Työpaineet saunaan ja avantoon TEE 2/2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työpaineet saunaan ja avantoon TEE 2/2008"

Transkriptio

1 TEE 2/2008 Työpaineet saunaan ja avantoon Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Koulussa pohja liikuntaharrastukselle Miksi toinen liikkuu, mutta toinen ei? Terveyttä edistävä urheiluseura

2 Tässä numerossa Terve elämä 2/2008 Terve elämä on Juho Vainion säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajankohtaisista terveyden edistämiseen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy kahdesta neljään kertaa vuodessa. Päätoimittaja Juha Silvanto Kalevankatu 17 A Helsinki Fax: (09) Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress Neljäs linja A HELSINKI puh: (09) Taitto Hannu Karjalainen HANEMEDIA ISSN Helsinki Raha, globalisaatio ja terveys Pääkirjoitus Jussi Huttunen 4 Työpäivän paineet saunaan ja avantoon Tampereen teknillisessä yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa selvitetään saunomisen ja sen yhteyteen liitetyn avantouinnin vaikutuksia palautumiseen työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta. 7 Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Liedon kunnan sivistystoimi, Härkätien terveyskeskus ja Turun yliopiston kasvatustieteiden (Turun opettajankoulutuslaitos), lääketieteen ja yhteiskuntatieteen tiedekunnat ovat käynnistäneet yhteishankkeen Hyvinvoiva yläkouluyhteisö, jossa keskeisenä tavoitteena on tarkastella ja tukea yläkouluikäisten nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. 10 Koululiikunta luo pohjaa aikuisiän liikuntaharrastuksille Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksessa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään, miten koululiikunta on vaikuttanut liikuntaharrastukseen myöhemmällä iällä 12 Miksi toinen liikkuu mutta toinen ei? Liikunnan merkitys terveydelle tunnustetaan yleisesti. Silti osa ihmisistä harrastaa vain vähän tai ei lainkaan liikuntaa. Liikkumattomuuden taustalla voi olla sekä ympäristöllisiä että biologisia tekijöitä, arvioi aiheesta väitöskirjaa valmisteleva tutkija. 14 Terveyttä edistävä urheiluseura Lähes puolet kaikista alle 18-vuotiaista lapsista ja nuorista osallistuu jonkin urheiluseuran toimintaan. Terveyden edistämisen näkökulmasta urheiluseurojen toiminta on tyydyttävää, mutta lähes kahdessa kolmesta seurasta moni asia kaipaisi kohennusta, arvioidaan Jyväskylän yliopistossa käynnissä olevassa tutkimuksessa. 16 Ajankohtaista Juho Vainion säätiön apurahat haussat 17 Tiedon siruja Työympäristöllä vaikutusta terveyseroihin Hampaiden narskuttelu kertoo stressistä Mielenterveys ei enää ykkössyy eläköitymiseen Yhä useampi lapsi liikapainoinen Unettomuus kasvattaa kiloja ja lisää sydänvaivoja Hyvä koulu on turvallinen 20 Ullan palsta Ilmastoystävällistä ravintoa Vegaaninen linssilaatikko Maukas peruna-linssisalaatti Soijapapuja tomaattikastikkeessa Mustasilmäpapuja bahamasaarelaiseen tapaan Valamolainen hernekeitto Kuva: Ulla Lehtonen 2

3 Raha, globalisaatio ja terveys Rahan ja talouden vaikutus terveyteen on suuri. Mitä rikkaampi kansa, sen paremmin se pystyy edistämään ja ylläpitämään kansalaistensa terveyttä. Mutta vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan. Terveys parantaa kansakunnan mahdollisuuksia menestyä. Mitä terveempi väestö, sen paremmin se selviää kansainvälisessä kilpailussa. Globalisaatio maiden välisten rajojen kaatuminen ja maailmankaupan vapautuminen vaikuttaa syvällisesti ihmisten terveyteen. Tartuntataudit leviävät nopeasti ja ympäristön saasteet kulkevat maasta toiseen. Hyvät ja huonot terveyteen vaikuttavat tavat yhtenäistyvät. Elintasoerot kasvavat ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyy. Eniten terveyteen vaikuttaa kuitenkin tiedon globaalistuminen. Sairauksien syyt selvitetään ja keinoja niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi kehitetään maailmanlaajuisena yhteistyönä. Globalisaatio ja talous ovat aina vaikuttaneet terveyteen. Kulkutaudit alkoivat levitä epidemioina, kun ihminen asettui aloilleen viljelemään maata ja kasvattamaan kotieläimiä. Taudinaiheuttajia siirtyi kotieläimistä isäntään ja isännästä toiseen. Taudit levisivät kaupan ja liikenteen mukana, ja katastrofi syntyi kun yhteisöön levisi mikrobi, jota väestö ei ollut aikaisemmin kohdannut. Tänään ihmisellä on käytössään keinoja tartuntatautien torjuntaan. Tartuntatauteja aiheuttavien mikrobien tunnistaminen, rokotteet ja mikrobilääkkeet perustuvat kansainvälisen tiedeyhteisön työhön. Maailmanlaajuiset ponnistukset ovat tuottaneet monta näyttävää tulosta. Isorokko juurittiin vuoteen 1976 mennessä koko maapallon kattavan rokotusohjelman avulla ja polio onnistutaan ehkä hävittämään vuoteen 2015 mennessä. Myös krooniset sairaudet leviävät epidemioina supistuvassa maailmassa. Syynä eivät ole mikrobit, vaan elintavat, jotka tarttuvat väestöstä toiseen. Elintapojen globaalistumiseen on monta syytä: samansuuntaiset yhteiskuntamuutokset, tehostunut tiedonvälitys ja kansainvälinen teollisuus. Pikaruokaketjut ja virvoitusjuomateollisuus muuttavat ruokavaliota. Lihavuus ja diabetes yleistyvät kaikkialla. Tupakkasairauksista on tulossa köyhien maiden vitsaus teollisuuden siirtäessä markkinointiponnistuksensa kehitysmaihin. Yksi tärkeimmistä globaalistumisesta johtuvista terveysongelmista ovat huumeet. Rikollisuus, väkivalta ja pelko ovat osa arkea niissä yhteiskunnissa, joissa huumeita käytetään runsaasti. Huumeet, prostituutio ja sukupuolitaudit kulkevat käsikädessä. Huume-epidemia johtuu kehittyneiden maiden politiikan epäonnistumisesta ja kansainvälisten rikosjärjestöjen huumemafian menestyksestä. Suurimman globaalistuvasta taloudesta johtuvan terveysuhan aiheuttaa kuitenkin energiantuotanto. Ilmaston muutosta ja sen yhteyttä öljyn ja kivihiilen polttoon ei kukaan enää aseta kyseen alaiseksi. Kasvihuoneilmiö kohtelee eri tavoin maapallon eri maita. Oma ilmastomme näyttää ainakin aluksi lämpenevän ja muutoksella on varmasti terveysvaikutuksia, vaikkakin vähäisiä. Euroopan integraatiolla on runsaasti vaikutuksia suomalaisten terveyteen. Kaikille tuttu esimerkki integraation epäsuorista terveysvaikutuksista ovat sen vaikutukset alkoholin kulutukseen. Välimeren maille alkoholipolitiikka on maataloutta, meille terveyttä. Alkoholin maahantuontia koskevien esteiden poistuminen on jo pakottanut Suomen radikaalisti alentamaan alkoholiveroa. Tämän seurauksena alkoholin kulutus kasvaa nopeasti ja siitä koituvat haitat lisääntyvät. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ole vaikuttanut maailman muuttumiseen yhtä paljon kuin tiedon lisääntyminen ja tiedon saattaminen yhä suurempien ihmisryhmien käyttöön. Tiede ja tutkimus ovat kaikista yhteiskunnan osa-alueista kansainvälisimpiä. Sairauksien syyt ja keinot niiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi löydetään kansainvälisenä yhteistyönä ja tulokset otetaan nopeasti käyttöön kaikkialla. Internetin avulla terveyttä koskeva uusi ja vanha tieto on kaikkien käytössä. Kehitykseen liittyy myös ongelmia. Oikean tiedon löytäminen markkinoinnin ja epätiedon joukosta muuttuu yhä vaikeammaksi. Uudessa uljaassa maailmassa kaikki ovat kaikkialla yhteydessä kaikkiin ja kaikkeen. Haasteena ovat köyhimmät maat ja köyhimmät ihmiset. Informaatioteknologia ei paljoa auta, jos kansalaisilta puuttuu luku- ja kirjoitustaito. Globalisaatiossa ei ole mitään uutta. Se on alkanut vuosisatoja sitten ja jatkuu kauas tulevaisuuteen. Ihmisten väliset yhteydet lisääntyvät, nopeutuvat ja syvenevät myös tästä eteenpäin. Globalisaatio vaikuttaa kaikkeen inhimilliseen kanssakäymiseen ja jokaiseen ihmiseen maapallolla. Sillä on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Kaikkien ihmisten ja kaikkien kansakuntien yhteisenä tehtävänä on huolehtia siitä, että kielteiset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Miten Suomi ja sen terveydenhuolto selviävät globalisaation myrskyissä? Lähtökohdat ovat hyvät. Talous on kunnoissa, koulutustaso on korkea ja teknologia on edistynyttä. Terveydenhuolto on tehokasta, korruptiota ei ole ja poliittiset ristiriidat ovat vähäisiä. Meillä on runsaasti sosiaalista pääomaa, joka auttaa meitä hyödyntämään muita vahvuuksiamme. Me selviämme edessä olevista muutoksista paremmin kuin useimmat muut. Jussi Huttunen Jussi Huttunen Juho Vainion säätiön hallituksen puheenjohtaja. Kuva: Antero Aaltonen 3

4 Avantouinnilla hoitomuotona on pitkät perinteet. Kuvassa potilaita viedään avantoon Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa 1950-luvulla. Kuva: Reumasäätiön sairaala Työpäivän paineet saunaan ja avantoon Tampereen teknillisessä yliopistossa on käynnistynyt laaja tutkimushanke, jossa selvitetään saunomisen ja sen yhteyteen liitetyn avantouinnin vaikutuksia palautumiseen työpäivän aiheuttamasta kuormituksesta. Juho Vainion säätiön apurahojen jakotilaisuudessa tammikuussa dosentti Juhani Smolander kertoi, mitä saunan ja avantouinnin yhteisvaikutuksista tiedetään ja miksi tutkimushanke haluttiin käynnistää. Saunominen on peseytymisen ohella suomalaisten perinteinen keino rentoutua ja rauhoittua raskaan työpäivän tai työviikon jälkeen. On laskettu, että suomalaiset käyvät vuodessa yli 300 miljoonaa kertaa saunassa. Aika moni saunoja polskahtaa saunan jälkeen myös avantoon. Suomen Ladun mukaan säännöllistä avantouintia harrastavia Suomessa on yli Heistä useimmat käyvät uimassa saunomisen yhteydessä. Sekä saunominen että avantouinti on molemmat koettu voittopuolisesti mielihyvää tuottavana, rentouttavana ja terveyttä edistävänä, mutta niiden todellisista terveysvaikutuksista tiedetään vähän. Tampereen teknillisen yliopiston Ragnar Granit Instituutissa on professori Jari Viikin johdolla käynnistynyt tutkimushanke, jossa tutkitaan saunomisen ja avantouinnin yhteyksiä työstressistä palautumiseen. Varsinaisesti nyt keväällä 2008 käynnistyneessä tutkimuksessa selvitetään avantouinnin ja saunomisen vaikutuksia autonomiseen hermostoon, uneen ja koettuun hyvinvointiin normaalia työpäivää tekevillä terveillä koehenkilöillä. Saunominen aiheuttaa elimistölle voimakkaan lyhytaikaisen kuumastressin, jossa elimistön lämpötila nousee puolen tunnin saunomisessa noin yhden asteen. Jos saunomista jatkaa vielä kauemmin, myös lämpötila jatkaa nousemista, mistä 4

5 voi olla ikäviä seurauksia, dosentti Juhani Smolander totesi Juho Vainion säätiön apurahojen jakotilaisuudessa tammikuussa. Avantouinnissa altistus puolestaan on päinvastainen. Tutkimusryhmän puolesta juhlaesitelmän apurahojen jakotilaisuudessa pitänyt Smolander kertoi itsellään olleen jokin aika sitten tilaisuus tutkia erästä brittiläistä extreme-urheilijaa, joka ui etelänapamantereella 1,6 kilometriä jäävedessä. Vuosi sitten samainen britti oli uinut Pohjoisnavalla kilometrin miinus 1,5-asteisessa vedessä. Alkutilanteessa, ennen uimaan lähtöä, hänen lämpönsä oli psyykkisen lämmönnousun seurauksena 38,4 astetta, mutta laski uinnin aikana pari astetta. Sen jälkeen tapahtui vielä huomattavaa jälkijäähtymistä, jossa mentiin jo kliinisen hypotermian puolelle, mutta joka palautui normaaliksi lämpimässä suihkussa noin tunnissa. Smolander muistutti kuitenkin, että normaalisti avantouimarit eivät ryhdy näin rajuihin koetuksiin. Avantouinnit ovat käytännössä noin puolen minuutin tai minuutin suorituksia, mutta periaatteessa kylmä vesi voi olla myös riski, hän totesi. Vaikutuksia verenpaineeseen Saunassa ihon verisuonet laajenevat, jopa seitsemän litraa verta voi minuutissa ohjautua iholle saunomisen yhteydessä. Vastaavasti avannossa verisuonet supistuvat ja veri pakenee iholta. Kuuma- ja kylmäaltistukset vaikuttavat vahvasti erityisesti verenkiertoon, mutta niillä on myös vaikutuksia muun muassa hormonieritykseen. Smolander kertoi tutkimuksesta, jossa oli mitattu yhdeksän koehenkilön verenpainetta 15 minuutin saunomisen aikana. Koehenkilöillä verenpaine laski hiljakseen saunomisen aikana sydämen pumppausmäärän kasvusta huolimatta, mikä Smolanderin mukaan selittyi verisuonivastuksen vähenemisellä. Kun koehenkilöt saunomisen jälkeen pulahtivat plusneljäasteiseen veteen minuutiksi, tapahtui päinvastainen ilmiö. Koehenkilöillä systolinen verenpaine oli saunassa laskenut lähelle sataa, mutta nousi kylmässä vedessä lähes kahteen sataan. Kuuma- ja kylmäaltistus vaikuttavat sydämen lyöntinopeuteen. Smolander esitteli tutkimusryhmänsä vetäjän sykekäyrän tilanteessa, jossa kyseinen henkilö oli saunonut kuusi kertaa käyden välillä vilvoittelemassa ulkona jääkylmässä vedessä. Saunomisen aikana syke nousi :en, mutta laski kylmässä ilmassa jopa alle normaalin leposykkeen. Minuutin sisällä tapahtui lähes sadan sykkeen lasku, mikä on huikea parasymbaattinen vaikutus sydämen toiminnalle, hän sanoi. Smolander kertoi, että paljolti juuri professori Viikin oma sykekäyrä herätti tutkimusryhmän pohtimaan, mitä kaikkea ihmiselle tapahtuu kuuma- ja kylmäaltistuksen yhteydessä ja miten hän palautuu siitä. Todennäköistä on, että tällä on huikeita vaikutuksia elimistön toimintaan seuraavien tuntien ja seuraan yönkin aikana, hän totesi. Verenpaineen ja pulssin muutokset saunassa ja avannossa. Saunominen terveellistä Smolanderin mukaan suomalainen saunatutkimus on keskittynyt etupäässä saunomisen fysiologisten vaikutusten selvittämiseen ja saunaa koskevien väärien uskomusten kumoamiseen. Esimerkiksi lisääntymisterveydestä tiedetään, että saunominen saattaa heikentää tilapäisesti siittiöiden määrää ja laadullisia ominaisuuksia. Runsas saunominen voi stressireaktiona häiritä naisen kuukautiskiertoa. Sen sijaan väite, että saunominen olisi haitallista raskaana oleville naisille, ei pidä paikkaansa. Normaali raskaus ei estä saunomista loppuvaiheessakaan, eikä sauna aiheuta epämuodos- 5

6 tumia sikiölle, Smolander selvitti. Saunakuolemia Suomessa tapahtuu vuodessa noin 25 30, mutta valtaosassa niistä osasyynä on ollut saunojan vahva humalatila, kuten anatomian emeritusprofessori Hirvonen on tutkimuksessaan oululaisista saunojista osoittanut. Hirvosen aineistossa esimerkiksi lämpöhalvaukseen kuolleiden ja saunomisen yhteydessä hukkuneiden veren alkoholipitoisuus oli keskimäärin noin kahden promillen luokkaa. Tästä näemme, mistä saunan vaarallisuus johtuu, Smolander totesi ja vakuutti, että kaiken kaikkiaan sauna on aika turvallinen paikka monessa suhteessa. Saunomisen tiedetään vaikuttavan myös hormonierityksen annos-vastesuhteeseen. Mitä intensiivisemmin saunotaan, sitä enemmän myös erittyy hormoneja. Pitoisuuksien nousua on havaittu muun muassa veren noradrenaliinissa, antidiureettisessa hormonissa, kasvuhormonissa ja prolaktiinissa. Saunomisen tuottaman mielihyvän ja rentoutuksen selittäjänä on pidetty juuri hormonierityksen muuttumista. Vahvoina mielihyvää tuottavina kandidaattihormoneina on nähty muun muassa beetaendorfiini, dopamiini, serotoniini ja oksitoniini, mutta kuten Suomen saunaseuran puheenjohtaja Lasse Viinikka totesi äskettäin lääkäripäivillä, että esimerkiksi endorfiiniteorian osalta näyttö ei ole kiistaton. Eli syitä saunomisen tuottamaan mielihyvään etsitään hormoneista, mutta yhteys ei ole vielä ihan selvä, Smolander sanoi. Avantouintia vähän tutkittu Juhani Smolander on kuormitusfysiologian dosentti, joka työskentelee ORTON tutkimuslaitoksessa Helsingissä. Hän on perehtynyt erityisesti lämpö-, kuormitusja työfysiologiaan. Hän on viimeisen viiden vuoden aikana ollut mukana muun muassa Heinolassa toimivan Reumasäätiön sairaalan tutkimuksissa, jossa on selvitetty huippukylmähoidon ja avantouinnin fysiologisia vaikutuksia. Teimme muun muassa tutkimuksen, jossa kolmen kuukauden intervention aikana vertasimme huippukylmähoitoa ja ilman saunomista tapahtuvaa avantouintia. Selkeä tulos oli, että stressihormonina pidetyn nonadrenaliini pitoisuus nousi jokaisella altistuskerralla. Sen sijaan beetaendorfiinipitoisuuksissa ei tapahtunut mitään, eikä myöskään adrenaliinipitoisuuksissa tapahtunut muutoksia. Smolanderin mukaan kylmäaltistusta ja avantouintia on tutkittu ylipäätään vähän, ja nekin tutkimukset, joissa on tarkasteltu muun muassa antioksidantteja ja valkosolujen muodostumista, ovat olleet etupäässä poikkileikkaustutkimuksia, ja tutkittavat koehenkilöt ovat olleet tottuneita avantouimareita. Meidän tutkimushankkeessa, joka on nyt käynnistymässä, on tarkoitus tarkastella työpäivän jälkeistä palautumista. Käytämme siinä muun muassa Jyväskylän yliopistossa kehitettyä hyvinvointianalyysiä, mutta myös laajemmin autonomisen hermoston mittareita, joissa katsomme välittömästi saunomisen ja saunomiseen liitetyn avantouinnin vaikutuksia välittömiä vaikutuksia sekä vaikutuksia yöaikaiseen palautumiseen ja seuraavaan päivään, Smolander kertoi. Mukana hankkeessa on myös unitutkijoita, jotka selvittävät koehenkilöiden unta sekä psykologeja, jotka tutkivat koehenkilöiden koettua hyvinvointia ja sen muutoksia. Ajatuksena on selvittää, millainen rooli tällaisilla itsehoidollisilla keinoilla voisi olla työpäivän jälkeisestä stressistä palautumisessa. Itse koen tämän mielenkiintoisena uutena avauksena, johon uudet tutkimustekniikat ja analyysit antavat aivan toisenlaisen mahdollisuuden nyt kuin mitä aikaisemmin. Juho Vainion säätiö myönsi Viikin tutkimusryhmälle euroa vuodelle Säätiö on myös aiemmin tukenut Smolanderin edellä mainitsemia huippukylmähoitotutkimuksia Reumasäätiön sairaalassa. Marketta Ollikainen Dosentti Juhani Smolander. 6

7 Hyvinvoiva yläkouluyhteisö Hyvinvoiva yläkouluyhteisö on Liedon kunnan sivistystoimen, Härkätien terveyskeskuksen ja Turun yliopiston kasvatustieteiden (Turun opettajankoulutuslaitos), lääketieteen ja yhteiskuntatieteellisen tiedekuntien yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Päivi Niemi Turun opettajankoulutuslaitokselta. Keskeisenä tavoitteena on tarkastella ja tukea yläkouluikäisten nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Elokuussa 2006 käynnistyneen, pitkittäis- ja interventiotutkimuksen Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä tavoitteena on 1) kuvata vuotiaiden nuorten sosioemotionaalisen kehityksen polkuja ja analysoida fyysisen, emotionaalisen, sosiaalisen ja kognitiivisen kehityksen interaktioita, 2) tunnistaa sekä yksilöllisiä että kasvuympäristöihin (perhe, koulu, vertaissuhteet, internet) liittyviä, kehityksen suuntaa ennustavia riski- ja suojatekijöitä, sekä 3) tutkia sosioemotionaalisen oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävän intervention (Pysyvät pienryhmät -ohjelma) toteutumista ja vaikutuksia nuorten sosioemotionaaliseen kehitykseen, koulutyöskentelyyn, hyvinvointiin ja terveyteen yläkoulun aikana. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) johtaja, lastentautien professori Pekka Kääpä johtaa osakokonaisuutta, jossa on tavoitteena tutkia yläkouluikäisten oppilaiden hyvinvointia ja terveyseroja sekä ennustaa niitä muun muassa alakouluajan (kouluterveydenhuollon arvioiman) terveydentilan ja sosiodemografisten tekijöiden pohjalta. Hankkeen taustaa ja kuulumisia Tutkimuksen aineistonkeruu aloitettiin elokuussa 2006 ja kohderyhmänä ovat Liedon kunnan yläkoulun 7. luokan syksyllä 2006 ja syksyllä 2007 aloittaneet oppilaat. Tutkittavia yläkoululaisia on yhteensä 389. Samaan aikaan syksyllä 2006 aloitti Liedossa uusi Ilmaristen yhtenäiskoulu toimintansa entisen Liedon keskuskoulun, ison yläkoulukeskuksen jatkaessa toimintaansa. Tuloksia pohdittaessa voidaan verrata kahden eri tyyppisen yläkoulun oppimisympäristöjä. Tutkimus- ja kehittämishanke vaatii vahvaa yhteistyötä sekä Turun yliopiston sisällä eri tiedekuntien välillä että yliopiston, Liedon kunnan sivistystoimen ja terveydenhuollon järjestäjän, Härkätien terveyskeskuksen välillä. Hyvästä yhteistyöstä osoituksena ovat Liedon Keskuskoulun ja Ilmaristen yhtenäiskoulun vararehtorien Hanna-Leena Seppisen ja Nina Pentin sekä koulukuraattorien vahva sitoutuminen tutkimukseen. Heidän tukemanaan kouluista on saatu kiitettävästi aikaa ja joustavuutta aineistonkeruuseen. 7

8 Liedon kunnan sivistystoimi luovutti viime toukokuussa hankkeelle kuntosaliliput. Niillä tutkijat kiittivät tutkimukseen suostuneita oppilaita ja opettajia. Näin hanke sai aikaan terveyttä edistävän liikuntamahdollisuuden kesään. Härkätien terveyskeskus on vahvasti mukana tutkimushankkeessa, missä on tavoitteena arvioida muun muassa 5. luokan aikana kouluterveydenhuollon tekemän laajan kartoituksen ennustettavuutta oppilaiden tulevaan terveyteen ja hyvinvointiin yläkoulussa. Härkätien terveyskeskuksen johtava lääkäri Sirpa Rantanen on tunnistanut hankkeen terveyspoliittisen merkityksen ja ohjeistanut kouluterveydenhuollon edustajien olemaan hankkeessa mukana. Mitä ensimmäiset tulokset kertovat? Tutkimuksen aineistonkeruu kestää koko yläkoulun ajan. Tämä tarkoittaa kahden tutkimusikäluokan osalta aikaa syksystä 2006 kevääseen Aineistonkeruu monine lomakkeineen on aikaa vievä. Tämän takia tulosten pohdinta ja julkaisu painottuukin tuleviin vuosiin. Mutta joitain tuloksia tutkimushankkeella on jo esittää. Yläkoulun aloitusvaihe on uusine oppimiseen, kaverisuhteisiin ja fyysiseen kehitykseen liittyvine haasteineen nuorille helposti haavoittuvaista ja herkkää aikaa. Nuorten keskuudessa vallitsee usein niin sanottuja joukkoharhoja eli epärealistisia käsityksiä siitä, millaisia muut ovat tai millainen itse pitäisi olla tullakseen hyväksytyksi. Koetut vaikeudet voivat johtaa terveyteen liittyvään riskikäyttäytymiseen, muun muassa alkoholin ja huumeiden käyttöön, tai psyykkiseen pahoinvointiin, kuten yksinäisyyteen, ahdistuneisuuteen tai masennukseen. 8

9 Ensimmäisten tulosten mukaan nuorten yksinäisyys ja sosiaalinen ahdistuneisuus ovat varsin pysyviä olotiloja. Nuoret, jotka löysivät ystävä- ja kaverijoukon siirtymän alkukuukausina, olivat vielä seuraavien seurantakyselyjen mukaan sosiaalisiin suhteisiinsa tyytyväisiä ja vähemmän ahdistuneita. Sen sijaan nuoret, jotka jäivät jo alussa ulkopuolelle, kaipasivat ja toivoivat ystäviä ja/tai kaverijoukkoa, johon kokisi yksin jäämisen sijaan kuuluvansa. Täten yläkoulusiirtymän alkukuukaudet näyttäisivät olevan nuoren sosioemotionaalisen hyvinvoinnin kannalta sangen merkityksellisiä ja erityistä huomiota vaativaa aikaa. Toisaalta näiden tulosten vertailu valtakunnallisiin keskiarvoihin kertoo lietolaisten nuorten hyvinvoinnista lähes pelkkää hyvää masennuksen, ahdistuneisuuden ja riskikäyttäytymisen yleisyydet sijoittuvat valtakunnallisesti joko keskitasolle tai sen alapuolelle. Valtaosalla nuorista oli useampi kuin kaksi läheistä ystävää ja he arvioivat itsensä onnellisiksi tai erittäin onnellisiksi. Myös siirtymä alakoulusta yläkouluun on sujunut Liedossa hyvin. Joku kuitenkin jää aina ulkopuolelle. Miten nuorten asenteet, kokemukset, hyvinvointi ja terveyskäyttäytyminen muuttuvat, kun yläkoulua on käyty vuosi tai kaksi? Tutkimushankkeella on siis haasteita. Väriryhmätoimintaa Liedossa Ulkopuoliseksi jäämistä ja sen negatiivisia vaikutuksia nuoren hyvinvointiin pyritään ehkäisemään yläkouluaikana osaan luokista rakennetuilla pysyvillä pienryhmillä, jolloin luokka jaetaan 4 6 oppilaan niin sanottuihin väriryhmiin heti yläkoulun alkaessa. Liedon keskuskoulun pilottitutkimuksen pohjalta vaikuttaisi siltä, että nämä pienryhmät luovat turvallisia ja pysyviä rakenteita yläkoulun arkeen vähentämällä muun muassa klikkiytymistä ja negatiivisia ryhmäilmiöitä antamalla mahdollisuuden opetella ryhmissä kanssakäymisen ja ongelmien ratkaisun taitoja. Väriryhmätoiminta rakentuu kiinteästi osaksi koulun arkea ja opetussuunnitelmaa yläkoulun luokilla. Sen toteutumista tukevat opettajien sitoutuminen ja kollegiaalinen työskentelytapa. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena onkin selvittää tarkemmin väriryhmätoiminnan vaikutuksia. Väriryhmätoiminta vaatii mukana olevilta opettajilta ja erityisesti luokanvalvoja-opettajalta paljon työaikaa ja sitoutumista. Toiminnan vastuuhenkilön vararehtori Hanna-Leena Seppisen yllätykseksi opettajakunnalla oli halu jatkaa väriryhmätoimintaa ensimmäisen tutkimuslukuvuoden jälkeenkin. Tulevia tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään kehitettäessä nuorten oppimisympäristöjä ja luotaessa tutkimusperusteista moniammatillista yhteistyötä tavoitteena kehitysriskien varhainen tunnistaminen, syrjäytymiskehityksen vähentäminen ja nuorten kehityksen tukeminen erityisesti herkissä kouluasteiden siirtymävaiheissa. Anna-Liisa Koivisto Anna-Liisa Koivisto tutkimustyöryhmän jäsen LT, projektijohtaja Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto. 9

10 Koululiikunta luo pohjaa aikuisiän liikuntaharrastuksille Hyvä liikuntanumero koulussa voi ennustaa aktiivista liikkumista aikuisiässä. Näin ennakoidaan Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen meneillään olevassa tutkimuksessa, jossa selvitetään, miten koululiikunta on vaikuttanut liikuntaharrastukseen myöhemmällä iällä. Suomessa toteutettiin vuosina kolmen silloisen läänin alueella laaja koululiikunnan tehostamisohjelma. HYVÄ SUOMI -nimellä toteutettuun kampanjaan liitettiin alusta pitäen myös pitkittäistutkimus, josta on ilmestynyt lukuisia artikkeleita ja opinnäytetöitä. Tutkimukseen osallistui tuolloin yhteensä peruskoulun luokan oppilasta, joilta selvitettiin kyvykkyys, aktiivisuus ja motivaatio liikkua sekä laajemminkin liikuntaa koulussa edistävää tiedollista ja sosiaalista toimintaa. Osalla kohdejoukosta tutkimus jatkui vuoteen 1991 saakka. Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksella haluttiin selvittää, miten näiden samojen koehenkilöiden, jotka nyt ovat vuotiaita, liikuntaharrastus on jatkunut aikuisiällä ja mitä vaikutusta tehostetulla koululiikunnalla oli heidän nykyisiin liikuntaharrastuksiinsa. Viime vuonna käynnistyneessä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa tutkittavien liikuntaaktiivisuutta selvitetään postikyselyllä ja osalta haastatteluilla. Haastattelut ovat parhaillaan menossa ja saamme ne loppuun marraskuussa, kertoo tutkimushanketta vetävä professori Heimo Nupponen Rauman opettajankoulutuslaitokselta. Vuosina mukana olleista koululaisesta kysely lähetettiin henkilölle. Heistä kyselyn palautti 67 prosenttia ja 615 ilmoitti suostumuksensa haastatteluun. Arvalla haastatteluihin valittiin 120 henkilöä. Nupponen pitää tuoretta tutkimushanketta merkittävänä, sillä koululiikunnan vaikuttavuudesta myöhemmällä iällä tiedetään vähän. Tutkimusta on vähän, koska tällaisten pitkän aikavälin tutkimushankkeiden läpivieminen on usein työlästä ja aikaa vievää. Jonkin verran on tietoa kouluiän liikuntaharrastuksen ja kunnon ennustavuudesta aikuisikään. Näiden tutkimusten mukaan kuntoennuste on melko hyvä ja liikuntaharrastus kohtalainen, Nupponen kertoo. 10

11 Tehostettu koululiikunta lisää motivaatiota Vuosina toteutettu seuranta osoitti, että tehostetussa liikunnassa mukana olleet kehittyivät enemmän kuin vertailukouluissa muun muassa siinä, millainen kunto heillä oli ja miten he kehittyivät liikehallinnassa. Toisin sanoen he hallitsivat paremman kyvyn liikkua. Tämä antoi tutkijoille viitteitä siitä, että ero jatkuisi aikuisikään. Nupponen kertoo, että aineisto on tältä osin vielä osaksi analysoimatta, mutta alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että aktiivisesti kouluiässä liikuntaa harrastaneet ovat aktiivisempia myös aikuisiässä. Nupposen mukaan tutkijat ovat tähän mennessä ehtineet selvittää lähinnä lajiharrastuksia, joissa pysyvyysennusteet voivat eri lajien kohdalla olla hyvinkin erilaisia. Yleisesti voidaan sanoa, että kestävyystyyppistä liikuntaa hiihtoa, suunnistusta, uintia kouluiässä harrastaneet harrastavat sitä aikuisena yleisemmin kuin esimerkiksi pallopelejä harrastaneet. Melkein kaikista lajeista harrastajat ovat siirtyneen näihin yksilöllisiin kestävyyslajeihin yleisemmin kuin joukkuelajeihin. Vuosina yksittäisiä lajeja harrastaneista kokonaan liikuntaharrastuksen lopettaneita on noin 10 prosenttia, Nupponen selvittää tutkimushankkeen alustavia tuloksia. Viime vuonna ilmestyneessä väitöstutkimuksessaan Lasse Mikkelsson osoitti, että kouluiän kestävyyskunnolla oli yhteyttä aikuisiän vähäiseen verenpaineriskiin. Notkeudeltaan parhaimmilla oli vähemmän jännitysniskaoireita ja kestovoimaltaan parhaimpien naisten riski jännitysniskaoireisiin oli vähäinen. Mikkelsson selvitti 25 vuoden pitkittäistutkimuksessa, miten kouluajan kuntotesti oli ennustanut aikuisiän terveyttä ja kuntoa. Hän havaitsi muun muassa, että naisilla koettua terveyttä aikuisiällä ennustivat kouluiän kestävyyskunto ja nopeus. Miehillä ennustearvoa oli nopeudella. Tässä tutkimuksessa ei päästä analysoimaan kovin laajasti koululiikunnan yhteyttä aikuisiän terveyteen, mutta jotakin siitäkin voidaan jatkossa sanoa, Nupponen arvioi. Monipuolinen liikunta vaikuttaa eniten Haastatteluaineisto koululiikunnan vaikutuksesta aikuisiän liikunta-aktiivisuuteen on vielä osittain kokoamatta, mutta Nupposen mukaan joitain trendejä haastatteluista on selvästi nousemassa esiin. Kysyttäessä mikä koululiikunnassa on ollut se tekijä, jolla on ollut haastateltavien mielestä eniten vaikutusta, yleisin vastaus on ollut monipuolisuus. Luokiteltuamme vastaukset opettajasta lähteviin, omiin kokemuksiin liikuntatunneista ja muistikuviin oppituntien ulkopuolisesta liikunnasta, vastaukset ovat ainakin toistaiseksi vaihdelleet kovasti, eikä niiden keskinäisestä painotuksesta voi vielä sanoa mitään varmaa, Nupponen kuitenkin huomauttaa. Haastatteluissa kysyttiin myös, millaisia liikuntasuosituksia haastateltavat antaisivat oman koulukokemuksensa perusteella nykypäivän koululaisille ja opettajille. Vastaukset ovat olleet mielenkiintoisia ja niistä on varmasti apua koululiikunnan kehittämisessä. Tässäkin keskeinen suositus on ollut koululiikunnan sisällöllinen ja menetelmällinen monipuolisuus, Nupponen kertoo. Tutkimuksessa tutkittavilta on haastattelujen ja kyselyn ohella tehty myös kunnon ja liikehallinnan mittaukset, jotka on tarkoitus vielä uusia ensi vuoden alussa, mikäli rahoitus järjestyy. Nupposen mukaan kaikki mukana olleet olivat halukkaita myös uusintamittaukseen. Tutkimus on ainutlaatuinen toisaalta aineiston laadun ja pitkäkestoisuuden ja toisaalta asetelmansa suhteen. Tässä voidaan verrata aikanaan tehostetussa ohjelmassa olleita oppilaita verrokkeihin ja siten saada selville tehostuksen vaikutusta ja osuutta, Nupponen toteaa. Juho Vainion säätiö on tukenut Nupposen johtamaa tutkimushanketta apurahoin. Marketta Ollikainen Professori Heimo Nupponen. 11

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?

Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE

URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE URHEILLEN TERVEYTTÄ EDISTÄMÄÄN - OPAS URHEILUTOIMIJOILLE Hannu Itkonen, professori Sami Kokko, yliopistotutkija Liikuntatieteellinen tiedekunta, JY URHEILU TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Miksi urheilu on hyvä kasvatuksen

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki

Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2.2016, Helsinki Kunnan keinot kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja Liisa Mikkola, oh, TtM, th, Seinäjoki Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 61 491 asukasta (31.12.2015)

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Maksakokeiden viiterajat

Maksakokeiden viiterajat Maksakokeiden viiterajat - ovatko ne kohdallaan? Päivikki Kangastupa erikoistuva kemisti, tutkija Mistä tulen? Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kliinisen kemian laboratorio Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot