Sonkajärven kunta Vanhusten palvelukeskus Tuulikannel

Transkriptio

1 SÄHKÖTYÖSELITYS Sonkajärven kunta Vanhusten palvelukeskus Tuulikannel Sonkajärvi

2 SISÄLLYSLUETTELO A KOHDETIEDOT...4 A.0 Rakennuskohde ja sen sijainti...4 A.0.1 Rakennuskohteen yksikkötiedot...4 B YHTEYSTIEDOT...5 B.0 RAKENNUTTAJA...5 B.0.1 Urakkatarjousten ja sopimusten valmistelu...5 B.1 RAKENNUS- JA RAKENNESUUNNITTELU...5 B.2 LVIA-SUUNNITTELU...5 B.3 SÄHKÖSUUNNITTELU...6 B.4 KOPIOINTI JA ATK...6 B.5 VIRANOMAISET...6 B.6 JAKELUVERKKOYHTIÖT...7 B.6.1 Sähkönjakeluverkon haltija...7 A SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN YLEISET TOTEUTUSOHJEET...8 A.1 URAKAN LAAJUUS...8 A.1.1 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta...8 A.1.2 Suoritusvelvollisuudet purettavien asennusten osalta...8 A.1.3 Sivusuoritusvelvollisuudet...9 A.1.4 LIITTYMISMAKSUT...9 A.1.5 Lisä- ja muutostyöt...9 A.2 ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS...9 A.3 YLEISET ASENNUSOHJEET...10 A.3.1 Tarvikkeet...10 A.3.2 Työn suorittaminen...12 A.3.3 Metallipintojen käsittely...12 A.3.4 Merkinnät ja merkintätarvikkeet...12 A.3.5 Johdot ja niiden varusteet...12 A.3.6 Putkitukset ja rasioinnit...13 A.4 DOKUMENTOINTI JA OHJEISTUS...13 A.4.1 Suunnitelmapiirustukset...13 A.4.2 Työ- ja luovutuspiirustusten laadinta...14 A Työpiirustukset...14 A.4.3 Luovutusdokumentit ja ohjeistus...14 A.4.4 Käyttöpiirustukset...17 A.4.5 Käytönopastus...18 A.4.6 Takuuajan korjaukset ja huolto...18 A.5 VALVONTA JA TARKASTUKSET...19 A.5.1 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset...19 A.5.2 Urakoitsijan suorittamat tarkastukset...20 A.5.3 Ulkopuolisten suorittamat tarkastukset...20 Urakoitsijan tulee luovuttaa omat tarkastuspöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta...21 A.6 VASTAANOTTO...21 A.7 YLEISIÄ SÄHKÖTEKNISIÄ TIETOJA...21 A.7.1 Järjestelmäkohtaisten ohjeiden jaottelu...21 A.7.2 Nimistö...22 B SÄHKÖNJAKELU...24

3 B.1 SÄHKÖNJAKELUJÄRJESTELMÄT ALLE 1 kv...24 B.1.1 Normaalijakelu...24 B Keskukset...24 B Pää- ja nousukeskukset...26 B Muut keskukset...27 B Johdot...28 B Valaisimet...30 B Lämmityskojeet...32 B Asennuskalusteet...32 B Kiuas...32 B.2 SÄHKÖN MUOKKAUS- JA MITTAUSJÄRJESTELMÄT...33 B.2.1 Loistehon kompensointi...33 B.2.2 Taajuusmuuttujat...34 B.2.3 Sähkön mittausjärjestelmät...35 B Energian mittaus (Energialaitos)...35 B Energian mittaus (Jälkimittaukset)...35 B.3 JOHTOTIET...36 B Kaapelihyllyt...36 B Johtokanavat...38 B Ripustuskiskot...40 B Asennuslistat...41 B Kaapeliläpiviennit...42 B.4 MAADOITUS...42 B.4.1 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset...42 C TELE JA AUTOMAATIO...43 C.1 ÄÄNITAAJUUSJÄRJESTELMÄT...44 C.1.1 Äänentoisto...44 C.2 JÄRJESTELMÄT...46 C.2.1 Aikakello...46 C.3 ILMOITUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT...47 C.3.1 Kiinteistön valvonta...47 C Keskukset...47 C Johdot...47 C Keskusten väliset johdot...48 C Pisteitä syöttävät johdot...48 C.4 SUURTAAJUUSJÄRJESTELMÄT...48 C.4.1 Yhteisantenni...48 C.5 TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMÄT...50 C.5.1 Avoin kaapelointi...50 D TURVALLISUUS...52 D.1 OVIMERKKI- JA TURVAVALAISTUJÄRJESTELMÄT...52 D.2 Hoitajakutsujärjestelmä...53 D.3 KULUNOHJAUSJÄRJESTELMÄT...53 D.3.1 Kulunvalvonta...53 D.4 PALOTURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT...53 D.4.1 Paloilmoitus...53 D.4.2 Palopeltienohjaujärjestelmä...55 E KÄYTÖNOPASTUKSET...55 F HUOLTOKIRJATIETOJEN TÄYDENTÄMISVELVOITTEET...56

4 4 A KOHDETIEDOT A.0 Rakennuskohde ja sen sijainti Kohde: Vanhustenpalvelukeskus Tuulikannel Osoite: Taivallahdentie 4B, Sonkajärvi Hankkeen yleiskuvaus Rakennuskohde on peruskorjaus kohde, joka käsittää sähkötyöt tämän työselityksen ja piirustusten osoittamassa laajuudessa. Mahdollisesti rakennettavat mallihuoneet on mainittu urakkarajaliitteessä tai -ohjelmassa. Urakoitsijan tulee tällöin varautua tarviketoimituksissaan ja aikataulutuksessaan näiden rakentamiseen. Urakkatarjousten antaminen Urakoitsijan tulee antaa osahintoihin eritelty tarjouksensa tarjouspyyntöasiakirjojen liitteenä olevalla kaavakkeella. Tutustuminen rakennuspaikkaan Rakennuttaja edellyttää, että urakoitsija on tutustunut rakennuspaikkaan ennen tarjouksen antamista. Urakoitsijan tulee tutustua myös kaikkiin asiakirjoihin. Rakennuspaikkaa esittelee: Jari Heiskanen, puh Esittelyaika sovittava ennakkoon. A.0.1 Rakennuskohteen yksikkötiedot Kerrosluku: 4 Muutostyön pinta-ala: 3178 m 2

5 5 B YHTEYSTIEDOT B.0 RAKENNUTTAJA Sonkajärven kunta Kunnossapitoinsinööri Seppo Ryhänen Rutakontie 28, Sonkajärvi Puh seppo.ryhanen@sonkajarvi.fi B.0.1 Urakkatarjousten ja sopimusten valmistelu Suunnittelijan tekemät määrälasketut taulukot ovat kappalemääriltään sitovia. Muuta massalaskentaa ei ole suoritettu. B.1 RAKENNUS- JA RAKENNESUUNNITTELU B.2 LVIA-SUUNNITTELU Pääsuunnittelija: Savon RMS Oy Riitta Turunen Pohjolankatu Iisalmi Puh riitta.turunen@savon-rms.com Rakennesuunnittelu: Savon RMS Oy Seppo Kainulainen Rutakontie 36 A Sonkajärvi Puh seppo.kainulainen@savon-rms.com Insinööritoimisto LVI-Planor OY Puijonkatu 27 B KUOPIO Juhani Palm puh: gsm: fax: sposti: juhani.palm@lvi-planor.fi

6 6 B.3 SÄHKÖSUUNNITTELU Iisalmen sähkö- ja automaatiosuunnittelu Oy Teollisuuskatu 15, Iisalmi Mikko Murtola, puh: B.4 KOPIOINTI JA ATK Kaikki suunnitteluun liittyvä kopiointi tehdään tilaajan laskuun tämän määräämässä kopiolaitoksessa. Käyttö- ja loppupiirustusten, urakoitsijan laatimien työpiirustusten ja urakoitsijan toimittamien käyttö- ja huolto-ohjeiden kopiointikulut sisältyvät urakkaan. Urakoitsijalle toimitetaan laskentadokumenttien lisäksi veloituksetta kolme sarjaa sähkösuunnitelma-asiakirjoja sekä yksi sarja kohteen muiden suunnittelijoiden suunnitelmia. Näiden lisäksi urakoitsijan käyttöön luovutetaan tarvittaessa sähkösuunnitelman dokumentit sähköisessä muodossa. B.5 VIRANOMAISET Sähköurakkaan sisältyy kaikkien viranomaismääräyksien mukaiset tarkastukset. Urakka sisältää asennetun sähkölaitteiston käyttöönottotarkastuksen, josta on laadittava rakennuttajalle luovutettava tarkastuspöytäkirja. Käyttöönottotarkastuksen lisäksi sähköurakkaan kuuluu kolmannen osapuolen tekemä varmennustarkastuksen, jonka suorittaa joko valtuutettu tarkastuslaitos tai valtuutettu tarkastaja. Sähköurakkaan sisältyvät kaikki viranomaismaksut ja tarkastuksesta aiheutuvat kustannukset.

7 7 B.6 JAKELUVERKKOYHTIÖT B.6.1 Sähkönjakeluverkon haltija Savon Voima Oyj Kapteeninväylä Toivala Markku Kylliäinen

8 8 A SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN YLEISET TOTEUTUSOHJEET Urakkapyyntöasiakirjoissa esitetään yleiset tiedot rakennuskohteesta, käytettävä urakkamuoto, rakennusaika, indeksisidonnaisuus, maksuerät ja vakuudet. Urakassa noudatetaan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 sekä siihen sivu- ja aliurakoita varten tehtyä lisäystä. Urakoitsijan tulee huomioida, että myös sähköurakan osalta takuuaika on 24 kk. A.1 URAKAN LAAJUUS Kts. urakkaohjelma ja urakkarajaliite. Urakoitsijan edellytetään tekevän työt ensiluokkaisesti ammattitaitoista työvoimaa käyttäen. Mikäli työn erityisluonne vaatii, on käytettävä apuna erikoisurakoitsijaa ja erikoistyövoimaa. Urakoitsija vastaa aliurakoitsijoiden suorituksista niin kuin omistaan. Urakkasuorituksessa on noudatettava voimassa olevia lakeja ja asetuksia, alaa koskevia julkisoikeudellisia määräyksiä ja sopimusasiakirjoja. Urakoitsija hoitaa omalla kustannuksellaan kaikki vaadittavat tarkastukset. Mikäli jotakin ennalta sovittua kokousta, koetta tai tarkastusta ei voida urakoitsijasta johtuen pitää tai se mikäli se joudutaan uusimaan, tilaajalla on oikeus periä näiden tilaisuuksien tai uusintatarkastusten aiheuttamat kustannukset (mukaan luettuna asiantuntijakustannukset) siltä urakoitsijalta, joka tilanteen on aiheuttanut. A.1.1 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta Urakkaan kuuluu kaikkien sähköselityksessä ja piirustuksissa mainittujen sähkölaitteiden, - johtojen, - kojeiden ja -järjestelmien hankinta ja asennus täyteen käyttökuntoon, ellei pätevämmissä urakka-asiakirjoissa ole toisin mainittu. A.1.2 Suoritusvelvollisuudet purettavien asennusten osalta Lähes kaikki remonttialueiden vanhoista asennuksista puretaan. Jakelukeittiössä sähkötöiden osalta uusitaan vain valaisimet, sekä järjestelmäkaavioiden osoittamassa laajuudessa heikkovirtajärjestelmät. Jakelukeittön nykyiset ryhmäkaapelit liitetään ja tarvittaessa jatketaan uuteen ryhmäkeskukseen.

9 9 Paloilmoitin-, ovimerkkivalo-, turvavalo-, hoitajakutsujärjestelmä puretaan ja asennetaan uudelleen. Laskentasarjassa mukana vanhat sähköpiirustukset 1- ja 2 kerroksista, 3.kerroksesta ei ole piirustuksia saatavilla. Purkutöiden kustannukset urakoitsija laskee vanhojen piirustuksien sekä kohteen tutustumiskäynnin yhteydessä. Kaikki työmaa-aikaiset purkutyöt ja laitteistojen uudelleen asennukset kuuluvat urakkaan. Urakoitsija voi tapauskohtaisesti hyödyntää purkualueilta purettuja hyväkuntoisia kaapeleita ja laitteita uusiin asennuksiin tilaajan sen hyväksyessä. Tilaaja/käyttäjä ja urakoitsija sopii mahdollisista hyvityksistä tapauskohtaisesti. Tilaaja/käyttäjä voi halutessaan kieltäytyä hyväksymästä mitään purettuja materiaaleja uudelleen asennusta uudisasennukseen. Puretut isommat kaapelit, valaisimet sekä laitteet lajitellaan. Käyttäjä ottavat ensiksi omaan käyttöönsä soveltuvat materiaalit. Loput materiaalit hävitetään urakkarajaliitteen mukaisesti. A.1.3 Sivusuoritusvelvollisuudet Urakasta muille urakoitsijoille aiheutuvat sähköurakkaan liittyvät velvollisuudet sekä sivusuoritusvelvollisuudet muiden osapuolten töistä ja hankinnoista on esitetty urakkarajaliitteessä. A.1.4 LIITTYMISMAKSUT Sähköliittymä Nykyinen Puhelinliittymä Nykyinen A.1.5 Lisä- ja muutostyöt Urakoitsija on velvollinen tekemään rakennuttajan vaatimat muutokset, elleivät ne olennaisesti muuta urakan sisältöä toisenluonteiseksi, siitä riippumatta, onko kysymyksessä suorituksen täydentäminen, lieventäminen tai sen muuttaminen muulla tavalla. Lisä- ja muutostöistä aiheutuvat veloitukset ja hyvitykset eivät ole päteviä, mikäli niistä ei ole sovittu etukäteen kirjallisesti rakennuttajan kanssa. Näissä muutostarjouksissa työt, tarvikkeet ja yleiskustannukset on yksilöitävä määrineen ja hintoineen. Hinnoittelu tapahtuu urakkasopimuksen mukaan. Yksikköhinnat ovat hyvitys- ja veloitustapauksissa samat. A.2 ASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS Tarjouspyyntö -ja sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys on YSE 98:n 13 kohdan 1A mukainen. Sähkösuunnitelma-asiakirjojen pätevyysjärjestys on YSE 98:n 13 kohdan 1B mukainen.

10 10 Sähköselityksen liitteenä olevien piirustusten pätevyysjärjestys on seuraava: sähköselitys määrälasketut kaaviot ja taulukot muut kaaviot asema- ja tasopiirustukset piirustuksissa olevat luettelot muissa tarjouspyyntö- ja sopimusasiakirjoissa olevat tiedot Suunnittelijan laatimat suunnitelma-asiakirjat muodostavat toisiaan täydentäen kohteen sähkösuunnitelman. Mikäli näissä havaitaan epäselvyyksiä, joita ei säännösten ja hyvän asennustavan perusteella voida ratkaista, on urakoitsijan pyydettävä lisäselvityksiä. A.3 YLEISET ASENNUSOHJEET A.3.1 Tarvikkeet Käytettävien tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien, voimassaolevien määräysten ja direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee niissä sähkölaitteissa ja tarvikkeissa, jota merkintävelvollisuus koskee, olla CE-merkintä. Kyseisistä laitteista ja tarvikkeista tulee olla saatavilla valmistajan vakuutus. Yksittäisiä laitteita koskevien EMC-vaatimusten lisäksi tulee EMC- direktiivi ottaa huomioon siten, että useista laitteista kootut laitteistotkin täyttävät kyseisen direktiivin vaatimukset. Tämä sisältää muun muassa vaatimukset siitä, että laitteiden kaapeloinnit tehdään laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti. Tarvikkeiden on oltava ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin soveltuvia. Ellei sähkötyöselityksessä ole tarkasti määritelty työmenetelmiä tai tarvikkeita, saa urakoitsija valita ne itse, mutta kuitenkin niin, että rakennuttajalla on oikeus niiden hyväksymiseen tai hylkäämiseen mikäli ne eivät johda sopimuksen mukaiseen tulokseen. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus, samoin kuin vastuu vaihdosta jää sen vaihdon esittäjälle. Urakoitsijan on pyydettäessä toimitettava rakennuttajan hyväksytettäväksi kaikki niiden tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita työselityksessä ei ole erikseen tarkoin määritelty. Sähkötarvikkeina käytetään tuotteita, joiden huollon ja varaosien saanti on turvattu. Tarvikkeina käytetään vain tuotteita, jotka on sertifioitu suomalaisia olosuhteita varten tai tuotteita, joilla on voimassaoleva eurooppalaisten esikuvastandardien mukainen sertifiointi,

11 11 jossa on otettu huomioon suomalaiset asennus- yms. olosuhteet. Rakennuttaja haluaa varmistua urakkaan kuuluvien sähkölaitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta, käytettävyydestä, huollettavuudesta sekä sopivuudesta Suomen olosuhteisiin. Tämän takia edellytetään, että tuote on sähköturvallisuuden ja sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta testattu sekä varustettu CE-merkinnällä ja tarkastettu sekä sertifioitu jossakin seuraavista tarkastuslaitoksista: FIMKO, Suomi (FI-merkki) ensisijainen laitos ÔVE, Itävalta CEBEC, Belgia SEV, Sveitsi VDE, Saksa TÜV, Saksa DEMKO, Tanska AEE, Espanja UTE, Ranska ASTA, Iso-Britannia BSI, Iso-Britannia BEAB, Iso-Britannia ELOT, Kreikka -NSAI, Irlanti IMQ, Italia KEMA, Hollanti NEMKO, Norja SEMKO, Ruotsi Testaamattomia tai muiden kuin edellä mainittujen testauslaitosten tarkastamia tuotteita ei hyväksytä. Mikäli tuotetta ei ole em. vaatimusten mukaisena saatavissa, vaaditaan FIMKON lausunto esitettyjen hyväksymisdokumenttien pohjalta ja urakoitsijan tulee tarkastuttaa tuote Turvatekniikan keskuksella (TUKES) kohdekohtaisesti omalla kustannuksellaan. Koska määräykset edellyttävät valmistajan ohjeiden noudattamista, tulee urakoitsijan kerätä asennuspiirustusten yhteyteen laitteista, tarvikkeista ja komponenteista tuotekansio, jossa on esitetty sekä tuotteen tarkastanut testauslaitos että tuotteen valmistajan asennus- ja sijoitusohjeet.

12 12 Tuotekansio tulee olla työmaalla valvojan käytettävissä sekä vastaanotto- että välitarkastuksissa. Asennustöiden suorittaja vastaa siitä, että kansiossa on kaikkien käytettyjen tarvikkeiden tiedot. A.3.2 Työn suorittaminen Asennukset on tehtävä voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Lisäksi noudatettavia ovat ST-kortit 13.31, ja sekä sähkölaitoksen erikoisohjeet. Sähköasennuksissa noudatetaan standardia SFS 6000 pienjännitesähköasennukset. Muut noudatettavat ohjeet ja määräykset on mainittu erikseen järjestelmäkohtaisten ohjeiden laatuvaatimusten ja velvoitteiden määrittelykohdassa. Putketonta asennustapaa saa käyttää ainoastaan rakenteissa, jotka ovat avattavissa rakenteita rikkomatta, kuten avattavissa alakatoissa. A.3.3 Metallipintojen käsittely Kaikkien työmaalle toimitettavien teräsosien on oltava toimitukseen kuuluvana korroosiosuojattuja. A.3.4 Merkinnät ja merkintätarvikkeet Merkintöjen suorittamisessa noudatetaan ST-kortin ohjetta merkinnöissä. A.3.5 Johdot ja niiden varusteet Pinta-asennus Johdotus suoritetaan käyttäen pinta-asennukseen tarkoitettuja kaapelimaisia johtoja. Näkyviin jäävien vahvavirtajohtotarvikkeiden on oltava väriltään valkoisia, kiinnikkeiden muovipintaisia ja ruuvien kadmioituja. Kosteissa tiloissa kiinnikkeiden ja ruuvien on oltava valmistettu ruostumattomasta materiaalista. Milloin kolme tai useampia johtoja tulee asennettavaksi rinnakkain, on niiden kiinnittämiseen käytettävä rivikiinnikkeitä ja aluskiskoihin jätettävä laajennusvaraa noin 30 %, kuitenkin vähintään kolmelle johdolle. Tulpparei'itykset on tehtävä tiiliseinissä porakoneella ja kaikissa tapauksissa ennen loppumaalausta. Pintajohdot on suojattava teknisissä tiloissa sekä käytävillä ym. yleisissä tiloissa mekaanisesti vahvalla putkella tai metallilevysuojauksella. Suojauksen on yletyttävä lattiasta 2,0 metrin korkeudelle. Putket varustetaan muovisuulakkeilla. Seinäpisteiden asennuskorkeuksissa noudatetaan korttia ST Johtoihin ja niiden varusteisiin liittyvät erityisohjeet on esitetty kyseisen järjestelmän

13 13 alakohdassa Johdot. A.3.6 Putkitukset ja rasioinnit Kattopisteet sekä pintavalaisimia että uppovalaisimia varten varustetaan alaslasketuissa katoissa kattorasioilla, joita mahdollisuuksien mukaan käytetään jakorasioina. Jos valaisimia käytetään ryhmäjohdon haaroittamiseen tai jatkamiseen, on ko. Valaisimien oltava tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä. Erillisten seinä- ja jakorasioiden käyttöä on vältettävä. Laskettujen kattojen välitilaan asennettavat eri järjestelmien apu- ja jakorasiat on ryhmitettävä helposti irrotettaviksi tehtyjen kattolevyjen kohdalle. Nämä, samoin kuin niiden sijainti on esitettävä piirustuksissa. Rasiat on asennettava huoneessa samalle korkeudelle. Rasiakansien on oltava tasopintaisia ja riittävän suuria. Vahvavirta- ja telerasiat on asennettava eri peitelevyjen alle ja peitelevyjen on oltava vaaka- ja pystysuorassa. Kaikkien käytettävien rasiakojeiden tulee olla samaa mallia ja valmistussarjaa. Koko kojevalikoima on hyvissä ajoin ennen niiden asennusajankohtaa esitettävä hyväksyttäväksi. Seinäpisteiden uppoasennuksessa noudatetaan normaalisti korttia ST ellei toisin piirustuksissa tai työselityksissä mainita tai kiinteä kalusto aseta esteitä. Kojerasioiden asentamisessa kalustoihin, laatoitettaviin tai puhtaaksi muurattaviin seiniin otetaan huomioon arkkitehdin mahdollisesti antamat erillisohjeet. Urakoitsija on velvollinen tarkistamaan ennen kojerasioiden kiinnitystä, onko arkkitehti laatinut ko. kohdasta detaljipiirustuksen. Putkituksiin ja rasiointeihin liittyvät erityisohjeet ja vaatimukset on esitetty kyseisen järjestelmän alakohdassa Johdot. A.4 DOKUMENTOINTI JA OHJEISTUS Piirustusten sisällön tulee täyttää sekä hankkeen valmiiksi saattamiseksi että käytön ja huollon suorittamiseksi asetetut tavoitteet. Kaikkien toteutuksen osapuolten tulee huolehtia tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat. Kaikkein asennustöiden tekijän laatimien tai järjestelmiin sisältyvien piirustusten ja asiakirjojen kopiointi- ja jakelukustannukset sisältyvät urakkaan. A.4.1 Suunnitelmapiirustukset Sähkötyöselitys ja siihen liittyvät piirustukset täydentävät toisiaan. Mikäli näissä havaitaan epäselvyyksiä, joita ei säännösten ja hyvän asennustavan perusteella voida ratkaista, on urakoitsijan pyydettävä lisäselvityksiä. Suunnitelma on laadittu Cads- ja Windows-pohjaisilla sovellusohjelmilla.

14 14 A.4.2 Työ- ja luovutuspiirustusten laadinta Työpiirustukset laatii pääasiassa suunnittelija. Urakoitsijan velvoitteet on lueteltu jäljempänä. Luovutuspiirustukset laaditaan urakoitsijan tarkepiirustusten perusteella ja ne laatii urakoitsija. Työ- ja luovutuspiirustukset tulee laatia suunnittelussa käytettyjen sovellusohjelmien kanssa yhteensopivilla sovelluksilla. A Työpiirustukset Urakoitsijan tehtäväksi jää täydentää sähkösuunnitelmaa seuraavin tiedoin muodostaen tarvittavat työpiirustukset: reikäpiirustukset elementtien putkituspiirustukset keskusten kokoonpanopiirustukset laiteluetteloineen täydentää kojetaulukot ja -luettelot lopullisia arvoja vastaaviksi täydentää kalustepiirustukset sähkökojeilla täydentää kaapeliluettelot tekee mahdolliset kaapeleiden kytkentäpiirustukset tekee yksityiskohtaiset kytkentätaulukot kaikista kytkentäkoteloista Työmaan piirustuskäytäntö: Työmaalla tulee ylläpitää tarkepiirustussarjaa, johon tulee merkitä työn aikana tehdyt muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi kyseisen asennuksen valmistuttua. Tarkesarjojen ylläpidosta vastaa urakoitsija. Piirustussarjaan otetaan valvojan kuittaus jokaisen työmaakäynnin yhteydessä. Urakoitsija huolehtii siitä, että em. piirustussarja on aina tarkastettavissa ja kuitattavissa työmaalla. A.4.3 Luovutusdokumentit ja ohjeistus Urakoitsija toimittaa täyttä piirustusarjaa vastaavan pynäkynäsarjan suunnittelijalle. Suunnittelija muuttaa kaikki piirustukset ja asiakirjat lopullisia asennuksia vastaaviksi. Luovutuspiirustusten kopiointi ja niiden vieminen kohteeseen kuuluvat urakkaan. Kaikki luovutettavat piirustukset ja piirustusluettelo merkitään tekstillä Luovutuspiirustus sekä varustetaan päiväyksellä ja tiedolla käytetyistä ohjelmista, mahdollisesta pakkausohjelmasta sekä levykenumeroista.

15 15 Luovutusdokumentteja ja ohjeistuksia laadittaessa huomioitavia seikkoja: luovutuspiirustukset tulee leimata ja allekirjoittaa. asennustyöstä vastaava henkilö varmentaa allekirjoituksellaan piirustusluettelon. kaikki piirustukset tulee varustaa yhdenmukaisella otsikoinnilla ja piirustusnumeroinnilla riippumatta siitä, kenen laatimia piirustukset ovat. myös kaikki sähköpiirustukset tarkistetaan lopullisia asennuksia ja arkkitehtipiirustuksia (käytetään viimeisintä arkkitehtipohjaa) vastaaviksi riippumatta siitä, kenen laatimia piirustukset ovat. alas laskettujen kattojen sisään jäävät kytkentärasiat -ja päätteet on luovutuspiirustuksissa oltava mittakaavallisesti kohtuudella oikeilla paikoillaan kaikki piirustukset, myös urakoitsijan alihankkijoiden piirustukset, otsikoidaan ja numeroidaan yhdenmukaisesti sähkötöiden teknisen tarkastuksen suorituksen edellytys on se, että tarkastuksen suorittajalla on viimeisimmät asennuspiirustukset käytettävissään luovutuspiirustuksiin liitetään tarkastuksien ja jäljempänä mainittujen koekäyttöjen ja mittausten pöytäkirjat. Edellä mainitut dokumentit numeroidaan ja esitetään luovutuspiirustusten piirustusluettelossa suomen kielellä laadituissa käyttö- ja huolto-ohjeissa on esitettävä erikseen huoltoon ja normaaliin käyttöön liittyvät asiat. mittauspöytäkirjat ja käyttö- ja huolto-ohjeet tulee urakoitsijan lisäksi siirtää ylläpitojärjestelmän tietokantaan mahdollisten rikosilmoitusjärjestelmien loppupiirustukset pidetään erillään muista piirustuksista. Urakoitsijan tulee koota kaikki työnaikaiset rikosilmoitusjärjestelmien piirustuskopiot ja luovuttaa ne tilaajalle. Luovutuspiirustuksin tulee sisällyttää tarketiedoilla täydennettyjen asennuspiirustusten lisäksi myös: sähkötyöselityksen eri kohdissa erikseen mainitut muut piirustukset sähköjakelun ja moottoritien ylikuormitussuojien testaustaulukot keskuskohtaisesti viranomaisten ja jakeluverkkoyhtiöiden asennuksia koskevat tarkastuspöytäkirjat tarkastuspöytäkirjat ja takuutodistukset järjestelmittäin järjestelmiin sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset Luovutuspiirustukset tulee lähettää yhtenä (1) A4-kokoon taitettuna sarjana rakennuttajan tarkastettavaksi. Tarkastettu sarja palautetaan kommentoituna luovutuspiirustusten viimeistelyä varten.

16 16 Tarpeelliset sähkötiedot tulee toimittaa LVI-huoltokortistossa, nk. konekortteja varten, joissa kaikilla koneilla ja laitteilla on yhdenmukainen numerointi. Huoltokirjan laadinnassa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelmaa, Osa A4: Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (SRMK A4). Hyväksyttyjen luovutuspiirustusten toimittaminen: Luovutuspiirustustiedostot Muistitikulle kopioidut piirustukset ja muut sähköisessä muodossa olevat dokumentit toimitetaan rakennuttajalle. Dokumenttien tulee olla tallennettuna pdf muodossa sekä sähköpiirustukset lisäksi dwg tai drw muodossa Muistitikkuina tulee käyttää tunnettujen valmistajien tuotteita ja lisäksi toimitettavat tikut tulee tarkistaa virustentarkistusohjelmalla ennen rakennuttajalle toimittamista. Luovutuspiirustusten paperikopioiden toimittaminen A4-kokoisissa kansioissa: 2 sarjaa rakennuttajalle jakeluverkkoyhtiölle ja viranomaisille ao. laitosten vaatimusten mukaisesti 1 sarja pääkeskukseen Käyttö- ja huolto-ohjeet Luovutusasiakirjojen yhteydessä tulee toimittaa yksi (1) sarjaa järjestelmä- ja laitekohtaisia käyttö- ja huolto-ohjeita kaikista toimitettavista järjestelmistä Käyttö- ja huolto-ohjeisiin on sisällytettävä ainakin seuraavat tiedot: lyhyt toiminnan kuvaus tekniset tiedot laitteista valmistajan nimi edustajan nimi käyttöohjeet säätö- ja asetteluarvot sisäiset kytkentäpiirustukset huolto-ohjeet takuutodistukset tarkastus- ja mittauspöytäkirjat vianetsintäohjeet

17 17 toimintaohjeet poikkeus- ja häiriötilanteiden varalle ohjeelliset käyttöaikatavoitteet, kunnossapitojaksot ja -toimenpiteet varaosaluettelot ja yhteystiedot varaosien toimittajista Käyttö- ja huolto-ohjeista luovutetaan lisäksi yksi (1) sarja ylläpidon hallintajärjestelmää eli huoltokirjaa varten paperimuotoisena rengaskansioihin lajiteltuina. Huoltokirjaa varten luovutettavat dokumenttitiedostot: Urakoitsija laatii ja toimittaa atk-pohjaista ylläpidon hallintajärjestelmää eli huoltokirjaa varten seuraavat dokumentit muistitikulle tallennettuina: teknisten järjestelmien paikantamispiirustukset luovutusdokumenttitiedostojen asiakirjaluettelon luovutuskansioluettelon kansiokohtaisilla sisällysluetteloilla varustettuina käyttö- ja huolto-ohjeet kohdassa esitetyt dokumentit luettelot luovutettavista työkaluista, vaihtosarjoista ja varaosista tiedot takuuajan töiden ja huoltojen vastuuhenkilöistä yhteystietoineen Luovutusdokumentit tulee toimittaa sähkötöiden valvojan tarkastettavaksi viimeistään kolmen viikon kuluessa kohteen vastaanotosta. Vastaanottotarkastuksessa tulee käyttöpiirustuksiksi olla toimitettuna viimeisimmät työpiirustukset. A.4.4 Käyttöpiirustukset Jakokeskusten välittömään läheisyyteen urakoitsija toimittaa ja kiinnittää A4-kokoisen vahvan muovikotelon, johon sijoitetaan yksi sarja ao. keskusalueen käyttöpiirustuksia sekä kopiot keskuksen kokoonpanopiirustukset, pää- ja piirikaavioista sekä tasopiirustus. Tasopiirustukseen on merkitty ryhmänumeroilla keskukseen liittyvät ryhmäjohdot. Telejärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen urakoitsija toimittaa ao. järjestelmän piirustukset. Telelaitetiloihin ja komeroihin toimitetaan seuraavat kaaviot kansioissa: avoimen tiedonsiirtojärjestelmän kaaviot ja telinepiirustukset antennijärjestelmän kaavio

18 18 merkki- ja turvavalaistusjärjestelmien kaaviot äänentoistojärjestelmän kaavio- ja keskuspiirustukset paloilmoitinjärjestelmän kaavio savunpoistojärjestelmän kaavio- ja ohjauskeskuspiirustukset, toiminta-aluepiirustus ja käyttöohjeistus savunpoistoluukkujen ohjausjärjestelmän kaavio A.4.5 Käytönopastus Urakoitsijan tulee antaa käytönopastusta erillisohjeen 1 mukaisesti. A.4.6 Takuuajan korjaukset ja huolto Takuuehdot ja takuuajan pituus ilmenevät urakkaohjelmasta. Mikäli muita velvoitteita ei ole, takuuajan pituus on 2 vuotta ja takuuehdot YSE 1998:n mukaiset. YSE 1998:n mukaisesti urakoitsija on velvollinen kustannuksellaan korjaamaan kaikki takuuaikana ilmenevät virheet ja puutteet. Takuuaikana urakkaan sisältyvät takuuehtojen mukaisten korjausten lisäksi kohdassa Takuujan huolto luetellut huoltotoimenpiteet. Kaikki takuuaikana suoritettaviin korjaus- ja huoltotöihin liittyvät kustannukset, kuten matka- ja lähetyskulut, sisältyvät urakkaan. Urakoitsijan on otettava yhteys laitoksen vastuunalaiseen hoitajaan ennen korjaus- ja huoltotöiden aloittamista. Käynnistä on luovutettava todistus. Takuuajan huolto Urakoitsijan on suoritettava takuuaikana kaikki suosituksiensa sekä urakkaan sisältyvien laitteiden valmistajien suosituksien mukaiset määräaikaiset huoltotoimenpiteet. Kerran vuodessa huollon tulee käsittää vähintään seuraavaa: paloilmoitinkeskuksen vuosihuolto valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti merkki- ja turvavalaistuskeskuksen vuosihuolto valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti Viimeinen huoltokäynti on suoritettava aikaisintaan 1½ kuukautta ennen takuuajan päättymistä. Huoltotöissä tarvittavat tarvikkeet yms. kuuluvat urakkaan. Takuuaikana tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan. Takuuajan huolloista esitetään tehdyt toimenpiteet, toteutusajankohta, tekijä, muut tehdyt toimenpiteet ja havainnot. Toimenpideraportti tai kopio liitetään kohteen huoltokirjakansioon.

19 19 A.5 VALVONTA JA TARKASTUKSET A.5.1 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset Rakennuttajan edustajat suorittavat kohteen rakennusaikaisen tarkastuksen tarkastuslistoja hyväksikäyttäen. Asennustarvikkeiden ja -laitteiden hyväksyntä Urakoitsijan tulee hyväksyttää valvojalla kaikki kohteeseen hankittavat laitteet, kojeet, asennusmateriaalit sekä asennuspiirustukset ennen laitteiden toimittamista ja asennusten aloittamista. Laite- ja asennustapatarkastukset Laite- ja asennustapatarkastukset suorittaa rakennuttajan edustaja. Niissä verrataan työn tulosta sekä laitteiden ja tarvikkeiden oikeellisuutta sekä työn laatua suunniteltuun. Rakennuttajan vaatiessa on pidettävä ennakkotarkastus malliasennusten valmistuttua. Tämä on mahdollista esimerkiksi ensimmäisten keskusasennusten kaapeloinnin ja kytkennän jälkeen. Hankalasti saavutettavat ja piiloon jäävät asennukset on urakoitsijan hyväksytettävä rakennuttajalla ennen peittämistyön aloittamista. Urakoitsijan on huolehdittava siitä, että piiloon jääville laitteille tulee riittävät aukot laitteiden huoltoa ja tarkastusta varten. Koekäyttö Koekäytössä tutkitaan järjestelmän toimintaa normaaleissa käyttöolosuhteissa käyttäjän henkilökunnan toimesta (urakoitsijan ollessa paikalla). Koekäytön edellytyksenä on: ettei urakoitsijalla ole keskeneräisiä töitä, jotka estävät järjestelmän käyttämisen normaalisti että lopulliselle käyttöhenkilökunnalle on annettu riittävä opastus järjestelmän käyttämiseksi. Hyväksytyn koekäytön edellytyksenä on, että järjestelmä toimii tässä ohjelmassa määrätyllä tavalla ilman häiriöitä. Koekäyttöaikana havaitut puutteet urakoitsija korjaa vastaanottotarkastukseen mennessä.

20 20 A.5.2 Urakoitsijan suorittamat tarkastukset Laadunvarmistustoimenpiteet Urakoitsijan tulee suorittaa oman työn laadunvarmistus itselle luovuttamistarkastuksessa ennen toimintakokeita ja käyttöönottotarkastusta. Urakoitsijan tulee lisäksi esittää rakennuttajan hyväksyttäväksi laadunvarmistusohjelma, jolla varmistetaan tehtyjen asennusten oikeellisuus. Laadunvarmistus suoritetaan ja dokumentoidaan suunnittelijan tai rakennuttajan laatimia, hyväksyttyjä tarkastuslistoja käyttäen. Tarkastuksen tekijä päivittää ja allekirjoittaa listat ja luovuttaa ne valvojille ennen laite- ja asennustarkastusten suorittamista. Toimintakokeet Laitteiden ja järjestelmien toimintakokeet suoritetaan rakennuttajan läsnä ollessa sen jälkeen, kun urakoitsija on ilmoittanut laitteiden olevan toimintakunnossa ja urakoitsijat ovat keskenään suorittaneet alustavat toimintakokeet sekä korjanneet siinä havaitsemansa puutteet. Käyttöönottotarkastus Ennen sähkölaitteiston käyttöönottoa tulee suorittaa sähkölaitteistolle määräysten mukainen käyttöönottotarkastus. Käyttöönottotarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, jonka tarkastuksen suorittaja allekirjoituksellaan varmentaa. Tarkastuspöytäkirja tulee luovuttaa rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. A.5.3 Ulkopuolisten suorittamat tarkastukset Sähköasennusten varmennustarkastus Sähkölaitteisto on tarkastutettava kokonaisuudessaan urakoitsijasta riippumattomalla valtuutetulla tarkastajalla. Tarkastuspöytäkirja tulee luovuttaa rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. Mikäli sähköasennuksia sisältyy myös muihin urakoihin, tulee sähköurakoitsijan huolehtia, että tarkastamattomat asennukset tiedotetaan rakennuttajalle. Jakeluverkkoyhtiöiden ja teleoperaattoreiden suorittamat tarkastukset Antenni- ja puhelinjärjestelmän tarkastukset tulee suorittaa Viestintäviraston vaatimusten mukaisesti. Asennetun järjestelmän tulee olla niiden ulkopuolisten operaattoreiden ohjeiden mukainen, joihin se liitetään. Urakoitsijan tulee pitää yhteyttä verkon haltijoihin sekä hyväksyttää ja

21 21 tarkastuttaa käytettävät laitteet ja asentaa järjestelmä ko. Verkon haltijoiden ohjeiden mukaisesti. Urakoitsijan tulee luovuttaa tarkastuspöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. Muut tarkastukset Ovimerkki-, turvavalaistus- ja savunpoistojärjestelmät tarkastaa paloviranomainen kohteen palotarkastuksen yhteydessä. Paloilmoitusjärjestelmän tarkastaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), Turvatekniikan keskus (Tukes) tai joku muu valtuutettu tarkastuslaitos. Urakoitsijan tulee luovuttaa omat tarkastuspöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta. A.6 VASTAANOTTO Vastaanotto suoritetaan juridisessa tilaisuudessa, jossa varmistetaan, että urakkaan määritellyt tarkastukset on tehty ja kohde on luovutuskunnossa. Vastaanottomenettelyä on käsitelty myös urakkarajaliitteessä. A.7 YLEISIÄ SÄHKÖTEKNISIÄ TIETOJA Urakassa noudatetaan tarjouksen tekohetkellä voimassa olevia yleisiä sopimusehtoja. Asennukset on tehtävä voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Kaikki kaapelit, myös heikkovirtajohdot on kiinnitettävät, niin että ne on vaihdettavissa myöhemmin. Lisäksi noudatettavia ovat ST-kortit 13.31, ja sekä sähkölaitoksen erityisohjeet. Muut noudatettavat ohjeet ja määräykset on mainittu erikseen järjestelmäkohtaisten ohjeiden laatuvaatimusten ja velvoitteiden määrittelykohdassa. A.7.1 Järjestelmäkohtaisten ohjeiden jaottelu Jokainen sähkötyöselityksessä esitetty järjestelmä jaotellaan vielä alakohdilla seuraavasti: Yleiskuvaus Kohtaan sisältyy järjestelmän ja toiminnan yleiskuvaus ja sen laitteiden yleistasoinen sijoitus. Tarvittaessa kohdassa annetaan lisäperusteet suunnittelijan laite- ja menetelmävalinnoille.

22 22 Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Kohdassa määritellään tekniset ominaisuudet. Tarvittaessa annetaan lisäperusteet ja sitovuusmäärittelyt suunnittelijan laite- ja menetelmävalinnoille. Toiminta Kohdassa määritellään järjestelmän toimintaperiaate. Suunnittelu ja dokumentointi Kohdassa määritellään ao. Järjestelmän erityiset suunnitteluvaatimukset ja tehtävät, joita ei ole esitetty tässä dokumentissa aiemmin. Kohtaan sijoitetaan myös sellaiset toteutus- ja luovutuspiirustuksiin ja asiakirjoihin liittyvät vaatimukset, joita ei ole esitetty tässä dokumentissa aiemmin. Järjestelmän sisältö ja laajuus Kohdassa esitetään järjestelmää koskevat sanalliset asennusyksityiskohdat ja esitetään ko. järjestelmää koskevat tekniset vaatimukset. Asentaminen Kohdassa esitetään järjestelmää koskevat sanalliset asennusyksityiskohdat ja esitetään ko. järjestelmää koskevat tekniset vaatimukset. Laadunvarmistus Kohdassa esitetään ennen hankintaa ja asennusta tehtävät järjestelmää koskevat toimenpiteet, kuten hyväksyttämismenettelyt ja sähköteknisiä asioita koskevat luovuttamis- ja vastaanottomenettelyvaatimukset. Erityispiirteitä Kohdassa esitetään ao. järjestelmän kohdetta varten erityisesti suunnitellut laitteet ja toteutusratkaisut, joita ei voi toteuttaa tehdasvalmisteilla vakio-osilla tai laitteilla. Purkutyöt Kohdassa esitetään järjestelmään liittyvät nykyisten asennusten purkutyöt. A.7.2 Nimistö Tässä sähkötyöselityksessä Rakennuttaja tarkoittaa urakoitsijan sopijaosapuolen lisäksi rakennuttajan edustajana toimivaa asennustöiden valvojaa. Urakka tarkoittaa sähköurakkkaa. Suunnittelija tarkoittaa sähkösuunnittelijaa (SSU). Pääurakoitsija (PU) tarkoittaa rakennusurakoitsijaa (RU).

23 23 LVI-urakoitsija tarkoittaa putki- (LVI), ilmanvaihto- (IU), säätölaiteurakoitsijaa (AU). Käyttäjä tarkoittaa rakennuksen valmistumisen jälkeen tilojen ja kiinteistön käytöstä ja huollosta vastaavaa organisaatiota. Urakkarajaliite tarkoittaa urakkarajat määrittelevää erillistä kaikkia urakoita koskevaa asiakirjaa.

24 24 B SÄHKÖNJAKELU B.1 SÄHKÖNJAKELUJÄRJESTELMÄT ALLE 1 kv B.1.1 Normaalijakelu Rakennuksen normaalijakelu toteutetaan sähkönjakeluyhtiön verkkoon liitetyllä sähkönjakelumenetelmällä. B Keskukset Kohteeseen asennetaan normaalijakelua palvelevat pää- ja ryhmäkeskukset, joiden avulla toteutetaan sähkönjakelu kulutuspisteisiin. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Kojeistot toimitetaan tehdasvalmisteisina, korroosiosuojattuina, pintakäsiteltyinä ja kaikilta näkyviltä sivuiltaan maalattuina. Pienjännitekojeistoa (< 1000 V) koskevat vaatimukset Kojeistojen tulee olla voimassa olevien lakien ja säännösten mukaiset. Ulkoisten johtojen liittimet pääkaaviossa määritellyille Al-kaapeleille on varattava voimassa olevien määräysten mukaiset liittimet ja kytkentätilat varalähdöille varataan liittävät tilat, jotta lähden nimellisvirran mukainen Al-kaapeli voidaan liittää voimassa olevien määräysten mukaisesti nollajohtimen liittimeen täytyy pystyä liittämään vaihejohtimen poikkipintaa vastaava nollajohdin lähtevien johtojen nolla-, suoja- ja potentiaalintasausjohtimille tulee kullekin olla oma liitin, joka on sijoitettava samaan tilaan kuin vastaavat vaihejohtimet liittimien tunnusmerkintöinä käytetään voimassa olevien määräysten mukaisia merkintöjä. Valvonnan ja käyttötoiminnan vaatimukset Keskus tulee rakentaa siten, että seuraavat toimenpiteet voidaan suorittaa: 1. kytkimien ja muiden laitteiden silmämääräinen tarkastus 2. releiden ja laukaisulaitteiden asetteluiden ja toimintamerkkien silmämääräinen

25 25 tarkastus 3. johdinliitosten ja merkintöjen silmämääräinen tarkastus 4. releiden ja laukaisulaitteiden asettelu ja kuittaus sekä elektroniikkalaitteiden asettelu ja säätö 5. sulakkeiden vaihto 6. merkkilamppujen vaihto 7. jännitteen ja virran mittaus 8. lähtökohtainen summavirtamittaus 9. lämpökuvaus Oikosulkusuojalaitteiden koordinaatio Keskuksen oikosulkusuojalaitteiden asettelut ja valinta tulee tehdä niin, että missä tahansa lähtevässä johtohaarassa tapahtuva oikosulku katkaistaan vialliseen johtohaaraan asennetuilla kytkinlaitteilla ilman, että sillä on vaikutusta muihin lähteviin johtohaaroihin Keskuksen sisäinen osastointi mukaan. Keskuksen sisäinen osastointi tulee suorittaa voimassa olevien määräysten Keskuksen rakenne Kojeistojen rakenteen on mahdollistettava kaikkien asennus-, käyttö-, ja huoltotoimenpiteiden tekemisen edestä ja ylhäältä päin. Lisäksi keskusten on oltava rakenteeltaan selkeitä ja niiden rakenteessa on huomioitava työturvallisuusnäkökohdat. Keskuskoteloiden on oltava kotelointiluokkaa IP 20 kannet avattuina (käyttöeristetyt johtimet saavat kuitenkin olla kosketeltavissa) ja kotelot tulee varustaa putoamissuojalevyin. Mittaukset on voitava suorittaa turvallisesti keskuksen ollessa jännitteinen. Riviliitimet ja sisäinen johdotus Keskuksien päävirtapiirit ja ohjaus- ja hälytysjohdot asennetaan keskuskaavioiden mukaan. Keskuksien sisäinen johdotus ja lähtöjen johdotus on niputettava siten, että johtojen summavirtamittaus (L1, L2, L3, ja N) voidaan suorittaa pihtiampeerimittarilla varokekoteloja lähtökohtaisesti. Sähkötekniset vaatimukset Jakokeskusten on oltava voimassa olevien määräysten mukaiset.

26 26 Keskusta syöttävän virtatien etukojeen nimellisvirraksi oletetaan sama kuin syötettävän keskuksen nimellisvirta Suunnittelu ja dokumentointi Tarpeelliset hyväksyntään, valmistukseen, asennuksiin, käyttöön ja huoltoon sekä loppupiirustusten laadintaan liittyvät asiakirjat sisältyvät urakkaan. Hyväksyttäminen tilaajalla tai sähkötöiden valvojalla on hoidettava ennen komponenttitilauksia ja valmistuksen aloittamista. Hyväksyttäessä keskuksia, niiden oletetaan suunnitelmien mukaisiksi. Laadunvarmistus Keskusten kokoonpanopiirustuksia laadittaessa tulee tarkistaa, että kuljetusreitit ja asennustilat ovat riittävät. Pääkaaviossa annetut enimmäismitat ovat ehdottomia. Keskusten kokoonpanopiirustukset on hyväksytettävä tilaajalla ennen keskusten valmistuksen aloittamista. B Pää- ja nousukeskukset Yleiskuvaus Rakennuksen pienjännitteinen sähkönjakelu nousu- ja jakokeskuksille tapahtuu pääkeskuksen kautta. Pääkeskukseen liitetään pääjohto ja kiinteistön sähköverkon nousujohdot. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Pääkeskus tekniset vaatimukset on esitetty keskuskaavioissa. Järjestelmän sisältö ja laajuus Pääkeskustilaan hankitaan ja asennetaan varasulakkeille tilava metallinen säilytyskaappi. Kaappi varustetaan varasulakkeilla, joita on oltava 20 % käytössä olevista sulakkeista, mutta vähintään 3 kpl:tta ja enintään 20 kpl:lla kutakin käytössä olevaa kokoa. Pääsulakkeita toimitetaan vähintään yhtä täyttä vaihtokertaa vastaava määrä. Lisäksi kaappiin tulee hankkia hihasuojalla varustettu kahvasulakkeiden vaihtokahva, kasvosuoja ja avaimet. Asentaminen Pääkeskus hankitaan ja asennetaan rakennuttajan hyväksymien asennuspiirustusten mukaisesti pääkeskushuoneeseen.

27 27 Pääkeskus suojataan rakennusaikana siten, että se ei joudu alttiiksi pölyn ja kosteuden vaikutuksille. Keskuksen ulko- ja sisäosat on puhdistettava kaapeleiden liittämisen jälkeen sinne mahdollisesti joutuneista eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä. Laadunvarmistus Pääkeskuksen toimituksessa on otettava huomioon rakennuttajan asennuspiirustusten tarkastuksen sisältämien mahdollisten korjausvaatimusten suorittamiseen tarvittava aika sekä rakentamisaikataulun mukaiset muut sidonnaisuudet. Käyttöönoton jälkeen mitataan eri vaiheiden virrat keskuskohtaisesti. Mittauksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan rakennuttajalle. Keskukseen liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan käyttötoimenpiteet, kuten katkaisijoiden, releiden, hämärä- ja kellokytkinten, lämpöreleiden jne. säätö, kokeilu ja testaus. Merkinnät ja kilvet tehdään keskusvalmistaja normaalin käytännön mukaisesti. B Muut keskukset Yleiskuvaus Rakennuksen sähkönjakelu kulutuspisteille hoidetaan hankittavien keskusten kautta. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut LVI-laitteiden keskukset rakennetaan yksikkölähtöperiaatteella. Muut keskukset tehdään käyttäen keskitettyjä lähtöjä. Keskuksissa, joita ei rakenneta yksikkölähtöperiaatteella, on saman kentän kojeiden sijoittamisessa edettävä alhaalta ylöspäin seuraavassa kojejärjestyksessä: varokekenttä, kontaktori- ja relekenttä sekä riviliitinkenttä. Johdonsuoja-automaattien mekaanisen eliniän tulee olla vähintään kytkentää ja oikosulun katkaisukyvyn vähintään 6 ka/cosφ 0,5. Mittamuuntajat hankitaan voimassa olevien määräysten mukaan. Keskusten on oltava myös takaa kosteussuojattuja. Takaa avoimet keskukset tulee varustaa taustalevyllä. Keskukset tulee pyrkiä asentaa tiloihin siten, että vähintään toiselle sivulle jää laajennusvaraa. Kiinteistövalvonnan sekä heikkovirta riviliittimet asennetaan omaan keskusosaan. Keskusten rakenteessa tulee huomioida EMC-direktiivin mukaisen häiriösuojauksen asettamat vaatimukset.

28 28 Järjestelmän sisältö ja laajuus Kontaktorien, apukoskettimien ja riviliittimien lopulliset määrät selviävät työpiirustusvaiheen piirikaaviosta. Sen sijaan apureleiden määrät selviävät suunnitelmasarjan pääkaaviosta. Pääkaavioihin on piirretty ohjausreleet, ohjauskytkimet ja pääkontaktorit. Lopulliset piirikaavioiden aiheuttamat muutokset riviliittimien yms. Pientarvikkeiden määrässä eivät oikeuta veloitukseen. Mittamuuntajien hankinta ja asennus sisältyy urakkaan. Sähkötilojen oviin urakoitsija hankkii keskustunnuskilven. Varasulakkeita hankitaan 20 % käytössä olevista sulakkeista, mutta vähintään 3 kpl:tta ja enintään 20 kpl:lla kutakin käytössä olevaa kokoa. Noususulakkeita toimitetaan vähintään yhtä täyttä vaihtokertaa vastaava määrä. Keskukset varustetaan myös hihasuojalla varustetulla kahvasulakkeiden vaihtokahvalla, mikäli keskuksessa on kahvavarokkeita. Niille keskuksille, joissa on vain johdonsuoja-automaatteja ei varasulakekaappia hankita. Asentaminen Keskuksille asennetaan kilvet ja merkinnät voimassa olevien määräysten mukaisesti. Keskuspiirustuksia ja varasulakkeita varten asennetaan hylly (RU) piirustuksia ja varasulakkeita varten. Laadunvarmistus Kokoonpanopiirustukset kojeluetteloineen ja kilpitietoineen on hyväksytettävä suunnittelijalla ennen keskuksen kokoonpanoa. Kokoonpanopiirustuksiin merkitään laajennussuunta asentajia varten. B Johdot Sähkönjakelu toteutetaan kaapeleiden ja johtojen avulla 5-johdinjärjestelmän (TNSjärjestelmä) mukaisesti. Häiriöalttiiden ryhmäjohtojen osalta käytetään erikoisrakenteisia kaapeleita. Kaapeleiden on oltava sähköjohtavuus- ja eritysominaisuuksiltaan piirustuksiin merkittyjä tai vastaavia. Johdot asennetaan pääosiltaan kaapelihyllyille ja -tikkaille sekä alaslaskuihin ja seiniin uppoasennuksena. Tasopiirustuksissa esitetyt pinta-asennukset teknisissä tiloissa tehdään kaapelein ja tarvittaessa suojataan mekaanista vaurioitumista vastaan lujalla asennusputkella. Teknisissä tiloissa suojaputkena voidaan käyttää myös Al-putkea. Kaapelit

29 29 asennetaan oikaistuna kaapelihyllyille risteilyjä välttäen kulmissa ja risteilykohdissa kiinnittäen, väliseinällisissä hyllyissä omiin osiinsa. Keskusten väliset johdot Sähkönjakelu pääkeskukselta jakokeskuksille toteutetaan kokonaisuudessaan TNSjärjestelmällä (5-johdinjärjestelmä) tavanomaista kaapelointia käyttäen. Tarkemmat tyypit löytyvät suunnitelmapiirustuksista. Nousujohtoina käytetään ns. 4½ -johdinkaapeleita, joissa ääri- ja nollajohdot ovat yhtä suuria poikkipinnoiltaan. Nousukaapelien esimerkkityypit on esitetty kaaviossa. Asennettavien kaapelien tulee vastata sähköisiltä ominaisuuksiltaan esitettyjä. Kaapeleita asennettaessa tulee niiden ryhmittelyssä ja reittien valinnoissa ottaa huomioon voimassa olevien määräysten määritelmät ympäristö- ja asennustapojen vaikutus ao. Kaapeleiden kuormitettavuuksiin ja vastaaviin varokkeisiin. Tilanteessa, jossa valaistus ja ilmastointi ovat normaalisti käytössä, nousujohtojen ja pääjohtojen virrat ja tehokerroin mitataan. Eri vaiheiden välinen vinokuorma ei saa olla huomattavaa. Mittauspöytäkirjat liitetään luovutusasiakirjoihin kuukauden kuluessa vastaanotosta. Mikäli vinokuorma on huomattava, tasataan keskuksen kuormitus ja tehdään mittaukset uudestaan. Loppudokumentit päivitetään muutettujen kytkentöjen mukaisiksi. Pisteitä syöttävät johdot Rakennukseen asennetaan piirustuksiin merkityt sähköpisteet ja niille ryhmäjohdot. Rakennukseen asennetaan luettelossa, kaavioissa ja tasopiirustuksissa esitetyille sähkökojeille voimaryhmäjohdot sekä käynnistin- ja liitäntälaitteet. Putket asennetaan huoneen särmien suuntaisesti. Niiden tilojen, joissa yläpuolella on ontelolaattakatto, valaisin- ja telejohtoasennukset voidaan tehdä katon onteloita hyödyntäen käyttäen vaipallisia kaapeleita. Kaikille ilmastointikojeille asennetaan päävirtapiiriin lukittavat turvakytkimet kojeen välittömään läheisyyteen 2-nopeuksisilla kojeilla käytetään 6-napaisia turvakytkimiä. Turvakytkimen ja moottorin tai kojeen väli johdotetaan kumikaapelilla. Ulos tulevat turvakytkimet varustetaan sadesuojilla. Taajuusmuuttajakäyttöjen turvakytkimet tulee olla metallirakenteisia ja EMC-häiriösuojattuja. Tärinänvaimennuslaatoille asennettujen moottorien liitäntä suoritetaan kumikaapeleilla. Voimaryhmäjohtojen asennuksessa urakkaan sisältyy kaikissa tapauksissa ryhmäjohtojen lisäksi kaikenlaiset rasiat kytkentöineen, kuten esimerkiksi voimapisto-, liitäntä- ja haaroitusrasiat. Paketti-ilmastointikoneiden (konehuoneissa olevat) turvakytkimet ja sisäinen kaapelointi turvakytkimelle saakka sisältyy ilmastointiurakkaan (IU). Yksittäisten ilmastointilaitteiden turvakytkimet ja kaapeloinnit sisältyvät urakkaan.

30 30 Luetteloissa, piirustuksissa ja kaavioissa on esitetty kojeisiin liittyvät ohjaus-, hälytys- ja automatiikkalaitteet ja johdot. Urakkaan sisältyy lämpöreleiden koestukset ja asettelut myös muiden urakoitsijoiden toimittamien laitekeskusten osalta. Kaapelihyllyillä ja ripustuskiskoissa on jakorasiat koottava ryhmiksi, jotka esitetään piirustuksissa oikeilla paikoillaan. Rasiat asennetaan kaapelihyllyjärjestelmään kuuluvia eristettyjä asennuslevyjä käyttäen. Rasiat asennetaan samaan linjaan joko vaaka- tai pystysuunnassa. Kojeiden, käynnistimien ja liitäntälaitteiden paikat on esitetty likimääräisesti tasopiirustuksissa. Ennen keskus- ja muita laitehankintoja sekä asennuksia on tarkistettava kojeiden lopulliset tehoarvot, sijoitus sekä asennustapa kojetoimittajien luetteloista ja asennuspiirustuksista. Voimaryhmäjohtoasennukset tehdään valaistusryhmäjohtoasennuksia vastaavasti, ellei piirustuksissa ole toisin merkitty. Lämpöreleet hankitaan ja säädetään moottorin käyttövirran mukaiseen arvoon sekä virrat sekä tehot mitataan. Tuloksista tehdään mittaustaulukko. Mikäli moottori ottaa nimellisvirtaansa suuremman virran, on asia välittömästi ilmoitettava moottorin toimittaneelle urakoitsijalle, rakennuttajalle ja suunnittelijoille. Tehon mittauksia ei tehdä 0,5 kw pienemmille moottoreille. Merkinnät suoritetaan ST-kortin merkintäohjeen mukaisesti. Järjestelmälle suoritetaan asennustarkastus. B Valaisimet Rakennuksen valaistus toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Ulkovalaistusta ohjaa kiinteistönvalvontajärjestelmä aikaohjelmalla ja valoisuusanturilla. Tekniset vaatimukset ja ratkaisut Asennettavien valaisimien on vastattava valoteknisiltä ominaisuuksiltaan ja rakenteeltaan suunnitelman mukaisia tyyppejä. WC- ym. aputilojen loistevalaisimet, joita ei varusteta elektronisin liitäntälaittein, on varustettava pikasytyttimin. Loistelamppuina käytetään pitkäikä tehovaloloistelamppuja, joiden taloudellinen polttoikä on > tuntia. TL5-loisteputkina käytetään pitkäikäisiä loistelamppuja,joiden polttoikä on > tuntia. Muut lampputyypit on esitetty valaisinluettelossa. Lamput ovat Airamin, Auralightin, General Electricin, Osramin, Philipsin tai Sylvanian tuotevalikoimaa. Lamppujen värisävyinä käytetään valaisinluettelon mukaisija värisävyjä ellei muualla ole

31 31 muuta mainittu: Värisävyt tulee hyväksyttää suunnittelijalla ja käyttäjällä ennen lopullista hankintaa. Järjestelmän sisältö ja laajuus Valaisintaulukossa esitetyt valaisimet on numeroitu piirustuksin valaisin- tai tilakohtaisesti. Jos urakoitsija haluaa vaihtaa suunnitellun tyypin vastaavaan tuotteeseen, on muutos hyväksytettävä rakennuttajalla. Vastaavuus on osoitettava luotettavin valoteknisin laskelmin ja mallivalaisimin lisävarusteineen. Lisäksi näistä on esitettävä kustannuserittely. Valaisintoimitukseen kuuluu kokonaisuus (valaisin asennustarvikkeineen + liitäntälaite + valolähde) ellei asiaa jossain erikseen ole toisin rajattu. Mikäli jotain esitettyä tyyppiä ole saatavissa siitä on mainittava tarjouksessa. Korvaamisesta neuvotellaan urakkasopimusneuvottelun yhteydessä. Luettelovalaisinten tyyppien muuttuessa työaikana käytetään tarjouksen yksikköhintoja tai mikäli vaihtotapauksessa toinen valaisimista on yksikköhintaluettelossa mainitsematonta tyyppiä hintaero todetaan nk. ohjehinnaston perusteella laskien sama tarjouksessa mainittu alennus molemmille valaisimille. Asentaminen Kaikki suojausluokan 1 valaisimet maadoitetaan käyttöolosuhteista riippumatta. Valaisimissa, joissa on säädettävä lampunpidin se säädetään valonlähdettä vastaavasti. Alakattoihin asennettavien valaisimien täsmälliset sijoituspaikat annetaan mitoitetussa arkkitehdin alakattopiirustuksessa. Upotettavien valaisimien asennuksessa on noudatettava valaisinvalmistajan ohjeita tuuletuksesta ja turvaetäisyyksistä palaviin rakenteisiin. Valaisimet ja niiden häikäisysuojat kiinnitetään luotettavasti. Valaisimien heijastimet ja ritilät voidaan asentaa vasta kun siivous on tehty ja yleensä pölyävien töiden jälkeen, mutta kuitenkin enne vastaanottoa. Laadunvarmistus Urakoitsijan on hyväksytettävä käyttämänsä valaisimet, sytyttimet ja lampputyypit rakennuttajalla. Hyväksymistä varten tarvittavan teknisen aineiston toimittaa urakoitsija. Valaisimien on oltava Fimkon tai sen kanssa yhteistyössä olevan tarkastuslaitoksen hyväksymiä. Valaisimien kiinnitystapa on hyväksytettävä alakattojen osalta erikseen sisäalakattourakoitsijalla ja arkkitehdilla. Valaisimien asennustarvikkeet on tarkistettava asennettavaan alakattoon sopiviksi ennen valaisimien tilausta. Sähköurakoitsija toimittaa alakattourakoitsijalle kaikista upotettavista valaisimista mitoitetut piirustukset alakattojen