Toimintaympäristöstä vuonna 2014

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2014

2 Sisällysluettelo Vuosi 2014 oli PALTAn toiminnan vakiinnuttamisen vuosi...1 Toimintaympäristöstä vuonna Yhteiskunta- ja elinkeinopoliittinen edunvalvonta...7 Työmarkkina- ja neuvottelutoiminta...10 Viestintä ja viestintää tukeva tietopalvelu...14 Jäsenpalvelut, neuvonta ja koulutus...13 Toiminnan sisäinen kehittäminen...15 Organisaatio ja henkilöstö...16 Hallinto ja luottamushenkilöt...17 Liiton talous...22

3 Vuosi 2014 oli PALTAn toiminnan vakiinnuttamisen vuosi Vuosi 2014 oli PALTAn historian neljäs toimintavuosi. Vuoden aikana liitto vahvisti asemaansa varteenotettavana edunvalvontajärjestönä sekä EK:n liittoyhteisössä että valtakunnallisessa työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa. Päivittäisten jäsenpalvelujen ja ajankohtaisen edunvalvontatyön ohella toiminta painottui yhtäältä Työllisyys- ja kasvusopimuksen (TYKA) ulkopuolelle jääneiden sopimusten neuvotteluihin sekä TYKAn jälkeisiin toimenpiteisiin ja työryhmiin ja toisaalta 2014 EU-vaaleihin ja 2015 eduskuntavaaleihin valmistautumiseen. Vuoden 2014 toimintasuunnitelma käsiteltiin hallituksen kokouksessa ja hyväksyttiin liiton yhdistyskokouksessa Yhteenvetona voidaan todeta, että kertomusvuosi toteutui sekä toiminnallisesti että taloudellisesti suunnitelmien mukaisesti. Toimintaympäristöstä vuonna 2014 Talous stagnaatiossa kasvua ei näköpiirissä Mennyttä voidaan kuvata yhdellä kaikenkertovalla sanalla: stagnaatio. Muutamaan vuoteen Suomessa ei ole tapahtunut merkittävää kehitystä juuri millään saralla. Viimeisen vuosikymmenenkin keskimääräinen kokonaistuotannon kasvu jää puoleen prosenttiin. Vuoden 2013 kesän aikana talous oli jo lähdössä kulutusvetoiseen kasvuun, mutta työllisyystilanteen heikkeneminen ja veronkorotukset katkaisivat siivet lennolta. Haasteita ja kriisejä viime vuosiin on mahtunut poikkeuksellisen paljon. Ensin finanssikriisi, jota seurasi globaali taantuma. Taantuma paljasti Euroopassa valtioiden velkakriisin, jota seurasi eurokriisi. Näiden lisäksi vaivana on vielä voimakas rakennemuutos ja väestön ikääntyminen. Kuluvana vuonna uutisointia ovat hallinneet lisäksi Ukrainan kriisi, EU:n Venäjä-pakotteet, öljyn hinnan pudotus ja Venäjän ruplakriisi. Kysymys kuuluukin kuinka monta ennustamatonta negatiivista shokkia talous voi kokea. Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet kehittyvien maiden talouskasvun ja maailmankaupan kasvun hidastuessa. Kiinan kasvun hidastumisen on spekuloitu johtavan jopa asuntokuplan puhkeamiseen. Vuodenvaihteessa yritysten luottamus näyttäytyy toimialasta riippuen joko heikkona tai hyvin heikkona. Kuluttajien luottamus on Suomessa EU-maista kolmanneksi matalimmalla tasolla. Tuotannon/myynnin volyymin kehitys talouden päätoimialoilla. Yritysten luottamusta kuvaavien indikaattoreiden kehitys talouden päätoimialoilla. 115 Volyymi-indeksi, 2008= Indikaattorin saldoluku Palvelut Rakentaminen Kauppa Teollisuus Palvelut Teollisuus Rakentaminen Kauppa Lähde: Tilastokeskus / Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, Palvelujen tuottajahintaindeksi Lähde: Euroopan komissio / Business Confidence Indicators PALTA Toimintakertomus

4 Maan hallituksen kokoonpano vaihtui välttämättömiä rakenneuudistuksen päätöksiä ei syntynyt Kertomusvuoden aikana pääministeri Jyrki Katainen vaihtui Alexander Stubbiin ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen Antti Rinteeseen. Alkujaan kuuden puolueen hallitus supistui neljän puolueen niukkaan enemmistöhallitukseen Vasemmistoliiton ja Vihreiden lähdettyä hallituksesta. Valtion nopea velkaantuminen julkisen talouden epätasapaino yhdistettynä heikkoon kasvuun ja kilpailukykyyn olivat kertomusvuonna edelleenkin maan suurimmat ongelmat. Vuoden aikana oli tarkoitus toteuttaa Kataisen hallituksen elokuussa 2013 tehdyn rakennepoliittisen ohjelman mukaiset päätökset maan talouden tasapainottamiseksi. Em. ohjelman säästötavoitteet piti konkretisoitua kevään 2014 budjettikehyksen yhteydessä. Tavoitteena oli saada aikaan 9 mrd. euron säästöt pidentämällä työuria, toteuttamalla kuntauudistus ja vähentämällä kuntien tehtäviä, tekemällä työn tekemisestä aina kannattavaa ja kannustavaa sekä uudistamalla sosiaali- ja terveyshuollon hallinto ja palvelujen tuottamistavat. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa eläkeuudistusta ja puutteelliseksi arvioitua SOTE-uudistusta lukuun ottamatta konkreettiset päätökset ovat kuitenkin lykkääntyneet. Julkisen talouden tasapainotus siirtyy mitä suuremmassa määrin seuraavan hallituksen tehtäväksi. Toimintavuoden päättyessä näyttäisi siltä, että valtion velanotto pudonnee ,5 mrd. eurosta 4,7 mrd. euroon vuodessa. Vuonna 2014 julkisen velan suhde BKThen oli 60,3 % (vuonna 2013 vastaava luku oli 56,2 %). Uusteollistamisesta uusi ohjelmapaperi Kataisen Stubbin hallituksen työlistalle Kansallisessa elinkeinopoliittisessa keskustelussa pääpaino oli teollisuuden työpaikkojen vähentymisessä ja teollisuuden uudistamisessa. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti uusteollistamisen ympärille näyttävän selkärankaseminaarin. EK:n uusteollistamisohjelman Kasvun manifesti - valmistelusta vastasi vuorineuvos Jorma Elorannan työryhmä. Ratkaisuja teolliseen uudistukseen haettiin myös teollisen internetin sovelluksista. Toimintavuoden aikana PALTA puhui aktiivisesti palvelutalouden puolesta, palvelujen internetistä ja digitaalisen infran markkinaehtoisesta kehittämisestä. Osittain ehkä tästä syystä loppuvuonna elinkeinopoliittisessa keskustelussa ja mediassa painottuivat entistä enemmän myös palvelujen kansainvälinen kasvupotentiaali, digitalisaation mahdollisuudet ja kotimarkkinakysynnän merkitys kasvun ja työllisyyden luojana. Myös pitkään valmisteltu palveluväylä ja henkilökohtainen tunnistaminen etenivät myönteiseen suuntaan. Muilta osin hallituksen digiohjelman ICT 2015 toteutus on kesken. Kataisen hallituksen yksi päätavoite on ollut yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen taakan ja sääntelyn purku. Hallituskauden alussa perustettiin työryhmä hallinnollisen taakan purkamiseksi, mutta tulokset jäivät tuolloin laihoiksi. Aihe nousi kertomusvuonna uudelleen laajaan keskusteluun ja lähinnä seuraavaa hallitusohjelmaa varten eri tahot valmistelivat omia konkreettisia listojaan taakan purkamiseksi. Keskitetyn työllisyys- ja kasvusopimuksen TYKAn jälkihankkeet Keskusjärjestöjen välinen Työllisyys- ja kasvusopimus (TYKA) solmittiin lokakuun lopussa Sen myötä työmarkkinoille syntyi ns. yleinen linja, jota on hyödynnetty myös keskitetyn ratkaisun jälkeen neuvotelluissa alakohtaisissa työehtosopimusratkaisuissa. Työllisyys- ja kasvusopimuksen perusteella kertomusvuonna käynnistettiin eläkeuudistusta sekä neuvottelujärjestelmän kehittämistä koskevat neuvottelut. Uutta eläkejärjestelmää koskeva neuvottelutulos hyväksyttiin ja se täytti sille asetetut tavoitteet. Neuvottelutulokseen nojautuen käynnistettiin varsinaisten työeläkelakien valmistelu, joka jatkuu edelleen. Myös neuvottelujärjestelmän uudistamistyö käynnistettiin heti alkuvuodesta. Aiemmasta poiketen osapuolten neuvottelukunnissa on keskusjärjestöjen lisäksi edustus keskeisistä jäsenliitoista. Kevään aikana toteutettiin kokonaisuuteen liittyvä perusselvitystyö ja kuultiin asiantuntijoita. Varsinaiset neuvottelut pääsivät kuitenkin täysipainoisesti käyntiin vasta eläkeuudistusta koskevien neuvottelujen päätyttyä. Kertomusvuoden lopussa päätettiin jatkaa työtä määräaikaan saakka. Siihen mennessä hanke tulisi saada valmiiksi. Palkansaajajärjestöt valmistelivat yhteistyön tiivistämistä Kertomusvuoden loppupuolella palkansaajajärjestöt tiedottivat selvittävänsä mahdollisuutta tiivistää keskusjärjestörakennettaan siten, että tulevaisuudessa olisi vain yksi palkansaajakeskusjärjestö. Pääosa SAK:n ja STTK:n jäsenliitoista ovat suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti, mutta AKAVAn liitot Insinööriliittoa lukuun ottamatta ovat ilmaisseen halunsa jatkaa edelleen omassa keskusjärjestössä. Hankkeen valmistelu jatkuu siinä mukana olevien tahojen toimesta kiireisellä aikataululla. Toimintavuosi oli vaaleihin valmistautumisen vuosi Toimintavuoden alussa järjestettiin EU-vaalit. PALTAn EU-edunvalvonta toteutettiin pääasiassa EK:n kautta. Keskeiset liiton EU- tavoitteet liittyivät palvelujen ja digitaalisten sisämarkkinoiden markkinaehtoiseen kehittämiseen, julkisten hankintojen kilpailuneutraliteettiin sekä eurooppalaisen toimintaympäristön kehittämiseen siten, että maantieteellisesti sijainnista johtuen sääntely ei saa aiheuttaa lisäkuormaa Suomelle. Em. tavoitteet tulevat varmasti näkymään uuden komission ja parlamentin agendalla lähivuosina. Suomen eduskuntavaalit pidetään , mutta lähestyvät vaalit näkyivät selvästi sekä maan hallituksen, poliittisten puolueiden ja sidosryhmien toiminnassa. PALTAn oma hallitusohjelmavalmistelu on kuvattu jäljempänä kohdassa yhteiskunta- ja elinkeinopoliittinen edunvalvonta. 2 PALTA Toimintakertomus 2014

