JÄTEHUOLLON TUOTTAJAVASTUUN JÄTEVIRRAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄTEHUOLLON TUOTTAJAVASTUUN JÄTEVIRRAT"

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu JÄTEHUOLLON TUOTTAJAVASTUUN JÄTEVIRRAT Esimerkkinä Sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä kannettavat paristot ja akut Yritysten ympäristöjohtaminen Pro gradu-tutkielma Syyskuu 2011 Laatija: Anu Toppila Ohjaajat: Professori Hanna-Leena Pesonen Ylitarkastaja Teemu Virtanen

2 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU Tekijä Anu Toppila Työn nimi Jätehuollon tuottajavastuun jätevirrat: Esimerkkinä sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä kannettavat paristot ja akut Oppiaine Yritysten ympäristöjohtaminen Aika Syyskuu 2011 Työn laji Pro gradu -tutkielma Sivumäärä liitesivua Tiivistelmä Täm än tutkim uksen tavoitteena on tarkastella jätehuollon tuottajavastuun alaisten sä h- kö- ja elektroniikkalaitteid en sekä kannettavien paristojen ja akkujen jätevirtojen kulke u- tum ista virallisen keräysjärjestelm än ulkopu olella. Tutkim ustehtävänä on selvittää y h- täältä, kuinka paljon ja m inkälaista sähkö- ja elektroniikkarom ua sekä kannettavia paristoja ja akkuja kulkeutuu virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle ja toisaalta, mitkä m ekanism it ohjaavat näid en jätevirtojen kulkeutum ista. Tehtävään vastataan kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen tutkimuksen perusteella, joista jälkimmäinen pohjautuu teemahaastatteluihin sekä valmiiden aineistojen analysointiin. Tutkim ustulokset osoittivat, että jopa puolet vuosittain syntyvästä sähkö - ja elektroniikkaromusta kulkeutuu virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle. Näiden sivuvirtojen pääasialliseksi aiheuttajam ekanism iksi tunnistettiin sähkö- ja elektroniikkarom un taloud ellisesti positiivinen arvo, jonka vuoksi virallisen keräysjärjestelm än ulkopuoliset to i- m ijat keräävät rom ua laajalti kilpaillen sam alla tuottajavastuun alaisen keräysjärjeste l- män kanssa romun saannista. Nämä toimijat aiheuttavat pääosan vuosittaisista sähkö- ja elektroniikkaromun sivuvirroista. Vuosittaisesta paristo- ja akkujätteestä myös yli puolet päätyy sivuvirtoina virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle. Nämä sivuvirrat ovat voimakkaasti sidoksissa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sivuvirtoihin, mutta niiden aiheuttajam ekanism it ovat erilaiset. Toisin kuin sähkö- ja elektroniikkarom un, kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat aiheutuvat miltei kokonaisuudessaan kulutt ajien puutteellisesta kierrätyskäyttäytym isestä. Tutkim ustulosten perusteella yksittäisen k u- luttajan voitiin tod eta olevan keskeisessä roolissa tuottajavastuun alaisen keräysjärje s- telmän toimivuudessa. He pystyvät vaikuttamaan yhtäältä siihen, että tuottajavastuun alaiset jätteet päätyvät kotitalouksista kierrätykseen ja toisaalta siihen, että jätteet lopulta päätyvät epävirallisen keräysjärjestelmän sijasta lailliseen järjestelmään. Asiasanat Tuottajavastuu, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, kannettavat akut ja paristot, virallinen keräysjärjestelmä, sivuvirrat Säilytyspaikka Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

3 KUVAT KUVA 1 Tutkimuksen rakenne KUVA 2 Sähkö- ja elektroniikkaromun keskimääräinen koostumus (p-%) KUVA 3 Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun prosentuaalinen jakautuminen laiteluokittain EU:n alueella KUVA 4 Markkinoille laskettujen irtoparistojen ja akkujen prosentuaalinen jakauma Suomessa KUVA 5 Tuottajayhteisöjen toimintakenttä KUVA 6 Tuottajien jakautuminen tuottajayhteisöihin ja tuottajiin markkinaosuuksien perusteella vuonna KUVA 7 SE-romun käsittelyyn osallistuvat tahot ja rahavirrat esimerkkinä Elker Oy KUVA 8 Sähkö- ja elektroniikkaromun mahdollisia sivuvirtoja virallisen keräysjärjestelmän ohi KUVA 9 Sähkö- ja elektroniikkaromun pääasialliset kulkeutumisreitit Kaukoidässä KUVA 10 Sähkö- ja elektroniikkaromun pääasialliset sivuvirrat Suomessa KUVA 11 Kannettavien paristojen ja akkujen pääasialliset sivuvirrat Suomessa KUVA 12 Kannettavien paristojen ja akkujen kulkeutumisreitit jätehuoltooperaattoreiden, tuottajayhteisöjen ja käsittelylaitosten välillä TAULUKOT TAULUKKO 1 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden laiteluokat TAULUKKO 2 Markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrät Norjassa vuonna TAULUKKO 3 Aiempia tutkimuksia ja niissä käytettyjä tutkimusmenetelmiä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kertymän arvioinnissa TAULUKKO 4 Sähkö- ja elektroniikkaromun keräysmäärät Ruotsissa vuosina 2008 ja TAULUKKO 5 Arvio sähkö- ja elektroniikkalaitteiden laitejakaumasta kuluttaja- ja yritystuotteiden välillä TAULUKKO 6 Myytyjen ja kerättyjen kannettavien paristojen ja akkujen määrät Ruotsissa vuonna TAULUKKO 7 Sähkö- ja elektroniikkalaiteluokille asetetut vähimmäishyödyntämis- sekä uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteet TAULUKKO 8 Saatavilla olevat aineistot, niiden sisältö ja aineiston keruumenetelmä sekä aineistoissa esiintyvät puutteet kokonaisjätemäärien arvioinnissa TAULUKKO 9 Tämän hetkiset tietotarpeet ja tiedon saannin esteet jätevirtojen arvioinnissa... 55

4 TAULUKKO 10 Sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelijät Suomessa, joille kysely toimitettiin TAULUKKO 11 Viralliseen keräysjärjestelmän keräämän ja sen ulkopuolelta tulleen B2B-romun jakauma TAULUKKO 12 Arvio metalliromun keräykseen päätyneen sähkö- ja elektroniikkaromun määrästä vuosina 2008 ja TAULUKKO 13 Sähkö- ja elektroniikkaromun sivuvirrat, niiden määrät ja aiheuttajamekanismit vuonna 2008 ja TAULUKKO 14 Kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat, niiden aiheuttajamekanismit sekä sivuvirtojen suuruudet vuonna

5 5 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ KUVAT JA TAULUKOT SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Tutkimuksen rakenne SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITTEIDEN SEKÄ KANNETTAVIEN PARISTOJEN JA AKKUJEN JÄTEVIRRAT Sähkö- ja elektroniikkaromun ominaisuudet Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määritelmä ja koostumus Sähkö- ja elektroniikkaromun kertymän arviointi Kannettavien paristojen ja akkujen ominaisuudet Kannettavien paristojen ja akkujen määritelmä ja koostumus Käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen kertymät TUOTTAJAVASTUU JÄTEHUOLLOSSA Tuottajavastuu käsitteenä Tuottajavastuu sähkö- ja elektroniikkalaitteissa Tuottajayhteisöt ja tuottajat Keräysjärjestelmät Käsittelyjärjestelmät Tuottajavastuu kannettavissa paristoissa ja akuissa Tuottajat ja tuottajayhteisöt Keräys- ja käsittelyjärjestelmät Tuottajavastuujärjestelmän toimivuutta vaikeuttavat tekijät Virallisen keräysjärjestelmän ulkopuoliset toimijat Kuluttajakäyttäytyminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä ja aineiston hankinta Teemahaastattelut Valmiiden aineistojen hankinta Tutkimuksen luotettavuuden arviointi Tilastojen luotettavuuden arviointi Teemahaastattelujen luotettavuuden arviointi TUTKIMUSTULOKSET... 61

6 5.1 Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat, niiden suuruudet ja sivuvirtoihin vaikuttavat mekanismit Jätehuolto-operaattoreiden asiakkailta keräämä jäte Metalliromun kerääjien ja käsittelijöiden keräämä romu Kierrätyspalveluita tarjoavat muut yksityiset yritykset Keräyspisteistä varastettu tai myyty jäte sekä ulkomaille viety jäte Sekajätteen joukossa kaatopaikalle päätyvä jäte Kuluttajien hamstraus ja varastointi Yhteenveto tutkimustuloksista Sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaismäärä vuosina 2008 ja Kannettavien paristojen ja akkujen kokonaismäärä vuonna JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen tarkoitus ja päätulokset Mahdollisia jatkotutkimusaiheita LÄHTEET LIITTEET

7 7 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Elektroniikka-ala on maailman suurin ja nopeimmin kasvava tuotantoteollisuuden ala. Euroopan talousalueen markkinat ovat saturoituneet sähkö- ja elektroniikkalaitteista jo vuosikymmenten ajan, mutta tästä huolimatta sähköja elektroniikkaromun määrän on todettu kasvavan Euroopan unionin alueella jopa 3-5 %:n vuosivauhdilla (Savage ym. 2006). Savagen ym. (2006) mukaan tämä kasvuvauhti on jopa kolme kertaa nopeampaa kuin muiden vastaavien jätevirtojen kasvu. Jätevirrat jatkavat kasvuaan EU:n alueella pääasiassa teknologian kehittymisen vuoksi, mutta samalla myös sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käyttöikä on merkittävästi lyhentynyt kasvattaen entisestään vuosittaisen sähkö- ja elektroniikkaromun määrää (Darby & Obara 2004). Jätevirran nopea kasvuvauhti yhdistettynä laiteromun vaarallisiin ja haitallisiin materiaaliyhdistelmiin on nostanut jätevirran jätehuollon järjestämisen yhdeksi tärkeimmistä sääntelyn aloista EU:ssa. (European Commission 2011 & Pongrácz 2002). Sähkö- ja elektroniikkaromun määrän eskaloituessa myös jätteeksi muodostuvien kannettavien paristojen ja akkujen määrä on kasvussa EU:n alueella (Commission of the European Communities 2003). Tämä johtuu siitä, että useat sähkö- ja elektroniikkalaitteet vaativat toimiakseen kannettavia paristoja tai akkuja. Tutkimusten mukaan noin 30 % kaikista markkinoille lasketuista kannettavista paristoista ja akuista on valmiiksi asennettuina sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 90 prosenttia kaikista markkinoille lasketuista kannettavista akuista ja noin 10 prosenttia kaikista markkinoille lasketuista kannettavista paristoista. (European Commission 2003). Erilliskeräykseen päätyvän jätemateriaalin määrä kasvaa vuosittain, mutta kannettavia paristoja ja akkuja päätyy edelleen merkittäviä määriä kaatopaikoille ja polttolaitoksiin, joissa ne lisäävät raskasmetalli- ja muita päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään (Commission of the European Communities 2003). Edellä mainitusta johtuen sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannattavien paristojen ja akkujen jätevirtojen asianmukaista käsittelyä on pyritty tehostamaan lainsäädännöllisin keinoin niin yhteisö- kuin kansallisella tasolla. Yksi uusimmista sääntelyn keinoista on jätehuollon tuottajavastuun käyttöönotto, joka tarjoaa tehokkaan keinon kyseisten jätevirtojen hallintaan. Kun aiemmin ympäristölainsäädännössä on keskitytty julkisen vallan roolin korostamiseen, on tuottajavastuuta koskevan lainsäädännön tavoitteiden saavuttamisen päävastuu annettu julkisen vallan sijasta tuotteiden tuottajille, jotka edustavat yksityisen sektorin toimijoita. (Aaltonen 2007 & Rissanen 2006).

8 Tuottajavastuun perusperiaatteiden mukaan tuotteen tuottajan (eli tuotteen valmistajan tai maahantuojan) on huolehdittava markkinoille laskemiensa tuotteiden jätehuollon järjestämisestä ja sen aiheuttamista kustannuksista (Ympäristöhallinto 2011a). Jätehuollon tuottajavastuu on yksi kolmesta jätehuollon taloudellisen ohjausjärjestelmän instrumenteista, jonka käyttöönotolla on pyritty lisäämään sen piiriin kuuluvien jätteiden erilliskeräystä sekä parantamaan ja tehostamaan kierrätystä ja jätteiden hyödyntämistä (Rissanen 2006). Tuottajavastuuta koskevalla sääntelyllä on pyritty myös vaikuttamaan yritysten tuotesuunnitteluun sekä tuotannon ja kulutuksen materiaalitehokkuuden parantamiseen kannustamalla tuottajia elinkaariajatteluun. Lisäksi tuottajavastuun alaisen, kattavan ja maksuttoman keräysjärjestelmän on katsottu tehostavan tuottajavastuun alaisten jätevirtojen päätymistä asianmukaiseen käsittelyyn, jonka avulla jätehuollon aiheuttamia terveys- ja ympäristövaikutuksia voidaan merkittävästi ehkäistä (Ympäristöhallinto 2011a). Jotta tuottajavastuujärjestelmä toimisi tehokkaasti, järjestelmän operatiivisena lähtökohtana on, että tuottajavastuun alaiset jätemateriaalit palautuisivat käytön jälkeen joko tuottajien tai tuottajayhteisöjen hallintaan (eli ns. viralliseen keräysjärjestelmään) (Poikela & Lehtinen 2006). Tästä huolimatta tuottajien ja tuottajayhteisöjen jätevirtoja koskevien seurantatietojen perusteella joistakin tuottajavastuun alaisuuteen kuuluvista jätemateriaaleista vain murto-osa on päätynyt virallisen keräysjärjestelmän piiriin. Esimerkiksi verrattaessa vuosittain markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrää kyseisenä vuonna virallisen keräysjärjestelmän keräämän sähkö- ja elektroniikkaromun määrään, olisi virallisen keräysjärjestelmän keräysaste ollut vain noin 34 % vuosien 2008 ja 2009 aikana (Pirkanmaan ympäristökeskus 2009 & Pirkanmaan ELY-keskus 2010). Samaan arviointimenetelmään perustuen kannettavia paristoja ja akkuja olisi päätynyt viralliseen keräysjärjestelmään arvioita noin 40 % vuonna 2009 (Pirkanmaan ELY-keskus 2010). Sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen päätymistä viralliseen keräysjärjestelmään ovat hankaloittaneet useat tekijät. Tuottajien ohella esimerkiksi myös muut toimijat ovat keränneet edellä mainittuja jätteitä ja toimittaneet niitä sekä korvauksetta että korvausta vastaan käsiteltäväksi (Kautto ym. 2009, Aaltonen 2007, Poikela & Lehtinen 2006). Tämä johtuu erityisesti siitä, että sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen tiettyjen jätejakeiden taloudellisesti positiivinen arvo on houkutellut alalle paljon virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolisia toimijoita. Nämä kilpailevat tuottajien ja tuottajayhteisöjen kanssa jätemateriaalin saannista. (Poikela & Lehtinen 2006). Lisäksi osa jätteestä päätyy kuluttajien puutteellisen kierrätyskäyttäytymisen johdosta loppusijoitettavaksi (YTV 2007, Darby & Obara 2005). Virallisen keräysjärjestelmän ongelmana ovat myös jätehuoltoalan harmaat toimijat, jotka kuljettavat erityisesti sähkö- ja elektroniikkaromua laittomasti EU:n ja OECD:n maiden ulkopuolelle (Saarinen 2011). 8

9 9 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Euroopan komissio edellyttää valtakunnallisena tuottajavastuun valvontaviranomaisena toimivan Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) raportoivan sille vuosittain jäsenmaassa markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalatteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen määrät. Lisäksi Euroopan komissiolle on raportoitava kerätyn sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen määrät ja näiden jätehuoltoa koskevat tiedot. (VNA 422/2008, VNA 852/2004). Tällä hetkellä Pirkanmaan ELY-keskuksen raportoimat tiedot ovat pitäneet sisällään ainoastaan tuottajayhteisöjen ja yksittäisten tuottajien keräysjärjestelmien kautta kulkevien jätteiden määrät. Tämä johtuu siitä, että tuottajavastuujärjestelmän ulkopuolelle päätyvien jätejakeiden jätehuoltoa koskevia tietoja ei saada osaksi säädösten mukaista raportointia. Lisäksi kaikki tuottajat eivät ole vielä huolehtineet tuottajavastuuta koskevista lakisääteisistä velvoitteistaan (ns. vapaamatkustajat), jonka johdosta myöskään näitä tietoja ei saada sisällytettyä Pirkanmaan ELY-keskuksen tilastoihin. Euroopan komissio kuitenkin olettaa sille raportoitujen tilastojen edustavan koko Suomea. Aiemmin on toteutettu kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on pyritty yhtäältä selvittämään sähkö- ja elektroniikkaromun sivuvirtoja virallisen keräysjärjestelmän ohi, ja toisaalta arvioimaan vuosittain syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaiskertymää (esim. Ongondo ym. 2011, Zoeteman ym. 2009, Huisman ym. 2007). Nämä tutkimukset ovat kuitenkin pyrkineet tuottamaan tietoa ainoastaan EU15-maiden tai EU27-maiden tasolla. Ainoastaan Huismanin ym. (2007) tutkimuksessa on esitetty maakohtaisia arvioita sähkö- ja elektroniikkaromun vuosittaisesta kokonaiskertymästä ja tuloksissa on myös esitetty arvio Suomen tilanteesta vuonna Suomessa ei ole aiemmin julkaistu selvityksiä sähkö- ja elektroniikkaromun sivuvirroista tai arvioita romun vuosittaisista kokonaiskertymistä. Kannettavista paristoista ja akuista on tällä hetkellä hyvin vähän tutkimustietoa saatavilla. Esimerkiksi hallituksen esityksen perustelumuistiossa laiksi jätelain muuttamisesta todetaan, että kannettavien paristojen ja akkujen myynnistä Suomessa ei ole kattavia selvityksiä tai tilastotietoja. Lisäksi vuosittaisen jätekertymän arvioinnin todetaan olevan vaikeaa, koska tuotteiden käyttöikä vaihtelee merkittävästi tuotteiden laadun ja käyttötarkoituksen mukaan. (HE 176/2007). Tämän vuoksi mistään ei tällä hetkellä ole saatavilla tietoa siitä, mihin virallisen keräysjärjestelmän ohi kulkeutuvat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen sivuvirrat todellisuudessa päätyvät. Myöskään edellä mainittujen jätteiden vuosittaisista kokonaiskertymistä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa. Erinäisistä virallisista jätetilastoista (esim. Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajatiedoston tilastot, Tullin tilastot, Suomen ympäristökeskuksen jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskevat Basel-tilastot, Tilastokeskuksen jätetilastot, VAHTI-ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tilastot jne.) on

10 saatavilla tietoja kyseisten jätejakeiden määristä, mutta nämä tilastot käsittävät osin päällekkäistä ja osin puutteellista tietoa. Tästä johtuen tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähkö- ja elektroniikkaromun sekä kannettavien paristojen ja akkujen virallisen tuottajavastuujärjestelmän ulkopuolelle kulkeutuvien sivuvirtojen suuruutta ja niiden tarkempaa koostumusta. Lisäksi tutkimuksessa pyritään tunnistamaan edellä mainittujen jätejakeiden sivuvirtojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen taustalla vaikuttava tutkimustehtävä voidaan jakaa kahteen pääkysymykseen, jotka ovat: 1) Kuinka paljon ja minkälaista sähkö- ja elektroniikkalaiteromua sekä kannettavia paristoja ja akkuja kulkeutuu virallisen keräysjärjestelmän ulkopuolelle? 2) Mitkä mekanismit ohjaavat näiden jätevirtojen kulkeutumista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kohdalla tutkimus rajataan koskemaan vuosia 2008 ja 2009, jotka edustavat tutkimuksen aloittamisajankohtana viimeisimpiä vuosia, joista on tuottajien ja tuottajayhteisöjen raportoimia tietoja saatavilla. Kannettavien paristojen ja akkujen tuottajien ja tuottajayhteisöjen raportointivelvollisuus alkoi vasta vuonna 2009, jonka vuoksi tutkimus kohdistetaan tämän jätevirran osalta kyseiseen vuoteen. Tutkimuksessa tuottajavastuun käsite rajataan tarkoittamaan ainoastaan tuottajien vastuuta tuotteidensa jätehuollon järjestämisestä, eikä sillä tässä tutkimuksessa tarkoiteta tuottajavastuun muita ulottuvuuksia, kuten esimerkiksi sen mahdollisia vaikutuksia laitteiden tuotesuunnitteluun. Tutkimus tehdään toimeksiannosta jätehuollon tuottajavastuun valtakunnallisena valvontaviranomaisena toimivalle Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka toimii valtionhallinnon alueellisena viranomaisena Pirkanmaan maakunnan alueella. Tutkimuksen rahoittajina ovat toimineet Pirkanmaan ELY-keskuksen ohella Suomen Kaupan Liitto, Suomen Teknologiateollisuus ry sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajayhteisöt SELT ry, ICT Tuottajayhteisö-ty ja FLIP ry sekä kannettavien paristojen ja akkujen tuottajayhteisö Recser Oy Tutkimuksen rakenne Tämä tutkimus rakentuu kahdesta osasta: teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä osasta. Teoreettisessa viitekehyksessä keskitytään aluksi sähkö- ja elektroniikkaromun sekä käytettyjen kannettavien paristojen ja akkujen jätevirtojen analysointiin, jonka avulla pyritään tarjoamaan käsitys näiden jätevirtojen koostumuksesta sekä arvioita jätevirtojen vuosittaisista kertymistä aikaisempien tutkimusten perusteella. Teoreettisen viitekehyksen toinen osa puolestaan

11 koostuu jätehuollon tuottajavastuuta koskevasta katsauksesta. Tuottajavastuun käsitettä tarkastellaan ensin teoreettisella tasolla, jonka jälkeen keskitytään käytännönläheisesti tuottajavastuun toimeenpanoon sähkö- ja elektroniikkalaitteissa sekä kannettavissa paristoissa ja akuissa. Tämän ohella teoreettisen viitekehyksen toisessa osassa tarkastellaan sekundääriin dataan perustuen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen tuottajavastuun toimeenpanoa vaikeuttavia tekijöitä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys esitellään luvuissa 2 ja 3. Empiirinen osa alkaa luvusta 4, jossa esitellään tutkimuksessa käytetty tutkimusmetodi sekä valitun metodin soveltuvuus ja sen tuomat hyödyt tähän tutkimukseen. Lisäksi tutkimustulosten luotettavuutta rajoittavista tekijöistä keskustellaan tässä luvussa. Tämän jälkeen luvussa 5 esitellään ja analysoidaan tutkimuksen tulokset, joita verrataan myös tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin näkemyksiin. Lopuksi tutkimus päätetään johtopäätösten tarkasteluun luvussa 6 sekä ehdotuksiin mahdollisista jatkotutkimuskohteista tämän aihepiirin saralta. Tutkimuksen rakenne kokonaisuudessaan on esitelty kuvassa 1 seuraavalla sivulla. 11

12 12 1. JOHDANTO Johdanto - Tutkimuksen tausta - Tutkimuksen tavoitteet - Tutkimusongelmat - Tutkimuksen rakenne 2. ja 3. KIRJALLISUUSKATSAUS Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä kannettavien paristojen ja akkujen jätevirrat - Määritelmät - Jätevirtojen koostumus - Jätevirtojen kertymien arviot Tuottajavastuu - Tuottajavastuu käsitteenä - Tuottajavastuun toimeenpano käytännössä - Tuottajavastuun toimeenpanoa vaikeuttavat tekijät 4. TUTKIMUSMETODOLOGIA Tutkimusmetodologia - Tutkimusmenetelmä - Aineistonhankinta - Tutkimustulosten luotettavuus 5. TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulosten analysointi 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteenveto, jatkotutkimusehdotukset KUVA 1 Tutkimuksen rakenne

13 13 2 SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAITTEIDEN SEKÄ KANNETTAVIEN PARISTOJEN JA AKKUJEN JÄTEVIRRAT 2.1 Sähkö- ja elektroniikkaromun ominaisuudet Sähkö- ja elektroniikkaromun jätevirta eroaa muista vastaavista usealla tavalla. Jätevirtaan vaikuttaa erityisesti laitevalikoiman monipuolisuus, jonka vuoksi sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää jopa kymmeniätuhansia erilaisia jätekomponentteja eli yksittäisiä laitteita. Nämä jätekomponentit koostuvat hyvin erilaisista materiaali- ja ainesisällöistä, joista osa on ympäristölle ja terveydelle vaarallisia ja osa taloudellisesti erittäin arvokkaita materiaaleja. (Chancerel 2010, Huisman ym. 2007, Widmer ym. 2005). Lisäksi sähkö- ja elektroniikkaromun jätevirtoihin vaikuttaa olennaisesti niiden kasvumallit, jotka ovat riippuvaisia uusien laitteiden kysynnän ohella jatkuvista muutoksista laitteiden teknologiassa, tuotesuunnittelussa ja laitteiden markkinoinnissa (Huisman ym. 2007) Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määritelmä ja koostumus Sähkö- ja elektroniikkaromu koostuu jopa kymmenistä tuhansista erilaisista laitteista, joiden määrittämistä helpottamaan Euroopan yhteisö on direktiivissään sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (jäljempänä WEEE-direktiivi) antanut yleisen määritelmän sähkö- ja elektroniikkalaitteille. Direktiivin mukaan sähköja elektroniikkalaitteiksi katsotaan kaikki laitteet, "jotka asianmukaisesti toimiakseen tarvitsevat sähkövirtaa tai sähkömagneettista kenttää, tai jotka ovat tarkoitettu tällaisen virran tai kentän synnyttämiseen, siirtämiseen tai mittaamiseen, ja jotka ovat suunniteltu käytettäväksi enintään voltin vaihtojännitteellä tai enintään voltin tasajännitteellä" (2002/96/EY). Tuottajavastuun alaisuuteen kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteet ovat kuitenkin edellä mainittua yleistä määritelmää suppeampi ryhmä, eikä tuottajavastuu koske kaikkia mahdollisia sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden yleistä määritelmää selventämään on sekä WEEE-direktiivin että valtioneuvoston asetuksen sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta liitteissä mainittu kymmenen laiteluokkaa, joihin kuuluvat laitteet luokitellaan tuottajavastuun alaisuuteen kuuluviksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiksi (2002/96/EY, VNA 852/2004). Nämä laiteluokat on esitetty taulukossa 1 seuraavalla sivulla.

14 TAULUKKO 1 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden laiteluokat (2002/96/EY, VNA 852/2004) Luokka Kategoria Esimerkkejä luokan laitteista 1 Suuret kodinkoneet kylmälaitteet, pesukoneet, sähköuunit ja liedet, mikroaaltouunit 2 Pienet kodinkoneet 3 Tieto- ja teletekniset laitteet 4 Kuluttajaelektroniikka 5 Valaistuslaitteet 6 Sähkö- ja elektroniikkatyökalut 7 Lelut, vapaa-ajan ja urheiluvälineet pölynimurit, silitysraudat, leivänpaahtimet, kahvinkeittimet, hiustenkuivaimet tietokoneet, tulostimet, laskimet, puhelimet, matkapuhelimet 14 radiot, televisiot, kamerat, digiboksit, videonauhurit loisteputkivalaisimet, loisteputket, pienloistelamput porat, sahat, hitsauslaitteet, ruohonleikkurit videopelit, kilpa-autoradat, sähköjunat 8 Lääkinnälliset laitteet 9 Tarkkailu- ja valvontalaitteet sädehoitolaitteet, kardiologiset laitteet paloilmaisimet, termostaatit, mittaus-, punnitus- ja säätölaitteet 10 Automaatit juoma-automaatit, raha-automaatit Lisäksi EU:n WEEE-direktiivi jaottelee tuottajavastuun alaiset sähkö- ja elektroniikkalaitteet kuluttaja- ja yritystuotteisiin (2002/96/EY). Kuluttajatuotteiksi (B2C) luokitellaan kaikki ne laitteet, joita käytetään tai voidaan käyttää kotitalouksissa, kun taas loput laitteista luokitellaan yritystuotteiksi (B2B). Laitteiden jaottelu ei ole riippuvainen niiden myyntikanavasta; toisin sanoen laitteiden luokittelu B2C- ja B2B-tuotteisiin ei riipu siitä, onko laite myyty kotitaloudelle vai yritykselle. Mikäli laitetta on mahdollista käyttää kotitaloudessa, se luokitellaan tällöin kuluttajatuotteeksi. (Ignatius ym. 2009). Sähkö- ja elektroniikkaromulla puolestaan tarkoitetaan edellä mainittuja "laitteita, niiden komponentteja, osakokoonpanoja ja kuluvia materiaaleja, jotka ovat osa tuotetta silloin, kun se poistetaan käytöstä" (2002/96/EY). Euroopan yhteisöjen jätedirektiivin (2008/98/EY) mukaisesti jätteellä tarkoitetaan "ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut käytöstä tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä." (2008/98/EY). Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden materiaalikoostumus vaihtelee suuresti, jonka vuoksi laitteet sisältävät hyvin erilaisia materiaali- ja komponenttiyhdistelmiä (Pongrácz 2002). Koska laitteiden käyttötarkoitukset ovat erittäin moninaisia, sekä laiteluokkien että yksittäisten, samankaltaisten laitteiden koostumusten välillä on merkittäviä eroja. (Ignatius ym. 2009). Widmer ym. (2005) ovat tutkineet sähkö- ja elektroniikkaromun tarkempaa koostumusta, jonka perusteella he ovat tunnistaneet jätevirrasta sekä arvokkaita että ympäristölle ja terveydelle vaarallisia aineita. Sähkö- ja elektroniikkaromun on todettu sisältävän yli erilaista ainetta, joista monet ovat myrkyllisiä. Esimerkkejä näistä

15 ovat muun muassa lyijy, elohopea, arseeni, kadmium, seleeni sekä bromatut palonestoaineet. Vaarallisten aineiden ohella sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää myös huomattavia määriä taloudellisesti arvokkaita materiaaleja, muun muassa arvometalleja kuten kultaa, palladiumia ja alumiinia. (Chancerel 2010, Widmer ym. 2005). Romun heterogeenisyydestä huolimatta tutkijat ovat kyenneet tunnistamaan viisi pääasiallista materiaaliryhmää, jotka löytyvät pääosasta sähkö- ja elektroniikkaromua (ETC/SCP 2009, Widmer ym. 2005). Nämä ryhmät ovat rautametallit, ei-rautametallit, lasi, muovi ja muut materiaalit (ETC/SCP 2009). Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden yksityiskohtaisempaa materiaalikoostumusta on esitelty kuvassa 2. Sähkö- ja elektroniikkaromu sisältää painon perusteella arvioituna eniten erilaisia metalleja, kuten rautaa, terästä, alumiinia ja kuparia (miltei 60 % kokonaispainosta) ja toiseksi eniten muovia (noin 21 % kokonaispainosta) (ETC/SCP 2009). Sähkö- ja elektroniikkaromun muovipitoisuus vaihtelee kuitenkin merkittävästi eri jätekomponenttien välillä, vaihdellen muutamasta prosentista valaistus- ja lääkinnällisissä laitteissa (luokat 5 ja 8) jopa 70 prosenttiin leluissa, vapaa-ajan ja urheiluvälineissä (luokka 7). On kuitenkin huomioitava, että sähkö- ja elektroniikkaromun koostumus muuttuu jatkuvasti teknologian kehittymisen vuoksi. Tämän vuoksi samaan käyttötarkoitukseen tarkoitetut laitteet voivat olla materiaalikoostumukseltaan hyvinkin erilaisia. (Ignatius ym. 2009). 15 KUVA 2 Sähkö- ja elektroniikkaromun keskimääräinen koostumus (p-%) (ETC/SCP 2009)

16 Sähkö- ja elektroniikkaromun kertymän arviointi EU:n alueella vuosittain markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määriä on selvitetty hyvin vähän. Lisäksi ne tutkimukset, jotka aihetta ovat pyrkineet selvittämään, ovat havainneet luotettavien tilastojen saannin haastavuuden. Esimerkiksi Huisman ym. (2007) ovat toteuttaneet WEEE-direktiivin toimeenpanoa koskevan EU:n laajuisen tutkimuksen, jonka yhteydessä pyrittiin selvittämään markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä jätteeksi muodostuneiden laitteiden määriä. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitettiin, että EU:n markkinoille olisi laskettu yhteensä 9,3 miljoonaa tonnia sähkö- ja elektroniikkalaitteita vuonna Tulosten luotettavuutta heikentää kuitenkin se, että tutkijat joutuivat turvautumaan useaan eri tilastolähteeseen, jotka olivat keskenään ristiriidassa. Huisman ym. (2007) toteavatkin, että koska yksikään instanssi ei kerää tilastoja markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrästä EU:n alueella, on tutkimuksessa jouduttu käyttämään sekä saatavilla olevia tilastoja laitteiden vuosittaisesta myynnistä että kansallisiin rekistereihin (muun muassa Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajatiedostoon) tallennettua tietoa. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vuosittaisten myyntitilastojen perusteella tehdyt arviot markkinoille laskettujen laitteiden määristä ovat kuitenkin olleet huomattavasti pienempiä kuin kansallisten rekisterien tiedot. Esimerkiksi WEEE-laiteluokasta 1 Huisman ym. (2005) ovat esittäneet, että isojen kodinkoneiden myyntimäärien perusteella Suomen markkinoille olisi laskettu yhteensä tonnia laitteita. Vastaavasti Pirkanmaan ELY-keskuksen tuottajatiedoston mukaan kyseinen määrä olisi ollut tonnia. Lisäksi sähkö- ja elektroniikkalaitteiden myyntitilastoja on ollut käytettävissä vain WEEE-laiteluokista 1, 3 ja 4 ja niistäkin vain osasta luokkaan kuuluvista laitteista. Tutkijat toteavatkin, että myytyjen laitteiden osuus edustaa todennäköisesti vain noin puolta markkinoille laskettujen laitteiden osuudesta. (Huisman ym. 2007). Muiden luokkien kohdalla tutkijat ovat arvioissaan joutuneet turvautumaan kansallisista rekistereistä saatuihin tietoihin. Nämä tilastot eivät myöskään edusta koko markkinoiden tilannetta, vaan pelkästään tuottajavastuuvelvoitteensa hoitaneiden yritysten markkinoille laskettujen tuotteiden määriä. Tämän johdosta EU:n markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä on erittäin todennäköisesti suurempi kuin Huismanin ym. (2007) esittämä 9,1 miljoonaa tonnia. Kattavien yksityiskohtaisten ja luotettavien tilastojen saaminen on tällä hetkellä Suomessa erittäin hankalaa maan EU-jäsenyydestä johtuen. EU:n eräs tärkeimmistä sisämarkkinoiden perusperiaatteista on tavaroiden vapaa liikkuvuus, jonka vuoksi esimerkiksi Euroopan yhteisön alueelta tulevilta sähkö- ja elektroniikkalaitteilta ei aina vaadita tulliselvitystä. Viime vuosien aikana on myös lisääntynyt merkittävästi internetin välityksellä tapahtuva myynti suoraan kuluttajille. Edellä mainitun johdosta sähkö- ja elektroniikkalaitteet päätyvät Suomen markkinoille suhteellisen helposti ilman yksityiskohtaista tilastointia, jonka vuoksi Suomen markkinoille päätyvien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrästä ei ole tietoja saatavilla.

17 Koska esimerkiksi Norja ei kuulu Euroopan unioniin, maalla on tällä hetkellä erittäin tarkat lukemat Norjassa markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määristä (EE-Registeret 2009a & 2009b). Tämä johtuu muun muassa siitä, että kaikki maahantuodut sekä maasta viedyt sähkö- ja elektroniikkalaitteet kulkevat maan oman tullin ja satamien kautta, jonka vuoksi laitteet päätyvät maahan tullessaan tai maasta lähtiessään tilastoihin. Norjan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuun toimeenpanoa valvova elin, EE- Registeret, kokoaa vuosittain tiedot sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistuksesta, tuonnista sekä viennistä ja näiden perusteella laskee markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrän. EE-registeret saa apua myös tullilta, joka toimittaa EE-Registeretille tiedot sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajista ja maahantuojista. (Kautto ym. 2009). Esimerkiksi vuonna 2009 Norjan markkinoille on laskettu sähkö- ja elektroniikkalaitteita taulukon 2 mukaiset määrät. Koska sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuun soveltamisala on Norjassa huomattavasti EU:ta, ja siten myös Suomea, laajempi (EE- Registeret 2009 a & 2009b), tämä on otettu huomioon taulukon 2 määrissä. Taulukossa on kuvattu ainoastaan niiden markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaiteluokkien määrät, jotka kuuluvat Suomessa kansallisen tuottajavastuulainsäädännön soveltamisalaan. Koska markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä on sidoksissa muun muassa maan asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen (Huisman ym. 2007), tarkempien tilastojen puuttuessa Suomen markkinoille laskettujen laitteiden määrän voidaan arvioida olevan samankaltaisia Norjan kanssa. 17 TAULUKKO 2 Markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrät Norjassa vuonna 2009 (EE-Registeret 2009a ja 2009b) Kategoria Markkinoille laskettu (t) 1. Suuret kodinkoneet ,65 2. Pienet kodinkoneet ,67 3. Tieto- ja teletekniset laitteet ,20 4. Kuluttajaelektroniikka ,34 5. Valaistuslaitteet (mukaan lukien lamput) ,99 6. Sähkö- ja elektroniikkatyökalut ,76 7. Lelut, vapaa-ajan ja urheiluvälineet 3 354,52 8. Lääkinnälliset laitteet 920,44 9. Tarkkailu- ja valvontalaitteet 6 245, Automaatit 5 170,26 Yht ,75 Useat tutkimukset ovat markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sijaan pyrkineet selvittämään sähkö- ja elektroniikkaromun vuosittaisia kertymiä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla (esim. Ongondo ym. 2011,

18 Schluep ym. 2009, Zoeteman ym. 2009, Huisman ym. 2007). Esimerkiksi Schluep ym. (2009) ovat arvioineet, että sähkö- ja elektroniikkaromua syntyy maailmanlaajuisesti vuosittain miljoonaa tonnia, määrän kasvaessa 3-5 %:n vuosivauhdilla (ETC/SCP 2009). Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu vuosittaisen jätekertymän arvioinnin olevan erittäin hankalaa puutteellisen datan vuoksi. Tämän johdosta aikaisemmissa tutkimuksissa on jouduttu tekemään vertailuja eri maiden välillä ja käyttämään hyväksi erilaisia indikaattoriarvoja. Indikaattoriarvojen avulla eri maissa syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun määrät on jaoteltu maakohtaisesti muun muassa maiden bruttokansantuotteiden perusteella (esim. Huisman ym. 2007). Tämän vuoksi myös suomalaisten vuosittain tuottaman sähkö- ja elektroniikkaromun määrästä on tehty hyvin vaihtelevia arvioita. Esimerkiksi Huismanin ym. (2007) tutkimuksen mukaan EU15-maiden asukkaat olisivat vuonna 2005 tuottaneet kg sähkö- ja elektroniikkaromua henkeä kohden, kun taas Zoeteman ym. (2009) ovat omassa tutkimuksessaan esittäneet arvion 15 kilosta/asukas/vuosi. Tästä määrästä noin 50 % eli 7,5 kg on suuria kodinkoneita, 10 % eli 1,5 kg pieniä kodinkoneita, 20 % eli 3 kg tieto- ja teleteknisiä laitteita ja loput 20 % eli 3 kg kuluttajaelektroniikkaa. On kuitenkin huomioitava, että Zoetemanin ym. (2009) tutkimus on pitänyt sisällään ainoastaan kotitalouksista peräisin olevan romun määrän arvioinnin, eikä siinä ole lainkaan huomioitu yritystuoteromun osuutta. Tämän vuoksi sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaiskertymän voidaan arvioida olevan ainakin esitettyä 15 kg:a suurempi. Esimerkkejä aiemmista tutkimuksista, niissä käytetyistä arviointimenetelmistä ja tutkimustuloksista on esitelty taulukossa 3 seuraavalla sivulla. Vaikka vuosittain henkeä kohden syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun määrän arviot vaihtelevat jopa 15 kg:n ja 24 kg:n välillä, nämä arviot ovat kuitenkin merkittävästi suurempia kuin Suomessa tuottajien ja tuottajayhteisöjen ylläpitämään viralliseen keräysjärjestelmään tulleet romumäärät. Esimerkiksi vuonna 2008 viralliseen keräysjärjestelmään päätyneen sähkö- ja elektroniikkaromun määrä oli 10,3 kg ja vastaavasti vuonna 2009 noin 9,9 kg suomalaista kohden (Pirkanmaan ELYkeskus 2010 & Pirkanmaan ympäristökeskus 2009). Yksityiskohtaisemmat luvut tilastoista löytyvät liitteistä 1 ja 2. Vaikka vuosittaisesta sähkö- ja elektroniikkaromun kokonaiskertymästä ei ole täydellistä varmuutta, virallisen keräysjärjestelmän keräämän romun vähyyden perusteella osan vuosittaisesta romukertymästä voidaan epäillä kulkeutuvan virallisen järjestelmän ohi. Tätä havaintoa vahvistaa myös Euroopan laajuisen sähkö- ja elektroniikkaromufoorumin (WEEE Forum) havainto siitä, että tuottajavastuun alaisten keräysjärjestelmien on tällä hetkellä mahdotonta päästä 100 %:n keräysasteeseen (Ongondo ym. 2011). 18

19 19 TAULUKKO 3 Aiempia tutkimuksia ja niissä käytettyjä tutkimusmenetelmiä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kertymän arvioinnissa Tutkimus Arviointimenetelmä Tutkimustulos Huisman, J., Magalini, F., Kuehr, R., Maurer, C. (2007) - Metodi 1: Zoeteman, B.C.J., Krikke, H.R., Venselaar, J. (2009) AEA, viitattu Enviros (2002) Tutkimuksessa käytettiin kahta eri metodia. - Metodi 1: Pääasiassa sekundääriin dataan perustuva, jossa aineistona käytettiin useita lähteitä: mm. Bio Intelligence Servicen kattavaa raporttia WEEE-direktiivin toimivuudesta sekä kansallisten rekisterien tilastoja. Näiden perusteella jokaiselle EU15-maalle määritettiin maakohtaiset arviot vuosittain henkeä kohden syntyvästä SE-romusta. Maakohtaisten arvioiden perusteella laskettiin puolestaan keskiarvot EU15-maille sekä uusille EU-maille. - Metodi 2: Perustuu Beigln matemaattiseen kaavaan, joka on alun perin muodostettu yhdyskuntajätteen määrän arvioimiseen. Kaavassa huomioidaan muun muassa maan bruttokansantuote, vuotiaitten osuus maan väestöstä, keskimääräinen talouden koko maassa sekä eliniänodote. Lisäksi Beigln kaavaa varten jäsenvaltiot luokiteltiin kolmeen eri luokkaan (erittäin korkea, korkea, keskisuuri ja alhainen) niiden bruttokansantuotteen perusteella. Tutkimuksessa käytettiin useita eri metodeja SEromun määrän arvioinnissa, joita olivat: - arviointi laitteiden käytön ja kulutuksen perusteella perustuen keskimääräiseen laitteiden määrään keskivertotaloudessa. - arviointi laitteiden valmistus- ja markkinoille laskemistietojen perusteella. Tämän metodin käyttö perustuu oletukseen markkinoiden saturaatiosta, jonka vuoksi aina kun uusi laite ostetaan, vanha samankaltainen laite poistetaan käytöstä. - arviointi yleisten indikaattorien, kuten tietoteknisten hankintojen tai käytöstä poistuvien tietoteknisten laitteiden määrän avulla. Tarkempaa tutkimusmenetelmää ei ole saatavilla. Yhteensä miljoonaa tonnia EU27-maissa, josta tonnia on Suomen osuus. Tämä vastaisi 17,5 kg/as/a. - Metodi 2: Samansuuruinen arvio EU27-maille kuin metodilla 1. Suomen osuudeksi tällä metodilla saatu tonnia, joka olisi 20,3 kg/as/a. Tutkimuksessa on selvitetty pelkästään B2C-tuotteita, joita on arvioitu syntyvän vuosittain noin 7,0 miljoonaa tonnia. Tämä vastaisi noin 15 kg/as/a. Tutkimuksen tulos kg/as/a. Vastaavasti Ruotsin ja Norjan virallisiin keräysjärjestelmiin päätyneen sähkö- ja elektroniikkaromun määrät ovat henkeä kohden olleet merkittävästi suurempia; Ruotsissa noin 16 kg/as/a (El-Kretsen 2010) ja Norjassa jopa 31

20 kg/as/a (Kautto ym. 2009). Tosin Norjan tilastoita tarkasteltaessa on huomioitava se, että tuottajavastuun soveltamisala on maassa EU:n direktiivin vaatimuksia laajempi. Kauton ym. (2009) mukaan tuottajavastuun laajemmalla toimeenpanolla ei kuitenkaan ole kovinkaan suurta vaikutusta Norjan kokonaiskeräysmääriin (arviolta noin 8-9 %), jonka johdosta tuottajavastuuta Norjassa voidaan pitää erittäin hyvin toimivana. Kautto ym. (2009) toteavat Norjan tilanteen eroavan esimerkiksi Suomesta tai Ruotsista siinä suhteessa, että maa ei ole EU:n jäsen, jonka johdosta tuottajavastuujärjestelmä on ollut siellä helpompi rakentaa maan olosuhteisiin toimivaksi. Taulukossa 4 on esitetty vuosina 2008 ja 2009 Ruotsissa kerätyn sähkö- ja elektroniikkaromun määrät sekä kerätyn romun jakautuminen WEEElaiteluokkiin. Tuloksia verrattaessa on kuitenkin huomioitava, että Ruotsin väkiluku on miltei kaksinkertainen (9,2 miljoonaa) Suomen väkilukuun (5,3 miljoonaa) verrattuna (Tilastokeskus 2011). Koska tutkimuksissa on todettu vuosittain syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun määrän olevan sidoksissa bruttokansantuotteen ohella maan väkilukuun (Huisman ym. 2007), on selvää, että Suomen vuosittaisten sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräysmäärien pitäisikin olla vähäisempiä kuin Ruotsissa. Tosin nykyiseen tonniin verrattuna Suomen keräysmäärän pitäisi olla noin tonnia vuodessa, jotta keräysmäärät Suomessa olisivat asukasta kohden keskimäärin samaa tasoa Ruotsin kanssa. Tällöin myös Suomen keräysmäärä asukasta kohden olisi noin 16 kg/asukas/a kuten Ruotsissa. 20 TAULUKKO 4 Sähkö- ja elektroniikkaromun keräysmäärät Ruotsissa vuosina 2008 ja 2009 (El-Kretsen 2010) Kategoria Kerätty 2008 (t) Kerätty 2009 (t) Vrt. Suomi 2009 (t) 1. Suuret kodinkoneet ,1 2. Pienet kodinkoneet ,7 3. Tieto- ja teletekniset laitteet ,4 4. Kuluttajaelektroniikka ,2 5. Valaistuslaitteet ,8 6. Sähkö- ja elektroniikkatyökalut ,6 7. Lelut, vapaa-ajan ja urheiluvälineet ,4 8. Lääkinnälliset laitteet ,9 9. Tarkkailu- ja valvontalaitteet ,2 10. Muut sähkö- ja elektroniikkalaitteet ,9 Yht ,20 Widmer ym. (2005) ovat arvioineet syntyvän sähkö- ja elektroniikkaromun jakautumista laiteluokittain. Kuten kuvasta 3 voidaan havaita, miltei 95 p-% kaikesta sähkö- ja elektroniikkaromusta EU:n alueella koostuu luokkiin 1-4 kuuluvista laitteista. Myös Huisman ym. (2007) ovat päätyneet samankaltaisiin arvioihin omassa tutkimuksessaan. Tosin Widmerin ym. (2005) esittämistä luvuista poiketen Huismanin ym. (2007) mukaan jopa 56 p-% koostuisi suurista

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka

Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka MEMO/05/248 Bryssel 11 elokuuta 2005 Kysymyksiä ja vastauksia: sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskeva EU:n politiikka 1) Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on ongelmallista? Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0282(COD) 12. helmikuuta 2004 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

SE-laitteiden viranomaisraportointi 2008 / WEEE recycling report 2008

SE-laitteiden viranomaisraportointi 2008 / WEEE recycling report 2008 SE-laitteiden viranomaisraportointi 2008 / WEEE recycling report 2008 Valtioneuvoston asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta (852/2004) Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö- ja elektroniikkalaitteita

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013,

KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.10.2013 C(2013) 6835 final KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI / /EU, annettu 18.10.2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/65/EU liitteen IV muuttamisesta sen

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAI- TEROMUSTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAI- TEROMUSTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio 30.6.2014 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKALAI- TEROMUSTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Asetus korvaisi nykyisen samannimisen valtioneuvoston asetuksen. Asetuksella

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajan valtuutettu edustaja OHJE. Suomen jätelainsäädännön mukainen toimintamalli

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajan valtuutettu edustaja OHJE. Suomen jätelainsäädännön mukainen toimintamalli Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajan valtuutettu edustaja OHJE Suomen jätelainsäädännön mukainen toimintamalli Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tuottajan määritelmä 3. Valtuutettu edustaja 3.1. Pakollinen

Lisätiedot

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki

POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön. Else Peuranen, ympäristöministeriö SYKE, Helsinki POP-aineet jätteissä; katsaus lainsäädäntöön SYKE, 29.-30.10.2013 Helsinki POP-ainelainsäädäntö ja kv.sopimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 850/2004 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2015 COM(2015) 186 final 2015/0097 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2012 SWD(2012) 65 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi

Lisätiedot

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (paristot ja akut) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 11. tammikuuta 2012 (11.01) (OR. en) 5198/12 ENV 10 ENT 2 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 5. tammikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan syyskuun 1 päivänä Se korvaa samannimisen vanhan lain (86/2000).

Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) tuli voimaan syyskuun 1 päivänä Se korvaa samannimisen vanhan lain (86/2000). 1 Ympäristöministeriö Muistio Klaus Pfister 2.2.2015 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSIKSI JÄTTEEN POLTTAMISESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA, KAIVANNAISJÄTTEISTÄ ANNETUN VALTIONEUVOSTON

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu

Neuvoston yhteinen kanta (14843/1/2002 C5-0082/2003 2001/0291(COD)) Tarkistus 22 JOHDANTO-OSAN 6 KAPPALE. Perustelu 26. kesäkuuta 2003 A5-0200/22 TARKISTUS 22 esittäjä(t): PSE-ryhmän puolesta, María del Pilar Ayuso González PPE-DEryhmän puolesta, Hiltrud Breyer ja Patricia McKenna Verts/ALE-ryhmän puolesta ja Laura

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Tervetuloa SELT ry - tuottajayhteisön jäseneksi!

Tervetuloa SELT ry - tuottajayhteisön jäseneksi! Tervetuloa SELT ry - tuottajayhteisön jäseneksi! SELT ry Pasilanraitio 9 B 00240 Helsinki Puh 010 249 1700 www.selt.fi 1 (21) Sisältö 1 Hyvä SELT ry -tuottajayhteisön jäsenyritys... 3 2 Sanastoa... 4 3

Lisätiedot

Tuottajavastuuiltapäivä

Tuottajavastuuiltapäivä Tuottajavastuuiltapäivä 3.11.2016 Tuottajayhteisön näkökulma Kyösti Pöyry / Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy Tuottajavastuu ja tuottajayhteisöt Tuottajavastuu on jätelaissa (6. luku) kohdistettu

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista

Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista 1 Paristoasetus 2014 Luonnos 19.12.2013 Valtioneuvoston asetus paristoista ja akuista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain ja (646/2011) ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010

Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 Tampereen yliopiston jätesuunnitelma 2007 2010 TAMPEREEN YLIOPISTO JÄTESUUNNITELMA VUOSILLE 2007 2010 Hyväksytty hallintokeskuksessa 13.12.2007. 2 1. Johdanto Tampereen yliopiston jätesuunnitelma on osa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/95/EY, 27 päivänä tammikuuta 2003

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/95/EY, 27 päivänä tammikuuta 2003 L 37/19 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/95/EY, annettu 27 päivänä tammikuuta 2003, tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa EUROOPAN PARLAMENTTI

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Tullin rikostorjunta/ talousrikostutkintayksikkö tyt Mikko Laaksonen

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Tullin rikostorjunta/ talousrikostutkintayksikkö tyt Mikko Laaksonen Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 4.10.2016 Tullin rikostorjunta/ talousrikostutkintayksikkö tyt Mikko Laaksonen Ympäristörikollisuuden seuranta Ympäristörikosseurantatyöryhmä: Seuraa kansallista ympäristörikostilannetta

Lisätiedot

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA

DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA DIREKTIIVIEHDOTUS KOSKIEN TIETTYJEN YRITYSTEN TULOVEROTIETOJEN ILMOITTAMISTA Torstai 9.6.2016 Eduskunnan verojaosto kello 10 Eduskunnan talousvaliokunta kello 12 Marja Hanski/TEM Direktiiviehdotus tiettyjen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 22.10.2001 KOM(2001) 604 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS asetuksen (ETY) N:o 2658/87 muuttamisesta yhteisen tullitariffin tullien yksipuoliseksi suspendoinniksi

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI TYÖASIAKIRJA

EUROOPAN PARLAMENTTI TYÖASIAKIRJA EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Strasbourg 14. helmikuuta 2006 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista sekä direktiivin 91/157/ETY

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen. Teppo Lehtinen Rakennustuotteita koskevien EU säännösten toimeenpano Suomessa sekä tuotteiden kelpoisuuden osoittaminen Teppo Lehtinen 27.1.2016 Rakennustuoteasetus CE CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0229/96. Tarkistus

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0229/96. Tarkistus 26.1.2011 A7-0229/96 Tarkistus 96 PPE-ryhmän puolesta Kathleen Van Brempt S&D-ryhmän puolesta Michail Tremopoulos Verts/ALE-ryhmän puolesta Julie Girling ECR-ryhmän puolesta Sabine Wils GUE/NGL-ryhmän

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy

Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla. Salotek Consulting Oy Markkinoille pääsyn vaatimuksia EU:ssa ja muualla Salotek Consulting Oy Seppo Salo Puh. +358 40 5107893 email: seppo.salo@salotek.fi www.salotek.fi Salotek Consulting Oy Yritys ja osaaminen Yrityksen toimialana

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka

Harjoitus 6: Ympäristötekniikka Harjoitus 6: Ympäristötekniikka 25.11.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PARISTOISTA JA AKUISTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PARISTOISTA JA AKUISTA 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistioluonnos 19.12.2013 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PARISTOISTA JA AKUISTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Asetus korvaisi nykyisen samannimisen valtioneuvoston asetuksen, joka on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 2.6.2016 Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija

Verkkokaupan arvonlisäverotus. Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokaupan arvonlisäverotus Mika Jokinen Veroasiantuntija Verkkokauppa Kotimaankauppaa vai ulkomaankauppaa? Tavara vai palvelu? Asiakas verovelvollinen vai ei-verovelvollinen? 2 Ulkomaankaupan käsitteitä...

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

KOMISSION ASETUS (EU)

KOMISSION ASETUS (EU) 26.1.2013 Euroopan unionin virallinen lehti L 26/11 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 73/2013, annettu 25 päivänä tammikuuta 2013, vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet X/2013

Määräykset ja ohjeet X/2013 Määräykset ja ohjeet X/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro x/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä x.x.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. marraskuuta 2013 (OR. en) 15732/13 ENV 1011 MI 961 DELACT 73 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 18. lokakuuta 2013 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0013 (COD) 11197/16 TRANS 296 CODEC 1056 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 2009R0041 FI 10.02.2009 000.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B KOMISSION ASETUS (EY) N:o 41/2009, annettu 20 päivänä tammikuuta 2009,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM

Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp. Eduskunnan talousvaliokunta Sari Rapinoja TEM Hallituksen esitys eduskunnalle hissiturvallisuuslaiksi HE 23/2016 vp Eduskunnan talousvaliokunta 18.3.2016 Sari Rapinoja TEM Hissiturvallisuussäädösten nykytilanne 1) Sähköturvallisuuslaki (410/1996)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä,

Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta. Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA päivä, Kaupan ekopisteet tehostamaan pakkausten ja energiansäästölamppujen vastaanottoa kuluttajilta Johtaja Ilkka Nieminen KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Ekopiste on kuluttajan arvostama palvelu Tutkimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2016 COM(2016) 653 final 2016/0319 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista

Lisätiedot

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014

Vanhan seinärakenteen lisäkiinnitystarve julkisivun verhouskorjauksissa. Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014 Tutkimussuunnitelma 18.1.2014 Päivitetty 19.3.2014 1 (7) 1 Johdanto Peittävä verhouskorjaus yhdistettynä lisälämmöneristämiseen on yleisesti käytetty menetelmä, jota sovelletaan pitkälle vaurioituneen

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013

Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 Kauppa 2013 Handel Trade Transitokuljetukset, maaliskuu 2013 250 Kuvio 1. Transitokuljetukset itään kuukausittain 2011-2013 2,5 200 2 Mijl. kiloa 150 100 1,5 1 Mrd. 50 0,5 0 01 02 03 04 05 06 07 08 09

Lisätiedot