LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA (versio)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2013-2016 (versio)"

Transkriptio

1 LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA (versio)

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma osana kunnan hyvinvointikertomukseen liittyvää hyvinvointityötä Asuinympäristö ja kaavoitus osana lasten- ja nuorten hyvinvointia Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman perustelut ja arvot Luovuus Asukaslähtöisyys Kustannustietoisuus Vastuullisuus Limingan lapset, nuoret ja perheet ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun Ohjelmatyön osallisuuskyselyt Osallisuuskyselyn tuloksia Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimenpideohjelma Ohjelman visio ja strategiset tavoitteet Vastuullisuus ja välittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Työllisyyden edistäminen Osallisuus Toimenpideohjelma tehdään kasvun ja kehityksen mukaan eri ikäryhmille Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Perusopetuksesta toiselle asteelle Nuoret aikuiset Toimenpideohjelma Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä Mitä toimenpiteitä tarvitaan? Seuranta ja arviointi Liite 1: Vastuullisuus ja välittäminen Liite 2: Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Liite 3: Työllisyyden edistäminen Liite 4: Osallisuus 2

3 1. Johdanto Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa on tehty osana Tukeva 2- hanketta. Valmistelutyö käynnistyi vuonna Limingan kunnanvaltuusto hyväksyi seudullisen ohjelma-asiakirjan Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen Ohjelma-asiakirjan perusteella seudun kunnat laativat oman lapsi- ja nuorisopoliittisen toimenpideohjelman. Limingan kunnanhallitus nimesi luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan lapsija nuorisopoliittisen ohjelman kuntakohtaisen työryhmän. Työryhmän jäseniksi kunnanhallitus nimesi luottamushenkilöedustajiksi Mari Viljaksen (työryhmän puheenjohtaja), Jukka Raition ja Kalevi Nevalan. Viranhaltijoista työryhmään kuului varhaiskasvatusjohtaja Minna Kärkkäinen (työryhmän sihteeri), apulaisrehtori Anne Peltokorpi, perusturvajohtaja Irma Toivanen, sosiaalijohtaja Aila Törmänen, liikuntasihteeri Antti Udd, kouluterveydenhoitaja Eeva Seppänen, etsivä nuorisotyöntekijä Ari-Pekka Tapio. Lisäksi työryhmään kutsuttiin lastenneuvolan terveydenhoitaja Virpi Lahdenperä. Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa. Työryhmän työskentelyn alussa pyydettiin Tukeva 3 Oulun seudun kuntien osahankkeen projektipäällikkö Leena Hassi kertomaan seudullisesta ohjelmatyöstä, samalla tutustuttiin myös Tukea osallisuuteen -hankkeeseen, tukea työlle saatiin dosentti Matti Rimpelän ja Tukeva 3-hankkeen kuntavierailulla. Työryhmän jäsenet osallistuivat myös Unicef:n esittelyyn Lapsiystävällinen kunta-mallista. Työryhmän työskennellessä vahvistui tarve osallisuuden toteuttamiseen, jotta ohjelmatyöstä saataisiin oma, liminkalaisten näköinen ohjelma visioineen ja tavoitteineen. Päiväkodissa lapset piirsivät turvallisuudesta, alakoululaiset kirjoittivat turvallisuudesta kotona ja asuinympäristössä. Nuorisovaltuuston kanssa järjestettiin keskustelutapaaminen, nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lapsiperheiden vanhemmat saivat nettikyselyn kautta esittää kehittämisehdotuksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Lisäksi kunnanvaltuuston jäsenet osallistuivat ohjelman luonnosvaiheen työstämiseen valtuuston iltakoulussa. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman osallisuuden toteuttaminen sai kiitosta Tukeva 3-hankkeen päätösseminaarissa, jossa varhaiskasvatusjohtaja Minna Kärkkäinen esitti Limingan ohjelmaprosessia. Lasten- ja nuorten osallistuminen toimenpideohjelman valmisteluun on luonut pohjan osallisuudelle, jota on syytä jatkaa kun kunnassamme suunnitellaan lasten- ja nuorten palveluita. Paikallinen lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on kokonaisvaltainen ja lapsilähtöinen tavoite- ja toimintaohjelma, joka konkreettisesti pyrkii edistämään lasten ja nuorten hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista. Ohjelma on työkalu, joka antaa riittävästi tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palveluista kunnan päätöksentekijöille ja mahdollistaa tilanteen arvioinnin ja seurannan. Se on työväline myös käytännön toimenpiteille. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on haluttu kuvata monialaisesti se, mikä kunnassa jo hoidetaan hyvin ja missä on kehittämisen varaa sekä jäsentää konkreettiset tehtävät 3

4 selkeäksi toimintasuunnitelmaksi. Ohjelmassa on luotu näkemys kehittämisprosessin toteuttamisesta ja on rakennettu keskeisten toimijoiden kesken toimiva vastuunjako. Ohjelma perustuu kunnan päätöksentekoon ja se pitää sitoa myös taloussuunnitteluun. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma pohjautuu sekä kuntastrategiaan että on osa kunnan hyvinvointisuunnitelmaa ja täten on osa talouden ja toiminnan suunnittelua. Ohjelman visio ja tavoitteet on johdettu kuntastrategiasta. Ohjelma on konkreettinen ja realistinen toimeenpano-, ja toimintasuunnitelma lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen toimenpideohjelman visio vuoteen 2030 on Toimenpideohjelman tavoitteiksi muotoutuivat 1) Vastuullisuus ja välittäminen 2) Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen 3) Työllisyyden edistäminen ja 4) Osallisuus. Ohjelman painopistealueita ovat mm. asetusten mukaisten palveluiden turvaaminen, kouluterveyskyselyjen tulosten hyödyntämien toiminnan suunnittelussa, varhainen tuki, moniammatillisuus ja yhteisöllisyys. Kunnan hyvään talouspolitiikkaan kuuluu lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Lasten- ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisessa kunnan vapaa-aikapalveluilla, varhaiskasvatuksella ja kouluilla on tärkeä rooli, unohtamatta kunnan kaavoitusta ja viihtyisää ympäristöä. Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu aikuisten kautta. Lasta autetaan parhaiten kehitysyhteisöjä tukemalla ja vahvistamalla. Perheillä pitää olla mahdollisuus valita elämäntilanteeseen sopivat palvelut. Ehkäisevään työhön panostaminen on investointi tulevaisuuteen säästöt näkyvät pidemmällä aikavälillä korjaavien palveluiden tarpeen vähenemisenä ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntymisenä. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen työryhmän puolesta Mari Viljas, työryhmän pj. 4

5 2. Lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma osana kunnan hyvinvointikertomukseen liittyvää hyvinvointityötä Limingan kunnan hyvinvointiryhmä on yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa valmistellut laajan sähköisen hyvinvointikertomuksen vuosille Kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan Vuoden 2012 hyvinvointikertomus sisältää kehittämiskohteita, toimenpiteitä ja resurssiehdotuksia valtuustokaudelle ja vuodelle Hyvinvointikertomus on julkinen asiakirja, joka kytkee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulman osaksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, johtamista ja päätöksentekoa. Kunnan hyvinvointikertomuksessa on väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteiksi valittu kuusi painopistealuetta, joista lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdistuu jollakin tavoin viisi. Valitut painopistealueet ovat: 1. Asukkaiden omavastuun vahvistaminen 2. Ennalta ehkäisevän toiminnan ja varhaisen puuttumisen tehostaminen 3. Syrjäytymisen ehkäisy 4. Työllisyyden edistäminen 5. Kansantautien vähentäminen 6. Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Tarkemmin Limingan kunnan hyväksyttyyn hyvinvointikertomukseen voi tutustua oheisen linkin kautta. Hyvinvointikertomusta ollaan päivittämässä ja se viedään kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi joulukuussa Limingan kunnan lapsi- ja nuorisopoliittinen kuntakohtainen toimenpideohjelma kytketään osaksi hyvinvointikertomuksen mukaista työskentelyä Asuinympäristö ja kaavoitus osana lasten- ja nuorten hyvinvointia kulkevat tiiviisti käsi kädessä, kehdosta hautaan. Asemakaavalla ja etenkin sen hyvällä toteuttamisellahan (tiet, leikkialueet ja puistot mukaan lukien) luodaan se maalaishenkinen elinympäristö, joka Limingassa korostaa kyläyhteisöllisyyttä asuntoalueiden Kylä kylässä periaatteen mukaan. 5

6 Esimerkiksi Tupos koostuu suurista keskenään erilaisista kyläyhteisöistä Vesikari, Tuomiaro, Saunaranta. Kirkonkylällä Lintupuisto, Kirkkokari, Pappilanpelto, Kaarteenaho, Ojanperänkangas ja Okkosenranta noudattavat tätä liminkalaista pitkää suunnittelun perinnettä. Näiden kylien sisällä kukin kylämäisesti mutkitteleva ja kääntösilmukkaan päätyvä asuntotie muodostaa oman pikkukylänsä silmukan sisään jäävine itse toteutettavine lähileikkipaikkoineen ja nuotiopiireineen. Kääntösilmukan päästä pääsee suoraan metsään pyöräteineen ja polkuineen. Olemme todellinen vaihtoehto suoranuottiselle kaupunkiasumiselle, ja siksikin Suomen nopeimmin kasvava kunta Meillä ei asuta vain jonkin kadun varressa. Meillä asutaan kylissä, mitä pikkukyliemme yksilöllinen ja erottuva nimistökin kertoo. 6

7 3. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman perustelut ja arvot Lapsi- ja nuorisopoliittisen kuntakohtaisen ohjelman perustelut löytyvät lainsäädännöstä ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksesta. Ohjelmalla on tiivis yhteys myös kunnan hyvinvointikertomukseen ja Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan. Ohjelman pohjautuu Limingan kuntastrategiaan ja sen ydinarvoihin, joita ovat luovuus, asukaslähtöisyys, kustannustietoisuus ja vastuullisuus. Ydinarvot huomioidaan suunnittelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa, palveluissa ja myös arvioinnissa Luovuus Rohkaisemme ja tuemme totuttujen toimintatapojen ja ajattelumallien kyseenalaistamista ja avointa keskustelua. Pidämme siten tärkeänä uudistumista ja kehittämistyötä Asukaslähtöisyys Kunnan toimintaa ja palveluja järjestettäessä huomioimme asukkaat, eri ikäryhmät ja heidän tarpeensa. Korostamme kuntalaisten omavastuuta ja panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan Kustannustietoisuus Olemme vastuussa resurssien parhaasta mahdollisesta käytöstä, joten toimimme taloudellisesti. Selvitämme kaikessa palvelutuotannossa ja toiminnassa palvelujen kustannustehokkaat toimintatavat Vastuullisuus Huomioimme toiminnan ja palvelujen vaikutukset asukkaiden, työntekijöiden ja ympäristön hyvinvointiin. Lähtökohtana kaikessa suunnittelussa pidetään viihtyisää, terveellistä ja turvallista elinympäristöä. Liminka korostaa asukkaiden vastuuta itsestä, perheestä ja ympäristöstä. Työntekijöinä ja luottamushenkilöinä huolehdimme oman tehtävän lisäksi työyhteisön tavoitteiden saavuttamisesta. 7

8 4. Limingan lapset, nuoret ja perheet ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun Päätimme lapsi- ja nuorisopoliittisessa työryhmässä, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat ohjelman valmisteluun mahdollisimman kattavasti. Ohjelman valmistelun aikana olemme kuulleet lasten, nuorten ja perheiden ajatuksia ja saaneet heidän tuottamaa materiaalia. Ohjelmassa on hyödynnetty piirustuksia ja kirjoituksia, selvityksiä ja kyselyitä sekä kannanottoja. Lisäksi hyödynnämme kunnassa aikaisemmin tuotettuja materiaaleja esim. kunnan lastensuojeluja varhaiskasvatussuunnitelmia, kouluterveys- ja liikuntapaikkakyselyjä. Osallisuuden tasot (Kiilakoski 2012) Lapsia ja nuoria kuunnellaan Lapsia ja nuoria kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään Lasten ja nuorten näkemykset otetaan huomioon Lapset ja nuoret ovat mukana päätöksenteossa Lapset ja nuoret ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätetty asia viedään käytäntöön Toimintaosallisuus: Toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta lapset ja nuoret päättävät, toteuttavat ja arvioivat Ohjelmatyön osallisuuskyselyt Ohjelman valmistelussa on ollut mukana satoja henkilöitä alle kouluikäisistä aikuisiin: Päivähoitolasten piirustukset, Mistä minulle tulee turvallinen olo? Kuntalaiskysely perheille (www-sivuilla) Lasten- ja nuorten palvelut Limingan kunnassa - kehittämisideoita Kouluikäisten kirjoitelmat(4-luokkalaiset), Mitkä minulle ovat tärkeitä asioita kotona, koulussa ja vapaa-ajalla? Nuorisovaltuuston keskustelutilaisuus Miten nuoret voidaan ottaa huomioon? (eri keskusteluteemoja) 4.2. Osallisuuskyselyn tuloksia Yhteenveto alle kouluikäiset lasten kyselyistä: Useissa kuvissa lapsi oli isän, äidin tai koko perheen kanssa Usein lapsi oli vanhemman sylissä tai käsi kädessä Monet 6-vuotiaat kuvasivat turvallisuutta myös fyysisen ympäristön turvallisuudeksi Piirustuksista nousi erityisesti kaksi teemaan: Arkinen, rauhallinen yhdessäolo ja koti 8

9 Sohvalla äitin sylissä Yhteenveto neljäsluokkalaisten kyselyistä: Asiat, joita lapset pitivät tärkeinä kotona: 1) perhe, 2) lemmikit (kissa tai koira), 3) hyvä ruoka, 4) harrastukset, 5) koti/talo, 6) kaverit, tietokone/puhelin Asiat, joita lapset pitivät tärkeinä koulussa: 1) kaverit/ kaverin saaminen, 2) oppiminen, 3) opettaja/rehtori, 4) liikunta (väli- ja oppitunneilla), 5) välitunnit, 6) ei kiusata, hyvä kouluruoka Asiat, joita lapset pitävät tärkeinä vapaa-ajalla: 1) kaverit, 2) harrastukset esim. skeittaus, soitto, sähly, 3) ulkoilu/pihalla olo höntsäily, 4) tietokone ym. pelit, 5) perheen kanssa oleminen, 6) leikkiminen oman halun mukaan Yhteenveto nuorisovaltuuston keskustelutilaisuudesta: Nuorten mielestä opettajilta saa tarvittaessa tukea Nuoret pitävät erittäin tärkeänä tukena, erityisesti yläluokalla, kouluterveydenhoitajaa, jonka luokse tulisi päästä nykyistä helpommin ja hoitajan työhuone pitäisi olla koululla, lähellä oppilaita Tärkeitä tukihenkilöitä nuorille ovat myös opinto-ohjaaja ja koulukuraattori Nuorten mielestä 7-luokkalaisten tukeen tulisi koulussa kiinnittää erityistä huomiota, koska silloin voi vielä vaikuttaa 9

10 Kuntalaiskyselyn kehittämisideoita: Enemmän liikuntasalivuoroja lasten / nuorten harrastamiseen liikuntaseurojen ulkopuolelta. Kaikista ei tarvitse tulla kilpaurheilijoita, mutta kaikkien on hyvä harrastaa liikuntaa Edullisia harrastetoimintoja kehitettävä Vanhemmille vertaistukiryhmiä Nuorille enemmän toimintaa esim. skeittiparkki, peli-iltoja, luontokerho Pyöräteitä lisää! Edullista kotiapua uupuneille vanhemmille Monipuolista kerhotoimintaa koululaisille Kunnan www-sivuille lapsille ja nuorille suunnattu tapahtumakalenteri Liikuntahallille oma kuperkeikka perhevuoro, joka suunnattu lapsille ja heidän vanhemmilleen Nuorisotilat auki pidempään! Kasvatuksellisia yleisöluentoja lisää Nuorille suunnattuja konsertteja Nuorille vertaistukea esim. pojille, joku miespuolinen tukihenkilö Avoimen päiväkodin yhteyteen perhetyöntekijän vastaanotto, jolloin perheillä olisi matala kynnys kysyä apua ongelmiinsa 10

11 5. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toimenpideohjelma 5.1. Ohjelman visio ja strategiset tavoitteet Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikan strategisena tavoitteena on edistää vuoteen 2025 mennessä lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistamalla: 1) arjen kehitysyhteisöjä, 2) kaikille yhteisiä peruspalveluita ja 3) niiden kasvatuskumppanuutta niin, että 4) erikoistuneiden palveluiden tarve ja kuormitus vähenevät. Toimenpiteissä huomioidaan seudullinen ohjelma ja sen kriittiset menestystekijät eli ohjelmaalueet, joihin pitää kiinnittää huomio ja lisäksi kunnan hyvinvointikertomuksessa esille nousseet asiat. Liminkalaisille lapsille ja perheille tärkeänä pitämät asiat näkyvät toimenpideohjelman visiossa ja tavoitteissa: Tavoitteet: Vastuullisuus ja välittäminen Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Työllisyyden edistämien Osallisuus 5.2. Vastuullisuus ja välittäminen Lapsen hyvinvoinnin perustana on turvallinen ja toimiva perhe. Tasapainoinen vanhemmuus on perheiden ja hyvinvoinnin ytimenä ja tuki vanhemmille on panostusta lapsiin ja nuoriin. Perheelle ja lapsille ja nuorille itselleen on annettava tukea elämän siirtymä- muutos- ja kriisivaiheissa (syntymä, päivähoitoon siirtyminen, koulun aloittaminen, eri kouluasteille siirtyminen, asuinpaikan muutot, avioero). Lapsiperheiden palveluista muodostetaan saumaton kokonaisuus nivomalla lapsen kehitystä tukevat, ongelmia ehkäisevät ja korjaavat palvelut yhteen yli nykyisten toimialarajojen. (Opetusministeriö, julkaisuja 2007:41 ja Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020, STM 2010) 11

12 5.3. Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Terveen kehityksen perusta luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Tärkeitä lapsen terveyttä edistäviä tahoja ovat koti ja lapsen muut kehitysympäristöt kuten päiväkodit, koulu, muut oppilaitokset ja vapaa-ajan ympäristöt kavereineen. Lasten ja nuorten terveyttä uhkaavat mm. liikunnan puute, väärät ravintotottumukset ja vähäinen uni. (Opetusministeriö, julkaisuja 2007:41) 5.4. Työllisyyden edistäminen Suomessa on käytössä laaja joukko aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, joiden avulla nuorten työttömyyttä pyritään vähentämään ja nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille edistämään. Nämä toimenpiteet koostuvat lähinnä koulutuksen ja opintojen kautta nuorten työllistymistä edistävistä tukimuodoista sekä suoraan työllistymistä edistävistä tukimuodoista. Nuorten työttömyyden ehkäisyä arvioitaessa ei voida keskittyä yksinomaan työllistymisen edistämiseen. Vaikeimpiin ongelmiin joudutaan tarttumaan sosiaali- ja nuorisotyön keinoin (esim. etsivä nuorisotyö). Syrjäytymisen torjuminen edellyttää yhteistyötä yli traditionaalisten sektorirajojen. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä on monia erilaisia tavoitteita. Useilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan avoimille työmarkkinoille työllistymiseen. Toisilla toimenpiteillä on muita kuin suoria työllisyyden edistämistavoitteita. Joidenkin toimenpiteiden tavoitteena on esimerkiksi edistää nuoren saamista elämän syrjästä kiinni. (valtiovarainministeriö, julkaisuja 2010:14) 5.5. Osallisuus Osallisuus toteutuu kunnissa usein erilaisten vaikuttajaryhmien tai muiden rakenteellisten mahdollisuuksien kautta. Nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat ovat esimerkkejä vaikuttajaryhmistä, jollaisia löytyy lähes joka kunnasta. Pienten lasten osallisuus toteutuu yleensä lähiympäristössä päivittäisessä toiminnassa ja tiettyjen projektien ympärillä. Vanhemmille järjestöt ja erilaiset yhteistyöryhmät ovat yleisiä tapoja vaikuttaa kunnan palvelujen kehittämiseen. Lapset, nuoret ja vanhemmat voivat olla osallisia eri rooleissa. He ovat kansalaisia ja kuntalaisia ja siten osallisia poliittisessa, kulttuurisessa ja taloudellisessa toiminnassa. He ovat myös palveluiden käyttäjiä. Vaikuttamisen kohteita voivat olla sekä sosiaaliset että fyysiset ympäristöt. (Kaarniemi & Kiilakoski (2012) Osallisuusraportti Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa

13 5.6. Toimenpideohjelma tehdään kasvun ja kehityksen mukaan eri ikäryhmille Lapsiperheen tuki varhaislapsuudessa Raskauden alusta 2-3 vuoden ikään lapsi kasvaa ja kehittyy pääosin kotona vanhempien hoivassa. Toiminta keskittyy tukemaan lapsiperheitä jo ennen kuin ongelmat näkyvät lapsen kehityksessä Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen Kodin rinnalle tulee muita kehitysyhteisöjä. Lapsi oppii elämään samanaikaisesti useassa kehitysyhteisössä. Erityisesti huolehditaan perheen, varhaiskasvatuksen, neuvolan sekä peruskoulun ja sen oppilashuollon kasvatuskumppanuudesta. Tämä kriittinen vaihe jatkuu keskilapsuuteen, 8-9 vuoden ikään, saakka. Erityisiä haasteita ovat yksilölliset ja asuinalueiden väliset erot lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnissa ja sen kehityksessä sekä jatkuvuus kunnan vastuulla olevassa toiminnassa. Neljännen ikävuoden vaiheilla lapsen yksilöllistä kehitystä voidaan jo tarkemmin arvioida ( laaja terveystarkastus ) ja ennakoida esimerkiksi oppimisen haasteita Perusopetuksesta toiselle asteelle Murrosiän kehitys on varhaistunut ja alkaa usein jo 10-vuotiaana. Niiden aikuisten, jotka saattavat yli murrosiän, tulisi luoda luottamuksellinen suhde lapsiin ennen murrosiän alkamista. Ongelmat siirtymisessä toisen asteen koulutukseen voidaan usein ennakoida jo ennen murrosikää. Tällaisissa tilanteissa lapsen oppimista ja hyvinvointia edistetään peruskoulun, kodin ja harrastusten kasvatuskumppanuudessa jo ennen murrosikää. Kun koulutuksen jatkamisessa toisella asteella tai muussa työelämään siirtymisessä on ennakoitavissa haasteita, oppilaille järjestetään suunnitelmallinen ja jatkuva tuki jo oppivelvollisuuden viimeisinä vuosina. Kunta järjestää suunnitelmallista tukea ja palveluja erityisesti niille nuorille, jotka perusopetuksen jälkeen eivät siirry suoraan toiselle asteelle tai jotka keskeyttävät toisen asteen koulutuksen Nuoret aikuiset Nuorisopolitiikka kattaa nuoret aikuiset 29. ikävuoteen saakka. Tämä jakso elämässä on usein siirtymäaikaa, johon sisältyy koulutusta tulevaan ammattiin, lyhyitä työsuhteita, muuttoja ja myös vakiintumista ja perheen perustamista. Kun kunnan järjestämät universaalipalvelut kaikille lapsille ja nuorille päättyvät oppivelvollisuuteen, nuorten aikuisten saama tuki ja palvelut ovat usein hajanaisia. Kunnan nuorisopolitiikan tärkein kysymys on, miten pitkälle aikuisuuteen on perusteltua seurata ja tukea kaikkien nuorten hyvinvointikehitystä. Oma erityisryhmänsä ovat ne alle 30-vuotiaat, joilla on jo omia lapsia 13

14 ja varsinkin ne, jotka tarvitsevat toistuvasti tukea. Palvelujen järjestämisen ohella kunta on myös usein nuorten aikuisten työnantaja, jolloin kunta tukee työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista Toimenpideohjelma Lasten ja perheiden hyvinvointi rakentuu arjen kehitysyhteisöissä, johon kuuluu esim. koti ja asuinalue sekä kaikille yhteisestä tuesta ja palveluista esim. varhaiskasvatus, perusopetus, neuvola ja oppilashuolto. Lapsiperheiden, lasten ja nuorten hyvinvointitarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman pitkälle tukemalla näitä kehitysyhteisöjä ja niiden kasvatuskumppanuutta Lapsivaikutusten arviointi kuntapäätöksissä Limingan kunnan kaikessa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon lapsi- ja nuorisovaikutusten arviointi. Tämä edellyttää, että päätöksiä valmistellessa ennakoidaan ja arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos (THL) on suunnitellut työvälineen, joka on suunnattu kuntien strategisen suunnittelun tekijöille ja kaikille hallinnonaloille, joilla tehtävät päätökset suoraan tai epäsuorasti kohdistuvat lapsille, nuorille tai lapsiperheille tarjottaviin palveluihin tai heidän hyvinvointiin ja terveyteensä vaikuttaviin tekijöihin. Materiaalia voi käyttää esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyssä, budjetoinnissa tai lapsipoliittisten ohjelmien ja strategioiden taustatyönä tai toteuttamisessa. Materiaali rohkaisee myös kuulemaan lapsia, nuoria ja perheitä itseään muutenkin kuin palvelukohtaisesti asiakastyytyväisyyttä mittaamalla. Materiaali löytyy täältä: Mitä toimenpiteitä tarvitaan? Limingan lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa on kuvattu monialaisesti se, mikä kunnassa jo hoidetaan hyvin ja missä on kehittämisen varaa. Toimenpideohjelman tekeminen on ollut prosessi, jonka ydinryhmä on koostunut kunnan työntekijöistä ja luottamushenkilöistä. Ohjelma on tarkoitettu työkaluksi käytännön toimenpiteille. Ohjelmatyön prosessin aikana on tullut esille asioista, joihin tulisi kiinnittää huomio ja useita asioita on jo lähdetty aktiivisesti kehittämään. Toimenpideohjelmassa (liitteet 1-4) määritellään ikäryhmittäin: 14

15 1) Nykyiset käytännöt, 2) kehitettävät mallit eli mallit, jotka ovat käytössä, mutta vaativat vielä työstämistä ja 3) mitä toimintamalleja meillä pitäisi tulevaisuudessa olla. Eri tavoitteista on noussut esille mm. näitä asioita, joihin pitäisi panostaa: Laajojen terveystarkastusten turvaaminen säädösten mukaisiksi äitiys-, lasten-, ja kouluneuvoloissa Perhevalmennukseen isätyöntekijän työmuoto pysyväksi toimintamalliksi tukemaan isien ja perheiden hyvinvointia (isyyttä tukemalla tuetaan koko perhettä) Terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen eri menetelmien avulla Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kunnassa määritelty eri hallintokunnat yhdistävä hyvinvointityön johtoryhmä (Hyve?) Lapsiperheen kotiin annettavan tuen kehittäminen Limingan perhekeskusmallin luominen Nuorisopsykiatristen palveluiden saatavuuden turvaaminen Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen Päihdevalistuksen ajantasainen tieto; kunnan päihdesuunnitelman päivitys Toiminnallisten vanhempainiltojen järjestäminen eri vuosiluokille Hyvää kouluruokaa nyt ja tulevaisuudessa! (kouluruokailun laadunhallinta) Lasten, nuorten ja perheiden osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen Kasvatus- ja perheneuvolapalveluiden saatavuuden turvaaminen 5.8. Seuranta ja arviointi Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisessa on lähdetty jatkuvuuden periaatteesta, niin että sen toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan kaksi kertaa vuodessa kunnan hyvinvointityöstä vastaavan johtoryhmän toimesta. Tavoitteena on, että toimenpideohjelman toteutumisen arvioinnissa myös palvelujen käyttäjät osallistuisivat mahdollisuuksien mukaan arviointiin. Tätä voidaan toteuttaa erilaisten asiakaskyselyjen, haastattelujen ja muiden asiakkaita osallistuvien selvitysten avulla. Limingan lapsi- ja nuorisopoliittinen toimenpideohjelma linjataan osaksi kuntastrategiaa sekä vuosittaista talouden ja toiminnan suunnittelua. Liite 1: Vastuullisuus ja välittäminen Liite 2: Hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen Liite 3: Työllisyyden edistäminen Liite 4: Osallisuus 15

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 25.2.2016 Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista yleisesti (Karisto 2015, Hyvinvointifoorumi)

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA

ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANIOPPILAIDEN OHJAUS JA ERITYINEN TUKI KAUHAJOELLA ROMANITYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kauhajoen kaupunginhallitus kokouksessaan 13.5.2002 135 päättänyt perustaa romaniasiain työryhmän. Romanityöryhmän jäsenet:

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto

VASU17- Kainuu ja Kajaani. Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani Kaukametsä opisto VASU17- Kainuu ja Kajaani Sirpa Kemppainen Varhaiskasvatuksen johtaja Kajaani 8.11.2016 Kaukametsä opisto Johtoryhmä mukana Vasu17- luonnoksen työstämisessä OPH:n tilaisuuksissa Ohjausryhmän perustaminen

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Pori Lapsiystävällinen kaupunki Toimintasuunnitelma

Pori Lapsiystävällinen kaupunki Toimintasuunnitelma Pori Lapsiystävällinen kaupunki 7.11.2016 Toimintasuunnitelma 2016-2017 1. Johdanto Porissa on pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tehty työtä lasten ja nuorten palvelujen ja hyvinvoinnin eteen. Vuodesta

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot