MIKSI MASENNUIN? Äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKSI MASENNUIN? Äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta"

Transkriptio

1 MIKSI MASENNUIN? Äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta Jenni Päivinen Kati Sell Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Päivinen, Jenni & Sell, Kati Miksi masennuin? Äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Järvenpää 2004 Sivua: 45 Liitettä: 4 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää äitien omia kokemuksia synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja siihen johtavista syistä. Halusimme myös selvittää mistä äidit ovat kokeneet saavansa parhaan avun. Varsinaisen kyselyn toteutimme sähköpostikyselynä vapaaehtoisille äideille, joita oli seitsemän kappaletta. Lisäksi käytimme Työ, työyhteisöt ja johtaminen - jaksolla samasta aiheesta tehdyn tutkimuksen vastauksia. Muuna lähdeaineistona käytimme kirjallisuutta, tutkimuksia ja internetiä. Teoriaosuudessamme käsittelimme synnytykseen liittyviä mielenterveyden häiriöitä äidin stressistä synnytyksen jälkeiseen psykoosiin. Selvitimme myös mahdollisesti riskiryhmään kuuluvia naisia, mistä äidit voivat saada apua, sekä masennuksen vaikutusta lapseen. Tuloksista kävi ilmi, että äidit kokivat masennuksen johtuvan useista eri syistä. Yleisimmiksi syiksi paljastuivat unen puute, vaikea raskaus ja sosiaalisen tuen puute. Suurimpana apuna äideille on ollut oma puoliso, oma äiti, sekä vertaistuki. Tutkimustulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia. Asiasanat: raskaus, synnytys, masennus, äitiys, hoitomenetelmät, tutkimus Säilytyspaikka: DIAK/Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Päivinen, Jenni & Sell, Kati Why did I get depressed? Mothers own experiences of postnatal depression. Järvenpää 2004 Language: Finnish Pages: 45 Appendices: 4 Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The aim of the thesis was to study the mothers own experiences of postnatal depression and the reasons behind it. We also wanted to find out from where the mothers felt they received most help. We conducted the actual inquiry by sending questionnaires to seven voluntary mothers by . We also used the answers we had got by our previous inquiry, which we had carried out earlier during our studies. As additional sources we used literature, research papers and the Internet. In the theory part we studied mental health disturbance due to childbirth, from mothers stress to psychosis after childbirth. We also analyzed the mothers in the risk group, where they can get help, and if depression has an influence on the child. The results show, that the mothers experienced that depression was caused by many different reasons. The lack of sleep, difficult pregnancy and the lack of social support came out to be the main reasons. As the biggest help to the mothers have been their own partner, their own mother, and also peer support. The research results support the earlier research results. Keywords: Pregnancy, childbirth, depression, maternity, methods of treatment, research

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 2. SYNNYTYKSEEN LIITTYVÄT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT Äidin stressi Raskaudenaikainen masennus Synnytyksen jälkeinen masennus Riskiryhmään kuuluvat naiset Apua masennuksen hoitoon Äidin masennuksen mahdollinen vaikutus lapseen TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoite ja tutkimusongelmat Tutkimuksen aineisto ja sen keruu Tutkimusmenetelmät TUTKIMUSTULOKSET Äitien kokemuksia masentumisen syistä Äitien selviytyminen Masennuksen synty ja sen vaikutus äiti-lapsi-suhteeseen Stressin ja elämänmuutosten mahdollinen vaikutus synnytyksen jälkeiseen masennukseen...38

5 5. POHDINTA LÄHTEET...42 LIITTEET Liite 1. Ensimmäinen kyselylomake äideille. Helsinki Liite 2. Viesti internetin keskustelupalstalle. Helsinki Liite 3. LCU- pisteytystaulukko Liite 4. Toinen kyselylomake äideille. Helsinki

6 JOHDANTO Raskaus ja synnytys ovat onnellista ja antoisaa aikaa monelle, mutta joillekin se aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Koska yhteiskuntamme kannustaa luonnolliseen suvun jatkamiseen, kärsivät monet äidit hiljaisuudessa erittäin vaikeista asioista. Kuinka he voisivat kertoa puolisoilleen, vanhemmilleen ja ystävilleen ajatuksistaan, kun he eivät itsekään tiedä, ovatko ne normaaleja äidin ajatuksia tai merkki vakavammasta ongelmasta. Vielä muutamia vuosia sitten synnytyksen jälkeinen masennus on ollut jonkinlainen tabu. Nykypäivänä tiedot ovat jo paljon paremmat, mutta edelleen masennusta sairastavat joutuvat häpeämään ja piilottelemaan itseään ja sairauttaan. Miksi? Koska aihe kiinnosti meitä kumpaakin jo ennestään, päätimme alkaa tutkia sitä lisää. Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta nousee esiin monia kysymyksiä, joita sitä sairastavat pohtivat päivittäin. Miksi juuri minä sairastuin? Mistä tämä johtuu? Miten tämä vaikuttaa minun ja lapseni väliseen suhteeseen? Ennen kaikkea: miten paranen? Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta on jonkin verran erilaisia tutkimuksia ja kirjallisuutta, joten halusimme löytää näkökulman, jota on tutkittu vähemmän. Ensimmäinen aihetta koskeva tutkimuksemme keväällä 2004 tehdyssä työelämän tutkimushankkeessa, Elämänmuutosten mahdollinen vaikutus stressiin ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sivuamme myös tätä tutkimusta ja siitä saatuja tuloksia työssämme. Nykyiseen aiheeseemme päädyimme, kun päätimme jatkaa masennuksesta opinnäytetyöksi asti. Halusimme selvittää äitien omia ajatuksia siitä, miksi masennus heidän mielestään iskee yhden elämän suurimman tapahtuman jälkeen. Tutkimukset toteutimme kyselylomakkeen avulla. Olemme varmasti kaikki joskus omassa elämässämme joutuneet toteamaan, stressi vaikuttaa moniin eri asioihin välillä huomaamattakin.

7 7 Koemme aikaisemmankin tutkimuksemme tulleen tarpeeseen, sillä masennukseen sairastuvat äidit eivät välttämättä osaa yhdistää sairastumistaan osana elämäänsä, vaan kokevat sen olevan yksittäinen muusta riippumaton tapahtuma. Usein äidit myös kokevat epäonnistuvansa täysin vauvan saadessaan, vaikka raskaus ja vauvan syntymä on useimmiten toiveen täyttymys. Päätavoitteemme on selvittää syitä, miksi äidit kokevat masentuvansa synnytyksen jälkeen. Uskomme, että tuloksista on hyötyä jo sairastaneille sekä parasta aikaa sairastaville. Kukaan ei sairastu masennukseen vain yhdestä syystä, vaan se on monien tapahtumien summa. Toivomme, että äidit ymmärtäisivät synnytyksen sekä fyysisessä, psyykkisessä että sosiaalisessa merkityksessään. Tärkeää olisi, että nykyiset sekä tulevat äidit ymmärtävät, että synnytyksen jälkeinen masennus on hyvin yleistä ja että se on hoidettavissa. Tärkeää on myös se, että äidit ymmärtävät, etteivät ole tilanteessa yksin, vaikka siltä usein tuntuukin. Äitien ja läheisten tulisi tunnistaa erilaiset oireet, jolloin voitaisiin arvioida tarve ulkopuolisen avun käyttöön. Toivomme, että myös miehet kiinnostuisivat aiheesta, sillä usein juuri mies on lähimpänä tuoretta äitiä ja samalla parhaalla paikalla havaitsemaan masentuneisuuden.

8 8 2. SYNNYTYKSEEN LIITTYVÄT MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT 2.1 Äidin stressi Jokaisella meistä on kehossamme kortisol-stressihormonia, jonka tehtävänä on pitää huolta esimerkiksi siitä, että verenpaine ja verensokeri pysyvät sopivalla tasolla. Samainen hormoni auttaa samalla kehoamme kestämään stressiä. Eräät tutkimukset ovat osoittaneet, että myöhäisessä vaiheessa raskautta tämä hormoni sekä muut tätä hormonia vapauttavat hormonit ovat paljon korkeammalla tasolla kuin normaalisti. Naisen keho siis valmistautuu stressiin. Kun synnytys on ohi, kortisol-hormonin taso tipahtaa äkillisesti, kun taas keho palautuu hiljalleen itsestään. Tämän on koettu vaikuttavan masennukseen. Ei ole kuitenkaan todistettua, että yksistään kortisol-hormonilla olisi vaikutusta masennukseen. (Harvey 1999, 15.) Ensikertalaisella äidillä saattaa olla vaikeuksia nukkua, koska hän herää koko ajan varmistamaan, hengittääkö vauva. Äiti ei siis pysty nukkumaan, vaikka lapsi nukkuisikin. Äidillä voi olla tunne, ettei pysty hallitsemaan aikaansa eikä ehdi tekemään kaikkia suunnittelemiaan töitä. Tämä lisää stressiä ja äiti tulee tällöin ylivirittyneeksi, ärtyisäksi ja hermostuneeksi. Ilona Sippo on tehnyt vuonna 2001 pro gradu-tutkielman aiheesta Äidin stressi ja henkilökohtaiset tavoitteet lapsen syntymän jälkeen, ja se on osa Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä HYKS:n Naistenklinikan Nyyttipitkittäistutkimusprojektia. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten äitien henkilökohtaisten tavoitteiden arviointi on yhteydessä äitiyden tuomaan stressiin. Äitiyden stressaavuutta käsitellään taustatekijöiden ja sosiaalisen tuen sekä lapsen ja äidin ominaisuuksien näkökulmasta. Työssä arvioidaan myös siirtymää vanhemmuuteen. (Sippo 2001, 2-3.)

9 9 Tulokset osoittivat, että äitien henkilökohtaisten tavoitteiden arviointi on yhteydessä äitiyden lapsenhoidon stressiin. Jos äiti kuitenkin sai tavoitteisiinsa puolisonsa tuen, oli hänen äitiyden- ja lapsenhoidon stressinsä vähäistä. Erilaisista taustatekijöistä erityisesti raskauden alkuvaiheen työttömyys ennusti myöhempää äidin rooliin liittyvää stressiä. (Sippo 2001, ) Äiti saattaa tuntea epäonnistuneensa äitinä, jolloin hän on surullinen ja tuntee menettäneensä jotain. Vaikeinta on näyttää näitä tuntemuksia muille, koska ulkoisesti kaikki on kuitenkin hyvin. Lapsi on terve ja äiti on toipumassa synnytyksestä. Äiti haluaisi selvitä yksin, joten avun hakeminen on hyvin vaikeaa. (Väisänen 2001, ) Susan Aldridge tuo kirjassaan Masennus ja stressi- tunteiden biologiaa esille tutkimuksen, jossa noin 200 henkistä työtä tekevää naista, lapsia saaneita ja lapsettomia, piti vuorokauden ympäri verenpainemittaria. Vaativissa tehtävissä työskentelevät naisten verenpaine kohosi ylös, eikä laskenut alas kotiin palattua työpäivän jälkeen. Tätä ilmiötä ei havaittu lapsettomilla ja vähemmän vaativaa työtä tekevillä naisilla. Naiset, jotka hoitavat sekä vaativan työnsä että perheelämän, ovat jatkuvan stressin vallassa. (Aldridge 2000, ) 2.2 Raskaudenaikainen masennus Raskaudenaikaista masennusta on vaikea erottaa normaaleiksi katsotuista raskauteen liittyvistä oireista. Noin 70 prosenttia raskaana olevista naisista kuvaavat olleensa alakuloisia raskauden aikana (Väisänen 2001, 41). Varsinaiseen raskaudenaikaiseen masennukseen sairastuu noin 10 prosenttia naisista (Curham 2000, 1). Naisen raskaus voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen; raskauden ensimmäistä kolmannesta kutsutaan havahtumisvaiheeksi (raskausviikkoon 13 asti). Sen aikana sikiö kehittyy nopeasti, ja naisen kehossa tapahtuu paljon fysiologisia

10 10 muutoksia. Jo normaalikin raskaus on naisen elimistölle sekä ruumiillinen että henkinen rasitus. Nainen saattaa kokea muun muassa pahoinvointia, masentuneisuutta ja väsymystä. Sopeutumisvaiheen aikana (viikot 13-20) fysiologisia muutoksia tulee lisää, mutta havahtumisvaiheen aikana koetut somaattiset oireet kuten pahoinvointi vähenee sopeutumisvaiheen alkupuolella. Samoin psyykkiset oireet, kuten tunteiden ailahtelu ja masentuneisuus vähenevät. Raskauden keskittymisvaiheessa (viikot 21-32) korostuu kiintyminen tulevaan lapseen; kohtu kasvaa nopeasti ja paino lisääntyy entistä nopeammin. Raskauden loppupuolella (raskausviikosta 33 lapsen syntymään) äidin fyysinen olo hiukan helpottuu ja äiti voi tuntea ennakoivia supistuksia. Somaattiset oireet kuten unettomuus, hengenahdistus ja turvotus lisääntyvät. Tänä aikana kasvaa myös mahdollisuus masentuneisuuteen. (Ahonen 2001, 15.) Poole (1986) toteaakin, että esimerkiksi juuri ensimmäisen ja viimeisen raskauskolmanneksen aikana hoitotyön tulisi keskittyä naisten kokeman väsymyksen ja siitä johtuvan ahdistuksen vähentämiseen. Pughin ja Milliganin (1995) pitkittäisotteella tekemässä pilottitutkimuksessa havaittiin, että äitien väsymys olisi merkitsevästi yhteydessä masentuneisuuteen ja ahdistukseen (Paavilainen 2003, 21). Useiden eri tutkimusten mukaan riskitekijänä raskaudenaikaiselle masennukselle on äidin aikaisemmat psyykkiset häiriöt (Eerola 1999, 30). Raskausajan masennuksen syyt voidaan jakaa kolmeen alueeseen: fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin (Curham 2000, 1). Yleisiä oireita ovat muun muassa syyllisyys, itkuisuus, jatkuva ahdistuneisuus, vetämättömyys ja ongelmat parisuhteessa sekä omien vanhempien välillä (Curham 2000, 4). Naisten lisääntyvä läheisyyden ja hoivan tarve raskauden aikana saattaa olla ensikertalaiselle isälle liian vaativaa, jolloin hän vetäytyy omiin oloihinsa jättäen tulevan äidin yksin henkiseen eristykseen (Väisänen 2001, 41-42). Raskauden aikana nainen käy läpi suhdetta omaan äitiinsä, puolisoon, ajatuksia sikiöön liittyvästä huolesta ja pelosta tulevaisuutta kohtaan sekä visioita uudesta minäkuvasta. Myös suhde puolisoon saa uusia piirteitä raskauden aikana. (Nieminen & Nummenmaa 1985, 29; Kalland & Maliniemi-Piispanen 1999, 29).

11 11 Zachariahin (1994) mukaan miehen ja vaimon välisen suhteen lisäksi myös äidin ja tyttären välinen suhde vaikuttaa merkittävästi naisen raskaudenaikaiseen psyykkiseen hyvinvointiin (Ahonen 2001, 16). Raskauteen, tulevaan lapseen sekä vanhemmuuteen liittyvät ristiriitaiset tunteet ovat normaaleja odottavan äidin kehitysprosessissa. Kun aluksi raskauden toteaminen tuntuu ihanalta asialta, voi äidin ja isän tunteet myöhemmin muuttua epävarmoiksi. Eräs odottava äiti kuvaa oloaan näin: Me ajateltiin, että kun me hankitaan lasta niin kyllä se sitten on hienoa, jotain ainutlaatuista. Etukäteen ajattelin että kyllä varmaan sitten kiipeän katolle ja sieltä kaikille kiljun, että ajatelkaa minä olen raskaana, minussa tapahtuu jotain. Minä olin pettynyt siihen, että ei se ollutkaan niin kauhean hienoa ja ihmeellistä. Päinvastoin tuntui siltä, että nyt vasta rupesi ajattelemaan että mitäs nyt sitten, miten tästä eteenpäin?(niemelä 1985, 13.) Tällaiset ambivalentit tunteet ovat täysin normaaleja ja todennäköisesti kaikki odottavat äidit joutuvat jossain vaiheessa raskauttaan käsittelemään niitä. (Niemelä 1985, 13.) Tunteiden puuttuessa kokonaan voi tilanne olla se, että äiti kieltää tai torjuu lapsen syntymän mukanaan tuomat muutokset (Nieminen & Nummenmaa 1985, 30). Ilona Etelävuori on vuonna 1998 tehnyt tutkimuksen Odottavien ja synnyttäneiden äitien henkilökohtaiset projektit, synnytyspelot ja depressiivisyys ja se on osa Helsingin yliopiston psykologian laitoksen ja HYKS:n naistenklinikan Nyytti-tutkimuksesta (Etelävuori 1998, 3-4). Tulokset osoittivat, että synnytyspelolla ja depressiivisyydellä on selvä yhteys. Synnytyspelkoiset äidit tuottivat enemmän itseensä liittyviä projekteja ja arvioivat ne stressaaviksi. Samalla äidit kokivat saavansa niille vähemmän tukea kuin ei-synnytyspelkoiset äidit. Tulokset kertovat myös, että raskausaika ja synnytyksen jälkeinen aika sisältää paljon muutoksia ja osaltaan selittää raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien yleisiä mielenterveydellisiä ongelmia. (Etelävuori 1998, )

12 12 Raskaudenaikaisesta masennuksesta puhutaan hyvin vähän, vaikka juuri se on hoitamattomana yksi syy synnytyksen jälkeiseen masennuksen puhkeamiseen (Väisänen 2001, 40). 2.3 Synnytyksen jälkeinen masennus Synnytyksen jälkeiset mielenterveyden häiriöt voidaan jakaa vaikeusasteen perusteella kolmeen häiriöön. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen, eli baby blues, on näistä yleisin ja lievin. Synnytyksen jälkeinen psykoosi on vakavin häiriö ja myös harvinaisempi näistä kolmesta. Näiden väliin asettuu synnytyksen jälkeinen masennus. (Eerola 1999, 28.) Äidiksi tuleminen on monelle naiselle suuri toiveiden täyttymys. Syntymää odotetaan pitkään ja hartaasti ja sitten yllätytään, kun elämä ei olekaan vauvan syntymän jälkeen niin ruusunpunaista kuin oletettiin. Äidiksi tuleminen on naiselle suuri muutosprosessi, johon liittyy fyysisiä muutoksia paljon. Uusi perheenjäsen tuo muutoksia perheen työnjakoon ja ihmissuhteisiin. Masennus yritetään useimmiten peittää esimerkiksi tavallista suuremman väsymyksen alle. Samalla kun normaali fyysinen uupumus väistyy levon myötä, henkinen uupumus ja masennus ei helpolla hellitä. Äitien on ollut myös vaikea puhua tuntemuksistaan, koska he tuntevat syyllisyyttä ja luulevat olevansa ainoita, jotka ovat masentuneet synnytyksen jälkeen. (Niemi 1997, 17.) Vuosittain noin äitiä ja perhettä on tekemisissä synnytyksen jälkeisen masennuksen kanssa Suomessa (Niemi 1997, 16). Masennus jää vielä usein tunnistamatta, diagnosoimatta ja siten myös hoitamatta. Suurena ongelmana on, että itse masentuneenkin on vaikea sekä tunnistaa että tunnustaa ongelma. Suomessa on käytössä virallinen tautiluokitus ICD 10, ja se jakaa masennuksen lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan masennustilaan. (Sarkkinen 2003, 286.)

13 13 Useille naisille synnytyksen jälkeinen viikko on epävakaisuuden aikaa, kun synnytykseen liittyvät asiat voivat aktivoitua naisessa uudelleen. Yleensä tämä tapahtuu 3-5 päivän paikkeilla synnytyksestä noin prosentilla naisista. (Eerola 2000; Huysman 2003, 31.) Herkistymisen oireina ovat esimerkiksi itkuisuus, alakuloisuus, ärtyisyys ja toivottomuus. Myös äiti itse voi tunnistaa, ettei ole oma itsensä. Muutokset ovat pitkälti hormonaalisia, sillä tänä aikana sekä estrogeeni- että progesteronitasot romahtavat. (Väisänen 2001, 127.) Oireet voivat kestää muutaman viikon, jonka jälkeen ne helpottuvat usein itsekseen (Eerola 2000). Pieni vauva saa äidissä aikaan sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksia, ja molemmat ovat täysin normaaleja (Dalton 2001, 44). Herkkyys ja suru ovat reaktioita suuresta elämänmuutoksesta, synnytyksen jälkeen fyysinen yhteys päättyy ja vastuu taas lisääntyy (Eerola 1999, 31). Oireina voi myös esiintyä keskittymisvaikeuksia, hitautta ja vaikeutta vauvan hoitamista opeteltaessa, hermostuneisuutta, ärtyisyyttä ja uupumusta (Dalton 2001, 45; Eerola 1999, 31). Synnytyksen jälkeiselle herkistymiselle on monia selityksiä: hormonitason äkillinen lasku, maidon erittyminen rintoihin, jännityksen purkautuminen ja tajuaminen, kuinka raskasta äitinä olo on, sekä hämmentyminen kaikesta uudesta (Niemi 1997, 17). Baby blues-aikana äiti saa huomata, että lapsesta on tullut kaiken keskipiste. Hän joutuu opettelemaan myös uuden elämänrytmin vauvan ehdoilla. Tuoreet äidit kuvaavat hyvin erilaisia tunteita ajasta, jolloin huomaavat, kuinka riippuvainen ja avuton vastasyntynyt on. Herkistyminen voi olla myös pelottava tunne, sillä se tuntuu itkuvyöryineen täysin hallitsemattomalta. (Väisänen 2001, 128.) Pian synnytyksen jälkeen on myös fyysinen minä otettava haltuun. Täydellinen ruumiillinen toipuminen kestää kokonaisuudessaan puolisen vuotta ja liikunnan osuus siinä on erittäin tärkeä. Maidon tuottaminen ja imettämisen käynnistäminen vie osansa energiasta, joten laihduttamaan ei saa ryhtyä. Äitivauvajumpat, kävely, pyöräily, uinti ja hyötyliikunta kotona vauvan kanssa tulee

14 14 aloittaa heti, kun keho sallii. Tutkimuksien tuloksena tiedetään, että naiset, jotka eivät pääse eroon raskausajan ylikiloista, ovat masentuneimpia. (Väisänen 2001, 128.) Äidin psyykkisen voinnin ja jaksamisen kannalta olisi tärkeää irrottautua vauvasta ainakin tunniksi tai puoleksi päivittäin. Jos äiti on vauvan kanssa täysin yksin, eikä omaisista löydä ketään, joka voisi vauvan kanssa olla, olisi hyvä puhua ystävälle tai vaikkapa neuvolan terveydenhoitajalle. (Väisänen 2001, ) Varsinaiseen masennukseen sairastuu prosenttia synnyttäneistä naisista (Nicolson 2001, 27; Huysman 2003, 31). Äidin oireet voivat mahdollisesti vaikuttaa lapsen kehitykseen, mikäli masennus jatkuu pitkään eikä sitä hoideta (Leinonen 2002, 63). Verrattaessa synnyttäneitä ja ei-synnyttäneitä naisia masennuksen oireet ovat olleet erilaisia; synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivillä äideillä oireissa korostuvat ruumiilliset vaivat, joita ei vertailuryhmällä ole. Masennus voi siis luonteeltaan olla todella erilaista ja voidaan ehkä synnyttäneiden naisten kohdalla selittää hormonimyrskyn tuotteena. (Väisänen 2001, 130.) Masennus saattaa kestää hoitamattomana keskimäärin parista kuukaudesta puoleen vuoteen. Äidin pelko masennuksen paljastumisesta on suuri. Kotona äiti saattaa olla koko päivän yöpuvussa, kun taas kodin ulkopuolella huoliteltu ja hyvinvoivan näköinen. (Väisänen 2001, ) Eräs äiti kuvaa Siobhan Curhamin kirjassa Antenatal & Postnatal depression synnytyksen jälkeistä aikaa seuraavasti: Hänen syntymänsä jälkeen pelot ja ahdistuneisuus katosivat välittömästi, mutta korvautuivat vähitellen erilaisilla huolestuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteilla pojastani. Tunsin oloni aika yksinäiseksi ja haavoittuvaiseksi ollessani hänen kanssaan ja en tiennyt kuinka viihdyttää häntä. Tunsin oloni hämmentyneeksi ja kurjaksi noin yhdeksän kuukautta synnytyksen jälkeen. (Curham 2000, 27.)

15 15 Vakavan masennuksen oireita ovat itse masentuneisuus, joka ilmenee äidin itkuisuutena, jota ilmenee paljon ja usein ilman syytä. Äiti on myös kovin epätoivoinen ja hänestä tuntuu, että kaikki ihmiset ovat etäisiä, hylänneitä ja jopa vihamielisiä. Myös vauva voi tuntua vieraalta ja joskus vihamieliseltä. Äidiltä on kadonnut kaikki ilo, eikä mikään naurata enää. (Väisänen 2001, 131.) Ärtyneisyys kuvastuu äidin ärtyisyytenä ja jännittyneisyytenä. Hän purkaa raivoaan läheisiin ihmisiinsä pikkuasioista ja hänestä tuntuu, että kaikki asiat vain kasautuvat päälle eikä mistään löydy helpotusta hänen olotilaansa. (Väisänen 2001, 131.) Myös äidin mielenkiinto monia arkisia asioita kohtaan katoaa täysin; taloustyöt ja kodin hoito ovat käyneet äidille ylivoimisiksi, äiti ei enää jaksa huolehtia itsestään ja ulkonäöstään. Sukupuoliasiat eivät enää kiinnosta eikä tulevaisuudessa tunnut olevan mitään hyvää. (Väisänen 2001, 131.) Näiden kolmen oireen lisäksi tarvitaan vähintään neljä oiretta, jotta voidaan puhua keskivaikeasta masennuksesta tai vastaavasti kuusi, jolloin kyseessä on vakava-asteinen masennus. Näitä oireita ovat seuraavat: Äiti on jatkuvasti väsynyt ja nukkuminenkaan ei tunnu auttavan. Äidillä on epätodellinen olo, koska hän on niin väsynyt. Äiti on pitkiä aikoja paikoillaan tekemättä tai ajattelematta mitään. Äidillä on kyvyttömyyttä nukahtaa, ja hän saattaa aamuyöstä herätä pahaan oloon. Uni on koko ajan pinnallista horrosta, eikä kunnollinen nukkuminen toteudu vaikka vauva nukkuisikin. (Väisänen 2001, 132.) Päässä pyöri ja pimeni koska ei saanut nukuttua. Vaikka toiset ihmiset veivät vauvan pois, en voinut nukkua siltikään. Todella kamalaa aikaa. (Niemi 1997, 32.) Äidillä on hankalaa keskittyä lukemaan päivän lehteä tai kirjaa, ja myös television katselu on vaikeaa. Muiden ihmisten kanssa keskustelu on työlästä, ja ajatukset hyppivät. Äiti tuntee unohtaneensa kaiken tai muistaneensa vain joitakin asioita. (Väisänen 2001, 132.)

16 16 Ruoka ei tunnu maistuvan äidille, mutta hänen on syötävä imetyksen takia. Ruoka tuntuu vastenmieliseltä. Jotkut äidit syövät vain makeaa masentuneena ja aiemmat syömishäiriöt saattavat aktivoitua. Äiti tuntee epäonnistuneensa täysin äitinä sekä vaimona ja syyttää tarpeettomasti itseään kun asiat menevät pieleen. Hän tuntee olonsa täysin arvottomaksi. Äidillä on kyvyttömyyttä nukahtaa, ja hän saattaa herätä pahaan oloon. Kunnollinen nukkuminen ei toteudu, sillä uni on pinnallista. (Väisänen 2001, 132.) Eräs äiti kirjoittaa syyllisyydestä näin: Tunsin isompaa lasta kohtaan vihaa, kun hän ei aina osannut olla hiljaa, kun yritin nukuttaa (ja nukuttaa...) vauvaa. Tunsin suurta syyllisyyttä vihan tunteistani, toivottomuutta. Syyllisyyttä kun huusin, raivostuin isommalle, taakka josta en varmaan koskaan pääse. (Niemi 1997, 33.) Äidillä on rauhaton ja tuskainen olo, eikä hän jaksa olla paikallaan kuin hetken. Syytä rauhattomuuteen hän ei itsekään osaa nimetä. Äidillä on kuin hidastunut olo, hän ei jaksa toimia tai puhua. Ajatukset pyörivät kuolemassa pelokkaasti, ja äiti pelkää tekevänsä itselleen tai lapselleen jotain pahaa. (Väisänen 2001, ) Masentunut äiti saattaa kuitenkin pärjätä hyvin lapsensa kanssa. Hän käyttää kaiken energiansa lapseen, vaikka itsestä ei pystyisikään huolehtimaan. Jos äidillä on ollut aiemmin ahdistuneisuushäiriö, paniikkioireyhtymä tai pakkooireinen häiriö, saattavat ne aktivoitua synnytyksen jälkeen uudelleen ja siten aiheuttaa synnytyksen jälkeistä masennusta. (Väisänen 2001, 133.) Synnyttäneistä naisista 1-2 tuhannesta sairastuu synnytyksen jälkeiseen psykoosiin, joka alkaa tavallisesti parin viikon kuluttua synnytyksestä (Väisänen 2001, 150; Huysman 2003, 31; Dalton 2001, 85). Psykoosi saattaa alkaa jo synnytyssairaalassa, mutta se voi myös ilmetä vasta muutaman viikon kuluttua jolloin se saattaa tulla täytenä yllätyksenä. (Väisänen 2001, 150.) Synnytyksen jälkeinen psykoosi, toiselta nimeltään lapsivuodepsykoosi, on vakava mielenterveyden häiriö, joka ilmenee tietoisuuden, todellisuuden

17 17 havaitsemisen, ajattelun ja tunne-elämän häiriintymisenä (Eerola 1999, 42; Dalton 2001, 85). Vaikka se yleensä paranee hyvin, vaatii se ehdottomasti ammattiapua ja usein myös lääkitystä. Lapsivuodepsykoosi uusiutuu usein vuoden tai parin päästä, mutta suuri enemmistö potilaista paranee täysin. Psykoosin vaikeimmasta muodosta, skitsofreenisesta psykoosista, jopa puolet jää pysyviksi. (Eerola 2000.) Psykoosia aiheuttavia syitä ja riskitekijöitä on monia, tässä joitakin esimerkkejä: keisarinleikkaus, ensisynnyttäjyys, estrogeeni, ruumiilliset sairaudet ja häiriöt, raskausmyrkytys, verenvuoto, jotkin synnytyksen aikana käytetyt lääkkeet ja aiempi psykiatrinen sairaalahistoria. (Eerola 2000.) Psykoosin ensimmäisiä oireita ovat muun muassa uupumus, unettomuus, levottomuus, itkuisuus vauvan torjuminen ja tunne-elämän epävakaus. (Eerola 2000; Niemi 1997, 20; Dalton 2001, 86.) Oireiden pahetessa äiti alkaa tulla epäluuloiseksi, sekavaksi, hajanaiseksi, pakkomielteiseksi kun kyseessä on vauvan hyvinvointi, harhaluuloiseksi sekä harha-aistiseksi ja itsetuhoiseksi. (Eerola 2000; Dalton 2001, 51.) Lapsivuodepsykoosi vaatii ehdottomasti ammattiauttajan apua ja hoitona voi olla esimerkiksi sairaalassa olo tai tiivis avohoito, jossa tukihenkilö on jatkuvasti läsnä. Monesti tarvitaan hoitoa suljetulla osastolla, jolloin vauvan ja äidin toisistaan erottamista on tarkkaan harkittava. Isän tuki äidille on erittäin tärkeä, ja usein tarvitaan alkuvaiheessa lääkitystä. (Eerola 2000.) Jos äitiä hoidetaan kotona, on erityisen tärkeää sekä äidin että lapsen kannalta, ettei äiti jää pieneksikään hetkeksi yksin lapsen kanssa. Heitä on vahdittava ympäri vuorokauden. (Dalton 2001, 87.)

18 Riskiryhmään kuuluvat naiset Vaikka odottavissa äideissä on havaittavissa tiettyjä piirteitä ja riskitekijöitä, on silti toistaiseksi mahdotonta varmasti tunnistaa masennukseen tai psykoosiin sairastuvat äidit (Dalton 2001, 123). Masentuneisuuteen sairastumisen riski on suurin ensisynnyttäjillä, jotka ovat iältään yli 25-vuotiaita ja joilla on taustalla psyykkistä epätasapainoisuutta (Dalton 2001, ; Huysman 2003, 48). On arvioitu että heistä prosenttia sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Tämän takia on erittäin tärkeää, että itse äidin, sekä perheen lääke- ja psyykkinen historia tulevat selville ajoissa. On myös tutkittu, että ihmiset joilla on psyykkisiä häiriöitä, tulevat perheistä joissa kyseiset häiriöt ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. (Huysman 2003, 48.) Hanni Tallberg tutkii synnytyksen jälkeistä masentuneisuutta vuonna 1993 tehdyssä psykologian tutkielmassaan Sosiaaliseen ympäristöön sekä äidin ja lapsen persoonallisuuteen liittyvien tekijöiden yhteydet äidin masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen synnytyksen jälkeen. Tallberg on selvittänyt tutkimuksessaan masentuneisuuden yleisyyttä, kestoa, sekä siihen liittyviä oireita. (Tallberg 1993, 19.) Tutkimustulokset osoittivat, että mitä vähemmän äiti koki saavansa sosiaalista tukea niin puolisolta kuin muiltakin, ja mitä vähemmän äiti luotti kykyihinsä vanhempana, sen masentuneemmaksi hän itsensä koki. (Tallberg 1993, 28.) Myös muita syitä, jotka altistavat äidin masennukselle, on useita. Esimerkiksi äidin persoonallisuudella on vaikutusta masentuneisuuteen; täydellisyyden tavoittelijat, jotka haluavat aina tehdä hyvän vaikutuksen muihin ihmisiin, ovat riskiryhmässä. Ryhmään kuuluvat myös äidit, jotka turvautuvat paljon toisiin ja jotka ovat aina valmiita antamaan periksi välttääkseen riidan. Äidit, jotka ovat vahvasti urapainotteisia, kohtaavat suuren elämänmuutoksen lapsen syntyessä; kun nainen tähän asti on keskittynyt täysin uraansa, joutuu hän huomaamaan, että nykyään vauva ja koti ovat kaiken keskipiste. (Cobb 1984, ) Synnytyksen jälkeiset tunne-elämän häiriöt ovat ensimmäisen lapsen jälkeen yleisempiä kuin seuraavien, muuten lapsien lukumäärä ei masentuneisuuteen

19 19 vaikuta. Myöskään synnytyksen kululla, esimerkiksi pituudella, ei tällä hetkellä ole todistettavasti vaikutusta masennukseen. Joissakin tapauksissa synnytysolot voivat kuitenkin olla huomionarvoinen tekijä. (Cobb 1984, ) Synnytys tuo usein äidin mieleen muistoja omasta lapsuudesta; hän pohtii omia äidin taitojaan ja miettii millainen oma äiti oli aikoinaan. Tunteet voivat olla erittäin tuskallisia, jos hän kokenut itsensä lapsena hylätyksi ja onnettomaksi. (Cobb 1984, ) Yhteiskuntaluokka, ihonväri tai uskonto ei yksinään vaikuta sairastumisriskiin, mutta näyttää siltä, että paljon tukea saava äiti pysyy tunne-elämältään tasapainoisempana. Vastakohtana tuen puute, kurjat asunto-olot, taloudelliset vaikeudet tai muut perhehuolet vaikeuttavat tilannetta. (Cobb 1984, ) 2.5 Apua masennuksen hoitoon Masennuksista kärsiville perheille on luotu hyviä tukiverkostoja joissa heille tarjotaan mahdollisuus käsitellä ohjauksen tukemana kriisiä, sen taustatekijöitä ja työstää niiden herättämiä tuntemuksia. Tärkeä askel paranemiselle on luopuminen ihanneäidin myyttisestä kuvasta ja sen asettamista vaatimuksista. Toipuakseen on myös suostuttava omaan rajallisuuteen, heikkouteen ja tarvitsevuuteen, vaikka se onkin vaikeaa. Psyykkisesti hyvinvoiva isä on voimavara. Erityisesti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat avainasemassa äidin masennuksen tunnistamisessa ja diagnoimisessa (Sarkkinen 2003, 287). Raskauden aikaiseen masennukseen ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi hakea apua ensimmäiseksi omasta neuvolasta, perheneuvolasta, terveyskeskuksesta tai seurakunnilta, joista asiakas ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Kuten mielenterveystoimistoon, psykiatrisille poliklinikoille tai sairaalaan, näihin voi myös hakeutua ilman lääkärin lähetettä. (Poutanen &

20 20 Vuorinen 1999, ) Myös Ensi- ja turvakotien liitolla on vertaistoimintaa masentuneille äideille. Aija Koski ja Tiina Mattinen ovat vuonna 1998 tutkimuksessaan Synnytyksen jälkeinen masennus Terveydenhoitajien kokemuksia synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamisesta ja hoidosta, tutkineet terveydenhoitajien kokemuksia masennuksen tunnistamisesta ja sitä, millaista tukea he ovat äideille antaneet. Myös yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa tutkittiin. (Koski & Mattinen 1998, 5-6.) Tuloksissa kävi ilmi, että hyvin usein terveydenhoitajat olivat havainneet masennusoireet, ja myös äidit itse kertoivat masentuneisuudestaan. Tulokset osoittivat, että terveydenhoitajat tukivat äitejä antamalla enemmän aikaa äideille, tarjoamalla kotiapua, lisäämällä kotikäyntejä sekä järjestämällä perhetapaamisia. Suuri osa terveydenhoitajista oli myös tehnyt yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa. (Koski & Mattinen 1998, ) Hoitomuotoja on monia. Säännöllisessä hoitosuhteessa lääkäri tukee potilasta elämäntilanteessa selittämällä masennuksen taustoja ja lääkitystä. Sairaalassa masennusta hoidetaan tiiviinä ja kokonaisvaltaisena jaksona turvallisessa ympäristössä osastolla. (Poutanen & Vuorinen 1999, 12.) Mielenterveystyössä nykyään suosittuja ovat ratkaisu- ja voimavarakeskeiset lyhytterapiat, joiden lähtökohtana ovat potilaan elämän myönteiset asiat (Huttunen 2002, 66). Suosittuja ovat myös erilaiset psykoterapiat yksin tai yhdessä lääkehoidon kanssa (Sarkkinen 2003, 302). Erilaiset järjestöt ja yhdistykset, kuten Äimä ry, tarjoaa vertaistukiryhmiä ympäri Suomea. Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa ja synnytyksen jälkeisessä psykoosissa osana hoitoa saatetaan käyttää lääkitystä. Lääkityksellä oireita voidaan lieventää ja näin helpottaa masentuneen olotilaa. (Poutanen & Vuorinen 1999, 16.) Lääkehoidossa tulee kuitenkin huomioida se, että monet lääkkeet erittyvät usein äidinmaitoon (Huttunen 2002, 38).

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ Tietoa mielialamuutoksista synnytyksen jälkeen Ihmisen elämä on kuin puun oksa, jokaisessa oksassa on osa iloa, osa surua. Kaikki ne kuitenkin johtavat kasvuun ja elämän

Lisätiedot

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ

VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ VAUVAN TUHINAA TUNTEIDEN HELINÄÄ Tämä vihkonen on tarkoitettu lasta odottaville vanhemmille ja heidän läheisilleen antamaan tietoa synnytyksen jälkeisistä mielialan vaihteluista (herkistymisestä, masennuksesta

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys

Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys Varhainen vuorovaikutus, päihteet ja mielenterveys LT, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Mirjami Mäntymaa Tays, lasten traumapsykiatrian yksikkö Tampere 12.10.2011 Geenit ja ympäristö Lapsen kehitykseen

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT

ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 2. helmikuuta 2016 Miessakit ry ISÄN MASENNUS ONKO SIITÄ KUKAAN KIINNOSTUNUT 4.2.2016 HELSINKI ISÄTYÖNTEKIJÄ ILMO SANERI Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan yhdistelmätyön edut perheille Miia Tuominen Erityisasiantuntija, Turku AMK Tohtoriopiskelija, Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta, kansanterveystiede Turun lapsi-

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot