Työpaineet saunaan ja avantoon TEE 2/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaineet saunaan ja avantoon TEE 2/2008"

Transkriptio

1 TEE 2/2008 Työpaineet saunaan ja avantoon Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Koulussa pohja liikuntaharrastukselle Miksi toinen liikkuu, mutta toinen ei? Terveyttä edistävä urheiluseura

2 Tässä numerossa Terve elämä 2/2008 Terve elämä on Juho Vainion säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajankohtaisista terveyden edistämiseen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa. Päätoimittaja Juha Silvanto Kalevankatu 17 A Helsinki Fax: (09) Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress Neljäs linja A HELSINKI puh: (09) Taitto Hannu Karjalainen HANEMEDIA ISSN Helsinki Raha, globalisaatio ja terveys Pääkirjoitus Jussi Huttunen 4 Työpäivän paineet saunaan ja avantoon Tampereen teknillisessä yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa selvitetään saunomisen ja sen yhteyteen liitetyn avantouinnin vaikutuksia palautumiseen työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta. 7 Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Liedon kunnan sivistystoimi, Härkätien terveyskeskus ja Turun yliopiston kasvatustieteiden (Turun opettajankoulutuslaitos), lääketieteen ja yhteiskuntatieteen tiedekunnat ovat käynnistäneet yhteishankkeen Hyvinvoiva yläkouluyhteisö, jossa keskeisenä tavoitteena on tarkastella ja tukea yläkouluikäisten nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. 10 Koululiikunta luo pohjaa aikuisiän liikuntaharrastuksille Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksessa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, miten koululiikunta on vaikuttanut liikuntaharrastukseen myöhemmällä iällä 12 Miksi toinen liikkuu mutta toinen ei? Liikunnan merkitys terveydelle tunnustetaan yleisesti. Silti osa ihmisistä harrastaa vain vähän tai ei lainkaan liikuntaa. Liikkumattomuuden taustalla voi olla sekä ympäristöllisiä että biologisia tekijöitä, arvioi aiheesta väitöskirjaa valmisteleva tutkija. 14 Terveyttä edistävä urheiluseura Lähes puolet kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista osallistuu jonkin urheiluseuran toimintaan. Terveyden edistämisen näkökulmasta urheiluseurojen toiminta on tyydyttävää, mutta lähes kahdessa kolmesta seurasta moni asia kaipaisi kohennusta, arvioidaan Jyväskylän yliopistossa käynnissä olevassa tutkimuksessa. 16 Ajankohtaista Juho Vainion säätiön apurahat haussat 17 Tiedon siruja Työympäristöllä vaikutusta terveyseroihin Hampaiden narskuttelu kertoo stressistä Mielenterveys ei enää ykkössyy eläköitymiseen Yhä useampi lapsi liikapainoinen Unettomuus kasvattaa kiloja ja lisää sydänvaivoja Hyvä koulu on turvallinen 20 Ullan palsta Ilmastoystävällistä ravintoa Vegaaninen linssilaatikko Maukas peruna-linssisalaatti Soijapapuja tomaattikastikkeessa Mustasilmäpapuja bahamasaarelaiseen tapaan Valamolainen hernekeitto Kuva: Ulla Lehtonen 2

3 Raha, globalisaatio ja terveys Rahan ja talouden vaikutus terveyteen on suuri. Mitä rikkaampi kansa, sen paremmin se pystyy edistämään ja ylläpitämään kansalaistensa terveyttä. Mutta vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan. Terveys parantaa kansakunnan mahdollisuuksia menestyä. Mitä terveempi väestö, sen paremmin se selviää kansainvälisessä kilpailussa. Globalisaatio maiden välisten rajojen kaatuminen ja maailmankaupan vapautuminen vaikuttaa syvällisesti ihmisten terveyteen. Tartuntataudit leviävät nopeasti ja ympäristön saasteet kulkevat maasta toiseen. Hyvät ja huonot terveyteen vaikuttavat tavat yhtenäistyvät. Elintasoerot kasvavat ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyy. Eniten terveyteen vaikuttaa kuitenkin tiedon globaalistuminen. Sairauksien syyt selvitetään ja keinoja niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kehitetään maailmanlaajuisena yhteistyönä. Globalisaatio ja talous ovat aina vaikuttaneet terveyteen. Kulkutaudit alkoivat levitä epidemioina, kun ihminen asettui aloilleen viljelemään maata ja kasvattamaan kotieläimiä. Taudinaiheuttajia siirtyi kotieläimistä isäntään ja isännästä toiseen. Taudit levisivät kaupan ja liikenteen mukana, ja katastrofi syntyi kun yhteisöön levisi mikrobi, jota väestö ei ollut aikaisemmin kohdannut. Tänään ihmisellä on käytössään keinoja tartuntatautien torjuntaan. Tartuntatauteja aiheuttavien mikrobien tunnistaminen, rokotteet ja mikrobilääkkeet perustuvat kansainvälisen tiedeyhteisön työhön. Maailmanlaajuiset ponnistukset ovat tuottaneet monta näyttävää tulosta. Isorokko juurittiin vuoteen 1976 mennessä koko maapallon kattavan rokotusohjelman avulla ja polio onnistutaan ehkä hävittämään vuoteen 2015 mennessä. Myös krooniset sairaudet leviävät epidemioina supistuvassa maailmassa. Syynä eivät ole mikrobit, vaan elintavat, jotka tarttuvat väestöstä toiseen. Elintapojen globaalistumiseen on monta syytä: samansuuntaiset yhteiskuntamuutokset, tehostunut tiedonvälitys ja kansainvälinen teollisuus. Pikaruokaketjut ja virvoitusjuomateollisuus muuttavat ruokavaliota. Lihavuus ja diabetes yleistyvät kaikkialla. Tupakkasairauksista on tulossa köyhien maiden vitsaus teollisuuden siirtäessä markkinointiponnistuksensa kehitysmaihin. Yksi tärkeimmistä globaalistumisesta johtuvista terveysongelmista ovat huumeet. Rikollisuus, väkivalta ja pelko ovat osa arkea niissä yhteiskunnissa, joissa huumeita käytetään runsaasti. Huumeet, prostituutio ja sukupuolitaudit kulkevat käsikädessä. Huume-epidemia johtuu kehittyneiden maiden politiikan epäonnistumisesta ja kansainvälisten rikosjärjestöjen huumemafian menestyksestä. Suurimman globaalistuvasta taloudesta johtuvan terveysuhan aiheuttaa kuitenkin energiantuotanto. Ilmaston muutosta ja sen yhteyttä öljyn ja kivihiilen polttoon ei kukaan enää aseta kyseen alaiseksi. Kasvihuoneilmiö kohtelee eri tavoin maapallon eri maita. Oma ilmastomme näyttää ainakin aluksi lämpenevän ja muutoksella on varmasti terveysvaikutuksia, vaikkakin vähäisiä. Euroopan integraatiolla on runsaasti vaikutuksia suomalaisten terveyteen. Kaikille tuttu esimerkki integraation epäsuorista terveysvaikutuksista ovat sen vaikutukset alkoholin kulutukseen. Välimeren maille alkoholipolitiikka on maataloutta, meille terveyttä. Alkoholin maahantuontia koskevien esteiden poistuminen on jo pakottanut Suomen radikaalisti alentamaan alkoholiveroa. Tämän seurauksena alkoholin kulutus kasvaa nopeasti ja siitä koituvat haitat lisääntyvät. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ole vaikuttanut maailman muuttumiseen yhtä paljon kuin tiedon lisääntyminen ja tiedon saattaminen yhä suurempien ihmisryhmien käyttöön. Tiede ja tutkimus ovat kaikista yhteiskunnan osa-alueista kansainvälisimpiä. Sairauksien syyt ja keinot niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi löydetään kansainvälisenä yhteistyönä ja tulokset otetaan nopeasti käyttöön kaikkialla. Internetin avulla terveyttä koskeva uusi ja vanha tieto on kaikkien käytössä. Kehitykseen liittyy myös ongelmia. Oikean tiedon löytäminen markkinoinnin ja epätiedon joukosta muuttuu yhä vaikeammaksi. Uudessa uljaassa maailmassa kaikki ovat kaikkialla yhteydessä kaikkiin ja kaikkeen. Haasteena ovat köyhimmät maat ja köyhimmät ihmiset. Informaatioteknologia ei paljoa auta, jos kansalaisilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Globalisaatiossa ei ole mitään uutta. Se on alkanut vuosisatoja sitten ja jatkuu kauas tulevaisuuteen. Ihmisten väliset yhteydet lisääntyvät, nopeutuvat ja syvenevät myös tästä eteenpäin. Globalisaatio vaikuttaa kaikkeen inhimilliseen kanssakäymiseen ja jokaiseen ihmiseen maapallolla. Sillä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kaikkien ihmisten ja kaikkien kansakuntien yhteisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kielteiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Miten Suomi ja sen terveydenhuolto selviävät globalisaation myrskyissä? Lähtökohdat ovat hyvät. Talous on kunnoissa, koulutustaso on korkea ja teknologia on edistynyttä. Terveydenhuolto on tehokasta, korruptiota ei ole ja poliittiset ristiriidat ovat vähäisiä. Meillä on runsaasti sosiaalista pääomaa, joka auttaa meitä hyödyntämään muita vahvuuksiamme. Me selviämme edessä olevista muutoksista paremmin kuin useimmat muut. Jussi Huttunen Jussi Huttunen Juho Vainion säätiön hallituksen puheenjohtaja. Kuva: Antero Aaltonen 3

4 Avantouinnilla hoitomuotona on pitkät perinteet. Kuvassa potilaita viedään avantoon Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa 1950-luvulla. Kuva: Reumasäätiön sairaala Työpäivän paineet saunaan ja avantoon Tampereen teknillisessä yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa selvitetään saunomisen ja sen yhteyteen liitetyn avantouinnin vaikutuksia palautumiseen työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta. Juho Vainion säätiön apurahojen jakotilaisuudessa tammikuussa dosentti Juhani Smolander kertoi, mitä saunan ja avantouinnin yhteisvaikutuksista tiedetään ja miksi tutkimushanke haluttiin käynnistää. Saunominen on peseytymisen ohella suomalaisten perinteinen keino rentoutua ja rauhoittua raskaan työpäivän tai työviikon jälkeen. On laskettu, että suomalaiset käyvät vuodessa yli 300 miljoonaa kertaa saunassa. Aika moni saunoja polskahtaa saunan jälkeen myös avantoon. Suomen Ladun mukaan säännöllistä avantouintia harrastavia Suomessa on yli Heistä useimmat käyvät uimassa saunomisen yhteydessä. Sekä saunominen että avantouinti on molemmat koettu voittopuolisesti mielihyvää tuottavana, rentouttavana ja terveyttä edistävänä, mutta niiden todellisista terveysvaikutuksista tiedetään vähän. Tampereen teknillisen yliopiston Ragnar Granit Instituutissa on professori Jari Viikin johdolla käynnistynyt tutkimushanke, jossa tutkitaan saunomisen ja avantouinnin yhteyksiä työstressistä palautumiseen. Varsinaisesti nyt keväällä 2008 käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään avantouinnin ja saunomisen vaikutuksia autonomiseen hermostoon, uneen ja koettuun hyvinvointiin normaalia työpäivää tekevillä terveillä koehenkilöillä. Saunominen aiheuttaa elimistölle voimakkaan lyhytaikaisen kuumastressin, jossa elimistön lämpötila nousee puolen tunnin saunomisessa noin yhden asteen. Jos saunomista jatkaa vielä kauemmin, myös lämpötila jatkaa nousemista, mistä 4

5 voi olla ikäviä seurauksia, dosentti Juhani Smolander totesi Juho Vainion säätiön apurahojen jakotilaisuudessa tammikuussa. Avantouinnissa altistus puolestaan on päinvastainen. Tutkimusryhmän puolesta juhlaesitelmän apurahojen jakotilaisuudessa pitänyt Smolander kertoi itsellään olleen jokin aika sitten tilaisuus tutkia erästä brittiläistä extreme-urheilijaa, joka ui etelänapamantereella 1,6 kilometriä jäävedessä. Vuosi sitten samainen britti oli uinut Pohjoisnavalla kilometrin miinus 1,5-asteisessa vedessä. Alkutilanteessa, ennen uimaan lähtöä, hänen lämpönsä oli psyykkisen lämmönnousun seurauksena 38,4 astetta, mutta laski uinnin aikana pari astetta. Sen jälkeen tapahtui vielä huomattavaa jälkijäähtymistä, jossa mentiin jo kliinisen hypotermian puolelle, mutta joka palautui normaaliksi lämpimässä suihkussa noin tunnissa. Smolander muistutti kuitenkin, että normaalisti avantouimarit eivät ryhdy näin rajuihin koetuksiin. Avantouinnit ovat käytännössä noin puolen minuutin tai minuutin suorituksia, mutta periaatteessa kylmä vesi voi olla myös riski, hän totesi. Vaikutuksia verenpaineeseen Saunassa ihon verisuonet laajenevat, jopa seitsemän litraa verta voi minuutissa ohjautua iholle saunomisen yhteydessä. Vastaavasti avannossa verisuonet supistuvat ja veri pakenee iholta. Kuuma- ja kylmäaltistukset vaikuttavat vahvasti erityisesti verenkiertoon, mutta niillä on myös vaikutuksia muun muassa hormonieritykseen. Smolander kertoi tutkimuksesta, jossa oli mitattu yhdeksän koehenkilön verenpainetta 15 minuutin saunomisen aikana. Koehenkilöillä verenpaine laski hiljakseen saunomisen aikana sydämen pumppausmäärän kasvusta huolimatta, mikä Smolanderin mukaan selittyi verisuonivastuksen vähenemisellä. Kun koehenkilöt saunomisen jälkeen pulahtivat plusneljäasteiseen veteen minuutiksi, tapahtui päinvastainen ilmiö. Koehenkilöillä systolinen verenpaine oli saunassa laskenut lähelle sataa, mutta nousi kylmässä vedessä lähes kahteen sataan. Kuuma- ja kylmäaltistus vaikuttavat sydämen lyöntinopeuteen. Smolander esitteli tutkimusryhmänsä vetäjän sykekäyrän tilanteessa, jossa kyseinen henkilö oli saunonut kuusi kertaa käyden välillä vilvoittelemassa ulkona jääkylmässä vedessä. Saunomisen aikana syke nousi :en, mutta laski kylmässä ilmassa jopa alle normaalin leposykkeen. Minuutin sisällä tapahtui lähes sadan sykkeen lasku, mikä on huikea parasymbaattinen vaikutus sydämen toiminnalle, hän sanoi. Smolander kertoi, että paljolti juuri professori Viikin oma sykekäyrä herätti tutkimusryhmän pohtimaan, mitä kaikkea ihmiselle tapahtuu kuuma- ja kylmäaltistuksen yhteydessä ja miten hän palautuu siitä. Todennäköistä on, että tällä on huikeita vaikutuksia elimistön toimintaan seuraavien tuntien ja seuraan yönkin aikana, hän totesi. Verenpaineen ja pulssin muutokset saunassa ja avannossa. Saunominen terveellistä Smolanderin mukaan suomalainen saunatutkimus on keskittynyt etupäässä saunomisen fysiologisten vaikutusten selvittämiseen ja saunaa koskevien väärien uskomusten kumoamiseen. Esimerkiksi lisääntymisterveydestä tiedetään, että saunominen saattaa heikentää tilapäisesti siittiöiden määrää ja laadullisia ominaisuuksia. Runsas saunominen voi stressireaktiona häiritä naisen kuukautiskiertoa. Sen sijaan väite, että saunominen olisi haitallista raskaana oleville naisille, ei pidä paikkaansa. Normaali raskaus ei estä saunomista loppuvaiheessakaan, eikä sauna aiheuta epämuodos- 5

6 tumia sikiölle, Smolander selvitti. Saunakuolemia Suomessa tapahtuu vuodessa noin 25 30, mutta valtaosassa niistä osasyynä on ollut saunojan vahva humalatila, kuten anatomian emeritusprofessori Hirvonen on tutkimuksessaan oululaisista saunojista osoittanut. Hirvosen aineistossa esimerkiksi lämpöhalvaukseen kuolleiden ja saunomisen yhteydessä hukkuneiden veren alkoholipitoisuus oli keskimäärin noin kahden promillen luokkaa. Tästä näemme, mistä saunan vaarallisuus johtuu, Smolander totesi ja vakuutti, että kaiken kaikkiaan sauna on aika turvallinen paikka monessa suhteessa. Saunomisen tiedetään vaikuttavan myös hormonierityksen annos-vastesuhteeseen. Mitä intensiivisemmin saunotaan, sitä enemmän myös erittyy hormoneja. Pitoisuuksien nousua on havaittu muun muassa veren noradrenaliinissa, antidiureettisessa hormonissa, kasvuhormonissa ja prolaktiinissa. Saunomisen tuottaman mielihyvän ja rentoutuksen selittäjänä on pidetty juuri hormonierityksen muuttumista. Vahvoina mielihyvää tuottavina kandidaattihormoneina on nähty muun muassa beetaendorfiini, dopamiini, serotoniini ja oksitoniini, mutta kuten Suomen saunaseuran puheenjohtaja Lasse Viinikka totesi äskettäin lääkäripäivillä, että esimerkiksi endorfiiniteorian osalta näyttö ei ole kiistaton. Eli syitä saunomisen tuottamaan mielihyvään etsitään hormoneista, mutta yhteys ei ole vielä ihan selvä, Smolander sanoi. Avantouintia vähän tutkittu Juhani Smolander on kuormitusfysiologian dosentti, joka työskentelee ORTON tutkimuslaitoksessa Helsingissä. Hän on perehtynyt erityisesti lämpö-, kuormitusja työfysiologiaan. Hän on viimeisen viiden vuoden aikana ollut mukana muun muassa Heinolassa toimivan Reumasäätiön sairaalan tutkimuksissa, jossa on selvitetty huippukylmähoidon ja avantouinnin fysiologisia vaikutuksia. Teimme muun muassa tutkimuksen, jossa kolmen kuukauden intervention aikana vertasimme huippukylmähoitoa ja ilman saunomista tapahtuvaa avantouintia. Selkeä tulos oli, että stressihormonina pidetyn nonadrenaliini pitoisuus nousi jokaisella altistuskerralla. Sen sijaan beetaendorfiinipitoisuuksissa ei tapahtunut mitään, eikä myöskään adrenaliinipitoisuuksissa tapahtunut muutoksia. Smolanderin mukaan kylmäaltistusta ja avantouintia on tutkittu ylipäätään vähän, ja nekin tutkimukset, joissa on tarkasteltu muun muassa antioksidantteja ja valkosolujen muodostumista, ovat olleet etupäässä poikkileikkaustutkimuksia, ja tutkittavat koehenkilöt ovat olleet tottuneita avantouimareita. Meidän tutkimushankkeessa, joka on nyt käynnistymässä, on tarkoitus tarkastella työpäivän jälkeistä palautumista. Käytämme siinä muun muassa Jyväskylän yliopistossa kehitettyä hyvinvointianalyysiä, mutta myös laajemmin autonomisen hermoston mittareita, joissa katsomme välittömästi saunomisen ja saunomiseen liitetyn avantouinnin vaikutuksia välittömiä vaikutuksia sekä vaikutuksia yöaikaiseen palautumiseen ja seuraavaan päivään, Smolander kertoi. Mukana hankkeessa on myös unitutkijoita, jotka selvittävät koehenkilöiden unta sekä psykologeja, jotka tutkivat koehenkilöiden koettua hyvinvointia ja sen muutoksia. Ajatuksena on selvittää, millainen rooli tällaisilla itsehoidollisilla keinoilla voisi olla työpäivän jälkeisestä stressistä palautumisessa. Itse koen tämän mielenkiintoisena uutena avauksena, johon uudet tutkimustekniikat ja analyysit antavat aivan toisenlaisen mahdollisuuden nyt kuin mitä aikaisemmin. Juho Vainion säätiö myönsi Viikin tutkimusryhmälle euroa vuodelle Säätiö on myös aiemmin tukenut Smolanderin edellä mainitsemia huippukylmähoitotutkimuksia Reumasäätiön sairaalassa. Marketta Ollikainen Dosentti Juhani Smolander. 6

7 Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Hyvinvoiva yläkouluyhteisö on Liedon kunnan sivistystoimen, Härkätien terveyskeskuksen ja Turun yliopiston kasvatustieteiden (Turun opettajankoulutuslaitos), lääketieteen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekuntien yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Päivi Niemi Turun opettajankoulutuslaitokselta. Keskeisenä tavoitteena on tarkastella ja tukea yläkouluikäisten nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Elokuussa 2006 käynnistyneen, pitkittäis- ja interventiotutkimuksen Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä tavoitteena on 1) kuvata vuotiaiden nuorten sosioemotionaalisen kehityksen polkuja ja analysoida fyysisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen interaktioita, 2) tunnistaa sekä yksilöllisiä että kasvuympäristöihin (perhe, koulu, vertaissuhteet, internet) liittyviä, kehityksen suuntaa ennustavia riski- ja suojatekijöitä, sekä 3) tutkia sosioemotionaalisen oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävän intervention (Pysyvät pienryhmät -ohjelma) toteutumista ja vaikutuksia nuorten sosioemotionaaliseen kehitykseen, koulutyöskentelyyn, hyvinvointiin ja terveyteen yläkoulun aikana. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) johtaja, lastentautien professori Pekka Kääpä johtaa osakokonaisuutta, jossa on tavoitteena tutkia yläkouluikäisten oppilaiden hyvinvointia ja terveyseroja sekä ennustaa niitä muun muassa alakouluajan (kouluterveydenhuollon arvioiman) terveydentilan ja sosiodemografisten tekijöiden pohjalta. Hankkeen taustaa ja kuulumisia Tutkimuksen aineistonkeruu aloitettiin elokuussa 2006 ja kohderyhmänä ovat Liedon kunnan yläkoulun 7. luokan syksyllä 2006 ja syksyllä 2007 aloittaneet oppilaat. Tutkittavia yläkoululaisia on yhteensä 389. Samaan aikaan syksyllä 2006 aloitti Liedossa uusi Ilmaristen yhtenäiskoulu toimintansa entisen Liedon keskuskoulun, ison yläkoulukeskuksen jatkaessa toimintaansa. Tuloksia pohdittaessa voidaan verrata kahden eri tyyppisen yläkoulun oppimisympäristöjä. Tutkimus- ja kehittämishanke vaatii vahvaa yhteistyötä sekä Turun yliopiston sisällä eri tiedekuntien välillä että yliopiston, Liedon kunnan sivistystoimen ja terveydenhuollon järjestäjän, Härkätien terveyskeskuksen välillä. Hyvästä yhteistyöstä osoituksena ovat Liedon Keskuskoulun ja Ilmaristen yhtenäiskoulun vararehtorien Hanna-Leena Seppisen ja Nina Pentin sekä koulukuraattorien vahva sitoutuminen tutkimukseen. Heidän tukemanaan kouluista on saatu kiitettävästi aikaa ja joustavuutta aineistonkeruuseen. 7

8 Liedon kunnan sivistystoimi luovutti viime toukokuussa hankkeelle kuntosaliliput. Niillä tutkijat kiittivät tutkimukseen suostuneita oppilaita ja opettajia. Näin hanke sai aikaan terveyttä edistävän liikuntamahdollisuuden kesään. Härkätien terveyskeskus on vahvasti mukana tutkimushankkeessa, missä on tavoitteena arvioida muun muassa 5. luokan aikana kouluterveydenhuollon tekemän laajan kartoituksen ennustettavuutta oppilaiden tulevaan terveyteen ja hyvinvointiin yläkoulussa. Härkätien terveyskeskuksen johtava lääkäri Sirpa Rantanen on tunnistanut hankkeen terveyspoliittisen merkityksen ja ohjeistanut kouluterveydenhuollon edustajien olemaan hankkeessa mukana. Mitä ensimmäiset tulokset kertovat? Tutkimuksen aineistonkeruu kestää koko yläkoulun ajan. Tämä tarkoittaa kahden tutkimusikäluokan osalta aikaa syksystä 2006 kevääseen Aineistonkeruu monine lomakkeineen on aikaa vievä. Tämän takia tulosten pohdinta ja julkaisu painottuukin tuleviin vuosiin. Mutta joitain tuloksia tutkimushankkeella on jo esittää. Yläkoulun aloitusvaihe on uusine oppimiseen, kaverisuhteisiin ja fyysiseen kehitykseen liittyvine haasteineen nuorille helposti haavoittuvaista ja herkkää aikaa. Nuorten keskuudessa vallitsee usein niin sanottuja joukkoharhoja eli epärealistisia käsityksiä siitä, millaisia muut ovat tai millainen itse pitäisi olla tullakseen hyväksytyksi. Koetut vaikeudet voivat johtaa terveyteen liittyvään riskikäyttäytymiseen, muun muassa alkoholin ja huumeiden käyttöön, tai psyykkiseen pahoinvointiin, kuten yksinäisyyteen, ahdistuneisuuteen tai masennukseen. 8

9 Ensimmäisten tulosten mukaan nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen ahdistuneisuus ovat varsin pysyviä olotiloja. Nuoret, jotka löysivät ystävä- ja kaverijoukon siirtymän alkukuukausina, olivat vielä seuraavien seurantakyselyjen mukaan sosiaalisiin suhteisiinsa tyytyväisiä ja vähemmän ahdistuneita. Sen sijaan nuoret, jotka jäivät jo alussa ulkopuolelle, kaipasivat ja toivoivat ystäviä ja/tai kaverijoukkoa, johon kokisi yksin jäämisen sijaan kuuluvansa. Täten yläkoulusiirtymän alkukuukaudet näyttäisivät olevan nuoren sosioemotionaalisen hyvinvoinnin kannalta sangen merkityksellisiä ja erityistä huomiota vaativaa aikaa. Toisaalta näiden tulosten vertailu valtakunnallisiin keskiarvoihin kertoo lietolaisten nuorten hyvinvoinnista lähes pelkkää hyvää masennuksen, ahdistuneisuuden ja riskikäyttäytymisen yleisyydet sijoittuvat valtakunnallisesti joko keskitasolle tai sen alapuolelle. Valtaosalla nuorista oli useampi kuin kaksi läheistä ystävää ja he arvioivat itsensä onnellisiksi tai erittäin onnellisiksi. Myös siirtymä alakoulusta yläkouluun on sujunut Liedossa hyvin. Joku kuitenkin jää aina ulkopuolelle. Miten nuorten asenteet, kokemukset, hyvinvointi ja terveyskäyttäytyminen muuttuvat, kun yläkoulua on käyty vuosi tai kaksi? Tutkimushankkeella on siis haasteita. Väriryhmätoimintaa Liedossa Ulkopuoliseksi jäämistä ja sen negatiivisia vaikutuksia nuoren hyvinvointiin pyritään ehkäisemään yläkouluaikana osaan luokista rakennetuilla pysyvillä pienryhmillä, jolloin luokka jaetaan 4 6 oppilaan niin sanottuihin väriryhmiin heti yläkoulun alkaessa. Liedon keskuskoulun pilottitutkimuksen pohjalta vaikuttaisi siltä, että nämä pienryhmät luovat turvallisia ja pysyviä rakenteita yläkoulun arkeen vähentämällä muun muassa klikkiytymistä ja negatiivisia ryhmäilmiöitä antamalla mahdollisuuden opetella ryhmissä kanssakäymisen ja ongelmien ratkaisun taitoja. Väriryhmätoiminta rakentuu kiinteästi osaksi koulun arkea ja opetussuunnitelmaa yläkoulun luokilla. Sen toteutumista tukevat opettajien sitoutuminen ja kollegiaalinen työskentelytapa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena onkin selvittää tarkemmin väriryhmätoiminnan vaikutuksia. Väriryhmätoiminta vaatii mukana olevilta opettajilta ja erityisesti luokanvalvoja-opettajalta paljon työaikaa ja sitoutumista. Toiminnan vastuuhenkilön vararehtori Hanna-Leena Seppisen yllätykseksi opettajakunnalla oli halu jatkaa väriryhmätoimintaa ensimmäisen tutkimuslukuvuoden jälkeenkin. Tulevia tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään kehitettäessä nuorten oppimisympäristöjä ja luotaessa tutkimusperusteista moniammatillista yhteistyötä tavoitteena kehitysriskien varhainen tunnistaminen, syrjäytymiskehityksen vähentäminen ja nuorten kehityksen tukeminen erityisesti herkissä kouluasteiden siirtymävaiheissa. Anna-Liisa Koivisto Anna-Liisa Koivisto tutkimustyöryhmän jäsen LT, projektijohtaja Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto. 9

10 Koululiikunta luo pohjaa aikuisiän liikuntaharrastuksille Hyvä liikuntanumero koulussa voi ennustaa aktiivista liikkumista aikuisiässä. Näin ennakoidaan Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa selvitetään, miten koululiikunta on vaikuttanut liikuntaharrastukseen myöhemmällä iällä. Suomessa toteutettiin vuosina kolmen silloisen läänin alueella laaja koululiikunnan tehostamisohjelma. HYVÄ SUOMI -nimellä toteutettuun kampanjaan liitettiin alusta pitäen myös pitkittäistutkimus, josta on ilmestynyt lukuisia artikkeleita ja opinnäytetöitä. Tutkimukseen osallistui tuolloin yhteensä peruskoulun luokan oppilasta, joilta selvitettiin kyvykkyys, aktiivisuus ja motivaatio liikkua sekä laajemminkin liikuntaa koulussa edistävää tiedollista ja sosiaalista toimintaa. Osalla kohdejoukosta tutkimus jatkui vuoteen 1991 saakka. Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksella haluttiin selvittää, miten näiden samojen koehenkilöiden, jotka nyt ovat vuotiaita, liikuntaharrastus on jatkunut aikuisiällä ja mitä vaikutusta tehostetulla koululiikunnalla oli heidän nykyisiin liikuntaharrastuksiinsa. Viime vuonna käynnistyneessä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tutkittavien liikuntaaktiivisuutta selvitetään postikyselyllä ja osalta haastatteluilla. Haastattelut ovat parhaillaan menossa ja saamme ne loppuun marraskuussa, kertoo tutkimushanketta vetävä professori Heimo Nupponen Rauman opettajankoulutuslaitokselta. Vuosina mukana olleista koululaisesta kysely lähetettiin henkilölle. Heistä kyselyn palautti 67 prosenttia ja 615 ilmoitti suostumuksensa haastatteluun. Arvalla haastatteluihin valittiin 120 henkilöä. Nupponen pitää tuoretta tutkimushanketta merkittävänä, sillä koululiikunnan vaikuttavuudesta myöhemmällä iällä tiedetään vähän. Tutkimusta on vähän, koska tällaisten pitkän aikavälin tutkimushankkeiden läpivieminen on usein työlästä ja aikaa vievää. Jonkin verran on tietoa kouluiän liikuntaharrastuksen ja kunnon ennustavuudesta aikuisikään. Näiden tutkimusten mukaan kuntoennuste on melko hyvä ja liikuntaharrastus kohtalainen, Nupponen kertoo. 10

11 Tehostettu koululiikunta lisää motivaatiota Vuosina toteutettu seuranta osoitti, että tehostetussa liikunnassa mukana olleet kehittyivät enemmän kuin vertailukouluissa muun muassa siinä, millainen kunto heillä oli ja miten he kehittyivät liikehallinnassa. Toisin sanoen he hallitsivat paremman kyvyn liikkua. Tämä antoi tutkijoille viitteitä siitä, että ero jatkuisi aikuisikään. Nupponen kertoo, että aineisto on tältä osin vielä osaksi analysoimatta, mutta alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että aktiivisesti kouluiässä liikuntaa harrastaneet ovat aktiivisempia myös aikuisiässä. Nupposen mukaan tutkijat ovat tähän mennessä ehtineet selvittää lähinnä lajiharrastuksia, joissa pysyvyysennusteet voivat eri lajien kohdalla olla hyvinkin erilaisia. Yleisesti voidaan sanoa, että kestävyystyyppistä liikuntaa hiihtoa, suunnistusta, uintia kouluiässä harrastaneet harrastavat sitä aikuisena yleisemmin kuin esimerkiksi pallopelejä harrastaneet. Melkein kaikista lajeista harrastajat ovat siirtyneen näihin yksilöllisiin kestävyyslajeihin yleisemmin kuin joukkuelajeihin. Vuosina yksittäisiä lajeja harrastaneista kokonaan liikuntaharrastuksen lopettaneita on noin 10 prosenttia, Nupponen selvittää tutkimushankkeen alustavia tuloksia. Viime vuonna ilmestyneessä väitöstutkimuksessaan Lasse Mikkelsson osoitti, että kouluiän kestävyyskunnolla oli yhteyttä aikuisiän vähäiseen verenpaineriskiin. Notkeudeltaan parhaimmilla oli vähemmän jännitysniskaoireita ja kestovoimaltaan parhaimpien naisten riski jännitysniskaoireisiin oli vähäinen. Mikkelsson selvitti 25 vuoden pitkittäistutkimuksessa, miten kouluajan kuntotesti oli ennustanut aikuisiän terveyttä ja kuntoa. Hän havaitsi muun muassa, että naisilla koettua terveyttä aikuisiällä ennustivat kouluiän kestävyyskunto ja nopeus. Miehillä ennustearvoa oli nopeudella. Tässä tutkimuksessa ei päästä analysoimaan kovin laajasti koululiikunnan yhteyttä aikuisiän terveyteen, mutta jotakin siitäkin voidaan jatkossa sanoa, Nupponen arvioi. Monipuolinen liikunta vaikuttaa eniten Haastatteluaineisto koululiikunnan vaikutuksesta aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen on vielä osittain kokoamatta, mutta Nupposen mukaan joitain trendejä haastatteluista on selvästi nousemassa esiin. Kysyttäessä mikä koululiikunnassa on ollut se tekijä, jolla on ollut haastateltavien mielestä eniten vaikutusta, yleisin vastaus on ollut monipuolisuus. Luokiteltuamme vastaukset opettajasta lähteviin, omiin kokemuksiin liikuntatunneista ja muistikuviin oppituntien ulkopuolisesta liikunnasta, vastaukset ovat ainakin toistaiseksi vaihdelleet kovasti, eikä niiden keskinäisestä painotuksesta voi vielä sanoa mitään varmaa, Nupponen kuitenkin huomauttaa. Haastatteluissa kysyttiin myös, millaisia liikuntasuosituksia haastateltavat antaisivat oman koulukokemuksensa perusteella nykypäivän koululaisille ja opettajille. Vastaukset ovat olleet mielenkiintoisia ja niistä on varmasti apua koululiikunnan kehittämisessä. Tässäkin keskeinen suositus on ollut koululiikunnan sisällöllinen ja menetelmällinen monipuolisuus, Nupponen kertoo. Tutkimuksessa tutkittavilta on haastattelujen ja kyselyn ohella tehty myös kunnon ja liikehallinnan mittaukset, jotka on tarkoitus vielä uusia ensi vuoden alussa, mikäli rahoitus järjestyy. Nupposen mukaan kaikki mukana olleet olivat halukkaita myös uusintamittaukseen. Tutkimus on ainutlaatuinen toisaalta aineiston laadun ja pitkäkestoisuuden ja toisaalta asetelmansa suhteen. Tässä voidaan verrata aikanaan tehostetussa ohjelmassa olleita oppilaita verrokkeihin ja siten saada selville tehostuksen vaikutusta ja osuutta, Nupponen toteaa. Juho Vainion säätiö on tukenut Nupposen johtamaa tutkimushanketta apurahoin. Marketta Ollikainen Professori Heimo Nupponen. 11

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei kannata tinkiä? Miksi koulun liikunnasta ei Professori Lasse Kannas Dekaani Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto kannata tinkiä? Professori

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta Luontoliikunnasta terveys- ja hyvinvointipalveluja, osa II Palveluiden hinnoittelu ja kannattavuus Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus 28.3.2014 Terveyttä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.

Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1. Pysyvätkö suomalaiset lapset pinnalla eli onko koulujen uimaopetuksella merkitystä? Matti Pietilä Opetushallitus OPS2016_SUH 11.1.2017 Haasteenamme ISTUVA ELÄMÄNTAPA 07/01/2017 Opetushallitus Liikuntasuosituksen

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

DUODECIM. Pekka Mustonen

DUODECIM. Pekka Mustonen DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot