sam k Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Piri Hiltunen (toim. Henna Juusola, Kirsi Suominen, Veli-Matti Taskila ja Amu Urhonen)

Transkriptio

1 Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Piri Hiltunen (toim. Henna Juusola, Kirsi Suominen, Veli-Matti Taskila ja Amu Urhonen) sam k JULKAISUT 2009

2 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 2009 Tekstit: Piri Hiltunen (toim. H. Juusola, K. Suominen, V-M. Taskila, A.Urhonen) Kuviot ja taulukot: Piri Hiltunen Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Kirsi Suominen Paino: Multiprint ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) SAMOK Lapinrinne HELSINKI Puh: Sähköposti: samok@samok.fi

3 Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Piri Hiltunen (toim. H. Juusola, K. Suominen, V-M. Taskila ja A. Urhonen)

4 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Opiskelijakunnat ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Opiskelijaedustus kansainvälisyystiimissä Opiskelijoiden rooli kansainvälistymisstrategian työstämisessa Opiskelijakunta ja kansainväliset opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja harjoittelijat Tuutortoiminta tukemassa kansainvälisiä opiskelijoita Opiskelijoiden kansainvälistyminen Ulkomailla suoritettu opintojakso tai harjoittelu Paluu Suomeen - tukitoiminnot Sidosryhmäyhteistyö Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden henkilöstö Opiskelija-asuntojen tarjoajat Muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat Sijaintipaikkakuntien tuki SAMOK ja kansallinen ohjaus Lopuksi...27 Lähteet...29 Liitteet SAMOK Julkaisut

5 ALKUSANAT Tämä julkaisu perustuu Piri Hiltusen tekemään opinnäytetyöhön, jota hän itse on muokannut tähän julkaisuun sopivaksi. Lopullisen tekstin ovat toimittaneet Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n asiantuntijat Henna Juusola, Amu Urhonen ja Veli-Matti Taskila sekä tiedottaja Kirsi Suominen. SAMOK haluaa kiittää Piri Hiltusta hänen tekemästään työstä opiskelijakuntien kansainvälistymisen edistämiseksi. Helsingissä Saku Jokisalo puheenjohtaja Julkaisut SAMOK 5

6 1. JOHDANTO Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat suhteellisen tuore toimija korkeakoulukentässä noin 15-vuotisen historiansa vuoksi. Asiaa on tutkittu hyvin vähän ja työni Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kansainvälisyyssihteerinä toi minut sen tosiasian äärelle usein. Toimessani olen nähnyt opiskelijakuntien kehittyvän ja siinä merkittävässä roolissa on ollut ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestö Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. Opinnäytetyöni on osa SAMOKin kansainvälisen - ja sosiaalipoliittisen sektorin Monikulttuurinen ja hyvinvoiva opiskelijakunta -projektia, joka toteutuu vuosina Projekti on saanut tukea opetusministeriöltä ja sen tavoitteena on edistää opiskelijakuntien monikulttuurista ja sosiaalipoliittista toimintaa. Projektin tarkoituksena on lisätä opiskelijakuntien tietoutta monikulttuurisuudesta, antaa eväitä kohdata muista kulttuureista tulevia opiskelijoita sekä edistää ja tukea opiskelijakuntien sosiaalipoliittista edunvalvontaa. Parantuneen edunvalvonnan tuloksena on opiskelijan aseman vahvistuminen. Opinnäytetyöni toteutin kaksiosaisena toimintatutkimuksena, jossa tarkoituksena oli selvittää mitä palveluja opiskelijakunnat tällä hetkellä tuottavat liittyen kansainvälisiin toimintoihin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kipeimmin kehitystä vaativia kohteita yhdessä opiskelijakuntien kanssa sekä löytää parhaat keinot tämän kehitystyön realisoimiseksi. Keskityin työssäni opiskelijakuntien rooliin ammattikorkeakoulujen sisäisen kehityksen sekä opiskelijavaihtojen tukemisen osalta. Koska kehitystyötä ei tehdä tyhjiössä, arvioin työskentelyssä myös sidosryhmäyhteistyötä kansainvälisyyden osalta, juuri edellä mainitusta poikkisektoraalisesta näkökulmasta. Erityisen ajankohtaisia aihealueita olivat yhdenvertaisuus, tasaarvo, opiskeluterveydenhuolto ja liikuntapalvelut sekä toimeentuloon ja asumiseen liittyvät kysymykset. Suuri osa esitetystä tutkimustiedosta saatiin selville opiskelijakunnille joulukuussa 2007 lähetetystä sähköisestä kyselystä, joka loi pohjatiedon tulevalle kehitystyölle. Verkkolomakkeella tehty kysely lähetettiin kaikkien opiskelijakuntien puheenjohtajille ja pääsihteereille, ja vastausprosentiksi tuli 53,6 % (N=29, vastauksia 15). Vastauksia otettiin vastaan vain yksi kultakin opiskelijakunnalta. Opinnäytetyöni kehittämisosuus toteutui yhdessä SAMOKin kanssa opiskelijakunnille Tampereella SAMOK Julkaisut

7 järjestetyssä seminaarissa, jonka teemana oli Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys. Seminaarissa loimme yhteisen ajatuksen siitä, mitä tulisi kehittää seuraavaksi ja mihin tie vie pidemmällä tähtäimellä. Kansainvälistyminen on keskeinen osa meneillään olevaa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian valmistelu sisältyy pääministeri Vanhasen II hallitusohjelmaan (OPM 2008). Kansainvälisyydellä ja kansainvälistymisellä tässä opinnäytetyössä käsitetään kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto ja siihen liittyvät toiminnot, sekä kansainvälistymiseen liittyvän kehitystyön, jota opiskelijakunta tekee yhdessä ammattikorkeakoulun kansainvälisen henkilöstön ja johdon, sekä sidosryhmien kanssa. Osassa ammattikorkeakouluja kansainvälisyydellä käsitetään myös vieraskieliset koulutusohjelmat ja niissä opiskelevat opiskelijat. Heidät on kuitenkin rajattu tässä työssä ulkopuolelle, siltä osin kuin heidän palvelunsa on erotettu vaihtoopiskelijoille tarjottavista palveluista, koska heidän asemaansa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on jo tutkittu SAMOKin julkaisemassa tutkimuksessa We need more English information about our study, life in Finland and this country, Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2007 (2008). Toivon lukijoilta ajatuksia ja avauksia. Kenttä tarvitsee niitä. Piri Hiltunen Yhteisöpedagogi (AMK) Julkaisut SAMOK 7

8 2. OPISKELIJAKUNNAT JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISYYS Korkeakouluissa tapahtuvalla kansainvälisyydellä on monta ulottuvuutta. Kansainvälisyys voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmia ja opetusta. Sillä voidaan viitata tutkimus- ja kehitystyöhön sekä monikulttuuriseen korkeakouluyhteisöön. Vastaavasti opiskelijakuntien kansainvälinen toiminta tapahtuu eri tasoilla, keskittyen kuitenkin kansainvälisen opiskelijavaihtoon liittyvien tukipalveluiden sekä ulkomaisille opiskelijoille suunnattujen vieraskielisen toiminnan toteuttamiseen. Opinnäytetyössäni selvitin opiskelijakunnan kansainvälistä toimintaa keskittyen erityisesti kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja sen tukipalveluihin. Työssäni keskeisessä asemassa olivat siten ne korkeakouluopiskelijat, jotka suorittavat opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan ulkomailla (CIMO 2007, 5). Huomioin työssäni sekä Suomeen saapuvat että Suomesta lähtevät vaihto-opiskelijat, mukaan lukien kansainvälistä harjoittelua suorittavat henkilöt. Merkittäväksi opiskelijavaihtoa tukevaksi toimeksi selvityksessäni nousi kansainvälinen opiskelijatuutorointi, jonka opiskelijakunnat ovat yleensä järjestäneet ammattikorkeakouluille ostosopimuksella. Työssäni ilmeni, että kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden tuutorointi on järjestetty ammattikorkeakouluissa joko yhdessä kotimaisten opiskelijoiden tuutoroinnin kanssa tai erikseen. Huomioin työssäni myös opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön kansainvälisen toiminnan näkökulmasta. 2.1 Opiskelijaedustus kansainvälisyystiimissä Opinnäytetyössäni ilmeni, että selkeä enemmistö opiskelijakunnista (73,3 %) nimeää hallitukseensa kansainvälisistä asioista vastaavan henkilön (ns. kv vastaava). Niin ikään selkeä enemmistö opiskelijakunnista ilmoitti nimenneensä edustajan ammattikorkeakoulunsa kansainväliseen tiimiin tai työryhmään. Tähän tulokseen voidaan olla suhteellisen tyytyväisiä, etenkin kun opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen organisaatiorakenne ei ole täysin yhdenmukainen, vaan kansainvälisyys ymmärretään toisinaan luontevaksi osaksi kaikkea toimintaa, jolloin erillistä kansainvälisyydestä vastaavaa henkilöä tai tiimiä ei ole ollut tarvetta nimetä. 8 SAMOK Julkaisut

9 Kannustavasta tuloksesta huolimatta, on kuitenkin mahdollista, että opiskelijaedustus puuttuu joidenkin ammattikorkeakoulujen kansainvälisyystiimistä. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä yleensä kansainvälisyystiimeihin toivotaan opiskelijanäkökulmaa myös ammattikorkeakoulujen taholta. Opiskelijaedustajat varmistavat, että opiskelijat otetaan päätöksenteossa huomioon. Opinnäytetyössäni ilmeni myös, että kv-vastaavan tehtävät vaihtelevat opiskelijakuntien koon ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Opiskelijakunnat määrittelevät hallitusten jäsenten tehtäväkentän itsenäisesti. Tämän vuoksi on hankala tehdä yleistä määritelmää kv-vastaavan tehtäväkentälle. Erään näkökulman siihen kuitenkin tarjoaa Suomen Kauppaopiskelijoiden Liitto (SKOL) ry:n sekä Suomen Terveydenhuolto- ja Sosiaalialan opiskelijoiden Liitto Terhol ry:n kymmenen vuoden takainen määritelmä: kv-vastaava selvittää koulunsa kv-organisaatiota ja toimintaa, ja pitää yhteyttä kv-toiminnan kannalta keskeisiin ihmisiin Jos koulussa on kansainvälinen koulutusohjelma, voi vastaava halutessaan osallistua sen kehittämistoimintaan tai olla muuten mukana sen toiminnassa. Tiedon hankkimiseksi kv-vastaava osallistuu koulun ja Liiton järjestämiin kansainvälisyystapahtumiin ja seminaareihin Kielitaidostakaan ei ole haittaa. (Laine H. & Vierelä M. 1998, 26) Tämä luonnehdinta kuvaa mielestäni hyvin opiskelijakuntien kv-vastaavien hankalaa asemaa oman organisaation sisällä. Kv-vastaavan tehtävät pitävät usein sisällään sekä sosiaali- että koulutuspoliittisen vastaavan tehtäviä, vaikka heillä ei ole käytössään samaa verkostoa eikä yhtäläistä tukea. Tämän vuoksi olisi hyödyllistä, jos opiskelijakunnat huomioisivat kansainvälisten opiskelijoiden asiat yhdessä muita opiskelijoita koskevien seikkojen kanssa. Opinnäytetyöni mukaan kv-vastaavan tehtäviin kuuluvat perinteiset vaihto-opiskelijoille järjestettävät aktiviteetit: retket ja matkat, kielikahvilat, bileet, suomalaisiin juhlapyhäperinteisiin perehdyttäminen sekä kaupunkiin ja lähiympäristöön tutustuttaminen. Opinnäytetyöhöni liittyvässä kehittämisseminaarissa 1 ilmeni, että näiden aktiviteettien lisäksi myös kvtuutoroinnin organisointi ja tiedottaminen vievät valtavasti aikaa. Lisäksi kv-vastaavan odotetaan tiedottavan (ainakin) kahdella kielellä kaikista opiskelijoita koskevista tapahtumista. Tiedottamisen sujuvuuden helpot- 1 Kehittämisseminaari järjestettiin Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tiloissa Seminaari oli suunnattu opiskelijakuntien toimijoille ja siellä keskusteltiin kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluihin liittyvistä asioista. Seminaari toteutettiin Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n tuella. Julkaisut SAMOK 9

10 tamiseksi, opiskelijakuntien olisi hyvä perehtyä ammattikorkeakoulun tietohallinnan henkilöstön kanssa sopiviin tietoteknisiin ratkaisuihin. 2.2 Opiskelijoiden rooli kansainvälistymisstrategian työstämisessä Tärkein ammattikorkeakoulujen kansainvälistymiskehitystä linjaava ohjelmapaperi on ammattikorkeakoulun strategia. Osassa ammattikorkeakouluista kansainvälistyminen on osa yleistä strategiaa. Toisaalta osalla ammattikorkeakouluista se on esitetty omana itsenäisenä asiakirjanaan. Yleensä strategia on laadittu useaksi vuodeksi tai ohjelmakaudeksi kerrallaan. Sellaisenaan se pitkälti sanelee ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisen kehityslinjat. Ammattikorkeakoulujen strategioihin vaikuttavat myös opetusministeriön ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (ARENE) ry:n poliittiset linjaukset. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin tietty autonomia suunnata toimintaansa itsenäisesti sekä laatia omaan toimintaansa sopiva strategia. Opiskelijoiden edunvalvonnan kannalta on ehdottoman tärkeää, että opiskelijat osallistuvat ammattikorkeakoulujen strategiatyöhön. Opinnäytetyössäni kuitenkin ilmeni, että yli puolet (60 %) opiskelijakunnista ei ole mukana millään tavalla kansainvälistymisstrategian luonnissa. Aiheesta käytiin keskustelua myös opinnäytetyöhöni kuuluneessa kehitysseminaarissa. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa sitä, onko opiskelijoiden kritiikki vaihtokohteista ja siellä olevista käytännöistä tulos siitä, että opiskelijat eivät ole strategisten toimintojen suunnittelussa itse mukana. Strategiatasolla opiskelijat ovat kuitenkin usein esillä vain kasvottomana kohderyhmänä tai toimivat kansainvälistymistavoitteiden mittarina. Kehitysehdotuksia: Opiskelijakunnat nimeävät opiskelijaedustajan ammattikorkeakoulujen kansainvälisyystiimiin Kansainvälisiin opiskelijoihin liittyviä asioita käsitellään myös osana muita opiskelijoita koskevia asioita Kansainvälisille opiskelijoille suunnatussa tiedottamisessa hyödynnetään monipuolisesti tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa Opiskelijakunnat osallistuvat ammattikorkeakoulun strategiatyöhön 10 SAMOK Julkaisut

11 3. OPISKELIJAKUNTA JA KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT 3.1 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat SAMOK julkaisi tammikuussa 2008 tutkimuksen: We need more English information about our study, life in Finland and this country Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa SAMOKin selvityksessä ilmeni, että osassa ammattikorkeakouluja ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden palvelut on yhdistetty. Tämä voi vaikuttaa opiskelijakuntien toimintaan siten, että opiskelijakunnat usein rinnastavat ulkomaiset tutkinto-opiskelijat vaihtoopiskelijoihin tiedotusta tai palveluja toteuttaessaan. SAMOKin tutkimuksessa nousi myös esille, että ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden tuutorointi on osittain jäänyt vaihto-opiskelijoiden tuutoroinnin varjoon. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä toimiva ratkaisu, sillä vaihto-opiskelijolle suunnatussa tuutoroinnissa ei aina huomioida kaikkia niitä asioita, joita ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tulisi tietää suomalaisesta yhteiskunnasta ja tutkintorakenteesta. (SAMOK 2008, 65.) Kehittämisseminaarissa opiskelijakuntien edustajat toivat esiin erilaisen koulutustarpeen tuutoreita valmennettaessa. Kohderyhmä olisikin hyvä huomioida jo silloin, kun suunnitellaan ohjausta sekä sen ajoitusta. Ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden määrä kasvanee tulevaisuudessa joka tapauksessa. Samaan aikaa keskustelua käydään työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Mikäli ulkomaiset tutkinto-opiskelijat halutaan integroida suomalaiseen yhteiskuntaan ja tarjota heille mahdollisuus jäädä Suomeen opintojen jälkeen, nousee erityisen tärkeäksi asiaksi suomenkielen opetus sekä ohjauksen ja työllistymisen edistäminen. Erityisesti ulkomaisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä voitaisiin tehdä työnantajajärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa (SAMOK 2008, 101.). Kehittämisseminaarissa aihe herätti paljon keskustelua ja siellä todettiin, että myös vaihto-opiskelijoilla voi olla kiinnostusta työskennellä Suomessa opintojensa päätyttyä. Tämä koetaan kuitenkin käytännössä hankalaksi toteuttaa. Opinnäytetyöni perusteella vaikuttaa siltä, että sekä ulkomaisten tutkinto- että vaihto-opiskelijoiden tukipalveluita olisi hyödyllistä tarkastella monitahoisesti. Julkaisut SAMOK 11

