Uusiutuvan energian edistämisen taloudelliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Transkriptio

1 Uusiutuvan energian edistämisen taloudelliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Kimmo Ollikka VATT Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

2 Kysymyksiä / vastauksia? Miksi uusiutuvaa energiaa tulee tukea? Mitä tuemme, kun tuemme uusiutuvaa energiaa? Syöttötariffi, syöttöpreemio vai vihreät sertifikaatit miten uusiutuvaa energiaa tulisi tukea?

3 Ilmastopolitiikan tasot Globaali kysymys Päästövähennysten kustannukset ja hyödyt? Globaali päästövähennystavoite? Päästövähennysten jako maiden kesken? Ilmastosopimus ja sen rakenne? EU Tavoitteet: yksi vai useampi ilmastopolitiikan tavoite? Tavoitteiden jako jäsenmaiden välillä? Ohjauskeinot? Suomi Tavoitteiden jako sektoreiden välillä? Ohjauskeinot?

4 EU tavoitteet Ilmastonmuutos ja kestävä energiapolitiikka Vuoteen 2020 mennessä: 1. Kasvihuonekaasujen päästöjä tulee vuoteen 1990 verrattuna vähentää 20 % Suomi (ei-päästökauppa): vuoden 2005 tasosta 16 % 2. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on oltava vähintään 20 % Suomi: 38 % 3. Energian loppukulutusta on verrattuna ennustettuun kulutukseen vähennettävä 20 % Suomi: Arvio 325 TWh -> tavoite 310 TWh

5 Kasvihuonekaasujen päästöjä tulee vuoteen 1990 verrattuna vähentää 20 % Kasvihuonekaasujen päästöt (1990=100) Suomi EU27 EU tavoite 60 Lähde: Eurostat

6 2. Uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta on oltava vähintään 20 % Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta (%) 40% 30% Suomi tavoite Suomi 20% 10% EU tavoite EU27 0% Lähde: Eurostat

7 Ilmastopolitiikan ohjauskeinoja 1. EU:n keskeisin ilmastopolitiikan ohjauskeino on päästökauppa (EU ETS) Sähkön- ja lämmöntuotanto Energiaintensiivinen teollisuus 2. Uusiutuvan energian tuet T&K tuet Investointi-, verotuet Syöttötariffi / -preemio Velvoitteet ja vihreiden sertifikaattien kauppa Tarjouskilpailut

8 EU ETS ja uusiutuvan energian tuet päällekkäistä ohjausta? Uusiutuvan energian tuet lisäävät uusiutuvan energian tuotantoa -> energiantuotannon päästöt pienenevät Päästöoikeuksien kysyntä ja hinta alenevat Päästöoikeuksia siirtyy muille toimialoille Mm. hiilen suhteellinen etu polttoaineena kasvaa Päästöjä vähennetään energiantuotannossa enemmän ja kalliimmalla kuin ilman uusiutuvan energian tukia Energiantuotanto (muu kuin uusiutuva tuotanto) on likaisempaa

9 EU:n päästöoikeuden (EUA) hinta ja teollisuusindeksi (STOXX Europe 600) /tco2 EUA Phase I EUA Phase II-III STOXX /2005 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 Indeksi Lähteet: NordPool, ICE, STOXX

10 Ilmastonmuutos kaksi ulkoisvaikutusta Negatiivinen ulkoisvaikutus Kasvihuonekaasujen ympäristöhaitta Positiivinen ulkoisvaikutus Ilmastonmuutos edellyttää teknologista muutosta vähähiilisempään energiantuotantoon Tutkimukseen ja teknologioiden käyttöönottoon liittyvä oppiminen alentaa kustannuksia pitkällä aikavälillä Tiedon valuminen muiden käyttöön ei kannusta yrityksiä tutkimukseen tai investointeihin

11 Muita syitä (?) päällekkäiseen ohjaukseen Väärät tai epätäydelliset tavoitteet tai ohjauskeinot Fossiilisten polttoaineiden tuet Ei ilmastosopimusta Epätäydellisesti asetetut tavoitteet (EU ?) Teknologinen lukkiutuminen Tukien myötä kilpailu sähkömarkkinoilla lisääntyy MUTTA: myös uusiutuvan energian tukipolitiikka voi johtaa lukkiutumiseen Energian omavaraisuus MUTTA: lisääntyvä säätövoiman tarve ylläpitää riippuvuutta fossiilisesta tuotannosta Työllisyys ja vihreä kasvu MUTTA: Työvoiman saatavuus tuottavammille toimialoille vaikeutuu MUTTA: Energiainvestointien syklit pidempiä kuin talouden syklit

12 EU ETS ja uusiutuvan energian tuet päällekkäistä ohjausta? Ympäristöohjaus on ensisijainen instrumentti Hiilivero Päästökauppa Teknologiaohjaus voi täydentää ympäristöohjausta Yksinään se on yhteiskunnalle erittäin kallis ohjauskeino Instrumentin valinta, kohdentaminen ja tason määrittely erityisen ongelmallista Simulaatiotutkimusten perusteella käytössä on liian korkeita syöttötariffeja

13 Tutkimukseen ja teknologioiden käyttöönoton ulkoisvaikutukset ongelmia Tutkimustiedon leviäminen Yritykset eivät tee riittävästi tutkimusta, vaan haluavat oppia muilta T&K tuet kannustavat yrityksiä innovointiponnistuksiin Käyttöönoton ulkoisvaikutukset learning-by-doing, learning-by-using, learning-byinteracting, network externalities, upsizing of technologies, economics of scale Yritykset odottavat kustannusten alenemista ja kokemuksia muilta, ennen kuin investoivat uuteen teknologiaan Tuotannon tuet (esim. syöttötariffi)

14 Tutkimukseen ja teknologioiden käyttöönoton ulkoisvaikutukset ongelmia (2) Hyvin niukalti tietoa oppimisesta Tieto on hajallaan mm. tutkimuslaboratorioissa ja yritysten kirjanpidossa Havaittuja oppimisvauhteja Oppimisvauhti = kustannusten suhteellinen lasku kapasiteetin kaksinkertaistuessa Tuulivoima (on-shore): 4 32 % Aurinkovoima: % Biovoimalat: 0 45 % Oppimisvauhti on korkeampi tutkimuspanostusten kuin teknologioiden käyttöönoton suhteen globaalin kapasiteetin kasvun kuin alueellisen kapasiteetin kasvun suhteen

15 Uusiutuvien energioiden ohjauskeinojen suunnittelu Kypsät teknologiat (esim. tuulivoima) Tuki teknologian käyttöönotolle Ajan myötä aleneva tuki Tuki voidaan kohdentaa teknologiakohtaisesti Uudet teknologiat (esim. aurinko- tai aaltovoima) Tuki tutkimukselle ja kehitystyölle Tuen kohdentaminen: yliopistot / yritykset Tuen kohdentaminen teknologiakohtaisesti hankalaa

16 Ohjauskeinojen vaikutuksia tuet uusiutuvan energian tuotannolle ja investoinneille Syöttötariffi Poistaa investointiriskiä Voidaan räätälöidä teknologiakohtaisesti Kallis, johtaa yli-investointeihin? Syöttöpreemio Syöttötariffiin verrattuna enemmän riskiä Voidaan räätälöidä teknologiakohtaisesti Kallis, halvempi kuin tariffi? Sertifikaattimarkkina Poistaa osittain hinnoitteluongelman Suosii kypsiä teknologioita Tarjouskilpailut Poistaa osittain (kokonaan?) hinnoitteluongelman Design vaatii tarkkuutta

17 Uusiutuvan energian tukia EU:n jäsenmaissa Pääasiallinen tukimuoto Muut tuet Maa Syöttötariffi Syöttöpreemio Velvoitteet / sertifikaatit Tarjouskilpailut Investointi- / muut tuet Verotuet Net metering Lainat Alankomaat X X Belgia X X Bulgaria X Espanja X X X Irlanti X Italia X X X X X Itävalta X X Kreikka X Kypros X X Latvia X Liettua X X Luxemburg X X X Malta X X Portugali X X Puola X X X Ranska X X X X Romania X X Ruotsi X X X Saksa X X Slovakia X X X Slovenia X X X X Suomi X X Tanska X X X X Tsekki X X X X UK X X X Unkari X Viro X Lähde: RES LEGAL

18 Syöttötariffien tasoja ja kestoja EU-maissa Lähde: Jenner (2012)

19 Kokemuksia Saksasta - syöttötariffi Energiewende energiakäänne Saksa luopuu ydinvoimasta 2022 mennessä Uusiutuvien osuus 80 % sähköntuotannosta 2050 mennessä Saksassa syöttötariffi 1990-luvun alusta Verkko-operaattorille velvoite maksaa uusiutuvan sähkön tuottajalle 90 % sähkön jälleenmyyntihinnasta 2000-luvun alussa nykyinen kiinteä tariffijärjestelmä Tariffimaksujen kustannukset sähkön kuluttajille: vuonna 2012 keskivertokuluttajalle noin 3,5 c/kwh (~14 % sähkön hinnasta) Uusiutuvan energian voimakas kasvu (Saksassa mm. eniten aurinkosähkökapasiteettia maailmassa)

20 Kokemuksia Saksasta syöttötariffin vaikutuksia 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % RES-osuudet energiankulutuksesta (%, 2020-tavoite: 18 %) Muut uusiutuvat Vesivoima Biomassa ja jätteet Aurinkovoima Tuulivoima Aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetti (MW) Tuulivoima Aurinkovoima Lähde: Eurostat

21 Kokemuksia Saksasta - syöttötariffin kustannuksia Keskimääräinen syöttötariffi ( /MWh) Aurinkovoima Biomassa Tuulivoima off-shore Tuulivoima on-shore Tariffijärjestelmän kustannukset (milj. ) Muut uusiutuvat Biomassa Aurinkovoima Tuulivoima offshore Tuulivoima onshore Lähde: BDEW (2013)

22 Kokemuksia Saksasta Kasvaneella tuuli- ja aurinkovoiman tuotannolla vaikutuksia sähkömarkkinoiden toiminnalle Ajoittain negatiiviset sähkön hinnat Säätövoiman lisääntynyt tarve Uutta siirtokapasiteettia rakennettava: arvio km vuoteen 2030 mennessä, kustannusarvio on 27,5-42,5 miljardia euroa. Syöttötariffi on parantanut teknologiayritysten asemaa Saksassa ja Tanskassa tuulivoiman osalta Kiinassa aurinkosähkön osalta.

23 Suomen syöttötariffi 2011 Takuuhinta uusille voimaloille 12 vuoden ajaksi Metsähakevoimaloille syöttöpreemio, myös vanhat laitokset Voimala Tariffityyppi Perustuki ( /MWh) Lisätuki ( /MWh) Ehto lisätuelle Tuen maksamisen rajoitus Tuulivoima Takuuhinta 83,5 + 21, loppuun asti, enintään 3 vuoden ajan Yhteisteho 2500 MVA Biokaasu Puupolttoaine Takuuhinta 83, Lämpöpreemio Yhteisteho 19 MVA Takuuhinta 83, Lämpöpreemio Yhteisteho 150 MVA / 50 generaattoria Metsähake Syöttöpreemio , ,48 Kaasutinpreemio , ,30 Kaasutinpreemio -

24 Syöttötariffimaksut Laitoksia Nimellisteho Tuotanto Tuki Vuosi Voimalaitostyyppi (MVA) (GWh) (milj. ) Päästövähennyskustannus Päästövähennys* (1000 x tco2) ( /tco2) 2011 Metsähakevoimalaitos, ei-kaasutinpreemio , Tuulivoimalaitos , yhteensä , Metsähakevoimalaitos, ei-kaasutinpreemio , Tuulivoimalaitos , yhteensä , *Päästövähennyksiä laskettaessa on alarajana käytetty vuosien sähköntuotannon keskimääräistä ominaispäästökerrointa 269 tco2/gwh ja ylärajana lauhdevoiman ominaispäästökerrointa 890 tco2/gwh (Saari ym., 2010).

25 /MWh Tuulivoimatuotannon tuet Suomi vs. Ruotsi Elcertifikat (SE) 80 Sähkö (SE) Syöttötariffi lisätuki (FI) Syöttötariffi perustuki (FI) Sähkö (FI)

26 MW Tuulivoimakapasiteetti Suomi vs. Ruotsi Ruotsi 2000 Suomi

27 Kokemuksia Suomesta Tuulivoima Kapasiteetti tullee kasvamaan voimakkaasti kohden 2500 MVA rajaa Ongelmat hallinnollisissa lupaprosesseissa Onko takuuhinta liian korkea, kenelle informaatiovoitto (information rent): teknologiatuottajille vai energiantuotantoyhtiöille? Metsähakevoimalat Syöttöpreemio auttaa Suomen uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamisessa Toteutuuko teknologiaohjauksen tavoitteet: tuki uusille innovaatioille ja/tai uuden teknologian käyttöönotolle? Onko syöttöpreemio liian korkea? Tukea niin sähkön kysyntä- kuin polttoaineen tarjontapuolelta (kemera-tuet) Biokaasu- ja puupolttoainevoimalat Kannustaako syöttötariffi teknologiakehitykseen?

28 Uusiutuvan energian tuki on kallis ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi Yhteiskunnan maksamia uusiutuvan energian päästövähennyskustannuksia (arvioita): Suomi ( ) Tuulivoima: /tco 2, metsähake: /tco 2 Saksa ( ) Tuulivoima: 43 /tco 2, aurinkosähkö (PV): 537 /tco 2 UK ( ) 110 /tco 2 (sertifikaattimarkkina) EUA:n keskihinnat Phase II: 13 /tco 2 Phase III: 4 /tco 2

29 Voisiko tarjouskilpailu toimia? Tarjouskilpailuja suunniteltaessa tulisi huomioida (Ausubel ja Cramton 2011): 1. Substituution lisääminen Huutokaupattavien yksiköiden tulisi olla vaihtoehtoisia toisilleen Jos huutokaupattavat alueet tai paikat (esim. tuulivoimatuotannossa) ovat toisiaan täydentäviä (komplementteja), ne tulisi kaupata yhtenä kokonaisuutena 2. Hintakehityksen havaitseminen Huutokaupattavista yksiköiden arvosta epävarmuutta Huutokauppaprosessin tulisi olla dynaaminen: tuottavat informaatiota hintojen kehityksestä huutokaupan kuluessa 3. Totuudenmukaisten tarjousten tekeminen houkuttelevaksi. Mikäli huutokauppasäännöt kannustavat yrityksiä huutamaan totuudenmukaisesti, parantaa se huutokaupan tehokkuutta ja oikean hinnan paljastumista

30 Pohdintoja Ilmasto- ja energiapolitiikan tulisi olla mieluummin yksinkertaista ja pitkäjänteistä kuin monimutkaista ja lyhytnäköistä Yksi EU-tason tavoite ilmastopolitiikalle Harmonisoitu tukipolitiikka uusiutuvalle energialle Teknologiaohjaus tukee, ei korvaa ympäristöohjausta Tuki yritysten T&K ponnistuksille Missä määrin lähellä oleva tuotanto tukee teknologiakehitystä? Miten kasvattaa yritysten T&K ponnistusten odotusarvoista tuottoa? Tulevaisuuden (teknologioiden) ennustaminen vaikeaa Energiapolitiikan tukien ja verojen päällekkäisyydet ongelmallisia Polttoaineverot, päästömaksut

31 Tuotannon tukien sijaan tuetaan innovaatioprosesseja

32 Kiitos!