KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNNALLI- SEEN NUORISOTYÖHÖN JA TILASTOIHIN NUORISTA

Transkriptio

1 KATSAUS POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNNALLI- SEEN NUORISOTYÖHÖN JA TILASTOIHIN NUORISTA Tapio Taskinen

2 Sisältö Johdanto... 3 Nuoret Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa... 5 Nuorisotyöttömyys... 7 Rikoksista epäillyt nuoret Kouluterveyskysely Katsaus kuntien nuorisotyöhön Nuorisotilat ja leirikeskukset Nuorisotoimen käyttökustannukset Nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus Etsivän nuorisotyön valtionavustus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valtionavustus Muut nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset Avustusten teoreettinen jakauma kunnittain Huolenaiheena ulkopuolelle jäävät nuoret Lähteet Liitteet... 33

3 Johdanto Kuntien nuorisotyön ja politiikan juuret ovat Suomen perustuslaissa. Perustuslaissa määritellään kaikille kuuluvista sivistyksellisistä oikeuksista. Nuorisotyöhön liittyy myös kuntalain ensimmäinen pykälä, jonka mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Yksityiskohtaisimmin nuorisotyötä käsitellään kuitenkin nuorisolain kolmannessa luvussa, jossa määritellään kunnallisen nuorisotyön tavoitteet ja tehtävät. (Aaltonen 2009: 64 66) Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin, ja nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt (Oikeusministeriö: nuorisolaki 3 luku 7 ). Laissa tulee esille erityisen ajankohtaisia kohtia. Nuorisolain huomiot siitä, että nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä ja monialaisena yhteistyönä nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa, kytkeytyvät nykyiseen kuntauudistukseen ja taloustilanteeseen sekä yleiseen verkostoitumisen trendiin. Hyvin nuorisotyöstä huolehtivan kunnan ominaisuuksien listauksessaan Aaltonen (2009: 71) nostaa esille seutuyhteistyön yhä kasvavan merkityksen kunnallisessa nuorisotyössä juurikin kuntauudistuksen vuoksi. Lisäksi laaja verkostoituminen eri viranomaisten ja kansalaistoimintaryhmien välillä on oleellista nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen ja nuorten elinolopolitiikan onnistuneen hoidon kannalta (Aaltonen 2009: 70). Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n julkaisemassa nuorisotyön ammattieettisessä ohjeistuksessa monialainen yhteistyöverkosto tuodaan käytännön tasolle seuraavalla tavalla: Nuorisotyöntekijä jakaa omaa osaamistaan ja oppii toisilta ammattilaisilta. Nuorisotyöntekijä toimii monialaisessa yhteistyössä nuorisotyön omilla vahvuuksilla. Nuorisotyöntekijä edistää eri toimijoiden välistä vuoropuhelua, kunnioittaa nuorta ja hänen lähiverkostoaan sekä käsittelee vastuullisesti saamiaan tietoja. (Allianssi ry: nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus) Mitä kaikkea sitten kunnallisessa nuorisotyössä pitää ottaa huomioon? Nuorisolain 3 luvussa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluviksi aiheiksi listataan nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin tai tarpeisiin sopivat toimintamuodot (Oikeusministeriö: nuorisolaki 3 luku 7 ). Allianssi ry:n Nuorisotyöntekijän ammattieettisessä ohjeistuksessa näkyy nuorisolakiin kuuluvat teemat, kuten vapaa-ajan toiminnot, joissa nuori voi olla aidosti oma itsensä, asenteellisuutta ja ennakkoluuloja välttävä nuorisokasvatus, ympäristöystävällisen elämäntavan kannustaminen ja niin edelleen. Myös Aaltonen (2009: 70 71) nostaa hyvin nuorisotyötä hoitavan kunnan ominaispiirteiden listauksessaan esille laissakin mukana olevia teemoja, kuten harrastus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksien tarjoamisen, helposti saavutettavat nuorisotilat, toimivan nuorisotiedotus- ja neuvontajärjestelmän olemassaolon sekä nuorisotoimintaa järjestävien yhdistysten tukemisen. Edellisten nuorisolain 3 luvun 7 :n aiheiden lisäksi yksi todella tärkeä kunnallisen nuorisotyön osa-alue on nuorten kuulemisen ja osallistumisen parantaminen kunnissa. 3

4 Nuorten osallisuudesta säädetään kunnallista nuorisotyötä ja politiikkaa käsittelevän luvun kohdalla seuraavasti (Oikeusministeriö: nuorisolaki 3 luku 8 ): Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja - politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorten osallisuus on mukana sekä Aaltosen hyvän kunnallisen nuorisotyön listassa että Allianssi ry:n ammattieettisessä ohjeistuksessa. Aaltonen (2009: 70) pitää nuorten osallisuuden vahvistamisen paikallistasolla ja nuorisovaltuuston todellisen päätösvallan lisäämisen tärkeinä hyvän kunnallisen nuorisotyön merkkeinä. Hänen mukaansa näiden toimien kautta nuoret saavat hyvän kuvan kotikunnastaan ja saavat kasvatusta demokratiaan ja kansalaisaktiivisuuteen. Nuorisotyöntekijän ammattieettisessä ohjeistuksessa mainitaan, että nuorisotyössä kehitetään turvallisia toimintaympäristöjä yhdessä nuorten kanssa ja nuorisotyö muuttuu nuorten tarpeiden ja nuorisokulttuurin mukana (Allianssi ry: nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus). Toisin sanoen nuorten osallisuutta lisätään tekemällä nuorisotyötä nuorten kanssa eikä ylhäältä päin nuoria varten. Oleellista on, että kunnallisessa nuorisotyössä nuori 1) huomioidaan osana yhteisöä ja 2) päästetään vaikuttamaan aktiivisesti yhteisön asioihin. (Kaarniemi ja Kiilakoski 2012: 5) Kunnan nuorisotyö on moniulotteinen kenttä, josta ei puutu haasteita. Kunnallisen nuorisotyön merkitys ei näyttäisi myöskään vähenevän suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten, kuten kuntauudistuksen myötä, vaan päinvastoin. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n ja Kuntaliiton tekemän Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset selvityksen mukaan kolme neljästä kunnan johtavasta viranhaltijasta uskoo kunnallisen nuorisotyön merkityksen kasvaneen (Allianssi ry & Kuntaliitto 2013: 22). On siis entistäkin tärkeämpää, että Kunnalliseen nuorisotyöhön kiinnitetään enemmän huomiota nuorten hyvinvoinnin lisääjänä ja nuorisotakuun ajajana. Tässä raportissa käsitellään kuntien nuorisotyötä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntien näkökulmasta. Lisäksi mukana on nuoriin liittyviä tunnuslukuja alueelta, kuten työttömyys- ja rikollisuustilastoja. Aineistona käytetään lähinnä jo valmiita aineistoja Tilastokeskukselta, Kuntaliitolta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sekä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustustilastoja. Mukana on kuitenkin myös jonkin verran raporttia varten sähköpostikyselyllä ja kuntien nettisivuilta kerättyä aineistoa. Valmista ja kerättyä aineistoa hyödynnetään raportissa erilaisten alueellisten vertailutietojen tuotossa, jotta saadaan selkeämpi kuva Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueen kuntien nuorista ja nuorisotyöstä. 4

5 Nuoret Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Nuorella tarkoitetaan nuorisolaissa määriteltyä alle 29-vuotiasta henkilöä (Oikeusministeriö: nuorisolaki 1 luku 2 ). Myös tässä raportissa nuori määritellään samalla tavalla, ellei toisin mainita. Erilaiset alueet tuovat mahdollisuuksia ja haasteita kuntien nuorisotyöhön. Pohjois-Pohjanmaan väestö on Suomen ja jopa Euroopan tasolla poikkeuksellisen nuorta, kun taas Kainuun alueella nuorta väestöä on selvästi vähemmän (Liite 1). Nuori väestö keskittyy entistä enemmän kasvukeskuksiin, kuten korkeakoulutusta tarjoaviin kaupunkeihin ja niiden lähikuntiin (Liite 2). Viime vuosina nuoren väestön määrä on lisääntynyt Oulussa ja Oulun läheisyydessä, mutta vähentynyt lähes kaikkialla muualla Pohjois- Pohjanmaalla. Kainuussa nuorten määrä on selvästi laskussa jokaisessa kunnassa Kajaania lukuun ottamatta, jossa nuorten määrä ei ole oleellisesti muuttunut viimeisen viiden vuoden sisällä. Kunnat saavat vuosittain nuorten määrään ja joka vuosi määriteltävään nuoren yksikköhintaan perustuvan nuorisotyön valtionosuuden. Nuoren yksikköhinnan suuruus vuonna 2013 on 15 euroa yhtä kunnan alle 29-vuotiasta kohti. Nuorisotyön valtionosuuden suuruus on 29,70 prosenttia euromäärästä, joka saadaan kertomalla kunnan alle 29- vuotiaiden määrä nuoren yksikköhinnalla (Opetushallitus: Opetus ja kulttuuritoimen rahoitus, sivu 56). Kuvassa 1 on kuvattu nuorisotyön valtionosuuksia Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa. Valtionosuuden määrä heijastaa kuntien nuorten määrää, joten luonnollisesti asukasluvultaan suuret kunnat korostuvat valtionosuuden tarkastelussa. Kuvassa esitetyt valtionosuudet on laskettu tilastokeskuksen väestötietokannan pohjalta (Tilastokeskus: väestörakenne). Tilastokeskuksen väestörakenne tietokantaa on käytetty tämän raportin muissakin väkilukuihin liittyvissä tiedoissa, kuten verrattaessa nuorten suhteellista osuutta tietyssä ilmiössä, ellei toisin mainita. 5

6 Kuva 1. Nuorisotyön valtionosuus ( ) kunnittain Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

7 Nuorisotyöttömyys Sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Kainuussa nuorisotyöttömyys on korkealla tasolla verrattuna muuhun Suomeen. Alueen nuorisotyöttömyydessä on eroja kuntien välillä, mutta koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien työnhakijoiden osuus samanikäisestä väestöstä oli noin 6,4 prosenttia (Kuva 2). Koko maassa vastaava osuus oli 4,9 prosenttia (Liite 3). Nuorisotyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista vaihteli vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella todella paljon. Vaihtelua oli 4,4 prosentista 18,9 prosenttiin. Keskimäärin alle 25-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa oli 15,4 prosenttia (Kuva 3). Koko maassa vastaava osuus oli sen sijaan 12,7 prosenttia (Liite 4). Kuva vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus samanikäisestä väestöstä (Työ- ja elinkeinoministeriö: työttömyystietoja..) 7

8 Kuva vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista (Työja elinkeinoministeriö: työttömyystietoja..) Tilastokeskuksen laatiman tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alue voidaan jakaa neljään kaupunkimaiseen kuntaan, yhteentoista taajaan asuttuun kuntaan ja kahteenkymmeneenkolmeen maaseutumaiseen kuntaan (Kuva 4). Tämän jaottelun mukaan, nuorisotyöttömien osuus nuorista on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella keskimäärin suurinta kaupunkimaisissa kunnissa (7,2 %) ja pienintä maaseutumaisissa kunnissa (4,6 %), kun taas taajaan asutut kunnat sijoittuvat näiden välille (5,4 %). Samoin nuorisotyöttömien osuudet kaikista työttömistä työnhakijoista oli suurinta kaupunkimaisissa kunnissa (17,4 %), sen jälkeen taajaan asutuissa kunnissa (12,9 %) ja pienintä maaseutumaisissa kunnissa (11,2 %). Kuten sanottua, nuorisotyöttömyysluvuissa on kuitenkin paljon eroja kuntien välillä. 8

9 Kuva 4. Tilastollinen kuntaryhmitys (Tilastokeskus: tilastollinen kuntaryhmitys) 9

10 Rikoksista epäillyt nuoret Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella alle 15-vuotias oli 914 selvitetyssä rikoksessa syylliseksi epäiltynä, ja vastaavasti vuotias oli rikoksessa epäiltynä (Poliisin tietoon tullut rikollisuus, Tilastokeskus). Kuvassa 5 on esitetty vuotiaiden selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen osuutta kaikista syylliseksi epäillyistä rikoksen tekokunnan mukaan jaoteltuna. Mukana on kaikki henkilön tekemät rikokset, joten yksi henkilö voi olla tilastoituna useamman kerran. Sen sijaan kuvassa 6 samaa asiaa on tarkasteltu niin, että mukana on vain tietyn henkilön vuoden 2012 aikana tekemä törkein rikos rikoksen tekokunnan mukaan jaoteltuna. Kuva 5. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä (%) kunnittain Tilastoon on laskettu kaikki henkilön tekemät rikokset. Rikokset on tilastoitu rikoksen tekokunnan mukaan. (Tilastokeskus: poliisin tietoon tullut rikollisuus) 10

11 Kuva 6. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä vuoden törkeimmän rikoksen mukaan (%) kunnittain Rikokset on tilastoitu rikoksen tekokunnan mukaan. (Tilastokeskus: poliisin tietoon tullut rikollisuus) Kaupunkimaisissa kunnissa vuotiaiden rikoksiin syylliseksi epäiltyjen osuus on yli puolet kaikista epäillyistä (52,3 %). Taajaan asutuissa kunnissa ja maaseutumaisissa kunnissa vuotiaiden osuus on hieman vähemmän (40,4 % taajaan asutuissa ja 44,9 % maaseutumaisissa kunnissa). Törkeimmän rikoksen mukaan jaoteltuna kaupunkimaisissa kunnissa nuorten osuus rikosepäillyistä on 45,8 %, kun taas taajaan asutuissa kunnissa vastaava osuus on 40,2 % ja maaseutumaisissa kunnissa 39,4 %. 11

12 Kouluterveyskysely Yläkoulun 8-9-luokkalaisten, hyvinvointia on seurattu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen joka toinen vuosi laatiman kouluterveyskyselyn avulla. Viimeksi kysely toteutettiin Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueella vuonna 2011, jolloin kyselyssä mukana oli 33 kuntaa. Taulukoissa 1, 2, 3 ja 4 on kuvattu kunnittain joitakin kouluterveyskyselyn tuloksia kyseiseltä vuodelta. Taulukoissa olevat kuntakohtaiset luvut ovat suoraan SotkaNETin kouluterveyskyselystä poimittuja prosenttiosuuksia ja taulukoiden loppuun on merkitty koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta laskettu keskiarvo. Taulukoissa on merkitty vihreällä värillä vastaukset, joissa prosenttiosuus on ollut alle keskiarvon ja punaisella, kun luku on ylittänyt keskiarvon. Taulukkoon 1 on kerätty kouluelämään, taulukkoon 2 mielenterveyteen ja turvallisuuteen, taulukkoon 3 fyysiseen terveyteen ja taulukkoon 4 päihteiden käyttöön liittyviä tietoja nuorista. Osa kyselyn tuloksista on koottu monen kysymyksen avulla. Tarkat tiedot vastausten alkuperästä ja analysoinnista löytyy terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen SotkaNET internetsivuilta. Ensimmäiseen taulukkoon on koottu kouluterveyskyselyn tulokset Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueelta kouluelämään liittyvistä kohdista koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, koulun fyysisissä työoloissa puutteita ja ei syö koululounasta päivittäin (Taulukko 1). Kyselyssä mukana olleista oppilaista keskimäärin yli viisi prosenttia joutui koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa. Jopa yli puolet koki koulun fyysisissä oloissa, kuten siisteydessä, lämpötilassa, rauhallisuudessa ynnä muussa puutteita ja lähes 25 prosenttia ei syönyt koululounasta päivittäin. 12

13 Taulukko 1. Yläkoulun 8-9-luokkalaisten kouluelämään liittyviä tilastoja kunnittain vuoden 2011 kouluterveyskyselystä (%). (SotkaNET: kouluterveyskysely) Koulukiusattuna vähintään kerran Koulun fyysisissä Ei syö koululounasta Kunta viikossa työoloissa puutteita päivittäin Alavieska 6,4 45,4 43,3 Haapajärvi 8,3 39,6 20,9 Haapavesi 3,7 49,5 18,8 Ii 7,1 57,1 25,9 Kajaani 8,7 67,5 35,6 Kalajoki 9,6 61,2 14,9 Kempele 6,3 48,4 31,9 Kuhmo 7,4 60,1 19,6 Kuusamo 8,4 61,8 27,5 Liminka 5,0 36,7 33,2 Muhos 3,0 67,0 30,3 Nivala 6,1 76,0 27,0 Oulainen 9,5 41,8 24,1 Oulu 6,7 58,1 29,4 Paltamo 8,2 33,1 25,3 Pudasjärvi 4,4 67,2 33,4 Puolanka 1,5 53,1 15,5 Pyhäjoki 10,6 61,0 16,5 Pyhäjärvi 5,2 41,6 14,8 Raahe 6,5 55,6 25,7 Sievi 5,4 47,8 20,7 Siikajoki 6,7 54,3 20,8 Siikalatva 5,2 47,2 15,7 Sotkamo 7,3 53,5 11,6 Suomussalmi 7,9 48,7 14,3 Taivalkoski 4,9 42,5 27,2 Tyrnävä 8,8 37,9 33,7 Utajärvi 9,5 53,3 5,1 Ylivieska 8,8 42,6 33,0 Keskiarvo 6,8 52,1 24,0 Mielenterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tuloksia kuvaavassa taulukossa on mukana kohdat ei yhtään läheistä ystävää, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, vanhemmuuden puutetta ja kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana (Taulukko 2). Lähes 10 prosentilla oppilaista ei ole yhtään läheistä ystävää. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus kohta on koottu useammasta eri kysymyksestä, jotka käsittelevät vastaajan tyytyväisyyttä elämään. Vastausten perusteella 12,5 prosentilla oppilaista oli keskivaikea tai vaikea masentuneisuus. Myös vanhemmuuden puutetta kohdan tiedot on koottu useasta kysymyksestä. Kysymykset liittyvät nuoren vanhemman tukeen ja nuoren elämässä mukanaoloon. Lähes 20 prosenttia oppilaista koki vanhemmuuden puutetta. Fyysistä uhkaa, joka viittaa ryöstön, ryöstön yrityksen, vahingoittamisuhkailun tai kimppuun käymisen uhriksi joutumiseen, koki noin 18 prosenttia vastanneista oppilaista. 13

14 Taulukko 2. Yläkoulun 8-9-luokkalaisten mielenterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tilastoja kunnittain vuoden 2011 kouluterveyskyselystä (%). (SotkaNET: kouluterveyskysely) Keskivaikea tai Ei yhtään läheistä vaikea Vanhemmuuden Kokenut fyysistä Kunta ystävää masentuneisuus puutetta uhkaa vuoden aikana Alavieska 8,1 17,0 19,2 4,2 Haapajärvi 10,9 14,6 23,1 20,3 Haapavesi 10,6 7,5 14,5 14,1 Ii 10,0 6,7 13,5 14,6 Kajaani 9,9 15,3 22,9 18,5 Kalajoki 8,2 14,1 21,5 16,2 Kempele 9,1 10,9 19,1 19,8 Kuhmo 6,6 15,1 21,0 19,9 Kuusamo 10,8 11,3 22,2 18,2 Liminka 8,8 9,5 16,3 20,4 Muhos 6,3 9,6 15,3 17,7 Nivala 7,2 11,4 22,0 18,6 Oulainen 11,0 17,3 28,6 21,3 Oulu 8,3 11,4 22,3 19,3 Paltamo 16,0 17,5 28,0 13,0 Pudasjärvi 4,5 12,6 18,0 16,3 Puolanka 14,3 14,9 22,4 17,6 Pyhäjoki 7,8 11,6 17,4 15,5 Pyhäjärvi 7,0 11,4 20,2 19,0 Raahe 8,6 12,4 16,7 19,2 Sievi 10,9 10,1 20,1 18,1 Siikajoki 6,2 22,7 23,3 24,6 Siikalatva 12,5 8,1 17,5 16,5 Sotkamo 8,2 13,3 16,8 16,5 Suomussalmi 8,1 10,7 19,3 22,8 Taivalkoski 11,1 10,6 17,7 21,4 Tyrnävä 8,3 8,6 13,0 17,4 Utajärvi 4,1 14,0 14,0 16,6 Ylivieska 9,1 11,2 20,0 21,3 Keskiarvo 9,1 12,5 19,5 17,9 Taulukkoon 3 on kerätty kouluterveyskyselystä 8-9-luokkalaisten fyysistä terveyttä kuvaaviksi indikaattoreiksi kohdat päivittäin vähintään kaksi oiretta, kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, ylipaino ja harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaaajalla korkeintaan 1 h viikossa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta kohta tarkoittaa sitä, että kyselyvastauksen mukaan oppilaalla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana lähes päivittäin kaksi oiretta seuraavista: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Lähes 18 prosentilla 8-9-luokkalaisista oppilaista oli kyselyn mukaan vähintään kaksi edellä luetelluista oireista. Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki yli 16 prosenttia oppilaista, kun taas ylipainoa oli lähes 16 prosentilla oppilaista. 8-9-luokkalaisista hengästyttävää liikuntaa harrasti korkeintaan kerran viikossa noin 35 prosenttia oppilaista. 14

15 Taulukko 3. Yläkoulun 8-9-luokkalaisten fyysiseen terveyteen liittyviä tilastoja kunnittain vuoden 2011 kouluterveyskyselystä (%). (SotkaNET: kouluterveyskysely) Päivittäin vähintään kaksi oiretta Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/viikko Kunta Ylipaino Alavieska 14,4 19,2 17,0 35,5 Haapajärvi 19,3 17,2 16,0 37,6 Haapavesi 11,6 14,5 15,6 28,8 Ii 22,6 12,3 14,0 44,1 Kajaani 19,5 18,3 16,4 32,0 Kalajoki 21,7 19,0 19,1 33,8 Kempele 15,3 13,8 15,9 31,2 Kuhmo 20,3 12,5 15,5 40,3 Kuusamo 16,8 17,4 12,9 30,4 Liminka 14,8 13,6 12,3 28,6 Muhos 15,9 11,3 16,6 29,1 Nivala 21,6 19,5 14,4 33,3 Oulainen 23,0 14,8 15,3 28,7 Oulu 16,6 15,4 13,4 32,3 Paltamo 17,3 18,2 19,0 39,2 Pudasjärvi 35,7 30,1 12,1 40,7 Puolanka 24,6 20,7 10,3 41,7 Pyhäjoki 11,8 19,5 17,4 29,0 Pyhäjärvi 10,7 19,0 24,7 35,2 Raahe 15,3 16,0 13,0 33,6 Sievi 11,6 16,4 11,3 30,4 Siikajoki 23,0 18,2 14,8 28,1 Siikalatva 15,3 13,4 15,6 34,8 Sotkamo 17,2 18,0 20,6 35,8 Suomussalmi 13,6 15,2 15,6 45,4 Taivalkoski 17,5 13,5 17,1 41,5 Tyrnävä 13,1 12,4 18,7 34,6 Utajärvi 15,2 14,9 17,8 35,5 Ylivieska 16,0 13,7 12,1 36,2 Keskiarvo 17,6 16,5 15,7 34,7 8-9-luokkalaisten päihteiden käyttöä kuvaavassa, taulukossa on mukana kohdat tupakoi päivittäin, tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa ja kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (Taulukko 4). Yli 18 prosenttia alueen oppilaista tupakoi päivittäin, noin 14 prosenttia arvioi olevansa tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, ja jopa yli viisi prosenttia on kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran. 15

16 Taulukko 4. Yläkoulun 8-9-luokkalaisten päihteiden käyttöön liittyviä tilastoja kunnittain vuoden 2011 kouluterveyskyselystä (%). (SotkaNET: kouluterveyskysely) Kunta Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Alavieska 13 7,8 3,9 Haapajärvi 20 9,7 4,3 Haapavesi 15, Ii 18,5 20,9 4,2 Kajaani 14,9 15 7,8 Kalajoki 14,9 15,3 5,1 Kempele 11,7 9 7,3 Kuhmo 18,3 17,8 4,3 Kuusamo 15,1 14,4 5,4 Liminka 17,6 11 4,5 Muhos 19,5 12,4 7,9 Nivala 22,2 16,8 3,2 Oulainen 16,9 11,4 7,5 Oulu 15,9 13,8 10,2 Paltamo 19,9 17,1 8,1 Pudasjärvi 26,7 16,3 6,7 Puolanka 30,4 25,4 6,8 Pyhäjoki 26,5 12,7 5,1 Pyhäjärvi 19 12,9 1,8 Raahe 16 11,7 8,8 Sievi 16 8,7 2,9 Siikajoki 13 10,5 11,9 Siikalatva 18,7 18,6 2,2 Sotkamo 12,3 14,5 4 Suomussalmi 14 16,2 5,7 Taivalkoski 20,4 9,7 4,1 Tyrnävä 21,7 12,9 4 Utajärvi 21,7 18,1 3,8 Ylivieska 20 17,9 4 Keskiarvo 18,3 14,1 5,5 16

17 Katsaus kuntien nuorisotyöhön Kunnille lähetettiin sähköpostikysely, jossa kysyttiin kuinka monta henkilötyövuotta kyseisessä kunnassa on kohdennettu nuorisotyöhön. Kyselyssä ei kysytty aamu- ja iltapäivätoiminnassa työskentelevien, työpajatoiminnassa mukana olevien tai etsivän nuorisotyöntekijöiden henkilötyövuosimääriä. Muutaman kunnan kohdalla vastaukseksi saatiin tuntimäärät, joita työntekijät tekevät tietyllä ajanjaksolla. Näiden kuntien kohdalla henkilötyövuodet laskettiin työtuntien perusteella. Kyselyyn ei saatu kahden kunnan kohdalla vastausta, mutta molempien kuntien kotisivuilla oli ilmoitettu nuorisotoimen parissa tehtävän työn määrä. Näin koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kuntien nuorisotyöhön käytetyt henkilötyövuodet saatiin selville (Taulukko 5). Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnissa tehdään yhteensä noin 153 henkilötyövuotta nuorisotyötä. Kuntaa kohti tämä tekee neljä henkilötyövuotta. Vakituisten työntekijöiden osuus nuorisotyön henkilötyövuosista on 98 henkilötyövuotta, kun taas määräaikaisten työntekijöiden osuudeksi jäivät loput 55 henkilötyövuotta. Neljässä kunnassa hyödynnettiin ostopalveluita nuorisotyössä yhteensä 3,40 henkilötyövuoden verran. Kaupunkimaisissa kunnissa nuorisotyöhön käytetään yhteensä 87,40 henkilötyövuotta (keskiarvo: 21,85 HTV), taajaan asutuissa kunnissa 30,75 henkilötyövuotta (2,80 HTV) ja maaseutumaisissa kunnissa yhteensä 34,86 henkilötyövuotta (1,52 HTV). Kaikissa kuntaryhmissä vakituisten osuus henkilötyövuosista on suurempi kuin määräaikaisten. 17

18 Taulukko 5. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntien nuorisotyön henkilötyövuodet kuntaryhmän mukaan ryhmiteltynä. Kuntaryhmä Kunta HTV Vakituiset HTV:sta Määräaikaiset HTV:sta Kajaani Kempele 4,85 4 0,85 Kaupunkimaiset kunnat Oulu 64,4 32,8 31,6 Raahe 9,15 9,15 0 Haapajärvi Ii Kalajoki 2,75 1 1,75 Kuhmo Kuusamo Taajaan asutut kunnat Liminka Muhos 1,5 1,5 0 Nivala 2,5 1,5 1 Oulainen Suomussalmi Ylivieska Alavieska 1,05 0,3 0,75 Haapavesi 1,5 1,5 0 Hailuoto 1,3 1 0,3 Hyrynsalmi 0,5 0,5 0 Kärsämäki 0,96 0,4 0,56 Lumijoki 0,85 0,85 0 Merijärvi Paltamo 1,5 1 0,5 Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki 0,65 0,5 0,15 Maaseutumaiset kunnat Pyhäjärvi Pyhäntä 0,45 0,45 0 Reisjärvi 0,5 0,4 0,1 Ristijärvi 0,6 0,5 0,1 Sievi 0,7 0,7 0 Siikajoki 2,6 2 0,6 Siikalatva 1,8 1 0,8 Sotkamo Taivalkoski 1,5 0,65 0,85 Tyrnävä 3,2 1 2,2 Utajärvi 1,25 1 0,25 Vaala 0,95 0,25 0,7 Yhteensä 153,01 97,95 55,06 18

19 Nuorisotilat ja leirikeskukset Kuntien sivuilta kerättiin tietoa kuntien nuorisotilojen aukioloajoista, joihin laskettiin kaikkien kunnan alueella olevien nuorisotilojen vakituiset jokaviikkoiset aukioloajat (Kuva 7). Yhden kunnan kohdalla tietoja ei ollut saatavilla nuorisotilojen remontin takia. Lähes jokaisella kunnalla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella nuorisotilat olivat auki perjantaina. Muina arkipäivinä tilat olivat auki vaihtelevasti kunnittain, niin että osalla kunnista nuorisotilat olivat auki jokaisena arkipäivänä ja osalla perjantain lisäksi yhtenä tai kahtena päivänä. Lauantaina tai sunnuntaina nuorisotilat olivat auki vain kahdeksassa kunnassa: Hailuodossa, Nivalassa, Oulaisissa, Oulussa, Pudasjärvellä, Raahessa, Tyrnävällä ja Ylivieskassa. Näistä kunnista viidellä (Nivala, Oulu, Pudasjärvi, Raahe ja Tyrnävä) nuorisotilat olivat auki jopa kuusi kertaa viikossa. 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Kuva 7. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorisotilojen aukiolopäivät prosentteina. Kuntien sivuilta kerättiin tietoa myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun nuorten leirikeskuksista. Alueella toimii viidessä kunnassa yksi tai useampi kunnan omistama leirikeskus. Oulussa on Sanginjoen ja Koppanan leirikeskus, Raahessa Lännenrannan leirikeskus, Kuusamossa Oivangin leirikeskus, Kalajoella Pitkäjärven leirikeskus ja Siikalatvassa leirikeskus Ristironkkeli. 19

20 Nuorisotoimen käyttökustannukset Kuntaliitto on koonnut tietoa kuntien kustannusrakenteesta vuodelta Nuorisotoimen nettokäyttökustannukset vaihtelivat tuolloin paljon Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (Kuva 8). Kaupunkimaisissa kunnissa nuorisotoimen nettokäyttökustannukset olivat keskimäärin 1,9 miljoonaa euroa, taajaan asuttujen kuntien euroa ja maaseutumaisten euroa. Kunnan koko on siis yksi vaikuttava tekijä nuorisotoimen nettokäyttökustannusten suuruuteen, mutta ei kuitenkaan ainoa. Joissain yksittäisissä pienemmissä kunnissa kustannukset olivat korkeita verrattuna muihin kuntiin. Näihin kuntiin kuuluivat muun muassa Pyhäjärvi, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Suomussalmi. Vastaavasti joissain suuremmissa kunnissa kustannukset olivat pienempiä. Yhtä nuorta kohti mitattuna kustannukset olivat suurimmat maaseutumaisissa kunnissa (88 euroa/nuori). Kaupunkimaisissa kunnissa vastaava luku oli selvästi pienempi (72 euroa/nuori) ja taajaan asutuissa kunnissa alhaisin (55 euroa/nuori). Kuva 8. Nuorisotoimen nettokäyttökustannukset (Kuntaliitto: kunnan kustannusrakenne) 20

21 Nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset 2013 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle jaettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta paikallisiin ja alueellisiin nuorisotoimen hankkeisiin valtionavustusta yhteensä euroa. ELY-keskuksen kautta jaettiin lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, nuorten työpajatoiminnan ja alueellisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman avustukset. Opetus ja kulttuuriministeriön kautta jaettiin etsivän nuorisotyön avustus, nuorisotila-avustus sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden avustus. Taulukossa 6 kyseiset avustukset on jaoteltuna maakunnan ja avustustyypin mukaan. Taulukossa useamman kunnan alueelle kohdistuva avustus on jaettu mukana olevien kuntien kesken tasan. Taulukko 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun paikallisten ja alueellisten nuorisotoimen hankkeiden valtionavustus avustustyypin mukaan jaoteltuna. Useamman kunnan alueella tapahtuvan toiminnan avustus on jyvitetty mukana olevien kuntien kesken. Alue Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Nuorten työpajatoiminta Etsivä nuorisotyö Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Nuorisotilat Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Avustus yhteensä Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Yhteensä Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus jakoi lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle avustusta yhteensä euroa. Avustusta sai 34 kuntaa, kun taas neljälle kunnalle avustusta ei myönnetty. Avustussumma vaihteli 700 eurosta euroon (Kuva 9). 21

22 Kuva 9. Lasten- ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan valtionavustus Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Nuorten työpajatoiminnan valtionavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus jakoi Nuorten työpajatoimintaan valtionavustusta Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen yhteensä euroa. Nuorten työpajatoiminnan avustusta myönnettiin yhteensä 24 työpajatoiminnan järjestäjälle. Useat valtionavustusta saaneet nuorten työpajat toimivat yli kuntarajojen. Kuvassa 10 on esitetty valtionavustusta vuonna 2013 saaneet työpajat ja niiden toiminta-alue. Työpajan toiminta-alueen kohdalla lukee kyseisen työpajan saama avustussumma. Raidoitetut alueet ovat alueita, joissa toimii useampi työpaja. Oulun kaupungin alue on merkitty kuitenkin vain yhdellä värillä, koska kolme avustusta saanutta työpajaa toimivat vain Oulun kaupungissa. Näiden työpajojen saamat avustukset on summattu yhteen kartassa. Kahdeksan kunnan alueella ei toteuteta valtion avustamaa työpajatoimintaa. 22

23 Kuva 10. Valtionavustusta saaneiden työpajatoimintaa järjestävien toimijoiden toiminta-alue ja avustussumma ( ) vuonna

24 Etsivän nuorisotyön valtionavustus Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnille etsivään nuorisotyöhön valtionavustusta euroa. Alueella etsivän nuorisotyön valtionavustusta sai 28 etsivän nuorisotyön valtionavustuksen hakijaa. Avustusta saaneet toimijat työllistivät viisikymmentä etsivää nuorisotyöntekijää. Kuten työpajojenkin tapauksessa, myös monet etsivää nuorisotyötä tekevät toimijat työskentelevät yli kuntarajojen. Kuvassa 11 on esitetty vuonna 2013 etsivää nuorisotyötä tekevät toimijat ja niiden toimintaalue, samoin kuten työpajojenkin kohdalla. Toiminta-alueen kohdalla lukee etsivään nuorisotyöhön saatu avustus. Raidoitetulla alueella toimii useampi etsivän nuorisotyön valtionavustusta saanut toimija. Kuhmon kunnassa viime vuonna saatu avustus siirrettiin käytettäväksi tämän vuoden etsivään nuorisotyöhön. Pyhännän kunnassa ei toteutettu valtion avustamaa etsivää nuorisotyötä. Etsivän nuorisotyöntekijöiden määrät vaihtelevat kunnittain ja alueittain. Esimerkiksi Oulussa ja osittain Hailuodossa toimii kahdeksan etsivää nuorisotyöntekijää, Kajaani- Ristijärvi alueella neljä etsivää nuorisotyöntekijää ja Raahe-Pyhäjoki alueella kaksi etsivää nuorisotyöntekijää. Suurimmassa osassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnista toimii yksi etsivä nuorisotyöntekijä. 24

25 Kuva 11. Valtionavustusta saaneiden etsivää nuorisotyötä tekevien toimijoiden toiminta-alue ja avustussumma ( ) vuonna

26 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman valtionavustus Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan ja nuorten työpajatoiminnan avustusten lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus jakoi paikalliseen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan avustuksen. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman avustusta sai yhteensä kuusi paikallisella tai alueellisella tasolla toimivaa hanketta. Näitä hankkeita avustettiin yhteensä eurolla. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kautta jaettiin lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman avustus valtakunnallisiin hankkeisiin. Vuonna 2013 avustusta saaneet paikalliset ja alueelliset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman hankkeet ovat toisiinsa verrattuna hyvin erilaisia. Esimerkiksi Oulun seudun koulutuskuntayhtymän hankkeessa on ollut tavoitteena toteuttaa tutkimustietoa ammatilliseen koulutukseen osallistuneiden nuorten kokemasta ohjauksen tarpeesta ja ohjauksen kehittämisestä sekä vahvistaa matalan kynnyksen toimintamallia ammatillisesta koulutuksesta valmistuville. Taivalkosken kunnassa on laadittu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamissuunnitelmaa, jonka pohjalta tehdään nuorille ja nuorten vanhemmille suunnattu opas. Pudasjärvellä toteutetussa hankkeessa on kehitetty mallia, jonka avulla voidaan järjestää lapsille yhdessä lasten kanssa suunnitellen seikkailullisia toimintapäiviä. Oulun kaupungin Musakornerissa sen sijaan on järjestetty nuorille musiikkiin ja bändityöskentelyyn liittyviä työpajoja. Muut nuorisotoimen paikalliset ja alueelliset valtionavustukset Etsivän nuorisotyön valtionavustuksen lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi alueellisesti nuorisotila-avustusta sekä nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelun avustusta. Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun alueelta nuorisotila-avustusta sai Reisjärven kunta, jolle maksettiin euroa avustusta. Nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelun valtionavustusta sai Oulun kaupunki, jolle myönnettiin avustusta euron verran. Avustusten teoreettinen jakauma kunnittain Vuoden 2013 paikallisten tai alueellisten nuorisotoimen valtionavustusten jakautumista kunnittain voidaan tarkastella teoreettisesti (Kuva 12). Kuvassa 12 esitetty kaikkien paikallisten ja alueellisten nuorisotoimen hankkeiden valtionavustusten jakautuminen niin, että suoraan yhteen kuntaan kohdistuva avustus on lisätty kunnan saamaan kokonaisavustukseen. Usean kunnan alueelle kohdistuva avustus on jaettu toiminnassa mukana oleville kunnille avustuksen ensisijaisen kohderyhmän ikäisten määrän perusteella. Ikäryhmänä on käytetty työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä vuotiaita, ja lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa alle 29-vuotiaita. Esimerkiksi Limingan kunta sai työpaja-avustusta euroa Limingan ja Lumijoen kuntien alueella tapahtuvaan työpajatoimintaan. Koska Limingassa on Lumijokeen verrattuna lähes viisi kertaa enemmän vuotiaita, niin Limingalle merkittiin euron avustuksesta suurin osa. Lasten ja nuorten paikallisen harrastustoiminnan, nuorisotilojen sekä nuorten ohjaus- ja neuvontapalvelujen kohdalla avustusta ei tarvinnut suhteuttaa, koska näissä avustusmuodoissa avustus kohdistui yksittäiselle kunnalle. Lopuksi kaikki lasketut avustukset on lisätty yhteen, jotta saadaan kunnan alueelle kohdistuva teoreettinen kokonaisavustus. 26

27 Kuva 12. Valtionavustusten jakautuminen kunnittain. Usean kunnan alueelle kohdistuneet avustukset on jaettu toiminnassa mukana oleville kunnille avustuksen kohderyhmän määrän perusteella. Edellä olevaa valtionavustuksen jakautumisen tarkastelua voidaan jatkaa laskemalla kuinka paljon avustusta kunnan alueelle on teoreettisesti kohdistunut yhtä kunnan nuorta, alle 29-vuotiasta, kohti. Tällöin tulokset ovat hieman erinäköiset kuin yllä olevassa kartassa. Kuvassa 13 on esitetty valtionavustuksen teoreettinen jakautuminen kunnan yhtä nuorta kohti. Turkoosilla merkityt kunnat ovat Pohjois-Pohjanmaan kuntia ja oranssilla merkityt kunnat Kainuun kuntia. Keskimäärin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kunta sai nuorisotoimen paikallista tai alueellista avustusta lähes 20 euroa yhtä kunnan nuorta kohti. Pohjois-Pohjanmaalla keskiarvo oli 18 euroa yhtä nuorta kohti ja Kainuussa keskiarvo ylsi jopa 30 euroon. 27

28 /nuori 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 Reisjärvi Taivalkoski Suomussalmi Utajärvi Vaala Pudasjärvi Lumijoki Hyrynsalmi Siikalatva Puolanka Ylivieska Haapajärvi Kuhmo Ii Kainuun keskiarvo Paltamo Liminka Sotkamo Pyhäjärvi Ristijärvi Haapavesi Kuusamo Alavieska Merijärvi Muhos Keskiarvo Kajaani Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo Nivala Kempele Tyrnävä Siikajoki Kärsämäki Oulainen Sievi Kalajoki Raahe Hailuoto Oulu Pyhäjoki Pyhäntä Kuva 13. Valtionavustusten teoreettinen jakautuminen paikallisiin tai alueellisiin nuorisotoimen hankkeisiin kunnan alle 29-vuotiasta kohti Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa

29 Huolenaiheena ulkopuolelle jäävät nuoret Etsivän nuorisotyön apua tarvitsevien nuorten määrää voidaan arvioida teoreettisella mallilla, jolla mitataan työttömien työnhakijoiden sekä työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää. Työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle oleviin nuoriin voidaan laskea ne, jotka eivät ole töissä, opiskelemassa, työttöminä työnhakijoina, varusmiespalveluksessa, eläkkeellä perhevapailla ja niin edelleen (Työ- ja elinkeinoministeriö: koulutus ja perhetausta..). Tästä lähtien yksinkertaisuuden vuoksi työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista puhutaan termillä ulkopuolella olevat nuoret. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikki jotka kuuluvat työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle oleviin nuoriin eivät välttämättä tarvitse esimerkiksi etsivän nuorisotyön kautta saatavaa apua. Näihin kuuluu nuoria, jotka esimerkiksi lukevat pääsykokeisiin tai ovat ulkomailla viettämässä välivuotta. Malli toimii käytännössä niin, että nuorten työttömien työnhakijoiden määrä kerrotaan kertoimella, jonka tuloksena saadaan teoreettinen arvio työttömien työnhakijoiden ja ulkopuolella olevien nuorten määrästä. Malli perustuu havaintoihin nuorista, jotka ovat jääneet työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolelle, mutta eivät ole kirjautuneet työttömiksi työnhakijoiksi. Ulkopuolelle jääneitä nuoria on tutkinut muun muassa tutkija Pekka Myrskylä (Myrskylä 2011: Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella). Taulukossa 7 nuorten työttömien työnhakijoiden ja ulkopuolella olevien nuorten teoreettiset vähimmäis- ja enimmäismäärät on laskettu kunnittain vuoden 2012 työttömyystietojen perusteella. Tässä työttömyystilastossa nuorella tarkoitetaan alle 25-vuotiasta (Työja elinkeinoministeriö: työttömyystietoja..). Kaikista pienimmässä arviossa työttöminä työnhakijoina olevien nuorten määrä on kerrottu kertoimella 1,5 ja suurimmassa kertoimella 2,5. Käytännössä kerroin 1,5 tarkoittaa, että ulkopuolella olevia nuoria voisi olla työttömien työnhakijoiden määrästä vielä puolet enemmän (100 työtöntä työnhakijaa = 150 työtöntä työnhakijaa ja ulkopuolella olevaa nuorta). Kertoimen 2,5 arvio tarkoittaisi jopa puolitoistakertaista lisäystä ulkopuolella olevien nuorten määrään suhteessa työttömiin työnhakijoihin (100 työtöntä työnhakijaa = 250 työtöntä työnhakijaa ja ulkopuolella olevaa nuorta). 29

30 Taulukko 7. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien työnhakijoiden määrä 2012 ja sen perusteella arvioidut määrät nuorista työttömistä työnhakijoista sekä työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella olevista nuorista kunnittain. Kunta Alle 25- vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä 2012 Arvioitu määrä työttömistä nuorista sekä työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevista nuorista (kertoimella 1,5) Arvioitu määrä työttömistä nuorista sekä työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevista nuorista (kertoimella 2,5) Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kuhmo Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Paltamo Pudasjärvi Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Reisjärvi Ristijärvi Sievi Siikajoki Siikalatva Sotkamo Suomussalmi Taivalkoski Tyrnävä Utajärvi Vaala Ylivieska

31 Kuvassa 14 on esitetty nuorten työttömien työnhakijoiden ja ulkopuolella olevien nuorten teoreettinen määrä tietyllä etsivän nuorisotyön toiminta-alueella yhtä etsivää nuorisotyöntekijää kohti. Luvut on laskettu taulukon 7 arvioista kertoimella 1,5 lasketuista työelämän ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten määristä kunnittain. Alueet on jaettu kuvan 8 toiminta-alueiden kaltaisesti, niin että useita kuntia on yhdistetty, jos etsivän nuorisotyön toiminta alue ulottuu useampaan kuntaan. Lisäksi Oulun ja Hailuodon alue on yhdistetty yhdeksi etsivän nuorisotyön toiminta-alueeksi, ja Alavieska, Merijärvi, Oulainen, Sievi sekä Ylivieska on yhdistetty yhdeksi etsivän nuorisotyön toiminta-alueeksi. Kuva 14. Teoreettinen työttömien työnhakijanuorten sekä työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä yhtä etsivää nuorisotyöntekijää kohti (laskettu kertoimella 1,5). Alueet on jaoteltu etsivän nuorisotyön toiminta-alueen mukaan. 31

32 Lähteet Aaltonen, K. (2009). Kuntien nuorisotyö- ja politiikka (7 ) teoksessa Aaltonen K. (toim.) Nuorisolakiopas. Tietosanoma Oy. Allianssi ry Nuorisotyön ammattieettinen ohjeistus. Allianssi ry & Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset Kaarniemi, A. & T. Kiilakoski (2012). Osallisuusraportti Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa Kuntaliitto Kunnan kustannusrakenne Myrskylä, P. (2011). Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella Oikeusministeriö Nuorisolaki 1 luku 2, 3 luku 7 & 3 luku 8. Opetushallitus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus Opetus- ja kulttuuriministeriö Koulutuksen puute ja perhetausta usein nuoren syrjäytymisen taustalla SotkaNET Kouluterveyskysely. Tilastokeskus Poliisin tietoon tullut rikollisuus. Tilastollinen kuntaryhmitys Väestörakenne Työ- ja elinkeinoministeriö Työttömyystietoja ELY-keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna

33 Liitteet LIITE 1 33

34 34 LIITE 2

35 35 LIITE 3

36 36 LIITE 4