Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys. Hallinto, demokratia ja viestintä -teemaryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys. Hallinto, demokratia ja viestintä -teemaryhmän raportti"

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Hallinto, demokratia ja viestintä -teemaryhmän raportti

2 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 2 (18) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO NYKYTILA SELVITYSKUNNISSA Luottamushenkilöjärjestelmät ja -rakenteet Johtamisjärjestelmät ja hallinnon voimavarat Kuntien yhteistyö Kuntien hallintohenkilöstö Lähidemokratiajärjestelmät ja -rakenteet Sähköinen asiointi ja hallinto Valtion hallinto ja yhteispalvelut Viestintä ja osallistaminen RAKENNEVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS HALLINTOON, DEMOKRATIAAN JA VIESTINTÄÄN Yhden kunnan malli Kahden kunnan malli JOHTOPÄÄTÖKSET... 17

3 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 3 (18) 1. JOHDANTO Etelä-Karjalan kuntien valtuustot päättivät toteuttaa kuntarakennelain mukaisen selvityksen. Selvitys koskee Imatran ja Lappeenrannan kaupunkeja sekä Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntia. Selvitys toteutetaan kuntarakennelain 16 :n mukaisena valtion erityisenä kuntajakoselvityksenä ajalla Kuntajakoselvittäjien toimeksiannon mukaisesti kuntarakenneselvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Kunnat ovat nimenneet luottamushenkilöistä koostuvan ohjausryhmän ohjaamaan valmistelua ja neuvottelemaan ratkaisusta. Kuntajohtajien työvaliokunta valmistelee asiat ohjausryhmälle. Kuntien viranhaltijat ja henkilöstöedustajat osallistuvat valmisteluun teematyöryhmissä, jotka valmistelevat ohjausryhmän neuvottelujen pohjaksi toimialakohtaisen nykytilaanalyysin sekä näkemyksen rakennevaihtoehdoista. Kuntien edustajia ja kuntalaisia kuullaan valmistelun aikana. Hallinto, demokratia ja viestintä -teematyöryhmän tehtävänä on ollut valmistella hankkeen ohjausryhmälle kuvaus nykytilanteesta sekä arvio eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Tehtävänä on ollut edelleen arvioida hallinnon, demokratiaratkaisujen ja viestinnän järjestämisen eri vaihtoehtoja. Keskeisiä teemoja ovat olleet luottamushenkilö- ja hallintorakenteet sekä kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet. Työryhmään ovat kuuluneet kehityspäällikkö Sirkku Sarlomo (Imatran kaupunki), kaupunginsihteeri Juha Willberg (Lappeenrannan kaupunki), kunnanjohtaja Simo Luukkanen (Lemin kunta), kunnanjohtaja Anne Ukkonen, (pj., Luumäen kunta), hallintojohtaja Marjatta Laukkanen (Parikkalan kunta), kehitysjohtaja Annaleena Rita (Rautjärven kunta), vs. hallintojohtaja Eija Hämäläinen (Ruokolahden kunta), hallintojohtaja Virpi Myllyharju (Savitaipaleen kunta), hallintojohtaja Mika Kesseli (Taipalsaaren kunta) ja henkilöstön edustajana Airi Tauriainen (JHL). Selvittäjinä tässä ryhmässä ovat toimineet Jari Salomaa ja Aija Tuimala (FCG Konsultointi Oy). Työryhmän työskentely on ajoittunut ajalle Jäsenet ovat pohtineet työryhmän toimeksiannon mukaisia asioita ja toimittaneet omaa kuntaansa koskevia tietoja. Puheenjohtaja on johtanut puhetta työryhmässä ja ollut esittelemässä valmistelua hankkeen ohjausryhmälle Kuntajakoselvittäjät ovat työstäneet raportin valmistelun sekä yhteisen keskustelun pohjalta. Käsillä olevassa työryhmäraportissa tarkastellaan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatioiden, lähidemokratian, sähköisen asioinnin ja hallinnon sekä viestinnän ja kuntalaisten osallistamisen nykytilaa selvityskunnissa (luku 2). Tämän jälkeen käsitellään eri rakennevaihtoehtojen vaikutusta hallintoon, demokratiaan ja viestintään (luku 3). Lopuksi keskeiset asiat kootaan lyhyeen yhteenvetoon (luku 4). Raportin tarkoituksena on esittää työryhmän työskentelyssä esille nousseet keskeisimmät asiat ja johtopäätökset jäsennetyllä ja havainnollisella tavalla. Raportti toimii kuntien päätöksentekijöiden tukena heidän päättäessään selvitysalueen kuntarakenteesta. Selvityshenkilöt huomioivat teematyöryhmien raportit omassa tulevassa selvitysraportissaan.

4 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 4 (18) 2 NYKYTILA SELVITYSKUNNISSA 2.1 Luottamushenkilöjärjestelmät ja -rakenteet Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valtuuttavat edustajat toimimaan puolestaan.. Edustuksellisessa kunnallisdemokratiassa kuntalaisten valitsevat vaaleilla kunnan ylimmän toimielimen, kunnanvaltuuston. Kunnan muita pakollisia toimielimiä valtuuston lisäksi ovat kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Lisäksi kunnassa voi olla lautakuntia ja johtokuntia, niiden jaostoja sekä toimikuntia. Valtuutettujen lukumäärä perustuu kuntalain mukaisesti kunnan väkilukuun. Muiden toimielinten jäsenten lukumäärät ovat kunnan päätettävissä. Seuraavassa taulukossa on esitetty alueen valtuustojen sekä hallitusten ja niiden jaostojen koot. Kunnanvaltuuston jäsenmäärä Kunnanhallituksen jäsenmäärä Kunnanhallituksen jaostot ja toimikunnat (jäsenmäärä) Imatra Lappeenranta Hallinto- ja henkilöstöjaosto (7) Konsernijaosto (6) Sosiaali- ja terveystoimikunta (7) Tulevaisuusjaosto (5) Lemi Luumäki 27 9 Tulevaisuustoimikunta (5) Parikkala 27 7 Henkilöstöjaosto (3) Rautjärvi Ruokolahti 27 7 Henkilöstötoimikunta (3) Savitaipale 21 7 Asuntotoimikunta (3) Taipalsaari 27 7 Hyvinvointijaosto (5) Kehittämisjaosto (5) Maakunnan kaupungeissa hallituksen jäsenmäärä on 11, Luumäellä 9 ja muissa kunnissa 7. Merkittävää on myös kuntien erot jaostoissa. Isommissa kaupungeissa on usein henkilöstö- ja konsernijaostot. Lappeenrannassa on lisäksi tulevaisuusjaosto sekä Eksoten rakenteesta johtuva sote toimikunta. Imatralla jaostoja ei ole ollenkaan, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään itse ja sitä varten on oma lautakuntansa. Muilla kunnilla on jotakin erityistehtävää varten yksi jaosto, mutta Taipalsaarella on kaksi jaostoa. Jaostoihin kuuluvat kuntalain mukaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet. Jaostot voivat valmistella asioita hallitukselle tai niille voidaan antaa omaa päätösvaltaa. Mikäli jaostot koostuvat varsinaisista jäsenistä, toiminta on keskeisten luottamushenkilöiden syvempää teemoittaista valmistelua. Mikäli jaoston muodostavat pääosin varajäsenet on tiedonkulku hallitukseen erikseen turvattava. Johtosäännöissä jaostojen kokoonpanoja (esim. mahdolliset toimielimen ulkopuoliset jäsenet) on voitu määritellä tarkemmin ja usein vähintään puheenjohtajat ovat varsinaisia jäseniä.

5 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 5 (18) Lautakuntarakenteet Etelä-Karjalan kuntien lautakunnat ja niiden jaostot jäsenmäärineen sekä yhteislautakunnat on esitetty alla olevassa taulukossa. Muista Suomen kunnista poiketen kunnissa ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ohjaavia lautakuntia (Imatra poikkeuksena), koska palvelut järjestetään Eksoten palveluna. Eksote on kuntayhtymä, jolla on oma hallintonsa. Tulevaisuudessa sote- järjestämislaki voi vaikuttaa ko. palvelun järjestämiseen hallinnollisesti. Imatra Lemi Etelä-Karjalan jätelautakunta x * x x x x x x x x (7 jäsentä) Etelä-Karjalan pelastuslautakunta x x * x x x x x x x (8 jäsentä) Imatran seudun ympäristölautakunta x * x x x (6 jäsentä) Lappeenrannan seudun x * x x x x ympäristölautakunta (11 jäsentä) Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta 13 Koululautakunta 7 Kulttuurilautakunta 13 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 11 Lasten ja nuorten lautakunta 11(yksilöjaosto3) Lappeenranta Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Nuoriso- ja liikuntalautakunta 9 Sivistyslautakunta Vapaa-aikalautakunta 7 Maaseutulautakunta 7 Maaseutuelinkeinolautakunta 7 Rakennuslautakunta 9 5 (yksityistiejaosto Tekninen lautakunta 11 (rakennusvalvontajaosto 5) 11 (maaseutuja yksityistiejaosto 5) (lupaja toimitusjaosto 5) 7 (lupaja toimitusjaosto 5) 7 (tieja lupajaosto 5) Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 11 (yksilöjaosto 3) Ympäristölautakunta 5 *merkityt ovat isäntäkuntamallilla järjestettyjä palveluita. Maakunnallisia yhteislautakuntia on pelastustoimessa ja jätehuollossa. Jätehuollon toiminta on organisoitu erikseen yhtiöön, kun taasen pelastustoimen henkilöstö on Lappeenrannan kaupungin alaisuudessa. Ympäristötoimessa on organisoiduttu seudullisesti kahteen yhteislautakuntaan sekä Imatran että Lappeenrannan johdolla ja myös henkilöstö on kaupunkien palveluksessa. Maakunnalliset ja seudulliset yhteislautakunnat toimivat isäntäkuntamallin periaatteella.

6 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 6 (18) Lautakuntarakenne vaihtelee kunnittain. Yleisimpiä lautakuntien nimikkeitä ovat tekninen lautakunta, joka on kaikissa kunnissa, sekä sivistyslautakunta, joka on kuudessa kunnassa. Kuntien lautakuntien puheenjohtajat ovat pääsääntöisesti valtuutettuja. Osalla kunnista tämä on ohjattu hallintotai johtosäännön kirjauksilla. Kaikki kunnat nimeävät myös lautakuntiin kunnanhallituksen edustajan. Selvitysalueen kuntien lautakunnista neljässä on jaostoja, jotka ovat yleensä yksilöjaostoja (ratkaisevat yksilöä käsitteleviä asioita) tai tie tai rakennusvalvontajaostoja. Imatralla yksilöjaostossa käsitellään kahden lautakunnan alaisia asioita. Muut toimielimet Kunnissa toimii myös muita toimielimiä, jotka edustavat suoraan kuntalaisryhmiä ja joiden kautta kuntalaiset voivat vaikuttaa kuntien toimintaan. Vanhusneuvostoja toimii kaikissa seudun kunnissa (lakisääteinen toimielin alkaen). Vammaisneuvostoja toimii Imatralla, Lappeenrannassa ja Savitaipaleella, Ruokolahti ja Rautjärvi ovat mukana Imatran neuvostossa. Vammaisneuvostotoiminta on yhdistetty vanhusneuvoston toimintaan Luumäellä ja Lemillä. Nuorisovaltuustoja on Imatralla, Lappeenrannassa ja Taipalsaarella. Ruokolahdella vastaava toimielin on nuorisoneuvosto. Imatran nuorisovaltuusto toimii lasten ja nuorten lautakunnan alaisena ja nuorisovaltuustolla on omat edustajat lautakunnissa. Kuntalaisten hyvinvoinnin ohjaukseen liittyviä yhteistyöryhmiä on jokaisessa kunnassa. Lappeenrannassa on erikseen lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä, Ruokolahdella yhteistyöryhmä. Alueen kunnissa on käyty keskustelua nuorison edustajien läsnäolosta lautakunnissa tai valtuustossa läsnäolo- ja puheoikeudella. Tulevassa kuntalaissa (tavoitevuosi voimaantuloon 2015) valmistellaan edellä esiteltyjen foorumeiden sisällyttämistä kuntien hallintorakenteeseen nykyistä kiinteämmin. Kuntatyönantajien ja henkilöstön yhteistoimintaan liittyvät toimielimet ja henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen käytännöt on kuvattu tarkemmin henkilöstötyöryhmän raportissa. Ylikunnallinen yhteistyö Maakunnan tasoista yhteistyötä tehdään seuraavissa asioissa. Etelä-Karjalan kunnat ovat perustaneet kuntayhtymäpohjaisen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin (Eksote). Imatra on mukana Eksotessa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon osalta, mutta järjestää muut sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuollon itse. Etelä-Karjala on ollut edelläkävijä ammatillisen koulutuksen yhteistyössä ja maakunnan laajuisesti ammatillista koulutusta tuottaa nykyisin Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Alueiden kehittämisen ja maakuntakaavoituksen lakisääteisistä tehtävistä huolehtii Etelä- Karjalan liitto. Etelä-Karjalan kuntien kuntakonsernit käsittävät useita palveluja tuottavia yhtiöitä. Saimaan talous ja tieto Oy (ml. ekarjala) on pääosin Lappeenrannan kaupungin ja Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän omistama in house- periaatteella taloushallinnon ja tietotekniikan palveluita tuottava yhtiö. Yhtiön tarjoaa palvelua myös muille Etelä-Karjalan kunnille. Saimaan Tukipalvelut Oy:n omistajia ovat Lappeenrannan kaupunki, Eksote, Imatran kaupunki ja Taipalsaaren kunta. Yhtiö tuottaa in house- periaatteella ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalvelukokonaisuuksia ja on valmis palvelemaan Etelä-Karjalan kuntia laajemminkin. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy (osakaskuntina kaikki yhdeksän kuntaa) joka vastaa jätehuollon toiminnasta maakunnassa Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (ylläpitää ammattikorkeakoulua, omistajina Etelä- Karjalan kunnat ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto)

7 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 7 (18) Kunnat ovat järjestäneet lisäksi seudullisissa yhtiöissä elinkeinokehityksen palvelut Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy (Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden ovat osakkaita seudullisessa yritystoiminnan kehittäjäyhtiössä useiden muiden omistajien kuten yrittäjien kanssa) Wirma Lappeenranta Oy (Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama seudullinen elinkeinoyhtiö) Selvitysalueen kunnilla on kullakin monimuotoisia konserneja, joissa on mukana tytäryhteisöjä sekä vaihtelevia omistuksia osakkuusyhteisöistä ja omistusyhteysyhteisöistä. Erityisesti kiinteistöyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt ja energiayhtiöt ovat yleisiä kuntien konsernien osia Johtamisjärjestelmät ja hallinnon voimavarat Palveluiden järjestämisen ja hallinto-organisaatioiden rakenteet eroavat Etelä-Karjalan kunnissa. Imatran kaupungin johtamisjärjestelmä perustuu sopimusohjaukseen ja käytössä on tilaaja tuottaja-malli. Hyvinvointipalveluiden toimiala ja tekninen toimiala muodostuvat tilaaja tuotantoorganisaatioista sekä toimialojen hallintopalveluista (ns. matriisipalvelut). Toimialojen matriisipalveluiden järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus, ja näiden palveluiden ohjaamisesta vastaa keskushallinto. Parikkalassa toimialat on häivytetty, eikä toimialajohtajia ole. Muissa seitsemässä kunnassa on lautakuntiin pohjautuva johtamismalli, jossa osastoja johtavat osastopäälliköt. Seuraavassa taulukossa on eritelty kuntien johtamisjärjestelmien keskeisiä piirteitä. Johtamisjärjestelmän Johtamisjärjestelmän lyhyt kuvaus kes- keinen periaate Imatra Sopimusohjausmalli Kaupunginvaltuusto vahvistaa konsernistrategian ja ohjelmat. Kaupunginhallitus vastaa tilaaja- ja tuotanto-organisaation välisten sopimusten nojalla järjestettävien palvelujen kokonaisseurannasta ja ohjauksesta. Kaupungin tilaaja- ja tuotantoorganisaatiot toimivat yhteistyössä kumppanuuden periaatetta noudattaen. Toimialat on keskushallinto, hyvinvointipalvelut ja tekniset palvelut. Keskushallinnon virkamiesjohto on kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja. Toimialoja johtavat toimialajohtajat. Lappeenranta Lautakuntamalli Kaupunginvaltuusto ja hallitus. Konsernijohdonmuodostavat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja ja kaupunginsihteeri. Omistajaohjauksesta ja edunvalvonnan vastaa apulaiskaupunginjohtaja. Konsernihallinto jakautuu kahteen vastuualueeseen: kaupunginkansliaan (päällikkönä kaupunginsihteeri) ja strategia- ja talousyksikköön (apulaiskaupunginjohtaja ja strategia- ja talousjohtaja). Toimialat, joita johtavat toimialajohtajat: tekninen toimi, kasvatus ja opetus, kulttuuritoimi, nuorisoja liikuntatoimi Parikkala Tiimimalli Kunnanvaltuusto ja hallitus. Toimialoista on luovuttu, samoin toimialajohtajista. Tiimirakenne: tekninen tiimi (rakentamis-, kunnossapito- ja yhdyskuntatekniikan päällikkö) ja sivistystiimi (rehtori, kulttuuri- ja varhaiskasvatuspäälliköt). Hallinnossa lisäksi elinkeinopalvelut ja lomitustoimi (elinkeinojohtajan vastuulla). Lemi, Luumäki, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Rautjärvi Lautakuntamalli Kunnanvaltuusto ja hallitus. Osastojako on kunnan päävastuutai palvelualueisiin pohjautuva (konsernihallinto-, sivistys- ja tekninen osasto/palvelut). Osastoja johtavat osaston päälliköt/toimialajohtajat.

8 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 8 (18) Eksote järjestää kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ja toimintaa ohjaa ja valvoo kuntien näkökulmasta kunnanhallitus tai muu erillinen toimielin. Kunnissa nimetty hallinnon virkamies tai erikseen nimetty palvelujohtaja koordinoi toimintaa suhteessa Eksoteen. Savitaipaleella ja Luumäellä on yhteinen palvelujohtaja, Taipalsaarella ja Lappeenrannassa on myös yhteinen hyvinvointisuunnittelija. Imatra järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse ja ostaa erikoissairaanhoidon Eksotelta Kuntien yhteistyö Etelä-Karjalan kunnat toteuttavat isäntäkuntamallilla maakunnallisesti lakisääteiset maaseututoimen, pelastustoimen ja jätehuollon. Ympäristötoimi hoidetaan isäntäkuntamallilla seudullisesti (Imatran ja Lappeenrannan seudulliset ympäristötoimet), joskin Luumäki hoitaa itse ympäristönsuojelun. Lailla säädettyjen tehtävien hoitamisen ohella Etelä-Karjalan kunnilla on useita yhteistyömuotoja. Kaikki kunnat Luumäkeä lukuun ottamatta tekevät hankintayhteistyötä Etelä-Karjalan hankintapalvelujen kautta. Eksote ja Koulutuskuntayhtymä ovat mukana hankintayhteistyössä. Yksikkö toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamana kunnallisena yhteishankintayksikkönä ja on hallinnollisesti sijoitettu Lappeenrannan kaupungin organisaatioon. Länsi-Saimaan yhteistyötoimikunta on Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren muodostama yhteistyöryhmä. Maakunnan liiton edustaja toimii ryhmän sihteerinä. Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti ovat sopineet seutukunnallisen yhteistyön johtamisesta ja ohjauksesta vuonna Yhteistyö on organisoitu seutuparlamenttiin ja työvaliokuntaan. Seutuparlamentti koostuu kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoista sekä kuntajohtajista, työvaliokunta puolestaan kuntajohtajista ja heidän varahenkilöistään. Työvaliokuntatyöhön osallistuvat lisäksi Imatran kaupungin talousjohtaja, kaupunginlakimies ja kehittämispäällikkö. Lappeenranta Imatra-kaupunkiseutu on kaupunkien ja kuntien yhteinen foorumi, jossa keskustellaan kaikkia kuntia koskevista ratkaisuista maakunnassa. Yhteistyötä on organisoitu edelleen sihteeristöön ja työvaliokuntaan, jossa ovat edustettuina kuntajohtajat sekä pysyvinä asiantuntijoina maakuntajohtaja ja ELY -keskuksen ylijohtaja. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on maakunnallinen yhteistyöfoorumi. Sen jäseniä ovat jäsenkuntia edustavat maakuntahallituksen jäsenet. MYR on alueellisen kolmikannan yhteistyöelin ja käsittelee mm. maakunnan kehittämisrahoitusta. Aiemmin kuntajohtajat olivat aktiivisesti MYRtoiminnassa mukana, mutta päävastuu toiminnasta on siirtynyt nyt luottamushenkilöille. Toimintaa organisoi maakuntaliitto. Etelä-Karjalan kunnat tekevät alueellista ja seudullista yhteistyötä palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Käytössä on erilaisia yhteistyöryhmiä ja toimintamalleja (esim. Etelä-Karjalan turva). Viranhaltijatason yhteistyöneuvotteluja ja -kartoituksia tehdään toimialoittain esimerkiksi teknisessä toimessa ja varhaiskasvatuksessa (Lemi, Luumäki, Savitaipale). Kunnilla on myös useita keskinäisiä sopimuksia erilaisten tehtävien hoidosta. Lemin ja Savitaipaleen kunnilla on yhteinen sivistystoimenjohtaja ja aluearkkitehti. Lemi ostaa sivistysjohtajan palvelut Savitaipaleelta ja myy aluearkkitehdin työpanosta Savitaipaleelle. Lappeenrannalla on yhteinen tietohallintojohtaja Eksoten kanssa. Lappeenrannalla ja Taipalsaarella on yhteinen hyvinvointisuunnittelija, Lappeenranta hoitaa myös Taipalsaaren puhelinvaihdepalvelut. Savitaipaleella on yhteinen palvelujohtaja (Eksote) ja erityislastentarhanopettaja Luumäen kunnan kanssa. Ruokolahti hoitaa varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut myös Parikkalan ja Rautjärven kunnissa.

9 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 9 (18) Kuntien hallintohenkilöstö Selvityskuntien hallintohenkilöstön kokonaismäärän arviointi osoittautui vaativaksi tehtäväksi: kuntien hallinto on organisoitu eri tavoin ja erityisesti pienemmissä selvityskunnissa samalla henkilöllä voi olla useita eri vastuualueita hoidettavanaan ja samalla tehtävänimikkeellä voidaan tehdä erilaisia työtehtäviä. Työryhmän jäsenet kartoittivat kuitenkin kuntiensa hallinnon henkilöstön työryhmätapaamisessa keskustelluin periaattein. Lähtökohdaksi arvioinnille kuntien edustajat ottivat tehtävän keskeisen sisällön eli päätöksentekoa (toimielimet) ja johtamisjärjestelmää palvelevan työkokonaisuuden (yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon). Ajankohdaksi määritettiin 1-3/2014. Kuntien hallintohenkilöstön määrän arvioidaan olevan vuoden 2014 alussa selvityskunnissa 489. Seutukunnittain tarkasteltuna havaitaan, että Lappeenrannan seudun kunnissa on henkilöstöä näissä tehtävissä 287 ja Imatran seudun kunnissa 202. Kyseiset luvut ovat emokuntien lukuja, joten ulkoisen konsernin huomioinen vaikuttaa lukuja nostavasti. Ulkoiseen konserniin kuuluvia yhteisöjä (kuntien tytäryhteisöt, kuntayhtymät) on maakunnan kunnilla useita kymmeniä. Huomionarvoista on myös, että emokuntien palveluksessa on henkilöstöryhmiä, joiden tehtävänkuvissa on arviolta %:n osuus hallinnolliseen työhön rinnastettavaa työtä (asiakas- ja kuntalaispalvelua, sihteerityötä, tiedonhallintaa jne.). Mikäli näiden henkilöiden työpanos huomioidaan osaksi hallinnollista työkokonaisuutta, saadaan emokuntien hallintohenkilöstön kokonaismääräksi 5-10 % suuremmaksi. Tällöin voidaan arvioida hallintotyötä tekevän henkilöstön osuudeksi henkilöä. Lappeenrannan seudun kuntien osalta arviota tulee tällöin nostaa tasolle 300 ja Imatran seudun tasolle Oheinen taulukko havainnollistaa hallintohenkilöstön lukumääriä eri toiminnan alueilla ja on, kuten edellä jo todettiin, työryhmän tuottama arvio poikkileikkausajankohdasta. Huomattavaa kuvassa on, että vain Imatralla on hyvinvointipalveluhenkilöstöä kunnan palveluksessa.

10 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 10 (18) Hallinto-, johto- ja toimistotehtävissä toimivissa ammattiryhmissä ennakoidaan toteutuvan suhteellisen voimakas eläköityminen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kyseisissä tehtävissä toimivien henkilöiden osalta arvioidaan, että Etelä-Karjalan kunnissa eläkkeelle siirtyy esimerkiksi vuosina noin kaksi henkilöä kymmenestä. Tämä tarkoittaa sitä, että maakunnan emokuntien hallintohenkilöstöstä eläköitynee arviolta henkilöä seuraavan neljän vuoden aikana. Seutukunnittain tarkasteltuna Lappeenrannan kuntien eläköitymisennuste on tasoa ja Imatran seudun osalta Eniten hallintohenkilöstöä lukumääräisesti eläköityy konsernijohdon ja hallinnon sekä teknisen toimen hallinnosta. Tehtävät ovat johto- ja esimies- sekä asiantuntija- ja ammattihenkilöstöä. Hallintohenkilöstön eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden kautta avautuu luonnollisesti mahdollisuus arvioida johtamisjärjestelmiä, johto- ja esimiestehtävien lukumäärää ja sisältöjä sekä tuki- ja asiakaspalvelutehtävien hoitoa. Hallinnollisten tehtävien hoitoa ja henkilöstötuottavuutta voidaan lisätä tehtävien uudelleenorganisoinnilla, kokoamalla laaja-alaisempia työkokonaisuuksia ja vastuita ja syventämällä yhteistyötä kuntien kesken. Todettakoon, että mikäli kunnat pystyvät uudistamaan ja tehostamaan hallintoaan siten, että vapautuvista hallinnon työtehtävistä täytetään vain puolet (50 % viroista ja toimista), vähenee hallintohenkilöstön lukumäärä jo vuosina vv arviolta henkilöllä (nettovähennys henkilöä vuodessa). Jos eläkkeelle siirtyvän hallintohenkilöstön edustajan vuotuinen henkilöstökustannus on keskimäärin euroa, saadaan mahdolliseksi taloudelliseksi säästöpotentiaaliksi euroa vuodessa (neljän vuoden periodilla säästöpotentiaali on arviolta 1,8-2,7 Me). Henkilöstöä vaihtuu vuosittain myös muista syistä (siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen ml. siirtyminen emokunnasta ulkoiseen konserniin, muutto toiseen maakuntaan jne.) ja tätä vaihtuvuutta tulee seurata eläköitymisen rinnalla. Selvityskuntien hallinto on tällä hetkellä muodostunut yhdeksän kunnan omista tarpeista, mutta mikäli kunta- ja hallintorakenteita muutetaan (kuntarakenne, konsernirakenne, kuntayhtymärakenne) on hallintotehtävien ja niissä toimivan henkilöstön määrää ja osaamista mahdollista arvioida uudelleen Lähidemokratiajärjestelmät ja -rakenteet Suoralla demokratialla viitataan välittömään vaikuttamiseen, jossa ei toimita edustajien välityksellä. Pääasiallisia vallankäyttäjiä ovat kansalaiset eli kunnissa kuntalaiset. Suora demokratia täydentää edustuksellista demokratiaa eli luottamushenkilöiden kautta tapahtuvaa vaikuttamista. Suoran demokratian muotoja kunnassa ovat esimerkiksi kuntalaisten aloitteet sekä kunnallinen kansanäänestys tai kuntalaiskyselyt. Suoran demokratian taustalla on ajatus kuntalaisten ja ihanne yhtäläisestä mahdollisuudesta vaikuttaa itseä koskeviin asioihin. Käyttäjädemokratiaa luonnehtii keskeisesti palveluiden käyttäjien mahdollisuus osallistua palveluita koskevaan päätöksentekoon, yhteisöllisyys ja palvelutuotannon läpinäkyvyys. Käyttäjälähtöisyyden ja palvelujen yhteiskehittelyn kautta käyttäjälle luodaan uudenlainen mahdollisuus osallistua palvelutuotannon suunnitteluun ja kehittämiseen. Käyttäjädemokratialla ja -osallistumisella voidaan viitata moniin erilaisiin toimintatapoihin, esimerkiksi käyttäjäneuvostoihin tai muihin toimielimiin, joissa on käyttäjien edustus. Voidaan myös perustaa erilaisia raateja, paneeleja tai vastaavia, joissa palvelujen käyttäjiä kuullaan tai järjestää tilaisuuksia, joihin kutsutaan palvelun käyttäjiä taikka kerätä palautetta ja laatia kyselyjä. Etelä-Karjalan kunnissa on monentyyppisiä lähidemokratiakäytäntöjä. Kylä- ja kaupunginosayhdistykset ovat asukkaiden paikallistason yhteistoiminta- ja edunvalvontajärjestöjä. Maakunnallinen kylien yhteenliittymä on Etelä-Karjalan Kylät ry, joka palvelee kyliä ja toimii niiden yhteistyöelimenä. Maakuntaportaaliin ekarjala.fi on koottu (ekarjala) kylät ja kaupunginosat ja sen kautta välitetään tietoa kylä- ja asukastoiminnasta. Portaaliin on koottu kunnittaiset kylien ja asuinalueiden esittelyt. Esimerkiksi Lappeenrannan käytäntöjä on esitelty laajasti kaupungin www-sivuilla ja asukasyhteistyöhön on oma koordinaattorinsa.

11 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 11 (18) Alueen kunnissa on myös erilaisia asukaslähtöisiä toimikuntia. Lappeenrannassa toimii lähiö- ja Parikkalassa mökkiläistoimikunta. Taipalsaarella on saaristoasiain toimikunta, jonka tehtävät liittyvät saaristo- ja vapaa-ajanasukasasioihin. Rautjärvellä toimii vapaa-ajanasukastoimikunta. Kunnissa seura- ja yhdistystoiminta ovat luonnollisia lähidemokratian toimintamalleja. Lemillä on järjestöparlamentti, joka toimii järjestöjen yhteistyöelimenä erityisesti kulttuuri- ja vapaaaikapalveluissa. Yleisissä ja kaikille avoimissa järjestöpalavereissa muun muassa keskustellaan tulevista tapahtumajärjestelyistä ja suunnitellaan yhteistyötä. Lappeenrannassa lähidemokratian muotoja ovat alueraadit ja asukastilaisuudet sekä kaupunkiraati ja -foorumi. Imatra organisoi asukkaille tilaisuuksia, työpajoja ja kyselyjä. Näiden aiheina ovat olleet esimerkiksi alueiden kehittämissuunnitelmat, strategia ja palveluohjelma. Usein kuntaliitosprosesseissa on perustettu aluetoimikuntia, jotka seuraavat ja valvovat kehitystä tietyn alueen näkökulmasta. Toisaalta eräissä kuntaliitossopimuksissa kuntalaisten osallistumista ja aktivointia ajatellen ei aina ole perustettu erillisiä toimielimiä vaan asukastoiminnan koordinaatioon, aktivointiin ja rahoitukseen on varattu erillistä panostusta Sähköinen asiointi ja hallinto Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan menettelytapoja, joiden avulla asiakas voi itse tilata tai jopa toteuttaa palvelun. Sähköisen asioinnin piiriin voidaan tuoda myös erilaisia demokratiaa ja asukaslähtöisyyttä tukevia ratkaisuja. Sähköinen asiointimahdollisuus toisin sanoen täydentää palvelupisteissä tarjottuja palveluja. Suurin hyöty sähköisistä asiointipalveluista saavutetaan asiointitarpeissa, jotka ovat toistuvia ja rutiininomaisia. Sähköisen asioinnin palveluissa eri palveluita voidaan koota yhteen paikaan (ns. yhden luukun periaate). Etelä- Karjalassa hyvis.fi- portaalin palveluun on koottu Eksoten tarjoamia neuvontapalveluita sekä asiointia. Palvelun kautta voi saada tietoa, tehdä palvelutarveanalyyseja, saada laboratoriotuloksia tai varata aikoja lääkärille. Usein sähköinen palvelu tehostaa palvelun tuottajan toimintaa mutta parantaa myös asiakkaan saamaa palvelukokemusta. Kuntalaisen näkökulmasta sähköinen asiointi kattaa Etelä-Karjalan eri kunnissa erilaisia palveluja. Sähköinen asiointi ei ole käytössä kaikissa kunnissa. Imatran kaupungin verkkoasiointisivuille on koottu ne kaupungin toiminnot, joissa asukkaat voivat asioida verkon välityksellä. Lappeenrannan kaupungin sähköinen asiointi on keskitetty asiointiportaaliin, josta löytyvät kaikki sähköiset asiointipalvelut sekä kaupungin lomakkeet. Taipalsaaren kunnan sähköiset palvelut on koottu kunnan verkkosivuille omaksi osiokseen. Kaikkien kuntien tietoja ja palveluja on koottu julkishallinnon verkkopalveluiden portaaliin (Suomi.fi). Maakuntaportaalissa (ekarjala) on linkkejä kuntalaisten tarvitsemiin lomakkeisiin kaikista maakunnan kunnista Valtion hallinto ja yhteispalvelut Valtion paikallishallinnon virastoja ovat poliisilaitokset, maistraatit, työ- ja elinkeinotoimistot, syyttäjän- ja ulosottovirastot sekä Kansaneläkelaitos. Seuraavassa kuvataan lyhyesti valtion paikallisviranomaisten toimialueita ja toimipisteitä Etelä-Karjalassa. Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen toiminta-alueeseen kuuluu yhteensä 16 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Kouvolassa ja Etelä-Karjalan alueen poliisiasemat ovat Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa. Lupapalvelupisteet sijaitsevat Luumäellä ja Savitaipaleella. Kaakkois-Suomen maistraatti palvelee Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla. Maistraatin Lappeenrannan yksikön toimialue kattaa Etelä-Karjalan yhdeksän kuntaa. Päätoimipiste on Lappeenrannassa ja Imatralla on maistraatin lomakepalvelut yhteispalvelupisteessä.

12 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 12 (18) Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa palveluja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Etelä-Karjalan alueen toimipaikat sijaitsevat Imatralla ja Lappeenrannassa. Salpausselän syyttäjänviraston toimialueena on Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakunnat. Syyttäjänviraston päätoimipaikka on Kouvolassa ja Etelä-Karjalan alueella oleva palvelutoimisto sijaitsee Lappeenrannassa. Etelä-Karjalan ulosottoviraston toimialueena on koko maakunta. Ulosottoviraston päätoimipaikka on Lappeenrannassa ja sivutoimipaikka sijaitsee Imatralla. Kansaneläkelaitoksen palveluverkko kattaa Etelä-Karjalassa Imatran, Lappeenrannan (Lappeenrannan, Sammonlahden ja Joutsenon palvelupisteet), Luumäen, Parikkalan ja Savitaipaleen. Palvelut ovat yhteispalvelupisteissä Lemillä, Rautjärvellä ja Ruokolahdella. Yhteispalvelupisteeksi kutsutaan asiakaspalvelupistettä, josta on saatavana vähintään kahden eri viranomaisen palveluja. Etelä-Karjalan kunnissa yhteispalvelupisteitä on Imatralla (kunnan ja maistraatin palveluja), Lemin kirkonkylällä (kunta, Kela), Parikkalan keskustaajamassa (kunta, verohallinto, maistraatti, TE-toimisto, AVI, ELY, MELAn asiamiespalvelut), Rautjärvellä (kunta, Kela) ja Ruokolahden Rasilassa (kunta, Kela). Yhteispalveluiden kehittämistä edistetään valtakunnallisella Asiakaspalvelu 2014 hankkeella. Valtakunnallisesti on esitetty, että palvelupisteverkko kattaa tulevaisuudessa 129 tai 164 kuntaa, joille tulee yhteispalvelun järjestämisvelvoite. Näiden lakisääteisten pisteiden lisäksi on mahdollista sopia yhteisistä asiakaspalvelupisteistä sopimuksin (mm. KELA). Ehdotuksen mukaan Etelä-Karjalassa velvoite olisi Imatralla ja Parikkalassa ja mahdollisesti Lappeenrannassa. Länsi-Saimaan kunnat ovat olleet aktiivisia valtion suuntaan sopimusperusteiden yhteistyön tekemiseksi, mutta asia on edelleen kesken. Valtiovarainministeriön suunnitelmien mukaan yhteiset asiakaspalvelupisteet aloittavat Etelä-Karjalan maakunnassa vuonna Maaliskuussa 2014 Etelä-Karjalan kunnat aloittivat sähköisen asioinnin yhteisen alustan kehittämisprojektin Viestintä ja osallistaminen Kuntien viestintä voidaan karkeasti jakaa sisäiseen ja ulkoiseen viestintään sekä sähköiseen asiointiin, jota on käsitelty edellä. Kunnilla on viestintää koskevia sääntöjä, ohjeita ja suunnitelmia. Kunnan sisäinen viestintä tarkoittaa ennen kaikkea kuntaorganisaatiossa tapahtuvaa viestintää. Sisäisen viestinnän muotoja Etelä-Karjalan kunnissa ovat tiedotteet, intranet, sähköposti, henkilöstölehdet, henkilöstö- ja osastopalaverit ja tiedotustilaisuudet. Sisäisen viestinnän näkökulma liittyy kiinteästi myös esimerkiksi koulutuksiin ja työhön perehdyttämiseen sekä kehityskeskusteluihin ja yhteistoimintaan. Kunnan ulkoinen viestintä viittaa kuntalaisille ja kunnan muille keskeisille sidosryhmille suunnattuun viestintään. Tähän sisältyvät ensinnäkin viralliset kuulutukset ja tiedottaminen toimielinten valmistelusta, kokouksista ja päätöksistä (kunnan ilmoitustaulu). Vapaamuotoisempia ulkoisen viestinnän muotoja ovat verkkosivut, lehdistö ja sosiaalinen media. Osallistavaa viestintää kunta järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuksin ja erilaisin kuntalaisille suunnatuin tapahtumin. Kuntalaispalaute ja erilaiset palautekanavat mahdollistavat kuntalaisten aloitteellisuuden. Maakuntaportaali (ekarjala) kokoaa kuntalaisille tietoa muun muassa alueen tapahtumista, palveluista ja järjestöistä. Kunnat viestivät päätöksenteosta ja hallinnosta sekä palveluistaan. Esimerkiksi kaavoitukseen ja lupiin liittyen on tärkeää tiedottaa jatkuvasti. Kuntalaisilla on mahdollisuus kysyä, antaa palautetta

13 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 13 (18) ja aloitteita sähköisesti. Kunnilla on myös vapaamuotoisempia kesälehtiä tai tiedotuslehtiä. Myös sosiaalinen media on rajoitetusti erityisesti kaupunkien käytössä. Sisäistä viestintää ovat henkilöstön tiedotteet, tiedotuslehdet, yhteistoiminta, henkilöstöpalaverit ja infot. 3. RAKENNEVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUS HALLINTOON, DEMOKRATIAAN JA VIESTIN- TÄÄN 3.1. Yhden kunnan malli Yhden kunnan malli tarkoittaa maakunnan kokoisen kunnan perustamista. Tässä kappaleessa arvioidaan yhden kunnan mallin vaikutuksia hallinnon eri näkökulmista. Luottamushenkilöjärjestelmät ja rakenteet Yhden kunnan mallissa olisi kuntalain mukaan 67 valtuutettua kun heitä nykyään on yhteensä 273. Myös kuntien hallitukset poistuisivat ja lautakuntia olisi vain yhden kunnan tarpeisiin. Luottamushenkilöedustus kapenisi siten merkittävästi. Tämän lisäksi luottamushenkilöitä on nykyisin kuntayhtymien hallinnossa (mm. Eksote, koulutuskuntayhtymä ja maakuntaliitto) ja mikäli maakunnassa olisi yksi kunta myös kuntayhtymät purkautuisivat ja luottamushenkilöpaikkojen määrä vähenisi sitäkin kautta. Seudulliset ympäristötoimet yhdistyisivät yhden kunnan alaisuuteen kuten maakunnallinen jätelautakunta ja pelastuslautakuntakin. Yhden kunnan mallissa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyisivät suoraan kaupungin alaisuuteen. Kummassakin kuntarakennevaihtoehdossa kuntien keskinäiset ostopalvelusopimukset ja yhteistyösopimukset raukeavat automaattisesti. Ulkoiset sopimukset tulee arvioida ja neuvotella jokainen erikseen. Uuden kunnan luottamushenkilörakenteita on mahdollista uudistaa suhteessa nykyisiin kuntien rakenteisiin. Vaihtoehtoisina organisointimalleina voivat olla mm. - perinteinen lautakuntamalli - valtuusto ja sen valiokunnat (ei lainkaan lautakuntia) - ministerimalli eli lautakuntien puheenjohtajat ovat myös hallituksen jäseniä - pormestarimalli (pormestari kunnanjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana). Pormestarimallia useammin käytetty ratkaisu on, että kunnanhallituksen puheenjohtaja on osaaikaisesti kunnan palveluksessa, mutta kunnalla on normaalisti viranhaltijakunnanjohtaja. Lautakuntien roolit voivat myös vaihdella johtamisjärjestelmän mukaisesti. Lautakunnat voivat toimia tilaajina (tilaaja-tuottaja- tai sopimusohjausmalli) tai ne voivat olla osittain elämänkaaren mukaisia (lasten ja nuorten lautakunta). Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan yhden kunnan kokoinen maakunta ei ole mahdollinen. Mikäli kunnat päättävät liittyä yhteen, on maakuntarakenteen uudistaminen myös tarpeen. Etelä- Karjalassa on ollut aiemminkin jo neuvotteluja naapurimaakuntien kanssa, mutta tällä hetkellä maakuntarakenteen muuttaminen ei ole ollut ajankohtaista. Rakenteina yhden kunnan mallissa muuttuvat: - 8 kunnan valtuustot, hallitukset ja lautakunnat poistuvat - kuntayhtymät Eksote ja koulutuskuntayhtymä poistuvat - kuntien keskinäiset ostopalvelusopimukset raukeavat - maakuntaliiton laajeneminen tarpeen - muut toimielimet, neuvottelukunnat ja rakenteet suunniteltava erikseen

14 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 14 (18) Johtamisjärjestelmät ja hallinnon voimavarat Etelä-Karjalan tulee päättää uuden kunnan johtamisjärjestelmän peruslinjaukset. Organisointi voi noudattaa perinteistä toimialapohjaista mallia, tilaaja-tuottaja mallia tai elämänkaarimallia. Lisäksi linjattava on konsernirakenteita, sillä kuntien yhdistyessä keskinäiset kuntayhtymät sekä sopimuspohjaiset yhteistyömallit raukeavat (hallintopalveluiden ostopalvelut, alueelliset neuvottelukunnat). Johtamisjärjestelmän kannalta on haastavaa, että Lappeenrannassa on nyt perinteinen toimialamalli ja Imatralla sopimusohjausmalli. Kumpikin tuntuu olevan pääosin tyytyväinen nykymalliinsa, mutta uudesta mallista tulisi päästä sopimukseen. Osakeyhtiörakenne säilyy ennallaan, mikäli uuden kunnan kannalta se on tarkoituksenmukaista. Yhden kunnan omistuksessa voi olla tuotantoa harjoittavia osakeyhtiöitä, mutta usein yhden toimialan (esim. energia, asuinkiinteistöt) omistuksia kootaan yhteen ja yhtiörakennetta on yhden kunnan alaisuudessa mahdollista tiivistää. Kunta- ja konsernirakenteen kokoaminen mahdollistaa hallintotyön vähentämisen ja tehokkaamman hallinnon, sillä huomattava määrä y-tunnuksia eli erillisiä työnantajia poistuisi. Yhden kunnan rakennemallissa on mahdollista hyödyntää hallintohenkilöstön (kokonaismäärä arviolta noin 490 vuoden 2014 tammi-maaliskuussa) eläköityminen optimaalisesti. Työryhmän työn tuloksena olemme arvioineet, että emokuntien palveluksesta eläköityy esimerkiksi vuosina arviolta henkilöä hallinnon johto-, esimies-, asiantuntija- ja ammattitehtävistä. Selvää on, että johto- ja hallintotyötä tehdään kaikilla toimialoilla, joten eläköityminen tulee vaikuttamaan kaikkien toimialojen ja toimintojen johtamis- ja hallintorakenteeseen ja osaamisen varmistamiseen. Eläköityminen on nopeinta konsernijohdon ja hallinnon sekä teknisen toimen hallintohenkilöstön keskuudessa. Yhden kunnan rakennemallissa voidaan, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmäratkaisuista riippuen, luoda hallintohenkilöstön toimintamalli, jossa kyetään ennakoimaan eri hallinnon ammattiryhmien eläköityminen. Rakennemallissa on mahdollista tehostetulla henkilöstösuunnittelulla vaikuttaa siihen, että hallintohenkilöstön lukumäärä vähenee vuosittain henkilöllä. Yhden kunnan rakennemallissa voidaan haluttaessa siirtää hallintotehtäviä jossain määrin kuntakonsernin tytäryhtiöihin tai muihin yhteisöihin. Palvelutehtävien kokoaminen mittakaavaltaan suurempiin yksiköihin ja toimintoihin johtaa usein myös hallintotehtävien ja henkilöstön lukumäärän tarkentamiseen ja vähentämiseen. Johtamisjärjestelmän muutokset - linjattava uuden johtamisjärjestelmän periaatteet- mahdollisuus uudistamiseen - osakeyhtiörakenteen yksinkertaistaminen - hallintotehtävien ja niissä toimivien henkilöiden lukumäärän ja tehtävien uudelleen arviointi. Lähidemokratiajärjestelmät ja -rakenteet Yhden kunnan malli vaatii suurta panostusta lähidemokratiajärjestelmään. Uusi kuntalaki on valmistelussa ja luonnoksia odotetaan toukokuussa. Tulevaisuudessa kunnanosavaltuustot tai muut kunnanosahallinnon muodot, kuntalaisten kuulemiset, mielipiteiden kuulemiset, palveluiden tuottaminen yhteistyössä kuntalaisten kanssa, kuntalaisten oma-aloitteisuuden tukeminen ja kunnalliset kansanäänestykset ovat mahdollisia tapoja vahvistaa lähidemokratiaa. Tällä hetkellä kunnissa on monipuoliset tavat kuulla kuntalaisia yleisellä tasolla. Tulevaisuudessa myös kuntalaisten aktiivinen osallistuminen palveluiden kehittämiseen näyttää nousevan merkitseväksi tekijäksi. Laajalla uuden kunnan alueella on tärkeää, että lähellä oleviin palveluihin ja lähiympäristöön voidaan vaikuttaa. Käyttäjädemokratiaan malleja on kehitettävä edelleen.

15 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 15 (18) Sähköinen asiointi ja hallinto Uuden kunnan alueella on turvattava kunnalliset palvelupisteet. Hallintoryhmän keskustelussa on nostettu esille kirjastojen mahdollisuus toimia lähiasioinnin tulevana pisteenä. Sähköisten palveluiden kehittäminen kuntapalveluissa on myös tärkeää, jotta palveluiden saavutettavuus on jatkossakin hyvä ja jokaisessa kuntakeskuksessa on tarjolla asioinnin mahdollisuus. Eksote rakentaa hyvinvointiasemia, joista on saatavilla laajasti perustason sote -palvelut sekä niihin liittyvää neuvontapalvelua. Myös sähköinen asiointiympäristö hyvis.fi on jo toiminnassa. Muiden palveluiden ja Eksoten asiointipalveluiden yhteensopivuus on varmistettava tulevaisuudessa. Valtion hallinto- ja asiakaspalvelupisteiden kehittäminen etenee valtiovetoisesti. Alueella ollaan kuntien toimesta kuitenkin aktiivisia laatimaan yhteispalvelusopimuksia valtion edustajien kanssa, jotta myös valtionhallinnon palveluja on tarjolla alueella jatkossakin. Asiakaspalvelujen toteuttaminen tulee muuttumaan suunnitelman mukaisesti vuonna Viestintä ja osallistaminen Kuntaliitoksissa panostetaan usein viestintään erityisen vahvasti, jotta kuntalaiset tietävät muutoksesta ja sen vaikutuksista omaan elämäänsä. Mahdollisen yhden kunnan mallissa viestinnän haaste on erityisen suuri. Sisäinen viestintä yhden kunnan mallissa vaatisi vahvaa tiedotusta kaikissa muutoksen kohteena olevissa organisaatioissa. Ulkoisessa viestinnässä tulisi panostaa erityisesti asiakaspalvelun ja palveluiden saatavuuden sisältöihin liittyviin asioihin Kahden kunnan malli Luottamushenkilöjärjestelmät ja rakenteet Kahden kunnan malli rakentuu seutukunnittaisiin kuntiin. Seutukuntien kunnat ovat tehneet paljon yhteistyötä, näin erityisesti Imatran seudulla. Lappeenrannan seutukunnassa yhteistyötä tehdään sekä koko seutuna että Länsi-Saimaan kuntien kesken (Lappeenranta ei mukana). Luottamushenkilöjärjestelmät ja rakenteet Yhden kunnan mallissa olisi kuntalain mukaan Lappeenrannan seutukunnalla 59 valtuutettua ja Imatran seutukunnassa 51 valtuutettua. Nykyään valtuutettuja on yhteensä 273, joten määrä vähenisi 163 valtuutetulla. Myös kuntien hallitusten määrä vähenisi ja lautakuntia olisi kahden kunnan tarpeisiin. Luottamushenkilöedustus kapenisi siten merkittävästi. Maakunnalliset toimijat (Eksote, toisen asteen koulutus) voisivat jatkaa ennallaan kahden kunnan omistamina. Seudulliset ympäristötoimet yhdistyisivät kuntien alaisuuteen. Eksote voi olla myös edelleen maakunnallinen ratkaisu, mutta sote- järjestämislain yksityiskohdat ohjaavat ratkaisua tulevaisuudessa. Uuden kunnan luottamushenkilörakenteita on mahdollista uudistaa suhteessa nykyisiin kuntien rakenteisiin. Vaihtoehtoisina organisointimalleina voivat olla samat kuin mitä esiteltiin yhden kunnan mallissa. Periaatteessa kahden kunnan mallissa hallinto-organisaation rakentaminen on yksinkertaisempaa kuin yhden kunnan mallissa, sillä kahden kunnan mallissa voidaan suoremmin hyödyntää keskuskuntien olemassa olevaa organisointimallia. Toisaalta yhden kunnan mallissa joudutaan ottamaan kantaa siihen, millainen organisointimalli on koko kunnalle toimivin. Tällä hetkellä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien hallinto- ja johtamisjärjestelmät eroavat toisistaan merkittävästi. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan yhden kunnan kokoinen maakunta ei ole mahdollinen, mutta kahden kunnan malliinkin liittyy erityisiä kysymyksiä. Mikäli kunnat päättävät uudistaa kuntarakennetta, tulee myös maakuntatason tehtävät, vastuut ja organisointi arvioida.

16 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 16 (18) Rakenteina kahden kunnan mallissa muuttuvat: - 7 kunnan valtuustot, hallitukset ja lautakunnat poistuvat - seuduittain tehdyt kuntien keskinäiset ostopalvelusopimukset raukeavat - maakuntaliiton tulevaisuus pohdittava - muut toimielimet, neuvottelukunnat ja rakenteet suunniteltava erikseen Johtamisjärjestelmät ja hallinnon voimavarat Kahden kunnan mallissa johtamisjärjestelmä voidaan rakentaa keskuskaupunkien rakennetta hyödyntäen. Osakeyhtiörakenne voi säilyä pääosin ennallaan, mikäli uuden kunnan kannalta se on tarkoituksenmukaista. Kunta- ja konsernirakenteen kokoaminen mahdollistaa hallinnon ja hallintotyön tiivistämisen, sillä huomattava määrä y-tunnuksia eli erillisiä työnantajia poistuisi. Tiivistämisen ja tehostamisen mahdollisuudet ovat hieman rajallisemmat kuin yhden kunnan mallissa. Kahden kunnan rakennemallissa on mahdollista hyödyntää hallintohenkilöstön (kokonaismäärä arviolta noin 490 vuoden 2014 tammi-maaliskuussa) eläköitymistä, mutta ei välttämättä aivan yhtä tehokkaasti kuin yhden kunnan rakennemallissa. Työryhmän työn tuloksena olemme arvioineet, että kuntien emokuntien palveluksesta eläköityy esimerkiksi vuosina arviolta henkilöä hallinnon johto-, esimies-, asiantuntija- ja ammattitehtävistä. Lappeenrannan seudun kunnista eläköityy kyseisenä ajanjaksona arviolta henkilöä ja Imatran seudun kunnista arviolta Eläköityminen on kiivainta konsernijohdon ja hallinnon sekä teknisen toimen hallintotehtävissä. Imatran seudun kunnissa eläköitymisen ennustetaan olevan hieman nopeampaa kuin Lappeenrannan seudun kunnissa. Myös kahden kunnan rakennemallissa voidaan, päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmäratkaisuista riippuen, luoda hallintohenkilöstön toimintamalli, jossa kyetään ennakoimaan eri hallinnon ammattiryhmien eläköityminen mahdollisimman hyvin. Rakennemallissa on mahdollista tehostetulla henkilöstösuunnittelulla vaikuttaa siihen, että hallintohenkilöstön lukumäärä vähenee vuosittain. Kahden kunnan rakennemallissa voidaan haluttaessa siirtää hallintotehtäviä jossain määrin kuntakonsernin tytäryhtiöihin tai muihin maakunnan yhteisöihin (esimerkiksi Saimaan Talous ja Tieto Oy). Johtamisjärjestelmän muutokset - linjattava uuden johtamisjärjestelmän periaatteet- mahdollisuus uudistamiseen - osakeyhtiörakenteen yksinkertaistaminen - henkilöstömäärän ja rakenteen sopeuttaminen kahden kunnan mallissa edellyttää ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja henkilöstön eläköitymisen hallintaa Lähidemokratiajärjestelmät ja -rakenteet Kahden kunnan malli vaatii merkittävää panostusta lähidemokratiajärjestelmään. Uusi kuntalaki on valmistelussa ja luonnoksia odotetaan toukokuussa mahdollistavista malleista. Käyttäjädemokratiaan malleja on myös kehitettävä edelleen. Sähköinen asiointi ja hallinto Uuden kunnan alueella on turvattava kunnalliset palvelupisteet, joina voivat toimia esim. kirjastot. Sähköisten palveluiden kehittäminen kuntapalveluissa on myös tärkeää, jotta palveluiden saavutettavuus on jatkossakin hyvä ja jokaisessa kuntakeskuksessa on tarjolla asioinnin mahdollisuus. Sähköisten palveluiden kehittäminen on maakunnallista toimintaa kuten Eksoten palvelutkin jatkossa. Valtion palvelupisteiden kehittäminen etenee valtiovetoisesti, mutta uusien kuntien tulisi olla aktiivisia yhteispalvelusopimusten tekemisessä valtion kanssa.

17 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 17 (18) Viestintä ja osallistaminen Kuntaliitoksissa panostetaan usein viestintään erityisen vahvasti, jotta kuntalaiset tietävät muutoksesta ja sen vaikutuksista omaan elämäänsä. Kahden kunnan mallissa on aivan yhtä suuret viestintähaasteet kuin yhden kunnan mallissakin. Tieto asioinnista on kaikkein tärkein asia kuntalaisille. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä työryhmäraportissa on kuntarakenteen kehittämisen edellytyksiä tarkasteltu hallinnon, demokratian ja viestinnän näkökulmista. Kuntarakenneselvitystyöhön liittyvä työryhmätyö on tähän mennessä osoittanut, että kuntarakenteen tiivistäminen yhden tai kahden kunnan rakennemalliin avaa mahdollisuuksia siihen, että niin emokuntien kuin kuntien omistamien ja ohjauksessa olevien yhteisöjenkin päätöksenteko-, hallinto- ja johtamisjärjestelmiä voidaan uudistaa merkittävästi. Kunnat tekevät jo paljon hallintotehtävien hoitoon liittyvää yhteistyötä nykyisen kuntarakenteen puitteissa. Kuntarakenteen uudistaminen yhden tai kahden kunnan malliin johtaa muutoksiin emokuntien edustuksellisessa päätöksenteossa muun muassa siten, että uuden kunnan tulee määrittää itselleen uudet luottamustoimirakenteet. Rakenteesta riippuen yhdistettäväksi tulee 4-5 kunnan päätöksenteon toimielimet ja siirtyminen yhden kunnanvaltuuston ja hallituksen malliin. Myös lautakuntakuntien lukumäärä ja tehtävät tulevat arvioitaviksi. Yhden tai kahden kunnan mallissa on selvää, että luottamushenkilöiden lukumäärä vähenee merkittävässä määrin. Uuden kunnan tai uusien kuntien hallinnon määrittämisessä voidaan arvioitavaksi ottaa myös uudet päätöksenteon ja johtamisen mallit. Selvää on, että luottamushenkilöiden toiminnan luonne ja mittakaava muuttuu laajemmaksi ja vaativammaksi. Edustuksellisen demokratian uudistuessa tulee pohdittavaksi myös suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian muodot ja mahdollisuudet. Selvitysalueen kunnissa on jo olemassa toimivia osallistumisen muotoja ja näiden muotojen kehittämistä (mukaan lukien sähköinen asiointi ja tilaisuudet) tulee edelleen kehittää. Kummassakin tarkastellussa kuntarakennevaihtoehdossa tulevat arvioitavaksi kuntien omistamat yhteisöt mm. kuntayhtymät. Arviointinäkökulmia ovat niin demokratia, palvelut kuin talouskin. Siirtyminen suurempiin kuntakokonaisuuksiin mahdollistaa hallinto-, tieto- ja tukipalveluiden kokoamisen suurempiin yksiköihin. Myös palvelu- ja työprosesseja voidaan tehostaa mm. ICT-ratkaisujen avulla valtakunnan hallitus ilmoitti tulevista sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen linjauksista, joiden yksityiskohdat selviävät tarkemmin kuntiin lausunnolle tulevasta selvityksestä (valmistuu toukokuun aikana). Tämä tulee vaikuttamaan mahdollisesti hallinnon järjestämiseen ja tuotantoyksiköihin Etelä-Karjalassakin. Selvitysalueen kuntien henkilöstöstä (noin 5500) eläköityy ennusteiden mukaan arviolta 30 prosenttia vuoteen 2021 mennessä. Kuntien hallintohenkilöstön (noin 490) ammattiryhmissä, kuten johtoja toimistotehtävät, eläköityminen on nopeampaa kuin monissa muissa ryhmissä. Kiihtyvä eläköityminen luo mahdollisuuden henkilöstön määrän ja rakenteen uudistamiselle. On selvää, että yhden tai kahden kunnan rakennemalleissa niin koko henkilöstön kuin hallintohenkilöstön eläköitymisen hyödyntäminen on koordinoidumpaa kuin yhdeksän kunnan rakennemallissa. Niin yhden kuin kahden kunnan mallissa on syytä määrittää kunnalle johtamisjärjestelmä ja kunnan konserniohjauksen malli. Johtamisjärjestelmät voidaan kahden kunnan rakennemallissa perustaa nykyisten keskuskuntien pohjalle (Imatra ja Lappeenranta). Yhden kunnan rakennemallissa joudutaan miettimään johtamisjärjestelmä uusiksi keskuskaupunkien erilaisten järjestelmien vuoksi. Johtamisjärjestelmällä ja konserniohjauksen mallilla tulee vaikuttaa myös ulkoisen konsernin sekä kun-

18 Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 18 (18) tayhtymien toimintaan. Molemmissa rakennemalleissa vastaan tulee maakunta- ja seututason toimijoiden tehtävien ja vastuiden arviointi. Yhden kunnan malli tuo mukanaan suuremman mahdollisuuden toiminnallisten mittakaavaetujen, hallinnon ja palvelujen yhteensovittamisen ja tehostamisen sekä henkilöstövaihtuvuuden hyödyntämiseen. Yhden kunnan rakennemalli tuo mukanaan toisaalta suurempia haasteita muun muassa käyttäjädemokratian sekä sähköisen osallistamisen muotojen kehittämiseen. Yhden kunnan mallissa on mahdollista koota kuntien omistamat yhtiöt ja muut yhteisöt tiiviimmin saman johdon alaisuuteen. Maakuntatasolle yhden kunnan rakennemalli tuo omat haasteensa (maakunnan tehtävät). Kahden kunnan rakennemallissa voidaan saavuttaa osin samoja mittakaavaetuja ja toiminnallisia hyötyjä kuin yhden kunnan rakennemallissa. Kahden kunnan mallissa (samoin kuin yhden kunnan mallissa) ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että esimerkiksi hallinto- ja muun henkilöstön eläköityminen kyetään hyödyntämään optimaalisesti tai että tukipalveluja kyetään kokoamaan suurempiin kokonaisuuksiin: molemmat kunnat suunnittelevat palvelujaan ja henkilöstöään omista lähtökohdistaan. Johtamisjärjestelmien määrittämisessä voidaan hyödyntää verrattain suoraan keskuskaupunkien hallinto- ja johtamisjärjestelmäratkaisuja, mikäli niin halutaan. Kahden kunnan mallissa luottamushenkilöiden lukumäärä ei vähene yhtä paljon kuin yhden kunnan, sillä luottamushenkilöstöjärjestelmä (kunnanvaltuusto, -hallitus ja lautakunnat) tulee luoda molempiin kuntiin. Suoran ja käyttäjädemokratian sekä sähköisen osallistamisen muotoja on tarve uudistaa ja kehittää myös kahden kunnan mallissa, sillä päätöksenteko etääntyisi maantieteellisesti. Molempien kuntien on syytä määrittää uudelleen kuntien omistamien yhtiöiden ja muiden yhteisöjen rakenne ja tehtävät. Maakunta- ja seututasoiseen toimintaan kahden kunnan malli ei vaikuta yhtä paljon kuin yhden kunnan malli. Yhteenvetona voidaan siten todeta, että hallintoryhmässä ei ole noussut erityisiä syitä esteeksi kuntarakenteen muutokselle (maakuntajako tosin erityiskysymyksenä huomioitava). Toisaalta merkittäviä eroja eri kuntajakovaihtoehdoille ei myöskään esitetty. Samat hyödyt ja haitat toteutuvat, joskin erivahvuisina, eri malleissa. Lisäselvitystä tarvittaneen hallinnon rakenteiden muuttamiseksi ja hallintopalveluiden kehittämiseksi molempien kuntarakennevaihtoehtojen osalta.

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 1 Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä 13.8. työryhmät 13.8. ohjausryhmä Taipalsaari 14-16 19.8. valmisteluryhmä ja kuntajohtajat 26.8. työvaliokunta

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

IU-työryhmien 2. vaiheen

IU-työryhmien 2. vaiheen IU-työryhmien 2. vaiheen ä ä raporttien esittely keskeiset huomiot ä ö Työryhmä 2. Hallinto, talous, henkilöstö ja tukipalvelut Pj. Olavi Kaleva Esityksen sisältö 1. Henkilöstömäärä toimialoittain kunnissa

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen

Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Seudullisen ympäristötoimen muodostaminen Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristönsuojelu Lappeenranta, Joutseno, Taipalsaari, Savitaipale, Suomenniemi, Lemi, Luumäki, Ylämaa Alue Lappeenranta, Joutseno,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö

Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö 1 HOLLOLAN KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuusto 2.4.2012 Voimaantulo 1.5.2012 1 Toiminta-ajatus Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS

ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Ohjausryhmän kokous 21.1. 2014 Aija Tuimala, Jari Salomaa kuntajakoselvittäjät Kriteerit selvityksen tekemiselle eri kunnissa (Valtiovarainministeriö) Yht. 135 000 Kuntarakennelaki

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Ennakkoarvioinnin käyttöönotto kunnissa: ESTER-hankkeen tuki toteuttamiselle Seinäjoen Areena 29.11.2011 Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin

Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin Valtuustoseminaari 23.5.2016 kehitysjohtaja Jarmo Asikainen johtava konsultti Anni Antila, FCG Konsultointi

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni

Lisätiedot

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä

Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Karjalan liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Juuso Hieta 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

30.3.2015. edelläkävijänä maassa ja osaltaan pystynyt parantamaan toiminnan tavoitteeliisuutta ja lisännyt oppimista toisten hyvistä käytännöistä.

30.3.2015. edelläkävijänä maassa ja osaltaan pystynyt parantamaan toiminnan tavoitteeliisuutta ja lisännyt oppimista toisten hyvistä käytännöistä. LAPPEENØNAN KAUPUNKI Kirjaamv tjänster I services KASELY/622/2015 30.3.2015 Kaakkois-Suomen kunnat Kela, Etelä -Karjalan vakuutuspiiri Kela, Kymenlaakson vakuutuspiiri ASIA Työllisyys - ja erityisesti

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Ohjausryhmän kokous 14.3.

Ohjausryhmän kokous 14.3. Aija Tuimala, Jari Salomaa Ohjausryhmän kokous 14.3. Selvitys Etelä-Karjalan kuntarakenteesta (päivittyy tarpeen mukaan) Valtuustojen yhteisseminaari Aloitus- Seminaari 23.1. 27.5.. Seminaari, Luonnos

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Vaihtoehtojen pohdintaa 1 Syksyn aikataulua Selvityksen viimeistely 6.8. valmisteluryhmä 13.8. työryhmät 13.8. ohjausryhmä Taipalsaari 14-16 19.8. valmisteluryhmä ja

Lisätiedot

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto

Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Demokratiatyöryhmä 4.4.2014 klo 14-16 Päijät-Hämeen liitto Työryhmän työskentely jäljellä olevissa kokouksissa 1) Työryhmä muodostaa 1 tai 2 lähidemokratian toteuttamisen mallia, ehdotuksen hyödynnettäviksi

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58. Voimaantulo: 1.1.2009. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58. Voimaantulo: 1.1.2009. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite Hyväksytty: Valtuusto 10.11.2008 58 Voimaantulo: 1.1.2009 LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE Valtuusto kunnan ylimpänä päätöksentekijänä määrittelee kunnan tavoitteet ja

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö Mäntsälän kunta Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö Toimintasääntö tulee voimaan 1.2.2013 Sisällysluettelo Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö... 2 1. Toimintasäännön perusta ja tarkoitus...

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

KEITURIN SOTE OY TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISVALMISTELUT

KEITURIN SOTE OY TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISVALMISTELUT 1 KEITURIN SOTE OY TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISVALMISTELUT 18.8/21.8.2015 Kaupunginjohtaja Vesa Haapamäki 31.8.2015 2 Asian valmistelu Kaupunginvaltuusto päätti 4.5.2015, että o Virtain kaupunki siirtää kaupungin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS

ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS ETELÄ-KARJALAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELURYHMÄN 1. KOKOUS MUISTIO Aika: tiistai 15.3.2016 kello 10.00 12.15 Paikka: Etelä-Karjalan liiton toimisto, kokoustila Koivikko 4. krs, Kauppakatu 40 D., Lappeenranta

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät

JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät JHS 195 Toimipaikan ja toimipaikkaan liittyvien käsitteiden määritelmät Versio: 1.1 Julkaistu: 15.10.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Soveltamisala...1 3 Viittaukset...2 4 Toimipaikka-

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys. Henkilöstöteemaryhmän raportti

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys. Henkilöstöteemaryhmän raportti Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Henkilöstöteemaryhmän raportti Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys 2 (21) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HENKILÖSTÖVOIMAVAROIHIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO SELVITYSKUNNISSA...

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki

Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Nuorisovaltuustotoiminta ja uusi kuntalaki Aleksi Koivisto, liittohallituksen jäsen, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. 14.8.2014, Ilmajoki Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Vuonna 1998

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot