sam k Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Piri Hiltunen (toim. Henna Juusola, Kirsi Suominen, Veli-Matti Taskila ja Amu Urhonen)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sam k Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Piri Hiltunen (toim. Henna Juusola, Kirsi Suominen, Veli-Matti Taskila ja Amu Urhonen)"

Transkriptio

1 Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Piri Hiltunen (toim. Henna Juusola, Kirsi Suominen, Veli-Matti Taskila ja Amu Urhonen) sam k JULKAISUT 2009

2 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry 2009 Tekstit: Piri Hiltunen (toim. H. Juusola, K. Suominen, V-M. Taskila, A.Urhonen) Kuviot ja taulukot: Piri Hiltunen Kannen kuvat: istockphoto Taitto: Kirsi Suominen Paino: Multiprint ISBN: (nid.) ISBN: (PDF) SAMOK Lapinrinne HELSINKI Puh: Sähköposti:

3 Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Piri Hiltunen (toim. H. Juusola, K. Suominen, V-M. Taskila ja A. Urhonen)

4 Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Opiskelijakunnat ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys Opiskelijaedustus kansainvälisyystiimissä Opiskelijoiden rooli kansainvälistymisstrategian työstämisessa Opiskelijakunta ja kansainväliset opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja harjoittelijat Tuutortoiminta tukemassa kansainvälisiä opiskelijoita Opiskelijoiden kansainvälistyminen Ulkomailla suoritettu opintojakso tai harjoittelu Paluu Suomeen - tukitoiminnot Sidosryhmäyhteistyö Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden henkilöstö Opiskelija-asuntojen tarjoajat Muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat Sijaintipaikkakuntien tuki SAMOK ja kansallinen ohjaus Lopuksi...27 Lähteet...29 Liitteet SAMOK Julkaisut

5 ALKUSANAT Tämä julkaisu perustuu Piri Hiltusen tekemään opinnäytetyöhön, jota hän itse on muokannut tähän julkaisuun sopivaksi. Lopullisen tekstin ovat toimittaneet Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n asiantuntijat Henna Juusola, Amu Urhonen ja Veli-Matti Taskila sekä tiedottaja Kirsi Suominen. SAMOK haluaa kiittää Piri Hiltusta hänen tekemästään työstä opiskelijakuntien kansainvälistymisen edistämiseksi. Helsingissä Saku Jokisalo puheenjohtaja Julkaisut SAMOK 5

6 1. JOHDANTO Ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ovat suhteellisen tuore toimija korkeakoulukentässä noin 15-vuotisen historiansa vuoksi. Asiaa on tutkittu hyvin vähän ja työni Pirkanmaan ammattikorkeakoulun kansainvälisyyssihteerinä toi minut sen tosiasian äärelle usein. Toimessani olen nähnyt opiskelijakuntien kehittyvän ja siinä merkittävässä roolissa on ollut ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvontajärjestö Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. Opinnäytetyöni on osa SAMOKin kansainvälisen - ja sosiaalipoliittisen sektorin Monikulttuurinen ja hyvinvoiva opiskelijakunta -projektia, joka toteutuu vuosina Projekti on saanut tukea opetusministeriöltä ja sen tavoitteena on edistää opiskelijakuntien monikulttuurista ja sosiaalipoliittista toimintaa. Projektin tarkoituksena on lisätä opiskelijakuntien tietoutta monikulttuurisuudesta, antaa eväitä kohdata muista kulttuureista tulevia opiskelijoita sekä edistää ja tukea opiskelijakuntien sosiaalipoliittista edunvalvontaa. Parantuneen edunvalvonnan tuloksena on opiskelijan aseman vahvistuminen. Opinnäytetyöni toteutin kaksiosaisena toimintatutkimuksena, jossa tarkoituksena oli selvittää mitä palveluja opiskelijakunnat tällä hetkellä tuottavat liittyen kansainvälisiin toimintoihin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää kipeimmin kehitystä vaativia kohteita yhdessä opiskelijakuntien kanssa sekä löytää parhaat keinot tämän kehitystyön realisoimiseksi. Keskityin työssäni opiskelijakuntien rooliin ammattikorkeakoulujen sisäisen kehityksen sekä opiskelijavaihtojen tukemisen osalta. Koska kehitystyötä ei tehdä tyhjiössä, arvioin työskentelyssä myös sidosryhmäyhteistyötä kansainvälisyyden osalta, juuri edellä mainitusta poikkisektoraalisesta näkökulmasta. Erityisen ajankohtaisia aihealueita olivat yhdenvertaisuus, tasaarvo, opiskeluterveydenhuolto ja liikuntapalvelut sekä toimeentuloon ja asumiseen liittyvät kysymykset. Suuri osa esitetystä tutkimustiedosta saatiin selville opiskelijakunnille joulukuussa 2007 lähetetystä sähköisestä kyselystä, joka loi pohjatiedon tulevalle kehitystyölle. Verkkolomakkeella tehty kysely lähetettiin kaikkien opiskelijakuntien puheenjohtajille ja pääsihteereille, ja vastausprosentiksi tuli 53,6 % (N=29, vastauksia 15). Vastauksia otettiin vastaan vain yksi kultakin opiskelijakunnalta. Opinnäytetyöni kehittämisosuus toteutui yhdessä SAMOKin kanssa opiskelijakunnille Tampereella SAMOK Julkaisut

