HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI:28 OPETUSLAITOKSET. HELSINGIN KAUPUNGIN TlLASTOTOIMISTON J1JLK.AISEMA

Transkriptio

1 960 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI:8 OPETUSLAITOKSET HELSINGIN KAUPUNGIN TlLASTOTOIMISTON JJLK.AISEMA

2 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO VI OPETUSLAITOKSET HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JUEKAISEMA HELSINKI 96

3 STATISTICS OF THE CITY OF HELSINKI (HELSINGFORS) VI EDUCATIONAL INSTITUTIONS PUBLISHED BY THE STATISTICAL OFFICE OF THE CITY OF HELSINKI HELSINKI 96 TILGMANNIN KIRJ APAI NO

4 ALKULAUSE Tämä julkaisu sisältää lastentarhojen, Sedmigradskyn pientenlasten koulujen ja Marian turvakodin, suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen sekä ammattiopetuslaitosten tarkastuksen toimintakertomukset kalenterivuodelta 960 sekä ammattikoulujen ja suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen toimintakertomukset lukuvuodelta 959/60. Se on toimitettu entiseen tapaan siten, että koulujen omia kertomuksia on tilastotoimistossa jossakin määrin lyhennetty ja yhdenmukaistettu. Lisäksi tilastotoimisto on kerännyt ja muokannut pääosan numeroaineistoa sekä laatinut julkaisun lopussa olevan tauluston. Toimitustyötä on johtanut apulaisaktuaari Jyis ] ärfjenpää. Helsingissä, toukokuun p:nä 96 Karl-Erik Forsberg

5 Sisällysluettelo Contents I. Vuosikertomukset Sivu Lastentarhat,lastenseimet ja koululasten päiväkodit Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Marian turvakoti... 7 Suomenkieliset kans.akoulut... Ruotsinkieliset kansakoulut Ammattiopetuslaitosten tarkastus 79 Valmistava poikien ammattikoulu Valmistava tyttöjen ammattikoulu Kirjapainokoulu Kähertäjäkoulu Vaatturikoulu... 0 Suomenkielinen työväenopisto Ruotsinkielinen työväenopisto... 9 I. Annual reports Page Kindergartens, day nurseries and day homes for school children... The Sedmigradsky nursery schools and the Maria asylum... 7 Finnish public elementary schools... Swedish public elementary schools Inspection of the trade schools Preparatory trade school for boys 83 Preparatory trade school for girls 89 Printers' school Hairdressing school Tailors' school... 0 Finnish workers' academy Swedish workers' academy... 9 II. Taulusto Oppivelvolliset lapset... Kaupungin ylläpitämät opetuslaitokset Lastentarhat... Sedmigradskyn pientenlasten koulut ja Marian turvakoti... Suomenkieliset kansakoulut... Kansakoulujen menot.... Kansakoulutarkoituksiin käytettävät lahjoitusrahastot... Ammattiopetuksen kustannukset... Ruotsinkieliset kansakoulut.... Ammattikoulut * 3* 4* 7* 8* 0* * * 3* 3* II. Tables School aged children * Municipal schools... 3* Kindergartens... 4 * Sedmigradsky nursery schools and Maria asylum... 7* Finnish public elementary schools 8* Expenditure of public elementary schools 0* Foundations for public elementary school purposes... * Expenditure of professional training... * Swedish public elementary schools * Trade schools *

6 I VUOSIKERTOMUKSET ANNUAL REPORTS

7 LASTENTARHAT, LASTENSEIMET JA KOULIJ. LASTEN PÄIVÄKODIT Kalenterivuonna 960 KINDERGARTENS, DAY NURSERIES AND DAY HOMES FOR SCHOOL CHILDREN Calendar year 960. LAUTAKUNTA Lastentarhain lautakuntaan kuuluivat seuraavat henkilöt: puheenjohtajana kansak.opett. Sirkku Kuoppasalmi, varapuheenjohtajana insinööri Annaliisa Levanto ja jäseninä rouva Lyyli Hyyryläinen, yhteiskuntat.kand. Sirkka Loimaranta, opetusneuvos Hilja Vilkemaa, ilmoituspääll. Anni Ikonen, johtaja Arvo Paasivuori, lääket.lis. Lars Grönlund ja fil.maist. Henry Backman.sekä varajäseninä rouva Nanna Andersson, kansak.joht. Kalle Lampinen, fil.maist. Gunnel Lilius, varastokirjanpitäjä Irja Niinikoski, ompelija Eeva Esteri Puhakka, rouva Maiju Ekström, ent. lastentarhanjoht. Helga Bengelsdorff, lääket.lis. Tony Järvinen ja rouva Maija Suosalmi. Rouva Lyyli Hyyryläinen kuoli ja hänen tilalleen valittiin rouva Anja Pettersson. Ompelija Eeva Puhakan muutettua pois paikkakunnalta valittiin uudeksi varajäseneksi toimittaja Eeva Ahonen. Kaupunginhallituksen edustajana oli apulaiskaupunginjoht. Eino Waronen ja opettajakunnan edustajana lastentarhanjoht. Britta Schier ja hänen tultuaan valituksi apulaistarkastajaksi lastentarhanjoht. Anna-Liisa Valtiala. Lautakunta valitsi sihteerikseen apulaistarkastaja Hellevi Kailan. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 3 kertaa. Pöytäkirjat sisältävät 7 pykälää käsittäen 679 asiaa. Sosiaaliohjesäännön mukaisesti pidettiin 9.. huoltolautakunnan, lastensuojelulautakunnan ja lastentarhain lautakunnan yhteinen kokous lastentarha Meripirtissä. Lastentarhain toimiston tulodiaarlin oli merkitty 539 saapunutta kirjelmää ja: lisäksi oli leimattu 988 saapunutta asiapaperia. Lähteviä kirjelmiä oli kirjattu 00. Esitykset. Kertomusvuonna tehtiin kaupunginhallitukselle esityksiä asioista, jotka mm. koskivat: ohjesäännön,.7 ja 6 :n muuttamista (.. 5,. ); lapsiluvun lisäämistä Herttoniemen lastenseimessä ( ); Keski-Kaarelan lastentarhan ja -seimen perustamista (8.". 98 ); kokovuotisen leikkikenttätoiminnan perustamista Roihuvuoreen ( ); Tukholman päiväkodin lastenseimen toiminnan laajentamista ( ); lastentarhan perustamista ja huoneiston hankkimista koulurakennuksen yhteydestä Pohjois-Haaga I:n alueelta ( );

8 laitosten huoneistoihin liittyvien virka-asuntojen ja muiden asuntojen käyttöä (8.. 5, , , , H , ja 33 ); uuden huoneiston hankkimista Hakaniemen lastentarhalle ja -seimelle (.. 56 ); tontin varaamista Etelä-Haagasta lastentarhaa varten ( ); uuden ulkoilu alueen kunnostamista Annalan lastentarhalle ( ); pääomamenoihin kuuluvien rakennusmäärärahojen käyttöä ( ); määrärahojen varaamista eräitten leikkikenttien kunnostamiseen ( ); Sepänpuiston leikkikenttämajan rakentamista ( , ); uuden huoneiston hankkimista Kaarelan lastentarhalle ( ); uuden huoneiston rakentamista Haagan lastentarhalle ( ); Helsinkimitalin ja Kaupunkiliiton ansiomerkin anomista eräille viranhaltijoille (5.. t. ); liikenneturvallisuuden lisäämistä ( ); vuosien investointisuunnitelmaa (H ). Lausunnot. Kertomusvuonna annettiin kaupunginhallitukselle lausuntoja, jotka mm. koskivat: eräitten malmiaisten anomusta lastentarhan ja -seimen perustamiseksi Malmie ( ); Suomen Mielenterveysseuran tiedustelua suoritetusta mielenterveystyöstä (7. 6. H7 ); Paloheinän Naiset -yhdistyksen anomusta lastentarhan ja -seimen perustamiseksi Paloheinään (7.6. H9 ); Arkadian Demokraattisen Yhdistyksen anomusta lastentarhan perustamiseksi Etu-Töölöön ( ); Sörnäisten Naiset -yhdistyksen leikkikenttää koskevaa anomusta ( ); Bertta Heinosen ym. anomusta Vartiokylän lastentarhan ja -seimen laajentamiseksi ( ); Vakuutusyhtiö Pohjolan anomusta leikkialueen kunnostamiseksi Etelä Haagaan (. 0. ); Valtion lastensuojelukomitean tiedustelua lastensuojelulainsäädännössä olevien puutteiden selvittämiseksi ( ); Siilitien alueen ja Munkkivuoren lastentarhasuunnitelmia (. 0. ); Puistolan Naiset -yhdistyksen anomusta lastentarhan ja -seimen perustamiseksi ( ); Tukholman Avun varojen käyttöä (5.. 0 ); terveydenhoitolautakunnan esitystä lastenseimilapsille suoritettavasta hemoglobiinimäärityksestä ( ); Paloheinän Sosiaalidemokraattisen Työväenyhdistyksen anomusta ulkoilu- ja leikkialueen kunnostamiseksi ( ); vuosilomasijaisten vähentämiskomitean mietintöä (.. 55 ); KaSvattajat-yhdistyksen esitystä Kasvattajaopiston käyneiden pätevyydestä koululasten päiväkodin johtajan virkoihin ( ); terveydenhoitoviraston johtosäännön 0 :n ja kaupunginhallituksen tekemän lääkärintodistusten vaatimista koskevan päätöksen muuttamista ( ); Puotilan kartanoon suunnitellun lastentarhahuoneiston piirustuksia ( ); Tullinpuomin leikkikentän majan luonnospiirustuksia (6. 5. H ); Finlands Svenska Söndagsskolförbundin huoneistotarjousta (3. 5., ). Lausuntoja annettiin lisäksi seuraavien yksityisten laitosten ja yhdistysten avustusanomuksista, toiminnasta ym.: Kottby-Månsas svenska förening, Mannerheim-liiton Helsingin osasto, Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistys, Haga Privata Svenska Barnträdgårds garantiförening, Helsingin Ensi-Koti, Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, Mannerheim-liiton Malmin osasto Malmin Lasten Ystävät, Lauttasaaren Yksityisen Päiväkodin Kannatusyhdistys, Pasilan lastenseimi, Pelastusarmeijan Helsingin lastenseimi, Suomen Lastenhoitoyhdistys, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piiri, Vajaaliikkeisten Kunto, Yhdistys Töölön. Lastenseimi, Hertonäs svenska barnträdgård ja Pelastusarmeijan Malmin lastenseimi(l , t., 6.5,, 3.5.3, H.9. 9, ). II. TOIMISTO Lastentarhain toimisto sijaitsi kertomusvuonna entiseen tapaan Aleksanterinkatu :ssä. Lastentarhain tarkastajana toimi edelleen Kaarina Axelson ja apulaistarkastajina Hellevi Kaila - sekä 9.. saakka Aino Borg, joka tällöin siirtyi eläkkeelle. Hänelle myönnettiin Kaupunkiliiton ansiomerkki yli 30 v:n palveluksesta. Uudeksi apulaistarkastajaksi valittiin lastentarhanjohtaja Britta Schier. 3. alkaen. Puistoleikkitoiminnan tarkastajana toimi edelleen Kirsti Pajunen. Uuteen vastaperustettuun taloudenhoitajan virkaan valittiin valtiot.maist. Kirsti Heikinheimo 6.. alkaen, josta lähtien toimistonhoitajan virka lakkasi.

9 3. LAITOKSET. Laitosten laatu ja koko Lautakunnan alaiset laitokset, niiden sijainti, laatu ja koko selviävät seuraavasta taulukosta: Lastentarhat ja niihin liittyvät laitokset Kindergartens and institutions connected with them Laitosi) ja osoite Institution and address I I lohta jiaja Kau opet pungin tajia Varsi 098 naisissa HelJll lasten Cily m;starholssa w",d trlsses a"d Actval teaclj~s kitjder g..- \ Paikkojen lukumäärä Di.posabl. place. Koko päivä osas toissa N.. "ery $Ie,""', Koulu lasten päivä kodeissa Day h""",. lor!cliool c"i!dr... Sei missä Day "."se- Ne. Virkkula, Snellmanink L 4 50 Tomtebo, Fredrikink. 45 (r) Ruoholahti, Hietalahdenk Pienola, Lapinlahdenk ) 4 50 Vuokko, Merlmiehenk Solhem, Laivurinrinne (r) Meripirtti, Merimiehenk Päivölä, Ehrensvärdintie Fylgia, Tehtaank. 6 (r)... : Barnabo, Tehtaank. 3 (r) Toimela, Vuorimiehenk..... Onnela, Tehtaank.... ~ 5 75 Katajanokka, Kauppiaank. 8-0 (k) Kaleva, Castrt;nink Alppimaja, Castrt;nink Taru, Helsingink Touhula, Neljäs linja Vanamo, tarkkailuastent., Toinen linja Tukholman päiväkoti, Kolmas linja Kallio, Siltasaarenk Hakaniemi, Eliiintarhantie 3... :. 5 0 SolhäUa, Toinen linja (r) Terhi, Neljäs linja » 3 5 Valkama, VeSilinnank Kalliorinne, Länt. Brahenk Päivärinne, Länt. Brahenk Ahtola, Kalliolanrinne Tapiola, Kaarlenk Ebeneserkoti, Hesingink. 3-5 (k)...» 6 00 Leppäsuo, Mecheinink Väinölä, Mecheinink.... Rauhala, Mannerheimintie Topeliuksen lt., Rajasaarentie Päiväpirtti, Rajasaarentie Bertha-Marla Hemmet, Töölönk. 47 (r)... ~ 7 5 Pilllaja, Pilllajatie 3..., Ruskeasuo, Raisiontie Pasila, Hertank Pääskylä, Hämeentie Kotikallio, Saarenk ) k = kaksikielinen laitos, r = motsinkielinen, muut suomenkielisiä.

10 Laitos ) ja osoite Institution and add,-ess Palkkojen lukumäärä Visposabl, places Johta jiaja Kau opet Koulu pungln tajia Varsi Koko lasten osa naisissa päivä päivä Seilasten 0S3S. kodeissa missä Head Gity ms- tarhoissa toissa ward tresses Vay Day..,.d Act... Nursery homes nurse- UiM;/u'S kind.,.ec '0' r"s garlffls tions se,,"ol cjr.ildrm Hermanni, Saarenk.... ~ 36 Päijänne, Päijänteentie Koti vara, Vallilantie ~ 50 Hemgård, Anjalantie (r) Sirkkula, Sammatintie Vallilanls.,Sammatintie Vallilan lt., Sturenk. 3...,) Toukola, Hämeentie Annala, Hämeentie 5...,) Marjala, Limingantie 78 (k) Alku, Väinölänk Käpylinna, Mäkelänk Malva, Mäkelänk. 0 (k) Koskela, Käpyläntie ,) ~,.Metsäpurontie 7.:; Pirkkola, Leht~9.~-..:......') 50 o-ulunkylä-;-kivalterintie 5... ::-:... :~ :=-').~~!_:.-SD-i--.5_r-- -._i---= Iraaga, Saii.karifie--r-=.~.. -: Kanerva, Pietari Hannikaisen tie Männistö, Ida Aalbergin tie ~ Kaartintorppa, Saunalahdentie Elka, Laajalahdentie 0 (r)...» 50 5 Kotkankallio, Pohjoiskaari 48 (k) Leppäkerttu, Tallbergin puistotie Myllykallio, Isokaari 5... ',) Kaarela, Kirjokalliontie Kannelmäki, Kanneltie...» Pakila, Palosuontie......,., + ~a~4~. -\.lt.~-+_~5.g.0-l_--:~5? ==--r----,; Pllkinmäki, Erkkt"MeIiirtfiiID tie Tapanila, Veljestentie Herttoniemi, Susitie Vartiokylä, Sauramatie Pitäjänmäki, Konalantie 7 (k)..., Santahamina, Santahamina Suomenlinna, Iso Musta saari Summa (Total) ft Lastentarha Kanervan yhteyteen oli perustettu 5 lapsen lastenseimi, joka aloitti toimintansa 9.. Herttoniemen lastenseimen hoitopaikkaluku nostettiin kertomusvuonna 30:stä 36:een. Uusi Kannelmäen lastentarha ja -seimi aloittivat toimintansa.. Käpylinnan lastentarhan iltapäivävuorolle ei ilmoittautunut riittävää määrää pyrkijöitä. joten osasto ei toiminut syyslukukaudela. Kotikallion päiväkodin yhden osaston toiminta oli samaten keskeytynyt. ) k = kaksikielinen laitos, r = ruotsinkielinen, muut suomenkielisiä.

11 5. Henkilökunta Edellä luetelluissa laitoksissa työskenteli 3.. seuraava määrä henkilöitä: Päivä kodeissa Summa johtajia, opettajia Lastenhoitajia, koulutettuja kouluttamattomia Keittäjiä Pesijä-talousapulaisia... 0 Lastentarha-apulaisia Keittiöapulaisia Harjoittelijoita Summa Lisäksi oli suurissa laitoksissa eräitä tuntisiivoojia. Henkilökunnassa tapahtuneet muutokset. Kertomusvuonna erosi 4 opettajaa ja johtajaa, joista 4 opettajaa siirtyi johtajaksi. Eronneista siirtyivät eläkkeelle johtajat Anni Ahokas ja Elli jokinen sekä opettajat Margit Isaksson, Agnes Sinisalo ja Signe Turunen. Opettajasiirtoja suoritettiin 7. Uusia opettajia ja johtajia valittiin 8. Muusta henkilökunnasta siirtyi eläkkeelle sairauden tähden keittäjä Katri Säävälä. Apurahat, kurssit ym. Kaupunginhallitus myönsi lastentarhanjohtajille G. Gahmbergille ja. Marvalalle mk:n matka-apurahan Tanskassa pidettyyn pohjoismaiseen lastentarhakongressiin osallistumista varten. Lastentarhanopettaja R. Tawastille myönnettiin oikeus vaihtaa virkaa tukholmalaisen lastentarhanopettajan kanssa / kuukauden ajaksi. Lastentarhanopettaja C. Backalle myönnettiin virkavapautta sekä 0 % palkkaeduista ulkomaista opintomatkaa varten. Lastentarhanjohtaja M. Airila lähetettiin virkamatkalle Osloon tutustumaan kuulovammaisten lastentarhaan. Lastenseimenopettaja M. Mikkoselle myönnettiin virkavapautta täysin palkkaeduin kertauskursseihin osallistumista varten. Lastentarhanopettaja L. Rokkanen osallistui koulutustoimikunnan järjestämiin kunnallishallinnollisiin kursseihin ja lastenhoitaja F. Kotiniemi tulokaskursseihin. Lastenseimien henkilökunnalle järjestettiin marraskuussa neljä iltaa kestävät lastenseimikysymyksiä käsittelevät kurssit. Helsinki-mitali yli 35 v:n palveluksesta myönnettiin lastentarhanopettajille M. Isakssonille ja A. Lindhille sekä lastentarhanjohtajille A. Silvennoiselle ja R. Töttermanille. Suomen Kaupunkiliiton ansiomerkki myönnettiin 30 v:n palveluksesta päiväkodinopettaja A. SinisalolIe ja lastentarhanjohtajalle A.-L. Sireliukselle, 5 v:n palveluksesta lastentarhanjohtaja K. Mäkiselle sekä 0 v:n palveluksesta keittäjä E. janhuselle. 3. Huoneistot Hakaniemen lastentarha ja -seimi toimivat purettavaksi määrätyssä talossa, Eläintarhantie 3:ssa. Lautakunta teki esityksen, että laitoksille hankittaisiin uusi huoneisto, ja kertomusvuonna annettiin lausunto Rauhankatu 3:ssa sijaitsevan huoneiston sopivaisuudesta tähän tarkoitukseen. Haagan lastentarha toimi niinikään purettavaksi suunnitellussa rakennuksessa, Sankaritie :ssä. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi käytiin neuvotteluja huoneiston varaamiseksi purettavan tilalle rakennettavasta talosta, mutta neuvottelut raukesivat. Kaarelan lastentarha, joka toimi vuokrahuoneistossa Maavallintle 7:ssä, muutti suomenkielisten kansakoulujen taloon Kirjokalliontie 43:een.

12 6 4. Toiminta vuoden aikana Ohjesäännön mukaan on lastentarhain, lastenseimien ja koululasten päiväkotien tehtävänä tukea ja täydentää Helsingin kaupunkikuntaan kuuluvien lasten hoitoa, valvontaa ja kasvatusta edistämällä heidän ruumiillista ja henkistä kehitystään. Laitosten tehtäviä, hoitoa ja hallintoa käsiteltiin kolmessa johtajakokouksessa ja yleisiä ohjeita annettiin 8 kiertokirjeessä. Kertomusvuo,nna pyrki useimpiin lastentarhoihin ja lastenseimiin enemmän lapsia kuin mitä niihin voitiin ottaa, kun taas päiväkodeissa ei ollut täyttäkään määrää lapsia. Lastentarhoihin pyrki lasta, joista jouduttiin hylkäämään tilanpuutteen vuoksi 575 lasta. Suurimmat määrät hylättyjä oli esikaupungeissa. Lastenseimissä eivät lapset käy samalla tavalla yhtäjaksoisesti syksystä kevääseen kuten yleensä lastentarhoissa ja koululasten päiväkodeissa, vaan vaihtuvat pitkin vuotta. Siksi lastenseinrlssä joudutaan vastaanottamaan hakemuksiakin pitkin vuotta, eikä pyrkijöistä ole saatavissa vastaavaa tilastoa kuin lastentarhoissa. Lastenseimien 6 paikkaa käytti kertomusvuonna 379 eri lasta. Vuoden aikana hylättiin,.09 hakijaa. Lapsia laitoksiin valittaessa pyritään antamaan etusija sellaisille lapsille, jotka ennen muita tarvitsevat laitoksen kasvatusta ja hoitoa. Kirjoissa. 0. olleiden lasten kotiolot sekä laitokseen ottamisen yleisimmät syyt ilmenevät seuraavasta yhdistelmästä: Kotiolot: Koululasten Lastentarhat päiväkodit Lastenseimet Luku % Luku % Luku % Isä ja äiti elossa... ' s , näistä laillisessa erossa Vain isä elossa Vain äiti elossa Täysin orpoja Avioliiton ulkopuolella syntyneitä Summa Laitokseen ottamisen yleisimmät syyti): Äidin ansiot yö , Vanhempien erillään asuminen Vanhempien sairaus Alkoholismi ".3,. 7. Lasten monilukuisuus ; , Lastentarhat jakaantuvat kaksikielisiin, suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin. Päiväkodeista on yksi virallisesti kaksikielinen ja muut suomenkielisiä. Lastenseimissä ei ole kieliryhmitystä. Lastenseimiin otetaan kuuden kuukauden, erikoistapauksissa nuorempiakin, ja kolmen ikävuoden välillä olevia lapsia, lastentarhoiliin kolmen ja seitsemän sekä koululasten päiväkoteihin seitsemän ja neljäntoista ikävuoden välillä olevia lapsia. Toimintapäiviä oli lastentarhain puolipäiväosastoilla yleensä Kokopäiväosastojen toimintapäivät vaihtelivat 7:sta n 300:aan etupäässä sen mukaan, kuinka paljon oli toimintaa kesän aikana. Päiväkotien toimintapäiviä oli 3:sta 0:een sen mukaan, kuinka paljon oli toimintaa joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Poissaoloja oli runsaasti, joten varattujen hoitopäivien ja läsnäolopäivien erotus oli huomattava. ) Muutamien lasten kohdalla saattoi olla useitakin syitä.

13 7 Lastentarhoissa toimivat rinnan puolipäiväosastot ja kokopäiväosastot. Puolipäiväosastot toimivat lähinnä kansakoulujen lukukausien mukaisesti ja yleensä aamupäivisin klo 9-3 tai 0-4 sekä lisäksi 7 lastentarhassa myös iltapäivisin 4 tuntia johonkin aikaan klo ja 7 välillä riippuen olosuhteista. Lapset oli jaettu 5 lapsen osastoihin. Päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, yksi ateria ja ulkoilua. Kokopäiväosastot olivat avoinna klo , poikkeustapauksissa myöhempäänkin. 0:ssä laitoksessa ne olivat avoinna koko kesän, 5:ssä osan kesää ja muitten kokopäiväosastojen lapset keskitettiin avoinna oleviin laitoksiin, jotka valittiin lasten ulkoilumahdollisuuksia silmälläpitäen. Säännöllisen työkauden aikana on tavallisilla kokopäiväosastoilla yleensä 5 hoitopaikkaa paitsi Bertha-Maria He=et-Iastentarhan laajennetulla kokopäiväosastolla 37 ja Kotikalliossa 40, mutta kesäkuukausien aikana laskee lapsiluku huomattavasti riippuen vanhempien kesälomista, lasten maallepääsystä yms. Kokopäiväosastojen päiväjärjestykseen kuului vapaata leikkiä ja askartelua, ateriaa ja välipala, päivälepo ja ulkoilua. Joissakin lastentarhoissa olivat kokopäiyäosastojen lapset aamupäivisin ryhmitettyinä ikänsä mukaan puolipäiväosastoille, joissakin toimi kokopäiväosasto erillisenä osastona omine päiväjärjestyksineen. Lastentarhoissa pyritään edistämään jokaisen lapsen yksilöllistä kehitystä ja hänen sosiaalista sopeutumistaan, välittämään hänelle ympäröivästä maailmasta tietoja ja käytännöllisiä taitoja sekä opettamaan hyviä tapoja ja tottumuksia. Kasvatus perustuu lasten toimintatarpeen tyydyttämiseen. Lapsille pyritään suomaan tilaisuus ja välineet omintakeiseen luovaan toimintaan. Päiväohjelmaan sisältyy lisäksi laulua, kertomuksia, liikuntaa, pieniä kotitaloustöitä ym. suoranaisesti johdettua toimintaa. Yleensä olivat kertomusvuonnakin askartelun runkona ns. keskusaiheet. Keskusaiheen synnyn saattaa aiheuttaa jokin ajankohtainen tapahtuma, jokin mielenkiintoinen retki, jonkin lapsen voimakas yksityinen elämys, joka tarttuu toisiinkin, luonnonilmiöt vuodenajan vaihteluineen, tavanmukaiset juhla-ajat, joulu, pääsiäinen, äitienpäivä, vappu jne. Keskusaiheen syntyyn vaikuttaa myöskin lastentarhan sijainti. Esikaupungeissa sijaitsevat lastentarhat saavat runsaasti aiheita luonnosta ja vuodenajan vaihteluista. Kaikissa lastentarhoissa pyrittiin tutustuttamaan kaupunkilapsia luonnonilmiöihin ainakin huonekasvien kehitystä seuraamalla ja niitä hoitamalla. Pääsiäiseksi kylvettiin nopeakasvuista rairnohoa tai istutettiin pistokas omaan rnukkuun kasvamaan. Jouluksi tai kevääksi istutettiin kukkasipuleita, joitten kehitystä seurattiin. Kaikkeen tähän yhdistettiin retkiä torille, kukkakauppaan, kasvitieteeliseen puutarhaan ja kaupungin puutarhaan. Kertomusvuoden ainutlaatuinen omenasato löi leimansa myös lastentarhojen keskusaiheisiin. Omenista riitti laulamista, piirtämistä, muovailemista ja syömistä kaikissa muodoissa. Klassillinen keskusaihe»rnis~ sai uusia muotoja, kun tutustumiskäynnillä maalaistaloon jouduttiin vastakkain leikkuupuimurin ja traktorin kanssa havainnollisen riihessä puinnin sijasta. Kaupunkilapselle lähes tuntemattomaan käsitteeseen, hevoseen käytiin tutustumassa Ruskeasuon ratsastustallissa. Rantojemme vesilinnut ja puistojemme oravat kiinnostivat jatkuvasti. Aatteellisempia aiheita saatiin =. suurmiesten päivien vietosta. Näin tutustuttiin Topeliuksen ajatuksiin ja hänen satuihinsa, Runebergin Maamme-lauluun, Lönnrotiin ja Kalevalaan. Talviolympialaiset, vieraileva venäläinen sirkus, erilaiset avaruudessa kiertävät raketit yms. vuoden tapahtumat näkyivät keskusaiheissa. 6-7-vuotiaitten askartelup kehittämiseen pyrittiin eräissä lastentarhoissa erikoisesti kiinnittämään huomiota ja tällöin kokeiltiin =. veiston lisäämistä poikien ohjelmassa. Hakaniemen lastentarhan noin 5 kuulovikaiselle lapselle pidettiin päivittäin yksilöllisiä puheen valmistavia harjoituksia. Samoin annettiin Alppimajan lastentarhan puhevikaisille lapsille yksilöllistä alustavaa puheopetusta. Ahtolan lastentarhassa, jossa oli osittain kansakouluun liian kehittymättömiä 7-vuotiaita, järjestettiin askartelua lasten kehitystason mukaan. Tarkkailulastentarha Vanamossa pyrittiin lapsia kannustamaan sellaisiin askarteluihin, jotka parhaiten auttoivat heitä tasapainoon. Lastenseimet olivat avoinna klo ja toimivat koko vuoden lukuunottamatta Sirkkulan ja Päijänteen lastenseimiä, jotka olivat suljettuna ja Hakaniemen lastenseimeä. joka oli suljettuna Lasten aterioitten laatu ja määrä riippui lasten iästä. samoin päivä-

14 8 lepo. Kunkin laitoksen mahdollisuuksien mukaan ulkoiltiin. Lapset saivat vapaasti leikkien kehittää kykyjään ja voimiaan. Koululasten Päiväkodeissa on koulujen vuoroluvun mukaisesti toiminut vuosikausia peräkkäin kaksi 5 lapsen vuoroa, aamupäivävuoro ja iltapäivävuoro. Nyttemmin on Helsingin kansakouluissa voitu koulut yö siirtää yhä enemmän aamupäivävuoroihin, josta on ollut päiväkodeille seurauksena, että päiväkotien iltapäivävuoroille on liiankin paljon pyrkijöitä, kun taas aamupäivävuorot eivät ole täyttyneet. Mikäli tilat päiväkodissa sallivat, järjestettiin aamupäiväja iltapäivävuorojen sijaan kaksi iltapäivävuoroa. Näin voitiin järjestää Ahtolan ja Tukholman päiväkodeissa. Kotikallion päiväkodissa toimi edelleen vain yksi iltapäivävuoro. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa: Lasten kasvatuksessa on vanhempien ja opettajien yhteistyö välttämätön. Tämän edistämiseksi järjestivät lastentarhat ja päiväkodit ns. vanhempien kokouksia, joissa erilaisen ohjelman puitteissa tai jossain tapauksessa pelkän vapaan seurustelun ja kahvinjuonnin lomassa opettajalla ja vanhemmilla oli tilaisuus tutustua toisiinsa. Tällaisissa tilaisuuksissa pyrittiin selostamaan vanhemmille laitoksen toimintaa, näyteltiin askarteluvälineistöä. opeteltiin lasten lauluja, selostettiin keskusaiheajatusta ja kuvattiin sen toteuttamista. Mikäli mahdollista pyrittiin näihin kokouksiin saamaan myös jokin lasten elämää käsittävä alustus tai esitelmä. Koska lasten äidit olivat yhä enemmän ansiotyössä ja näyttivät yhä vähemmän kotitöiltään ennättävän uhrata iltaa lastentarhalle, kokeiltiin monessa lastentarhassa sitä, että vanhemmat kutsuttiin päivällä lastentarha-aikana tutustumaan työhön käytännössä. Kaikki laitokset ylläpitivät kosketusta vanhempiin vastaanottotunneillaan esim. kerran viikossa välittömästi työajan jälkeen. joulu- ja kevät juhlat vietettiin yleensä vanhempien kanssa yhdessä: Mikäli opettajilla oli tilaisuus, he vierailivat lasten kodeissa. Sekä kotimaisia että ulkomaisia vieraita kävi kertomusvuonna tutustumassa iaitoksiin niin yksityishenkilöinä kuin retkikuntinakin. Erilaisia tutkimuksia lasten parissa suorittivat eräät psykologit ja kasvatusopin opiskelijat ja tutkijat. Läsnäolopäivien lukumäärä eri lastentarhoissa kalenterivuonna 960 Number af days af presence at the kindergarten sections in 960 Osasto. Seclion Puolipäiväosastot (H alf day sections).... Kokopäiväosastot (N ursery sections).... Koululasten päiväkodit (Day homes for school children).... Lastenseimet (Day nurseries).... Summa (Total) Pillviä Days Poissaolopäiviä oli kertomusvuonna puolipäiväosastoilla 9.r; %, kokopäiväosastoilla 0.7 %. koululasten päiväkodeissa 36.8 % ja lastenseimissä 4.. % varatuista hoitopäivistä. 5. Oppilastilasto Seuraavasta ilmenee lapsista. 0. hankitut henkilötiedot:

15 9 Lastentarhoissa ja niihin liittyvissä laitoksissa olevat lapset Children in kindergartens and institutions eonneeted with them, st Oet. 960 I,astenselmet DtJ'Y flurseries Luku Lastentarhat K 'Merganen. Luku Päiväkodit Day "om.. for school child,.,. Luku Ikä Age Numb.. % Number % Number % 0 vuotta (years) t 3 4»» 5»» 6 7 8» Summa (Total) Osasto ja kieli' Seetion and language Lastentarhat: (K indergartens): kaksikieliset (Bilingual).... suomenkieliset (Finnish).... ruotsinkieliset (Swedish).... Koululasten päiväkodit (Day homes foy school ehildrlm): kaksikieliset (Bilingual).... suomenkieliset (Finnish).... Lastenseimet (Day nurseries).... Sukupuoli' Sex Poikia (Boys).... Tyttöjä (Girls).... Äidinkieli N ative language Luku Numb % Suomi (Finnish) Ruotsi (Swedish) '. 0 Muu kieli (Other language) Perheenpään sosiaaliryhmä Social status of the head of the family I. Johtavassa asemassa olevia ym. (Persons in leading positions ete.) 06 II + III. Pienyrittäjiä. työnjohtajia, toimistohenkilökuntaa, ammattityöntekijöitä ym. (Owners of small enterprises, foremen, offiee personnel. skilled workers ete.) IV. Aputyöntekijöitä ym. (Unskilled workers ete.) Oppllalta kaikkiaan (Total of pupiis)

16 0 6. Terveydenhoito Lastentarhain ja -seimien terveydenhoidosta huolehtivat lastentarhain lääkäri, lääket. ja kir.tri Anja Helve sekä lastenneuvoloiden lääkärit, jotka suorittivat lasten terveystarkastukset. Tarkastettujen lasten kokonaismäärä oll lastentarhojen kokopäiväosastoilla kerran tarkastettuja 78 ja uudelleen tarkastettuja 37, puolipäiväosastoilla vastaavasti 367 ja 74 sekä lastenseimissä samoin 4 ja 734. Lisätutkimuksiin suositettiin lastentarhojen puolipäiväosastoilta 436 lasta, kokopäiväosastoilta 34 sekä lastenseimistä 97 lasta. Sairaustapausten lukumäärä ja tarttuvien tautien esiintyminen kaikissa laitoksissa ilmenevät seuraavista yhdistelmistä: Kuukausi Lastentarhat: II III IV V IX X XI XII Summa Lasten lukumäärä Sairaustapausten luku Infectio acuta Hengityselintauteja... 3 ' Nielutulehdus ja angina Vatsatauti Tulirokko Tuhkarokko Vihurirokko Vesirokko Sikotauti Hinkuyskä... 5 Korvatulehdus Influenssa Pollo... Muita tauteja Kuukausi Lastenseimet: II III IV V IX X XI XII Summa Lasten lukumäärä Sairaustapausten luku Infectio acuta Hengityselintauteja Nielutulehdus ja angina Vatsatauti Tulirokko Tuhkarokko Vihurirokko... 6 Vesirokko Sikotauti Hinkuyskä... Korvatulehdus Influenssa Pollo... Muita tauteja

17 Kertomusvuonna kiinnitettiin erityistä huomiota kansakouluun siirtyvien lasten kuulo- ja näkötutkimuksiin. Näkökokeita suoritettiin 636 ja nii~ä todettiin heikentynyt näkö 7 lapsella. Kuulokokeita suoritettiin 6, joissa todettiin heikentynyt kuplo 86 lapsella. Tuberkuliinikokeita suoritettiin lastentarhoissa ja -seimissä seuraavasti: calmette-rokottam;lttomille 3, joista todettiin tuberkuliinimyönteisiksi 5 ja tuberkuliinikielteisiksi 8 lasta, sekä calmetterokotetuille 876, joista tuberkuliinimyönteisiksi todettiin 704 ja tuberkuliinikielteisiksi 7 lasta. Lasten sairastuneisuus oli suuri kertomus vuoden aikana. Äkillisiä nuhakuumeita samoin kuin tuhkarokkoa esiintyi enemmän kuin edellisenä vuonna. 7. Ateria- ja hoitomaksut Hoito ja kasvatus on lastentarhoissa, jotka saavat valtionapua lain mukaan maksuton, mutta ruoasta maksavat lapset lautakunnan määräämän maksun. Lastenseimissä maksetaan lapsista lautakunnan määräämä maksu hoidosta, ruoasta ja kasvatuksesta ja päiväkodeissa suoritetaan päivämaksu. Huoltaja voidaan kuitenkin osittain tai kokonaan vapauttaa maksuista. Kertomusvuonna oli lastentarhoissa osittain vapautettuja 304 ja kokonaan vapautettuja 76, lastenseimissä vastaavasti 55 ja 66 sekä koululasten päiväkodeissa 3 ja 35. Kertomusvuonna olivat maksut: Lastentarhain puolipäiväosasto.. 60 mk päivässä kokopäiväosasto 0 Lastenseimet "80 Koululasten päiväkodit IV. PUISTOLEIKKITOIMINTA Puistoleikkitoiminta jakaantuu kahteen toimintamuotoon: leikkikenttätoimintaan ja ns. puistotätitoimintaan. Leikkikenttätoiminta Leikkikenttätoimintaa oli kesäleikkikentällä ja 8 kokovuotisella leikkikentällä. Kesäleikkikenttätoimintaa oli kolmena kesäkuukautena päivittäin klo 0-5. Ohjelmaan kuuluivat vapaat ja ohjatut leikit, uintimatkat ja retkeilyt sekä eri kenttien väliset kilpaleikit. Huomattavampia juhlia oli, kesäjuhla ja leikkikenttien lopettamisjuhla. Toimintakautena jaettiin kerran päivässä ilmainen keittoateria. Kertomusvuonna valmistuivat Roihuvuoren ja Pitäjänmäen kentillä kahluualtaat. Henkilökuntaa oli neljällä suurimmalla kesäleikkikentällä vastaava leikinohjaaja ja apulaista sekä pienemmillä kentillä vastaava leikinohjaaja ja apulainen. Henkilökunnalle pidettiin 3-päiväiset valmennuskurssit ennen toiminnan alkua ja kesän kuluessa 4 yhteistä leikki- ja lauluiltaa ja vastaaville ohjaajille lisäksi kerran viikossa neuvottelutilaisuus. Kesäleikkikentät ja lasten päivittäinen keskimääräinen lukumäärä kullakin kentällä oli seuraava:

18 Kesäleikkikenttä kesä- heinä- elo keskikuu kuu kuu määrin Kaivopuisto liiekkaranta ~ 76 0 Eläintarha.... 9~ Lauttasaari ~ Tapanila ~8 56 Malmi ~ 5 6 Vartiokylä ) 0 39 Pitäjänmäki ~8 6 Herttoniemi ~O 39 6 Topelius Munkkivuori ~6 Roihuvuori Summa Kokovuotisetkentät.... ~ 6 ~ Kesän aikana kaikilla kentillä ~ ~ 5~7 Kokovuotista leikkikenttätoimintaa oli Brahen, Ki=on, Maunulan, Toukolan, Vallilan, SepälJ, Tullinpuomin ja Pohjois-Haagan leikkipuistoissa, joissa toilninta-aika oli henkilökunnan vahvuudesta riippuen joko klo 9-8 tai 9-7. Brahen, Kimmon, Maunulan ja Toukolan leikkipuistoissa on tarkoitusta varten rakennetut leikkikenttämajat, joitten ansiosta lapset voivat käydä kentällä epäsuotuisienkin säiden vallitessa. Kenttien päiväohjelmaan kuuluivat vapaat leikit ja askartelut sekä johdetut laulu-, kilpa- ja urheiluleikit sekä myös mm. kansanhiihto ja kansanuinti. Huomattavia tapahtumia olivat kenttien väliset erilaiset kilpailut. Vanhemlnille ikäluokille, 5-6 vuotiaille, joista osa on aikoinaan jo pikkulapsena aloittanut kentällä käynnin ja nähtävästi sopiva=an toiminnan puutteessa jatkuvasti näyttää haluavan käydä kentällä, pyritään kehittämään tälle ikäkaudelle sopivaa askartelua. Kesäkuukausina jaettiin Brahen ja Sepän kenttiä lukuunottamatta keittoruokaa myös kokovuotisilla kentillä. Kentillä käyvien lasten lukumäärän vaihteluissa oli havaittavissa ympäristössä tapahtuvan rakennustoiminnan vaikutusta. Esim. Brahen ja Sepänpuistojen ympäristössä oli revitty vanhoja puutalokortteleita, joista lapsiperheitä joutui muuttamaan pois ja lapset jäivät tulematta kentälle. Kun aikanaan taas kerrostalot valmistuvat samoille paikoille, tuovat ne rakennuskauden päätyttyä uudet lapsijoukot. Kokovuotisilla leikkikentillä kävijöiden lukumäärä päivässä, joka on saatu laskemalla jokainen päivän kuluessa kentälle tuleva lapsi riippumatta siitä, onko sama lapsi jo päivän kuluessa aikaisemlnin käynyt ja siis jo aikaisemlnin laskettu, oli seuraava: Tullin Pohj. Kuukausi Brahe Kimmo Toukola Maunula Vallila Seppä puomi Haaga Tammikuu ~ Helmikuu ~~O M6 ~ Maaliskuu... ~39 ~OO ~6 Huhtikuu ~77 Toukokuu ~ ~~8 6~ Kesäkuu ~~ Heinäkuu ~ Elokuu ~9 Syyskuu... ~99 ~ 9~ ~ ~78 6 ~8 ) Lopetti toimintansa 8. 8.

19 3 TullIn PohJ. Kuukausi Brahe Kimmo Toukola Maunula Vallila Seppä puomi Haaga Lokakuu Marraskuu Joulukuu Keskimäärin Henkilökuntaa kokovuotisilla leikkikentillä oli seuraavasti: Brahen ja Sepän leikkipuistoissa vastaava leikinohjaaja, leikinohjaaja ja leikinohjaajan apulaista. Toisissa leikkipuistoissa oli vastaava leikinohjaaja, leikinohjaaja ja apulainen. Työaika oli jaettuna kahteen vuoroon. Kerran kuukaudessa oli koko henkilökunnalla ns. työilta, jolloin eri leikkikenttien puolesta joku leikinohjaaja vuorollaan alusti keskustelun jostakin työalaa koskevasta kysymyksestä. Lasten äideille pidettiin Toukolan leikkikentän majassa illanvietto, jossa selostettiin kenttien toimintaa. Syyskuussa järjestettiin Kisakalliossa yhden vuorokauden virkistyskurssi, johon osallistui 9 leikinohjaajaa. P u i s t 0 t ä t i toi m i n t ä. Yksityisyrittäjinä toimivia pienten lasten ulkoiluttajia ns. puistotätejä oli kertomusvuonna 03. Lapsiryhmät olivat jakaantuneet 87 eri puistoon tai muuhun sopivaan paikkaan sekä keskikaupungin että esikaupunkien alueella. Koska yleensä voitiin laskea noin 5 lasta puistotätiä kohden, ulkoili puistotätien valvonnassa noin 700 lasta päivittäin 4/-5 tunti!!, Lasten lukumäärä oli vähentynyt huomattavasti Kantakaupungin alueella ja lisääntynyt Esikaupungeissa. Niinpä myös puistotätitoimintaa siirtyi yhä enemmän Esikaupunkeihin, ja kertomusvuonna aloittivat puistotädit toimintansa Kulosaaressa. Lastentarhain lautakunnan puolesta järjestettiin puistotädeille valistus- ja leikkikurssit, joihin osallistui 56 puistotätiä. Keskustelu- ja leikki-iltoja pidettiin kaksi, joihin osallistui keskimäärin 34 henkeä. Kevätretki tehtiin Pirttimäkeen. v. KAUPUNGIN AVUSTAMA KESÄSIIRTOLATOIMINTA Lastentarhanopettajien muodostama Lastentarhain Kesäsiirtolayhdistys sai lastentarhain lautakunnan talousarvioon tilille Lasten kesä virkistys merkitystä määrärahasta mk 9 kesäsiirtolan ylläpitämistä varten. Lapsia oli siirtoloissa kaikkiaan 7, joista 83 oli koko kesän ja 34 osan kesää. Toiminta-aika oli Hoitopäivien luku oli Menot olivat hoitopäivää kohti keskimäärin 340 mk ilman hankintakustannuksia ja 373 mk hankintamenot mukaanluettuna. Siirtolapaikat jaettiin lastentarhoille niiden lapsi- ja osastoluvun mukaan. Kunkin lastentarhan opettajat valitsivat kesäsiirtolaan lähetettävät lapset. Valintaan vaikuttivat lääkärin lausunto, lasten kotiolot yms. Lastenneuvoloiden lääkärit tarkastivat lastenneuvoloissa siirtolalapset ennen siirtolaan menoa ja sieltä palattua. Siirtoloissa olleista 7:stä lapsesta oli menotarkastuksessa 86 ja tulotarkastuksessa 57 lasta. Lastentarhain lääkärin selostuksessa lasten terveydentilasta todettiin, että yleensä oli lasten terveydentila kesäsiirtoloissa hyvä. Keskimääräinen painonnousu kesän aikana oli 750 g. Neuvolalääkärit totesivat tarkastuksessa 4:llä lapsella terveydentilan selvästi parantuneen ja vain :lla lapsella oli todettavissa terveydentilan huononeminen kesäsiirtolasta palattua. Sairaustapauksia oli kesäsiirtoloista saatujen tietojen mukaan vähän. Näistä mainittakoon 8 tuhkarokkotapausta, 6 ripulia, 0 äkillistä hengitystieninfektiota, 3" äkillistä keskikorvantulehdusta, 5 märkäihottumaa ja nielutulehdus vain :ä lapsella. Tapaturmia sattui kolmelle lapselle ja näistä oli kaksi lievää. Selostuksessa mainitaan vielä, että kesäsiirtoloissa ollessa esiintyi 4:ä lapsella vuoteenkastelua ja 0 lasta oli kesäsiirtoloiden opettajien arvostelun mukaan psyykkisesti poikkeuksellisen levotonta.

20 VI. KAUPUNGIN AVUSTAMA YKSITYINEN TOIMINTA Kaupunki avusti kertomusvuonna seuraavaa 0 lastenseimeä ja 6 lastentarhaa: Suomen Lastenhoitoyhdistys, kolme lastenseimeä ja yksi lastentarha. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ester-Margaret v. Frenckell, toiminnanjohtajana oli rouva Anita Horn ja sihteerinä rouva Anna-Leena Hyvärinen. Laitokset olivat B. E. v. Schantzin lastenseimi, Sepänk. 9, johtajattarena koulutettu lastenkodinjohtajatar Jenny Vinberg; Brita Maria Renlundin lastenseimi, II linja, johtajattarena sairaanhoitajatar Karin Svensson; Tölö Daghem (lastenseimi), Stenbäckink. 5, johtajattarena lastenhoitaja Berit v. Schalien; Tölö barnträdgård, Stenbäckink. 5, johtajattarena lastentarhanopettaja Märtha Lampart. Helsingin Ensi-Kodin lastenseimi, Ensi-Kodin tie 4. Johtokunnan puheenjohtajana oli kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen ja sihteerinä maisteri Marjatta Joutsen. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kerttu Kankkunen.. Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Malmin osaston Malmin Lasten Ystdvien päiväkoti (lastenseimi). Laituritie 3, Malmi. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Mia Vuorsalo sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Meri-Esteri Nuutila. Lauttasaaren Yksityinen Pdivdkoti (lastenseimi), Tallbergin puistotie 7 A. Johtokunnan puheenjohtajana oli tri Katri Malmivaara ja sihteerinä insinööri Pentti Haapio. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Kirsti Haapio. Mannerheim-liiton Helsingin osaston päiväkoti (lastenseimi) korkeakouluissa opiskelevien lapsia varten, Mikonkatu 8. Johtokunnan puheenjohtajana oli dosentti Ruth Wegelius ja sihteerinä rouva Margit Laakso. Johtajattarena toimi sairaanhoitajatar Helena Lindroth. Pasilan lastenseimi, Kyllikinkatu 5. Johtokunnan puheenjohtajana oli taloustirehtööri Jalmari Hopeavuori ja sihteerinä pastori V. Vanha-Perttula. Johtajattarena toimi kasvattaja Sylvi Helminen ja Marketta Turunen Pelastusarmeijan lastenseimi, Castreninkatu 4-6. Naisyhteiskunnallisen työn johtaja oli eversti Martta Soini ja lastenseimen johtajatar brigadööri Aino Hokkanen. Yhdistys Töölön lastenseimi, Mikael Lybeckin katu. Johtokunnan puheenjohtajana oli pääsihteeri Ole Dahlberg, jonka kuoleman jälkeen terveyssisar Märta Hukkinen, sekä sihteerinä ja johtajattarena lastenhoitaja Gunvor Jakobss~m. Haga privata svenska barnträdgård, Kylätie 6, Haaga. Johtokunnan puheenjohtajana oli maisteri E. Sommardahl sekä sihteerinä rouva D. Nyberg. Johtajattarena toimi rouva Gertie Orre. Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys, lastentarha, Pohj. Rautatienkatu 3. Johtokunnan puheenjohtajana oli opettaja Aino Tavio ja sihteerinä nuorisotyöntekijä Alla Kauppinen. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Eeva-Liisa Syrjä. Hertonäs Svenska Barntrddgård, Susitie. Johtokunnan puheenjohtajana oli maisteri BjÖrn Sjöblom ja sihteerinä rouva Gunnel Grönqvist. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja Ulla Lindström. Suomen Punaisen Ristin Helsingin piiri, Pitäjänmäen lastentarha, Korsutie 0. Johtokunnan puheenjohtajana oli rouva Toini Meurman, sihteerinä rouva Tnki Lounasmaa ja johtajattarena Hilja Karjalainen. Vajaaliikkeisten Kunto, aivovauriolasten lastentarha, Raisiontie. Johtokunnan puheenjohtajana oli arkkiatri Arvo Ylppö ja sihteerinä P. Malmari. Johtajattarena toimi lastentarhanopettaja L. Vihantola. Tietoja yllämainittujen laitosten toiminnasta ja kaupungin avustuksesta on seuraavassa taulukossa.

21 5 Kaupungin avustamat yksityiset lastentarhat ja -seimet Private kindergartens and day nurseries subsidized by the city Kustannukset Kokonais- hoitopäivää Holto- Hoito- Toiminta- kustannukset kohti Laitos. Institution paikkoja päiviä päiviä Total Expenditure Dispo.able Days 0/ Working- e%penditure per a day 0/ places p,esence days p,esence mk' marks Lastenseimet Day nurseries, Suomen Lastenhoitoyhdistys: I Sepänkatu I 600 Toinen linja Stenbäckinkatu 5... ~O Helsingin Ensi-Koti... {) Malmin Lasten Ystävät Lauttasaaren Yksityinen Päiväkoti Mannerheim-liiton H:gin Pasilan lastenseimi / Pelastusarmeijan lastenseimi Yhdistys Töölön lastenseimi '6': , TI"i(,o ~r~ ) Lastentarhat. Kindergartens Haga sv. barnträdgård H:gin NNKY. lastentarha Suomen Lastenhoitoyhdistys: Töölön lastentarha ) Suomen Punainen Risti: Pitäjänmäki ) Hertonäs sv. barnträdgård Vajaaliikkeisten Kunto... i I I Kaupungin avustus Allowance g,anted by city I I ) Kokopäiväosasto; muissa lastentarhoissa puolipäiväosastoja. -

22 6 VII. LASTENTARHAIN JA NIIHIN LIITTYVIEN LAITOSTEN TALOUS Menot ja tulot kaien!erivuonna 960 Expenditure and income during the calendar year 960 M eno t ' Expendituf'e Mk' Ma,ks La u ta kun taj a k a n s l i a (Committee and offiees) ) La i t 0 k s e t (Institutions) Palkat ja palkkiot (Salaf'ies andfees)... )38798 Vuokrat (Rents).... Lämpö (Heating)... ','.... Valaistus (Lighting).... Siivoustarvikkeet (Cleaning supplies).... Kaluston hankinta (Aequisition of equipment).... Kaluston kunnossapito (M aintenanee of equipment).... Tarverahat (M iseellaneous expenses).... Vaatteiden pesu (Washing).... Ruokinta (Feeding).... Lääkkeet (M edieal supplies).... Askarleuvälineet (Equ"ipment fof' oeeupying the ehildf'en).... Suoranaiset avustukset (Aetual allowanees).... Vaatteiden hankinta (A equisition of elotl!ing).... Lasten hampaidenhoito (Dental sef'viee)-.... Lasten kesävirkistys (Summef' f'eef'eation of ehildf'en) '.... Per u s t etu t u u det a i t 0 k s e t (New kindef'gaf'tens and new seetions).. Kanervan lastenseimi.... Kannelmäen lastentarha ja -seimi.... Las t e n e i k k i ken t t ä toi m i n t a (Playgf'ounds)..... K a n san elä k e - j ala p s i l isä m a k s u t (Old-age pensions and ehild allowanees).... L a u t aku n n a n käy t t ö v a r a t (Funds f'es8f'ved fof' f'unning expenses of the Committee) Yksityisille lastenseimile suoritetut avustukset (Allowanees to pf'ivate institutions).... Muu t me n 0 t (Othef' expendituf'e).... Kaikkiaan (Gf'and total) T u l 0 t ' neome Valtionapu (Govef'nment subsidies).... Lasten ruokamaksut,(fees fof' nouf'ishment).... Luontoisetujen korvaukset (Compensation tof' wagespaid in kind).... Kaikkiaan (Gt'and total) Mk' Ma,k, ) Lisäksi suoritettiin v:n 959 siirtomäärärahoista mk. - B) S:n mk.

23 SEDMIGRADSKYN PIENTENLASTENKOULUT JA MARIAN TURV AKOTI Kalenterivuonna 960 THE SEDMIGRADSKY NURSERY SCHOOLS AND THE MARIA ASYLUM Calendar year 960 Johtokunta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin säätiön johtokuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: prof. Gunnar Granqvist puheenjohtajana, osastonhoit. Judit Sundman varapuheenjohtajana, toim.virkail. Aura Bockström, prof. Elsa Bruun, varat. Randall Nybom, kirjaltaja Hjalmar Råstedt, joka valittiin vuoden loppupuolella autonkulj. Arvid Fransmanin muutettua pois paikkakunnalta, sekä johtokunnan valitsemana fil.maist. Henry Backman. Opettajakuntaa edusti johtokunnassa opett. Birgit af Hällström ja taloudenhoitaja-sihteerinä toimi fil.maist. Backman. Kaupunginvaltuuston valitsemat säätiön tilintarkastajat olivat ekon. Gunnel Holmström ja kirjanpitäjä Harald Nordberg sekä varatilintarkastajat toimittaja Allan Asplund ja ekon. P. E. Floman. Lääkärinhoidosta kouluissa huolehti lääket. ja kirj.tri Elisabeth Maasik. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa ja sen pöytäkirjat sisälsivät 54 pykälää. Päätökset. Johtokunnan kertomusvuonna tekemistä päätöksistä mainittakoon seuraavat: (0 p etu s) määrättiin kevät- ja syyslukukauden lupapäivät (9.., ); päätettiin perustaa uusi lastentarha Etelä-Kaarelaan Vanhaistentie 8:aan alkaen sekä lakkauttaa yksi puolipäiväosasto Sedmigradskyn pientenlastenkoulu I:ssä samasta ajankohdasta ( ); päätettiin perustaa uusi lastentarha Vartiokylään.9.96 alkaen ( ); (v i ra t ja p a k a t) otettiin toimeen opettajia ja muuta henkilökuntaa lastentarhoihin ( , ); myönnettiin sairauslomia ( ); korotettiin talonmiesten palkkoja ( ); kaupungin vastaaviin palkkaluokkiin sijoitettujen virkojen palkkoja päätettiin korottaa 3 % alkaen ( ); päätettiin siirtää 8. palkkaluokan opettajanvirat 9. palkkaluokkaan.. 96 alkaen ( ); myönnettiin ero virasta opett. Ingalill Hanenille lääkärintodistuksen perusteella alkaen sekä valittiin hänelle sijainen ( ); (k iin t e i s t ö t) päätettiin suorituttaa korjauksia ja sähkötöitä kiinteistöissä. solmia uusia vuokrasopimuksia, korottaa vuokria sekä kunnostaa uusi asuinhuoneisto Oikokatu 7:ssä ( ja ja ); laadittiin polttoainesopimus tulevaksi lämmityskaudeksi ( ); hyväksyttiin Pohjoismaiden yhdyspankin kanssa Pohj. Esplanaadik. tontin rakentamisesta käytyjen neuvottelujen päätökseen saattaminen ( , ); päätettiin korottaa kiinteistöjen palovakuutuksia (9.. 0 ); (m u u t a s i a t) päätettiin eräistä talousarvion poikkeamista ja poistoista ( ).. Opettajat. työaika ja toiminta. Kysymyksen ollessa lastentarhatoiminnasta Kantakaupungin alueella johtokunta totesi oppilasmäärän jatkuvasti vähentyneen. Tämän vuoksi oli yksi puolipäiväosasto lopetettava Sedmigradskyn pientenlastenkoulu I:ssä. Oikokatu 7. syyslukukauden,alusta.

24 8 Lastentarhojen tarve vastarakennetuilla esikaupunkialueilla oli sitä vastoin jatkuvasti lisääntynyt. Johtokunta perusti siksi suunnitelman mukaisesti uuden lastentarhan Etelä-Kaarelaan Vanhaistentie 8:aan, missä 5 lapsen puolipäiväosasto aloitti toimintansa syyslukukauden alussa. Samoin johtokunta päätti perustaa uuden lastentarhan Vartiokylään v:n 96 syyslukukauden alusta. Kertomusvuonna ylläpidettiin viittä lastentarhaa, mitkä olivat: Sedmigradskyn pientenlastenkoulu Oikokadun varrella, Sedmigradskyn pientenlastenkoulu II Sturenkadun varrella, Marian turvakoti Ison Roobertinkadun varrella, Porlntien pientenlastenkoulu sekä Vanhaistentien pientenlastenkoulu. Sedmigradskyn pientenlastenkoulu I:ssä oli kolme puolipäiväosastoa, alkaen kaksi, II pientenlastenkoulussa oli yksi kokopäivä- ja yksi puolipäiväosasto, Marian turvakodissa kaksi puolipäiväosastoa sekä Porintien pientenlastenkoulussa ja Vanhaistentien pientenlastenkoulussa kummassakin yksi puolipäiväosasto. Opetuksesta huolehti Oikokadun ja Sturenkadun kouluissa yksi johtaja ja kaksi apulaisopettajaa, Marian turvakodissa johtaja ja apulaisopettaja. Porintien ja Vanhaistentien pientenlastenkouluissa oli molemmissa vain johtaja. Kevätlukukausi alkoi.. puolipäiväosastoilla ja 4.. kokopäiväosastoilla. Syyslukukausi alkoi. 9., jolloin toimitettiin sisäänkirjoitus. Askartelu käsitti kuten 'aikaisempinakin vuosina leikkiä rakennuspalikoilla, ompelemista, leikkaamista, helmien pujottamista, muovailua, piirustusta, maalausta, talousaskareita, voimistelua, laulua, musiikkia ym. Kokopäiväosasto muodosti oman erillisen osastonsa, jossa lapset olivat vain laulu- ja leikkitunneilla yhdessä muiden osastojen lasten kanssa. Kokopäiväosastossa askartelu oli samanlaista kuin muidenkin osastojen. Pidettiin hyvin tärkeänä, että lapset saivat oleskella ulkona mahdollisimman paljon. Oppilaita oli lastentarhoissa kevätlukukaudella 00 ja syyslukukaudella 0. Tilanpuutteen vuoksi ei 3 lasta voitu ottaa lastentarhaan. Lastentarha.' Kindergarlen Koko oppilasmäärä vuonna 960 Total number of pupils during the year 960 KeväUukukauden alkaessa Spri.. gt... Poikia Tyttöjä Summa Bay. eiri! Total Sedmigradskyn koulu ~» II Marian turvakotl Porintlen pientenlastenkoulu Vanhaistentien pientenlastenkoulu... Summa (Total) Syyslukukauden alkaessa Autum"term Poikia Tyttöjä Summa Bay_ G,rl! Tolal Toimintapäivien luku Sedmigradskyn ja II pientenlastenkoulussa sekä Marian turvakodissa oli kevätlukukaudella 3 ja syyslukukaudela 87, yhteensä 00. Porintien pientenlastenkoulussa oli kevätlukukauden toimintapäiviä ja syyslukukauden 87, yhteensä 98. Vanhaistentien pientenlastenkoulu oli syyslukukaudella toiminnassa 87 päivää. Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa oli kokopäiväosasto toiminnassa kevätlukukaudella päivää ja syyslukukatidella 94, yhteensä 6 päivää., Läsnäolopäivien luku 'oli Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa yhteensä 8 856, Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa 4 565, Marian turvakodissa 7 6, Porintien pientenlastenkoulussa ja Vanhaistentien pientenlastenkoulussa 76. Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa oli läsnäolopäivien lukumäärä 3389.