Euroopan unioni taloudellisena yksikkönä. Talous- ja rahaliitto Yhtenäismarkkinat Budjetti

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni taloudellisena yksikkönä. Talous- ja rahaliitto Yhtenäismarkkinat Budjetti"

Tuomas Saarinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Euroopan unioni taloudellisena yksikkönä Talous- ja rahaliitto Yhtenäismarkkinat Budjetti 1

2 Euroopan unioni taloudellisena yksikkönä Talous- ja rahaliitto 2

3 Talous- ja rahaliitto Ensimmäiset suunnitelmat yhteisestä talousja rahaliitosta 1970-luvun alkupuolella Euroopan valuuttajärjestelmä EMS (European Monetary System) perustettiin 1979 Tarkoituksena vähentää jäsenvaltioiden valuuttojen välisiä kurssivaihteluita Yhteinen valuuttayksikkö ECU (European Currency Unit) Yhteinen valuuttakurssimekanismi ERM (Exchange Rate Mechanism) Rahoitus- ja luottojärjestelyt 3

Tarkoituksena vähentää jäsenvaltioiden valuuttojen välisiä kurssivaihteluita Yhteinen valuuttayksikkö

4 Talous- ja rahaliitto Talous- ja rahaliitto EMU (Economic and Monetary Union) luotiin Maastrichtin sopimuksella 1992 Sitovan toimintasuunnitelman tähtäimenä talousja rahapolitiikan yhdenmukaistaminen sekä yhteisen valuutan käyttöönotto Kaikki EU:n jäsenvaltiot kuuluvat talousja rahaliittoon, mutta vain 16 maata on toistaiseksi ottanut euron käyttöön Talous- ja rahaliitto on toteutunut kolmessa vaiheessa 4

sekä yhteisen valuutan käyttöönotto Kaikki EU:n jäsenvaltiot kuuluvat talous- ja rahaliittoon, mutta

5 Talous- ja rahaliitto 1. vaihe Jäsenvaltioiden pääomaliikkeiden vapauttaminen Talouspolitiikan yhdenmukaistaminen Keskuspankkien yhteistyön lähentäminen 2. vaihe Euroopan keskuspankin (EKP) perustaminen Kansallisten valuuttakurssien kytkeminen pysyvästi yhteisvaluuttaan 3. vaihe > Euroopan keskuspankki EKP aloitti toimintansa Yhteisvaluutta euro tilivaluutaksi alkaen euro korvasi 12 kansallista valuuttaa Slovenia mukaan euroalueeseen Malta ja Kypros mukaan euroalueeseen Slovakia mukaan euroalueeseen 5

12.1998 Euroopan keskuspankin (EKP) perustaminen Kansallisten valuuttakurssien kytkeminen pysyvästi yhteisvaluuttaan 3. vaihe 1.1.1999-> Euroopan keskuspankki EKP aloitti toimintansa Yhteisvaluutta euro tilivaluutaksi 1.

6 Talous- ja rahaliitto Vakaus- ja kasvusopimuksella pidetään talouskehitys jokseenkin samanlaisena Julkisen talouden alijäämä on pidettävä alle 3 %:ssa suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) Julkisen velan suhde BKT:hen saa olla korkeintaan 60 % Inflaatio sidonnainen hitaimpien maiden nousuun Korkotason vakaus Valuutan ulkoisen arvon pysyttävä ERM:n tavanomaisessa vaihteluvälissä 6

bruttokansantuotteeseen (BKT) Julkisen velan suhde BKT:hen saa olla korkeintaan 60 % Inflaatio

7 Euroopan unioni taloudellisena yksikkönä Yhtenäismarkkinat 7

8 Yhtenäismarkkinat Euroopan yhdentymisen yksi keskeisimmistä tekijöistä on koko unionin laajuinen yhtenäis- eli sisämarkkina-alue Kehitys kohti vapaita sisämarkkinoita alkoi Rooman sopimuksen tulliliitosta Tullit poistettiin jäsenvaltioiden välisestä kaupasta heinäkuussa 1968 Ryhdyttiin soveltamaan yhtenäistä tullitasoa talousyhteisön ulkopuolisiin maihin Sisälsi aluksi vain kaiken tavaroiden kaupan 8

tulliliitosta Tullit poistettiin jäsenvaltioiden välisestä kaupasta heinäkuussa 1968 Ryhdyttiin

9 Yhtenäismarkkinat Jacques Delorsin johtama komissio julkaisi vuonna 1985 valkoisen kirjan, joka jakoi kaupan esteet kolmeen ryhmään: Kaupan fyysiset esteet Jäsenmaiden rajoilla tapahtuvat tavaroiden ja ihmisten tarkastukset Kaupan verotukselliset esteet Eri valtioiden asettamat verot tuontitavaroille ja -palveluille Kaupan tekniset esteet Eri valtioiden asettamat vaatimukset esimerkiksi tuotteiden ominaisuuksista, merkitsemisestä, pakkaamisesta ja valmistuksesta 9

verotukselliset esteet Eri valtioiden asettamat verot tuontitavaroille ja -palveluille Kaupan tekniset esteet Eri

10 Yhtenäismarkkinat Johti Euroopan yhtenäisasiakirjan allekirjoittamiseen 1986 Tavoitteena esteiden purkaminen vuoteen 1993 mennessä Sisämarkkinoita koskevan päätöksentekomenettelyn uudistaminen (määräenemmistön käyttöönotto) Yhteisön toimivallan laajentaminen Sisämarkkinoiden keskeisin sisältö liittyy neljään perusvapauteen: Tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman vapaa liikkuminen 10

(määräenemmistön käyttöönotto) Yhteisön toimivallan laajentaminen Sisämarkkinoiden keskeisin

11 Yhtenäismarkkinat Tavaroiden vapaa liikkuminen Kaupan fyysisten ja teknisten esteiden poistaminen Palveluiden vapaa liikkuminen Palveluja (esim. vakuutuksia tai matkoja) voidaan ostaa ja myydä vapaasti kaikkialla unionin alueella Palvelujen vapaata liikkuvuutta on hidastanut se, että monet palvelut ovat kansallisten monopolien tarjoamia (esim. Kela Suomessa) 11

vakuutuksia tai matkoja) voidaan ostaa ja myydä vapaasti kaikkialla unionin alueella

12 Yhtenäismarkkinat Pääoman vapaa liikkuminen Rahoitusmarkkinat vapautuivat kansallisesta sääntelystä pääasiallisesti jo 1980-luvulla EMU:n ensimmäinen vaihe poisti viimeiset pääoman liikkuvuuteen liittyneet esteet unionissa Työvoiman vapaa liikkuminen Unionin kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella sekä hakea ja tehdä työtä vapaasti kaikkialla unionin alueella Joidenkin 2004 liittyneiden jäsenvaltioiden työvoiman vapaata liikkumista rajoitettiin tietyissä jäsenvaltioissa tietyn siirtymäkauden ajan 12

liikkuminen Unionin kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella sekä hakea ja tehdä työtä vapaasti kaikkialla unionin alueella

13 Yhtenäismarkkinat Vapauksien toteutumista valvotaan tarkasti ja komissio on valvonnassa avainasemassa Kiellettyjä ovat kaikki toimet, jotka estävät, rajoittavat tai vääristävät kilpailua Näitä ovat: Kartellit Määräävään kilpailuasemaan pääseminen Kohtuuton kilpailuetu Kansalliset tuotanto- ja vientituet 13

rajoittavat tai vääristävät kilpailua Näitä ovat: Kartellit Määräävään

14 Euroopan unioni taloudellisena yksikkönä Budjetti 14

15 Budjetti Vuosittaiset talousarviot perustuvat rahoituskehykseen, joka määrää menokaton budjetin eri osa-alueille Rahoituskehys sovitaan aina seitsemäksi vuodeksi kerrallaan Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun vuosien rahoituskehysten pääsuuntaviivoista Ison- Britannian puheenjohtajakaudella joulukuussa

vuodeksi kerrallaan Eurooppa-neuvosto pääsi sopuun vuosien 2007-2013

16 EU:n rahoituskehys Lähde: Euroopan komissio 16

17 EU:n talousarvio vuodelle Lähde: Euroopan komissio 17

18 Jatkuu: EU:n talousarvio vuodelle Lähde: Euroopan komissio 18

19 Budjetti Talousarvion tulot muodostuvat sekä EU:n "omista varoista" että suorista maksuista jäsenvaltioilta Reilu neljännes EU:n talousarvion tuloista omista varoista Verotulot, joiden ei voi sanoa kuuluvan tietylle jäsenvaltiolle Maataloustuotteiden tuontimaksut Muusta tuonnista kannettavat tullimaksut Osa arvonlisäverotuloista 19

varoista Verotulot, joiden ei voi sanoa kuuluvan tietylle jäsenvaltiolle

20 Budjetti Neljäs tulolähde, bruttokansantulo (BKTL), otettiin käyttöön vuonna 1988 Suorat maksut määräytyvät jäsenvaltioiden bruttokansantulon ja arvonlisäverokertymän mukaan Nykyiseksi tulokatoksi on sovittu 1,24 % jäsenmaiden yhteenlasketusta BKTL:sta 20

bruttokansantulon ja arvonlisäverokertymän mukaan Nykyiseksi

Suomen ja EU:n väliset maksuvirrat vuosina 2007

21 Suomen ja EU:n väliset maksuvirrat vuosina (Valtiovarainministeriön budjettikatsaus 2009) 21

22 Mistä tulot saadaan? n. 15 % EU:n jäsenvaltioiden alv-perusteeseen sovellettava yhdenmukainen alv-kanta n. 15 % Tullimaksut, maatalousmaksut ja sokerimaksut n. 1 % Edellisvuosina käyttämättä jääneet varat, EU:n henkilöstön suorittamat maksut jne. n. 69 % EU:n jäsenvaltioiden bruttokansantuloon sovellettava kerroin 22

23 Budjetti Unionilla taloudellinen itsenäisyys - perustuu ajatukseen unionin omista varoista EU päättää itsenäisesti jäsenmaksutulojen käytöstä Unioni ei kuitenkaan voi ottaa lainaa, joten budjetti ei voi olla alijäämäinen 23

24 Budjettivalta Komissio tekee talousarvioehdotuksen Neuvosto ja parlamentti jakavat budjettivallan 24

25 Yhteystiedot Ulkoasiainministeriö Viestintä- ja kulttuuriosasto Eurooppatiedotus PL Valtioneuvosto Valtakunnallinen puhelinnumero

Samankaltaiset tiedostot

Suomen jäsenmaksut EU:lle vuonna 2007 ennakoitua pienemmät

SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE VUONNA 2007 ENNAKOITUA PIENEMMÄT 1/5 Suomen laskennallinen nettomaksu Euroopan unionille vuonna 2007 oli 172 miljoonaa euroa eli 32 euroa kansalaista kohden. Summa oli 0,1 prosenttia