JÄTEHUOLLON TUOTTAJAVASTUUN JÄTEVIRRAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEHUOLLON TUOTTAJAVASTUUN JÄTEVIRRAT"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu JÄTEHUOLLON TUOTTAJAVASTUUN JÄTEVIRRAT Esimerkkinä Sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä kannettavat paristot ja akut Yritysten ympäristöjohtaminen Pro gradu-tutkielma Syyskuu 2011 Laatija: Anu Toppila Ohjaajat: Professori Hanna-Leena Pesonen Ylitarkastaja Teemu Virtanen

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Tekijä Anu Toppila Työn nimi Jätehuollon tuottajavastuun jätevirrat: Esimerkkinä sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä kannettavat paristot ja akut Oppiaine Yritysten ympäristöjohtaminen Aika Syyskuu 2011 Työn laji Pro gradu -tutkielma Sivumäärä liitesivua Tiivistelmä Täm än tutkim uksen tavoitteena on tarkastella jätehuollon tuottajavastuun alaisten sä h- kö- ja elektroniikkalaitteid en sekä kannettavien paristojen ja akkujen jätevirtojen kulke u- tum ista virallisen keräysjärjestelm än ulkopu olella. Tutkim ustehtävänä on selvittää y h- täältä, kuinka paljon ja m inkälaista sähkö- ja elektroniikkarom ua sekä kannettavia paristoja ja akkuja kulkeutuu virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle ja toisaalta, mitkä m ekanism it ohjaavat näid en jätevirtojen kulkeutum ista. Tehtävään vastataan kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen perusteella, joista jälkimmäinen pohjautuu teemahaastatteluihin sekä valmiiden aineistojen analysointiin. Tutkim ustulokset osoittivat, että jopa puolet vuosittain syntyvästä sähkö - ja elektroniikkaromusta kulkeutuu virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle. Näiden sivuvirtojen pääasialliseksi aiheuttajam ekanism iksi tunnistettiin sähkö- ja elektroniikkarom un taloud ellisesti positiivinen arvo, jonka vuoksi virallisen keräysjärjestelm än ulkopuoliset to i- m ijat keräävät rom ua laajalti kilpaillen sam alla tuottajavastuun alaisen keräysjärjeste l- män kanssa romun saannista. Nämä toimijat aiheuttavat pääosan vuosittaisista sähkö- ja elektroniikkaromun sivuvirroista. Vuosittaisesta paristo- ja akkujätteestä myös yli puolet päätyy sivuvirtoina virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle. Nämä sivuvirrat ovat voimakkaasti sidoksissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sivuvirtoihin, mutta niiden aiheuttajam ekanism it ovat erilaiset. Toisin kuin sähkö- ja elektroniikkarom un, kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat aiheutuvat miltei kokonaisuudessaan kulutt ajien puutteellisesta kierrätyskäyttäytym isestä. Tutkim ustulosten perusteella yksittäisen k u- luttajan voitiin tod eta olevan keskeisessä roolissa tuottajavastuun alaisen keräysjärje s- telmän toimivuudessa. He pystyvät vaikuttamaan yhtäältä siihen, että tuottajavastuun alaiset jätteet päätyvät kotitalouksista kierrätykseen ja toisaalta siihen, että jätteet lopulta päätyvät epävirallisen keräysjärjestelmän sijasta lailliseen järjestelmään. Asiasanat Tuottajavastuu, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, kannettavat akut ja paristot, virallinen keräysjärjestelmä, sivuvirrat Säilytyspaikka Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

3 KUVAT KUVA 1 Tutkimuksen rakenne KUVA 2 Sähkö- ja elektroniikkaromun keskimääräinen koostumus (p-%) KUVA 3 Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun prosentuaalinen jakautuminen laiteluokittain EU:n alueella KUVA 4 Markkinoille laskettujen irtoparistojen ja akkujen prosentuaalinen jakauma Suomessa KUVA 5 Tuottajayhteisöjen toimintakenttä KUVA 6 Tuottajien jakautuminen tuottajayhteisöihin ja tuottajiin markkinaosuuksien perusteella vuonna KUVA 7 SE-romun käsittelyyn osallistuvat tahot ja rahavirrat esimerkkinä Elker Oy KUVA 8 Sähkö- ja elektroniikkaromun mahdollisia sivuvirtoja virallisen keräysjärjestelmän ohi KUVA 9 Sähkö- ja elektroniikkaromun pääasialliset kulkeutumisreitit Kaukoidässä KUVA 10 Sähkö- ja elektroniikkaromun pääasialliset sivuvirrat Suomessa KUVA 11 Kannettavien paristojen ja akkujen pääasialliset sivuvirrat Suomessa KUVA 12 Kannettavien paristojen ja akkujen kulkeutumisreitit jätehuoltooperaattoreiden, tuottajayhteisöjen ja käsittelylaitosten välillä TAULUKOT TAULUKKO 1 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden laiteluokat TAULUKKO 2 Markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrät Norjassa vuonna TAULUKKO 3 Aiempia tutkimuksia ja niissä käytettyjä tutkimusmenetelmiä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kertymän arvioinnissa TAULUKKO 4 Sähkö- ja elektroniikkaromun keräysmäärät Ruotsissa vuosina 2008 ja TAULUKKO 5 Arvio sähkö- ja elektroniikkalaitteiden laitejakaumasta kuluttaja- ja yritystuotteiden välillä TAULUKKO 6 Myytyjen ja kerättyjen kannettavien paristojen ja akkujen määrät Ruotsissa vuonna TAULUKKO 7 Sähkö- ja elektroniikkalaiteluokille asetetut vähimmäishyödyntämis- sekä uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet TAULUKKO 8 Saatavilla olevat aineistot, niiden sisältö ja aineiston keruumenetelmä sekä aineistoissa esiintyvät puutteet kokonaisjätemäärien arvioinnissa TAULUKKO 9 Tämän hetkiset tietotarpeet ja tiedon saannin esteet jätevirtojen arvioinnissa... 55

4 TAULUKKO 10 Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelijät Suomessa, joille kysely toimitettiin TAULUKKO 11 Viralliseen keräysjärjestelmän keräämän ja sen ulkopuolelta tulleen B2B-romun jakauma TAULUKKO 12 Arvio metalliromun keräykseen päätyneen sähkö- ja elektroniikkaromun määrästä vuosina 2008 ja TAULUKKO 13 Sähkö- ja elektroniikkaromun sivuvirrat, niiden määrät ja aiheuttajamekanismit vuonna 2008 ja TAULUKKO 14 Kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat, niiden aiheuttajamekanismit sekä sivuvirtojen suuruudet vuonna

5 5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ KUVAT JA TAULUKOT SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Tutkimuksen rakenne SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITTEIDEN SEKÄ KANNETTAVIEN PARISTOJEN JA AKKUJEN JÄTEVIRRAT Sähkö- ja elektroniikkaromun ominaisuudet Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määritelmä ja koostumus Sähkö- ja elektroniikkaromun kertymän arviointi Kannettavien paristojen ja akkujen ominaisuudet Kannettavien paristojen ja akkujen määritelmä ja koostumus Käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen kertymät TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Tuottajavastuu käsitteenä Tuottajavastuu sähkö- ja elektroniikkalaitteissa Tuottajayhteisöt ja tuottajat Keräysjärjestelmät Käsittelyjärjestelmät Tuottajavastuu kannettavissa paristoissa ja akuissa Tuottajat ja tuottajayhteisöt Keräys- ja käsittelyjärjestelmät Tuottajavastuujärjestelmän toimivuutta vaikeuttavat tekijät Virallisen keräysjärjestelmän ulkopuoliset toimijat Kuluttajakäyttäytyminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja aineiston hankinta Teemahaastattelut Valmiiden aineistojen hankinta Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Tilastojen luotettavuuden arviointi Teemahaastattelujen luotettavuuden arviointi TUTKIMUSTULOKSET... 61

6 5.1 Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat, niiden suuruudet ja sivuvirtoihin vaikuttavat mekanismit Jätehuolto-operaattoreiden asiakkailta keräämä jäte Metalliromun kerääjien ja käsittelijöiden keräämä romu Kierrätyspalveluita tarjoavat muut yksityiset yritykset Keräyspisteistä varastettu tai myyty jäte sekä ulkomaille viety jäte Sekajätteen joukossa kaatopaikalle päätyvä jäte Kuluttajien hamstraus ja varastointi Yhteenveto tutkimustuloksista Sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaismäärä vuosina 2008 ja Kannettavien paristojen ja akkujen kokonaismäärä vuonna JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tarkoitus ja päätulokset Mahdollisia jatkotutkimusaiheita LÄHTEET LIITTEET

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Elektroniikka-ala on maailman suurin ja nopeimmin kasvava tuotantoteollisuuden ala. Euroopan talousalueen markkinat ovat saturoituneet sähkö- ja elektroniikkalaitteista jo vuosikymmenten ajan, mutta tästä huolimatta sähköja elektroniikkaromun määrän on todettu kasvavan Euroopan unionin alueella jopa 3-5 %:n vuosivauhdilla (Savage ym. 2006). Savagen ym. (2006) mukaan tämä kasvuvauhti on jopa kolme kertaa nopeampaa kuin muiden vastaavien jätevirtojen kasvu. Jätevirrat jatkavat kasvuaan EU:n alueella pääasiassa teknologian kehittymisen vuoksi, mutta samalla myös sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöikä on merkittävästi lyhentynyt kasvattaen entisestään vuosittaisen sähkö- ja elektroniikkaromun määrää (Darby & Obara 2004). Jätevirran nopea kasvuvauhti yhdistettynä laiteromun vaarallisiin ja haitallisiin materiaaliyhdistelmiin on nostanut jätevirran jätehuollon järjestämisen yhdeksi tärkeimmistä sääntelyn aloista EU:ssa. (European Commission 2011 & Pongrácz 2002). Sähkö- ja elektroniikkaromun määrän eskaloituessa myös jätteeksi muodostuvien kannettavien paristojen ja akkujen määrä on kasvussa EU:n alueella (Commission of the European Communities 2003). Tämä johtuu siitä, että useat sähkö- ja elektroniikkalaitteet vaativat toimiakseen kannettavia paristoja tai akkuja. Tutkimusten mukaan noin 30 % kaikista markkinoille lasketuista kannettavista paristoista ja akuista on valmiiksi asennettuina sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 90 prosenttia kaikista markkinoille lasketuista kannettavista akuista ja noin 10 prosenttia kaikista markkinoille lasketuista kannettavista paristoista. (European Commission 2003). Erilliskeräykseen päätyvän jätemateriaalin määrä kasvaa vuosittain, mutta kannettavia paristoja ja akkuja päätyy edelleen merkittäviä määriä kaatopaikoille ja polttolaitoksiin, joissa ne lisäävät raskasmetalli- ja muita päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään (Commission of the European Communities 2003). Edellä mainitusta johtuen sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannattavien paristojen ja akkujen jätevirtojen asianmukaista käsittelyä on pyritty tehostamaan lainsäädännöllisin keinoin niin yhteisö- kuin kansallisella tasolla. Yksi uusimmista sääntelyn keinoista on jätehuollon tuottajavastuun käyttöönotto, joka tarjoaa tehokkaan keinon kyseisten jätevirtojen hallintaan. Kun aiemmin ympäristölainsäädännössä on keskitytty julkisen vallan roolin korostamiseen, on tuottajavastuuta koskevan lainsäädännön tavoitteiden saavuttamisen päävastuu annettu julkisen vallan sijasta tuotteiden tuottajille, jotka edustavat yksityisen sektorin toimijoita. (Aaltonen 2007 & Rissanen 2006).

8 Tuottajavastuun perusperiaatteiden mukaan tuotteen tuottajan (eli tuotteen valmistajan tai maahantuojan) on huolehdittava markkinoille laskemiensa tuotteiden jätehuollon järjestämisestä ja sen aiheuttamista kustannuksista (Ympäristöhallinto 2011a). Jätehuollon tuottajavastuu on yksi kolmesta jätehuollon taloudellisen ohjausjärjestelmän instrumenteista, jonka käyttöönotolla on pyritty lisäämään sen piiriin kuuluvien jätteiden erilliskeräystä sekä parantamaan ja tehostamaan kierrätystä ja jätteiden hyödyntämistä (Rissanen 2006). Tuottajavastuuta koskevalla sääntelyllä on pyritty myös vaikuttamaan yritysten tuotesuunnitteluun sekä tuotannon ja kulutuksen materiaalitehokkuuden parantamiseen kannustamalla tuottajia elinkaariajatteluun. Lisäksi tuottajavastuun alaisen, kattavan ja maksuttoman keräysjärjestelmän on katsottu tehostavan tuottajavastuun alaisten jätevirtojen päätymistä asianmukaiseen käsittelyyn, jonka avulla jätehuollon aiheuttamia terveys- ja ympäristövaikutuksia voidaan merkittävästi ehkäistä (Ympäristöhallinto 2011a). Jotta tuottajavastuujärjestelmä toimisi tehokkaasti, järjestelmän operatiivisena lähtökohtana on, että tuottajavastuun alaiset jätemateriaalit palautuisivat käytön jälkeen joko tuottajien tai tuottajayhteisöjen hallintaan (eli ns. viralliseen keräysjärjestelmään) (Poikela & Lehtinen 2006). Tästä huolimatta tuottajien ja tuottajayhteisöjen jätevirtoja koskevien seurantatietojen perusteella joistakin tuottajavastuun alaisuuteen kuuluvista jätemateriaaleista vain murto-osa on päätynyt virallisen keräysjärjestelmän piiriin. Esimerkiksi verrattaessa vuosittain markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrää kyseisenä vuonna virallisen keräysjärjestelmän keräämän sähkö- ja elektroniikkaromun määrään, olisi virallisen keräysjärjestelmän keräysaste ollut vain noin 34 % vuosien 2008 ja 2009 aikana (Pirkanmaan ympäristökeskus 2009 & Pirkanmaan ELY-keskus 2010). Samaan arviointimenetelmään perustuen kannettavia paristoja ja akkuja olisi päätynyt viralliseen keräysjärjestelmään arvioita noin 40 % vuonna 2009 (Pirkanmaan ELY-keskus 2010). Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen päätymistä viralliseen keräysjärjestelmään ovat hankaloittaneet useat tekijät. Tuottajien ohella esimerkiksi myös muut toimijat ovat keränneet edellä mainittuja jätteitä ja toimittaneet niitä sekä korvauksetta että korvausta vastaan käsiteltäväksi (Kautto ym. 2009, Aaltonen 2007, Poikela & Lehtinen 2006). Tämä johtuu erityisesti siitä, että sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen tiettyjen jätejakeiden taloudellisesti positiivinen arvo on houkutellut alalle paljon virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolisia toimijoita. Nämä kilpailevat tuottajien ja tuottajayhteisöjen kanssa jätemateriaalin saannista. (Poikela & Lehtinen 2006). Lisäksi osa jätteestä päätyy kuluttajien puutteellisen kierrätyskäyttäytymisen johdosta loppusijoitettavaksi (YTV 2007, Darby & Obara 2005). Virallisen keräysjärjestelmän ongelmana ovat myös jätehuoltoalan harmaat toimijat, jotka kuljettavat erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromua laittomasti EU:n ja OECD:n maiden ulkopuolelle (Saarinen 2011). 8

9 9 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Euroopan komissio edellyttää valtakunnallisena tuottajavastuun valvontaviranomaisena toimivan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) raportoivan sille vuosittain jäsenmaassa markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalatteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen määrät. Lisäksi Euroopan komissiolle on raportoitava kerätyn sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen määrät ja näiden jätehuoltoa koskevat tiedot. (VNA 422/2008, VNA 852/2004). Tällä hetkellä Pirkanmaan ELY-keskuksen raportoimat tiedot ovat pitäneet sisällään ainoastaan tuottajayhteisöjen ja yksittäisten tuottajien keräysjärjestelmien kautta kulkevien jätteiden määrät. Tämä johtuu siitä, että tuottajavastuujärjestelmän ulkopuolelle päätyvien jätejakeiden jätehuoltoa koskevia tietoja ei saada osaksi säädösten mukaista raportointia. Lisäksi kaikki tuottajat eivät ole vielä huolehtineet tuottajavastuuta koskevista lakisääteisistä velvoitteistaan (ns. vapaamatkustajat), jonka johdosta myöskään näitä tietoja ei saada sisällytettyä Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastoihin. Euroopan komissio kuitenkin olettaa sille raportoitujen tilastojen edustavan koko Suomea. Aiemmin on toteutettu kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on pyritty yhtäältä selvittämään sähkö- ja elektroniikkaromun sivuvirtoja virallisen keräysjärjestelmän ohi, ja toisaalta arvioimaan vuosittain syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaiskertymää (esim. Ongondo ym. 2011, Zoeteman ym. 2009, Huisman ym. 2007). Nämä tutkimukset ovat kuitenkin pyrkineet tuottamaan tietoa ainoastaan EU15-maiden tai EU27-maiden tasolla. Ainoastaan Huismanin ym. (2007) tutkimuksessa on esitetty maakohtaisia arvioita sähkö- ja elektroniikkaromun vuosittaisesta kokonaiskertymästä ja tuloksissa on myös esitetty arvio Suomen tilanteesta vuonna Suomessa ei ole aiemmin julkaistu selvityksiä sähkö- ja elektroniikkaromun sivuvirroista tai arvioita romun vuosittaisista kokonaiskertymistä. Kannettavista paristoista ja akuista on tällä hetkellä hyvin vähän tutkimustietoa saatavilla. Esimerkiksi hallituksen esityksen perustelumuistiossa laiksi jätelain muuttamisesta todetaan, että kannettavien paristojen ja akkujen myynnistä Suomessa ei ole kattavia selvityksiä tai tilastotietoja. Lisäksi vuosittaisen jätekertymän arvioinnin todetaan olevan vaikeaa, koska tuotteiden käyttöikä vaihtelee merkittävästi tuotteiden laadun ja käyttötarkoituksen mukaan. (HE 176/2007). Tämän vuoksi mistään ei tällä hetkellä ole saatavilla tietoa siitä, mihin virallisen keräysjärjestelmän ohi kulkeutuvat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat todellisuudessa päätyvät. Myöskään edellä mainittujen jätteiden vuosittaisista kokonaiskertymistä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Erinäisistä virallisista jätetilastoista (esim. Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajatiedoston tilastot, Tullin tilastot, Suomen ympäristökeskuksen jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevat Basel-tilastot, Tilastokeskuksen jätetilastot, VAHTI-ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tilastot jne.) on

10 saatavilla tietoja kyseisten jätejakeiden määristä, mutta nämä tilastot käsittävät osin päällekkäistä ja osin puutteellista tietoa. Tästä johtuen tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannettavien paristojen ja akkujen virallisen tuottajavastuujärjestelmän ulkopuolelle kulkeutuvien sivuvirtojen suuruutta ja niiden tarkempaa koostumusta. Lisäksi tutkimuksessa pyritään tunnistamaan edellä mainittujen jätejakeiden sivuvirtojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen taustalla vaikuttava tutkimustehtävä voidaan jakaa kahteen pääkysymykseen, jotka ovat: 1) Kuinka paljon ja minkälaista sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kannettavia paristoja ja akkuja kulkeutuu virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle? 2) Mitkä mekanismit ohjaavat näiden jätevirtojen kulkeutumista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kohdalla tutkimus rajataan koskemaan vuosia 2008 ja 2009, jotka edustavat tutkimuksen aloittamisajankohtana viimeisimpiä vuosia, joista on tuottajien ja tuottajayhteisöjen raportoimia tietoja saatavilla. Kannettavien paristojen ja akkujen tuottajien ja tuottajayhteisöjen raportointivelvollisuus alkoi vasta vuonna 2009, jonka vuoksi tutkimus kohdistetaan tämän jätevirran osalta kyseiseen vuoteen. Tutkimuksessa tuottajavastuun käsite rajataan tarkoittamaan ainoastaan tuottajien vastuuta tuotteidensa jätehuollon järjestämisestä, eikä sillä tässä tutkimuksessa tarkoiteta tuottajavastuun muita ulottuvuuksia, kuten esimerkiksi sen mahdollisia vaikutuksia laitteiden tuotesuunnitteluun. Tutkimus tehdään toimeksiannosta jätehuollon tuottajavastuun valtakunnallisena valvontaviranomaisena toimivalle Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka toimii valtionhallinnon alueellisena viranomaisena Pirkanmaan maakunnan alueella. Tutkimuksen rahoittajina ovat toimineet Pirkanmaan ELY-keskuksen ohella Suomen Kaupan Liitto, Suomen Teknologiateollisuus ry sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöt SELT ry, ICT Tuottajayhteisö-ty ja FLIP ry sekä kannettavien paristojen ja akkujen tuottajayhteisö Recser Oy Tutkimuksen rakenne Tämä tutkimus rakentuu kahdesta osasta: teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä osasta. Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään aluksi sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen jätevirtojen analysointiin, jonka avulla pyritään tarjoamaan käsitys näiden jätevirtojen koostumuksesta sekä arvioita jätevirtojen vuosittaisista kertymistä aikaisempien tutkimusten perusteella. Teoreettisen viitekehyksen toinen osa puolestaan

11 koostuu jätehuollon tuottajavastuuta koskevasta katsauksesta. Tuottajavastuun käsitettä tarkastellaan ensin teoreettisella tasolla, jonka jälkeen keskitytään käytännönläheisesti tuottajavastuun toimeenpanoon sähkö- ja elektroniikkalaitteissa sekä kannettavissa paristoissa ja akuissa. Tämän ohella teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa tarkastellaan sekundääriin dataan perustuen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen tuottajavastuun toimeenpanoa vaikeuttavia tekijöitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys esitellään luvuissa 2 ja 3. Empiirinen osa alkaa luvusta 4, jossa esitellään tutkimuksessa käytetty tutkimusmetodi sekä valitun metodin soveltuvuus ja sen tuomat hyödyt tähän tutkimukseen. Lisäksi tutkimustulosten luotettavuutta rajoittavista tekijöistä keskustellaan tässä luvussa. Tämän jälkeen luvussa 5 esitellään ja analysoidaan tutkimuksen tulokset, joita verrataan myös tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin näkemyksiin. Lopuksi tutkimus päätetään johtopäätösten tarkasteluun luvussa 6 sekä ehdotuksiin mahdollisista jatkotutkimuskohteista tämän aihepiirin saralta. Tutkimuksen rakenne kokonaisuudessaan on esitelty kuvassa 1 seuraavalla sivulla. 11

12 12 1. JOHDANTO Johdanto - Tutkimuksen tausta - Tutkimuksen tavoitteet - Tutkimusongelmat - Tutkimuksen rakenne 2. ja 3. KIRJALLISUUSKATSAUS Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen jätevirrat - Määritelmät - Jätevirtojen koostumus - Jätevirtojen kertymien arviot Tuottajavastuu - Tuottajavastuu käsitteenä - Tuottajavastuun toimeenpano käytännössä - Tuottajavastuun toimeenpanoa vaikeuttavat tekijät 4. TUTKIMUSMETODOLOGIA Tutkimusmetodologia - Tutkimusmenetelmä - Aineistonhankinta - Tutkimustulosten luotettavuus 5. TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulosten analysointi 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto, jatkotutkimusehdotukset KUVA 1 Tutkimuksen rakenne

13 13 2 SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITTEIDEN SEKÄ KANNETTAVIEN PARISTOJEN JA AKKUJEN JÄTEVIRRAT 2.1 Sähkö- ja elektroniikkaromun ominaisuudet Sähkö- ja elektroniikkaromun jätevirta eroaa muista vastaavista usealla tavalla. Jätevirtaan vaikuttaa erityisesti laitevalikoiman monipuolisuus, jonka vuoksi sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää jopa kymmeniätuhansia erilaisia jätekomponentteja eli yksittäisiä laitteita. Nämä jätekomponentit koostuvat hyvin erilaisista materiaali- ja ainesisällöistä, joista osa on ympäristölle ja terveydelle vaarallisia ja osa taloudellisesti erittäin arvokkaita materiaaleja. (Chancerel 2010, Huisman ym. 2007, Widmer ym. 2005). Lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromun jätevirtoihin vaikuttaa olennaisesti niiden kasvumallit, jotka ovat riippuvaisia uusien laitteiden kysynnän ohella jatkuvista muutoksista laitteiden teknologiassa, tuotesuunnittelussa ja laitteiden markkinoinnissa (Huisman ym. 2007) Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määritelmä ja koostumus Sähkö- ja elektroniikkaromu koostuu jopa kymmenistä tuhansista erilaisista laitteista, joiden määrittämistä helpottamaan Euroopan yhteisö on direktiivissään sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (jäljempänä WEEE-direktiivi) antanut yleisen määritelmän sähkö- ja elektroniikkalaitteille. Direktiivin mukaan sähköja elektroniikkalaitteiksi katsotaan kaikki laitteet, "jotka asianmukaisesti toimiakseen tarvitsevat sähkövirtaa tai sähkömagneettista kenttää, tai jotka ovat tarkoitettu tällaisen virran tai kentän synnyttämiseen, siirtämiseen tai mittaamiseen, ja jotka ovat suunniteltu käytettäväksi enintään voltin vaihtojännitteellä tai enintään voltin tasajännitteellä" (2002/96/EY). Tuottajavastuun alaisuuteen kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteet ovat kuitenkin edellä mainittua yleistä määritelmää suppeampi ryhmä, eikä tuottajavastuu koske kaikkia mahdollisia sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden yleistä määritelmää selventämään on sekä WEEE-direktiivin että valtioneuvoston asetuksen sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta liitteissä mainittu kymmenen laiteluokkaa, joihin kuuluvat laitteet luokitellaan tuottajavastuun alaisuuteen kuuluviksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiksi (2002/96/EY, VNA 852/2004). Nämä laiteluokat on esitetty taulukossa 1 seuraavalla sivulla.

14 TAULUKKO 1 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden laiteluokat (2002/96/EY, VNA 852/2004) Luokka Kategoria Esimerkkejä luokan laitteista 1 Suuret kodinkoneet kylmälaitteet, pesukoneet, sähköuunit ja liedet, mikroaaltouunit 2 Pienet kodinkoneet 3 Tieto- ja teletekniset laitteet 4 Kuluttajaelektroniikka 5 Valaistuslaitteet 6 Sähkö- ja elektroniikkatyökalut 7 Lelut, vapaa-ajan ja urheiluvälineet pölynimurit, silitysraudat, leivänpaahtimet, kahvinkeittimet, hiustenkuivaimet tietokoneet, tulostimet, laskimet, puhelimet, matkapuhelimet 14 radiot, televisiot, kamerat, digiboksit, videonauhurit loisteputkivalaisimet, loisteputket, pienloistelamput porat, sahat, hitsauslaitteet, ruohonleikkurit videopelit, kilpa-autoradat, sähköjunat 8 Lääkinnälliset laitteet 9 Tarkkailu- ja valvontalaitteet sädehoitolaitteet, kardiologiset laitteet paloilmaisimet, termostaatit, mittaus-, punnitus- ja säätölaitteet 10 Automaatit juoma-automaatit, raha-automaatit Lisäksi EU:n WEEE-direktiivi jaottelee tuottajavastuun alaiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet kuluttaja- ja yritystuotteisiin (2002/96/EY). Kuluttajatuotteiksi (B2C) luokitellaan kaikki ne laitteet, joita käytetään tai voidaan käyttää kotitalouksissa, kun taas loput laitteista luokitellaan yritystuotteiksi (B2B). Laitteiden jaottelu ei ole riippuvainen niiden myyntikanavasta; toisin sanoen laitteiden luokittelu B2C- ja B2B-tuotteisiin ei riipu siitä, onko laite myyty kotitaloudelle vai yritykselle. Mikäli laitetta on mahdollista käyttää kotitaloudessa, se luokitellaan tällöin kuluttajatuotteeksi. (Ignatius ym. 2009). Sähkö- ja elektroniikkaromulla puolestaan tarkoitetaan edellä mainittuja "laitteita, niiden komponentteja, osakokoonpanoja ja kuluvia materiaaleja, jotka ovat osa tuotetta silloin, kun se poistetaan käytöstä" (2002/96/EY). Euroopan yhteisöjen jätedirektiivin (2008/98/EY) mukaisesti jätteellä tarkoitetaan "ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut käytöstä tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä." (2008/98/EY). Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden materiaalikoostumus vaihtelee suuresti, jonka vuoksi laitteet sisältävät hyvin erilaisia materiaali- ja komponenttiyhdistelmiä (Pongrácz 2002). Koska laitteiden käyttötarkoitukset ovat erittäin moninaisia, sekä laiteluokkien että yksittäisten, samankaltaisten laitteiden koostumusten välillä on merkittäviä eroja. (Ignatius ym. 2009). Widmer ym. (2005) ovat tutkineet sähkö- ja elektroniikkaromun tarkempaa koostumusta, jonka perusteella he ovat tunnistaneet jätevirrasta sekä arvokkaita että ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. Sähkö- ja elektroniikkaromun on todettu sisältävän yli erilaista ainetta, joista monet ovat myrkyllisiä. Esimerkkejä näistä

