Tarjouspyyntö

Transkriptio

1 Tarjouspyyntö OKM/24/240/ Viite Asia Vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolakiuudistuksen ja vuosina tapahtuneen ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusten arviointi 1. Hankinnan tausta Yliopistouudistus Yliopistoja koskeva lainsäädäntö uudistettiin alkaen. Yliopistolain mukaisesti yliopistot ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia yksityisoikeudellisia säätiöitä. Keskeisenä uudistuksen tavoitteena oli yliopistojen irrottaminen valtio-organisaatiosta ja itsenäisen oikeushenkilöaseman luominen joko julkisoikeudellisen yliopiston tai säätiöyliopiston muodossa sekä sellaisten toimintaedellytysten takaaminen suomalaisille yliopistoille kuin mitä kansainvälisesti menestyneimmillä yliopistoilla on. Lain myötä yliopistoja pääomitettiin ja yliopistoille annettiin taloudellishallinnollinen autonomia. Lakimuutoksen yhteydessä yliopistoille annettiin myös itsenainen työnantaja-asema ja yliopistojen kaikki palvelussuhteet muutettiin virkasuhteista työsuhteiksi. Uudistuksen lähtökohtana on se, että yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa lisäämällä vahvistetaan yliopistojen strategista tavoitteenasettelua, jota tuetaan johtamisjärjestelmien uudistamisella ja yliopistojen joustavammalla toimintatavalla. Vahvemmilla ja itsenäisemmillä yliopistoilla on edellytykset menestyä myös kansainvälisessä toiminnassa. Lakiuudistuksen tavoitteena oli yliopistojen reagointiherkkyyden ja joustavuuden vahvistaminen siten, että yliopistot pystyvät paremmin reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin, monipuolistamaan rahoituspohjaansa, kilpailemaan kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta, tekemään yhteistyötä ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, kohdentamaan resursseja huippututkimukseenja strategisiin painoaloihinsa sekä vahvistamaan tutkimus-ja opetustoimintansa laatua. Edellinen yliopistolakiuudistuksen vaikutusarviointi toteutettiin vuosina (Opetus-ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:21). Koska ajanjakso uudistuksen toteuttamisesta arviointiin oli varsin lyhyt uudistuksen muutoksen luonne ja laajuus huomioon ottaen, arviointi ei ollut vaikuttavuusarviointi vaan se keskittyi tarkastelemaan sita, millaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä on siirtymävaiheessa ollut yliopistoissa. Näitä vaikutuksia tarkasteltiin ensisijaisesti yliopistoyhteisön sisällä strategisen johtamisen ja johtamisen välineiden sekä henkilöstöpolitiikan alueilla. Opetus- ja kulttuuriministeriö Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, Valtioneuvosto Puh Undervisnings- och kulturministeriet Sjötullsgatan 10, Helsingfors PB 29, Statsrädet Tfn Y-tunnus FO-nummer

2 OKM/24/240/2015 2(9) Eduskunnan sivistysvaliokunta esitti lausunnossaan uuden selvityksen antamista yliopistolain uudistuksen vaikutuksista vuonna Valiokunta otti kantaa ministeriön ja yliopistojen väliseen ohjaussuhteeseen, yliopistojen johtamisjärjestelmän kehittämiseen sekä yliopistojen päätöksentekoon ja yliopistoyhteisön osallistumiseen siihen (kts. tausta-aineisto SiVL 4/2013 vp). Ammattikorkeakoulu-uudistus Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. Uudistusprosessin taväitteenä on luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset tällaiselle ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakouluja koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen lainsäädäntömuutoksetja ammattikorkeakoulujen uudet toimiluvat, joilla vauhditetaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista sekä toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamista, astuivat voimaan Rahoitusmalli uudistettiin tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten opetuksenja tutkimuksen laadun parantamista. Uudistuksen toisessa vaiheessa siirryttiin pois kunta-valtio-rahoitusrakenteesta ja vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirtyi kokonaan valtiolle. Kaikista ammattikorkeakouluista on muodostettu osakeyhtiöitä ja luonteeltaan yleishyödyllisiä yhteisöjä. Näillä toimilla on vahvistettu ammattikorkeakoulujen edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja tutkimus-ja kehitystyöllä. Ammattikorkeakoulu-uudistuksella on tavoiteltu läpinäkyvää, kannustavaa ja ammattikorkeakoulujen autonomiaa lisäävää hallinto-ja ohjausjärjestelmää. Itsenäisen oikeushenkilöaseman muodostamisen ja rahoitusjärjestelmäuudistuksen tavoitteena on ollut mahdollistaa ammattikorkeakoulujen entistä Jtsenäisempi ja vahvempi asema ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen tehtävien toteuttamiseen. Itsenäisellä oikeushenkilöasemalla on haluttu myös parantaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa mm. yksinkertaistamalla yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa. Hallintoa on pyritty selkeyttämään ja ammattikorkeakoulujen päätöksentekoa joustavoittamaan muuttamalla hallintomallia siten, että ammattikorkeakouluilla on vain yksi hallitus aiemman ylläpitäjähallituksen ja ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen sijaan. Ammattikorkeakoulujen asiantuntemuksen ja riittävän yhteistyön varmistamiseksi on hallituksen kokoonpanosta säädetty siten, että hallituksessa tulee olla työ- ja elinkeinoelämän asiantuntemusta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Rahoitusjärjestelmäuudistuksen tavoitteena on ollut siirtyä selkeästi tuloksellisuutta painottavaan rahoitusjärjestelmään sekä tukea koulutuksen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Eduskunnan sivistysvaliokunta otti kantaa ammattikorkeakoulujen rooliin ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusten seurantaan erityisesti rahoitusuudistuksen kannaita. Valiokunta edellytti selvitystä vuoden 2018 aikana (kts. tausta-aineisto SiVM 10/2014 vp).

3 OKM/24/240/ (9) Rakenteiden uudistuminen ja talous Edellä kuvattujen yliopisto-ja ammattikorkeakoulu-uudistusten tavoitteena on ollut korkeakoulujen reagointikyvyn vahvistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Korkeakoulu-uudistusten yhteydessä tapahtui korkeakoulujen sisäisten rakenteiden uudistamisen lisäksi korkeakoulujen yhteenliittymisiä siten, että vuoden 2015 alussa opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ylipistoja on 14 (vuonna 2009 yliopistoja oli 20) ja ammattikorkeakouluja 24 (vuonna 2013 ammattikorkeakouluja oli 25). Monet korkeakoulu-uudistusten tavoitteista realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä. Lisäksi uusimuotoisten korkeakoulujen omaehtoinen, korkeaan laatuun ja kilpailukykyyn tähtäävä strateginen kehittämistyö on alkuvaiheessa. Opetus- ja kulttuuriministerio on pyrkinyt ohjauskausina ja uudistamaan ohjaustaan siten, että ohjaus tukee ja vahvistaa korkeakoulujen strategia- ja profiloitumistyötä. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin kohdennetaan suoraa valtion rahoitusta vuosittain yhteensä noin 3,3 miljardia euroa. Lisäksi näille kohdentuu valtion kilpailtua julkista tutkimusrahoitusta vuosittain noin 590 miljoonaa euroa. Nämä yhteensä ovat noin 6,1 prosenttiä valtion menoista. Valtiontalouden kokonaisuus huomioon ottaen korkeakoulusektorien kehittämiseen ei ole odotettavissa merkittäviä valtionrahoituksen lisäyksiä lähivuosina, vaan tarvittava liikkumavara joudutaan hakemaan olemassa olevaa toimintaaja rakenteita uudistamalla sekä uusia rajoituslähteitä ja -muotoja hyödyntäen. Julkisen talouden kestävyys ja joustava reagointi toimintaympäristön muutoksiin vaatii tutkimus-ja innovaatiojärjestelmän toimijoilta toimivia muutoksenhallinnan ja johtamisen keinoja sekä toimivia, kustannustehokkaita rakenteita ja tulevaisuussuuntautunutta kehittämistä. Näitä asioita on osaltaan pyritty vahvistamaan edellä kuvatuilla yliopisto-ja ammattikorkeakoulu-uudistuksilla. 2. Hankinnan kohde Tarjousta pyydetään arviointihankekokonaisuudesta, joka muodostuu kolmesta osasta: työpaketti 1: Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarviointi, toteutus vuosina työpaketti 2 (optiokausi): Ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusarviointi, toteutus vuosina työpaketti 3 (optiokausi): Kokonaiskuvan muodostaminen ja analyysi korkeakoulureformeista vuonna 2018 Tarkoituksena on toteuttaa järjestyksessään toinen arviointi yliopistolakiuudistuksen vaikutuksista vuosien aikana jolloin uusi yliopistolaki on ollut voimassa viisi vuotta. Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulee valmistua mennessä. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi on tarkoitus kytkeä yliopistolain vaikutusarvioinnin hankintaan siten, että sektoreiden uudistuksista olisi saatavissa myös yhteismitallista tietoa. Optiona oleva ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi toteutetaan vuosina , jolloin ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa kaksi vuotta. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointi on tarkoitus toteuttaa niin, että se valmistuu mennessä. Lisäksi toteutettujen sektoriarviointien pohjalta optiokaudella laaditaan yliopistouudistuksesta ja ammattikorkeakouluuudistuksesta kokonaiskuva ja analyysi loppuun mennessä. Hankinnan arvo optioineen on ilman arvonlisäveroa euroa.

4 OKM/24/240/ (9) Työpaketti 1 Nyt toteutettavassa yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella yliopistoyhteisön sisäisten hallinnollisten rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen vaikutuksia. Lisäksi tulee tarkastella yliopistojen asemoitumista suhteessa valtioon autonomian toteutumisen näkökulmasta. Arvioinnissa tulee myös tarkastella opetus- ja kulttuuriministeriön harjoittamaa yliopistojen ohjausta. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta tulee arvioida uudistuksen vaikutuksia Suomen tutkimus-ja innovaatiojärjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Arvioinnin tulee keskittyä luvussa 1 esitettyihin keskeisiin yliopistolain mukanaan tuomiin uudistuksiin ja niiden vaikutusten arviointiin suhteessa uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan edellyttämiin selvitysteemoihin (kts. tausta-aineisto SiVL 4/2013 vp). Arvioinnissa tulee mahdollisuuksien mukaan erotella lainsäädännön aiheuttamat muutokset ja yliopiston omaan päätösvaltaan liittyvät hallinnolliset ja toiminnalliset muutokset. Työpaketin 1 arvioitu, ei sitova, työmäärä koko arviointikokonaisuudesta on noin 50 %. Työpaketti 2 Työpaketti 2 on optio. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteet on kuvattu luvussa 1. Koska ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeenpanosta on ammattikorkeakoulu-uudistuksen arvioinnin toteuttamisvaiheessa vain kaksi vuotta, on arvioinnin syytä ensisijaisesti tarkastella sita, millaisia vaikutuksia uudella lainsäädännöllä ja sen tuomilla uusilla toimintamahdollisuuksilla on siirtymävaiheessa ollut ammattikorkeakouluissa. Huomiota tulee erityisesti kiinnittää lainsäädännön mukaisten hallinnollisten uudistusten sekä sisäisten hallinnollisten rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen vaikutuksiin sekä eduskunnan sivistysvaliokunnan edellyttämiin selvitysteemoihin (kts. tausta-aineisto SiVM 10/2014 vp). Lisäksi tulee arvioida ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen (siirtyminen kokanaan valtion perusrahoitukseen ja rahoitusmallin uudistaminen) vaikutuksia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta tulee arvioida uudistuksen vaikutuksia Suomen tutkimus-, innovaatio-ja aluekehitysjärjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen kannalta. Työpaketin 2 arvioitu, ei sitova, työmäärä koko arviointikokonaisuudesta on noin 40 %. Työpaketti 3 Työpaketti 3 on optio. Kokonaiskuvan muodostaminen ja kokoava analyysi korkeakoulureformeista vuonna 2018 edellyttää sitä, että kokonaiskuvan muodostamisen mahdollistavia kysymyksiä on sisällytetty osaksi yliopistolakiuudistuksen ja ammattikorkeakoulu-uudistuksen arviointeja. Tämän lisäksi korkeakoulureformien kokonaisarviointiin tulee kytkeä korkeakoulujen sidosryhmiä ja tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän muita toimijoita uudistusten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden amoimiseksi. Työpaketin 3 arvioitu, ei sitova, työmäärä koko arviointikokonaisuudesta on noin 10 %. Sidosryhmien kuuleminen ja raportointi Arvioinnin toteuttajan tulee huolehtia korkeakoulujen ja niiden keskeisten sidosryhmien kuulemisesta arviointiprosessien aikana. An/iointeihin liittyvät kyselyt ja haastattelut tulee toteuttaa suomenkielellä. Ani/ioinnin aineistona käytettävät asiakirjat tulevat arvioitsijan käyttöön kielillä, joilla ne on laadittu.

5 OKM/24/240/2015 5(9) Opetus-ja kulttuuriministeriä on asettanut arviointihankkeelle tukiryhmän. Arvioitsija osallistuu säännöllisesti hankkeen tukiryhmän kokouksiin ja tuottaa tilannekatsauksia arvioinnin edistymisestä sekä sektorikohtaiset arviointien loppuraportit sekä korkeakoulu-uudistusten kokonaisarviointiraportin suomen ja/tai englanninkielellä. Mikäli loppuraportit laaditaan englanninkielellä, tulee tarjoajan lisäksi toimittaa suomenkieliset yhteenvedot tuloksista. Tarjous Osa- tai vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. Tarjoajan on tarjottava palveluja hankkeen koko kokonaisuuden toteuttamiseen itse tai yhteistyössä asiantuntemuksen varmistamiseksi kootun kansainvälistä asiantuntemusta omaavan konsortion tai alihankkijoidensa kanssa. Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa saakka. Arvioinnin toteuttajaa koskevat ehdot Tarjoajaa, palvelun sisältöä ja henkilöstön pätevyyttä koskevat vaatimukset on määritelty tarjouspyynnön liitteissä 2-5, 7, 8Aja 8B. Suomalainen yliopisto tai ammattikorkeakoulu ei jääviyssyistä voi olla arvioinnin vastuullinen tarjoajaorganisaatio eikä hankkeen vastuullisella johtajalla voi olla työsuhdesidonnaisuutta suomalaiseen korkeakouluun. Suomalaisten korkeakoulujen opettajat ja tutkijat voivat kuitenkin toimia hankkeen asiantuntijoina. Arvioinnin toteuttavilla henkilöillä tulee olla myös muiden kuin Suomen korkeakoulu-ja innovaatiojärjestelmän tuntemusta (kts. tarjouspyynnön liitteet 3, 8Aja 8B). 3. Sopimuksen kesto Tavoitteena on, että sopimus tulee voimaan x ja työpaketin 1 osalta sopimuksen voimassaolo päättyy Opetus-ja kulttuuriministeriä varaa oikeuden jatkaa sopimusta , mikäli ministeriö päättää tilata optiona olevat työpaketit 2 ja 3. Opetus-ja kulttuuriministeriä ilmoittaa optioiden hyödyntämisestä ja sopimuksen jatkamisesta viimeistään Yliopistouudistuksen arvioinnin tulee valmistua loppuun mennessä. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen an/ioinnin tulee valmistua loppuun mennessä. Korkeakoulu-uudistusten kokonaisarvioinnin tulee valmistua loppuun mennessa. 4. Tarjouksen laatiminen ja rakenne Tarjouspyynnön liitteet 2, 3, 4, 6, 7, 8Aja 8B toimivat tarjouslomakkeinaja ne tulee palauttaa täytettyinä tarjouksen mukana. Tarjouksen tekemisen tueksi on laadittu tarjouksen kansilehti ja sisällysluettelo (tarjouspyynnön liite 6), joka tarjoajan on allekirjoitettava ja liitettävä tarjoukseen.

6 OKM/24/240/ (9) Tarjouksen tulee sisältää seuraavat asiakirjat: 1. Vapaamuotoinen kuvaus tarjoajaorganisaatiosta 2. Tarjoajaa koskevat soveltuvuusvaatimukset (tarjouspyynnön liite 2) Liite A: Selvitys alihankkijoista "Referenssilomake" (tarjouspyynnön liite 7) 3. Hankinnan kohdetta ja tarjousta koskevat vähimmäisvaatimukset (tarjouspyynnön liite 3) Liite B: Projektisuunnitelma (tarjouspyynnön liitteen 3 mukaisesti) "Henkilötietolomakkeet" (vastuullinen vetäjä ja asiantuntijat, tarjouspyynnon liitteet 8A ja 8B) Liite C: Vapaamuotoinen selvitys hallinnollisista tukitoimista 4. Selvityshankkeen kokonaishinta optiokausineen ilman arvonlisäveroa (tarjouspyynnön liite 4) 5. Tarjousten tarkastus ja vertailu Tarjousten tarkastus ja käsittely etenee seuraavasti: 1. Tarjousten avaaminen 2. Tarjoajien soveltuvuuden tarkastaminen. 3. Tarjousten ja tarjottujen palvelujen sopivuuden tarkastaminen suhteessa tarjouspyynnössä määriteltyihin vaatimuksiin. 4. Tarjouspyynnön vaatimuksiin vastaavien tarjousten vertaaminen toisiinsa. Hankintapäätösja sen tiedoksisaattaminen. 5. Hankintasopimuksen solmiminen. Hankintasopimus syntyy vasta kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Koska kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta, hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluessa siita kun tarjoaja on saanut hankintapäätöksen tiedoksi. Tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Vertailuperusteet ovat seuraavat: 1. Kokonaishinta (20 %) Hintavertailussa huomioidaan kokonaishinta (työpaketti 1 sekä optioina olevat työpaketit2ja 3). Hinnat vertaillaan siten, että halvin tarjous saa täydet vertailupisteet (20 pistettä, painoarvo muutettuna pisteiksi). Muiden tarjousten hintapisteet lasketaan seuraaväliä kaavalla: (Halvin hinta / vertailtava hinta) X painoarvo. 2. Laatu (80 %) Laatua vertaillaan seuraavasti: 2.1 Projektisuunnitelman laatu (50 %) Projektisuunnitelmassa annettavat tiedot on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 3. Projektisuunnitelman vertailussa arvostetaan seuraavia seikkoja: a) arvioinnin viitekehys ja näkökulmat (max 10 pistettä); vertailussa arvostetaan sita, miten hyvin suunnitelma (ml. alustava sisällysluettelo) vastaa tämän asiakir-

7 OKM/24/240/2015 7(9) jan kohdassa 2) hankinnan kohde esitettyihin näkökulmiin ja arvioinnin tavoitteisun b) selvityksen vaiheet ja eri vaiheiden resursointi aikataulutus, projektissa sovellettavat menetelmät ja kuvaus arviointiryhmän työtavasta ja prosessissa syntyvistä tuotoksista (max 10 pistettä); vertailussa arvostetaan sitä, miten arviointihank- Reelle asetetut sisällölliset ja aikataululliset vaatimukset saavutetaan (menetelmien vaikuttavuus) c) kansainvälisistä hankkeista saatujen kokemuksien hyödyntäminen (max 5 pistettä) vertailussa arvostetaan kansainvälisten kokemusten ja käytäntöjen hyödyntämistä tässä arviointihankkeessa. Jokaisen arviointikriteerin kohdalla parhaaksi arvioitu suunnitelma saa täydet arviointipisteet. Muut suunnitelmat saavat arviointipisteitä sen verran vähemmän kuin ne arvioidaan parasta huonommaksi. Useampi kuin yksi suunnitelma voi saada täydet arviointipisteet. Tarjoajien saamat pisteet alakohdista A-C lasketaan yhteen ja parhaat pisteet saanut tarjoaja saa projektisuunnitelmasta täydet 50 vertailupistettä. Muiden tarjoajien saamat arviointipisteet suhteutetaan parhaaseen kaavalla: 50 pistettä x (vertailtavat arviointipisteet / parhaat arviointipisteet). 2.2 Henkilöstön osaaminen ja kokemus (30 %) Henkilöstön osaamista tullaan vertailemaan minimivaatimukset ylittävien ansioiden osalta. Osaaminen ja kokemus tulee ilmoittaa liitteinä (tarjouspyynnön liitteet 8Aja 8B) olevilla henkilötietolomakkeilla. Tarjousten vertailussa arvostetaan tarjottavien henkilöiden: o kokemusta kansallisten tai kansainvälisten tutkimus-, selvitys-ja arviointihankkeiden johtamisesta ja tekemisestä (max 10 arviointipistettä) o kokemusta yliopiston ja/tai ammattikorkeakoulun opetus-, tutkimus- ja palvelutehtävistä (max 5 arviointipistettä) o työkokemusta kansainvälisistä organisaatioista ja/tai eri maiden korkeakoulutai innovaatiojärjestelmästä (max 5 an/iointipistettä) Parhaat pisteet saa henkilöstö, jolla on pitkäaikaista ja monipuolista kokemusta edellä mainituissa kohdissa. Jokaisen arviointikriteerin kohdalla parhaaksi arvioitu tarjous saa täydet arviointipisteet. Muut tarjoukset saavat arviointipisteitä sen verran vähemmän kuin ne arvioidaan parasta huonommaksi. Useampi kuin yksi tarjous voi saada täydet arviointipisteet. Tarjoajien saamat arviointipisteet alakohdista A-C lasketaan yhteen ja parhaat pisteet saanut tarjoaja saa täydet 30 vertailupistettä. Muiden tarjoajien saamat arviointipisteet suhteutetaan parhaaseen kaavalla: 30 pistettä x (vertailtavat arviointipisteet / parhaat arviointipisteet). 6. Ilmoitus-ja hankintamenettely Hankinnan arvon arvioidaan ylittävän EU-kynnysarvon. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) ja soveltuvin osin asetusta julkisista hankinnoista (614/2007). Hankinnassa noudatetaan julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 24 :n tarkoittamaa avointa menettelyä. Hankintailmoitus on julkaistu Hilmassa ja kilpailutusten EU julkisessa lehdessä. Mikäli saaduista tarjouksista yksikään ei vastaa tarjouspyyntöä hankintayksikön edellyttämällä tavalla taikka olosuhteet tarjouskilpailun aikana muuttuvat sellaisiksi, ettei han-

8 OKM/24/240/ (9) kintayksikkö voi tarjouskilpailun tuloksia hyödyntää, hankintayksikkö voi keskeyttää hankintamenettelyn osittain tai kokonaan. Tarjouksen tekemisestä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta. 7. Lisätietoja Mahdollisia lisätietoja koskevat kysymykset tulee lähettää klo mennessä sähköpostitse Nina Parkkulaiselle (nina.parkkulainen@minedu.fi). Pyydämme otsikoimaan sähköpostit viitteellä "HE Reform Evaluation". Tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi puhelimitse esitettyihin tietopyyntöihin ei vastata. Kaikki sähköpostitse esitetyt kysymykset vastauksineen lähetetään kaikille yhteystietonsa ilmoittaneille ja julkaistaan klo mennessä internet-sivulla: ja_amk_uudistuste n vaikutusten arviointi/index.html. 8. Tarjouksen toimittaminen Tarjousasiakirjat tulee laatia suomen tai englanninkielellä. Tarjous tulee toimittaa kahtena kappaleena suljetussa kirjekuoressa viimeistään (Suomen paikallista aikaa) klo opetus-ja kulttuuriministeriön kirjaamoon osoitteeseen: Postiosoite: Opetus-ja kulttuuriministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto, Suomi Käyntiosoite: Meritullinkatu 10, Helsinki Kirjekuoreen tulee olla selkeästi merkitty "HE Reform Evaluation - Tender 24/240/2015". Sähköpostilla tai faksilla lähetettyjä tarjouksia ei hyväksytä. 9. Tarjoustietojen ja hankinta-asiakirjojen julkisuus Tarjousasiakirjojen julkisuutta säätelee laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Hankintaan osallistuvan tarjoajan toimittamat tarjousasiakirjat ja tiedot tulevat pääsääntöisesti julkisiksi hankintaprosessin yhteydessä. Tarjousasiakirjat tulevat julkisiksi asianosaisille eli toisille tarjoajille siltä osin kun ne eivät sisällä liikesalaisuuksiä, kun hankintaa koskeva päätös on tehty.

9 OKM/24/240/ (9) Tarjoajaa pyydetään merkitsemään toimittamaansa aineistoon selkeästi, mitkä tiedot se katsoo kuuluvan liike- tai ammattisalaisuuden piiriin. Tämän jälkeen tilaaja päättää mahdollisesta salassapidosta. Hintaa ei pidetä liike- tai ammattisalaisuutena (JulkL 11 ). Tarjousten avaustilaisuus ei ole julkinen. Allekirjoitukset /.'.^./-c,'..l/- -/- Ylijohtaja Tapio Kosunen / ""- - -Y Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen Liitteet Liite 1 Tausta-aineisto Liitteet 2-8 Tarjousasiakirjat