12 Vieraskieliset koulutusohjelmat ovat osa sekä ulkomaisille tutkinto että vaihto-opiskelijoille suunnattua opetustarjontaa. Siten vieraskielisen opetuksen laatuun kohdennettu edunvalvonta palvelee kaikkia ulkomaisia opiskelijoita. Verrattaessa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetusjärjestelyjen vahvuuksia ja heikkouksia ei ole ollut havaittavissa mitään selkeitä, systemaattisia eroja korkeakoulumuotojen välillä. Ammattikorkeakoulujen parhaat vieraskieliset ohjelmat vastaavat toteutukseltaan yliopistojen parhaita ohjelmia. (Liljander 2002, 326.) Vieraskielisissä ohjelmissa on kuitenkin selvästi parantamisen varaa. Korkeakoulujen olisi hyvä arvioinnin perusteella huolellisemmin pohtia, miksi jokin ohjelma opetetaan vieraalla kielellä. Ääritapauksissa suomen- ja englanninkieliset luennot ovat sisällöltään lähes kirjaimellisesti samanlaisia, ottamatta huomioon kulttuurista näkökulmaan ja siihen liittyviä erityisvaatimuksia kuten esimerkiksi sitä, miten opetukseen ja sen ymmärtämiseen vaikuttaa se, että kouluttajat ja opiskelijat eivät käytä äidinkieltään. Tällaisissa tilanteissa opetuksen taso laskee väistämättä. (Liljestrand 2002, 326.) SAMOKin selvityksen mukaan koulutuksen laatu jakaa mielipiteitä, sillä vain 20 % ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista piti opetusta laadukkaana ja kursseja mielenkiintoisina (SAMOK 2008, 12.). Määrällisen kehittämisen sijaan tulisi opetuksessa kuitenkin keskittyä laadun varmistamiseen ja tähän ammattikorkeakoulut ovatkin lisääntyvässä määrin siirtymässä. Laadukkaan vieraskielisen opetuksen tarjoaminen hyödyttää varmasti kaikkia opiskelijoita: Accessible higher education that is not of high quality is worthless and high quality education that is not widely accessible is meaningless. (European Students Union, 2000) 3.2 Ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja harjoittelijat Vaihto-opiskelijoiden joukko on hyvin heterogeeninen. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta vaihto-opiskelijoiden olevan ulkomaisessa korkeakoulussa päätoimisesti opiskelevia henkilöitä, jotka suorittavat osan tutkinnostaan suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Tämän tutkimuksen kohteena olevat opiskelijat opiskelevat tämän vaihtojaksonsa ammattikorkeakoulussa. 12 SAMOK Julkaisut

13 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys yliopistoittain ja ammattikorkeakouluittain (CIMO 2007) Vaihto-opiskelijoita tulee Suomeen pääasiassa Euroopasta. Vuonna 2006 jopa 87 % tuli Euroopasta (CIMO 2007, 7.), kun taas vuonna 2007 vastaava luku oli 82 % (Garam 2008.). Vaihto-opiskelijoiden kotikulttuuri tulisi ottaa huomioon myös opiskelijoille tarjottavia palveluja suunniteltaessa. Esimerkiksi Euroopan unionin (EU) alueelta saapuvilla opiskelijoilla on EU:n kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia. Lisäksi on hyvä huomioida, että Euroopasta tulevat opiskelijat saapuvat yleensä vaihto-ohjelmien kautta, jolloin heillä on vaihto-ohjelman kautta taattava tiettyjä oikeuksia. Vaihto-opintojen keskimääräinen kesto suomalaisessa ammattikorkeakoulussa on 4,5 kk (Garam 2008) eli kyseessä on tilapäinen ja suhteellisen lyhytaikainen oleskelu Suomessa. Tämä tuottaa haasteita palvelujen tarjoamisen suhteen. Vaihto-opiskelijat eivät lyhyen maassaolonsa vuoksi ehdi yleensä sopeutua opiskeluympäristöönsä täysin, joten he kaipaavat erityistä neuvontaa arkirutiineihin mahdollisesti koko vaihdon ajan. 3.3 Tuutortoiminta tukemassa kansainvälisiä opiskelijoita Opiskelijoiden tuutoroinnin järjestäminen on periaatteessa ammattikorkeakoulujen vastuulla. SAMOKin selvityksen mukaan käytännössä tuutoroinnista vastaavat lähes täysin opiskelijakunnat. Yleensä siten, että ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta ovat tehneet tuutorointiin liittyvän ostosopimuksen. (SAMOK 2008.) Ulkomaisille opiskelijoille suunnatun ohjauksen periaatteena on ns. vertaistuutorointi, jossa opiskelija on paras asiantuntija vastaamaan opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin. Uusi opiskelija sosiaalistetaan heimoonsa tietoisesti tuutoroinnin ja orientoivien opintojen avulla (Mannisenmäki & Valtari 2005, 61.). Julkaisut SAMOK 13

14 Kansainvälinen opiskelijavaihto voi olla uuden kulttuuriympäristön kautta opiskelijoille itsenäisyystesti. Opiskelijavaihto voi siten tukea yksilön itsenäistymistä (Taajamo 2005, 87.). Vaihdon aikana opiskelijat ovat erossa omasta sosiaalisesta verkostostaan, joten tuen tarve voi olla suurempaa kuin se kenties olisi omassa kulttuurisessa arkiympäristössä. Toiseen kulttuuriympäristöön muuttaminen saattaa toisinaan paljastaa, kuinka turvallinen tuttu ympäristö tuttuine tapoineen on. Toiseen kulttuuriin muuttamiseen liittyvät vaikeudet paljastavat, kuinka paljosta olemme toiminnassamme velkaa tutulle yhteisölle (emt., 89.). Tuutorointia järjestettäessä olisi hyvä huomioida opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Tämä nousi selkeästi esille myös kehittämisseminaarissa. Erilaisista opiskelijaryhmistä huolimatta, tuutorkoulutuksen käytännön toteuttaminen on kuitenkin melko samankaltaista. Koulutuksen järjestämisen helpottamiseksi voisi olla hyödyllistä luoda kansallinen malli opiskelijatuutorkoulutukselle, jota voitaisiin ryhmäkohtaisesti soveltaa. Kehittämisseminaarin osallistujat olivat myös yhtä mieltä siitä, että tuutorkoulutuksen perusosuus tulisi järjestää yhteisenä kaikille opiskelijoille, jotka haluavat tuutoroida uusia opiskelijoita. Tällöin kaikilla on samat lähtökohdat ja kaikki saavat saman perusinformaation. Peruskoulutuksen käyneillä olisi sen jälkeen mahdollisuus erikoistua tuutoroimaan ulkomaisia vaihto-opiskelijoita (exchange tutors) tai ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita (degree tutors). Kehittämisseminaarissa käydyn keskustelun perusteella opiskelijatuutorointiin liittyvä koulutus voidaan esittää seuraavanlaisen mallin avulla, jota voidaan hyödyntää sisältöä suunniteltaessa: Kuvio 1. Kehittämisseminaarissa luotu tuutorkoulutuksen malli pohjaksi valtakunnalliselle kehittämiselle 14 SAMOK Julkaisut

15 Opiskelijatuutoroinnin käytännön toteuttamisen kannalta voisi olla hyödyllistä, jos ammattikorkeakoulut sopisivat ulkomaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden tuutoroinnista erikseen opiskelijakunnan kanssa. Tämä lähinnä siksi, että näihin toimintoihin on yleensä ammattikorkeakouluilla erillistä rahoitusta joko omasta budjetistaan tai vaihto-ohjelmarahoituksesta. Kehittämisseminaarissa keskusteltiin pitkään myös siitä, miten tuutoroinnista palkitaan eri ammattikorkeakouluissa. Niissä ammattikorkeakouluissa, joissa on käytössä rakenne, jossa opiskelija ensin suorittaa tuutorkoulutuksen ja sen jälkeen toimii määritellyn ohjeen mukaan kvtuutorina, saa hän opintosuorituksena 2 3 opintopistettä vapaasti valittaviin opintoihinsa. Vaikka ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien kehittämisessä pyritäänkin huomioimaan tällaiset aktiviteetit, kehittämisseminaariin osallistuneet opiskelijat totesivat vapaasti valittavien osuuden olevan tutkinnossa liian pieni. Tämän johdosta opiskelijoilla ei ole aina mahdollista sijoittaa tuutoroinnista saatuja opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin. Opinnäytetyöni perusteella vaikuttaa siltä, että ainakin yhdessä ammattikorkeakoulussa on käytössä tuutorointisopimus, jossa on sovittu toiminnasta maksettavista vuosittaisista palkkioista. Palkkiot ovat selkeästi aktivoineet opiskelijoita tuutortoimintaan mukaan. Kehittämisseminaarin osallistujat painottivat kuitenkin, että toimintaan lähdetään mukaan ensisijaisesti henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Rahallinen korvaus on usein vain nimellinen ja korvaa lähinnä tuutortoiminnasta aiheutuneita kuluja. Opinnäytetyössäni ilmeni, että tuutorkoulutuksen toteuttamiseen kaivataan yleistä mallia, joka helpottaisi opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen tuutorointiin liittyvien ostopalvelupalvelusopimuksien laadintaa. Toisaalta malliin voitaisiin myös sisällyttää hyödyllisiä näkökulmia tuutoroinnin sisältöön liittyen. Mallin avulla voitaisiin valvoa opiskelijoiden etuja keskitetysti ja opiskelijakuntien toimijat ja palvelun saajat olisivat tasa-arvoisessa asemassa maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Hyödyllistä olisi toteuttaa malli SAMOKin ja opiskelijakuntien yhteistyöllä. Julkaisut SAMOK 15

16 Kehitysehdotuksia: Tuutoroinnin toteuttamisessa huomioidaan kohderyhmän tarpeet Ulkomaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden työllistyminen huomioidaan myös ammattikorkeakouluissa Vaihto-opiskelijoille tarjotaan arkirutiineihin liittyvää neuvontaa koko vaihtojakson ajan Tuutorkoulutuksen malliksi yhteinen peruskoulutus, jonka jälkeen kansainvälisyydestä kiinnostuneet voisivat erikoistua ulkomaisten tutkinto- tai vaihto-opiskelijoiden tuutorointiin. Opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen välisessä tuutorsopimuksessa on hyödyllistä huomioida ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu tuutorointi erikseen. 16 SAMOK Julkaisut

17 4. OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLISTYMINEN 4.1 Ulkomailla suoritettu opintojakso tai harjoittelu Opiskelijoiden on nykyään mahdollista, toisinaan jopa pakollista, suorittaa osa tutkinnostaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Heillä on myös mahdollisuus suorittaa tutkintoonsa kuuluvasta harjoittelusta ainakin osa ulkomailla. Opiskelijatutkimus 2000:n mukaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 9,6 % ja yliopisto-opiskelijoista 17,3 % on opiskellut ulkomailla (Liljander 2002, 151). Määrät opiskelijavaihdoissa ovat kasvaneet hiljalleen, mutta trendi on vuosi vuodelta hidastunut. Vaikuttaakin siltä, että tulevaisuudessa Suomeen saapuu vuosi vuodelta enemmän vaihtoopiskelijoita kuin meiltä lähtee maailmalle (Garam 2008.) Ulkomaisen opiskelijavaihdon perinne on suhteellisen pitkä. Myös kansainvälistä kokemusta on arvostettu Suomessa jo melko kauan. Tähän voidaan katsoa osittain vaikuttaneen suomalaisten tarve opetella vieraita kieliä. Kielitaidon merkitystä on korostettu myös ammatillisessa koulutuksessa. Nykyaikaa kuvaa vahva ote kansainvälisiin työmarkkinoihin. Nuoret voivat kohtuullisen helposti laajentaa työnhakuaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Taru Berndtsonin vuonna 2004 julkaisemassa opiskelijatutkimuksessa vain 25 % ilmoitti ettei ole valmis lähtemään ulkomaille työnhakuun. Hänen tutkimuksensa mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat olivat yliopisto-opiskelijoita valmiimpia lähtemään ulkomaille (Mannisenmäki & Valtari 2005, 119.). Vaihtojen lisääminen on ollut EU:n tietoinen tavoite, jonka toteuttamisessa erityisen merkittävä rooli on ollut Erasmus -ohjelmalla. Kyseistä ohjelmaa rahoittaa Euroopan komissio ja se sisältää monipuolista kansainvälistä henkilövaihtoa eurooppalaisten korkeakoulujen kesken (EU- ja ETA-maat sekä EU:n kandidaattimaat). Tulevaisuudessa vaihto-opiskelun merkitys voi kasvaa entisestään, sillä opetusministeriön vastikään laatimassa korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa yhdeksi toimenpiteeksi ehdotetaan kansainvälistymisjakson lisäämistä kaikkiin opinto-ohjelmiin (OPM 2009.). Ulkomainen harjoittelu on ollut toistaiseksi pienimuotoisempaa, mutta sen tulo osaksi Erasmus ohjelmaa elokuusta 2007 lähtien lisää varmasti ulkomailla suoritettujen harjoittelujen määrää tulevaisuudessa. Ulko- Julkaisut SAMOK 17

18 mailla suoritettu harjoittelu voi tarjota kiinnostavan vaihtoehdon hankkia kansainvälistä kokemusta sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijoille. Yleisesti ottaen kotimaisten opiskelijoiden lähtö maailmalle tarjoaa myös opiskelijakunnille hyvän jäsenhankintamahdollisuuden. Kehittämisseminaarissa asiaan kiinnitettiin erityistä huomiota, sillä ulkomaille lähtemiseen ja sieltä palaamiseen liittyvien jäsenetujen vetovoimaa ei ole vielä täysin osattu hyödyntää. Opiskelijakuntien kannattaa miettiä tätä käsitellessään jäsenhankintaansa. Opintojen alkuvaihe ei siten ole ainoa otollinen hetki saada jäsenyys näyttämään houkuttelevalta. 4.2 Paluu Suomeen tukitoiminnot Opinnäytetyöni mukaan opiskelijakunnista vain 20 % järjestää palveluja ulkomaille lähteville opiskelijoille. Kehittämisseminaarissa nousi esille, että opiskelijakunnat järjestävät Study Abroad iltoja ja muita tapahtumia rekrytoidakseen opiskelijoita lähtemään maailmalle, mutta yleensä niihin tulevat opiskelijat, jotka ovat jo olleet ulkomailla ja siten eivät kuulu tapahtuman ensisijaiseen kohderyhmään. Opinnäytetyöhöni liittyvässä kyselyssä kysyttiin opiskelijakunnilta erikseen ns. paluuorientaation järjestämisestä. Paluuorientaatio on paluushokkia torjumaan suunniteltu vapaamuotoinen tapahtuma, jossa vaihdossa olleet opiskelijat voivat käydä tuntemuksiaan yhdessä lävitse. Ei ole tarkoituksenmukaista että jokainen opiskelija tilittää tuntojaan kansainvälisten toimintojen henkilöstölle tai tuutoropettajalleen. Ei myöskään ole oikein jättää opiskelijaa tässä vaiheessa yksin, koska hänen elämänsä ja monesti myös elämänkatsomuksensa on muuttunut ulkomaan jakson jälkeen. Yksikään kyselyyn vastanneista opiskelijakunnista ei tällaista tapahtumaa järjestä, vaikka kaikki kehittämisseminaarin osallistujat myönsivät sen tärkeyden. Opiskelijakunnat voisivat yhdessä ammattikorkeakoulujen kansainvälisten toimintojen henkilöstön kanssa pohtia tapahtuman järjestämistä vuosittain tai ehkä jopa puolivuosittain vaihdossa olleiden opiskelijoiden palatessa. Ulkomaanjaksolta palaavien opiskelijoiden saaminen mukaan kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointiin olisi ehdottoman tärkeää, koska he takuulla arvostavat tukea käytyään itse läpi vieraassa kulttuurissa selviytymisen ja sen mukanaan tuomat ilot ja surut. Opiskelijakunnat voisivat 18 SAMOK Julkaisut

19 myös sisällyttää paluuorientaatioon keskustelun kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvien tukipalveluiden laadusta. Paluuorientaatiossa opiskelijat voisivat myös antaa suoraa suullista palautetta. Palautelomakkeella ei välttämättä saada samantasoista palautetta kuin yhteisessä tilanteessa käydyllä keskustelulla. Kehitysehdotukset: Jäsenrekrytoinnin näkökulmasta myös opiskelijavaihtoon liittyvien jäsenetujen kehittäminen voi olla kannattavaa Paluuorientaation kehittäminen yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa auttaa kansainvälisen vaihdon suorittanutta opiskelijaa palaamaan joustavammin takaisin arkeen Kansainvälisen opiskelijavaihdon suorittaneita henkilöt ovat usein motivoituneita toimimaan ulkomaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden tuutoreina Julkaisut SAMOK 19

20 5. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ 5.1 Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden henkilöstö Läheisin toimija, jonka kanssa opiskelijakunnat toimivat kansainvälisyyden saralla, on ehdottomasti ammattikorkeakoulun kansainvälisistä toiminnoista vastaava henkilöstö. Osaltaan tätä linkkiä korostaa se, että osa opiskelijakunnan rahoituksesta tulee ammattikorkeakoulun kautta erilaisten kansainvälisten koulutusyhteistyöohjelmien rahoituksesta. Kun opiskelijoiden vaihtotoimintojen järjestäminen itsessään on ammattikorkeakoulun kansainvälisen henkilöstön tuen varassa, on ehdottoman tärkeää, että yhteistyö opiskelijakunnan kanssa toimii. Tiedonkulun tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa, joten on hyvä sopia, kuinka keskustelua eri toimijoiden välillä käydään. Kuvio 2. Millaisena opiskelijakunnat näkevät yhteistyön ammattikorkeakoulunsa kansainvälisten asioiden henkilöstön kanssa (n=15) Opinnäytetyöni tulos tältä osin oli varsin rohkaiseva, sillä kaikki tunnustivat tämän yhteistyötahon, vaikka aina voisi toivoa parempaa, avoimempaa yhteistyötä. Tutkimuksestani eivät kuitenkaan selviä syyt, joiden vuoksi yhteistyön esimerkiksi koetaan takeltelevan. 20 SAMOK Julkaisut