisuutta
IT parantamaan energiatehokkuutta ja turvallisuutta RASTU Raskas ajoneuvokalusto: Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka 2006 2008 Tietoisku tärkeimmistä tuloksista Liukkauden vaikutukset
Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki
Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin
Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen
Ilkka Juga Tulevaisuuden oikukkaat talvikelit ja kelitiedottaminen Tiesääpäivät 2017 Esitelmän sisältöä Talvisään ominaispiirteet ja vaihtelu viime aikoina. Tulevaisuuden talvisää ja keli ilmastomallien
Yksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016
Yksi elämä -hanke Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016 Johdanto Tämän kyselytutkimuksen Yksi elämä hankkeelle on toteuttanut YouGov Finland Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.11. 6.11.2016
Talvikunnossapidon laadun seuranta
Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement
Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet
Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä
Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT
Joni Heikkilä C WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT C, Centria tutkimus ja kehitys - forskning och utveckling, 13 Joni Heikkilä WINTEVE SÄHKÖAUTON TALVITESTIT Centria ammattikorkeakoulu 2013 1 JULKAISIJA: Centria
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta
Säätilan kehitys ennen Loimaan onnettomuutta Forecan ennuste ote klo 19 tilanteessa: Suomi -24h katsaus pe 15-la 15 Katsaus on laadittu 12:59 Kristian Roine Baltiassa oleva matalapaine tuo lumisateita
TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA
TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä
Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus
Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus 16.11.2016 Sisällysluettelo Tieliikennekeskus ja sen tehtävät Liikenteen seuranta Liikenteen ohjaus Toiminta häiriötilanteessa Liikennetiedottaminen Tienpidon
ELY-keskuksen talvihoitoinfo Varsinais-Suomi. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö
ELY-keskuksen talvihoitoinfo 6.11.2018 Varsinais-Suomi Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö Sääolosuhteet muuttuneet etenkin rannikolla Varsinaiset talvikelit tulevat myöhemmin ja kestävät lyhyemmän aikaa
LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
231 VÄISTÄMISVELVOLLISUUS RISTEYKSESSÄ Mitat (mm): d suuri 1 350 normaali 900 pieni 600 Yleistä Merkillä osoitetaan, että risteykseen tulevan ajoneuvon on väistettävä ajoneuvoja ja raitiovaunuja, jotka
PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita
PAKATINTIE TURVALLISUUSKÄVELY (HUOMIOT JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET) Taustaa: Pakatintien pyörätieyhteydestä on tehty valtuustolle useita aloitteita 6.5.2019 Kysymys lapsiystävälliselle Kittilälle. Esitys Sodankyläntien
Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä
Melua vaimentavien päällysteiden käyttökohteiden valintaperusteet Uudenmaan tiepiirissä PTL33 Seminaari Melua vaimentavat päällysteet 25.10.2007 Harri Spoof, Pöyry Infra Oy Selvitystyö vuonna 2006 Hiljaisten
WintEVE Sähköauton talvitestit
2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,
Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti
1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 504 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli 160 Vastaajien
NOKIAN KAUPUNGIN KUNNOSSAPITOLUOKITUS
NOKAN KAUPUNGN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Sisällysohje 1. KATUJEN KUNNOSSAPTOLUOKTUS Yleistä Ajoradat Kevyenliikenteenväylät Pinnan tasaus ja polanteiden poisto ajoradoilla ja kevyenliikenteenväylillä Liite 1
LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ
LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004
KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:
Onnettomuusriskit eri keleillä Suomessa
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Onnettomuust eri keleillä Suomessa Tiesääpäivät 6.6.2017 Fanny Malin, Ilkka Norros ja Satu Innamaa VTT Tausta VTT on tehnyt viime vuosina tutkimusta siitä,
22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin
Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten
LIIKENTEEN OHJAUS Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä
361 NOPEUSRAJOITUS Mitat (mm): c suuri 900 normaali 640 pieni 400 Yleistä Merkissä oleva luku osoittaa ajoneuvon suurimman sallitun nopeuden kilometreinä tunnissa. Merkki on voimassa kyseisellä tiellä
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin
Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee
Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen
Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta
PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS
1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen
Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 390 15.12.2014 Asianro 849/10.03.01.00/2013 9 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista historia
LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot
Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella
KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA
KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven
Seppo Järvinen, Kari Lehtonen. Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen
Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Seppo Järvinen, Kari Lehtonen Tien epätasaisuus 3 6 vuotta rakentamisen tai parantamisen jälkeen Tiehallinnon
Jalankulkijoiden liukastumiset
Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut
SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009
KULJETUSBAROMETRI 1/2009 SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009 SKAL:n vuoden 2009 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 510 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja suoritealayhdistyksiä
ELY keskuksen talvihoitoinfo Satakunta. Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö
ELY keskuksen talvihoitoinfo 9.11.2018 Satakunta Timo Laaksonen, kunnossapitopäällikkö Talvikelit haastavat Viime talvikausien sääolosuhteet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat tienpidolle ja liikenteelle.
Onspot - Automatic Traction Control System OTA TALVI HALLINTAAN
Onspot - Automatic Traction Control System OTA TALVI HALLINTAAN ÄLÄ YLLÄTY KOSKAAN! Hälytyskeskus antaa ilmoituksen, ja samalla sää heittäytyy hankalaksi. Tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja lumi alkaa
Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 849/10.03.01.00/2013 390 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien Iiroisentien turvallisuuden parantamista/kv historia Kaupunginvaltuusto 2.9.2013
HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä
Glu Jet PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä PATENTOITU Älykästä Reunalistoitusta Ohjelman valitseminen nappia painamalla. Vaihtoehto: täysautomaattinen viivakoodilla. HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja
Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.
12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen
1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0
Kelikamerat, liikenteen autornaattiset mittauslaitteet
Kirjasto VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Kelikamerat, liikenteen autornaattiset mittauslaitteet Keski - Suomen tiepiirin alueella Im r :2To O7/// Pirkko Kanerva Kelikamerat ja liikenteen automaattiset mittauslaitteet
TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS
31 S AHCON computer inflators are designed with a view to high quality, precision and long service life. The inflation computers are designed in Denmark and manufactured and tested in our own workshop.
Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys
Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...
2o o039 'VP. Og ri'/'e-c. Kelikamerat, tiesääasemat TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tieplirin alueella
2o o039 'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Kelikamerat, tiesääasemat Keski - Suomen tieplirin alueella 4 4 Og ri'/'e-c Pirkko Kanerva Kelikamerat ja tiesääasemat Keski - Suomen tiepiirin alueella 'Th I TIE.
Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2018 Lapin ELY
Lapin ELY.. Sisällys Johdanto Tyytyväisyys tienhoitoon Liikennetiedotus Tietyömaat Yksityishenkilöiden taustatiedot Raskaan liikenteen taustatiedot Trendikuviot 8- Johdanto Johdanto Tässä raportissa esitellään
KAISTAT. Ensimmäinen numero määräytyy seuraavasti: 1X = kaista tieosoitteen kasvusuuntaan 2X = kaista tieosoitteen kasvusuuntaa vastaan
KAISTAT Jokaisella kaistalla tulee olla numero, joka on aina kaksimerkkinen. Kaistanumeroa 1 ei enää käytetä, vaan ajosuunnat erotetaan omiksi kaistoiksi. Normaalilla 1-ajorataisella tiellä on siis kaksi
Liite 4. Työkohtainen tarkennus. Raision talvihoidon alueurakka Raision kaupunki
Liite Työkohtainen tarkennus Raision talvihoidon alueurakka 2019-2022 Raision kaupunki 23.5.2019 2 (6) Sisällys 0 Yleistä... 3 1 Talvihoito... 3 1.1. Lumen ja sohjon poisto sekä pinnan tasaus... 3 Talvihoitoluokat...
Pirkko Kanerva. Tieinfo. Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO. Kirjasto. OtriEbi /lc
Pirkko Kanerva Tieinfo Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO Kirjasto OtriEbi /lc Pirkko Kanerva Tieinfo Keski-Suomen tiepiiri Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Jyväskylä 2004
Kelirikon takia asetettavien painorajoitusten hyödyt ja haitat
Diplomityö, Hanne Strandvall: Kelirikon takia asetettavien painorajoitusten Työn tavoite 2 Tavoitteena oli selvittää: Painorajoitusten, eli: - Minkälaisia käytännön ongelmia ja lisäkustannuksia painorajoitukset
Talvikunnossapito KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI. Tehtäväkortti. Viimeksi päivitetty 10.8.2015
KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO KOKEMÄEN KAUPUNKI Talvikunnossapito Tehtäväkortti Viimeksi päivitetty 10.8.2015 KOKEMÄEN KAUPUNKI YHDYSKUNTAOSASTO Tehtäväkortti Sisällysluettelo 1 Auraus... 1 1.1 Milloin
Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa
Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen
TIEKOHTAI STEN NOPEUSRAJOITUSTEN VÅIKUTUS
TEKOHTA STEN NOPEUSRAJOTUSTEN VÅKUTUS AJONOPEUKSN, JONON JA OHTUKSN V. 197L1. HELSNK 2.12.1975 ja Dipl.ins. M. Roine 1. Johclanto TVH:ssa valmistui v. 1974 tutkimus tiekohtaisten nopeusrajoituston vaikutuksesta
Tieliikennelaki: renkaiden käyttöasetus. Tapio Koisaari, Onnettomuustietoinstituutti
Tieliikennelaki: renkaiden käyttöasetus Tapio Koisaari, Onnettomuustietoinstituutti Vastuulliset ja virheettömästi toimivat kuljettajat pärjäävät aina heitä ei vain ole olemassa. Ehdotetun lakimuutoksen
Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa
Märkäpaluuheijastavien tiemerkintöjen käytön edellytykset Suomessa Esko Laiho Tiemerkintäpäivät 7.2.2014 Hyvinkää Taustaa Suomessa vaatimukset tiemerkintöjen märkäpaluuheijastavuudesta urakkakohtaisia.
ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS. Työ: E Tampere,
ALAVIESKA KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN MELUSELVITYS Työ: E26215 Tampere, 17.4.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 17.4.2013 Alavieskan
Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut
2.9.218 Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla /217 8/218 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua ovat kiertäneet Oulun seudun kuntien maanteillä
LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI
Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa
Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä
Espoon kaupunki Tekninen keskus PL 1 02070 Espoon kaupunki / Kirjaamo Asia: Aloite liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nöykkiönkadun ja Kaskitien risteyksessä Esitys: Latokaski-seura ry on saanut Latokasken
Tips for teachers and expected results
Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden
LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma
50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:
Onspot - Automatic Traction Control System OTA TALVI HALLINTAAN
Onspot - Automatic Traction Control System OTA TALVI HALLINTAAN ÄLÄ YLLÄTY KOSKAAN! Kaukana kotoa, ja sitten sääkin heittäytyy hankalaksi. Tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja lumi alkaa tuiskuta. Tuuli
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso TALVEN VAIKEUSASTE SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA LUMEN AURAUS Kokonaislumimäärä 128 cm Lumisadepäiviä 44 kpl
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
Onspot - Automatic Traction Control System OTA TALVI HALLINTAAN
Onspot - Automatic Traction Control System OTA TALVI HALLINTAAN ÄLÄ YLLÄTY KOSKAAN! Kaikki näyttää hyvältä ja leppoisalta. Kunnes sää muuttuu ja pyry on totta. Tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja lumi
SWECO YMPÄRISTÖ OY t o.d o p re
26992 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 1 3.1 Laskennan perusteet 1 3.2 Laskentaohjelma 2 3.3 Melukarttojen
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997
'VP. og r/e,//k -r. Tieinfo TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiiri
'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Tieinfo Keski - Suomen tiepiiri og r/e,//k -r Pirkko Kanerva Tieinfo Keski - Suomen tiepiiri I TIE:i:TO Kirjasio Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Jyväskylä
MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS
1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen
SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009
KULJETUSBAROMETRI 1/2009 SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2009 SKAL:n vuoden 2009 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi 510 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL:n alue- ja suoritealayhdistyksiä
Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely
Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET
KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Liikennemerkkien ja reunapaalujen tehtävänä on varoittaa, ohjata ja opastaa liikennettä sekä välittää informaatiota tienkäyttäjille. Kuntomäärityksen tarkoituksena on saada
LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.
220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue
YLA HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ
YLA 10.1.2017 HÄMEENKADUN SULATUSJÄRJESTELMÄSTÄ 4.1.2017 SULATUSJÄRJESTELMÄN TOTEUTTAMINEN SULATUKSEN HYÖDYT Lisää katuympäristön viihtyisyyttä ja parantaa kadun käytettävyyttä ja esteettömyyttä talviaikaan
Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta
1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto
Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä. Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos
Kunnossapidon ammattilaisen talvinen työpäivä Aluemestari Timo Tillgren Jyväskylän kaupunki Altek aluetekniikka liikelaitos Taustatietoa työpäivään Päivystysviikko käynnissä (pe 14.15- pe 07.00) 6krt/talvikausi
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen