Hollanti KOTONA ASUMISEN EDISTÄMINEN

Transkriptio

1 Hollanti KOTONA ASUMISEN EDISTÄMINEN Pentsinen Hilkka Opintomatkan raportti 16. lokakuuta 2014

2 Taustaa Hollanti sijaitsee Länsi-Euroopassa Pohjanmeren äärellä. Alankomaiden naapurimaita ovat Saksa ja Belgia. Alankomaat on pinnanmuodostukseltaan tasainen. Osa Alankomaiden maa-alueesta on muodostettu patoamalla merestä alaa ja kuivattamalla sitä (polderi). Esimerkiksi koko Flevolandin provinssi on kuivatettua maata. Alankomaiden korkein kohta sijaitsee maan kaakkoisosassa, Vaaserberg 322,7 metriä. Hollannissa asuu noin 17 miljoonaa asukasta, joista yli 65-vuotiaita on noin 14 prosenttia. Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Vuoteen 2030 on arvioitu, että maan asukkaista yli 65-vuotiaita on 22 prosenttia ja vuonna 2050 määrä kasvaa 26:en prosenttiin. Vuonna 2013 Suomessa 65- vuotta täyttäneitä on n.19,6 prosenttia. Hollannin väkiluku: Väestötiheys: koko maa 405 as./km² Amsterdam 3510 as./km² Rotterdam (2. suurin kaupunki) 2945 as./km² Suomen väkiluku: Väestötiheys: koko maa 18 as./km² Uusimaa 175 as./km Helsinki 2860 as./km² (Lähde: Aalto, E. 2014). Asumisen hintataso vaihtelee eri alueilla Alankomaissa. Kalleimmat alueet löytyvät Amsterdamista, Haagin läheltä Wassenaarista, Aerdenhout/Bloemendaal sekä Het Gooi Hilversumin lähellä. Hollantilainen sosiaaliturva on erilainen kuin Suomessa, sitä on muutettu viimeisen kymmenen vuoden aikana useasti. Osa palveluista on lakisääteistä ja osa on ihmisten omaehtoisesti hoidettava. Lainsäädäntö turvaa osan lääketieteellisistä kuluista. Ihmiset voivat valita henkilökohtaisen budjetin. Hollannissa vaihtui hallitus Hallituksen tavoitteena on pitkäaikaishoidon uudistus, jonka tarkoitus on vähentää pitkäaikaishoidon kustannuksia bruttokansantuotteesta parantaa ammatillisen ja omaishoidon tasapainoa parantaa hoidon laatua Sekä pitkäaikaishoidon laki että sosiaalihuoltolaki ovat olleet parlamentin käsittelyssä. Voimaantulo Siirtymäajan sopimus vakuutusyhtiöiden, kuntien ja palveluntuottajien kesken (1-2 vuotta). SIVU 1

3 Toimenpiteet desentralisaatio, suurin osa pitkäaikaishoidosta kuntien vastuulle alkaen (lienee kyse hoitolaitoksista) ja vakuutusyhtiöiden vastuulle alkaen (muutos Medical Care Actiin) 60 % jää keskitettynä tuotantona enemmän avohoitoa, laitoshoidon vähentäminen (2013) fokusoidaan kotihoitoon (2013) stimuloidaan omaishoitoa henkilökohtainen budjetti (-/-40 %) alkaen, ilmeisesti ollut paljon väärin-käytöksiä. Toiminnassa korostetaan, että tulee ottaa vastuuta omasta terveydestä. Vahvistetaan perheen ja ystävien roolia ennen kuin annetaan ammatillista apua. Tarjotaan palveluja niin aikaisin kuin mahdollista, jos ne ovat tarpeen. Sairaalat ovat yksityisiä, not for profit -sairaaloita. Monessa paikassa on tehty sairaaloiden budjetteihin 15 %:n leikkauksia. Yhden sairaalan johtaja on kertonut, että budjettileikkaukset ovat olleet 2-2,5 % vuosittain. Hänen sairaalassaan on menossa monivuotinen sopeutusohjelma. (Lähde: Häkkinen, H. Kuntaliitto.) Hollannissa ansiotulon veroprosentti on noin 32. Jokainen 18 vuotta täyttänyt maksaa myös henkilökohtaista sairausvakuutusmaksua joka on minimissään 70 :a kuukaudessa. Kattavimmat vakuutukset maksavat kuukaudessa. Maassa on kehitetty runsaasti eri-ikäisille suuntautuvia asumisen malleja, joissa asuminen ja palvelut ovat lähellä toisiaan, voidaan nähdä käytännössä toimivia hoiva-asuinalueita. Asumisen kokeiluista ja malleista De Hogeweyn muistisairaiden kylä (Dementia Village) kuvaa hyvin hollantilaista ikääntyviin suunnattua kehittämistyötä. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävässä asemassa ikäihmisten palveluiden tuottamisessa. Naiset ovat perinteisesti olleet kotona tai osallistuneet osaaikaisesti työelämään. Järjestelmiä on hyvin vaikea vertailla eri maiden kesken, yksittäisten hoitokotien ja laitosten toimintatapojen ja vapaaehtois-toiminnan eri muotojen vertailu on toki mahdollista. Myös nuoret suorittavat lakisääteistä vapaaehtoistyötä vuoden iässä 30 tuntia vuoden aikana. Nuoret halutaan tutustuttaa vapaaehtoistyöhön ennen murrosikää ja näin madaltaa vapaaehtoistyöhön osallistumista. SIVU 2

4 Maanantai Saavuimme Hollantiin maanantai-iltapäivänä. Lentokentältä hotelliin oli matkaa noin 20 kilometriä. Meitä oli vastassa hollantilainen opas, joka on toiminut mm. Weespin apulaiskaupunginjohtajana. Hänen johdolla matkustimme kohti Weespiä. Ensimmäisenä matkapäivänä majoituimme hotelliin, kävimme yhteisellä illallisella ja tutustuimme matkalla mukana oleviin kumppaneihimme. Tiistai Aamupalan jälkeen lähdimme kävelemään pitkin kanaalien vartta Weespin kaupungintalolle. Kaupungintalolle oli kävelymatkaa noin kymmenen minuuttia. Matkan aikana keskustelimme hollantilaisten kodeista, asuntojen hinnoista ja palkoista. Erityisesti kauppojen aukioloajat herättivät keskustelua, sillä kaupat sulkevat ovensa yleensä klo mikä suomalaisessa mittakaavassa tarkoittaa, että monille työssäkäyville päivittäisten ostosten tekeminen olisi mahdotonta. Opas kertoi, että kerran viikossa on pidennetty kauppojen aukioloa klo. 19:sta. Hollannissa on tyypillistä, että naiset ovat kotiäitejä ja hoitavat perheen asioita. Tämä antaa mahdollisuuden, että voi tehdä kauppaostoksia päivisin. Matkamme eteni läpi aamutorin, jossa kauppiaat valmistautuivat päivän myyntiin. Myynnissä oli paljon erilaisia tuotteita. Maistiaisia oli runsaasti tarjolla. Saavuimme Weespin kaupungintalolle, joka on rakennettu (Kuva:Hilkka Pentsinen) SIVU 3

5 Weesp, kotona asumisen tukeminen ja edistäminen Weespin kaupunki sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Amsterdamista, pohjois- Hollannin maakunnassa. Kaupungissa asuu noin asukasta. Kunnan Pintaala on 21,88 km2, vesistönaluetta pinta-alasta on 1,33km2. Asukkaita 857 as./km² vastaava luku Suomessa, asukkaita n esim. Äänekoski 22,52 as/km². Weespin kaupunkilaisten keski-ikä on noin 40 vuotta. Weespin kaupunki on kehittynyt toisen maailmansodan jälkeen, jolloin uusia asuntoja rakennettiin Amsterdam-Reinin varrelle. Weepsiin rakennettiin luvulla lähiö etelään, sen jälkeen kaupunkia ei ole laajennettu. Moottoriteiden rakentaminen on ollut vilkasta, parhaillaan tehdään kahden moottoritien liittymää. Ensimmäinen tie hanke vuonna 1960, herätti vastustusta ympäristösyistä, sillä se olisi vaatinut tunnelirakentamista. Weespin pohjoispuolella rata muodostaa esteen rakentamiselle. Radan pohjoiselle on rakennettu pieni asuntoalue. Hans Beemans, Weespin kunta Hollannissa on laki sosiaalisesta tuesta, jonka nojalla muutoksia tehdään. Laki tulee muuttumaan Tulevaisuudessa kuntien velvollisuudet tulevat kasvamaan, yhä enemmän kodin muutokset ovat kaupunkien ja kuntien vastuulla. Vuokra-asuntoon tehtävien muutostöiden enimmäisarvo on noin euroa. Jos perhe muuttaa pois vapautuva koti osoitetaan toiselle esteetöntä kotia tarvitsevalle henkilölle tai perheelle. Tavoitteena on että ihmiset pystyvät asumaan mahdollisemman pitkään kotona. Kotona asumista tuetaan erilaisilla toimenpiteillä kuten mm. muutostyöt, apuvälineet, kotiapu ja kulkuvälineet. Ennakointi asumisolojen muutostarpeista on tärkeää, ikääntyneen ei ole pakko muuttaa pois kotoa, vaan esteettömyyden SIVU 4

6 tarvetta voidaan kartoittaa etukäteen. Weespissa kodinmuutostöihin käytetään 2,5M vuodessa, joka tarkoittaa henkilölle suunnattua muutostyö avustusta. Summa kohdentuu vammaisille ja vanhuksille. Beemans esitteli Weespin kunnan kotona asumisen muutostyöprosessia. Kodin muutostyöprosessi u iin Muutosprosessi tulisi lain mukaan hoitaa kahdeksan viikon sisällä, mutta ohjeaika ei yleensä toteudu. Asuntojen kuntoon kiinnitetään huomiota. Jos muutos ei kohdistu suoraan esteettömyyden lisäämiseen, ei muutostyötä voi saada. Omistusasuntoon jäädään hyvin usein asumaan, vaikka muutostöiden tekeminen on haasteellista. Vuokra-asunnoissa asuville pyritään osoittamaan asunto, joka paremmin vastaa yksilön/perheen tarpeisiin. Weespissa 60 prosenttia on omistusasuntoja. Vammaisista 60 prosenttia asuu vuokralla. Kun verrataan vuoden 2012 heinä-syyskuun tilannetta vuoden takaiseen, asuntojen hinnat ovat pudonneet. Hollannissa asuntojen hinnat putosivat 8,7 prosenttia. SIVU 5

7 (Hoogstraat Weesp ) Hollantilaisissa rakennuksissa on tyypillistä, että sisään astutaan suoraan katutasolta, tai rivitalon edustalla on pieni piha. Eteinen on katutasossa asunnon alimmassa kerroksessa, Eteisestä nousee erittäin jyrkät portaat toiseen ja vielä kolmanteen kerrokseen. Alimmassa kerroksessa on yleensä oleskelutila/olohuone, mahdollinen ruokailutila, keittiö ja wc-tilat. Toisessa kerroksessa on makuuhuoneet ja kylpyhuonetilat. Kolmannessa kerroksessa on myös varastotilaa tai vinttitilaa. Tyypillistä on, että asuin tilat ovat kapeat, syvät ja korkeat. Hissin asentaminen asuin tilaan mahdollistuu mm. asukkaan omarahoituksella, jonka voi saada osamaksulla. Jos asukas muuttaa tilasta muualle, hissin omistajuus jää seuraavalle omistajalle. Porrashissin keskimääräinen hankintahinta on n SIVU 6

8 (Porrashissi, kuva: H.Pentsinen) Ergotherapie, Jolanda, toimintaterapeutti Yrityksessä toimii kuusi toimintaterapeuttia, jotka saavat kunnalta toimeksiantoja. Terapeutti käy asiakaskäynnillä, asiakkaan kotona jossa he yhdessä asiakkaan kanssa neuvottelevat, erilaisista arjen toimintaa tukevista menetelmistä, kuten apuvälineistä, ohjauksesta ja avustamisen tarpeesta. Arvioinnissa käytetään erilaisia mittareita, joiden avulla voidaan pisteyttää toimintakykyä tukevia tarpeita. Kartoituksessa arvioidaan mm. pukeutumista, peseytymistä, ruokailua, liikkumista, kotitöistä selviytymistä, henkilökohtaisten asioiden hoitamista, kaupassa käyntiä. Tarvittavat apuvälineet voi saada ensin lainaksi, jotta välineiden tarpeellisuus ja hyödynnettävyys voidaan arvioida, ne ovat ensin ns. koekäytössä. Lainaus aika on yleensä 6 kuukautta. Hollannissa jokainen 18 vuotta täyttänyt maksaa sairausvakuutusta kuukausittain. Vakuutus on pakollinen. Vakuutuksen suuruus vaihtelee :n välillä. Perehtyminen Hollannin sosiaali- ja terveysalan järjestelmään, hallintoon, säädöksiin ja lakeihin päättyi osaltamme vieraanvaraisuudesta kiittämiseen ja kaupungin talon esittelykierrokseen. SIVU 7

9 (Kuvassa vasemmalta Hans Beemans, Raimo Hovi ja Tuija Arola) Seuraava tutustumisen kohde oli hollantilaisen perheen yksityinen koti, jonne oli rakennettu lisäsiipi. Perheen 13-vuotias nuori oli syntynyt vammautuneena. Nuoren kasvaessa perhe tarvitsi enemmän tilaa asumiseen. Hollannissa on tavoitteena löytää elämäntarpeiden muuttuessa sopiva asumisen ratkaisu. Tutumiskohteessamme asuva perhe vaikutti tyytyväiseltä kodin muutoksiin. (Lisäsiipi, kuva: H. Pentsinen) SIVU 8

10 (Kuva: H.Pentsinen) Dementia Village, Dementiaville, kokeellinen uusi kaupunki, hollantilainen kylä Hyvällä lapsella monta nimeä, millä nimellä tätä sitten halutaankaan kutsua. Hogewey, idea tapaan kohdata muistisairaita ihmisiä, jossa muistisairaat saavat kulkea paikasta toiseen esteettömästi. Inspiraatio syntyi vuonna 1992, kun Yvonne van Amerongen ja muutama hänen kanssa yhdessä toiminut omainen joutui kohtaamaan perinteisessä hoitokodissa olevien omaistensa kuolema. Hän ja hänen tuttavansa ovat iloisia siitä, että sairaalahoito oli jäänyt lyhyeksi ja heidän iäkkäät vanhemmat olivat kuolleet nopeasti. Muistisairaiden elämän kulun pohtiminen johti lopulta siihen että kehitettiin useita tutkimushankkeita, joiden pohjalta perustettiin aivoriihi työskentely ryhmä vuonna Tuloksina paljastui, että ihmiset valitsevat mieluiten vuorovaikutussuhteeseen samanhenkisiä ihmisiä, joilla on samankaltaisia taustoja ja kokemuksia. Hogewey tarjoaa tämän varmistamalla, että asukkaiden kanssa samankaltaisilla taustoilla elävät edelleen tiiviisti yhdessä. Yvonne van Amerongen, yksi kuudesta perustajasta, kertoo miten idea syntyi. "Se oli 1992, kun Hogeweyta oltiin rakentamassa tavalliseksi hoitokodiksi: pelkäsin että taas osastoilla, oleskelutiloissa, joissa 20 ihmistä istuu televisiota katsellen, tekemättä mitään, odottamassa lääkitystä ja aterioita tekemässä ei mitään SIVU 9

11 Kunnianhimoinen kokeilu alkoi 20 vuotta sitten kiistelyn ja voimakkaan vastustuksen aikana. Kriitikot kyseenalaistivat voiko dementoituneen antaa elää ilman lukkoja, minimaalisella lääkityksellä, omassa kodissaan, tehdä samoja asioita he rakastivat ennen sairauttaan. Rakennushankeen kokonaisbudjetti oli n.20 M, Hollannin hallituksen rahoitus osuus 17M, yksityinen rahoitus 1,5 M. Rakennus maa-alaa varattiin neljä hehtaaria. Hogewey valmistui vuonna Asukkaista suurin osa on muistisairaita, heitä on kaikkiaan 152. Yksiköitä on 23. Henkilökuntaa on vapaaehtoiset mukaan lukien noin 250. Rakennuskompleksiin kuuluvat mm. Kahvila-ravintola, joka on jossain määrin avoinna yleisölle sekä teatteri. Teatteria ovat vuokranneet myös paikalliset yritykset. Vuokratuloilla on voitu tukea Hogewayn juoksevia kuluja. Hoitomaksu vastaa samaa kuin perinteisissä hoitokodeissa n (n ) kuukaudessa. Vivuim on valtion omistama yhtiö, joka toimii Hogewayssa. Kylä on herättänyt maailman laajuista huomioita, joten Vivuimiin on palkattu tiedottaja hoitamaan vierailijoita. Toimintaa ohjaava ideologia perustuu Lifestyle- elämäntyyleihin. Tutkimusten perusteella havaittiin ihmisten viihtyvän parhaiten saman elämäntyylin omaavien kanssa. Lifestyle, elämäntyylit maalainen kaupunkilainen kulttuuriinen uskonnollinen indonesialainen perinteinen hienostomainen Elämäntavat heijastavat maailman porttien ulkopuolelle. "Gooise", tai aristokraattinen Hollanti; "ambachtelijke", tai työväenluokan; "Indische", tai niille Indonesiasta peräisin jotka muuttivat Hollantiin entisestä siirtomaasta; "Huiselijke" tai perheenemäntiä; "Culturele" jotka nauttivat taiteesta, musiikkista ja teatterista; kaupunkeihin sofistikoituneita, jotka ihastuvat kaupungin elämään, ja "Christelijke", joille uskonto on ensiarvoisen tärkeää - kristinuskoa tai toista uskoa; elämänkatsomuksellisia arvoja noudattava. SIVU 10

12 (Kuva: H.Pentsinen) Monet perheet odottavat epätoivoisesti, että heidän omaisensa pääsee Hogeweykiin. mutta se on tarkoitettu potilaille, joilla on pitkälle edennyt dementia. Yhdellä asukkaalla on yleensä neljä huoltajaa. Hoitoa on saatavilla ympäri vuorokauden sairaanhoitajien ja lääkärin palvelut on jatkuvasti saatavilla. Asukkaat käyttävät lääkkeitä, mutta paljon vähemmän, kotona he joutuisivat olemaan voimakkaasti lääkittyinä sanovat johtajat. Ennen siirtymistään Hogeweyhin, tällaiset potilaat näyttäisivät vakavasti sisäänpäin kääntyneiltä tai vihaisilta, he olisivat erittäin riippuvaisia läheisistä. Vapaaehtoistyö Weespissä ja Hogewayssa Paikallishallinnon edellytetään harjoittavan omaa vapaaehtoistyön politiikkaansa ottaen huomioon alueelliset tarpeet ja erityispiirteet. Vapaaehtoistoiminnan vahvistamiseksi tehdään jatkuvasti yhteistyötä paikallisen tason viranomaisten ja keskushallinnon kanssa. Weespissä vapaaehtoistyötä tehdään hyvin monissa organisaatioissa kuten esim. urheiluseuroissa, hyvinvointijärjestöissä, vanhusten hoivakodeissa, yksityisissä säätiöissä, uskonnollisissa yhteisöissä ja paikallisissa organisaatioissa. Vapaaehtoistoimijat ovat vakuutettu sen organisaation toimesta, jonka kautta he toimivat. Weespissä esim. teatteri ja kaupungin museo toimivat vapaaehtoisten voimin sekä kirjaston aukioloaikoja on voitu pidentää vapaaehtoistoimijoiden avulla. Vapaaehtoistyötä Weespissä koordinoi järjestö nimeltään VERSA. Versa= Versa Welfare, hyvinvointia, alueellisesti, paikallisesti, yksilöiden tarpeisiin. Järjestöön kuuluu 280 työntekijää ja 200 vapaaehtoista. Versa:n senioreille suunnattu palvelutoiminta on yksi osa, siitä mitä palveluja järjestö tuottaa. Versa tarjoaa myös lapsiperheille, nuorille suunnattua hyvinvoinnin SIVU 11

13 toimintaa. Järjestön tehtävänä on mm. vapaaehtoisten rekrytointi, välittäminen ja kouluttaminen. Kaupunki ostaa palveluita Versa:lta Kaupungissa on myös palvelupisteessä koordinaattori, joka välittää kotikäyntejä sinne tulleiden yhteydenotto pyyntöjen perusteella. Pääsääntöisesti kaikkiin yhteydenottopyyntöihin pystytään vastaamaan siten, että kaupungin toimesta tehdään koti-käynnit saman viikon sisällä. Tavoitteina ovat yhä enemmän avun tarvitsijan yksilölliset tarpeet, niiden optimaalinen tukeminen. Yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan kanssa mahdollistetaan kotona asuminen, siten, että yksilö kokee saavansa riittävää tukea. Hogeweyssä toimii 130 ja Oversingelissä 100 vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten tukena on seitsemän henkilökuntaan kuuluvaa jäsentä. Vapaaehtoiset työskentelevät yleensä yhdessä paikassa, mutta poikkeuksiakin on. Vapaaehtoiset tapaavat kerran kuukaudessa Versan vapaaehtoistyön koordinaattorin. 4-5 kertaa vuodessa käydään yhdessä läpi tavoitteita. Toimipisteissä on vapaaehtoisten toimisto. 30 % vapaaehtoisista on työttömiä. He saavat työttömyyskorvauksen lisäksi 170 /kk. Vapaaehtoiset työskentelevät keskimäärin 15h/viikko. Vapaaehtoisen työpanos maksaa noin 1.90 euroa/ tunti, vastaa noin 3 sairaanhoitajan palkkaa vuodessa. Vapaaehtoiset huolehtivat esim. Kahvilasta, Club s (harrastusklubeista), maalaus, musiikki, pelit jne. Vapaaehtoiset raportoivat henkilökunnalle asukkaista. 15min. ennen tapahtumaa ja 15min sen jälkeen työntekijän kanssa keskustelu ajatuksella mitä sinulle kuuluu, kuinka voit jne. eli säännöllinen tukeminen/ työnohjaus. Vapaaehtoistoiminta on kuin ohjelmapalveluiden tuottaminen. He itse kuvasivatkin toimistoa kuin matkatoimistoksi. Vapaaehtoisten toimintaa ovat mm. kerhot, joita on 15 (kahvitus, kuljetus huoneista) toimintatapahtumat 3 kertaa päivässä, kotona esim. ruokailuapu, seurakunnan tapahtumat, retket Amsterdamiin päivittäin, kuusi asukasta ja kaksi vapaaehtoista, pienet korjaustyöt, palvelutiski arkipäivisin, josta organisoidaan kuljetuksia. Asukkaiden tukiryhmä joka toimii ohjausryhmänä, kokoontuu kerran kuukaudessa. Vapaaehtoisille korvataan matkakulut ja tarjotaan päivän aikana lounas. Yhteydenpito omaisiin tapahtuu henkilökunnan kautta, vapaaehtoiset eivät pidä yhteyttä omaisiin. SIVU 12

14 (Vapaaehtoisten toimistotila, kuva:h.pentsinen) Vapaaehtoisten palkitsemiseen ja koulutukseen on tavoitteena panostaa tulevaisuudessa. Tavoitteena on: koulutus vapaaehtoisille 1-2kertaa vuodessa, work- shop menetelmällä yhdessä henkilöstön kanssa vapaaehtoisten muistaminen vähintään kerran vuodessa esim. matka lahja jouluna, sama kuin henkilökunnalle illallinen jos työskentelee kuusi tuntia päivässä Kerran vuodessa henkilökunta ja vapaaehtoiset keskustelevat yhteisistä päämääristä ja tavoitteista. Vapaaehtoisia arvostetaan samalla tavalla, toimivat he sitten kerran viikossa tai joka päivä. Henkilökunta kokee vapaaehtoiset yhä uhkaksi. Sitä yritetään kovasti muuttaa esim. yhteisillä koulutuksilla. Matkakulut korvataan vapaaehtoisille. Yhteistyötä koulun kanssa tehdään, nuorten asenne-muokkausta. Vapaaehtoiset keskimäärin yhteiskunnallista harjoittelua palvelukeskuksissa. Hollannissa kouluja on velvoitettu mukaan elämänkaariajattelua markkinoiden. Hoitoideologiasta on kehittynyt uraauurtava mahdollisuus, joka kiinnostaa maailmanlaajuisesti alalla toimivia. Kahden vuoden välein asukkaat ja heidän perheensä osallistuvat kyselyyn, jossa voi arvioida hoitajien ja toiminnan laatua. Keskimäärin Hollannissa hoitokotien kyselyn tulos on 7,5. Hogewayssa vastaava tulos on ollut 9,1. SIVU 13

15 (Hogewey Lifestyle puutarha, kuva: H.Pentsinen) Merkkirakentaminen, Woonkeur Quality of living, laatua asumiseen Saimme kuulla luennon hollantilaisesta merkkirakentamisesta. Merkkirakentamisessa yhdistyy tekniikka, toiminta, kaupungin rooli. Tavoitteena on että vuoteen 2025 merkkirakentaminen on käytössä kaikkialla Hollannissa. Talojen kunnostamiseen on panostettava, sillä ihmiset elävät yhä iäkkäämmiksi luvulla perustettiin asumisen valtakunnallisia komissioita. Samaan aikaan erilaiset organisaatiot kehittivät kotona asumiseen liittyviä turvallisuus ohjeita ja oppaita luvulla laadun kehittäminen rakentamisessa lisääntyi luvulla päädyttiin yhdistämään rakentamiseen liittyvät organisaatiot. Syntyi merkkiasumisen standardisointi. Uudis- ja korjausrakentaminen kasvoi merkittävästi. Kun rakennus on korjattu ja tarkastus tehty voi rakennukselle saada sertifikaatin. Sertifikaatin voi saada asukas, mutta myös rakentajat voivat saada merkkiasumisen sertifikaatin tehdystä muutostyöstä. SIVU 14

16 Woonkeur, rakentamisen toimintaperiaatteet: laadukkuus saavutettavuus joustavuus mukautuvuus Merkkiasumisessa käytetään erilaisia paketteja, edullisin Living-merkki, kustannukset riippuvat voimakkaasti asunnon koosta ja mahdollisuudesta rakentamiseen käyttää projektirahoitusta. Kustannusten hinnoittelussa käytetään mm. peruspakettia ja pluspakettia. Roadmap Wel Thuis Step 1 valitaan kohderyhmä terveydentilan/ vammojen mukaan Step 2 asukkaan tarpeet, mitä asukas haluaa Step 3 sidosryhmät, laitearviointi, energiakäyttö tarpeet (Kuva: Woonkeur, SIVU 15

17 Keskiviikko Pronkergo Suuntasimme Weespin kaupunkista n.20 kilometrin päähän tutustumaan Pronk ergo yritykseen. Yritys on perustettu Yritys tarjoaa palveluja apuvälineiden muotoiluun, kehittämiseen, kokoamiseen ja asentamiseen. Yritys lupaa, että tuoteratkaisut ovat yksilöllisiä. Yrityksen tiloissa on näyttely koteja, jossa erilaisten ergonomisten laitteiden ja apuvälineiden sopivuutta voidaan testata. Yritys tarjoaa myös monipuolista neuvonta ja konsultaatio apua rakentamiseen ja kodin muutostöihin. Asiantuntija voi mm. arvioida, kuinka rakenteet voivat kestää esim. porrashissin painon tai miten sähköisiä nostureita voidaan sijoittaa koteihin. Yrityksen palvelukonseptiin kuuluvat: kotiin asennettavien apuvälineiden ja laitteiden suunnittelu, tuotekehittely, asiakkaiden neuvonta, asennustyö. Hollannissa Pronkergolla on paikallisia näyttelytiloja kuudessa eri kaupungissa. Pronkergon toimintaa on myös Belgiassa. Kuvissa on muutamia malleja, joita Pronkergolla on kehitetty ja testattu, yhteistyössä muiden teknologiayritysten kanssa. Peilipöydän sähköinen korkeuden säätö SIVU 16

18 Ohjelmoitava wc istuin, joka huutelee ja kuivaa Liikkumisen- ja siirtymisen apuvälineitä SIVU 17

19 Ohjelma: Alankomaiden opintomatka 29. syyskuuta - 2. lokakuuta 2014 Maanantai 29. syyskuuta Lento AY 845 HEL AMS Juna: Schiphol Weesp Junia lähtee 15 minuutin välein. Pysähtyy: Amsterdam Zuid WTC Amsterdam RAI Duivendrecht - Diemen Zuid - Weesp xx.11/41 Laituri 1 tai 2 suuntana: Almere Oostvaarders; matka kestää 26 minuuttia xx.27 /57 Laituri 1 tai 2 suuntana: Hilversum; matka kestää 25 minuuttia Saapuminen Hotel Hart van Weespiin (10 minuutin kävely asemalta) Illallinen SIVU 18

20 Tiistai 30. syyskuuta Aamiainen Lähtö kaupungintalolle (5 minuutin kävelymatka) Kaupunginjohtaja tai kaupunginhallituksen jäsen esittelee Weespin kaupunkia Tietoa asunnon muutostöiden toimintaperiaatteista Ensihoito ja toimintaterapia Kotivierailu (muutostöihin tutustuminen asunnossa ; 20 min. kävely) Lounas Hogeweykissä (Dementia Village )(5 min. kävely) Tutustuminen Hogeweykiin Tietoa asunto sertifioinnista (Merkkiasuminen) ja innovatiivisista teknisistä muutoksista ikä-ihmisten ja vammaisten asunnoissa Illallinen Hogeweykissä Vapaa-aika (20 minuutin kävely hotellille) Keskiviikko 1. lokakuuta Aamiainen Kuljetus Zwanenburgiin Vierailu PronkErgo yrityksessä Zwanenburgissä (asuntojen muutosprosessi) Kuljetus Amsterdamin keskustaan Paluu hotelliin junalla (15 min) xx.10/40 Laituri 11b Amsterdam Centraal suuntana Zwolle Pysähtyy: A dam Muiderpoort - A dam Science Park Diemen - Weesp xx.22/52 Laituri 11a Amsterdam Centraal suuntana Hilversum SIVU 19

21 Pysähtyy: A dam Muiderpoort - A dam Science Park Diemen - Weesp Torstai 2. lokatuuta Aamiainen Lähtö juna-asemalle Laituri 5 suuntana Schiphol; Schiphol Airport Lento Amsterdam AY 842. Tulo Helsinkiin SIVU 20

22 Haluan kiittää kaikkia matkakumppaneitamme aktiivisista ja mielenkiintoisista moniammatillisista keskusteluista ja kommenteista matkamme aikana. Kouvolan kaupungin edustajina olivat matkalla mukana Mervi Takala, Kirsi Kiiski ja Sari Mäkelä. Lisäksi haluan kiittää oppaitamme, koordinaattoreita Marjo Heikkinenden Arendia ja Dick Speliä. Matkaraportin sisällön ja kuvien tuottamiseen ovat osallistuneet Tuija Arola ja Raimo Ala-Mäyry Aikuiskoulutuskeskus Kouvolasta ja Raimo Hovi Rakennusteollisuus RT ry:stä. Kouvolassa Hilkka Pentsinen Projektipäällikkö Kotona asumisen edistäminen hanke SIVU 21