7 järjestetyssä seminaarissa, jonka teemana oli Opiskelijakunta ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisyys. Seminaarissa loimme yhteisen ajatuksen siitä, mitä tulisi kehittää seuraavaksi ja mihin tie vie pidemmällä tähtäimellä. Kansainvälistyminen on keskeinen osa meneillään olevaa korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian valmistelu sisältyy pääministeri Vanhasen II hallitusohjelmaan (OPM 2008). Kansainvälisyydellä ja kansainvälistymisellä tässä opinnäytetyössä käsitetään kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto ja siihen liittyvät toiminnot, sekä kansainvälistymiseen liittyvän kehitystyön, jota opiskelijakunta tekee yhdessä ammattikorkeakoulun kansainvälisen henkilöstön ja johdon, sekä sidosryhmien kanssa. Osassa ammattikorkeakouluja kansainvälisyydellä käsitetään myös vieraskieliset koulutusohjelmat ja niissä opiskelevat opiskelijat. Heidät on kuitenkin rajattu tässä työssä ulkopuolelle, siltä osin kuin heidän palvelunsa on erotettu vaihtoopiskelijoille tarjottavista palveluista, koska heidän asemaansa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa on jo tutkittu SAMOKin julkaisemassa tutkimuksessa We need more English information about our study, life in Finland and this country, Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa vuonna 2007 (2008). Toivon lukijoilta ajatuksia ja avauksia. Kenttä tarvitsee niitä. Piri Hiltunen Yhteisöpedagogi (AMK) Julkaisut SAMOK 7

8 2. OPISKELIJAKUNNAT JA AMMATTIKORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISYYS Korkeakouluissa tapahtuvalla kansainvälisyydellä on monta ulottuvuutta. Kansainvälisyys voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmia ja opetusta. Sillä voidaan viitata tutkimus- ja kehitystyöhön sekä monikulttuuriseen korkeakouluyhteisöön. Vastaavasti opiskelijakuntien kansainvälinen toiminta tapahtuu eri tasoilla, keskittyen kuitenkin kansainvälisen opiskelijavaihtoon liittyvien tukipalveluiden sekä ulkomaisille opiskelijoille suunnattujen vieraskielisen toiminnan toteuttamiseen. Opinnäytetyössäni selvitin opiskelijakunnan kansainvälistä toimintaa keskittyen erityisesti kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja sen tukipalveluihin. Työssäni keskeisessä asemassa olivat siten ne korkeakouluopiskelijat, jotka suorittavat opiskelun tai harjoittelun muodossa osan tutkinnostaan ulkomailla (CIMO 2007, 5). Huomioin työssäni sekä Suomeen saapuvat että Suomesta lähtevät vaihto-opiskelijat, mukaan lukien kansainvälistä harjoittelua suorittavat henkilöt. Merkittäväksi opiskelijavaihtoa tukevaksi toimeksi selvityksessäni nousi kansainvälinen opiskelijatuutorointi, jonka opiskelijakunnat ovat yleensä järjestäneet ammattikorkeakouluille ostosopimuksella. Työssäni ilmeni, että kansainvälisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden tuutorointi on järjestetty ammattikorkeakouluissa joko yhdessä kotimaisten opiskelijoiden tuutoroinnin kanssa tai erikseen. Huomioin työssäni myös opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön kansainvälisen toiminnan näkökulmasta. 2.1 Opiskelijaedustus kansainvälisyystiimissä Opinnäytetyössäni ilmeni, että selkeä enemmistö opiskelijakunnista (73,3 %) nimeää hallitukseensa kansainvälisistä asioista vastaavan henkilön (ns. kv vastaava). Niin ikään selkeä enemmistö opiskelijakunnista ilmoitti nimenneensä edustajan ammattikorkeakoulunsa kansainväliseen tiimiin tai työryhmään. Tähän tulokseen voidaan olla suhteellisen tyytyväisiä, etenkin kun opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen organisaatiorakenne ei ole täysin yhdenmukainen, vaan kansainvälisyys ymmärretään toisinaan luontevaksi osaksi kaikkea toimintaa, jolloin erillistä kansainvälisyydestä vastaavaa henkilöä tai tiimiä ei ole ollut tarvetta nimetä. 8 SAMOK Julkaisut

9 Kannustavasta tuloksesta huolimatta, on kuitenkin mahdollista, että opiskelijaedustus puuttuu joidenkin ammattikorkeakoulujen kansainvälisyystiimistä. Tähän tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä yleensä kansainvälisyystiimeihin toivotaan opiskelijanäkökulmaa myös ammattikorkeakoulujen taholta. Opiskelijaedustajat varmistavat, että opiskelijat otetaan päätöksenteossa huomioon. Opinnäytetyössäni ilmeni myös, että kv-vastaavan tehtävät vaihtelevat opiskelijakuntien koon ja maantieteellisen sijainnin mukaan. Opiskelijakunnat määrittelevät hallitusten jäsenten tehtäväkentän itsenäisesti. Tämän vuoksi on hankala tehdä yleistä määritelmää kv-vastaavan tehtäväkentälle. Erään näkökulman siihen kuitenkin tarjoaa Suomen Kauppaopiskelijoiden Liitto (SKOL) ry:n sekä Suomen Terveydenhuolto- ja Sosiaalialan opiskelijoiden Liitto Terhol ry:n kymmenen vuoden takainen määritelmä: kv-vastaava selvittää koulunsa kv-organisaatiota ja toimintaa, ja pitää yhteyttä kv-toiminnan kannalta keskeisiin ihmisiin Jos koulussa on kansainvälinen koulutusohjelma, voi vastaava halutessaan osallistua sen kehittämistoimintaan tai olla muuten mukana sen toiminnassa. Tiedon hankkimiseksi kv-vastaava osallistuu koulun ja Liiton järjestämiin kansainvälisyystapahtumiin ja seminaareihin Kielitaidostakaan ei ole haittaa. (Laine H. & Vierelä M. 1998, 26) Tämä luonnehdinta kuvaa mielestäni hyvin opiskelijakuntien kv-vastaavien hankalaa asemaa oman organisaation sisällä. Kv-vastaavan tehtävät pitävät usein sisällään sekä sosiaali- että koulutuspoliittisen vastaavan tehtäviä, vaikka heillä ei ole käytössään samaa verkostoa eikä yhtäläistä tukea. Tämän vuoksi olisi hyödyllistä, jos opiskelijakunnat huomioisivat kansainvälisten opiskelijoiden asiat yhdessä muita opiskelijoita koskevien seikkojen kanssa. Opinnäytetyöni mukaan kv-vastaavan tehtäviin kuuluvat perinteiset vaihto-opiskelijoille järjestettävät aktiviteetit: retket ja matkat, kielikahvilat, bileet, suomalaisiin juhlapyhäperinteisiin perehdyttäminen sekä kaupunkiin ja lähiympäristöön tutustuttaminen. Opinnäytetyöhöni liittyvässä kehittämisseminaarissa 1 ilmeni, että näiden aktiviteettien lisäksi myös kvtuutoroinnin organisointi ja tiedottaminen vievät valtavasti aikaa. Lisäksi kv-vastaavan odotetaan tiedottavan (ainakin) kahdella kielellä kaikista opiskelijoita koskevista tapahtumista. Tiedottamisen sujuvuuden helpot- 1 Kehittämisseminaari järjestettiin Tampereella Pirkanmaan ammattikorkeakoulun tiloissa Seminaari oli suunnattu opiskelijakuntien toimijoille ja siellä keskusteltiin kansainvälisten opiskelijoiden tukipalveluihin liittyvistä asioista. Seminaari toteutettiin Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry:n tuella. Julkaisut SAMOK 9

10 tamiseksi, opiskelijakuntien olisi hyvä perehtyä ammattikorkeakoulun tietohallinnan henkilöstön kanssa sopiviin tietoteknisiin ratkaisuihin. 2.2 Opiskelijoiden rooli kansainvälistymisstrategian työstämisessä Tärkein ammattikorkeakoulujen kansainvälistymiskehitystä linjaava ohjelmapaperi on ammattikorkeakoulun strategia. Osassa ammattikorkeakouluista kansainvälistyminen on osa yleistä strategiaa. Toisaalta osalla ammattikorkeakouluista se on esitetty omana itsenäisenä asiakirjanaan. Yleensä strategia on laadittu useaksi vuodeksi tai ohjelmakaudeksi kerrallaan. Sellaisenaan se pitkälti sanelee ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisen kehityslinjat. Ammattikorkeakoulujen strategioihin vaikuttavat myös opetusministeriön ja Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (ARENE) ry:n poliittiset linjaukset. Ammattikorkeakouluilla on kuitenkin tietty autonomia suunnata toimintaansa itsenäisesti sekä laatia omaan toimintaansa sopiva strategia. Opiskelijoiden edunvalvonnan kannalta on ehdottoman tärkeää, että opiskelijat osallistuvat ammattikorkeakoulujen strategiatyöhön. Opinnäytetyössäni kuitenkin ilmeni, että yli puolet (60 %) opiskelijakunnista ei ole mukana millään tavalla kansainvälistymisstrategian luonnissa. Aiheesta käytiin keskustelua myös opinnäytetyöhöni kuuluneessa kehitysseminaarissa. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa sitä, onko opiskelijoiden kritiikki vaihtokohteista ja siellä olevista käytännöistä tulos siitä, että opiskelijat eivät ole strategisten toimintojen suunnittelussa itse mukana. Strategiatasolla opiskelijat ovat kuitenkin usein esillä vain kasvottomana kohderyhmänä tai toimivat kansainvälistymistavoitteiden mittarina. Kehitysehdotuksia: Opiskelijakunnat nimeävät opiskelijaedustajan ammattikorkeakoulujen kansainvälisyystiimiin Kansainvälisiin opiskelijoihin liittyviä asioita käsitellään myös osana muita opiskelijoita koskevia asioita Kansainvälisille opiskelijoille suunnatussa tiedottamisessa hyödynnetään monipuolisesti tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa Opiskelijakunnat osallistuvat ammattikorkeakoulun strategiatyöhön 10 SAMOK Julkaisut

11 3. OPISKELIJAKUNTA JA KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT 3.1 Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat SAMOK julkaisi tammikuussa 2008 tutkimuksen: We need more English information about our study, life in Finland and this country Tutkimus ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden asemasta Suomen ammattikorkeakouluissa SAMOKin selvityksessä ilmeni, että osassa ammattikorkeakouluja ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden palvelut on yhdistetty. Tämä voi vaikuttaa opiskelijakuntien toimintaan siten, että opiskelijakunnat usein rinnastavat ulkomaiset tutkinto-opiskelijat vaihtoopiskelijoihin tiedotusta tai palveluja toteuttaessaan. SAMOKin tutkimuksessa nousi myös esille, että ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden tuutorointi on osittain jäänyt vaihto-opiskelijoiden tuutoroinnin varjoon. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä toimiva ratkaisu, sillä vaihto-opiskelijolle suunnatussa tuutoroinnissa ei aina huomioida kaikkia niitä asioita, joita ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tulisi tietää suomalaisesta yhteiskunnasta ja tutkintorakenteesta. (SAMOK 2008, 65.) Kehittämisseminaarissa opiskelijakuntien edustajat toivat esiin erilaisen koulutustarpeen tuutoreita valmennettaessa. Kohderyhmä olisikin hyvä huomioida jo silloin, kun suunnitellaan ohjausta sekä sen ajoitusta. Ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden määrä kasvanee tulevaisuudessa joka tapauksessa. Samaan aikaa keskustelua käydään työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Mikäli ulkomaiset tutkinto-opiskelijat halutaan integroida suomalaiseen yhteiskuntaan ja tarjota heille mahdollisuus jäädä Suomeen opintojen jälkeen, nousee erityisen tärkeäksi asiaksi suomenkielen opetus sekä ohjauksen ja työllistymisen edistäminen. Erityisesti ulkomaisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvissä kysymyksissä yhteistyötä voitaisiin tehdä työnantajajärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa (SAMOK 2008, 101.). Kehittämisseminaarissa aihe herätti paljon keskustelua ja siellä todettiin, että myös vaihto-opiskelijoilla voi olla kiinnostusta työskennellä Suomessa opintojensa päätyttyä. Tämä koetaan kuitenkin käytännössä hankalaksi toteuttaa. Opinnäytetyöni perusteella vaikuttaa siltä, että sekä ulkomaisten tutkinto- että vaihto-opiskelijoiden tukipalveluita olisi hyödyllistä tarkastella monitahoisesti. Julkaisut SAMOK 11

12 Vieraskieliset koulutusohjelmat ovat osa sekä ulkomaisille tutkinto että vaihto-opiskelijoille suunnattua opetustarjontaa. Siten vieraskielisen opetuksen laatuun kohdennettu edunvalvonta palvelee kaikkia ulkomaisia opiskelijoita. Verrattaessa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetusjärjestelyjen vahvuuksia ja heikkouksia ei ole ollut havaittavissa mitään selkeitä, systemaattisia eroja korkeakoulumuotojen välillä. Ammattikorkeakoulujen parhaat vieraskieliset ohjelmat vastaavat toteutukseltaan yliopistojen parhaita ohjelmia. (Liljander 2002, 326.) Vieraskielisissä ohjelmissa on kuitenkin selvästi parantamisen varaa. Korkeakoulujen olisi hyvä arvioinnin perusteella huolellisemmin pohtia, miksi jokin ohjelma opetetaan vieraalla kielellä. Ääritapauksissa suomen- ja englanninkieliset luennot ovat sisällöltään lähes kirjaimellisesti samanlaisia, ottamatta huomioon kulttuurista näkökulmaan ja siihen liittyviä erityisvaatimuksia kuten esimerkiksi sitä, miten opetukseen ja sen ymmärtämiseen vaikuttaa se, että kouluttajat ja opiskelijat eivät käytä äidinkieltään. Tällaisissa tilanteissa opetuksen taso laskee väistämättä. (Liljestrand 2002, 326.) SAMOKin selvityksen mukaan koulutuksen laatu jakaa mielipiteitä, sillä vain 20 % ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista piti opetusta laadukkaana ja kursseja mielenkiintoisina (SAMOK 2008, 12.). Määrällisen kehittämisen sijaan tulisi opetuksessa kuitenkin keskittyä laadun varmistamiseen ja tähän ammattikorkeakoulut ovatkin lisääntyvässä määrin siirtymässä. Laadukkaan vieraskielisen opetuksen tarjoaminen hyödyttää varmasti kaikkia opiskelijoita: Accessible higher education that is not of high quality is worthless and high quality education that is not widely accessible is meaningless. (European Students Union, 2000) 3.2 Ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja harjoittelijat Vaihto-opiskelijoiden joukko on hyvin heterogeeninen. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta vaihto-opiskelijoiden olevan ulkomaisessa korkeakoulussa päätoimisesti opiskelevia henkilöitä, jotka suorittavat osan tutkinnostaan suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Tämän tutkimuksen kohteena olevat opiskelijat opiskelevat tämän vaihtojaksonsa ammattikorkeakoulussa. 12 SAMOK Julkaisut

13 Taulukko 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys yliopistoittain ja ammattikorkeakouluittain (CIMO 2007) Vaihto-opiskelijoita tulee Suomeen pääasiassa Euroopasta. Vuonna 2006 jopa 87 % tuli Euroopasta (CIMO 2007, 7.), kun taas vuonna 2007 vastaava luku oli 82 % (Garam 2008.). Vaihto-opiskelijoiden kotikulttuuri tulisi ottaa huomioon myös opiskelijoille tarjottavia palveluja suunniteltaessa. Esimerkiksi Euroopan unionin (EU) alueelta saapuvilla opiskelijoilla on EU:n kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia. Lisäksi on hyvä huomioida, että Euroopasta tulevat opiskelijat saapuvat yleensä vaihto-ohjelmien kautta, jolloin heillä on vaihto-ohjelman kautta taattava tiettyjä oikeuksia. Vaihto-opintojen keskimääräinen kesto suomalaisessa ammattikorkeakoulussa on 4,5 kk (Garam 2008) eli kyseessä on tilapäinen ja suhteellisen lyhytaikainen oleskelu Suomessa. Tämä tuottaa haasteita palvelujen tarjoamisen suhteen. Vaihto-opiskelijat eivät lyhyen maassaolonsa vuoksi ehdi yleensä sopeutua opiskeluympäristöönsä täysin, joten he kaipaavat erityistä neuvontaa arkirutiineihin mahdollisesti koko vaihdon ajan. 3.3 Tuutortoiminta tukemassa kansainvälisiä opiskelijoita Opiskelijoiden tuutoroinnin järjestäminen on periaatteessa ammattikorkeakoulujen vastuulla. SAMOKin selvityksen mukaan käytännössä tuutoroinnista vastaavat lähes täysin opiskelijakunnat. Yleensä siten, että ammattikorkeakoulu ja opiskelijakunta ovat tehneet tuutorointiin liittyvän ostosopimuksen. (SAMOK 2008.) Ulkomaisille opiskelijoille suunnatun ohjauksen periaatteena on ns. vertaistuutorointi, jossa opiskelija on paras asiantuntija vastaamaan opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin. Uusi opiskelija sosiaalistetaan heimoonsa tietoisesti tuutoroinnin ja orientoivien opintojen avulla (Mannisenmäki & Valtari 2005, 61.). Julkaisut SAMOK 13

14 Kansainvälinen opiskelijavaihto voi olla uuden kulttuuriympäristön kautta opiskelijoille itsenäisyystesti. Opiskelijavaihto voi siten tukea yksilön itsenäistymistä (Taajamo 2005, 87.). Vaihdon aikana opiskelijat ovat erossa omasta sosiaalisesta verkostostaan, joten tuen tarve voi olla suurempaa kuin se kenties olisi omassa kulttuurisessa arkiympäristössä. Toiseen kulttuuriympäristöön muuttaminen saattaa toisinaan paljastaa, kuinka turvallinen tuttu ympäristö tuttuine tapoineen on. Toiseen kulttuuriin muuttamiseen liittyvät vaikeudet paljastavat, kuinka paljosta olemme toiminnassamme velkaa tutulle yhteisölle (emt., 89.). Tuutorointia järjestettäessä olisi hyvä huomioida opiskelijoiden erilaiset tarpeet. Tämä nousi selkeästi esille myös kehittämisseminaarissa. Erilaisista opiskelijaryhmistä huolimatta, tuutorkoulutuksen käytännön toteuttaminen on kuitenkin melko samankaltaista. Koulutuksen järjestämisen helpottamiseksi voisi olla hyödyllistä luoda kansallinen malli opiskelijatuutorkoulutukselle, jota voitaisiin ryhmäkohtaisesti soveltaa. Kehittämisseminaarin osallistujat olivat myös yhtä mieltä siitä, että tuutorkoulutuksen perusosuus tulisi järjestää yhteisenä kaikille opiskelijoille, jotka haluavat tuutoroida uusia opiskelijoita. Tällöin kaikilla on samat lähtökohdat ja kaikki saavat saman perusinformaation. Peruskoulutuksen käyneillä olisi sen jälkeen mahdollisuus erikoistua tuutoroimaan ulkomaisia vaihto-opiskelijoita (exchange tutors) tai ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita (degree tutors). Kehittämisseminaarissa käydyn keskustelun perusteella opiskelijatuutorointiin liittyvä koulutus voidaan esittää seuraavanlaisen mallin avulla, jota voidaan hyödyntää sisältöä suunniteltaessa: Kuvio 1. Kehittämisseminaarissa luotu tuutorkoulutuksen malli pohjaksi valtakunnalliselle kehittämiselle 14 SAMOK Julkaisut

15 Opiskelijatuutoroinnin käytännön toteuttamisen kannalta voisi olla hyödyllistä, jos ammattikorkeakoulut sopisivat ulkomaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden tuutoroinnista erikseen opiskelijakunnan kanssa. Tämä lähinnä siksi, että näihin toimintoihin on yleensä ammattikorkeakouluilla erillistä rahoitusta joko omasta budjetistaan tai vaihto-ohjelmarahoituksesta. Kehittämisseminaarissa keskusteltiin pitkään myös siitä, miten tuutoroinnista palkitaan eri ammattikorkeakouluissa. Niissä ammattikorkeakouluissa, joissa on käytössä rakenne, jossa opiskelija ensin suorittaa tuutorkoulutuksen ja sen jälkeen toimii määritellyn ohjeen mukaan kvtuutorina, saa hän opintosuorituksena 2 3 opintopistettä vapaasti valittaviin opintoihinsa. Vaikka ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien kehittämisessä pyritäänkin huomioimaan tällaiset aktiviteetit, kehittämisseminaariin osallistuneet opiskelijat totesivat vapaasti valittavien osuuden olevan tutkinnossa liian pieni. Tämän johdosta opiskelijoilla ei ole aina mahdollista sijoittaa tuutoroinnista saatuja opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin. Opinnäytetyöni perusteella vaikuttaa siltä, että ainakin yhdessä ammattikorkeakoulussa on käytössä tuutorointisopimus, jossa on sovittu toiminnasta maksettavista vuosittaisista palkkioista. Palkkiot ovat selkeästi aktivoineet opiskelijoita tuutortoimintaan mukaan. Kehittämisseminaarin osallistujat painottivat kuitenkin, että toimintaan lähdetään mukaan ensisijaisesti henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Rahallinen korvaus on usein vain nimellinen ja korvaa lähinnä tuutortoiminnasta aiheutuneita kuluja. Opinnäytetyössäni ilmeni, että tuutorkoulutuksen toteuttamiseen kaivataan yleistä mallia, joka helpottaisi opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen tuutorointiin liittyvien ostopalvelupalvelusopimuksien laadintaa. Toisaalta malliin voitaisiin myös sisällyttää hyödyllisiä näkökulmia tuutoroinnin sisältöön liittyen. Mallin avulla voitaisiin valvoa opiskelijoiden etuja keskitetysti ja opiskelijakuntien toimijat ja palvelun saajat olisivat tasa-arvoisessa asemassa maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Hyödyllistä olisi toteuttaa malli SAMOKin ja opiskelijakuntien yhteistyöllä. Julkaisut SAMOK 15

16 Kehitysehdotuksia: Tuutoroinnin toteuttamisessa huomioidaan kohderyhmän tarpeet Ulkomaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden työllistyminen huomioidaan myös ammattikorkeakouluissa Vaihto-opiskelijoille tarjotaan arkirutiineihin liittyvää neuvontaa koko vaihtojakson ajan Tuutorkoulutuksen malliksi yhteinen peruskoulutus, jonka jälkeen kansainvälisyydestä kiinnostuneet voisivat erikoistua ulkomaisten tutkinto- tai vaihto-opiskelijoiden tuutorointiin. Opiskelijakuntien ja ammattikorkeakoulujen välisessä tuutorsopimuksessa on hyödyllistä huomioida ulkomaisille vaihto- ja tutkinto-opiskelijoille suunnattu tuutorointi erikseen. 16 SAMOK Julkaisut

17 4. OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLISTYMINEN 4.1 Ulkomailla suoritettu opintojakso tai harjoittelu Opiskelijoiden on nykyään mahdollista, toisinaan jopa pakollista, suorittaa osa tutkinnostaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Heillä on myös mahdollisuus suorittaa tutkintoonsa kuuluvasta harjoittelusta ainakin osa ulkomailla. Opiskelijatutkimus 2000:n mukaan ammattikorkeakoulujen opiskelijoista 9,6 % ja yliopisto-opiskelijoista 17,3 % on opiskellut ulkomailla (Liljander 2002, 151). Määrät opiskelijavaihdoissa ovat kasvaneet hiljalleen, mutta trendi on vuosi vuodelta hidastunut. Vaikuttaakin siltä, että tulevaisuudessa Suomeen saapuu vuosi vuodelta enemmän vaihtoopiskelijoita kuin meiltä lähtee maailmalle (Garam 2008.) Ulkomaisen opiskelijavaihdon perinne on suhteellisen pitkä. Myös kansainvälistä kokemusta on arvostettu Suomessa jo melko kauan. Tähän voidaan katsoa osittain vaikuttaneen suomalaisten tarve opetella vieraita kieliä. Kielitaidon merkitystä on korostettu myös ammatillisessa koulutuksessa. Nykyaikaa kuvaa vahva ote kansainvälisiin työmarkkinoihin. Nuoret voivat kohtuullisen helposti laajentaa työnhakuaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Taru Berndtsonin vuonna 2004 julkaisemassa opiskelijatutkimuksessa vain 25 % ilmoitti ettei ole valmis lähtemään ulkomaille työnhakuun. Hänen tutkimuksensa mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat olivat yliopisto-opiskelijoita valmiimpia lähtemään ulkomaille (Mannisenmäki & Valtari 2005, 119.). Vaihtojen lisääminen on ollut EU:n tietoinen tavoite, jonka toteuttamisessa erityisen merkittävä rooli on ollut Erasmus -ohjelmalla. Kyseistä ohjelmaa rahoittaa Euroopan komissio ja se sisältää monipuolista kansainvälistä henkilövaihtoa eurooppalaisten korkeakoulujen kesken (EU- ja ETA-maat sekä EU:n kandidaattimaat). Tulevaisuudessa vaihto-opiskelun merkitys voi kasvaa entisestään, sillä opetusministeriön vastikään laatimassa korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa yhdeksi toimenpiteeksi ehdotetaan kansainvälistymisjakson lisäämistä kaikkiin opinto-ohjelmiin (OPM 2009.). Ulkomainen harjoittelu on ollut toistaiseksi pienimuotoisempaa, mutta sen tulo osaksi Erasmus ohjelmaa elokuusta 2007 lähtien lisää varmasti ulkomailla suoritettujen harjoittelujen määrää tulevaisuudessa. Ulko- Julkaisut SAMOK 17

18 mailla suoritettu harjoittelu voi tarjota kiinnostavan vaihtoehdon hankkia kansainvälistä kokemusta sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen opiskelijoille. Yleisesti ottaen kotimaisten opiskelijoiden lähtö maailmalle tarjoaa myös opiskelijakunnille hyvän jäsenhankintamahdollisuuden. Kehittämisseminaarissa asiaan kiinnitettiin erityistä huomiota, sillä ulkomaille lähtemiseen ja sieltä palaamiseen liittyvien jäsenetujen vetovoimaa ei ole vielä täysin osattu hyödyntää. Opiskelijakuntien kannattaa miettiä tätä käsitellessään jäsenhankintaansa. Opintojen alkuvaihe ei siten ole ainoa otollinen hetki saada jäsenyys näyttämään houkuttelevalta. 4.2 Paluu Suomeen tukitoiminnot Opinnäytetyöni mukaan opiskelijakunnista vain 20 % järjestää palveluja ulkomaille lähteville opiskelijoille. Kehittämisseminaarissa nousi esille, että opiskelijakunnat järjestävät Study Abroad iltoja ja muita tapahtumia rekrytoidakseen opiskelijoita lähtemään maailmalle, mutta yleensä niihin tulevat opiskelijat, jotka ovat jo olleet ulkomailla ja siten eivät kuulu tapahtuman ensisijaiseen kohderyhmään. Opinnäytetyöhöni liittyvässä kyselyssä kysyttiin opiskelijakunnilta erikseen ns. paluuorientaation järjestämisestä. Paluuorientaatio on paluushokkia torjumaan suunniteltu vapaamuotoinen tapahtuma, jossa vaihdossa olleet opiskelijat voivat käydä tuntemuksiaan yhdessä lävitse. Ei ole tarkoituksenmukaista että jokainen opiskelija tilittää tuntojaan kansainvälisten toimintojen henkilöstölle tai tuutoropettajalleen. Ei myöskään ole oikein jättää opiskelijaa tässä vaiheessa yksin, koska hänen elämänsä ja monesti myös elämänkatsomuksensa on muuttunut ulkomaan jakson jälkeen. Yksikään kyselyyn vastanneista opiskelijakunnista ei tällaista tapahtumaa järjestä, vaikka kaikki kehittämisseminaarin osallistujat myönsivät sen tärkeyden. Opiskelijakunnat voisivat yhdessä ammattikorkeakoulujen kansainvälisten toimintojen henkilöstön kanssa pohtia tapahtuman järjestämistä vuosittain tai ehkä jopa puolivuosittain vaihdossa olleiden opiskelijoiden palatessa. Ulkomaanjaksolta palaavien opiskelijoiden saaminen mukaan kansainvälisten opiskelijoiden tuutorointiin olisi ehdottoman tärkeää, koska he takuulla arvostavat tukea käytyään itse läpi vieraassa kulttuurissa selviytymisen ja sen mukanaan tuomat ilot ja surut. Opiskelijakunnat voisivat 18 SAMOK Julkaisut

19 myös sisällyttää paluuorientaatioon keskustelun kansainväliseen opiskelijavaihtoon liittyvien tukipalveluiden laadusta. Paluuorientaatiossa opiskelijat voisivat myös antaa suoraa suullista palautetta. Palautelomakkeella ei välttämättä saada samantasoista palautetta kuin yhteisessä tilanteessa käydyllä keskustelulla. Kehitysehdotukset: Jäsenrekrytoinnin näkökulmasta myös opiskelijavaihtoon liittyvien jäsenetujen kehittäminen voi olla kannattavaa Paluuorientaation kehittäminen yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa auttaa kansainvälisen vaihdon suorittanutta opiskelijaa palaamaan joustavammin takaisin arkeen Kansainvälisen opiskelijavaihdon suorittaneita henkilöt ovat usein motivoituneita toimimaan ulkomaisten vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden tuutoreina Julkaisut SAMOK 19

20 5. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ 5.1 Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden henkilöstö Läheisin toimija, jonka kanssa opiskelijakunnat toimivat kansainvälisyyden saralla, on ehdottomasti ammattikorkeakoulun kansainvälisistä toiminnoista vastaava henkilöstö. Osaltaan tätä linkkiä korostaa se, että osa opiskelijakunnan rahoituksesta tulee ammattikorkeakoulun kautta erilaisten kansainvälisten koulutusyhteistyöohjelmien rahoituksesta. Kun opiskelijoiden vaihtotoimintojen järjestäminen itsessään on ammattikorkeakoulun kansainvälisen henkilöstön tuen varassa, on ehdottoman tärkeää, että yhteistyö opiskelijakunnan kanssa toimii. Tiedonkulun tärkeyttä ei voi koskaan korostaa liikaa, joten on hyvä sopia, kuinka keskustelua eri toimijoiden välillä käydään. Kuvio 2. Millaisena opiskelijakunnat näkevät yhteistyön ammattikorkeakoulunsa kansainvälisten asioiden henkilöstön kanssa (n=15) Opinnäytetyöni tulos tältä osin oli varsin rohkaiseva, sillä kaikki tunnustivat tämän yhteistyötahon, vaikka aina voisi toivoa parempaa, avoimempaa yhteistyötä. Tutkimuksestani eivät kuitenkaan selviä syyt, joiden vuoksi yhteistyön esimerkiksi koetaan takeltelevan. 20 SAMOK Julkaisut

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen

Eurostudent -tutkimus. Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Eurostudent -tutkimus Kota-seminaari 17.9.2014 Hanne Mikkonen Mikä Eurostudent? Lähes 30 Euroopan maan yhteinen tutkimushanke, jossa verrataan eri maiden korkeakouluopiskelijoiden toimeentuloa ja opiskeluun

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Opintoasiain päällikön päätös 1 (1) Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun kansainvälisen opiskelijavaihdon periaatteet Aalto-yliopisto tukee perustutkinto-opiskelijoiden kansainvälistä opiskelijavaihtoa

Lisätiedot

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT

OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT OPINTO-OHJAUS OPINTO-OHJAUS JA OPISKELIJATUUTOROINTI - KASVOT JA KANSSAKULKIJAT ESITYKSEN SISÄLTÖ Tässä esityksessä keskitytään kuvaamaan opiskelijatuutoritoimintaa opinto-ohjauksen osana. TAMKin OPINTO-OHJAUS

Lisätiedot

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten

Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry valtakunnallinen ja sitoutumaton ammattikorkeakouluopiskelijoiden edunvalvoja perustettu vuonna 1996 perustajaliitot SKOL, STOL ja TERHOL

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve

Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden palvelutarve Eeva Heikkilä Master s degree in Business Management and Entrepreneurship/HAMK Opintosihteeri TAMK Sisältö Työn tarkoitus Tutkimusmenetelmät Päätulokset

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 (Hyväksytty valtuustossa 28.11.2011)

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 (Hyväksytty valtuustossa 28.11.2011) TOIMINTASUUNNITELMA 2012 (Hyväksytty valtuustossa 28.11.2011) 1. Yleistä (myöhemmin Tamko) on Tampereen ammattikorkeakoulussa (myöhemmin TAMK) toimiva lakisääteinen ja sitoutumaton opiskelijakunta. Julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TOIMINTASUUNNITELMA 2013 (Hyväksytty valtuustossa 10.12.2012)

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TOIMINTASUUNNITELMA 2013 (Hyväksytty valtuustossa 10.12.2012) TOIMINTASUUNNITELMA 2013 (Hyväksytty valtuustossa 10.12.2012) 1. Yleistä (myöhemmin Tamko) on Tampereen ammattikorkeakoulussa (myöhemmin TAMK) toimiva lakisääteinen ja sitoutumaton opiskelijakunta. Julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

UEF Cross-Border Network

UEF Cross-Border Network FIRST-koordinaattorikokous CIMO 21.11.2011 FIRST-verkoston kokemuksia yhteistyöstä: UEF Cross-Border Network Merja Kuokkanen/Itä-Suomen yliopisto Verkoston toimijat Koordinaattori 1.1.2010 alkaen Itä-Suomen

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012

Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toimintasuunnitelma 2012 Numerot otsikoiden edessä tarkoitaa prioriteettiä 1 = tärkeä, 2 = melko tärkeä Edunvalvonta 1 Luodaan METKAlle poliittinen ohjelma

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus. 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava

Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus. 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava Ainejärjestöjen kansainvälisyyskoulutus 2.2.2013 Jaana Romppainen, JYYn hallituksen kv-vastaava Kv-opiskelijat yliopistossamme Toukokuussa 2012 JY:ssa opiskeli 1117 ulkomaalaista opiskelijaa 92 eri maasta

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

OPM tutkijatapaaminen 4.12.2008

OPM tutkijatapaaminen 4.12.2008 OPM tutkijatapaaminen 4.12.2008 Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää, opiskelua, opiskelijan asemaa yhteiskunnassa ja opiskeluaikaista hyvinvointia käsittelevien opiskelijanäkökulmaisten

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus

Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Kansainvälisen opiskelijavaihdon saavutettavuus Paula Pietilä, Turun yliopisto Sini Piippo, CIMO Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto Kv-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 klo 8:30-10:00 Kansainvälisen opiskelijavaihdon

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013

Urheilijatutkimus 2013. Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Urhean oppilaitosverkostontapaaminen 17.4.2013 Urheilijatutkimus 2013 Kohderyhmänä suomalaiset +18vuotiaat maajoukkueurheilijat Kysely lähetettiin noin 1550 urheilijalle Kyseelyyn

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja. Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään: tutkittua tietoa ja toimivia ratkaisuja Sonja Ojanen Eila Pajarre Anna-Mari Viitala TTY 13.5.2014 Taustaa Miksi vaihtoon? Minne? Mitä opiskelemaan? Miten

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 YLEISTÄ Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminnasta vastaavat hallitus, edustajisto ja opiskelijakunnan palkkaamat työntekijät. Opiskelijakunnan aatteellinen toiminta

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila

Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Virtuaaliamk liikkuvuus Case Turun AMK Yhteyshenkilöpäivät 5.2.2008 - Juha Knuuttila Liikkuvuus tavoite vai keino? Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä -2006 Kokemuksia liikkuvuuden edistämisestä 2007

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Opintopistetiedonkeruu

Opintopistetiedonkeruu @ Opintopistetiedonkeruu Opintopistetiedonkeruu Mistä on kysymys Virran integroiminen Vipusen tietolähteeksi Suorat tiedonkeruut vuoden 2014 tietojen osalta alkaen alkuvuodesta 2015 Panokset kovenivat

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 5 Palautteiden tiivistelmä... 6 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat

Tulokaskoulutus 9.9.2009. Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Tulokaskoulutus 9.9.2009 Lähtevän vaihto-opiskelijan prosessi Kaisa Kurki Kansainväliset asiat Lähtevät vaihto-opiskelijat Yleisneuvonta ja tiedotus oppaat Pähkinä Erasmus-opiskelijan opas www-sivut toimisto

Lisätiedot