5 PALTAn strategiakartta Toimintaa ohjasi elokuussa 2011 vahvistettu liiton strategia, jonka toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu seuraavissa luvuissa. PALTA Toimintakertomus

6 PALTAn arvot PALTA numeroina PALTAn jäsenkunta kattaa yritystä ja yhteisöä eli 11 % EK:n jäsenkunnasta ja noin prosenttia niiden henkilöstöstä. PALTAn jäsenistö päätoimialoittain vuonna Toimialan nimi Yritykset ( ) Henkilöstö Jäsen- henkilöstö (* Henkilöstö / yritys H Logistiikka J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta M Yritys- ja asiantuntijapalvelut N Hallinto- ja tukipalvelut R Viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta MUUT TOIMIALAT YHTEENSÄ PALTAn jäsenyritykset TES-ryhmittäin vuonna Toimialan nimi Logistiikka Tietoliikenneja tekniset palvelut Asiantuntija- ja erityispalvelut PALTA yhteensä Yritykset ( ) Henkilöstö Jäsenhenkilöstö Henkilöstö / yritys PALTA Toimintakertomus 2014

7 PALTAn jäsenyritykset henkilöstökokoluokittain vuonna Henkilöstökokoluokka Yritykset ( ) Henkilöstö Jäsen- henkilöstö (* YHTEENSÄ Lähes 95 % jäsenistöstä on alle 250 henkilöä työllistäviä PK-yrityksiä. Toisaalta yli 70 % henkilöstöstä työskentelee suurissa vähintään 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. PALTAn jäsenyritykset ELY-alueittain vuonna ELY-keskus Yritykset Henkilöstö Jäsen- henkilöstö (* Henkilöstö / yritys Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Satakunta Lappi Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Kainuu Ahvenanmaa Jäsenkunta on keskittynyt pitkälti pääkaupunkiseudulle ja Etelä-Suomeen. *) Jotkin PALTAn jäsenyritykset kuuluvat useampaan liittoon. Jäsenhenkilöstöllä tarkoitetaan PALTAn jäsenyyden (PALTAn neuvottelema työehtosopimus) piirissä olevan henkilöstön määrää. Lähteet: PALTAn jäsentietojärjestelmä PALTA Toimintakertomus

8 PALTAn ja sen edeltäjien jäsenkannan kehitys (jäsenten lukumäärä ) Lkm Jäsenten lukumäärä PALTAn ja sen edeltäjien jäsenyritysten (31.12.) henkilöstömäärät eri vuosina Henkilöstö, x Jäsenyritysten henkilöstö Lähteet: PALTAn jäsentietojärjestelmä 6 PALTA Toimintakertomus 2014

9 Yhteiskunta- ja elinkeinopoliittinen edunvalvonta Vakiintuneesta kannanmuodostuksesta vaikuttamisen tehokas työkalu Kertomusvuonna liiton kannanmuodostusprosessi vakiintui. Hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan asioiden valmistelun tueksi vahvistettiin elinkeinopoliittisen valiokunnan roolia liiton elinkeinopoliittisten kantojen muodostuksessa. Työmarkkinaasioissa vastaavassa roolissa toimintaansa jatkoi työmarkkinavaliokunta. Valiokuntien toiminta ja kokoonpano on kuvattu kohdassa Hallinto ja luottamushenkilöt. Kertomusvuonna valmisteltiin ja hyväksyttiin hallintoelimissä liiton kannat ajankohtaisiin edunvalvontakysymyksiin sekä hallitusohjelmatavoitteet. Tavoitteet ja niihin liittyvä vaikuttamissuunnitelma on dokumentoitu ja toimenpiteet käynnistetty elinkeinopoliittisen valiokunnan ja hallituksen työvaliokunnan ohjauksessa. Tavoitteena palvelutalousohjelma Sääntely: Palveluyritysten sääntelyä on kevennettävä yritysten viranomaisraportointia varten tulee luoda yksi sähköinen portaali. Julkiset palvelut: Julkinen sektori tarvitsee kumppanikseen yrityksiä palvelujen tuottamiseen. Julkisia palveluita tuottavat valtio, kunnat, kolmas sektori ja yritykset tulee laittaa samalle viivalle palveluiden kustannusrakenteet on avattava ja kilpailuneutraliteetti on turvattava. Työmarkkinat: Monimuotoisia työvoiman käyttötapoja ja työrauhajärjestelmää on kehitettävä sekä työllistymisen esteet on purettava. Verotus: Kaikille elinkeinoelämän toimialoille on luotava yhtenäinen kohtelu sähköverotuksessa. Digitaaliset tuotteet tulee saattaa samaan arvolisäverokantaan vastaavien fyysisten tuotteiden kanssa. Lunastanut paikkansa EK:n liittoyhteistyössä korostuivat EK:n strategiset hankkeet - EK:n vaikuttajaryhmien työ käynnistyi EK:n uuden toimintamallin mukaiset vaikuttajaryhmät ja uudistetut asiantuntijaryhmät aloittivat toimintansa kertomusvuoden aikana. Vaikuttajaryhmien teemat liittyivät EK:n strategisiin hankkeisiin, joita ovat julkisen talouden tervehdyttäminen, verotuksen uudistaminen, tulevaisuuden työ sekä teollisuuden kasvu ja kilpailukyky. PALTAn näkökulmasta tärkeitä EK:n liittoyhteisön yhteisiä edunvalvontahankkeita olivat verotuksen ja sosiaaliturvan uudistuksen valmistelu, TYKAan liittyvät eläkeuudistus ja neuvottelujärjestelmän uudistaminen, sääntelyn ja säädösympäristön kehitys (EK:n refit-hanke), kuntalain kokonaisuudistus, kilpailuneutraliteetti ja kansallisen hankintasäätelyn sekä julkisten hankintojen JYSE-ehtojen valmistelu sekä tekijäoikeuslain uudistaminen ja muut IPR-kysymykset. Vuoden aikana tiivistettiin myös työmarkkina- ja elinkeinopoliittista yhteistyötä isompien EK:n toimialaliittojen sekä palvelu- ja kotimarkkinaliittojen kanssa. Yhteistyön kautta tavoitteena oli saada PALTAn näkökulmat paremmin huomioiduksi myös EK:n edunvalvonta-agendalla. EK:n merkittävimpänä työmarkkinaliittona PALTAlla olikin keskeinen rooli työmarkkinoihin liittyvässä edunvalvonnassa. EK:n yhteisen elinkeinopoliittisen agendan muodostaminen on osoittautunut osittain ristiriitaisten tavoitteiden takia jonkin verran haasteellisemmaksi. Tämä näkyi mm. siinä, että EK julkaisi loppuvuodesta teollisuuden kilpailukykyä vahvistavan ohjelman, mutta palvelualojen toimintaedellytysten vahvistamiseen liittyvä edunvalvonta on jäänyt pääsääntöisesti jäsenliittojen vastuulle. PALTA Toimintakertomus

10 Edellisten lisäksi vaikuttamiskohteina - joskaan ei niinkään EK:n kautta olivat myös mm. vuoden 2015 budjetti, julkisten hankintojen epäkohtien poistaminen, energia- ja sähköverouudistus, maksuehtolain muutostarpeet, tilaajavastuulain uudistaminen ja yritystukilakien uudistaminen. EU-kontekstissa vaikuttamisen kohteena olivat mm. palvelujen sisämarkkinoiden esteiden kartoitus sekä yhdessä FiComin kanssa digitaaliset sisämarkkinat. Uudella hankintalailla kohti markkinaehtoista yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä Toimintavuoden aikana valmisteltiin EU:n hankintadirektiivin julkisiin hankintoihin liittyvää kansallista lainsäädäntöä. PALTAn edustajat olivat työ- ja elinkeinoministeriön lainvalmistelun ohjausryhmässä sekä EK:n taustaryhmissä. Lain valmistelu on edennyt loppusuoralle ja tulee eduskunnan valiokuntakäsittelyyn ennen eduskuntavaaleja ja uudelle eduskunnalle päätettäväksi. Valmisteilla oleva hankintalaki tulee olemaan keskeisessä roolissa julkisesti rahoitettujen palvelujen tuotannossa. PALTAn näkökulmasta keskeisiä kysymyksiä uudessa hankintalaissa ovat: Lain tarkoituksen toteutuminen ml. hankintaprosessien läpinäkyvyys sekä terveen ja tasapuolisen kilpailun luominen eri toimijoiden välille Hankintasääntelyn selkeys. Sääntelyn on oltava jatkossakin menettelysääntelyä eikä määritellä tarkkaan kilpailutuskriteereitä - Hankintalailla ei pidä ratkaista muiden politiikkalohkojen kuten esim. sosiaali- tai työllisyyspolitiikan ongelmia. Digitalisaatiosta kansainvälisen kasvun pelastus Team Finlandista myös palveluyritysten kansainvälistymispalvelu Vuoden aikana korostettiin eri foorumeilla ja mediassa palvelusektorin kansainvälistä kasvupotentiaalia ja toisaalta globaalia kilpailua, johon palveluyritykset ovat digitalisaation myötä joutuneet. Digitalisaatio ja internet eivät ole vain teollisuuden vaan myös palvelujen kasvun ja kilpailukyvyn käyttämätön mahdollisuus, joka on huomioitava myös innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa. Keskeisiä kumppaneita palveluyritysten kasvun edellytysten luonnissa olivat mm. TEM, jonka johdolla laadittiin digitalisaation mahdollisuuksia kuvaavat ansiokkaat selvitykset (julkaistaan tammikuussa 2015), Tekes, joka käynnisti mm. G5 ja Internet of Things ohjelman, Strateginen osaamiskeskittymä DIGILE, jonka kanssa selvitettiin yhdyskuntasuunnittelun ja asiantuntijapalvelujen kansainvälistymispotentiaalia sekä Team Finland, jonka toiminta haluttiin laajentaa käsittämään myös palveluviennin toimenpiteet. Liitto osallistui myös TEMin yritysrahoitusta kehittäviin taustaryhmiin. Toimintavuoden aikana teetettiin ulkopuolisin voimin selvitykset mm. palveluyritysten rahoituksen pullonkauloista sekä aineettoman arvonluonnin ja tekijänoikeuksien ongelmakohdista. Ko. selvitykset antoivat hyvä valmiudet edunvalvontaan. Yhteistyössä FiCOMin ja jäsenyritysten kanssa osallistuttiin keskusteluun ja annettiin lausuntoja digitaalisten sisämarkkinoiden ja kansallisen palveluväylähankkeen markkinaehtoisuuden varmistamiseksi. Tekesin ja Team Finlandin palveluista sekä aineettomiin oikeuksiin liittyvistä erityiskysymyksistä järjestettiin myös jäsenille suunnattuja maksuttomia infotilaisuuksia. Kilpailuneutraliteetin turvaaminen julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä Erilaisten kilpailutusmuotojen mahdollistaminen - lisää joustavuutta ja neuvotteluvaraa menettelyihin - enemmän painoa laadullisille kriteereille. Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuksien ja innovatiivisten hankintojen lisääminen Oikeusturvakeinojen ja valitusprosessien selkeyttäminen ja nopeuttaminen Hankintasääntelyn valvontaelimen perustaminen esimerkiksi KKV:n alaisuuteen 8 PALTA Toimintakertomus 2014

11 Vahvat palvelut vauras Suomi Palvelutaloudelle uudet rakenteet PALTA Palvelut kasvun ja viennin veturiksi PALTA EU-vaikuttamisen ensimetreillä PALTAn hallituksen päätöksellä EU-edunvalvonta hoidetaan pääsääntöisesti EK:n ja jäsenyritysten tai toimialaliittojen suorien kontaktien kautta. Kertomusvuoden aikana liiton edustajat ovat osallistuneet EK:n EU-taustaryhmään ja yhteyttä EK:n Brysselin toimistoon on pidetty säännöllisesti. PALTAn rooli EU-edunvalvonnassa on rajoittunut lähinnä tiedon välittämiseen jäsenyrityksille ja jäsenyrityksiltä EK:lle, EU:lle ja muille Suomen edustajille Brysselissä. Kertomusvuonna tiivistettiin yhteistyötä ja vuorovaikutusta EU-toimijoiden kuten EK:n EU-edunvalvonnan ja Business Europen kanssa. Paremman tilannekuvan saamiseksi selvitettiin PALTAn jäsenyritysten kokemuksia palvelujen sisämarkkinoiden ongelmista. Asian tiimoilta järjestettiin TEMin kanssa myös workshop havaittujen ongelmien saattamiseksi uuden komission agendalle. Työmarkkinatoiminnan osalta PALTA on osallistunut aktiivisesti EK:n kansainvälisten työmarkkina-asioiden taustaryhmän työskentelyyn. EU:ssa on vireillä useita merkittäviä työelämähankkeita, joiden valmisteluun PALTA on osallistunut sekä taustaryhmässä että BUSINESS EUROPEn Social Affairs -komitean työvaliokunnassa (SAC bureau). Aiemmin EK:ssa toiminut asiantuntija on ollut vielä vuonna 2014 jäsenenä tässä ryhmässä ja vaikuttanut ryhmässä käsiteltyihin asioihin sekä EK:n että PALTAn edustajana. PALTAn asiantuntija on osallistunut työnantajaliiton edustajana kansainvälisen työjärjestön ILOn kesäkonferenssiin toimimalla asiantuntijana ILOn yleissopimusten soveltamista käsittelevässä komiteassa kesällä PALTAn työmarkkinayksikön kansainvälisten suhteiden kehittämistyö käynnistyi toimintavuoden aikana. PALTAn asiantuntija vieraili Tukholmassa joulukuussa 2014 ja tapasi sekä Svenskt Näringslivin että Almegan edustajia. Keskustelut koskivat Ruotsin työnantajajärjestöjen sopimustoiminnan kehittämistä, neuvotteluyhteistyötä sekä työnantajien yhteisiä tavoitteita. Keskusteluissa luotiin myös pohjaa sille, että olemassa olevan työlainsäädäntöä koskevan yhteistyön lisäksi palvelualojen pohjoismaista yhteistyötä kehitettäisiin myös neuvottelutoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Syksyllä käynnistyivät keskustelut myös PALTAn ja ALMEGAn elinkeinopoliittisen yhteistyön tiivistämiseksi. Hallituksen työvaliokunta piti syyskuussa strategiaseminaarin Brysselissä, jonka yhteydessä tavattiin myös uusia parlamenttiedustajia ja komission johtavia virkamiehiä. PALTA Toimintakertomus

12 Työmarkkina- ja neuvottelutoiminta Työmarkkinapoliittinen edunvalvonta Kertomusvuonna työmarkkinapoliittisen edunvalvonnan painopisteitä olivat PALTAn aseman vakiinnuttaminen sekä EK:n sisällä että yleisemminkin merkittävänä työmarkkinapoliittisena toimijana. EK:ssa PALTA oli vahvasti vaikuttamassa EK:n kannanmuodostukseen sen hallintoelimissä sekä epävirallisissa yhteyksissä. Lisäksi PALTA osallistui aktiivisesti työllisyys- ja kasvusopimukseen perustuviin kehittämishankkeisiin. Lisäksi vuoden aikana jatkettiin edunvalvontaa tukevan mediaprofiilin vahvistamista. Suurinta näkyvyyttä PALTA sai työrauhahäiriöiden yhteydessä, mutta kantoja kysyttiin myös yleisimmissä työmarkkinapoliittisissa kysymyksissä. Keskusjärjestöjen välisen neuvottelujärjestelmän kehittämishankkeen yhteydessä PALTA osallistui EK:n toimittajatilaisuuksiin tuoden esiin hankkeen tärkeyttä PALTAn edustamien palvelualojen kannalta. Kertomusvuonna myös kontaktit toiminnalle tärkeisiin viranomaisiin kehittyivät myönteisesti. Myös neuvottelusuhteita palkansaajaliittoihin kehitettiin rakentavassa hengessä. Tämän seurauksena PALTAlla on toimivat suhteet keskeisiin ammattiliittoihin ja kaikkiin keskusjärjestöihin. Lisäksi vahvistettiin siteitä julkisen puolen työnantajatoimijoihin eli kunnalliseen työmarkkinalaitokseen, kirkon työmarkkinalaitokseen ja valtion työmarkkinalaitokseen. Työehtosopimustoiminta Työehtosopimustoiminta muodostaa PALTAn työmarkkinatoiminnan ytimen. Kertomusvuoden tärkeimmät TES-aktiviteetit liittyivät päättyneen yleisen työmarkkinakierroksen analysointiin, keskitettyyn ratkaisuun perustuvien työehtosopimusten työryhmätöihin, vuoden aikana päättyvien työehtosopimusten neuvotteluun sekä työehtosopimuksen kehittämishankeen läpivientiin elokuva- ja tv-tuotantotuotannossa. Päättyneen neuvottelukierroksen analysointiin osallistuivat PALTAn hallintoelimet, liiton ja työmarkkinayksikön johtoryhmät sekä henkilökunta. Analyysin perusteella identifioitiin sekä sisäiset että ulkoiset kehittämiskohteet ja niiden perusteella toteutettiin tarvittavat toiminnalliset muutokset PALTAn sisällä. Lisäksi viestittiin EK:lle havainnot heidän osaltaan. Kertomusvuonna käynnistyivät työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset työryhmät pääosiltaan. PALTAn näkökulmasta keskeiset työryhmät liittyvät mm. tuottavuuden ja toimintatapojen kehittämisen ja työajan järjestämiseen. Toistaiseksi merkittävimmät tulokset saavutettiin lentoliikenteeseen liittyvissä ns. säästöneuvotteluissa, jotka toteutettiin yhtiöittäin talokohtaisina kehittämishankkeina. Vuoden 2014 aikana päättyi myös useamman työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen työehtosopimuksen voimassaolo. Nämä kaikki sopimukset saatiin neuvoteltua kertomusvuoden PALTA:n hallituksen vahvistamat, syksyn 2013 neuvottelukierrosta koskevat yleistavoitteet olivat: 1. Yrityskohtaiset olosuhteet huomioon ottava ja tasoltaan matala palkkaratkaisu, 2. tuottavuutta kasvattavien toimintatapojen mahdollistaminen ja työaikajoustojen lisääminen, 3. monimuotoisten työvoiman käyttötapojen lisääminen, Toimivat työmarkkinat 4. paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen, 5. laittomien työtaisteluiden estäminen sekä 6. nuorten työllistämisedellytysten parantaminen. puitteissa. Työmarkkinavaliokunta hyväksyi työehtosopimukset seuraavilla sopimusaloilla: 1) Kotimaan matkustaja -alusliikenne 2) Aalto EE 3) Makuuni 4) Kemian vuokratyö 5) Finavian ilmailutekniset 6) Vartiointiala 7) Elokuvateatteriala 8) Partiotyönantajat 9) Flybe Finland Oy:n toimihenkilöt 10) Viestinvälitys- ja logistiikka-ala 11) Informaatiologistiikka-ala 12) Viestinvälitys- ja logistiikka-alan ylemmät toimihenkilöt 13) Informaatiologistiikka-alan ylemmät toimihenkilöt 14) Flybe Finland Oy:n matkustamohenkilöstö 15) Sähköasennusalan tes Tämän vuoden alussa hyväksyttiin lisäksi Blue1:n lentäjiä ja elokuva- sekä tv-tuotantoa koskevat työehtosopimukset. Erityisesti elokuva- ja tv-tuotannon TES-hanke vei paljon työaikaa ja sitoi suuren määrän henkilöstöä käytyihin neuvotte- 10 PALTA Toimintakertomus 2014

13 luihin. Heti vuoden aluksi valmistunut neuvottelutulos tukee yritysten ponnisteluja haasteellisessa taloustilanteessa ja edesauttaa tv-tuotantotoimialan järjestäytymistä saman katon alle. PALTAan on saapunut useita uusia jäseniä hankkeen tiimoilta. Kertomusvuonna päätettiin myös aktivoida jatkuvan neuvottelun periaatetta osaksi työmarkkinayksikön jokapäiväistä toimintaa. Vain siten mahdollistuu työehtosopimusten analyyttinen kehittäminen ja tavoitteellinen neuvottelutoiminta. Projekti jatkuu seuraavana vuonna. Työrauhahäiriöitä vuoden aikana oli useampia. Hankalin tällainen tilanne syntyi VR-Trackissä, jossa toimeenpantuihin Sähköliiton ammattiosaston lakkoihin työnantaja oli pakotettu vastaamaan määräaikaisella työsululla. Työvoima- ja koulutuspolitiikan rooli PALTAn edunvalvonnassa Kertomusvuoden aikana osallistuttiin EK:n työvoima- ja koulutuspolitiikkaa koskeviin työryhmiin ja edunvalvontaan ja samalla selvitettiin liiton tulevaa roolia työvoiman saatavuus- ja koulutuskysymyksissä. Liitolla ei ole erillisiä resursseja työvoima- ja koulutuspolitiikan edunvalvontaan, minkä vuoksi liiton rooli koulutus- ja työvoimapolitiikassa on melko suppea ja painottuu järjestelmätason asioihin. Kertomusvuonna tehdyn linjauksen mukaan ainakin PALTA keskittyy työvoima- ja koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa ennen kaikkea niihin kokonaisuuksiin, joilla on yhteys muihin PALTAn tavoitteisiin. Seurataan, tuetaan ja hyödynnetään EK:n työvoima- ja koulutuspolitiikan resursseja ja vaikuttamistyötä. Toimialakohtaisessa edunvalvonnassa PALTAn rooli on koordinoiva ja päävastuu on toimialakohtaisilla edunvalvontaliitoilla. PALTAn työvoima- ja koulutuspoliittiseen rooliin palataan vuonna 2015 käynnistettävän strategiatyön yhteydessä. Viestintä ja viestintää tukeva tietopalvelu Toimintavuonna viestinnän painopisteenä olivat hallitusohjelmavaikuttaminen ja liiton tunnettuuden lisääminen. Vaikuttamistyötä varten viestintä osallistui liiton kantojen muotoiluun, valmisteli materiaalit ja kampanjasivuston verkkoon sekä intraan. PALTAn ydinviesteihin pohjautuvat kannat jalkautettiin sekä henkilöstölle että liiton vaikuttajaverkostolle. Tietopalvelut tuotti laajan palveluita ja palvelutaloutta kuvaavan tilastoaineiston, joka muodosti pohjan liiton esittelymateriaalien uudistamiselle ja laajemminkin liiton vaikuttajaviestinnälle. Toimintakertomusvuonna julkaistiin uuden ilmeen mukainen esite, kalvosarjat medialle ja uusjäsenhankintaan, mobiilijulkaisu ja käyntikortit. Mediajulkisuus Liitto julkaisi neljä suhdannekatsausta. Ne saivat määrällisesti hivenen edellistä vuotta vähemmän mediajulkisuutta. Vuoden aikana järjestettiin 25 toimittajien taustatapaamista. Mediatiedotteita lähetettiin 61 kappaletta. Lausuntoja verkossa julkaistiin 11 kappaletta hiukan suurempaa mediaosumamäärää selittää loppuvuoden TYKA-neuvottelut.Kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että systemaattisen viestinnän ansiosta PALTAn profiili alkoi loppuvuotta kohden hahmottua. Liiton julkisuuskuva on neutraali, vaikka julkisuus painottuu työmarkkinahäiriöiden käsittelyyn. PALTAn tiedotteet menivät hyvin läpi julkisuudessa, ja toimitukset siteerasivat avainhenkilöitä. Merkillepantavaa kuluneena vuonna olikin itse määritellyn julkisuuden poikkeuksellisen suuri määrä. PALTA Toimintakertomus

14 Mediajulkisuus 2013 ja 2014 (*2014 Q1 Q3) Lähde: M-Brain Sisäinen viestintä ja sidosryhmät Viestinnässä otettiin käyttöön sosiaalisen median työkaluista Twitter ja Linkedin. Kannustettiin ja ohjeistettiin johtoa ja henkilöstöä sosiaalisen median käyttöön. Sisäisen viestinnän toimivuutta arvioitiin tammikuussa tehdyllä henkilöstökyselyllä. Kaikilla osa-alueilla työtyytyväisyys lisääntyi edellisvuoteen verrattuna. Jatkettiin liiton ydinviestien jalkauttamista tuomalla niitä esille henkilöstöinfoissa ja muilla yhteisillä foorumeilla. Järjestettiin kaksi kertaa jäsenyritysten viestintäjohtajien tapaaminen, joissa käsiteltiin liiton ja yritysten hallitusohjelmavaikuttamisen suunnitelmia ja toimia. Suurimpien jäsenyritysten kanssa yhteistyö oli vilkasta erityisesti työmarkkinahäiriöistä viestittäessä. Kuluneena vuonna yhteistyön muodot vakiintuivat. Tärkeimmistä viestintätoiminnoista tuotettiin prosessikuvaukset. Järjestettiin vuorovaikutteinen Palveleva Suomi 2020 seminaari, johon osallistui noin 120 jäsenyritysten ja sidosryhmien edustajaa. Teemana oli tulevaisuuden työ. Jäsenkirjeitä toimintavuoden aikana lähetettiin 11 kappaletta. Kirjeiden toimittamisesta vastasi viisihenkinen toimituskunta. Liiton tavoitteita tukeva tietopalvelut PALTAn tietopalvelutoiminnot käynnistettiin tyhjästä tammikuussa Tietopalvelujen tärkein tehtävä on toimia proaktiivisesti ja edesauttaa organisaation tavoitteiden toteutumista tukemalla työmarkkina- ja elinkeinopoliittisen yksikön toimintaa. Liiton kasvaessa myös tiedon sekä ammattimaisen tiedonkäytön tarve ovat kasvaneet merkittävästi. Edunvalvojana PALTA tarvitsee toimintansa tueksi jatkuvasti ajantasaista ja totuudenmukaista tietoa. Faktoilla vaikuttamisen tärkeys näkyy myös liiton strategiassa. Tärkeimmät tietopalvelujen tuotteet kertomusvuonna olivat neljä kertaa ilmestynyt suhdannekatsaus, sopimusalakohtaiset kustannuslaskelmat, lainvalmisteluun liittyvän edunvalvontatyön tietoaineisto, palvelualojen rakennekatsaus sekä muutamat toimialakohtaiset tilastoanalyysit. Valtavan sopimuskentän kattavana liittona ovat työmarkkinatoiminnan tietopalvelut PALTAssa myös keskiössä. Neuvottelutoimintaa tukevien tietopalvelujen tuottamisessa on niin ikään otettu alkuvaiheen askeleita ja liiton kustannuslaskentatoiminnot ovat kehittymässä neuvottelu- ja jäsenpalvelua tukevaksi toiminnaksi. Syksyn 2014 aikana suurin ponnistus oli uusien esittelymateriaalien ja hallitusohjelmavaikuttamisen taustamateriaalien ja palvelutaloutta kuvaavan fakta-aineiston kokoaminen ja jalostaminen. Tietopalvelutuotteiden kuten neljännesvuosittaisten suhdannekatsausten ja taustaselvitysten avulla PALTA onnistui kertomusvuonna nostamaan niin mediaprofiiliaan, kuin myös kiinnostavuuttaan yhteistyökumppanina. 12 PALTA Toimintakertomus 2014

15 Jäsenpalvelut, neuvonta ja koulutus Tavoitteena jäsenistölle tarjottava lisäarvo ja jäsensynergia Jäsenneuvonta PALTAn peruspilareja ovat jäsentyytyväisyys ja toimivat, laadukkaat jäsenpalvelut. Kertomusvuoden aikana jatkettiin jäsenistön neuvontaa työlainsäädännön ja työehtosopimusten soveltamista koskevissa asioissa. Lisäksi hoidettiin jäsenmaksuun sisältyvänä liiton sopimusaloja koskevat oikeudenkäynnit työtuomioistuimessa. Pääosa työtuomioistuimessa käsitellystä tapauksista oli työrauhajuttuja, mutta joukkoon mahtui myös eräitä työehtosopimusten tulkintaa liittyviä soveltamisriitoja. Koulutus Yleiset koulutukset ja infotilaisuudet 2014 Aika Koulutuksen aihe Kesto (pv) Tammikuu Sosiaalinen media ja työsuhde ½ Helmikuu Sopimustoiminnan perusteet ½ Maaliskuu Infotilaisuus TEKES:n palveluohjelmista ½ Vuosiloma ja poissaolot työelämässä 1 Huhtikuu Työsuojelukoulutus 1 Järjestetyistä koulutuksista maksullisia oli yhteensä 22. Maksuttomia elinkeinopoliittisia tilaisuuksia sekä työmarkkinakoulutuksia järjestettiin yhteensä 11 kappaletta. Elinkeinopoliittisia koulutus-, seminaari- ja infotilaisuuksia järjestettiin TEKES:n palveluohjelmista, LEANmenetelmästä Laatukeskuksen kanssa ja ajankohtaisista lainsäädäntöhankkeista. Työoikeudellisiin asioihin liittyviä kaikille avoimia koulutuksia järjestettiin vuoden aikana yhteensä 9. Tämän lisäksi järjestettiin 13 yrityskohtaista koulutusta ja 7 maksutonta koulutustilaisuutta. Toukokuu Syyskuu Lokakuu Joulukuu PALTAn ajankohtaispäivä ½ Esimiehen oikeudet ja velvollisuudet 1 Liikkeenluovutus ½ LEAN-menetelmä ½ Henkilöstövuokrauksen juridiikka ½ Esimiehen oikeudet ja velvollisuudet 1 Jäsenpalaute ohjaa toiminnan kehittämistä PALTAn yleisarvosana ja eri toimintojen arvosanat jäsenkyselyissä koskien vuosia 2012 (06/2013), 2013 (01/2014) ja 2014 (01/2015) Yleisarvosana 8,3 ELPO yksikkö 7,8 Työmarkkinayksikkö 8, Viestintä 7,8 Asiantuntijat Oy 8,8 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5 9,0 arvosana PALTA Toimintakertomus

16 Maksullinen palvelutoiminta, PALTA Asiantuntijat Oy PALTA Asiantuntijat Oy huolehti toimintavuonna PALTAn maksullisista jäsenpalveluista. Yhtiön toiminta koostui oikeudenkäyntipalveluista jäsenyrityksille pääasiassa yleisissä tuomioistuimissa sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Yhtiön vuoden 2014 tilikauden liikevaihto oli kaikkiaan euroa, josta 76 prosenttia muodostui oikeudenkäyntiasioitten hoidosta. Tilikauden voitto oli euroa. Yhtiö hoiti jäsenyritysten työsuhteisiin liittyneitä oikeudenkäyntiasioita yleisissä tuomioistuimissa. Tilikauden päättyessä oli vireillä 22 oikeudenkäyntiasiaa. Tilikauden aikana päättyneet asiat pääsääntöisesti voitettiin tai sovittiin. Yhtiö toteutti PALTAn koulutuskalenterin avoimet koulutukset jäsenyrityksille ja järjesti jäsenyritysten tilaamaa koulutusta. Yhtiön toiminnan etuina ovat alojen asiantuntemus ja palveluiden edullisuus jäsenyrityksille. Yhtiön hallinnollisia menettelyjä tehostettiin toimintavuonna. Uusjäsenhankinta - tavoitteena synerginen jäsenistö Liiton ensisijaisena tavoitteena on pitää huolta nykyisistä jäsenistä, mutta toiminnan kehittäminen ja aseman saavuttaminen palvelujen puolestapuhujana edellyttää myös systemaattista uusjäsenhankintaa. Uusjäsenhankinnan kohderyhmänä ovat erityisesti järjestäytymättömät palvelutoimialat, julkisen sektorin yhtiöitettävät toimialat sekä PALTAn nykyisten toimialojen kattavuuden lisääminen. Toimintavuoden aikana PALTAan liittyi 196 uutta jäsentä. Lähinnä toiminnan loppumisen johdosta tapahtuneita eroja oli 72 kpl. Vuoden alusta PALTAn jäseneksi liittyi MTL jäsenyrityksineen. Muita merkittäviä uusia jäseniä ja jäsenryhmiä kertomusvuoden aikana olivat mm. VTT, joukko tilitoimistoja markkinointiviestintäalan yrityksiä, verkkopalveluiden huolto- ja kunnossapitoyrityksiä sekä konsultointiyrityksiä. Toimintavuonna valmisteltiin ja sovittiin työmarkkinayhteistyön käynnistämisestä Finanssialan keskusliiton kanssa lukien. PALTAn ja sen edeltäjien jäsenyritysten määrän ja jäsenyritysten henkilöstömäärän kehitys (indeksi, 2000 = 100) = 100 PALTAAn liittyneet ja PALTAsta eronneet jäsenet vuosittain Yritysten lukumäärä Lähteet: PALTAn jäsentietojärjestelmä Toimintavuoden aikana laadittiin uusjäsenhankintaa varten Jäsenten lukumäärä Jäsenyritysten henkilöstö Liittyneet Eronneet esittelymateriaali sekä selvitettiin toimialayhdistysten kanssa tehtyjen sopimusten päivitystarpeet. Uusjäsenhankinnan tavoitteena on: 1. Saavuttaa selkeä edunvalvontamandaatti valituilla palvelutoimialoilla, 2. kehittyä valikoiduilla toimialoilla kokoomaliitosta tehokkaaksi edunvalvontaliitoksi, 3. vahvistaa liiton identiteettiä ja uskottavuutta ja 4. mahdollistaa toiminnan kehitys ja laatu. 14 PALTA Toimintakertomus 2014

17 Toiminnan sisäinen kehittäminen Strategian jalkautus ja johtamisjärjestelmä Kertomusvuoden aikana kuvattiin kaikki liiton pää- ja tukiprosessit. Prosessikuvaukset liittyvät liiton laadukkaaseen kehittämiseen. Tavoitteena on mm. toiminnan vaatiman resursoinnin turvaaminen toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja systematisointi toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen organisaatioon liittyvien riskien vähentäminen työskentely-ympäristön kehittäminen henkilöstön sitouttaminen työnantajakuvan kehittäminen Prosessikuvaukset laadittiin yhdessä henkilöstön kanssa. Taloushallinto Kertomusvuonna toteutettiin taloushallinnon ulkoistus Balance Team Oy:n kanssa. Siirto tapahtui ongelmitta. EK:n ICT-palvelukeskushanke, JTJ ym. liittoyhteisön yhteiset tukipalvelut PALTA päätti jatkaa EK:n liittoyhteisön ICT-yhteistyössä ainakin 6/2016 asti, mihin mennessä selvitetään PALTAn kannalta edullisimmat ICT-tukipalvelumallit. Tietoteknisten laitteiden ja ohjelmistojen ylläpito ja toimivuus ovat tärkeä tekijä liiton toiminnan kannalta. IT-asioissa on pääsääntöisesti tukeuduttu EK:n liittoyhteisölle tarjoamiin palveluihin, mutta resursointia on tarkasteltava vuoden 2015 aikana uudestaan. PALTAn ekonomisti on osallistunut liittoyhteisön ICT-johtokunnan ja JTJ-ohjausryhmän kokouksiin. Liittokohtaista JTJ-kehitystyötä on tehty tarpeen vaatiessa. Liiton hallitus hyväksyi kertomusvuoden tulostavoitteet pidetyssä kokouksessa. Tulospalkkioiden määräytymiseen vaikuttavat mm. jäsenkyselyn perusteella saadut arviot, liiton talous, henkilöstöbarometrin tulokset sekä hallituksen ja valiokuntien antamat laadulliset palautteet. Maksimi tulospalkkio henkilöstön osalta on 6 % vuosipalkasta. Tulospalkkioiden suuruudesta päättää liiton hallitus samassa yhteydessä kun se hyväksyy toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhdistyskokoukselle esitettäväksi. Toimitilat Tulokset ja tehokkuus PALTAn toimitilat Teollisuuskeskuksen kuudennessa kerroksessa olivat pääosin PALTAn omassa käytössä. Muutamia toimistohuoneita oli vuokrattuna Logistiikkayritysten liitolle, MTL:lle ja Lappeenrannan Yliopistolle. Seitsemännessä kerroksessa sijaitsevia toimitiloja oli osan kertomusvuotta vuokralla Cleen Oy:lle, FIBS Yritysvastuuverkosto ry:lle ja Lureco Oy:lle. Osa tiloista oli omassa käytössä neuvottelutiloina. Kertomusvuoden lopulla käynnistettiin kuudennen kerroksen neuvottelutilojen remontti. Työhyvinvointi Tammi-helmikuun vaihteessa toteutettiin yhteistyössä työterveyshuollon kanssa kolmannen kerran peräkkäin Terveenä työssä -henkilöstöselvitys. Henkilöstön hyvinvoinnin kehitys on kaikilla mittareilla mitattuna ollut myönteistä. Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset käydään työterveyshuollon johdolla läpi koko henkilöstölle järjestettävässä keskustelu- ja palautetilaisuudessa. Tulospalkkiojärjestelmä Koko henkilöstöä koskeva tulospalkkiojärjestelmä otettiin käyttöön Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on ohjata toimintaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, kannustaa henkilöstöä tehostamaan toimintaansa ja parantaa näin liiton toiminnan tuloksellisuutta. Tulospalkkion suuruuteen vaikuttavat jokaisen henkilön osalta liiton, yksikön ja kunkin henkilön omat henkilökohtaiset tulokset. PALTA Toimintakertomus

18 Organisaatio ja henkilöstö Toimiston henkilökunta Liiton toimistossa on kertomusvuonna työskennellyt yhteensä 41 henkilöä. Toimistoon on palkattu seitsemän uutta työntekijää, uuden työnantajan palvelukseen on siirtynyt neljä henkilöä ja eläkkeelle on siirtynyt kaksi henkilöä. PALTAn toimintamalli Toimitusjohtaja Riitta Varpe Kehittäminen Riitta Varpe Viestintä Marita Seitsalo Tietohuolto ja tilastot Matti Paavonen Hallintopalvelut Auli Havas Maksulliset palvelut Ari Janeskari Elinkeinopolitiikka: Riitta Varpe Yleinen elinkeinopoliittinen edunvalvonta Teema- ja toimialaryhmäkohtainen edunvalvonta Yhteiset ELPO-intressit ja tavoitteet omaavat yritysryhmät Työmarkkinat: Tuomas Aarto Yleinen työmarkkinapoliittinen edunvalvonta Sopimusryhmäkohtainen edunvalvonta Logistiikka Kaj Schmidt Sopimusalat Tietoliikenne ja tekniset palvelut Anu Sajavaara Sopimusalat Asiantuntija- ja erityispalvelut Olli Nurminen Sopimusalat Elinkeinopolitiikka Varpe Riitta, toimitusjohtaja Heikkinen Linda, viestintäassistentti Laitinen Petri, toimialapäällikkö Telkkä Tuomas, asiantuntija Yhteiset palvelut Denisova Tatiana, tilastoassistentti asti Erämaja Elias, ekonomisti lukien Havas Auli, hallintopäällikkö, toimitusjohtajan assistentti Lahti Joanna, tiedottaja, yhteisresurssi MTL:n kanssa lukien Liljalahti Sari, toimistosihteeri Ojala Marja, talouspäällikkö Paavonen Matti, ekonomisti, perhevapaalla Seitsalo Marita, viestintäpäällikkö Seppälä Pirkko, asiantuntija saakka Tuunanen Stiina, tiedottaja, yhteisresurssi MTL:n kanssa, perhevapaalla lukien Työmarkkina-asiat Aarto Tuomas, varatoimitusjohtaja, työmarkkinajohtaja Partti Leena, assistentti Logistiikka Schmidt Kaj, apulaisjohtaja Brännäs Östen, asiantuntija Janeskari Ari, asiantuntija Korpi Niina, assistentti Kujala Antti, asiantuntija Laitinen Janne, asiantuntija Oldorff Bettina, asiantuntija asti Raassina Mikko, asiantuntija lukien 16 PALTA Toimintakertomus 2014

19 Tietoliikenne- ja tekniset palvelut Sajavaara Anu, työmarkkinapäällikkö Lindroth Elisa, asiantuntija, perhevapaalla lukien Mäenpää Mikko, asiantuntija lukien Nurminen Olli, asiantuntija asti Peittola Paula, asiantuntija Salminen Anne, assistentti Salonen Hanne, asiantuntija saakka Tervahartiala Pauliina, asiantuntija lukien Yli-Koivisto Timo, asiantuntija lukien Asiantuntija- ja erityispalvelut Karjalainen Anne, asiantuntija lukien Kettunen Arto, työmarkkinapäällikkö asti Nurminen Olli, työmarkkinapäällikkö lukien Haapman Tomi, asiantuntija asti Niemi Santtu, asiantuntija Raittinen Marika, assistentti Rautiainen Anssi, asiantuntija Salmela Eero, asiantuntija Salonen Hanne, asiantuntija lukien Teerimäki Juha, asiantuntija asti Hallinto ja luottamushenkilöt Luottamuselimet ja PALTAn organisaatio Yhdistyskokous Vaalivaliokunta Hallitus Hallituksen työvaliokunta PALTAN TOIMISTO Elinkeinopolitiikka Työmarkkinat Elinkeinopoliittinen valiokunta Työmarkkinavaliokunta Teema- tai/ja toimialakohtaiset toimikunnat Teema- tai/ja toimialakohtaiset toimikunnat Yhteiset liiketoimintaintressit omaavat yritysryhmät Logistiikka Tietoliikenne ja tekniset palvelut Asiantuntijaja erityispalvelut Logistiikka Jne. Sopimusalaryhmät Sopimusalaryhmät Autonrengasala Sopimusalaryhmät Vuorovaikutus ja yhteistyö elinkeino- ja työmarkkinapoliittisen edunvalvonnan välillä PALTA Toimintakertomus

20 Hallinnon kokoukset Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen varsinaisia kokouksia pidettiin kaksi. Kevätkokous oli ja syyskokous Kevätkokouksen yhteydessä pidettiin lisäksi miniseminaari, jossa käytiin keskustelua verokysymyksistä sekä tulevaisuuden työstä valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen, yrittäjä Saku Tuomisen ja PALTAn puheenjohtaja Tuomo Rönkön alustusten pohjalta. Syyskokouksen yhteydessä pidettiin toisen kerran Palveleva Suomi 2020 seminaari, jossa teemoina olivat tulevaisuuden työ ja palveluyritysten toimiminen digitaalisessa toimintaympäristössä. Kevätkokouksessa hyväksyttiin hallituksen ehdotuksen mukaisesti edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa valittiin Metsähallituksen pääjohtajan tehtävistä eronneen Jyrki Kankaan tilalle hallitukseen KELAn pääjohtaja Liisa Hyssälä sekä vaalivaliokuntaan Liisa Hyssälän tilalle Pekka Salokangas. Syyskokouksessa valittiin vuoden 2015 hallitus, tilintarkastajat ja vaalivaliokunta sekä vahvistettiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksuperusteet. Lisäksi käsiteltiin liiton sääntöihin tehtävä tekninen sääntömuutos jäsenmaksujen määräytymisperusteista sääntöjen vaatimassa ensimmäisessä käsittelyssä. Sääntöjen vaatima toinen käsittely on kevätkokouksessa Hallitus ja sen työvaliokunta PALTAn hallitukseen vuonna 2014 kuuluivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Rönkkö Tuomo, puheenjohtaja, Maintpartner Oy *) Varapuheenjohtajat Aro Mikael, toimitusjohtaja, VR Group Oy *) Mattila Veli-Matti, toimitusjohtaja, Elisa Oyj *) Muut jäsenet Andersson Robert, toimitusjohtaja, TeliaSonera Finland Oyj Aulasmaa Kari, konsernijohtaja, Inspecta Group Oy Auranne Eero, toimitusjohtaja, Empower Oy Hyssälä Liisa, pääjohtaja, Kansaneläkelaitos ( lukien) Jauho Liisi, toimitusjohtaja, Finnkino Oy Kaisla Tom, toimitusjohtaja Eilakaisla Oy *) Kangas Jyrki, pääjohtaja, Metsähallitus ( saakka) Kivinen Lauri, toimitusjohtaja, Yleisradio Oy *) Kärkkäinen Päivi, pääjohtaja, Suomen Kansallisooppera Lamppu Riku, toimitusjohtaja, Midas Touch Oy Leinonen Jukka, toimitusjohtaja, DNA Oy Luusua Juha, toimitusjohtaja, Eltel Networks Oy *) Malinen Heikki, konsernijohtaja, Itella Oyj *) Mikkonen Jarmo, toimitusjohtaja, Securitas Oy Mäkinen Erkki K,. toimitusjohtaja, Vammalan tilitoimisto Oy Nummikoski Velipekka, toimitusjohtaja, Raha-automaattiyhdistys Ojala Sirpa, toimitusjohtaja, Digita Oy *) Savolainen Kari, toimitusjohtaja, Finavia Oy Vauramo Pekka, toimitusjohtaja, Finnair Oyj *) Westerholm Bengt, hallituksen pj, toimitusjohtaja, Oy Beweship Ab *) *) merkityt henkilöt ovat muodostaneet hallituksen työvaliokunnan. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kuusi kertaa ja hallituksen työvaliokunta kahdeksan. Lisäksi hallituksen työvaliokunta piti strategiaseminaarin Brysselissä Hallituksen kokouksiin ovat osallistuneet lisäksi toimitusjohtaja Riitta Varpe ja varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto sekä sihteerinä asiantuntija Paula Peittola ja asiantuntija Timo Yli-Koivisto. Työvaliokunnan kokouksiin ovat osallistuneet sihteerinä Riitta Varpe sekä Tuomas Aarto. Vaalivaliokunta Vaalivaliokunnan jäseninä vuonna 2014 ovat toimineet eri toimialoja edustavien jäsenten keskuudesta valitut seuraavat henkilöt: Hyssälä Liisa, pääjohtaja, Kansaneläkelaitos ( saakka) Koskinen Timo, henkilöstöjohtaja, VR Group Oyj Latva-Rasku Antti, toimitusjohtaja, Oy Faba Osk Ab Salokangas Pekka, toimitusjohtaja, Relacom Finland Oy ( lukien) Åberg Göran, toimitusjohtaja, Schenker Oy Vaalivaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Timo Koskinen ja sihteerinä vaalivaliokunnan työhön on osallistunut toimitusjohtaja Riitta Varpe. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Göran Åberg ja sihteerinä vaalivaliokunnan työhön on osallistunut toimitusjohtaja Riitta Varpe. Tilintarkastajat Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut vuonna 2014 Jouko Malinen PriceWaterhouseCoopersilta ja varatilintarkastajana PriceWaterhouseCoopers Oy. Työmarkkinavaliokunta Työmarkkinavaliokuntaan ovat vuonna 2014 kuuluneet seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja Aro Mikael, toimitusjohtaja, VR-Yhtymä Oy 18 PALTA Toimintakertomus 2014

21 Muut jäsenet Bergström Anneli, henkilöstöjohtaja, Tekla Oyj Hakakari Eija, henkilöstöjohtaja, Finnair Oyj ( lukien) Heliste Kirsi-Maria, henkilöstöjohtaja, Empower Oy Jalonen Sami, johtaja, Eilakaisla Oy Jokinen Jaana, henkilöstöjohtaja, Itella Oyj Kivinen Jaakko, hallintojohtaja, Pro Agria Koskinen Timo, henkilöstöjohtaja, VR Lankinen Pasi, osastopäällikkö, KELA Meincke Nina, työmarkkinapäällikkö, SOK Perkiö Vesa, henkilöstöpäällikkö, Securitas Oy Pokela Heikki, Head of Department, TeliaSonera Finland Oyj Prusila Anita, lakimies, Suomen Kansallisooppera Ranta-aho Merja, henkilöstöjohtaja, Elisa Oyj Rissanen Marko, henkilöstöjohtaja, DNA Oy Soikkanen Kaarina, henkilöstöjohtaja, Finavia Oy Stenqvist Pekka, toimitusjohtaja, DHL Oy/SHL Syrjälä Jari, johtaja, Maintpartner Oy Tiensuu Manne, henkilöstöjohtaja, Finnair Oyj ( saakka) Toiviainen Sami, HR-lakiasiainpäällikkö, YLE Tatu Tuominen, viestintä- ja sidosryhmäjohtaja, TeliaSonera Finland Oyj Martti Volotinen, toimitusjohtaja, BLC Konserni Oy Sami Ylikortes, hallintojohtaja, Elisa Oyj ELPO-valiokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kuusi kertaa. Valiokunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös toimitoimitusjohtaja Riitta Varpe, toimialapäällikkö Petri Laitinen sekä asiantuntija Tuomas Telkkä. Muut luottamushenkilöt PALTAn edustajina EK:n toimielimissä vuonna 2014 ovat toimineet seuraavat henkilöt: EK:n hallitus Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö, Maintpartner Oy Toimitusjohtaja Mikael Aro, VR Group Oy EK:n vaalivaliokunta Toimitusjohtaja Göran Åberg, Schenker Oy Työmarkkinavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana yhdeksän kertaa. Työmarkkinavaliokunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös toimitusjohtaja Riitta Varpe, työmarkkinajohtaja Tuomas Aarto, apulaisjohtaja Kaj Schmidt, työmarkkinapäällikkö Arto Kettunen ja hänen eläkkeelle jäätyään työmarkkinapäällikkö Olli Nurminen, työmarkkinapäällikkö Anu Sajavaara, viestintäpäällikkö Marita Seitsalo sekä ekonomisti Matti Paavonen. Elinkeinopoliittinen valiokunta Elinkeinopoliittinen valiokunta perustettiin keväällä Sen kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja Velipekka Nummikoski, toimitusjohtaja, RAY Muut jäsenet Timo Anttila, sidosryhmäjohtaja, Itella Oyj Heimo Hakkarainen, toimitusjohtaja, Varamiespalvelu Group Oy Heikki Halmetoja, toimitusjohtaja, CHS Group (SHL) Oy Ville Iho, operatiivinen johtaja, Finnair Oyj Janne Kallionpää, liiketoimintajohtaja, Eltel Networks Oy Veijo Karosvuo, Managing Director, Aviator Finland Oy Jarmo Mikkonen, toimitusjohtaja, Securitas Oy Päivi Minkkinen, divisioonajohtaja, VR-Yhtymä Oy Juha Murtopuro, toimitusjohtaja, Turvatiimi Oy Simo Mustila, talousjohtaja, Panostaja Oyj Erkki K. Mäkinen, toimitusjohtaja, Vammalan tilitoimisto Oy, Tilitoimistojen liiton puheenjohtaja Kim Nyberg, hallituksen puheenjohtaja, MBrain Oy Timo Okkonen, Suomen maajohtaja, Inspecta Oy Tuomo Rönkkö, hallituksen puheenjohtaja, Maintpartner Oy Reijo Svento, toimitusjohtaja, FiCom (läsnäolo-oikeus) Riitta Toivanen, toimitusjohtaja, CallWaves Oy PALTA Toimintakertomus