15 ovat muun muassa lyijy, elohopea, arseeni, kadmium, seleeni sekä bromatut palonestoaineet. Vaarallisten aineiden ohella sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää myös huomattavia määriä taloudellisesti arvokkaita materiaaleja, muun muassa arvometalleja kuten kultaa, palladiumia ja alumiinia. (Chancerel 2010, Widmer ym. 2005). Romun heterogeenisyydestä huolimatta tutkijat ovat kyenneet tunnistamaan viisi pääasiallista materiaaliryhmää, jotka löytyvät pääosasta sähkö- ja elektroniikkaromua (ETC/SCP 2009, Widmer ym. 2005). Nämä ryhmät ovat rautametallit, ei-rautametallit, lasi, muovi ja muut materiaalit (ETC/SCP 2009). Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden yksityiskohtaisempaa materiaalikoostumusta on esitelty kuvassa 2. Sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää painon perusteella arvioituna eniten erilaisia metalleja, kuten rautaa, terästä, alumiinia ja kuparia (miltei 60 % kokonaispainosta) ja toiseksi eniten muovia (noin 21 % kokonaispainosta) (ETC/SCP 2009). Sähkö- ja elektroniikkaromun muovipitoisuus vaihtelee kuitenkin merkittävästi eri jätekomponenttien välillä, vaihdellen muutamasta prosentista valaistus- ja lääkinnällisissä laitteissa (luokat 5 ja 8) jopa 70 prosenttiin leluissa, vapaa-ajan ja urheiluvälineissä (luokka 7). On kuitenkin huomioitava, että sähkö- ja elektroniikkaromun koostumus muuttuu jatkuvasti teknologian kehittymisen vuoksi. Tämän vuoksi samaan käyttötarkoitukseen tarkoitetut laitteet voivat olla materiaalikoostumukseltaan hyvinkin erilaisia. (Ignatius ym. 2009). 15 KUVA 2 Sähkö- ja elektroniikkaromun keskimääräinen koostumus (p-%) (ETC/SCP 2009)

16 Sähkö- ja elektroniikkaromun kertymän arviointi EU:n alueella vuosittain markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määriä on selvitetty hyvin vähän. Lisäksi ne tutkimukset, jotka aihetta ovat pyrkineet selvittämään, ovat havainneet luotettavien tilastojen saannin haastavuuden. Esimerkiksi Huisman ym. (2007) ovat toteuttaneet WEEE-direktiivin toimeenpanoa koskevan EU:n laajuisen tutkimuksen, jonka yhteydessä pyrittiin selvittämään markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä jätteeksi muodostuneiden laitteiden määriä. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitettiin, että EU:n markkinoille olisi laskettu yhteensä 9,3 miljoonaa tonnia sähkö- ja elektroniikkalaitteita vuonna Tulosten luotettavuutta heikentää kuitenkin se, että tutkijat joutuivat turvautumaan useaan eri tilastolähteeseen, jotka olivat keskenään ristiriidassa. Huisman ym. (2007) toteavatkin, että koska yksikään instanssi ei kerää tilastoja markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrästä EU:n alueella, on tutkimuksessa jouduttu käyttämään sekä saatavilla olevia tilastoja laitteiden vuosittaisesta myynnistä että kansallisiin rekistereihin (muun muassa Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajatiedostoon) tallennettua tietoa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vuosittaisten myyntitilastojen perusteella tehdyt arviot markkinoille laskettujen laitteiden määristä ovat kuitenkin olleet huomattavasti pienempiä kuin kansallisten rekisterien tiedot. Esimerkiksi WEEE-laiteluokasta 1 Huisman ym. (2005) ovat esittäneet, että isojen kodinkoneiden myyntimäärien perusteella Suomen markkinoille olisi laskettu yhteensä tonnia laitteita. Vastaavasti Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajatiedoston mukaan kyseinen määrä olisi ollut tonnia. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden myyntitilastoja on ollut käytettävissä vain WEEE-laiteluokista 1, 3 ja 4 ja niistäkin vain osasta luokkaan kuuluvista laitteista. Tutkijat toteavatkin, että myytyjen laitteiden osuus edustaa todennäköisesti vain noin puolta markkinoille laskettujen laitteiden osuudesta. (Huisman ym. 2007). Muiden luokkien kohdalla tutkijat ovat arvioissaan joutuneet turvautumaan kansallisista rekistereistä saatuihin tietoihin. Nämä tilastot eivät myöskään edusta koko markkinoiden tilannetta, vaan pelkästään tuottajavastuuvelvoitteensa hoitaneiden yritysten markkinoille laskettujen tuotteiden määriä. Tämän johdosta EU:n markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä on erittäin todennäköisesti suurempi kuin Huismanin ym. (2007) esittämä 9,1 miljoonaa tonnia. Kattavien yksityiskohtaisten ja luotettavien tilastojen saaminen on tällä hetkellä Suomessa erittäin hankalaa maan EU-jäsenyydestä johtuen. EU:n eräs tärkeimmistä sisämarkkinoiden perusperiaatteista on tavaroiden vapaa liikkuvuus, jonka vuoksi esimerkiksi Euroopan yhteisön alueelta tulevilta sähkö- ja elektroniikkalaitteilta ei aina vaadita tulliselvitystä. Viime vuosien aikana on myös lisääntynyt merkittävästi internetin välityksellä tapahtuva myynti suoraan kuluttajille. Edellä mainitun johdosta sähkö- ja elektroniikkalaitteet päätyvät Suomen markkinoille suhteellisen helposti ilman yksityiskohtaista tilastointia, jonka vuoksi Suomen markkinoille päätyvien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrästä ei ole tietoja saatavilla.

17 Koska esimerkiksi Norja ei kuulu Euroopan unioniin, maalla on tällä hetkellä erittäin tarkat lukemat Norjassa markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määristä (EE-Registeret 2009a & 2009b). Tämä johtuu muun muassa siitä, että kaikki maahantuodut sekä maasta viedyt sähkö- ja elektroniikkalaitteet kulkevat maan oman tullin ja satamien kautta, jonka vuoksi laitteet päätyvät maahan tullessaan tai maasta lähtiessään tilastoihin. Norjan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuun toimeenpanoa valvova elin, EE- Registeret, kokoaa vuosittain tiedot sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuksesta, tuonnista sekä viennistä ja näiden perusteella laskee markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrän. EE-registeret saa apua myös tullilta, joka toimittaa EE-Registeretille tiedot sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajista ja maahantuojista. (Kautto ym. 2009). Esimerkiksi vuonna 2009 Norjan markkinoille on laskettu sähkö- ja elektroniikkalaitteita taulukon 2 mukaiset määrät. Koska sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuun soveltamisala on Norjassa huomattavasti EU:ta, ja siten myös Suomea, laajempi (EE- Registeret 2009 a & 2009b), tämä on otettu huomioon taulukon 2 määrissä. Taulukossa on kuvattu ainoastaan niiden markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaiteluokkien määrät, jotka kuuluvat Suomessa kansallisen tuottajavastuulainsäädännön soveltamisalaan. Koska markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä on sidoksissa muun muassa maan asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen (Huisman ym. 2007), tarkempien tilastojen puuttuessa Suomen markkinoille laskettujen laitteiden määrän voidaan arvioida olevan samankaltaisia Norjan kanssa. 17 TAULUKKO 2 Markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrät Norjassa vuonna 2009 (EE-Registeret 2009a ja 2009b) Kategoria Markkinoille laskettu (t) 1. Suuret kodinkoneet ,65 2. Pienet kodinkoneet ,67 3. Tieto- ja teletekniset laitteet ,20 4. Kuluttajaelektroniikka ,34 5. Valaistuslaitteet (mukaan lukien lamput) ,99 6. Sähkö- ja elektroniikkatyökalut ,76 7. Lelut, vapaa-ajan ja urheiluvälineet 3 354,52 8. Lääkinnälliset laitteet 920,44 9. Tarkkailu- ja valvontalaitteet 6 245, Automaatit 5 170,26 Yht ,75 Useat tutkimukset ovat markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sijaan pyrkineet selvittämään sähkö- ja elektroniikkaromun vuosittaisia kertymiä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla (esim. Ongondo ym. 2011,

18 Schluep ym. 2009, Zoeteman ym. 2009, Huisman ym. 2007). Esimerkiksi Schluep ym. (2009) ovat arvioineet, että sähkö- ja elektroniikkaromua syntyy maailmanlaajuisesti vuosittain miljoonaa tonnia, määrän kasvaessa 3-5 %:n vuosivauhdilla (ETC/SCP 2009). Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu vuosittaisen jätekertymän arvioinnin olevan erittäin hankalaa puutteellisen datan vuoksi. Tämän johdosta aikaisemmissa tutkimuksissa on jouduttu tekemään vertailuja eri maiden välillä ja käyttämään hyväksi erilaisia indikaattoriarvoja. Indikaattoriarvojen avulla eri maissa syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun määrät on jaoteltu maakohtaisesti muun muassa maiden bruttokansantuotteiden perusteella (esim. Huisman ym. 2007). Tämän vuoksi myös suomalaisten vuosittain tuottaman sähkö- ja elektroniikkaromun määrästä on tehty hyvin vaihtelevia arvioita. Esimerkiksi Huismanin ym. (2007) tutkimuksen mukaan EU15-maiden asukkaat olisivat vuonna 2005 tuottaneet kg sähkö- ja elektroniikkaromua henkeä kohden, kun taas Zoeteman ym. (2009) ovat omassa tutkimuksessaan esittäneet arvion 15 kilosta/asukas/vuosi. Tästä määrästä noin 50 % eli 7,5 kg on suuria kodinkoneita, 10 % eli 1,5 kg pieniä kodinkoneita, 20 % eli 3 kg tieto- ja teleteknisiä laitteita ja loput 20 % eli 3 kg kuluttajaelektroniikkaa. On kuitenkin huomioitava, että Zoetemanin ym. (2009) tutkimus on pitänyt sisällään ainoastaan kotitalouksista peräisin olevan romun määrän arvioinnin, eikä siinä ole lainkaan huomioitu yritystuoteromun osuutta. Tämän vuoksi sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaiskertymän voidaan arvioida olevan ainakin esitettyä 15 kg:a suurempi. Esimerkkejä aiemmista tutkimuksista, niissä käytetyistä arviointimenetelmistä ja tutkimustuloksista on esitelty taulukossa 3 seuraavalla sivulla. Vaikka vuosittain henkeä kohden syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun määrän arviot vaihtelevat jopa 15 kg:n ja 24 kg:n välillä, nämä arviot ovat kuitenkin merkittävästi suurempia kuin Suomessa tuottajien ja tuottajayhteisöjen ylläpitämään viralliseen keräysjärjestelmään tulleet romumäärät. Esimerkiksi vuonna 2008 viralliseen keräysjärjestelmään päätyneen sähkö- ja elektroniikkaromun määrä oli 10,3 kg ja vastaavasti vuonna 2009 noin 9,9 kg suomalaista kohden (Pirkanmaan ELYkeskus 2010 & Pirkanmaan ympäristökeskus 2009). Yksityiskohtaisemmat luvut tilastoista löytyvät liitteistä 1 ja 2. Vaikka vuosittaisesta sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaiskertymästä ei ole täydellistä varmuutta, virallisen keräysjärjestelmän keräämän romun vähyyden perusteella osan vuosittaisesta romukertymästä voidaan epäillä kulkeutuvan virallisen järjestelmän ohi. Tätä havaintoa vahvistaa myös Euroopan laajuisen sähkö- ja elektroniikkaromufoorumin (WEEE Forum) havainto siitä, että tuottajavastuun alaisten keräysjärjestelmien on tällä hetkellä mahdotonta päästä 100 %:n keräysasteeseen (Ongondo ym. 2011). 18

19 19 TAULUKKO 3 Aiempia tutkimuksia ja niissä käytettyjä tutkimusmenetelmiä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kertymän arvioinnissa Tutkimus Arviointimenetelmä Tutkimustulos Huisman, J., Magalini, F., Kuehr, R., Maurer, C. (2007) - Metodi 1: Zoeteman, B.C.J., Krikke, H.R., Venselaar, J. (2009) AEA, viitattu Enviros (2002) Tutkimuksessa käytettiin kahta eri metodia. - Metodi 1: Pääasiassa sekundääriin dataan perustuva, jossa aineistona käytettiin useita lähteitä: mm. Bio Intelligence Servicen kattavaa raporttia WEEE-direktiivin toimivuudesta sekä kansallisten rekisterien tilastoja. Näiden perusteella jokaiselle EU15-maalle määritettiin maakohtaiset arviot vuosittain henkeä kohden syntyvästä SE-romusta. Maakohtaisten arvioiden perusteella laskettiin puolestaan keskiarvot EU15-maille sekä uusille EU-maille. - Metodi 2: Perustuu Beigln matemaattiseen kaavaan, joka on alun perin muodostettu yhdyskuntajätteen määrän arvioimiseen. Kaavassa huomioidaan muun muassa maan bruttokansantuote, vuotiaitten osuus maan väestöstä, keskimääräinen talouden koko maassa sekä eliniänodote. Lisäksi Beigln kaavaa varten jäsenvaltiot luokiteltiin kolmeen eri luokkaan (erittäin korkea, korkea, keskisuuri ja alhainen) niiden bruttokansantuotteen perusteella. Tutkimuksessa käytettiin useita eri metodeja SEromun määrän arvioinnissa, joita olivat: - arviointi laitteiden käytön ja kulutuksen perusteella perustuen keskimääräiseen laitteiden määrään keskivertotaloudessa. - arviointi laitteiden valmistus- ja markkinoille laskemistietojen perusteella. Tämän metodin käyttö perustuu oletukseen markkinoiden saturaatiosta, jonka vuoksi aina kun uusi laite ostetaan, vanha samankaltainen laite poistetaan käytöstä. - arviointi yleisten indikaattorien, kuten tietoteknisten hankintojen tai käytöstä poistuvien tietoteknisten laitteiden määrän avulla. Tarkempaa tutkimusmenetelmää ei ole saatavilla. Yhteensä miljoonaa tonnia EU27-maissa, josta tonnia on Suomen osuus. Tämä vastaisi 17,5 kg/as/a. - Metodi 2: Samansuuruinen arvio EU27-maille kuin metodilla 1. Suomen osuudeksi tällä metodilla saatu tonnia, joka olisi 20,3 kg/as/a. Tutkimuksessa on selvitetty pelkästään B2C-tuotteita, joita on arvioitu syntyvän vuosittain noin 7,0 miljoonaa tonnia. Tämä vastaisi noin 15 kg/as/a. Tutkimuksen tulos kg/as/a. Vastaavasti Ruotsin ja Norjan virallisiin keräysjärjestelmiin päätyneen sähkö- ja elektroniikkaromun määrät ovat henkeä kohden olleet merkittävästi suurempia; Ruotsissa noin 16 kg/as/a (El-Kretsen 2010) ja Norjassa jopa 31

20 kg/as/a (Kautto ym. 2009). Tosin Norjan tilastoita tarkasteltaessa on huomioitava se, että tuottajavastuun soveltamisala on maassa EU:n direktiivin vaatimuksia laajempi. Kauton ym. (2009) mukaan tuottajavastuun laajemmalla toimeenpanolla ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta vaikutusta Norjan kokonaiskeräysmääriin (arviolta noin 8-9 %), jonka johdosta tuottajavastuuta Norjassa voidaan pitää erittäin hyvin toimivana. Kautto ym. (2009) toteavat Norjan tilanteen eroavan esimerkiksi Suomesta tai Ruotsista siinä suhteessa, että maa ei ole EU:n jäsen, jonka johdosta tuottajavastuujärjestelmä on ollut siellä helpompi rakentaa maan olosuhteisiin toimivaksi. Taulukossa 4 on esitetty vuosina 2008 ja 2009 Ruotsissa kerätyn sähkö- ja elektroniikkaromun määrät sekä kerätyn romun jakautuminen WEEElaiteluokkiin. Tuloksia verrattaessa on kuitenkin huomioitava, että Ruotsin väkiluku on miltei kaksinkertainen (9,2 miljoonaa) Suomen väkilukuun (5,3 miljoonaa) verrattuna (Tilastokeskus 2011). Koska tutkimuksissa on todettu vuosittain syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun määrän olevan sidoksissa bruttokansantuotteen ohella maan väkilukuun (Huisman ym. 2007), on selvää, että Suomen vuosittaisten sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräysmäärien pitäisikin olla vähäisempiä kuin Ruotsissa. Tosin nykyiseen tonniin verrattuna Suomen keräysmäärän pitäisi olla noin tonnia vuodessa, jotta keräysmäärät Suomessa olisivat asukasta kohden keskimäärin samaa tasoa Ruotsin kanssa. Tällöin myös Suomen keräysmäärä asukasta kohden olisi noin 16 kg/asukas/a kuten Ruotsissa. 20 TAULUKKO 4 Sähkö- ja elektroniikkaromun keräysmäärät Ruotsissa vuosina 2008 ja 2009 (El-Kretsen 2010) Kategoria Kerätty 2008 (t) Kerätty 2009 (t) Vrt. Suomi 2009 (t) 1. Suuret kodinkoneet ,1 2. Pienet kodinkoneet ,7 3. Tieto- ja teletekniset laitteet ,4 4. Kuluttajaelektroniikka ,2 5. Valaistuslaitteet ,8 6. Sähkö- ja elektroniikkatyökalut ,6 7. Lelut, vapaa-ajan ja urheiluvälineet ,4 8. Lääkinnälliset laitteet ,9 9. Tarkkailu- ja valvontalaitteet ,2 10. Muut sähkö- ja elektroniikkalaitteet ,9 Yht ,20 Widmer ym. (2005) ovat arvioineet syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun jakautumista laiteluokittain. Kuten kuvasta 3 voidaan havaita, miltei 95 p-% kaikesta sähkö- ja elektroniikkaromusta EU:n alueella koostuu luokkiin 1-4 kuuluvista laitteista. Myös Huisman ym. (2007) ovat päätyneet samankaltaisiin arvioihin omassa tutkimuksessaan. Tosin Widmerin ym. (2005) esittämistä luvuista poiketen Huismanin ym. (2007) mukaan jopa 56 p-% koostuisi suurista

Tuottajavastuu. Sähkö ja elektroniikkalaitteet

Tuottajavastuu. Sähkö ja elektroniikkalaitteet Tuottajavastuu Sähkö ja elektroniikkalaitteet 1 Tuotteen elinkaari Valmistuksen raaka-aineet Suunnittelu RoHs: Ympäristölle vaarallisten aineiden käytön rajoitukset EuP: Tuotesuunnittelu ja valmistus Uudelleenkäyttö,

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 21.11.2013 Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat ympäristödirektiivit RoHS vaarallisten aineiden

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013 Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat ympäristödirektiivit RoHS vaarallisten aineiden

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Tätä asetusta sovelletaan liitteessä 1 mainittuihin luokkiin kuuluviin sähkö ja elektroniikkalaitteisiin.

Tätä asetusta sovelletaan liitteessä 1 mainittuihin luokkiin kuuluviin sähkö ja elektroniikkalaitteisiin. Annettu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2004 Valtioneuvoston asetus sähkö ja elektroniikkalaiteromusta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 3

Lisätiedot

TV- JA TIETOKONELAITTEIDEN KIERRÄTYS- SEMINAARI 31.01.2002 Taideteollinen korkeakoulu

TV- JA TIETOKONELAITTEIDEN KIERRÄTYS- SEMINAARI 31.01.2002 Taideteollinen korkeakoulu TV- JA TIETOKONELAITTEIDEN KIERRÄTYS- SEMINAARI 31.01.2002 Taideteollinen korkeakoulu SER-DIREKTIIVIT Hannu Laaksonen Yli-insinööri Ympäristöministeriö EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

Lisätiedot

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA. Pirkanmaan ELY-keskus TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Pirkanmaan ELY-keskus Jätehuollon vastuunjako Kunnat vastaavat asumisessa syntyneen jätteen sekä koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettavan jätteen jätehuollosta

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0282(COD) 12. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 31. maaliskuuta 2004 PE 340.787/1-10 TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos (PE 340.787) Hans Blokland ehdotuksesta

Lisätiedot

Paristojen luokitukset

Paristojen luokitukset Paristot Paristojen luokitukset A battery or an accumulator refers to any source of electrical energy generated by direct conversion of chemical energy and consisting of one or more primary battery cells

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

SE-laitteiden viranomaisraportointi 2008 / WEEE recycling report 2008

SE-laitteiden viranomaisraportointi 2008 / WEEE recycling report 2008 SE-laitteiden viranomaisraportointi 2008 / WEEE recycling report 2008 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö- ja elektroniikkalaitteita

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAI- TEROMUSTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAI- TEROMUSTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio 30.6.2014 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAI- TEROMUSTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Asetus korvaisi nykyisen samannimisen valtioneuvoston asetuksen. Asetuksella

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta sekä direktiiviksi tiettyjen vaarallisten

Lisätiedot

N:o 852 2403. Liite 1. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden luokat ja esimerkkejä niihin kuuluvista laitteista.

N:o 852 2403. Liite 1. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden luokat ja esimerkkejä niihin kuuluvista laitteista. N:o 852 2403 Liite 1. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden luokat ja esimerkkejä niihin kuuluvista laitteista. 1. Suuret kodinkoneet Suuret kylmälaitteet Jääkaapit Pakastimet

Lisätiedot

Vuoden 2011 jätelaki

Vuoden 2011 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Vanhat jätelait Jätehuoltolaki 1978 Vuoden 1993 jätelaki Vuoden 2011 jätelaki Huom. siirtymäsäännökset esim. lain 35 vuodelta 1993 ja asetuksen 4 luku jäävät voimaan (Valtion osallistuminen

Lisätiedot

Laki. jätelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Laki. jätelain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2008 Laki jätelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun jätelain (1072/1993) 18 b :n 1 momentin 5 kohta ja

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Tervetuloa SELT ry - tuottajayhteisön jäseneksi!

Tervetuloa SELT ry - tuottajayhteisön jäseneksi! Tervetuloa SELT ry - tuottajayhteisön jäseneksi! SELT ry Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki Puh 010 249 1700 www.selt.fi 1 (21) Sisältö 1 Hyvä SELT ry -tuottajayhteisön jäsenyritys... 3 2 Sanastoa... 4 3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2014. 520/2014 Valtioneuvoston asetus. paristoista ja akuista

Julkaistu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2014. 520/2014 Valtioneuvoston asetus. paristoista ja akuista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2014 520/2014 Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2012 SWD(2012) 65 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 422. Valtioneuvoston asetus. paristoista ja akuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 422. Valtioneuvoston asetus. paristoista ja akuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2008 N:o 422 428 SISÄLLYS N:o Sivu 422 Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista... 1201 423 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki

Katsaus lainsäädäntöön. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki Katsaus lainsäädäntöön Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Jätehuoltopäivät 7.10.2014 Helsinki Sisältö Uusi kansallinen jätelainsäädäntö Valmisteilla oleva lainsäädäntö Jätelainsäädännön arvioinnit EU:n kiertotalouspaked

Lisätiedot

MTÜ Viron Elektroniikkaromu. Elektronniikkaromun keräilyn ja uudellenkäytön järjestäminen

MTÜ Viron Elektroniikkaromu. Elektronniikkaromun keräilyn ja uudellenkäytön järjestäminen MTÜ Viron Elektroniikkaromu Elektronniikkaromun keräilyn ja uudellenkäytön järjestäminen Elokuun 13 päivä!!! 13. elokuuta astui voimaan Tasavallan Hallituksen määräys Nro 376. 1 13.elokuuta alkaen on voimassa

Lisätiedot

Laitteiden ekologiset selkäreput

Laitteiden ekologiset selkäreput Laitteiden ekologiset selkäreput 2190 kg 5233 kg 1394 kg Ministereoiden ekologinen selkäreppu 1394 kg Laskennan oletukset: Laitteen käyttöikä 8 vuotta, laitteen teho käytettäessä 15 W ja valmiustilassa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) sekä ympäristönsuojelulain (86/2000)

Lisätiedot

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2014. 519/2014 Valtioneuvoston asetus. sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta

Julkaistu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2014. 519/2014 Valtioneuvoston asetus. sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 2014 519/2014 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta Annettu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

TARKISTUS 44 esittäjä(t): Chris Davies ja Holger Krahmer ALDE-ryhmän puolesta. Neuvoston yhteinen kanta (5694/5/2005 C6-0268/2005 2003/0282(COD))

TARKISTUS 44 esittäjä(t): Chris Davies ja Holger Krahmer ALDE-ryhmän puolesta. Neuvoston yhteinen kanta (5694/5/2005 C6-0268/2005 2003/0282(COD)) 7.12.2005 A6-0335/44 TARKISTUS 44 esittäjä(t): Chris Davies ja Holger Krahmer ALDE-ryhmän puolesta (5694/5/2005 C6-0268/2005 2003/0282(COD)) Tarkistus 44 13 artiklan 1 kohdan johdantokappale 1. Jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Sisältö Ajankohtaiset asiat Lainsäädäntö Jätehuollon lähiajan lainsäädäntömuutokset

Lisätiedot

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty?

Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Teollisen ekologian syysseminaari Lahti, 27.-28.11.2007 Kodin tavarat mistä on 6128 esinettä tehty? Michael Lettenmeier ja Tiina Moisio Suomen Luonnonsuojeluliitto / Helsingin yliopisto Kodin tavarat KotiMIPS-tutkimuksissa

Lisätiedot

Tervetuloa ICT-tuottajaosuuskunnan jäseneksi! ICT-tuottajaosuuskunta Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki Puh 010 249 1700 www.ict-tuottajaosuuskunta.

Tervetuloa ICT-tuottajaosuuskunnan jäseneksi! ICT-tuottajaosuuskunta Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki Puh 010 249 1700 www.ict-tuottajaosuuskunta. Tervetuloa ICT-tuottajaosuuskunnan jäseneksi! ICT-tuottajaosuuskunta Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki Puh 010 249 1700 www.ict-tuottajaosuuskunta.fi 1 (22) Sisältö 1 Hyvä ICT-tuottajaosuuskunnan jäsenyritys...

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 851. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 851. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2004 N:o 851 854 SISÄLLYS N:o Sivu 851 Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 4. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2000/0159(COD) ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN Neuvoston

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

Pakkausten tuottajavastuu

Pakkausten tuottajavastuu 8.10.2014, Tampere NordicFood 2014 Pakkausten tuottajavastuu Juha-Heikki Tanskanen Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 1 Esityksen sisältö Pakkausjätteen määrä ja vastuutahot Tuottajavastuun kehitys

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

HE 176/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 176/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Jätelakiin ehdotetaan lisättäviksi paristoja ja akkuja koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely Suomessa

Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely Suomessa SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 20 2009 Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittely Suomessa Sonja-Maria Ignatius, Tuuli Myllymaa ja Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskus SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0282(COD) 8.9.2005 ***II LUONNOS SUOSITUKSEKSI TOISEEN KÄSITTELYYN

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä

Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA-BoS-15/106 FI Ohjeet koskien raportointiin käytettävien markkinaosuuksien määrittämisen menetelmiä EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1-60327 Frankfurt Germany - Tel. + 49 69-951119-20; Fax. +

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa

Seminaari. RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa Seminaari RePlast FinEst MIHIN MENEE MUOVI? Suomessa ja Virossa 16.11.2005 klo 12:00-16:00 Lahden Messukeskus Sali 1 Muovi Plastics QualiFinn 2005- messut Muovien kierrätystä ja uusiokäyttöä ohjaava lainsäädäntö

Lisätiedot

Uu#a jätelainsäädännöstä EU:ssa ja Suomessa. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos 27. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 9.10.2013 Tampere

Uu#a jätelainsäädännöstä EU:ssa ja Suomessa. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos 27. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 9.10.2013 Tampere Uu#a jätelainsäädännöstä EU:ssa ja Suomessa Jarmo Muurman Ympäristöneuvos 27. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 9.10.2013 Tampere Komission vuosien 2013-2014 toimenpiteitä EU lainsäädännön avaintavoi#eiden,

Lisätiedot

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012

Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta. Jätehuoltopäivät 2012 Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta Jätehuoltopäivät 2012 Jätteiden siirtoja maasta toiseen valvotaan, koska jätteet saattavat sisältää aineita, jotka ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998

JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Rakennustekniikan osasto Rakentamistalouden laitos Kirsi Taivalantti 15.11.1999 JULKISIVUKORJAUSTEN MARKKINASELVITYS 1997-1998 SISÄLTÖ 1 Tutkimuksen toteutus 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö

Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Muovijätteiden ja sivuvirtojen materiaalihyötykäyttö Ekokemin ympäristöseminaari Perjantai 14.6.2013, Helsingin Messukeskus Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet)

Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Yritysneuvojakoulutus Gardenia 28.2.2008 Ympäristötarkastaja Hannu Arovaara Kemikaalit jätteinä (Ongelmajätteet) Ongelmajätteet Jätelaki (1072/1993) Jäte: aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

soveltamisen päättymisaika 1 päivä heinäkuuta 2005 1 päivä heinäkuuta 2008

soveltamisen päättymisaika 1 päivä heinäkuuta 2005 1 päivä heinäkuuta 2008 2392 Liite 1, joihin ei sovelleta 5 :ää A. Lyijy seosaineena 1. Työstettäväksi tarkoitettu teräs ja sinkitty teräs, jonka painosta korkeintaan 0,35 prosenttia on lyijyä 2. a) Työstettäväksi tarkoitettu

Lisätiedot

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 FI Tapaus n:o COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo Vain suomenkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 EUROOPAN

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Tutkimuksen näkökulmia

Tutkimuksen näkökulmia Tutkimuksen näkökulmia Materiaalitehokkuus yrityksissä -seminaari Torstai 11.4.2013, Lahden Urheilukeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Materiaaliopin laitos Tohtorikoulutettava Tiina Malin (DI) Esityksen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

Uudistusten merkitys alueellisesti

Uudistusten merkitys alueellisesti Uudistusten merkitys alueellisesti KOKOEKO-seminaari Jätelaki ja jätevesiasetus muuttuu ylittyvätkö valvonnan edellytykset? Ylitarkastaja Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus Yleistä Lakiehdotuksen perustelut

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Mitä muutoksia tuo,ajavastuuseen? Tarja- Rii,a Blauberg, ympäristöministeriö 27. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Tampere 9.10.

Mitä muutoksia tuo,ajavastuuseen? Tarja- Rii,a Blauberg, ympäristöministeriö 27. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Tampere 9.10. Mitä muutoksia tuo,ajavastuuseen? Tarja- Rii,a Blauberg, ympäristöministeriö 27. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Tampere 9.10.2013 Esityksen sisältö - Tuo,ajavastuusäännösten keskeiset muutokset jätelaissa

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot