MIKSI MASENNUIN? Äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKSI MASENNUIN? Äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta"

Transkriptio

1 MIKSI MASENNUIN? Äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta Jenni Päivinen Kati Sell Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Päivinen, Jenni & Sell, Kati Miksi masennuin? Äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Järvenpää 2004 Sivua: 45 Liitettä: 4 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja siihen johtavista syistä. Halusimme myös selvittää mistä äidit ovat kokeneet saavansa parhaan avun. Varsinaisen kyselyn toteutimme sähköpostikyselynä vapaaehtoisille äideille, joita oli seitsemän kappaletta. Lisäksi käytimme Työ, työyhteisöt ja johtaminen - jaksolla samasta aiheesta tehdyn tutkimuksen vastauksia. Muuna lähdeaineistona käytimme kirjallisuutta, tutkimuksia ja internetiä. Teoriaosuudessamme käsittelimme synnytykseen liittyviä mielenterveyden häiriöitä äidin stressistä synnytyksen jälkeiseen psykoosiin. Selvitimme myös mahdollisesti riskiryhmään kuuluvia naisia, mistä äidit voivat saada apua, sekä masennuksen vaikutusta lapseen. Tuloksista kävi ilmi, että äidit kokivat masennuksen johtuvan useista eri syistä. Yleisimmiksi syiksi paljastuivat unen puute, vaikea raskaus ja sosiaalisen tuen puute. Suurimpana apuna äideille on ollut oma puoliso, oma äiti, sekä vertaistuki. Tutkimustulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia. Asiasanat: raskaus, synnytys, masennus, äitiys, hoitomenetelmät, tutkimus Säilytyspaikka: DIAK/Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Päivinen, Jenni & Sell, Kati Why did I get depressed? Mothers own experiences of postnatal depression. Järvenpää 2004 Language: Finnish Pages: 45 Appendices: 4 Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of the thesis was to study the mothers own experiences of postnatal depression and the reasons behind it. We also wanted to find out from where the mothers felt they received most help. We conducted the actual inquiry by sending questionnaires to seven voluntary mothers by . We also used the answers we had got by our previous inquiry, which we had carried out earlier during our studies. As additional sources we used literature, research papers and the Internet. In the theory part we studied mental health disturbance due to childbirth, from mothers stress to psychosis after childbirth. We also analyzed the mothers in the risk group, where they can get help, and if depression has an influence on the child. The results show, that the mothers experienced that depression was caused by many different reasons. The lack of sleep, difficult pregnancy and the lack of social support came out to be the main reasons. As the biggest help to the mothers have been their own partner, their own mother, and also peer support. The research results support the earlier research results. Keywords: Pregnancy, childbirth, depression, maternity, methods of treatment, research

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 2. SYNNYTYKSEEN LIITTYVÄT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT Äidin stressi Raskaudenaikainen masennus Synnytyksen jälkeinen masennus Riskiryhmään kuuluvat naiset Apua masennuksen hoitoon Äidin masennuksen mahdollinen vaikutus lapseen TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelmat Tutkimuksen aineisto ja sen keruu Tutkimusmenetelmät TUTKIMUSTULOKSET Äitien kokemuksia masentumisen syistä Äitien selviytyminen Masennuksen synty ja sen vaikutus äiti-lapsi-suhteeseen Stressin ja elämänmuutosten mahdollinen vaikutus synnytyksen jälkeiseen masennukseen...38

5 5. POHDINTA LÄHTEET...42 LIITTEET Liite 1. Ensimmäinen kyselylomake äideille. Helsinki Liite 2. Viesti internetin keskustelupalstalle. Helsinki Liite 3. LCU- pisteytystaulukko Liite 4. Toinen kyselylomake äideille. Helsinki

6 JOHDANTO Raskaus ja synnytys ovat onnellista ja antoisaa aikaa monelle, mutta joillekin se aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Koska yhteiskuntamme kannustaa luonnolliseen suvun jatkamiseen, kärsivät monet äidit hiljaisuudessa erittäin vaikeista asioista. Kuinka he voisivat kertoa puolisoilleen, vanhemmilleen ja ystävilleen ajatuksistaan, kun he eivät itsekään tiedä, ovatko ne normaaleja äidin ajatuksia tai merkki vakavammasta ongelmasta. Vielä muutamia vuosia sitten synnytyksen jälkeinen masennus on ollut jonkinlainen tabu. Nykypäivänä tiedot ovat jo paljon paremmat, mutta edelleen masennusta sairastavat joutuvat häpeämään ja piilottelemaan itseään ja sairauttaan. Miksi? Koska aihe kiinnosti meitä kumpaakin jo ennestään, päätimme alkaa tutkia sitä lisää. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta nousee esiin monia kysymyksiä, joita sitä sairastavat pohtivat päivittäin. Miksi juuri minä sairastuin? Mistä tämä johtuu? Miten tämä vaikuttaa minun ja lapseni väliseen suhteeseen? Ennen kaikkea: miten paranen? Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta on jonkin verran erilaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta, joten halusimme löytää näkökulman, jota on tutkittu vähemmän. Ensimmäinen aihetta koskeva tutkimuksemme keväällä 2004 tehdyssä työelämän tutkimushankkeessa, Elämänmuutosten mahdollinen vaikutus stressiin ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sivuamme myös tätä tutkimusta ja siitä saatuja tuloksia työssämme. Nykyiseen aiheeseemme päädyimme, kun päätimme jatkaa masennuksesta opinnäytetyöksi asti. Halusimme selvittää äitien omia ajatuksia siitä, miksi masennus heidän mielestään iskee yhden elämän suurimman tapahtuman jälkeen. Tutkimukset toteutimme kyselylomakkeen avulla. Olemme varmasti kaikki joskus omassa elämässämme joutuneet toteamaan, stressi vaikuttaa moniin eri asioihin välillä huomaamattakin.

7 7 Koemme aikaisemmankin tutkimuksemme tulleen tarpeeseen, sillä masennukseen sairastuvat äidit eivät välttämättä osaa yhdistää sairastumistaan osana elämäänsä, vaan kokevat sen olevan yksittäinen muusta riippumaton tapahtuma. Usein äidit myös kokevat epäonnistuvansa täysin vauvan saadessaan, vaikka raskaus ja vauvan syntymä on useimmiten toiveen täyttymys. Päätavoitteemme on selvittää syitä, miksi äidit kokevat masentuvansa synnytyksen jälkeen. Uskomme, että tuloksista on hyötyä jo sairastaneille sekä parasta aikaa sairastaville. Kukaan ei sairastu masennukseen vain yhdestä syystä, vaan se on monien tapahtumien summa. Toivomme, että äidit ymmärtäisivät synnytyksen sekä fyysisessä, psyykkisessä että sosiaalisessa merkityksessään. Tärkeää olisi, että nykyiset sekä tulevat äidit ymmärtävät, että synnytyksen jälkeinen masennus on hyvin yleistä ja että se on hoidettavissa. Tärkeää on myös se, että äidit ymmärtävät, etteivät ole tilanteessa yksin, vaikka siltä usein tuntuukin. Äitien ja läheisten tulisi tunnistaa erilaiset oireet, jolloin voitaisiin arvioida tarve ulkopuolisen avun käyttöön. Toivomme, että myös miehet kiinnostuisivat aiheesta, sillä usein juuri mies on lähimpänä tuoretta äitiä ja samalla parhaalla paikalla havaitsemaan masentuneisuuden.

8 8 2. SYNNYTYKSEEN LIITTYVÄT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT 2.1 Äidin stressi Jokaisella meistä on kehossamme kortisol-stressihormonia, jonka tehtävänä on pitää huolta esimerkiksi siitä, että verenpaine ja verensokeri pysyvät sopivalla tasolla. Samainen hormoni auttaa samalla kehoamme kestämään stressiä. Eräät tutkimukset ovat osoittaneet, että myöhäisessä vaiheessa raskautta tämä hormoni sekä muut tätä hormonia vapauttavat hormonit ovat paljon korkeammalla tasolla kuin normaalisti. Naisen keho siis valmistautuu stressiin. Kun synnytys on ohi, kortisol-hormonin taso tipahtaa äkillisesti, kun taas keho palautuu hiljalleen itsestään. Tämän on koettu vaikuttavan masennukseen. Ei ole kuitenkaan todistettua, että yksistään kortisol-hormonilla olisi vaikutusta masennukseen. (Harvey 1999, 15.) Ensikertalaisella äidillä saattaa olla vaikeuksia nukkua, koska hän herää koko ajan varmistamaan, hengittääkö vauva. Äiti ei siis pysty nukkumaan, vaikka lapsi nukkuisikin. Äidillä voi olla tunne, ettei pysty hallitsemaan aikaansa eikä ehdi tekemään kaikkia suunnittelemiaan töitä. Tämä lisää stressiä ja äiti tulee tällöin ylivirittyneeksi, ärtyisäksi ja hermostuneeksi. Ilona Sippo on tehnyt vuonna 2001 pro gradu-tutkielman aiheesta Äidin stressi ja henkilökohtaiset tavoitteet lapsen syntymän jälkeen, ja se on osa Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä HYKS:n Naistenklinikan Nyyttipitkittäistutkimusprojektia. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten äitien henkilökohtaisten tavoitteiden arviointi on yhteydessä äitiyden tuomaan stressiin. Äitiyden stressaavuutta käsitellään taustatekijöiden ja sosiaalisen tuen sekä lapsen ja äidin ominaisuuksien näkökulmasta. Työssä arvioidaan myös siirtymää vanhemmuuteen. (Sippo 2001, 2-3.)

9 9 Tulokset osoittivat, että äitien henkilökohtaisten tavoitteiden arviointi on yhteydessä äitiyden lapsenhoidon stressiin. Jos äiti kuitenkin sai tavoitteisiinsa puolisonsa tuen, oli hänen äitiyden- ja lapsenhoidon stressinsä vähäistä. Erilaisista taustatekijöistä erityisesti raskauden alkuvaiheen työttömyys ennusti myöhempää äidin rooliin liittyvää stressiä. (Sippo 2001, ) Äiti saattaa tuntea epäonnistuneensa äitinä, jolloin hän on surullinen ja tuntee menettäneensä jotain. Vaikeinta on näyttää näitä tuntemuksia muille, koska ulkoisesti kaikki on kuitenkin hyvin. Lapsi on terve ja äiti on toipumassa synnytyksestä. Äiti haluaisi selvitä yksin, joten avun hakeminen on hyvin vaikeaa. (Väisänen 2001, ) Susan Aldridge tuo kirjassaan Masennus ja stressi- tunteiden biologiaa esille tutkimuksen, jossa noin 200 henkistä työtä tekevää naista, lapsia saaneita ja lapsettomia, piti vuorokauden ympäri verenpainemittaria. Vaativissa tehtävissä työskentelevät naisten verenpaine kohosi ylös, eikä laskenut alas kotiin palattua työpäivän jälkeen. Tätä ilmiötä ei havaittu lapsettomilla ja vähemmän vaativaa työtä tekevillä naisilla. Naiset, jotka hoitavat sekä vaativan työnsä että perheelämän, ovat jatkuvan stressin vallassa. (Aldridge 2000, ) 2.2 Raskaudenaikainen masennus Raskaudenaikaista masennusta on vaikea erottaa normaaleiksi katsotuista raskauteen liittyvistä oireista. Noin 70 prosenttia raskaana olevista naisista kuvaavat olleensa alakuloisia raskauden aikana (Väisänen 2001, 41). Varsinaiseen raskaudenaikaiseen masennukseen sairastuu noin 10 prosenttia naisista (Curham 2000, 1). Naisen raskaus voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen; raskauden ensimmäistä kolmannesta kutsutaan havahtumisvaiheeksi (raskausviikkoon 13 asti). Sen aikana sikiö kehittyy nopeasti, ja naisen kehossa tapahtuu paljon fysiologisia

10 10 muutoksia. Jo normaalikin raskaus on naisen elimistölle sekä ruumiillinen että henkinen rasitus. Nainen saattaa kokea muun muassa pahoinvointia, masentuneisuutta ja väsymystä. Sopeutumisvaiheen aikana (viikot 13-20) fysiologisia muutoksia tulee lisää, mutta havahtumisvaiheen aikana koetut somaattiset oireet kuten pahoinvointi vähenee sopeutumisvaiheen alkupuolella. Samoin psyykkiset oireet, kuten tunteiden ailahtelu ja masentuneisuus vähenevät. Raskauden keskittymisvaiheessa (viikot 21-32) korostuu kiintyminen tulevaan lapseen; kohtu kasvaa nopeasti ja paino lisääntyy entistä nopeammin. Raskauden loppupuolella (raskausviikosta 33 lapsen syntymään) äidin fyysinen olo hiukan helpottuu ja äiti voi tuntea ennakoivia supistuksia. Somaattiset oireet kuten unettomuus, hengenahdistus ja turvotus lisääntyvät. Tänä aikana kasvaa myös mahdollisuus masentuneisuuteen. (Ahonen 2001, 15.) Poole (1986) toteaakin, että esimerkiksi juuri ensimmäisen ja viimeisen raskauskolmanneksen aikana hoitotyön tulisi keskittyä naisten kokeman väsymyksen ja siitä johtuvan ahdistuksen vähentämiseen. Pughin ja Milliganin (1995) pitkittäisotteella tekemässä pilottitutkimuksessa havaittiin, että äitien väsymys olisi merkitsevästi yhteydessä masentuneisuuteen ja ahdistukseen (Paavilainen 2003, 21). Useiden eri tutkimusten mukaan riskitekijänä raskaudenaikaiselle masennukselle on äidin aikaisemmat psyykkiset häiriöt (Eerola 1999, 30). Raskausajan masennuksen syyt voidaan jakaa kolmeen alueeseen: fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin (Curham 2000, 1). Yleisiä oireita ovat muun muassa syyllisyys, itkuisuus, jatkuva ahdistuneisuus, vetämättömyys ja ongelmat parisuhteessa sekä omien vanhempien välillä (Curham 2000, 4). Naisten lisääntyvä läheisyyden ja hoivan tarve raskauden aikana saattaa olla ensikertalaiselle isälle liian vaativaa, jolloin hän vetäytyy omiin oloihinsa jättäen tulevan äidin yksin henkiseen eristykseen (Väisänen 2001, 41-42). Raskauden aikana nainen käy läpi suhdetta omaan äitiinsä, puolisoon, ajatuksia sikiöön liittyvästä huolesta ja pelosta tulevaisuutta kohtaan sekä visioita uudesta minäkuvasta. Myös suhde puolisoon saa uusia piirteitä raskauden aikana. (Nieminen & Nummenmaa 1985, 29; Kalland & Maliniemi-Piispanen 1999, 29).

11 11 Zachariahin (1994) mukaan miehen ja vaimon välisen suhteen lisäksi myös äidin ja tyttären välinen suhde vaikuttaa merkittävästi naisen raskaudenaikaiseen psyykkiseen hyvinvointiin (Ahonen 2001, 16). Raskauteen, tulevaan lapseen sekä vanhemmuuteen liittyvät ristiriitaiset tunteet ovat normaaleja odottavan äidin kehitysprosessissa. Kun aluksi raskauden toteaminen tuntuu ihanalta asialta, voi äidin ja isän tunteet myöhemmin muuttua epävarmoiksi. Eräs odottava äiti kuvaa oloaan näin: Me ajateltiin, että kun me hankitaan lasta niin kyllä se sitten on hienoa, jotain ainutlaatuista. Etukäteen ajattelin että kyllä varmaan sitten kiipeän katolle ja sieltä kaikille kiljun, että ajatelkaa minä olen raskaana, minussa tapahtuu jotain. Minä olin pettynyt siihen, että ei se ollutkaan niin kauhean hienoa ja ihmeellistä. Päinvastoin tuntui siltä, että nyt vasta rupesi ajattelemaan että mitäs nyt sitten, miten tästä eteenpäin?(niemelä 1985, 13.) Tällaiset ambivalentit tunteet ovat täysin normaaleja ja todennäköisesti kaikki odottavat äidit joutuvat jossain vaiheessa raskauttaan käsittelemään niitä. (Niemelä 1985, 13.) Tunteiden puuttuessa kokonaan voi tilanne olla se, että äiti kieltää tai torjuu lapsen syntymän mukanaan tuomat muutokset (Nieminen & Nummenmaa 1985, 30). Ilona Etelävuori on vuonna 1998 tehnyt tutkimuksen Odottavien ja synnyttäneiden äitien henkilökohtaiset projektit, synnytyspelot ja depressiivisyys ja se on osa Helsingin yliopiston psykologian laitoksen ja HYKS:n naistenklinikan Nyytti-tutkimuksesta (Etelävuori 1998, 3-4). Tulokset osoittivat, että synnytyspelolla ja depressiivisyydellä on selvä yhteys. Synnytyspelkoiset äidit tuottivat enemmän itseensä liittyviä projekteja ja arvioivat ne stressaaviksi. Samalla äidit kokivat saavansa niille vähemmän tukea kuin ei-synnytyspelkoiset äidit. Tulokset kertovat myös, että raskausaika ja synnytyksen jälkeinen aika sisältää paljon muutoksia ja osaltaan selittää raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien yleisiä mielenterveydellisiä ongelmia. (Etelävuori 1998, )

12 12 Raskaudenaikaisesta masennuksesta puhutaan hyvin vähän, vaikka juuri se on hoitamattomana yksi syy synnytyksen jälkeiseen masennuksen puhkeamiseen (Väisänen 2001, 40). 2.3 Synnytyksen jälkeinen masennus Synnytyksen jälkeiset mielenterveyden häiriöt voidaan jakaa vaikeusasteen perusteella kolmeen häiriöön. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen, eli baby blues, on näistä yleisin ja lievin. Synnytyksen jälkeinen psykoosi on vakavin häiriö ja myös harvinaisempi näistä kolmesta. Näiden väliin asettuu synnytyksen jälkeinen masennus. (Eerola 1999, 28.) Äidiksi tuleminen on monelle naiselle suuri toiveiden täyttymys. Syntymää odotetaan pitkään ja hartaasti ja sitten yllätytään, kun elämä ei olekaan vauvan syntymän jälkeen niin ruusunpunaista kuin oletettiin. Äidiksi tuleminen on naiselle suuri muutosprosessi, johon liittyy fyysisiä muutoksia paljon. Uusi perheenjäsen tuo muutoksia perheen työnjakoon ja ihmissuhteisiin. Masennus yritetään useimmiten peittää esimerkiksi tavallista suuremman väsymyksen alle. Samalla kun normaali fyysinen uupumus väistyy levon myötä, henkinen uupumus ja masennus ei helpolla hellitä. Äitien on ollut myös vaikea puhua tuntemuksistaan, koska he tuntevat syyllisyyttä ja luulevat olevansa ainoita, jotka ovat masentuneet synnytyksen jälkeen. (Niemi 1997, 17.) Vuosittain noin äitiä ja perhettä on tekemisissä synnytyksen jälkeisen masennuksen kanssa Suomessa (Niemi 1997, 16). Masennus jää vielä usein tunnistamatta, diagnosoimatta ja siten myös hoitamatta. Suurena ongelmana on, että itse masentuneenkin on vaikea sekä tunnistaa että tunnustaa ongelma. Suomessa on käytössä virallinen tautiluokitus ICD 10, ja se jakaa masennuksen lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennustilaan. (Sarkkinen 2003, 286.)

13 13 Useille naisille synnytyksen jälkeinen viikko on epävakaisuuden aikaa, kun synnytykseen liittyvät asiat voivat aktivoitua naisessa uudelleen. Yleensä tämä tapahtuu 3-5 päivän paikkeilla synnytyksestä noin prosentilla naisista. (Eerola 2000; Huysman 2003, 31.) Herkistymisen oireina ovat esimerkiksi itkuisuus, alakuloisuus, ärtyisyys ja toivottomuus. Myös äiti itse voi tunnistaa, ettei ole oma itsensä. Muutokset ovat pitkälti hormonaalisia, sillä tänä aikana sekä estrogeeni- että progesteronitasot romahtavat. (Väisänen 2001, 127.) Oireet voivat kestää muutaman viikon, jonka jälkeen ne helpottuvat usein itsekseen (Eerola 2000). Pieni vauva saa äidissä aikaan sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksia, ja molemmat ovat täysin normaaleja (Dalton 2001, 44). Herkkyys ja suru ovat reaktioita suuresta elämänmuutoksesta, synnytyksen jälkeen fyysinen yhteys päättyy ja vastuu taas lisääntyy (Eerola 1999, 31). Oireina voi myös esiintyä keskittymisvaikeuksia, hitautta ja vaikeutta vauvan hoitamista opeteltaessa, hermostuneisuutta, ärtyisyyttä ja uupumusta (Dalton 2001, 45; Eerola 1999, 31). Synnytyksen jälkeiselle herkistymiselle on monia selityksiä: hormonitason äkillinen lasku, maidon erittyminen rintoihin, jännityksen purkautuminen ja tajuaminen, kuinka raskasta äitinä olo on, sekä hämmentyminen kaikesta uudesta (Niemi 1997, 17). Baby blues-aikana äiti saa huomata, että lapsesta on tullut kaiken keskipiste. Hän joutuu opettelemaan myös uuden elämänrytmin vauvan ehdoilla. Tuoreet äidit kuvaavat hyvin erilaisia tunteita ajasta, jolloin huomaavat, kuinka riippuvainen ja avuton vastasyntynyt on. Herkistyminen voi olla myös pelottava tunne, sillä se tuntuu itkuvyöryineen täysin hallitsemattomalta. (Väisänen 2001, 128.) Pian synnytyksen jälkeen on myös fyysinen minä otettava haltuun. Täydellinen ruumiillinen toipuminen kestää kokonaisuudessaan puolisen vuotta ja liikunnan osuus siinä on erittäin tärkeä. Maidon tuottaminen ja imettämisen käynnistäminen vie osansa energiasta, joten laihduttamaan ei saa ryhtyä. Äitivauvajumpat, kävely, pyöräily, uinti ja hyötyliikunta kotona vauvan kanssa tulee

14 14 aloittaa heti, kun keho sallii. Tutkimuksien tuloksena tiedetään, että naiset, jotka eivät pääse eroon raskausajan ylikiloista, ovat masentuneimpia. (Väisänen 2001, 128.) Äidin psyykkisen voinnin ja jaksamisen kannalta olisi tärkeää irrottautua vauvasta ainakin tunniksi tai puoleksi päivittäin. Jos äiti on vauvan kanssa täysin yksin, eikä omaisista löydä ketään, joka voisi vauvan kanssa olla, olisi hyvä puhua ystävälle tai vaikkapa neuvolan terveydenhoitajalle. (Väisänen 2001, ) Varsinaiseen masennukseen sairastuu prosenttia synnyttäneistä naisista (Nicolson 2001, 27; Huysman 2003, 31). Äidin oireet voivat mahdollisesti vaikuttaa lapsen kehitykseen, mikäli masennus jatkuu pitkään eikä sitä hoideta (Leinonen 2002, 63). Verrattaessa synnyttäneitä ja ei-synnyttäneitä naisia masennuksen oireet ovat olleet erilaisia; synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivillä äideillä oireissa korostuvat ruumiilliset vaivat, joita ei vertailuryhmällä ole. Masennus voi siis luonteeltaan olla todella erilaista ja voidaan ehkä synnyttäneiden naisten kohdalla selittää hormonimyrskyn tuotteena. (Väisänen 2001, 130.) Masennus saattaa kestää hoitamattomana keskimäärin parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Äidin pelko masennuksen paljastumisesta on suuri. Kotona äiti saattaa olla koko päivän yöpuvussa, kun taas kodin ulkopuolella huoliteltu ja hyvinvoivan näköinen. (Väisänen 2001, ) Eräs äiti kuvaa Siobhan Curhamin kirjassa Antenatal & Postnatal depression synnytyksen jälkeistä aikaa seuraavasti: Hänen syntymänsä jälkeen pelot ja ahdistuneisuus katosivat välittömästi, mutta korvautuivat vähitellen erilaisilla huolestuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteilla pojastani. Tunsin oloni aika yksinäiseksi ja haavoittuvaiseksi ollessani hänen kanssaan ja en tiennyt kuinka viihdyttää häntä. Tunsin oloni hämmentyneeksi ja kurjaksi noin yhdeksän kuukautta synnytyksen jälkeen. (Curham 2000, 27.)

15 15 Vakavan masennuksen oireita ovat itse masentuneisuus, joka ilmenee äidin itkuisuutena, jota ilmenee paljon ja usein ilman syytä. Äiti on myös kovin epätoivoinen ja hänestä tuntuu, että kaikki ihmiset ovat etäisiä, hylänneitä ja jopa vihamielisiä. Myös vauva voi tuntua vieraalta ja joskus vihamieliseltä. Äidiltä on kadonnut kaikki ilo, eikä mikään naurata enää. (Väisänen 2001, 131.) Ärtyneisyys kuvastuu äidin ärtyisyytenä ja jännittyneisyytenä. Hän purkaa raivoaan läheisiin ihmisiinsä pikkuasioista ja hänestä tuntuu, että kaikki asiat vain kasautuvat päälle eikä mistään löydy helpotusta hänen olotilaansa. (Väisänen 2001, 131.) Myös äidin mielenkiinto monia arkisia asioita kohtaan katoaa täysin; taloustyöt ja kodin hoito ovat käyneet äidille ylivoimisiksi, äiti ei enää jaksa huolehtia itsestään ja ulkonäöstään. Sukupuoliasiat eivät enää kiinnosta eikä tulevaisuudessa tunnut olevan mitään hyvää. (Väisänen 2001, 131.) Näiden kolmen oireen lisäksi tarvitaan vähintään neljä oiretta, jotta voidaan puhua keskivaikeasta masennuksesta tai vastaavasti kuusi, jolloin kyseessä on vakava-asteinen masennus. Näitä oireita ovat seuraavat: Äiti on jatkuvasti väsynyt ja nukkuminenkaan ei tunnu auttavan. Äidillä on epätodellinen olo, koska hän on niin väsynyt. Äiti on pitkiä aikoja paikoillaan tekemättä tai ajattelematta mitään. Äidillä on kyvyttömyyttä nukahtaa, ja hän saattaa aamuyöstä herätä pahaan oloon. Uni on koko ajan pinnallista horrosta, eikä kunnollinen nukkuminen toteudu vaikka vauva nukkuisikin. (Väisänen 2001, 132.) Päässä pyöri ja pimeni koska ei saanut nukuttua. Vaikka toiset ihmiset veivät vauvan pois, en voinut nukkua siltikään. Todella kamalaa aikaa. (Niemi 1997, 32.) Äidillä on hankalaa keskittyä lukemaan päivän lehteä tai kirjaa, ja myös television katselu on vaikeaa. Muiden ihmisten kanssa keskustelu on työlästä, ja ajatukset hyppivät. Äiti tuntee unohtaneensa kaiken tai muistaneensa vain joitakin asioita. (Väisänen 2001, 132.)

16 16 Ruoka ei tunnu maistuvan äidille, mutta hänen on syötävä imetyksen takia. Ruoka tuntuu vastenmieliseltä. Jotkut äidit syövät vain makeaa masentuneena ja aiemmat syömishäiriöt saattavat aktivoitua. Äiti tuntee epäonnistuneensa täysin äitinä sekä vaimona ja syyttää tarpeettomasti itseään kun asiat menevät pieleen. Hän tuntee olonsa täysin arvottomaksi. Äidillä on kyvyttömyyttä nukahtaa, ja hän saattaa herätä pahaan oloon. Kunnollinen nukkuminen ei toteudu, sillä uni on pinnallista. (Väisänen 2001, 132.) Eräs äiti kirjoittaa syyllisyydestä näin: Tunsin isompaa lasta kohtaan vihaa, kun hän ei aina osannut olla hiljaa, kun yritin nukuttaa (ja nukuttaa...) vauvaa. Tunsin suurta syyllisyyttä vihan tunteistani, toivottomuutta. Syyllisyyttä kun huusin, raivostuin isommalle, taakka josta en varmaan koskaan pääse. (Niemi 1997, 33.) Äidillä on rauhaton ja tuskainen olo, eikä hän jaksa olla paikallaan kuin hetken. Syytä rauhattomuuteen hän ei itsekään osaa nimetä. Äidillä on kuin hidastunut olo, hän ei jaksa toimia tai puhua. Ajatukset pyörivät kuolemassa pelokkaasti, ja äiti pelkää tekevänsä itselleen tai lapselleen jotain pahaa. (Väisänen 2001, ) Masentunut äiti saattaa kuitenkin pärjätä hyvin lapsensa kanssa. Hän käyttää kaiken energiansa lapseen, vaikka itsestä ei pystyisikään huolehtimaan. Jos äidillä on ollut aiemmin ahdistuneisuushäiriö, paniikkioireyhtymä tai pakkooireinen häiriö, saattavat ne aktivoitua synnytyksen jälkeen uudelleen ja siten aiheuttaa synnytyksen jälkeistä masennusta. (Väisänen 2001, 133.) Synnyttäneistä naisista 1-2 tuhannesta sairastuu synnytyksen jälkeiseen psykoosiin, joka alkaa tavallisesti parin viikon kuluttua synnytyksestä (Väisänen 2001, 150; Huysman 2003, 31; Dalton 2001, 85). Psykoosi saattaa alkaa jo synnytyssairaalassa, mutta se voi myös ilmetä vasta muutaman viikon kuluttua jolloin se saattaa tulla täytenä yllätyksenä. (Väisänen 2001, 150.) Synnytyksen jälkeinen psykoosi, toiselta nimeltään lapsivuodepsykoosi, on vakava mielenterveyden häiriö, joka ilmenee tietoisuuden, todellisuuden

17 17 havaitsemisen, ajattelun ja tunne-elämän häiriintymisenä (Eerola 1999, 42; Dalton 2001, 85). Vaikka se yleensä paranee hyvin, vaatii se ehdottomasti ammattiapua ja usein myös lääkitystä. Lapsivuodepsykoosi uusiutuu usein vuoden tai parin päästä, mutta suuri enemmistö potilaista paranee täysin. Psykoosin vaikeimmasta muodosta, skitsofreenisesta psykoosista, jopa puolet jää pysyviksi. (Eerola 2000.) Psykoosia aiheuttavia syitä ja riskitekijöitä on monia, tässä joitakin esimerkkejä: keisarinleikkaus, ensisynnyttäjyys, estrogeeni, ruumiilliset sairaudet ja häiriöt, raskausmyrkytys, verenvuoto, jotkin synnytyksen aikana käytetyt lääkkeet ja aiempi psykiatrinen sairaalahistoria. (Eerola 2000.) Psykoosin ensimmäisiä oireita ovat muun muassa uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus vauvan torjuminen ja tunne-elämän epävakaus. (Eerola 2000; Niemi 1997, 20; Dalton 2001, 86.) Oireiden pahetessa äiti alkaa tulla epäluuloiseksi, sekavaksi, hajanaiseksi, pakkomielteiseksi kun kyseessä on vauvan hyvinvointi, harhaluuloiseksi sekä harha-aistiseksi ja itsetuhoiseksi. (Eerola 2000; Dalton 2001, 51.) Lapsivuodepsykoosi vaatii ehdottomasti ammattiauttajan apua ja hoitona voi olla esimerkiksi sairaalassa olo tai tiivis avohoito, jossa tukihenkilö on jatkuvasti läsnä. Monesti tarvitaan hoitoa suljetulla osastolla, jolloin vauvan ja äidin toisistaan erottamista on tarkkaan harkittava. Isän tuki äidille on erittäin tärkeä, ja usein tarvitaan alkuvaiheessa lääkitystä. (Eerola 2000.) Jos äitiä hoidetaan kotona, on erityisen tärkeää sekä äidin että lapsen kannalta, ettei äiti jää pieneksikään hetkeksi yksin lapsen kanssa. Heitä on vahdittava ympäri vuorokauden. (Dalton 2001, 87.)

18 Riskiryhmään kuuluvat naiset Vaikka odottavissa äideissä on havaittavissa tiettyjä piirteitä ja riskitekijöitä, on silti toistaiseksi mahdotonta varmasti tunnistaa masennukseen tai psykoosiin sairastuvat äidit (Dalton 2001, 123). Masentuneisuuteen sairastumisen riski on suurin ensisynnyttäjillä, jotka ovat iältään yli 25-vuotiaita ja joilla on taustalla psyykkistä epätasapainoisuutta (Dalton 2001, ; Huysman 2003, 48). On arvioitu että heistä prosenttia sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Tämän takia on erittäin tärkeää, että itse äidin, sekä perheen lääke- ja psyykkinen historia tulevat selville ajoissa. On myös tutkittu, että ihmiset joilla on psyykkisiä häiriöitä, tulevat perheistä joissa kyseiset häiriöt ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. (Huysman 2003, 48.) Hanni Tallberg tutkii synnytyksen jälkeistä masentuneisuutta vuonna 1993 tehdyssä psykologian tutkielmassaan Sosiaaliseen ympäristöön sekä äidin ja lapsen persoonallisuuteen liittyvien tekijöiden yhteydet äidin masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen synnytyksen jälkeen. Tallberg on selvittänyt tutkimuksessaan masentuneisuuden yleisyyttä, kestoa, sekä siihen liittyviä oireita. (Tallberg 1993, 19.) Tutkimustulokset osoittivat, että mitä vähemmän äiti koki saavansa sosiaalista tukea niin puolisolta kuin muiltakin, ja mitä vähemmän äiti luotti kykyihinsä vanhempana, sen masentuneemmaksi hän itsensä koki. (Tallberg 1993, 28.) Myös muita syitä, jotka altistavat äidin masennukselle, on useita. Esimerkiksi äidin persoonallisuudella on vaikutusta masentuneisuuteen; täydellisyyden tavoittelijat, jotka haluavat aina tehdä hyvän vaikutuksen muihin ihmisiin, ovat riskiryhmässä. Ryhmään kuuluvat myös äidit, jotka turvautuvat paljon toisiin ja jotka ovat aina valmiita antamaan periksi välttääkseen riidan. Äidit, jotka ovat vahvasti urapainotteisia, kohtaavat suuren elämänmuutoksen lapsen syntyessä; kun nainen tähän asti on keskittynyt täysin uraansa, joutuu hän huomaamaan, että nykyään vauva ja koti ovat kaiken keskipiste. (Cobb 1984, ) Synnytyksen jälkeiset tunne-elämän häiriöt ovat ensimmäisen lapsen jälkeen yleisempiä kuin seuraavien, muuten lapsien lukumäärä ei masentuneisuuteen

19 19 vaikuta. Myöskään synnytyksen kululla, esimerkiksi pituudella, ei tällä hetkellä ole todistettavasti vaikutusta masennukseen. Joissakin tapauksissa synnytysolot voivat kuitenkin olla huomionarvoinen tekijä. (Cobb 1984, ) Synnytys tuo usein äidin mieleen muistoja omasta lapsuudesta; hän pohtii omia äidin taitojaan ja miettii millainen oma äiti oli aikoinaan. Tunteet voivat olla erittäin tuskallisia, jos hän kokenut itsensä lapsena hylätyksi ja onnettomaksi. (Cobb 1984, ) Yhteiskuntaluokka, ihonväri tai uskonto ei yksinään vaikuta sairastumisriskiin, mutta näyttää siltä, että paljon tukea saava äiti pysyy tunne-elämältään tasapainoisempana. Vastakohtana tuen puute, kurjat asunto-olot, taloudelliset vaikeudet tai muut perhehuolet vaikeuttavat tilannetta. (Cobb 1984, ) 2.5 Apua masennuksen hoitoon Masennuksista kärsiville perheille on luotu hyviä tukiverkostoja joissa heille tarjotaan mahdollisuus käsitellä ohjauksen tukemana kriisiä, sen taustatekijöitä ja työstää niiden herättämiä tuntemuksia. Tärkeä askel paranemiselle on luopuminen ihanneäidin myyttisestä kuvasta ja sen asettamista vaatimuksista. Toipuakseen on myös suostuttava omaan rajallisuuteen, heikkouteen ja tarvitsevuuteen, vaikka se onkin vaikeaa. Psyykkisesti hyvinvoiva isä on voimavara. Erityisesti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat avainasemassa äidin masennuksen tunnistamisessa ja diagnoimisessa (Sarkkinen 2003, 287). Raskauden aikaiseen masennukseen ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi hakea apua ensimmäiseksi omasta neuvolasta, perheneuvolasta, terveyskeskuksesta tai seurakunnilta, joista asiakas ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Kuten mielenterveystoimistoon, psykiatrisille poliklinikoille tai sairaalaan, näihin voi myös hakeutua ilman lääkärin lähetettä. (Poutanen &

20 20 Vuorinen 1999, ) Myös Ensi- ja turvakotien liitolla on vertaistoimintaa masentuneille äideille. Aija Koski ja Tiina Mattinen ovat vuonna 1998 tutkimuksessaan Synnytyksen jälkeinen masennus Terveydenhoitajien kokemuksia synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta ja hoidosta, tutkineet terveydenhoitajien kokemuksia masennuksen tunnistamisesta ja sitä, millaista tukea he ovat äideille antaneet. Myös yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa tutkittiin. (Koski & Mattinen 1998, 5-6.) Tuloksissa kävi ilmi, että hyvin usein terveydenhoitajat olivat havainneet masennusoireet, ja myös äidit itse kertoivat masentuneisuudestaan. Tulokset osoittivat, että terveydenhoitajat tukivat äitejä antamalla enemmän aikaa äideille, tarjoamalla kotiapua, lisäämällä kotikäyntejä sekä järjestämällä perhetapaamisia. Suuri osa terveydenhoitajista oli myös tehnyt yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa. (Koski & Mattinen 1998, ) Hoitomuotoja on monia. Säännöllisessä hoitosuhteessa lääkäri tukee potilasta elämäntilanteessa selittämällä masennuksen taustoja ja lääkitystä. Sairaalassa masennusta hoidetaan tiiviinä ja kokonaisvaltaisena jaksona turvallisessa ympäristössä osastolla. (Poutanen & Vuorinen 1999, 12.) Mielenterveystyössä nykyään suosittuja ovat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset lyhytterapiat, joiden lähtökohtana ovat potilaan elämän myönteiset asiat (Huttunen 2002, 66). Suosittuja ovat myös erilaiset psykoterapiat yksin tai yhdessä lääkehoidon kanssa (Sarkkinen 2003, 302). Erilaiset järjestöt ja yhdistykset, kuten Äimä ry, tarjoaa vertaistukiryhmiä ympäri Suomea. Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ja synnytyksen jälkeisessä psykoosissa osana hoitoa saatetaan käyttää lääkitystä. Lääkityksellä oireita voidaan lieventää ja näin helpottaa masentuneen olotilaa. (Poutanen & Vuorinen 1999, 16.) Lääkehoidossa tulee kuitenkin huomioida se, että monet lääkkeet erittyvät usein äidinmaitoon (Huttunen 2002, 38).

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK

Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä. Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Kenialaisten ja suomalaisten isien kokemuksia vaimoilleen tarjotun tuen merkityksestä Helinä Mesiäislehto-Soukka, TtT, kätilö, lehtori SeAMK Tutkimuksen tausta Terve Afrikka verkoston kautta syntynyt

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot