LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA (versio)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016 (versio)"

Transkriptio

1 LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA (versio)

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma osana kunnan hyvinvointikertomukseen liittyvää hyvinvointityötä Asuinympäristö ja kaavoitus osana lasten- ja nuorten hyvinvointia Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman perustelut ja arvot Luovuus Asukaslähtöisyys Kustannustietoisuus Vastuullisuus Limingan lapset, nuoret ja perheet ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun Ohjelmatyön osallisuuskyselyt Osallisuuskyselyn tuloksia Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimenpideohjelma Ohjelman visio ja strategiset tavoitteet Vastuullisuus ja välittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Työllisyyden edistäminen Osallisuus Toimenpideohjelma tehdään kasvun ja kehityksen mukaan eri ikäryhmille Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Perusopetuksesta toiselle asteelle Nuoret aikuiset Toimenpideohjelma Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä Mitä toimenpiteitä tarvitaan? Seuranta ja arviointi Liite 1: Vastuullisuus ja välittäminen Liite 2: Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Liite 3: Työllisyyden edistäminen Liite 4: Osallisuus 2

3 1. Johdanto Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa on tehty osana Tukeva 2- hanketta. Valmistelutyö käynnistyi vuonna Limingan kunnanvaltuusto hyväksyi seudullisen ohjelma-asiakirjan Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen Ohjelma-asiakirjan perusteella seudun kunnat laativat oman lapsi- ja nuorisopoliittisen toimenpideohjelman. Limingan kunnanhallitus nimesi luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan lapsija nuorisopoliittisen ohjelman kuntakohtaisen työryhmän. Työryhmän jäseniksi kunnanhallitus nimesi luottamushenkilöedustajiksi Mari Viljaksen (työryhmän puheenjohtaja), Jukka Raition ja Kalevi Nevalan. Viranhaltijoista työryhmään kuului varhaiskasvatusjohtaja Minna Kärkkäinen (työryhmän sihteeri), apulaisrehtori Anne Peltokorpi, perusturvajohtaja Irma Toivanen, sosiaalijohtaja Aila Törmänen, liikuntasihteeri Antti Udd, kouluterveydenhoitaja Eeva Seppänen, etsivä nuorisotyöntekijä Ari-Pekka Tapio. Lisäksi työryhmään kutsuttiin lastenneuvolan terveydenhoitaja Virpi Lahdenperä. Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa. Työryhmän työskentelyn alussa pyydettiin Tukeva 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen projektipäällikkö Leena Hassi kertomaan seudullisesta ohjelmatyöstä, samalla tutustuttiin myös Tukea osallisuuteen -hankkeeseen, tukea työlle saatiin dosentti Matti Rimpelän ja Tukeva 3-hankkeen kuntavierailulla. Työryhmän jäsenet osallistuivat myös Unicef:n esittelyyn Lapsiystävällinen kunta-mallista. Työryhmän työskennellessä vahvistui tarve osallisuuden toteuttamiseen, jotta ohjelmatyöstä saataisiin oma, liminkalaisten näköinen ohjelma visioineen ja tavoitteineen. Päiväkodissa lapset piirsivät turvallisuudesta, alakoululaiset kirjoittivat turvallisuudesta kotona ja asuinympäristössä. Nuorisovaltuuston kanssa järjestettiin keskustelutapaaminen, nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lapsiperheiden vanhemmat saivat nettikyselyn kautta esittää kehittämisehdotuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Lisäksi kunnanvaltuuston jäsenet osallistuivat ohjelman luonnosvaiheen työstämiseen valtuuston iltakoulussa. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman osallisuuden toteuttaminen sai kiitosta Tukeva 3-hankkeen päätösseminaarissa, jossa varhaiskasvatusjohtaja Minna Kärkkäinen esitti Limingan ohjelmaprosessia. Lasten- ja nuorten osallistuminen toimenpideohjelman valmisteluun on luonut pohjan osallisuudelle, jota on syytä jatkaa kun kunnassamme suunnitellaan lasten- ja nuorten palveluita. Paikallinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on kokonaisvaltainen ja lapsilähtöinen tavoite- ja toimintaohjelma, joka konkreettisesti pyrkii edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Ohjelma on työkalu, joka antaa riittävästi tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palveluista kunnan päätöksentekijöille ja mahdollistaa tilanteen arvioinnin ja seurannan. Se on työväline myös käytännön toimenpiteille. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on haluttu kuvata monialaisesti se, mikä kunnassa jo hoidetaan hyvin ja missä on kehittämisen varaa sekä jäsentää konkreettiset tehtävät 3

4 selkeäksi toimintasuunnitelmaksi. Ohjelmassa on luotu näkemys kehittämisprosessin toteuttamisesta ja on rakennettu keskeisten toimijoiden kesken toimiva vastuunjako. Ohjelma perustuu kunnan päätöksentekoon ja se pitää sitoa myös taloussuunnitteluun. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma pohjautuu sekä kuntastrategiaan että on osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja täten on osa talouden ja toiminnan suunnittelua. Ohjelman visio ja tavoitteet on johdettu kuntastrategiasta. Ohjelma on konkreettinen ja realistinen toimeenpano-, ja toimintasuunnitelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen toimenpideohjelman visio vuoteen 2030 on Toimenpideohjelman tavoitteiksi muotoutuivat 1) Vastuullisuus ja välittäminen 2) Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen 3) Työllisyyden edistäminen ja 4) Osallisuus. Ohjelman painopistealueita ovat mm. asetusten mukaisten palveluiden turvaaminen, kouluterveyskyselyjen tulosten hyödyntämien toiminnan suunnittelussa, varhainen tuki, moniammatillisuus ja yhteisöllisyys. Kunnan hyvään talouspolitiikkaan kuuluu lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Lasten- ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa kunnan vapaa-aikapalveluilla, varhaiskasvatuksella ja kouluilla on tärkeä rooli, unohtamatta kunnan kaavoitusta ja viihtyisää ympäristöä. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu aikuisten kautta. Lasta autetaan parhaiten kehitysyhteisöjä tukemalla ja vahvistamalla. Perheillä pitää olla mahdollisuus valita elämäntilanteeseen sopivat palvelut. Ehkäisevään työhön panostaminen on investointi tulevaisuuteen säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarpeen vähenemisenä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen työryhmän puolesta Mari Viljas, työryhmän pj. 4

5 2. Lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma osana kunnan hyvinvointikertomukseen liittyvää hyvinvointityötä Limingan kunnan hyvinvointiryhmä on yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa valmistellut laajan sähköisen hyvinvointikertomuksen vuosille Kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan Vuoden 2012 hyvinvointikertomus sisältää kehittämiskohteita, toimenpiteitä ja resurssiehdotuksia valtuustokaudelle ja vuodelle Hyvinvointikertomus on julkinen asiakirja, joka kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Kunnan hyvinvointikertomuksessa on väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteiksi valittu kuusi painopistealuetta, joista lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuu jollakin tavoin viisi. Valitut painopistealueet ovat: 1. Asukkaiden omavastuun vahvistaminen 2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 3. Syrjäytymisen ehkäisy 4. Työllisyyden edistäminen 5. Kansantautien vähentäminen 6. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tarkemmin Limingan kunnan hyväksyttyyn hyvinvointikertomukseen voi tutustua oheisen linkin kautta. Hyvinvointikertomusta ollaan päivittämässä ja se viedään kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi joulukuussa Limingan kunnan lapsi- ja nuorisopoliittinen kuntakohtainen toimenpideohjelma kytketään osaksi hyvinvointikertomuksen mukaista työskentelyä Asuinympäristö ja kaavoitus osana lasten- ja nuorten hyvinvointia kulkevat tiiviisti käsi kädessä, kehdosta hautaan. Asemakaavalla ja etenkin sen hyvällä toteuttamisellahan (tiet, leikkialueet ja puistot mukaan lukien) luodaan se maalaishenkinen elinympäristö, joka Limingassa korostaa kyläyhteisöllisyyttä asuntoalueiden Kylä kylässä periaatteen mukaan. 5

6 Esimerkiksi Tupos koostuu suurista keskenään erilaisista kyläyhteisöistä Vesikari, Tuomiaro, Saunaranta. Kirkonkylällä Lintupuisto, Kirkkokari, Pappilanpelto, Kaarteenaho, Ojanperänkangas ja Okkosenranta noudattavat tätä liminkalaista pitkää suunnittelun perinnettä. Näiden kylien sisällä kukin kylämäisesti mutkitteleva ja kääntösilmukkaan päätyvä asuntotie muodostaa oman pikkukylänsä silmukan sisään jäävine itse toteutettavine lähileikkipaikkoineen ja nuotiopiireineen. Kääntösilmukan päästä pääsee suoraan metsään pyöräteineen ja polkuineen. Olemme todellinen vaihtoehto suoranuottiselle kaupunkiasumiselle, ja siksikin Suomen nopeimmin kasvava kunta Meillä ei asuta vain jonkin kadun varressa. Meillä asutaan kylissä, mitä pikkukyliemme yksilöllinen ja erottuva nimistökin kertoo. 6

7 3. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman perustelut ja arvot Lapsi- ja nuorisopoliittisen kuntakohtaisen ohjelman perustelut löytyvät lainsäädännöstä ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Ohjelmalla on tiivis yhteys myös kunnan hyvinvointikertomukseen ja Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Ohjelman pohjautuu Limingan kuntastrategiaan ja sen ydinarvoihin, joita ovat luovuus, asukaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus. Ydinarvot huomioidaan suunnittelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa, palveluissa ja myös arvioinnissa Luovuus Rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä Asukaslähtöisyys Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän tarpeensa. Korostamme kuntalaisten omavastuuta ja panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan Kustannustietoisuus Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat Vastuullisuus Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävän lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. 7

8 4. Limingan lapset, nuoret ja perheet ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun Päätimme lapsi- ja nuorisopoliittisessa työryhmässä, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat ohjelman valmisteluun mahdollisimman kattavasti. Ohjelman valmistelun aikana olemme kuulleet lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia ja saaneet heidän tuottamaa materiaalia. Ohjelmassa on hyödynnetty piirustuksia ja kirjoituksia, selvityksiä ja kyselyitä sekä kannanottoja. Lisäksi hyödynnämme kunnassa aikaisemmin tuotettuja materiaaleja esim. kunnan lastensuojeluja varhaiskasvatussuunnitelmia, kouluterveys- ja liikuntapaikkakyselyjä. Osallisuuden tasot (Kiilakoski 2012) Lapsia ja nuoria kuunnellaan Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa Lapset ja nuoret ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön Toimintaosallisuus: Toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret päättävät, toteuttavat ja arvioivat Ohjelmatyön osallisuuskyselyt Ohjelman valmistelussa on ollut mukana satoja henkilöitä alle kouluikäisistä aikuisiin: Päivähoitolasten piirustukset, Mistä minulle tulee turvallinen olo? Kuntalaiskysely perheille (www-sivuilla) Lasten- ja nuorten palvelut Limingan kunnassa - kehittämisideoita Kouluikäisten kirjoitelmat(4-luokkalaiset), Mitkä minulle ovat tärkeitä asioita kotona, koulussa ja vapaa-ajalla? Nuorisovaltuuston keskustelutilaisuus Miten nuoret voidaan ottaa huomioon? (eri keskusteluteemoja) 4.2. Osallisuuskyselyn tuloksia Yhteenveto alle kouluikäiset lasten kyselyistä: Useissa kuvissa lapsi oli isän, äidin tai koko perheen kanssa Usein lapsi oli vanhemman sylissä tai käsi kädessä Monet 6-vuotiaat kuvasivat turvallisuutta myös fyysisen ympäristön turvallisuudeksi Piirustuksista nousi erityisesti kaksi teemaan: Arkinen, rauhallinen yhdessäolo ja koti 8

9 Sohvalla äitin sylissä Yhteenveto neljäsluokkalaisten kyselyistä: Asiat, joita lapset pitivät tärkeinä kotona: 1) perhe, 2) lemmikit (kissa tai koira), 3) hyvä ruoka, 4) harrastukset, 5) koti/talo, 6) kaverit, tietokone/puhelin Asiat, joita lapset pitivät tärkeinä koulussa: 1) kaverit/ kaverin saaminen, 2) oppiminen, 3) opettaja/rehtori, 4) liikunta (väli- ja oppitunneilla), 5) välitunnit, 6) ei kiusata, hyvä kouluruoka Asiat, joita lapset pitävät tärkeinä vapaa-ajalla: 1) kaverit, 2) harrastukset esim. skeittaus, soitto, sähly, 3) ulkoilu/pihalla olo höntsäily, 4) tietokone ym. pelit, 5) perheen kanssa oleminen, 6) leikkiminen oman halun mukaan Yhteenveto nuorisovaltuuston keskustelutilaisuudesta: Nuorten mielestä opettajilta saa tarvittaessa tukea Nuoret pitävät erittäin tärkeänä tukena, erityisesti yläluokalla, kouluterveydenhoitajaa, jonka luokse tulisi päästä nykyistä helpommin ja hoitajan työhuone pitäisi olla koululla, lähellä oppilaita Tärkeitä tukihenkilöitä nuorille ovat myös opinto-ohjaaja ja koulukuraattori Nuorten mielestä 7-luokkalaisten tukeen tulisi koulussa kiinnittää erityistä huomiota, koska silloin voi vielä vaikuttaa 9

10 Kuntalaiskyselyn kehittämisideoita: Enemmän liikuntasalivuoroja lasten / nuorten harrastamiseen liikuntaseurojen ulkopuolelta. Kaikista ei tarvitse tulla kilpaurheilijoita, mutta kaikkien on hyvä harrastaa liikuntaa Edullisia harrastetoimintoja kehitettävä Vanhemmille vertaistukiryhmiä Nuorille enemmän toimintaa esim. skeittiparkki, peli-iltoja, luontokerho Pyöräteitä lisää! Edullista kotiapua uupuneille vanhemmille Monipuolista kerhotoimintaa koululaisille Kunnan www-sivuille lapsille ja nuorille suunnattu tapahtumakalenteri Liikuntahallille oma kuperkeikka perhevuoro, joka suunnattu lapsille ja heidän vanhemmilleen Nuorisotilat auki pidempään! Kasvatuksellisia yleisöluentoja lisää Nuorille suunnattuja konsertteja Nuorille vertaistukea esim. pojille, joku miespuolinen tukihenkilö Avoimen päiväkodin yhteyteen perhetyöntekijän vastaanotto, jolloin perheillä olisi matala kynnys kysyä apua ongelmiinsa 10

11 5. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimenpideohjelma 5.1. Ohjelman visio ja strategiset tavoitteet Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisena tavoitteena on edistää vuoteen 2025 mennessä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistamalla: 1) arjen kehitysyhteisöjä, 2) kaikille yhteisiä peruspalveluita ja 3) niiden kasvatuskumppanuutta niin, että 4) erikoistuneiden palveluiden tarve ja kuormitus vähenevät. Toimenpiteissä huomioidaan seudullinen ohjelma ja sen kriittiset menestystekijät eli ohjelmaalueet, joihin pitää kiinnittää huomio ja lisäksi kunnan hyvinvointikertomuksessa esille nousseet asiat. Liminkalaisille lapsille ja perheille tärkeänä pitämät asiat näkyvät toimenpideohjelman visiossa ja tavoitteissa: Tavoitteet: Vastuullisuus ja välittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Työllisyyden edistämien Osallisuus 5.2. Vastuullisuus ja välittäminen Lapsen hyvinvoinnin perustana on turvallinen ja toimiva perhe. Tasapainoinen vanhemmuus on perheiden ja hyvinvoinnin ytimenä ja tuki vanhemmille on panostusta lapsiin ja nuoriin. Perheelle ja lapsille ja nuorille itselleen on annettava tukea elämän siirtymä- muutos- ja kriisivaiheissa (syntymä, päivähoitoon siirtyminen, koulun aloittaminen, eri kouluasteille siirtyminen, asuinpaikan muutot, avioero). Lapsiperheiden palveluista muodostetaan saumaton kokonaisuus nivomalla lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yhteen yli nykyisten toimialarajojen. (Opetusministeriö, julkaisuja 2007:41 ja Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, STM 2010) 11

12 5.3. Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Terveen kehityksen perusta luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Tärkeitä lapsen terveyttä edistäviä tahoja ovat koti ja lapsen muut kehitysympäristöt kuten päiväkodit, koulu, muut oppilaitokset ja vapaa-ajan ympäristöt kavereineen. Lasten ja nuorten terveyttä uhkaavat mm. liikunnan puute, väärät ravintotottumukset ja vähäinen uni. (Opetusministeriö, julkaisuja 2007:41) 5.4. Työllisyyden edistäminen Suomessa on käytössä laaja joukko aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, joiden avulla nuorten työttömyyttä pyritään vähentämään ja nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille edistämään. Nämä toimenpiteet koostuvat lähinnä koulutuksen ja opintojen kautta nuorten työllistymistä edistävistä tukimuodoista sekä suoraan työllistymistä edistävistä tukimuodoista. Nuorten työttömyyden ehkäisyä arvioitaessa ei voida keskittyä yksinomaan työllistymisen edistämiseen. Vaikeimpiin ongelmiin joudutaan tarttumaan sosiaali- ja nuorisotyön keinoin (esim. etsivä nuorisotyö). Syrjäytymisen torjuminen edellyttää yhteistyötä yli traditionaalisten sektorirajojen. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä on monia erilaisia tavoitteita. Useilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Toisilla toimenpiteillä on muita kuin suoria työllisyyden edistämistavoitteita. Joidenkin toimenpiteiden tavoitteena on esimerkiksi edistää nuoren saamista elämän syrjästä kiinni. (valtiovarainministeriö, julkaisuja 2010:14) 5.5. Osallisuus Osallisuus toteutuu kunnissa usein erilaisten vaikuttajaryhmien tai muiden rakenteellisten mahdollisuuksien kautta. Nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat ovat esimerkkejä vaikuttajaryhmistä, jollaisia löytyy lähes joka kunnasta. Pienten lasten osallisuus toteutuu yleensä lähiympäristössä päivittäisessä toiminnassa ja tiettyjen projektien ympärillä. Vanhemmille järjestöt ja erilaiset yhteistyöryhmät ovat yleisiä tapoja vaikuttaa kunnan palvelujen kehittämiseen. Lapset, nuoret ja vanhemmat voivat olla osallisia eri rooleissa. He ovat kansalaisia ja kuntalaisia ja siten osallisia poliittisessa, kulttuurisessa ja taloudellisessa toiminnassa. He ovat myös palveluiden käyttäjiä. Vaikuttamisen kohteita voivat olla sekä sosiaaliset että fyysiset ympäristöt. (Kaarniemi & Kiilakoski (2012) Osallisuusraportti Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa

13 5.6. Toimenpideohjelma tehdään kasvun ja kehityksen mukaan eri ikäryhmille Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa Raskauden alusta 2-3 vuoden ikään lapsi kasvaa ja kehittyy pääosin kotona vanhempien hoivassa. Toiminta keskittyy tukemaan lapsiperheitä jo ennen kuin ongelmat näkyvät lapsen kehityksessä Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Kodin rinnalle tulee muita kehitysyhteisöjä. Lapsi oppii elämään samanaikaisesti useassa kehitysyhteisössä. Erityisesti huolehditaan perheen, varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä peruskoulun ja sen oppilashuollon kasvatuskumppanuudesta. Tämä kriittinen vaihe jatkuu keskilapsuuteen, 8-9 vuoden ikään, saakka. Erityisiä haasteita ovat yksilölliset ja asuinalueiden väliset erot lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnissa ja sen kehityksessä sekä jatkuvuus kunnan vastuulla olevassa toiminnassa. Neljännen ikävuoden vaiheilla lapsen yksilöllistä kehitystä voidaan jo tarkemmin arvioida ( laaja terveystarkastus ) ja ennakoida esimerkiksi oppimisen haasteita Perusopetuksesta toiselle asteelle Murrosiän kehitys on varhaistunut ja alkaa usein jo 10-vuotiaana. Niiden aikuisten, jotka saattavat yli murrosiän, tulisi luoda luottamuksellinen suhde lapsiin ennen murrosiän alkamista. Ongelmat siirtymisessä toisen asteen koulutukseen voidaan usein ennakoida jo ennen murrosikää. Tällaisissa tilanteissa lapsen oppimista ja hyvinvointia edistetään peruskoulun, kodin ja harrastusten kasvatuskumppanuudessa jo ennen murrosikää. Kun koulutuksen jatkamisessa toisella asteella tai muussa työelämään siirtymisessä on ennakoitavissa haasteita, oppilaille järjestetään suunnitelmallinen ja jatkuva tuki jo oppivelvollisuuden viimeisinä vuosina. Kunta järjestää suunnitelmallista tukea ja palveluja erityisesti niille nuorille, jotka perusopetuksen jälkeen eivät siirry suoraan toiselle asteelle tai jotka keskeyttävät toisen asteen koulutuksen Nuoret aikuiset Nuorisopolitiikka kattaa nuoret aikuiset 29. ikävuoteen saakka. Tämä jakso elämässä on usein siirtymäaikaa, johon sisältyy koulutusta tulevaan ammattiin, lyhyitä työsuhteita, muuttoja ja myös vakiintumista ja perheen perustamista. Kun kunnan järjestämät universaalipalvelut kaikille lapsille ja nuorille päättyvät oppivelvollisuuteen, nuorten aikuisten saama tuki ja palvelut ovat usein hajanaisia. Kunnan nuorisopolitiikan tärkein kysymys on, miten pitkälle aikuisuuteen on perusteltua seurata ja tukea kaikkien nuorten hyvinvointikehitystä. Oma erityisryhmänsä ovat ne alle 30-vuotiaat, joilla on jo omia lapsia 13

14 ja varsinkin ne, jotka tarvitsevat toistuvasti tukea. Palvelujen järjestämisen ohella kunta on myös usein nuorten aikuisten työnantaja, jolloin kunta tukee työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista Toimenpideohjelma Lasten ja perheiden hyvinvointi rakentuu arjen kehitysyhteisöissä, johon kuuluu esim. koti ja asuinalue sekä kaikille yhteisestä tuesta ja palveluista esim. varhaiskasvatus, perusopetus, neuvola ja oppilashuolto. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointitarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman pitkälle tukemalla näitä kehitysyhteisöjä ja niiden kasvatuskumppanuutta Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä Limingan kunnan kaikessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi. Tämä edellyttää, että päätöksiä valmistellessa ennakoidaan ja arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) on suunnitellut työvälineen, joka on suunnattu kuntien strategisen suunnittelun tekijöille ja kaikille hallinnonaloille, joilla tehtävät päätökset suoraan tai epäsuorasti kohdistuvat lapsille, nuorille tai lapsiperheille tarjottaviin palveluihin tai heidän hyvinvointiin ja terveyteensä vaikuttaviin tekijöihin. Materiaalia voi käyttää esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyssä, budjetoinnissa tai lapsipoliittisten ohjelmien ja strategioiden taustatyönä tai toteuttamisessa. Materiaali rohkaisee myös kuulemaan lapsia, nuoria ja perheitä itseään muutenkin kuin palvelukohtaisesti asiakastyytyväisyyttä mittaamalla. Materiaali löytyy täältä: Mitä toimenpiteitä tarvitaan? Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on kuvattu monialaisesti se, mikä kunnassa jo hoidetaan hyvin ja missä on kehittämisen varaa. Toimenpideohjelman tekeminen on ollut prosessi, jonka ydinryhmä on koostunut kunnan työntekijöistä ja luottamushenkilöistä. Ohjelma on tarkoitettu työkaluksi käytännön toimenpiteille. Ohjelmatyön prosessin aikana on tullut esille asioista, joihin tulisi kiinnittää huomio ja useita asioita on jo lähdetty aktiivisesti kehittämään. Toimenpideohjelmassa (liitteet 1-4) määritellään ikäryhmittäin: 14

15 1) Nykyiset käytännöt, 2) kehitettävät mallit eli mallit, jotka ovat käytössä, mutta vaativat vielä työstämistä ja 3) mitä toimintamalleja meillä pitäisi tulevaisuudessa olla. Eri tavoitteista on noussut esille mm. näitä asioita, joihin pitäisi panostaa: Laajojen terveystarkastusten turvaaminen säädösten mukaisiksi äitiys-, lasten-, ja kouluneuvoloissa Perhevalmennukseen isätyöntekijän työmuoto pysyväksi toimintamalliksi tukemaan isien ja perheiden hyvinvointia (isyyttä tukemalla tuetaan koko perhettä) Terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen eri menetelmien avulla Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kunnassa määritelty eri hallintokunnat yhdistävä hyvinvointityön johtoryhmä (Hyve?) Lapsiperheen kotiin annettavan tuen kehittäminen Limingan perhekeskusmallin luominen Nuorisopsykiatristen palveluiden saatavuuden turvaaminen Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Päihdevalistuksen ajantasainen tieto; kunnan päihdesuunnitelman päivitys Toiminnallisten vanhempainiltojen järjestäminen eri vuosiluokille Hyvää kouluruokaa nyt ja tulevaisuudessa! (kouluruokailun laadunhallinta) Lasten, nuorten ja perheiden osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen Kasvatus- ja perheneuvolapalveluiden saatavuuden turvaaminen 5.8. Seuranta ja arviointi Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisessa on lähdetty jatkuvuuden periaatteesta, niin että sen toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa kunnan hyvinvointityöstä vastaavan johtoryhmän toimesta. Tavoitteena on, että toimenpideohjelman toteutumisen arvioinnissa myös palvelujen käyttäjät osallistuisivat mahdollisuuksien mukaan arviointiin. Tätä voidaan toteuttaa erilaisten asiakaskyselyjen, haastattelujen ja muiden asiakkaita osallistuvien selvitysten avulla. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma linjataan osaksi kuntastrategiaa sekä vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Liite 1: Vastuullisuus ja välittäminen Liite 2: Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Liite 3: Työllisyyden edistäminen Liite 4: Osallisuus 15

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi

Oulun seutu. Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi Oulun seutu Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö (LNPO) 20.9.2012 Leena Hassi 1 2 LNPO:ssa mukana paljon toimijoita 184 t YHTEENSÄ N. 6 200 t ~ 163 vko 4 400 t 86 t 90 t 802 t + 350 t 309 t 4. Erikoistuneet

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla

Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Oulun seutu Käytännön esimerkki lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kustannusseurannasta Oulun seudulla Leena Hassi Kehittämistyöstä pysyväksi toiminnaksi Lasten Kaste seminaari 12.-13.2.2013 TUKEVA

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 2. ohjelmaluonnos

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 2. ohjelmaluonnos 1. Ohjelmaluonnos hyväksytty 21.6.2011Oulun seutuvaltuustossa 2. Ohjelmaluonnos hyväksytty 15.9.2011 Oulun seutuhallituksessa Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 2. ohjelmaluonnos

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO)

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO) Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (LNPO) Taloustiedon keräämisen toimintamalli Vaihe 3 Kustannusten keräystaulukon täyttöohjeet vuodelta 2012 Ohjelman tavoitteet Tavoitteena on rakentaa

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

4.5.2011/Luonnos/LNPO projektiryhmä. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 1. ohjelmaluonnos

4.5.2011/Luonnos/LNPO projektiryhmä. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 1. ohjelmaluonnos 4.5.2011/Luonnos/LNPO projektiryhmä Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuoteen 2025: 1. ohjelmaluonnos 1 Sisältö 1. Tausta... 3 2. Ohjelma-asiakirjan rakenne... 4 3. Strategiset vaihtoehdot

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011 Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä 15.4.2011 28.4.2011 1 Miksi menestystarina on päättynyt? Kunnat jääneet 1900-luvulle! 2000

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia Kunnan hyvinvointijohtaminen haasteita ja mahdollisuuksia 1 Kunnan olemassaolon kolmikanta 14.5.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa 14.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen

Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Aikuisten vastuu ja välittäminen - kahdeksan tienviittaa terveyteen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku ohjelmajohtaja Maija Perho Hallitusohjelman kirjaukset Terveyden edistämisen (TEPO) ja Lasten,

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016

Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016 Kunnanhallitus 113 15.04.2013 Perusturvalautakunta 58 16.05.2013 Kunnanhallitus 170 19.08.2013 Kunnanhallitus 34 02.02.2015 Ilomantsin kunnan lapsiasiaintyöryhmän perustaminen vuosille 2013-2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke Irja Lampinen projektipäällikkö 6.5.2011 Rahoittaja STM (75 %) ja Oulun seudun kunnat (25%) Hallinnoija Oulun seutu Osahankealueet: * Oulun seutu * Oulunkaari * Kainuu *

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot