Itämeri-tietopaketti Ongelmia ja ratkaisuja

Transkriptio

1 Itämeri-tietopaketti Ongelmia ja ratkaisuja 28/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen

2 Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus: sinilevät 4. Havainnointikoulutus: rakkolevät 5. Havainnointikoulutus: näkösyvyys 6. Itämeren mitat ominaispiirteet alueet 7. Itämeren ongelmia ja ratkaisuja 8. Kasviplankton sinilevien ekologiaa

3 Itämeren valuma-alue on laaja 4x suurempi kuin meren ala Alkuperäiskartta HELCOM 2009

4 Miksi meri voi huonosti? * * * * 9 teoll. rannikkovaltiota, lähes 90 milj. asukasta ravinteita, haitallisia aineita matala Itämeri vuoden välein

5 Miksi meri voi huonosti? Itämeren kipupisteet 3 kärjessä: rehevöityminen (ravinnepäästöt) kalakantojen tila (ylikalastus, rehevöityminen, fyysinen häirintä) eliöstön terveys (haitalliset aineet, rehevöityminen)

6 Ongelmia Rehevöityminen tila on huono suurimmassa osassa Itämerta kuvassa myös suojelualueet (BSPAs, viivoitetut) Kuva HELCOM

7 Ongelmia Rehevöityminen ja kuormituksen lähteet Ravinnekuormitus valtaosin jokien kuljettamaa suoraan: asutus, teollisuus, kalanviljely (pistekuormitus) huuhtoutuen rannikolta (hajakuormitus ja luonnonhuuhtouma) ilmalaskeumana Kuva Knuuttila

8 Ongelmia Rehevöityminen ja kuormituksen lähteet VALUMA- ALUEELTA SUORAAN MEREEN lähes kaikki Suomen sisävedet virtaavat lopulta Itämereen

9 Ongelmia Rehevöityminen ja kuormituksen lähteet

10 Ongelmia Rehevöitymisen vaikutukset kasviplankton veden kirkkaus (näkösyvyys) yksivuotiset rihmalevät monivuotiset makrolevät kalalajisto muuttuu pohjien happitilanne

11 Ongelmia Liikaa ravinteita Kokonaiskuorma = valuma-alueelta tuleva kuormitus ja ilmalaskeuma *Vuonna 2008 satoi paljon erityisesti Itämeren pohjoisosassa. Runsas sadanta lisäsi ilmalaskeuman määrää koko Itämerellä ja erityisesti Suomen osuutta. Lähde HELCOM 2012

12 Ongelmia Liikaa ravinteita 16,8 % kaukokulkeumana Lähde HELCOM 2013 *Typen ilmalaskeumasta 83,2 % tulee valuma-alueen maista ja kansainvälisestä laivaliikenteestä. Loput 16,8 % kaukokulkeumana.

13 Ongelmia Ravinnepäästöt Suomesta P P = fosfori Ihmisperäinen * Suomen kokonaiskuormitus Itämereen oli noin tonnia: t ihmisperäistä tonnia t luonnonhuuhtoumaa Kuva SYKE Räike

14 Ongelmia Ravinnepäästöt Suomesta N N = typpi Ihmisperäinen Suomen kokonaiskuormitus Itämereen oli noin tonnia: t ihmisperäistä t luonnonhuuhtoumaa * Perämeren suurelta valuma-alueelta tulee eniten ravinnekuormitusta. Valuma-alueen kokoon suhteutettu kuormitus on suurinta Saaristomerellä. Kuva SYKE Räike

15 Ongelmia

16 Ongelmia Miksi happi loppuu pohjilta? Ravinnevuo maalta mereen on jatkunut vuosikymmeniä. Meren pohjalle on kertynyt ravinnevarasto. Rehevöitymisen noidankehä Rehevyys lisää levien määrää. Levämassan hajotus kuluttaa happea. Hapen loppuminen pohjalta vapauttaa ravinteita. Meri rehevöityy lisää.

17 Ongelmia Meren sisäisten prosessien vapauttamat ravinteet (sisäinen kuormitus) Kun happi loppuu, vapautuu pohjalta paljon ravinteita Vain ulkoinen kuormitus tuo mereen kokonaan uusia ravinteita

18 Ratkaisuja Pietarin kuormitus on laskenut Kuvat Knuuttila Fosforikuormitus Suomenlahteen (tonnia vuodessa) Lähde: Pietari, Vodokanal Monien toimijoiden yhteistyön tuloksena Pietarin jätevedet johdetaan nykyisin puhdistamoille käsiteltäviksi. Lounainen puhdistamo valmistui vuonna Pietarin päästöjen väheneminen vaikuttaa koko Suomenlahden tilaan. Erityisesti maatalouden ravinnepäästöjen vähentäminen koko valuma-alueella parantaisi Itämeren tilaa.

19 Ratkaisuja Tarina Helsingin rannikkovedestä Helsingin väkiluku moninkertaistui vuosina , asukkaita oli yli Viemäröinti ja jätevesihuolto siirtyi talonomistajilta kaupungille luvun alussa merenlahdet haisivat, koska jätevedet virtasivat puhdistamattomina rantaveteen. Yksityisetkin toimijat vaativat ratkaisua ongelmaan valmistui ensimmäinen jätevesipuhdistamo ja myöhemmin lisää. Puhdistamot olivat ylikuormitettuja luvulla jäte- ja sadevesille alettiin rakentaa erillisiä viemäreitä. Viemärivedet laskettiin edelleen merenlahtiin. Vuodesta 1994 Helsingin jätevedet on puhdistettu Viikinmäen kalliopuhdistamossa. Käytössä on mekaanis-biologinen puhdistus, kemiallinen fosforin poisto sekä luonnollinen typenpoisto. Rannikkovesi on tänään puhtaampaa kuin sata vuotta sitten Tulevaisuuden haasteita: viemäriverkoston kunto, kaikkien sekaviemäreiden muuttaminen erillisviemäreiksi, poikkeustilanteiden päästöjen suitsiminen, puhdistamojen käyttövarmuuden parantaminen. Lähde: Metropoli ja meri vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä. HSY Älä laita pyttyyn tavaraa, joka ei sinne kuulu. Ruokajätteet kompostiin tai biojätteeseen ja ylimääräiset lääkkeet apteekkiin!

20 Ratkaisuja 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa metsästys hävitti merikotkan Suomesta lähes kokonaan. Kanta alkoi elpyä 1940-luvulla. Kotkien määrä romahti uudelleen 1970-luvulla. Syynä olivat ympäristömyrkyt. Merikotkan pelasti kansainvälinen suojelutyö. Ruokinta puhtaammalla ravinnolla elvytti kotkakannan. Merikotkan suojelu on tuottanut tulosta Merikotkan lisääntymistehokkuus versus. munankuoren lipidien sisältämät DDE (punainen) ja PCB-yhdisteiden (sininen) pitoisuudet (Ruotsin rannikko ) DDE ja PCB-yhdisteiden käyttö on nykyisin kielletty ja niiden pitoisuudet ympäristössä laskeneet. Merikotkakanta on kasvussa ja koko Itämeren alueella pesii yli 1500 merikotkaparia. Merikotkan säilymiselle uusia haasteita tulevaisuudessa aiheuttavat muun muassa tuulivoimalat. Taitavalla merialuesuunnittelulla merikotkat, hylkeet ja ihmiset mahtuvat kaikki meriympäristöön. Kuvat: Itämeri ympäristö ja ekologia (syke.fi/esitteet)

21 Meriympäristön hoidon lähtökohtana ovat ihmisten yhteiskunnalliset valinnat ja talous ympäristötiedon jakaminen on tie kohti Itämeren hyvää tilaa meren tilan parantamiseen tarvitaan meitä kaikkia päättäjiä yrityksiä - viranomaisia järjestöjä kansalaisia

22 sinä pisara noro me meri Pienetkin teot vaikuttavat, kun meitä on monta niitä toteuttamassa.

23 VAIKUTA valinnoillasi Kuluta harkiten: Vältä turhaa Osta ekologisesti kestävää Suosi ympäristöystävällisiä tuotteita Suosi lähiruokaa ja syö kestäviä kalakantoja Käytä harkiten kemikaaleja sisältäviä tuotteita Ota selvää mitä päättäjät ajattelevat ympäristöasioista

24 Vesillä Vältä turhaa ajelua moottoriveneellä ja vesiskootterilla etenkin lintujen pesimäaikaan o älä maalaa veneen pohjaa myrkkymaaleilla käytä harjaa tai painepesuria o tyhjennä veneen käymälä sataman keräyspisteisiin o vie roskat keräyspisteeseen nappaa mukaan muutama muukin roska

25 VAIKUTA esimerkilläsi o melo, souda, purjehdi, pyöräile, kävele tai käytä julkisia vältä autoilua ja lentämistä - vähemmän päästöjä! o o o o kompostoi ja kierrätä lajittele jätteet - vähemmän haitallisia aineita luontoon! pese matot kuivalla maalla - vähemmän ravinteita mereen! vie ylijääneet lääkkeet apteekkiin - ei pyttyyn ne eivät hoida merta! o vie ongelmajätteet (esim. lamput, akut, paristot, maalit) keräyspisteeseen - vähemmän haitallisia aineita luontoon!

26 Mene merenrantaan ja RAKASTU! Tutustu meremme erikoisuuksiin Toimi rakkaasi parhaaksi o retkeile luonnossa - vie mukanasi minkä toit ja kerää pois muutama muukin roska - kaikilla kivempaa! o tee tarpeesi kuiva-/kompostikäymälään tai riittävän kauaksi rannasta ja peitä - vähemmän ravinteita mereen! o kylve meressä ilman pesuaineita - vähemmän ravinteita mereen!

27 Kerro kaverillekin!

28 Vedetään Itämeren yhtä köyttä hyväksi!