PÄIVITYS KORONAVIRUSTA JA ERÄITÄ TYÖSUHDEKYSYMYKSIÄ KOSKEVIIN OHJEISIIN

Transkriptio

1 AT 24/2020 PÄIVITYS KORONAVIRUSTA JA ERÄITÄ TYÖSUHDEKYSYMYKSIÄ KOSKEVIIN OHJEISIIN Olemme tiedottaneet ajankohtaistiedotteessamme AT 9/2020 eräistä koronavirusepidemiaan liittyvistä työsuhdekysymyksistä. Päivitämme ja täydennämme tällä tiedotteella em. tiedotettamme. Käsittelemme tässä tiedotteessa seuraavia tilanteita: Jakso 1.Työntekijä on sairastunut koronavirukseen Jakso 2.Työntekijän epäillään sairastuneen koronavirukseen Jakso 3.Työntekijälle tehdään koronavirustesti Jakso 4. Työntekijä on altistunut koronavirukselle Jakso 5. Työntekijän alle 16-vuotias lapsi, jonka huoltaja työntekijä on, on määrätty karanteeniin lapsella todetun tai epäillyn koronavirustartunnan vuoksi Jakso 6. Työntekijän kanssa samassa taloudessa asuva muu henkilö on määrätty karanteeniin todetun tai epäillyn koronavirustartunnan vuoksi Jakso 7. Työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle muulle henkilölle tehdään koronavirustesti infektio-oireiden takia tai samassa taloudessa asuva henkilö on altistunut koronavirukselle Jakso 8. Työntekijä on palannut ulkomailta 14 vuorokauden aikana ennen työhön paluuta Jakso 9. Tilaaja estää työntekijän / kohteen kaikkien työntekijöiden työn tekemisen tartuntariskin vuoksi Jakso 10. Kasvomaskit Jakso 11. Lisätiedot Tekstissä olevat viittaukset työehtosopimukseen ja lyhenne TES tarkoittavat Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimusta.

2 AT 24/ Työntekijä on sairastunut koronavirukseen Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää tartuntatautilain nojalla koronavirukseen sairastuneen työntekijän karanteeniin. Työntekijällä on lääkintäviranomaisen määräämän karanteenin ajalta oikeus saada KELA:lta ansionmenetyksen korvaamiseksi tartuntatautipäivärahaa sairausvakuutuslain nojalla. Tartuntatautipäivärahassa ei ole omavastuuaikaa ja se korvaa täysimääräisesti työstä poissaolon aiheuttaman ansionmenetyksen eristyksen tai karanteenin ajalta. KELA: /asset_publisher/y8xaytxxe3kt/content/tartuntatautipaivaraha-korvaaansionmenetyksen-karanteenin-aikana HUOMAA: Tartuntatautipäivärahan saamisen edellytys on tartuntatautilain mukaan se, että kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri on määrännyt karanteenin. Työterveyslääkärin tai muun lääkärin koronavirustartuntaa koskevalla diagnoosilla työntekijä ei saa tartuntatautilain mukaista tartuntapäivärahaa koronavirustartunnan aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Todetun koronavirustartunnan aiheuttaman työkyvyttömyyden ja tartunnasta aiheutuvan lääkintäviranomaisen määräämän eristyksen aikana - työnantaja maksaa sairausajan palkan Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen 18 :n mukaan; - työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle maksamansa sairausajan palkan määrä KELA:lle; - työntekijälle kertyy työkyvyttömyysajalta vuosilomaoikeutta vuosilomalain 7 :n mukaisesti; - työtekijälle, joka on työajan lyhennyksen piirissä, kertyy työajan lyhennystä myös siltä työkyvyttömyysajalta, jolta ajalta hänelle kertyy vuosilomaoikeutta, Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus 7 kohta Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle maksamansa sairausajan palkan määrä KELA:lle 2. Työntekijän epäillään sairastuneen koronavirukseen Kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi tartuntatautilain nojalla määrätä karanteeniin työntekijän, jonka epäillään sairastuneen koronavirukseen.

3 AT 24/ Lääkintäviranomaisen määräämään epäiltyyn koronavirustartuntaan perustuvan karanteenin ajalta - työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen mukaan; - työntekijälle kertyy vuosilomaoikeutta karanteeniin tai eristykseen sisältyviltä päiviltä, jotka muutoin olisivat olleet työntekijän työpäiviä, vuosilomalaki 7 2 momentti, kohta 4; - työtekijälle, joka on työajan lyhennyksen piirissä, kertyy työajan lyhennystä myös karanteenin tai eristyksen ajalta, Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus 7 kohta Työntekijälle tehdään koronavirustesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja alueiden terveysviranomaiset, sairaanhoitopiirit ja sairaalat (mm. HUS, KYS, TAYS, TYKS, OYS) antavat tautitilanteen ja paikkakunnan olosuhteiden mukaisia suosituksia ja ohjeita koronavirustestiin hakeutumisesta. THL:n ohje koronatestiin hakeutumisesta: rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid- 19/oireet-ja-hoito-koronavirus/koronavirustestit THL:n ohjeen mukaan testatun henkilön tulee odottaessaan testin tulosta pysyä kotona ja välttää lähikontaktia muihin ihmisiin. Ohje kohdistuu työntekijään, eikä hän ohjeen mukaan voi tulla työhön. Jos työntekijä toimii THL:n ohjeen mukaan, eikä tule / ilmoittaudu työhön, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta ajalta, jona työntekijä odottaa testitulosta kotonaan. Sen sijaan vuosilomaoikeutta ja työajan lyhennysoikeutta voidaan tulkita tältä ajalta kertyvän, vuosilomalaki 7 2 k 4, TES Jos taas työntekijä THL:n ohjeen vastaisesti tulee / ilmoittautuu työhön ja työnantaja estää hänen työskentelynsä, tulee työnantajan maksaa työntekijälle palkka työstä estymisen ajalta. TES 10 kohdan 10.2 odotusajan palkkaa koskevien määräysten mukaan aikatyöstä tulevalle maksetaan odotusajan palkkana henkilökohtainen aikapalkka ja mahdollinen erityistyölisä, mikäli sellaisen maksamisesta on sovittu työkohteessa, jossa työntekijä on ollut työssä. Urakkatyöstä tulevalle työntekijälle maksetaan odotusajalta TES 10 kohdan 10.3 mukaan TES 9 :n korvauskeskituntiansion mukainen palkka. Kummassakin edellä käsitellyssä tilanteessa työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennysvapaiden tai vuosiloman pitämisestä taikka työntekijän kotoa käsin tapahtuvasta verkkokoulutuksesta testituloksen odotusaikana. Korvaus kyseiseltä ajalta maksetaan tällöin TES:n yleisten määräysten mukaan. Vuosiloma ja työajan lyhennys kertyvät myös tällöin normaalisti.

4 AT 24/ Menettelyohje: Suosittelemme jäsenyrityksiämme antamaan työntekijöille kirjallisen ohjeen siitä, miten työntekijän tulee toimia, mikäli hän käy koronavirustestissä. Ohjeessa tulisi tuoda esiin: - THL ohjeistaa koronavirustestissä käyneitä henkilöitä pysyttelemään kotona ja välttämään lähikontaktia muihin ihmisiin ennen testituloksen varmistumista. THL:n ohje koronatestiin hakeutumisesta: rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid- 19/oireet-ja-hoito-koronavirus/koronavirustestit - Työntekijät ilmoittavat viipymättä työnantajalle testaukseen liittyvästä poissaolostaan työstä. - Työnantajalla ole TES:n eikä lain mukaan palkanmaksuvelvollisuutta ajalta, jonka työntekijä odottaa testitulosta kotonaan. Työntekijää suositellaan ottamaan yhteyttä työnantajaan sen selvittämiseksi, voidaanko testituloksen odotusaikaa sopia käytettäväksi työajan lyhennysvapaita, vuosilomapäiviä tai onko testituloksen odotusaikaa mahdollista hyödyntää työntekijän kotoa käsin tapahtuvaan palkalliseen verkkokoulutukseen. Jos testitulos osoittaa, ettei työntekijällä ole koronavirustartuntaa, eikä työntekijällä ole enää oireita testituloksen valmistuessa tai ne ovat selvästi vähentyneet, työntekijä voi kulloinkin voimassa olevan THL:n ohjeen mukaan palata normaaliin elämään ja työhön. Jos testin tulos osoittaa työntekijän sairastuneen koronavirukseen, työntekijän kotikunnan tartuntatautiviranomainen ottaa työntekijään yhteyttä, määrää työntekijän karanteeniin ja antaa karanteenia koskevat ohjeet. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus sekä työntekijän oikeus vuosilomaan ja työajan lyhennykseen todetulta työkyvyttömyysajalta määräytyy tällöin jakson 1 mukaan. Työntekijä tultaneen tässä tapauksessa katsomaan taannehtivasti työkyvyttömäksi ja oikeutetuksi sairausajan palkkaan heti testauspäivästä lukien. 4. Työntekijä on altistunut koronavirukselle THL luokittelee altistustilanteet lähikontakteihin ja muihin kontakteihin. Lääkintäviranomaiset määräävät koronavirukseen sairastuneen henkilön lähikontaktina altistuneet henkilöt karanteeniin epäillyn koronavirustartunnan vuoksi. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy heidän osaltaan jakson 2 mukaan.

5 AT 24/ Jos altistustilanteessa kysymys on muusta kontaktista, ei altistuminen aseta rajoituksia elämälle eikä työn tekemiselle. Näitä tilanteita ovat tyypillisesti joukkoaltistumistilanteet, joissa altistunut ei ole ollut koronavirukseen sairastuneen välittömässä läheisyydessä. Mikäli työntekijä kertoo työnantajalle altistumisesta koronavirukselle, mutta ei tiedä, luokitellaanko altistuminen lähikontaktiksi vai muuksi kontaktiksi, työntekijää tulee THL:n ohjeiden mukaisesti kehottaa ottamaan yhteyttä oman kotikuntansa tartuntatautivastaavaan, joka arvioi kontaktin laadun. 5. Työntekijän alle 16-vuotias lapsi, jonka huoltaja työntekijä on, on määrätty karanteeniin lapsella todetun tai epäillyn koronavirustartunnan vuoksi Oikeus työstä poissaoloon Jos lääkintäviranomainen on määrännyt karanteeniin työntekijän taloudessa vakituisesti asuvan alle 16-vuotiaan lapsen lapsella todetun tai epäillyn koronavirustartunnan vuoksi, työntekijällä on oikeus olla poissa työstä työsopimuslain tilapäistä hoitovapaata (todettu tartunta) ja pakottavaa perhesyytä (epäilty tartunta) koskevien säännösten nojalla, työsopimuslaki 4 luku 6 ja 7. Tilanteet, joissa työntekijälle maksetaan ansionmenetyksen korvausta Jos karanteeniin määrätyllä työntekijän taloudessa vakituisesti asuvalla alle 10-vuotiaalla lapsella on todettu koronavirustartunta, työnantaja maksaa työntekijälle sairaan lapsen hoidon järjestämisen / hoidon ajalta ansionmenetyksen korvauksen enintään neljältä työpäivältä TES 18 :n mukaan. Tätä pidemmältä ajalta velvollisuutta ansionmenetyksen korvaamiseen ei ole. Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijälle maksamansa ansionmenetyksen korvauksen määrä KELA:lle Tilanteet, joissa työntekijälle ei makseta ansionmenetyksen korvausta Jos työntekijän taloudessa vakituisesti asuva alle 10-vuotias lapsi on määrätty karanteeniin lapsella epäillyn koronavirustartunnan vuoksi, ei työnantajalla ole velvollisuutta lasta karanteenissa valvovan työntekijän ansionmenetyksen korvaamiseen. Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata työansion menetystä lapsen huoltajana olevalle työntekijälle, joka hoitaa tai valvoo vuoden ikäistä lasta lapselle todetun tai epäillyn koronavirustartunnan vuoksi määrätyn karanteenin aikana. Vuosilomaoikeuden ja työajan lyhennysoikeuden kertyminen Työntekijälle kertyy vuosilomaoikeutta todetun tai epäillyn koronavirustartunnan vuoksi karanteenissa olevan alle 16-vuotiaan

6 AT 24/ lapsen hoidon / valvonnan koko kestoajalta niiltä päiviltä, jotka muutoin olisivat olleet työntekijän työpäiviä, vuosilomalaki 7 2 momentti, kohta 1. Työajan lyhennysoikeutta tältä ajalta ei kerry, Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus 7 kohta Tartuntatautipäiväraha KELA maksaa tartuntatautipäivärahaa alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalle ajalta, jona hän hoitaa / valvoo todetun tai epäillyn koronavirustartunnan vuoksi karanteeniin määrättyä lasta. 6. Työntekijän kanssa samassa taloudessa asuva muu henkilö on määrätty karanteeniin todetun tai epäillyn koronavirustartunnan vuoksi Jos työntekijän kanssa samassa taloudessa asuva henkilö on määrätty karanteeniin hänellä todetun koronavirustartunnan vuoksi, on työntekijää yleensä pidettävä sairastuneen lähikontaktina. Tällöin lääkintäviranomaiset määräävät myös työntekijän karanteeniin epäillyn koronavirustartunnan vuoksi. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus määräytyy tällöin jakson 2 mukaan. Jos työntekijän kanssa samassa taloudessa asuva henkilö on asetettu karanteeniin hänellä epäillyn koronavirustartunnan vuoksi esimerkiksi siksi, että hän on ollut jonkin muun sairastuneen henkilön lähikontakti, on kyseessä työntekijän altistumisen osalta muu kontakti. THL:n ohjeen mukaan tällainen altistuminen ei aseta rajoituksia normaalille elämälle eikä työn tekemiselle. THL:n ohje: rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid- 19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/karanteeni-eristys-jakaranteenia-vastaavat-olosuhteet Mikäli on epäselvää, luokitellaanko työntekijän edellä mainitulla tavalla tapahtunut altistuminen lähikontaktiksi vai muuksi kontaktiksi, työntekijää tulee ohjeistaa ottamaan yhteyttä oman kotikuntansa tartuntatautivastaavaan, joka arvioi kontaktin laadun. 7. Työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle muulle henkilölle tehdään koronavirustesti infektio-oireiden takia tai samassa taloudessa asuva henkilö on altistunut koronavirukselle Jos koronavirustestiin hakeutuu infektio-oireiden vuoksi työntekijän alle 16-vuotias lapsi tai samassa taloudessa työntekijän kanssa asuva muu henkilö, ei tilanne aiheuta estettä työntekijän työn teolle, ellei testattua henkilöä ole määrätty karanteeniin todetun koronavirustartunnan vuoksi.

7 AT 24/ Mikäli työntekijä on poissa työstä alle 16-vuotiaan lapsen koronavirustestin tekemisen vuoksi (mm. lapsen kuljettaminen testiin ja testin vaatima aika), aiheutuu työstä poissaolo pakottavasta perhesyystä, työsopimuslaki 4 luku 6 ja 7. Tilanne on sama, jos työntekijä joutuu valvomaan pientä lasta kotona testituloksen odotusaikana, jolloin lapsi ei THL:n ohjeen mukaan voi mennä päiväkotiin tai kouluun. Kyseiseltä ajalta ei makseta työntekijälle palkkaa tai ansionmenetyksen korvausta. Mikäli testaus tai lapsen valvonta kotona vaatii koko päivän poissaolon työstä, kertyy kyseiseltä päivältä vuosilomaoikeutta, vuosilomalaki 7 2 momentti, kohta 1. Sen sijaan työajan lyhennysoikeutta tältä päivältä ei kerry. 8. Työntekijä on palannut ulkomailta 14 vuorokauden aikana ennen työhön paluuta Suomen hallitus päätti palauttaa useita matkustusrajoituksia sekä sisäraja- ja ulkorajavalvontaa alkaen. Rajaliikenteen tilannetta hallitus tarkastelee noin kahden viikon välein. Rajavartiolaitoksen luettelo matkustusrajoitusten piirissä olevista ja niiden ulkopuolella olevaista maista on ajantasaisena osoitteessa: Liikenne sallitaan alkaen myös Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisen maarajan rajanylityspaikoilla paikallisten rajayhteisöjen välillä. Suomen kansalainen saa edelleen poistua Suomesta ja palata Suomeen. Matkustamista ei jatkossakaan kielletä myöskään maihin, jotka ovat matkustusrajoitusten piirissä. Suomen hallitus kuitenkin suosittaa, että rajoituslistalla oleviin maihin ei matkustettaisi. Työnantaja ei voi kieltää työntekijöiden vapaa-ajan matkoja ulkomaille. THL suosittaa rajoituslistalla olevista maista takaisin Suomeen saapuville 14 vuorokauden pituista omaehtoista karanteenia. Jos maa ei ole matkustusrajoitusten piirissä, karanteeniin ei tarvitse jäädä. Paluu maista, joihin ei kohdistu matkustusrajoituksia Omaehtoista karanteenia ei tarvita, jos henkilö saapuu matkustusrajoitusten ulkopuolella olevasta maasta. Samat ohjeet koskevat Suomeen saapuvia jäsenyritysten työntekijöitä olivatpa he Suomen tai jonkun muun maan kansalaisia. Matkustusrajoitukset eivät koske Euroopassa seuraavia maita: Italia, Slovakia, Unkari, Liechtenstein, Viro, Latvia, Liettua, Kypros, Irlanti, San Marino ja Vatikaani.

8 AT 24/ Paluu maista, joihin kohdistuu matkustusrajoituksia Vaikka maa olisi matkarajoitusten piirissä, näidenkin maiden kohdalla sallitaan paluu- ja työmatkaliikenne sekä muu välttämätön liikenne, mutta Suomeen palatessa on voimassa suositus omaehtoisesta karanteenista. THL suosittelee, että matkustusrajoitusten piirissä olevasta maasta maahan saapuvat ovat 14 vuorokauden ajan Suomeen saapumisen jälkeen omaehtoisessa karanteenissa. Omaehtoinen karanteeni koskee niin työ- kuin virkistysmatkalta palaavia henkilöitä kansalaisuudesta riippumatta. Omaehtoista karanteenia koskeva suositus koskee myös tilanteita, joissa paluu matkustusrajoitusten piirissä olevasta maasta tapahtuu matkustusrajoitusten ulkopuolella olevan maan kautta. THL:n ohjeen mukaan omaehtoinen karanteeni tarkoittaa, että henkilö välttää lähikontaktia muihin aina kun mahdollista, ja on kotioloissaan. - THL suosittaa, että muiden tartuntariskin vähentämiseksi omaehtoisessa karanteenissa oleva ei mene työpaikalle tai muualle kodin ulkopuolelle, vaan pysyy kotona omaehtoisen karanteenin aikana. - Omaehtoisessa karanteenissa olevan suositellaan sopivan työnantajansa kanssa työhön liittyvistä toimintatavoista kahden viikon ajan matkalta paluun jälkeen. - Omaehtoisessa karanteenissa välttämätön liikkuminen on mahdollista. Välttämätöntä liikkumista on THL:n ohjeen mukaan esimerkiksi lääkärissä käynti, riittävät turvavälit huomioiden. Harrastuksissa käynti ei ole välttämätöntä liikkumista. - THL suosittaa, että omaehtoisessa karanteenissa oleva välttää julkisen liikenteen käyttämistä. THL:n ohje omaehtoisesta karanteenista: rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid- 19/matkustaminen-ja-koronaviruspandemia#ohjeet_karanteeniin Menettelyohje: Suosittelemme jäsenyrityksiämme antamaan työntekijöille kirjallisen ohjeen siitä, miten työntekijän tulee toimia, mikäli hän aikoo vapaaaikanaan lähteä virkistysmatkalle matkustusrajoitusten piirissä olevaan maahan. Ohjeessa tulisi tuoda esiin: - Työnantaja edellyttää, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaisesti matkustusrajoitusten piirissä olevasta maasta henkilökohtaiselta virkistysmatkalta Suomeen saapuvat työntekijät ovat 14 vuorokauden ajan Suomeen saapumisen jälkeen omaehtoisessa karanteenissa. Omaehtoisen karanteenin aikana työnantaja kieltää heidän paluunsa työpaikalle ja työkohteisiin, joissa

9 AT 24/ on samaan aikaan läsnä muita henkilöitä, jotka voivat altistua mahdolliselle koronavirukselle. Työstä omaehtoisen karanteenin takia estyvälle työntekijälle ei makseta palkkaa eikä ansionmenetyksen korvausta. - Matkustusrajoitusten ja omaehtoisen karanteenin piirissä olevat maat ilmenevät Rajavartiolaitoksen sivuilta: - Työntekijän suositellaan, ennen kuin työntekijä lähtee henkilökohtaiselle virkistysmatkalle matkustusrajoitusten piirissä olevaan maahan, sopimaan työnantajan kanssa työhön paluuseen liittyvistä toimintatavoista kahden viikon pituiseksi ajaksi työntekijän Suomeen paluun jälkeen. HUOMAA: Jos työnantaja on määrännyt työntekijän työmatkalle matkustusrajoitusten piirissä olevaan maahan, työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus työmatkalta paluuta seuranneen omaehtoisen karanteenin aiheuttaman työstä estymisen ajalta. Jos työntekijän virkistysmatkan alkamisen jälkeen matkakohteena oleva maa on muuttunut matkustusrajoitusmaaksi Jos työntekijän virkistysmatkan alkamisen jälkeen matkakohteena oleva maa on muuttunut matkustusrajoitusmaaksi tulee työntekijän Suomeen palatessaan jäädä THL:n ohjeistuksen mukaan omaehtoiseen karanteeniin. Ohje kohdistuu työntekijään, eikä hän ohjeen mukaan voi tulla työhön. Jos työntekijä jää THL:n ohjeen mukaan omaehtoiseen karanteeniin 14 vuorokauden ajaksi, eikä tule / ilmoittaudu työhön tänä aikana, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta omaehtoisen karanteenin ajalta. Sen sijaan vuosilomaoikeutta ja työajan lyhennysoikeutta voidaan tulkita tältä ajalta kertyvän, vuosilomalaki 7 2 k 4, TES Jos taas työntekijä THL:n ohjeistuksen vastaisesti tulee / ilmoittautuu työhön ja työnantaja estää hänen työskentelynsä, tulee työnantajan maksaa työntekijälle palkka työstä estymisen ajalta. TES 10 kohdan 10.2 odotusajan palkkaa koskevien määräysten mukaan aikatyöstä tulevalle maksetaan odotusajan palkkana henkilökohtainen aikapalkka ja mahdollinen erityistyölisä, mikäli sellaisen maksamisesta on sovittu työkohteessa, jossa työntekijä on ollut työssä. Urakkatyöstä tulevalle työntekijälle maksetaan odotusajalta TES 10 kohdan 10.3 mukaan TES 9 :n korvauskeskituntiansion mukainen palkka. Kahdessa edellä käsitellyssä tilanteessa työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennysvapaiden tai vuosiloman pitämisestä taikka työntekijän kotoa käsin tapahtuvasta verkkokoulutuksesta omaehtoisen karanteenin aikana. Korvaus kyseiseltä ajalta maksetaan tällöin TES:n

10 AT 24/ yleisten määräysten mukaan. Vuosiloma ja työajan lyhennys kertyvät myös tällöin normaalisti. 9. Tilaaja estää työntekijän / kohteen kaikkien työntekijöiden työn tekemisen tartuntariskin vuoksi Tässä jaksossa käsittelemme tilanteita, joissa tilaaja itse tekemänsä päätöksen nojalla ilman viranomaisen määräystä tai suositusta a) määrää yksittäisen työntekijän jäämään pois työstä koronavirukseen liittyvän tartuntariskin vuoksi; tai b) sulkee työmaan kokonaisuudessaan tai osittain työmaalla todetun tai esiintyneeksi epäillyn koronavirustartunnan vuoksi. Velvollisuus muun työn järjestämiseen Edellä kohtien a) ja b) mukaisissa tilanteissa työnantajan tulee järjestää työstä estyvälle työntekijälle / estyville työntekijöille muuta työtä. Ellei tämä ole mahdollista, työntekijä / työntekijät voidaan lomauttaa, mikäli työsopimuslain mukaiset yleiset edellytykset lomauttamiselle ovat olemassa. YT-neuvotteluvelvollisuus, vähintään 20 palkansaajan yritykset Lomauttaminen kohtien a) ja b) mukaisissa tapauksissa edellyttää yrityksissä, joissa työsuhteessa on säännöllisesti vähintään 20 palkansaajaa, YT-neuvottelujen käymistä, mikäli uusien lomautusten toimeenpaneminen ei ole mahdollista aikaisemmin käytyjen YTneuvottelujen perusteella. Lomautusilmoitusten osalta noudatetaan tiedotteessa AT 23 /2020 mainittua viiden vuorokauden lomautusilmoitusaikaa* - kaikissa kohdan a) tarkoittamissa tilanteissa riippumatta siitä, onko työntekijä tehnyt työtä aikapalkkauksella vai urakkapalkkauksella; - kohdan b) tarkoittamissa tilanteissa, jos keskeytyneet työt on tehty aikapalkkauksella. * Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia kirjallisesti määräaikaisen, enintään 90 päivää kestävän lomautuksen toimeenpanemisesta ilman lomautusilmoitusaikaa. Jos työmaa suljetaan kohdassa b) tarkoitetussa tapauksessa kokonaisuudessaan vähintään viikon mittaiseksi määräajaksi, voidaan urakkatyössä ollut työntekijä työehtosopimuksen 10 B kohdan 10.3 perusteella lomauttaa työmaan sulkemista vastaavaksi määräajaksi lomautusilmoituksen tiedoksiantamista seuraavasta päivästä lukien. Lomautusilmoituksessa tulee yksilöidä päivä, jolloin työmaa aukeaa ja määräaikainen lomautus päättyy. Jos työntekijä on ollut kohtien a) ja b) tarkoittamissa tapauksissa työssä aikapalkkauksella, eikä hänelle voida osoittaa muuta työtä ennen kuin hän pääsee palaamaan työmaalle tai ennen kuin hänen lomautuksensa alkaa, työntekijälle maksetaan TES 10 :n mukaisena

11 10. Kasvomaskit 11. Lisätiedot AT 24/ odotusajan palkkana henkilökohtainen aikapalkka ja mahdollinen erityistyölisä, mikäli työntekijän kanssa oli sovittu erityistyölisän maksamisesta keskeytyneessä työssä. Jos keskeytynyt työ kohdan b) tarkoittamassa tapauksessa on ollut urakkatyötä, työntekijälle maksetaan odotusajan palkkana TES 9 :n mukainen korvauskeskituntiansio ajalta ennen työmaan töiden tai lomautuksen alkamista. Suomen hallitus puoltaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamaa alueellista kasvomaskisuositusta. rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid- 19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskienkaytosta-kansalaisille Työterveyslaitos ohjeistaa, että työpaikoilla työnantajan velvollisuus on riskien arvioinnin perusteella arvioida, tarvitseeko työntekijöiden käyttää työpaikalla suojaimia, esimerkiksi hengityksensuojaimia tai koronavirukseen liittyen kasvomaskeja. Jos hengityksensuojainten tai kasvomaskin käyttöön riskien arvioinnin pohjalta päädytään, pitää työnantajan kustannuksellaan hankkia suojaimet ja maskit sekä valvoa niiden käyttämistä. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus käyttää työnantajan antamia suojavarusteita. Asiaa koskeva ohje löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta: Työnantajalla ei ole velvollisuutta hankkia työntekijöille kasvomaskeja työajan ulkopuolella työmaalle tapahtuvaan matkustamista varten. Tilanne on kuitenkin toinen, jos työntekijä työnantajan määräyksestä matkustaa työaikana tai tekee työmatkan käyttäen esim. lentokonetta tai muuta julkista liikennevälinettä, jossa kasvomaskin käyttöä vaaditaan tai suositellaan. Lisätiedot: Sähkötekniset työnantajat STTA:n ja STUL:n työsuhdeasiain neuvonta, stta@stta.fi tai tyosuhdeasiat@stul.fi, puhelin Kunnioittavasti Sähkötekniset työnantajat STTA Esa Larsén Toimitusjohtaja