Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana

Transkriptio

1 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana Energia- ja ilmastostrategian kick-offtilaisuus , Kulttuuritehdas korjaamo, Helsinki Tiina Koljonen, VTT, Energiajärjestelmät

2 Skenaariot työkaluna Lähtökohta: pitkän aikavälin skenaariot eivät ole ennusteita Skenaariotyöskentely on prosessi, johon tulisi osallistua riittävän suuri ja heterogeeninen joukko Laskennallinen skenaariomallinnus on osa prosessia, joka auttaa ymmärtämään kehitystä ja päätösten mahdollisia vaikutuksia kehitykseen Vaihtoehtoisten polkujen arviointi: löydetään valinnat, jotka kannattaa joka tapauksessa tehdä, ml. toimenpiteiden aikataulu

3 VTT:n, VATT:n, Metlan ja GTK:n Tekes-rahoitteinen yhteishanke, joka tuotti taustatietoa Suomen vähähiilitiekartan muodostamiseen. Muodostettiin neljä vaihtoehtoista vähähiilipolkua Suomelle

4 Platform: Vähähiiliskenaarioiden muodostus ja analysointi laajalla asiantuntijajoukolla I Työpaja Osallistujat, lkm II Työpaja III Työpaja Julkistus Ministeriöt Organisaatiot Yritykset Tutkijat

5 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Tanska Portugali Viro Romania Liettua Slovenia Bulgaria Kroatia Italia Espanja Kreikka Ranska Tsekki Saksa Puola Slovakia Unkari Kypros Belgia Irlanti Iso-Britannia Alankomaat Malta Luksenburg RES, % loppukulutuksesta Skenaarioiden lähtökohtana nykytilan arviointi Suomen energiatalouden ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitykset Suomen kehitys verrattuna muihin maihin Suomen erityispiirteet, kuten talouden rakenne, luonnonvarat, ilmasto, maantiede, väestö, Suomessa käytetään 3. eniten uusiutuvia energialähteitä verrattuna muihin EU-maihin RES 2013 RES2020 Lähde: EC

6 =100% Esimerkki: Kotitalouksien sähkönkulutus kasvanut Suomessa yli 1 % vuodessa Kotitalouksien kokonaissähkönkäytön indeksisarjat, ml. laitesähkö ja sähkölämmitys 1,45 1,40 1,35 1,30 Tilastointimuutos Sähkönkulutus kasvaa 1,25 1,20 1,15 1,10 1,05 1,00 Asuinpinta-ala kasvaa Väestö kasvaa 0,95 Sähkönkulutus Väestö, lkm Asuin-m2/hlö Sähkönkulutus/m2 Lähde: Koreneff et al VTT Technology 180 ja ODYSSEE tietokanta

7 PV investment cost, EUR(2014)/kWp Vaihtoehtoisten teknologisten kehitysarvioiden avulla haetaan kustannustehokas polku Skenaariolaskelmissa tuodaan esille kaikki teknologiset vaihtoehdot PV-järjestelmien investointikustannusten kehitysarviot VTT:n Low Carbon Finland skenaariot / JRC History Useat teknologiat kilpailevat keskenään ja voittajateknologioita on vaikeaa arvata Teknologiamarkkinat ovat globaalit Paikalliset olosuhteet, ml. politiikka, vaikuttavat kilpailukykyyn 5000 VTT LC Base 4500 VTT LC Optimistic 4000 JRC ETRI Low 3500 JRC ETRI High Lähde: VTT, JRC / ETRI

8 Energia- ja ilmastotulevaisuus on osa laajaa järjestelmää tarvitaan useita laskenta- ja muita analyysimenetelmiä arvioimaan kehitystä

9 Skenaariotuloksia Suomen energiakehityksestä

10 Base Low Mid High Base Low Mid High Base Low Mid High Base Low Mid High Sähkön kulutus, TWh Teollisuuden sähkönkulutus noin 50 % Suomen koko sähkönkulutuksesta Skenaarioiden välinen ero yli 10 TWh Liikenne 80 Asuminen Palvelut ja maatalous Muu teollisuus 20 Perusmetalli 0 Massa ja paperi

11 EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin vaikutukset: VTT:n ja komission arvioiden mukaan Suomi olisi päästöoikeuksien netto-ostaja jaksolla Päästökauppasektorin päästöjen kehitys Ei-päästökauppa-sektorin päästöjen kehitys

12 Päästöjen marginaalihinta, EUR/t(CO 2 ) Toisaalta päästöoikeuden hintakehitykseen liittyy merkittävää epävarmuutta EC (2013) arvio* Päästöoikeuden hintakehitykset vähähiiliskenaarioissa 140 Julkaistuja 2030 arvioita Base80 Jatkuva kasvu Pysähdys Säästö Muutos * Capros et. al. Trends to Reference Scenario

13 Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos Baseline Base-80% Kasvu Säästö Pysähdys Muutos Uusiutuva primaarienergia, TWh Vähähiiliskenaarioissa uusiutuvan energian osuus kasvaa %:in primäärienergiasta ja % loppuenergiasta vuonna Hallitusohjelman tavoite vuodelle on 2030 haastava, mutta mahdollinen, jos edistetään monipuolisesti uusiutuvien teknologioiden demonstrointia ja käyttöönottoa Pumppulämpö Jäte Biojalost. tuonti Agrobio Mustalipeä Puupolttoaine Aurinko 40 Tuulivoima 20 Vesivoima

14 Fossiilisten polttoaineiden käytön rajoitus mukana jo 2013 strategian päivityksessä VTT:n ja VATT:n taustaselvitys Fossiilisten polttoaineiden käytön rajoituksella vähäinen vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin, koska sähkön tuonti ja turpeen käyttö kasvoivat. Energiaomavaraisuus jonkin verran kasvoi biojalosteiden lisääntyneen käytön lisääntymisen myötä. Työllisyys ja BKT hieman kasvoivat, kun lähtökohtana olivat markkinaehtoiset investoinnit kotimaassa

15 Uudet teemat ja tulevaisuuden tarpeita skenaariotyöhön Biotalous vs. vähähiilitalous: synergiat ja ristiriidat Vähähiilitalous vs. kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kaupunkien kehitys osana Suomen ja Pohjoismaiden kehitystä Energiajärjestelmien joustavuus, uudet energiakonseptit Kuluttajakäyttäytyminen, hyväksyttävyys, sosiaaliset vaikutukset Nordic population density (Nordregio 2011)

16 Lisätietoja Tiina Koljonen Research Team Leader Energy systems Tel

17 TEKNOLOGIASTA TULOSTA