VIESTINTÄSTRATEGIA. Kehitysvammaisten Tukiliiton. vuosiksi
|
|
- Amanda Palo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehitysvammaisten Tukiliiton VIESTINTÄSTRATEGIA vuosiksi Viestinnän tarkoitus 2. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä ja -arvot 3. Toimintaympäristö ja sen muutosten vaikutukset viestintään 4. Viestinnän arvot ja tavoitteet 5. Tukiliiton ydinviestit 6. Viestinnän vastuut 7. Yhteistyö- ja sidosryhmät 8. Viestinnän kanavat 9. Kriisiviestintä 10. Seuranta, mittaaminen ja arviointi
2 2 1. Viestinnän tarkoitus Viestinnän tarkoitus organisaatiossa on tukea organisaation perustehtävän toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Tukiliiton strategiakauden tavoitteet löytyvät toimintaohjelmista ( Koska liiton strategian mukaiset tavoitteet ovat varsin laajat ja monilukuiset on hyvä, että Tukiliiton tavoitteet kirjataan vuositason toimintasuunnitelmiin. Viestinnän tehtävä on myös erottaa kaikesta taustahälystä oleellinen ja toimia early warning - varoitusjärjestelmänä etenkin eettisissä kysymyksissä. Viestinnän painoarvo kasvaa vääjäämättä, sillä viestintä ja johtaminen ovat entistä tiukemmin sidoksissa toisiinsa. 2. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä ja -arvot 2.1. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä on kehitysvammaisen ihmisen ihmisarvon ja perusoikeuksien toteutuminen ja perheiden tukeminen. Ihmisarvo on moraalinen ja juridinen käsite, jonka mukaan ihmisellä on arvo sinänsä. Ihmisarvo kuuluu ihmisyyteen, siihen että on syntynyt ihmiseksi. Ihmisoikeudet ovat jokaisen ihmisen synnynnäisiä oikeuksia ja ne koskevat kaikkia ihmisiä. Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilölle perustuslaissa turvattuja oikeuksia Toimintaamme ohjaavat kolme keskeistä arvoamme: eettisyys, osallisuus ja ekokulttuurisuus. Tukiliiton perusarvot pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, joista uusin ja merkittävin on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Kaikille ihmisille kuuluvat oikeus elämään, vapauteen, onnen tavoitteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun muiden ihmisten joukossa sekä oikeus tulla ymmärretyksi. Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Eettisyys perustuu siihen, että koska me kaikki olemme erilaisia, meidän kuuluu oppia elämään yhdessä ja arvostamaan toisiamme. Vammaisilla ihmisillä on samanlainen synnynnäinen arvo ja samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus palvelu- ja tukimuotoihin, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä toiveitaan ja tarpeitaan. Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheenjäseniään on tuettava kunnioittaen heidän toiveitaan, asiantuntemustaan ja valintojaan Osallisuus perustuu siihen, että kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisena omien lähiyhteisöjensä toiminnassa. Henkilöiden tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa elämisen, asumisen, leikin, opiskelun, työn ja vapaa-ajanvieton tavallisessa yhteiskunnassa. Vammaisilla on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa Ekokulttuurisuus perustuu siihen, että perheiden erilaisia kulttuureja kunnioitetaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla perhe tai kasvattaa lasta, vaan jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa. Perhe on omaan elämäänsä aktiivisesti vaikuttava yksikkö, jota yhteiskunta voi tukea perheen omia tarpeita kuunnellen ja sen arvoja kunnioittaen.
3 3 3. Toimintaympäristö ja sen muutosten vaikutukset viestintään Kehitysvammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa edelleen vaillinaisesti. Tämä johtuu ennen kaikkea asenteista. Vanhat ja vahvat laitoshoidon perinteet elävät yhä, mikä merkitsee, että kehitysvammaisten ihmisten omaa ääntä ja tahtoa ei kuulla. Vaihtoehtoja on tarjolla vähän. Näin siitä huolimatta, että kehitysvammaisen ihmisen oman tahdon ja toiveiden mukainen elämä nähdään tänä päivänä kansainvälisesti itsestään selvänä asiana. Myös Suomessa viralliset linjaukset korostavat kehitysvammaisten ihmisten valinnanmahdollisuuksien ja oman tahdon merkitystä. Ristiriita puheiden ja käytännön toteutuksen välillä on kuitenkin suuri. Erityisesti tämä näkyy nyt, kun laitoshoitoa puretaan koko maassa ja vaihtoehtoisia asumisen vaihtoehtoja suunnitellaan. Uuslaitosten syntyminen on jo todellisuutta. Nimby-ilmiö (Not in my Backyard, Ei minun takapihalleni) on ryöpsähtänyt julkisuudessa esiin. Lähes aina naapurusto vastustaa uusia kehitysvammaisten ihmisten asuinyksiköitä, mikä hidastaa rakennushankkeita ja aiheuttaa suvaitsemattomuudellaan inhimillistä kärsimystä. Taloustilanne on kiristynyt, mikä merkinnee puhtaasti taloudellisten arvojen korostumista inhimillisyyden sijaan. Säästöjä tehdään ihmisten hyvän elämän kustannuksella. Kansainväliset sopimukset, erityisesti YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, edellyttävät myös Suomelta muutoksia kansallisessa lainsäädännössä ja ennen kaikkea asenteissa. Yleissopimuksen keskeiset sisällöt ovat vammaisten syrjinnän kielto ja yhdenvertaisen kohtelun ja osallisuuden vaatimus kaikilla elämänalueilla. Yleissopimus on Suomessa allekirjoitettu mutta vielä ratifioimatta. Suomessa on viime aikoina tehty ja lähiaikoina tehdään useita vammaisten ihmisten elämään vaikuttavia lakimuutoksia (esimerkiksi kehitysvammalain ja vammaispalvelulain muutos, perusopetuslain muutos). Näistä muutoksista on tiedotettava ja niiden vaikutuksia seurattava. Erityisesti kehitysvammaisiin ihmisiin vaikuttava toimintaympäristön muutos on, että yhteiskunta on monimutkaistunut ja kaikenlainen tieto pirstaloitunut. Avuksi tarvitaan selkeää viestintää, asioiden konkretisoimista ja tukea oleellisen erottamiseksi epäoleellisesta. Ihmisten osallistumishalukkuus oman elämänsä sekä yhteiskunnan asioihin on kasvanut. Etenkin sosiaalinen media tarjoaa tähän kanavan. Viestinnän keinojen ja kanavien hyödyntäminen on tänä päivänä osa jokamiehen arkea. Vuorovaikutuksellisuus on syrjäyttänyt yksisuuntaisen tiedottamisen. Edellä mainitut toimintaympäristön muutokset edellyttävät Tukiliitolta vahvaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tätä erityisesti liiton johdolle kuuluvaa tehtävää tuetaan viestinnän keinoin. Viestinnän repertuaarissa on oltava riittävät ja nykyaikaiset kanavat vaikuttamiseen ja vuorovaikutukseen. Tukiliiton viestinnän strategisia keinoja ovat yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen yhdessä johdon kanssa. Vuorovaikutteisen viestinnän osuus kasvaa. Sosiaalisessa mediassa voivat levitä kulovalkean tavoin yksittäisen ihmisen mielipiteet ja kokemukset. Virheelliset tiedot saatetaan levittää totuutena. Tukiliiton valpas mukanaolo sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä myös liiton imagon, ulkoisen kuvan, vaalimiseksi. Sähköinen media kaikkiaan on strategisesti Tukiliitolle keskeisen tärkeä. Sen avulla vaikutamme, olemme ajantasaisesti siellä missä (potentiaaliset) jäsenemme ja suuri yleisö sekä tarjoamme jäsenistölle moderneja toimimisen välineitä. 4. Viestinnän arvot ja tavoitteet Tukiliiton strategiassa esitetyt arvot eettisyys, osallisuus ja ekokulttuurisuus ovat myös viestinnän arvot. Liiton viestinnän tavoitteet ovat organisaation tavoitteiden tukemisen lisäksi: - oikea-aikaisuus
4 4 - tiedon ajantasaisuus, oikeellisuus, monipuolisuus, saavutettavuus ja selkeys - vuorovaikutuksen toimivuus - kanavien ja sovellusten monipuolinen käyttö - ennakointi, reagointi ja ripeys - imagon (ulkoisen kuvan) ja riskien hallinta Tukiliiton viestintä on rakentavaa ja asiallista mutta myös rohkeaa ja vahvaa; tarvittaessa terrierimäisen sinnikästä ja räväkkää. Nostamme ripeästi esiin epäkohtia kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä palveluista ja arjesta sekä syrjinnän ja suvaitsemattomuuden kokemuksia ja vahvistamme kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä ääntä yhteiskunnassa. Esitämme myös ratkaisuja epäkohtiin. Pidämme esillä myös myönteisiä asioita, kuten kehitysvammaisten henkilöiden saavutuksia kulttuurin areenoilla, vertaistuen ja järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta sekä kaikille avoimen yhteiskunnan hyötyjä. 5. Tukiliiton ydinviestit 5.1. Tukiliiton arvoihin perustuvat ydinviestit - Vammaisilla ihmisillä on samanlainen synnynnäinen arvo ja samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä. - Kaikille ihmisille kuuluvat oikeus elämään, vapauteen, onnen tavoitteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun muiden ihmisten joukossa sekä oikeus tulla ymmärretyksi. - Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus palvelu- ja tukimuotoihin, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä toiveitaan ja tarpeitaan. - Kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisena omien lähiyhteisöjensä toiminnassa. Henkilöiden tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa elämisen, asumisen, leikin, opiskelun, työn ja vapaa-ajanvieton tavallisessa yhteiskunnassa. - Vammaisilla on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. - Sikiöseulontojen on oltava vapaaehtoisia. Tuleville vanhemmille tulee antaa riittävästi tietoa, tukea ja harkinta-aikaa, jotta he pystyvät tekemään tietoisen päätöksen seulontoihin osallistumisesta. - Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla perhe tai kasvattaa lasta, vaan jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa. - Kehitysvammaisten henkilöiden perheenjäseniä on tuettava kunnioittaen heidän toiveitaan, asiantuntemustaan ja arjen jaksamista. - Kehitysvammaisten lasten on voitava käydä pääsääntöisesti lähikoulua, jossa he saavat edellytystensä mukaista opetusta yksilöllisesti tuettuna. - Ammatillinen ja valmentava koulutus on taattava jokaiselle kehitysvammaiselle ihmiselle. Elämänhallintaa ylläpitävää ja edistävää koulutusta ja toimintaa on tarjottava läpi elämänkaaren. - Asumisessa, työelämässä, päivätoiminnassa, harrastamisessa elämässä on oltava todellisia, kehitysvammaisten henkilöiden toiveita vastaavia valinnanmahdollisuuksia. - Kehitysvammaiselle ihmiselle on taattava riittävä toimeentulo. - Kehitysvammaisella ihmisellä on oltava oikeus valita oma elämäntapansa. - Kaikki yhteisön käytössä olevat ikääntyneiden palvelut kuuluvat myös ikääntyville kehitysvammaisille ihmisille. Heitä tulee kohdella samalla arvokkuudella ja kunnioituksella kuin keitä tahansa muita ikääntyneitä Tukiliiton strategiset ydinviestit - Rakennamme asiantuntijuutemme yhdistämällä jäsenistön kokemukset yhteiskunnassa liikkuvaan tietoon. - Solmimme kumppanuuksia, joilla lisäämme asiantuntemustamme kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä asioissa. - Toimintamme kutsuu mukaan myös nuoria, lapsiperheitä ja uusia jäsenryhmiä. - Olemme avoimia yhteistyölle järjestöjen, kansalaisliikkeiden, julkisen sektorin ja yritysten toimijoiden kanssa.
5 5 - Kutsumme toimintaamme vahvasti mukaan perheet, joiden lapsella on todettu kehitysviive tai useita diagnooseja, ilman selkeätä kehitysvammadiagnoosia. - Korostamme perus- ja ihmisoikeuksien ja YK:n vammaisten yleissopimuksen vaatimusten toteutumista kehitysvammaisten ihmisten arjessa. - Edistämme kehitysvammaisten ihmisten, heidän läheistensä sekä päätöksentekijöiden yhteistyötä. - Edistämme lakien, asenneilmapiirin ja palvelurakenteiden muutosta. 6. Viestinnän vastuut Merkittävät linjanvedot, eettiset kysymykset, Tukiliiton kannanotot, epävarmat asiat, talous: asiasta tiedottaa liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, vastuualueen päällikkö tai viestinnän vastuuhenkilö. Kun kyse on oman asiantuntijuuden piiriin kuuluvasta asiasta, saa ja voi sisältötyöntekijä tiedottaa. Kriisiviestinnän työnjako jäljempänä. Jokainen liiton työntekijä vastaa omalta osaltaan tiedonkulusta: tiedon aktiivisesta hankinnasta ja vastaanottamisesta sekä jakamisesta. Hyvä ja vuorovaikutteinen sisäinen viestintä on oleellinen osa työhyvinvointia. Uudet työntekijät on perehdytettävä Tukiliiton viestintävastuisiin. 7. Yhteistyö- ja sidosryhmät Viestinnän tärkeimmät yhteistyö- ja sidosryhmät ovat: jäsenyhdistykset, liittohallitus, henkilöstö, jäsenyhdistysten henkilöjäsenet, muut vammais- sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kunnat, aluehallintovirastot, media, suuri yleisö. 8. Viestinnän kanavat Rajat Tukiliiton viestinnän peruspilarien - yhteisöviestinnän (organisaation ja sen sidosryhmien ja -yleisöjen välillä, sisäinen viestintä) ja markkinointiviestinnän (tiedon ja tietämyksen lisääminen sekä asenteisiin, uskomuksiin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen, ulkoinen viestintä) väliltä ovat madaltuneet. Tähän on vaikuttanut erityisesti sosiaalisen median esiinmarssi. Kaikki kohde- ja sidosryhmät koko yhteiskunta toimivat sosiaalisessa mediassa. Kaikki osallistuvat tavalla tai toisella kansalaisvaikuttamiseen. Viestinnän vuorovaikutteisuuden ja houkuttelevuuden merkitys on osaltaan madaltanut raja-aitoja. Juuri minkäänlainen viestintä ei tänä päivänä ole yksiviivaista tiedottamista vaan edellyttää aina mahdollisuutta vastavuoroisuuteen. Viestit on lisäksi paketoitava kiinnostavasti, sillä kilpailussa ihmisten ajankäytöstä ei pärjää viranomaistyyppisellä viestinnällä. Viestinnän ratkaisuja, kanavia ja sovelluksia käytetään sen mukaan, mitä kulloinenkin asia/tilanne vaatii. Kanavien ja välineiden repertuaarin on oltava laaja, ja uuden median osaaminen ja resurssit on Tukiliitossa varmistettava. Sähköisen viestinnän erityisesti verkon käyttö on lisääntynyt Tukiliitossa selkeästi ja suunnitelmallisesti perinteisen painetun viestinnän rinnalla. Tämä suunta vahvistuu, vaikka painetusta viestinnästä emme luovukaan. Painopistettä siirretään sähköiseen viestintään. Käytössämme olevat viestintäkanavat ja -välineet: sähköiset - liiton kotisivut (myös hankkeiden ja Malikkeen omat sivut) - sosiaalisen median palvelin yhdistyksille - Facebook - Twitter - vetoomukset verkossa (mahdollisesti tekstiviesteinä) - kampanjasivut (esim. - sähköinen uutiskirje
6 6 - Tukiliiton blogi: - verkkopalvelu - lehdistötiedotteet (sähköposti) - STT - radio, tv, netti - intranet (henkilöstö ja hallitus) ja/tai painetut - jäsenlehdet Tukiviesti ja selkokielinen Leija (myös netissä, Issuu-palvelu) - Tukiliiton julkaisusarja: esitteet ja oppaat (painetut ja sähköiset) - jäsenkirjeet (printti- ja sähköinen versio) - vuosikertomus ja toimintasuunnitelma - vaikuttamisviestit/-paketit päättäjille ja yhdistystoimijoille - sanoma-, paikallis-, aikakaus-, ammatti- ja ilmaisjakelulehdet - flaijerit eli pikaesitteet - roll-up-kuvatelineet - julisteet - kirjat - muut - palaverit ja keskustelut, kasvokkain viestintä - messut ja tapahtumat - koulutus - mielenosoitukset Toimiva työyhteisöviestintä, sisäinen viestintä, edistää Tukiliiton strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tehokkaan työyhteisöviestinnän merkitys on erityisen suuri, kun organisaatio ja työntekijät toimii eri puolilla maata. 9. Kriisiviestintä Etenkin erityistilanteissa viestintä on osa johtamista. Kriisi- ja poikkeustilanteissa tiedon saatavuus ja informoinnin sujuvuus ovat keskeisiä asioita. Kriisitilanteen alussa on aina sovittava viestinnästä vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä. Kriisi = uhkatilanne, vaaranaika, jännitystila, talouspula, uhka, mahdollisuus, vaara, katastrofi, pula, muutos, ahdinko, hätä, sotku, pulma, hätätila, kiireellinen tilanne, totuuden hetki, ei paluuta, käännekohta. (Synonyymisanakirja) Tukiliitto ja kriisi Esimerkiksi: o vammautuminen tai kuolema liiton tapahtumassa, kurssilla tms. o epäselvyys tai väärinkäytös liiton taloudenhoidossa tai muussa hallinnossa o varomattomat lausunnot julkisuudessa o tietojärjestelmien pettäminen o kiusaamis- tai häirintätapaukset Kun kriisi osuu kohdalle o sovitaan viestinnästä vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä o nopea tiedotus henkilöstölle ja sidosryhmille (myös media) o viestintä perustuu totuudelle ja avoimuudelle o ei vihjailuja eikä spekulaatioita; on kerrottava se, mitä tiedetään sekä se, mitä ei tiedetä o tiedotukseen sisällytetään kriisin seuraukset, johtopäätökset ja se, kuinka tästä eteenpäin o on muistettava mahdollinen selkokielisen tiedottamisen tarpeellisuus o viestinnässä osoitettava myötätuntoa mahdollisia uhreja kohtaan o oleellista on miettiä, kenen näkökulmasta tiedotteet ym. tehdään: uhrien vai organisaation on aina muistettava, mitä kriisi merkitsee yksittäiselle ihmiselle
7 7 o ennakoidaan eri sidosryhmien tiedontarpeita ja pyritään vastaamaan niihin ennakkoon o ei paeta mediaa, sillä muutoin tilanne nähdään niin, että johto pakenee vastuutaan o viestintää jatketaan niin kauan kuin tilanne jatkuu ja erityistilanteen päättymisestä ilmoitetaan välittömästi o kriisitilanteen kulku ja viestinnän onnistuminen arvioidaan myöhemmin Julkisuuden hallinta Elämme mediayhteiskunnassa. Media on kaikkialla ja koko ajan. Jos julkisuutta aikoo hallita, on johdon tultava heti esiin ja kerrottava, mitä tietää ja mihin se ei halua sitoutua/mistä sanoutuu irti. Viestinnän vastuut o Kriisitilanteen alussa sovitaan tapauskohtaisesti viestinnästä vastaava henkilö ja hänen vastuuhenkilönsä. o Viestintä hoidetaan keskitetysti Tukiliiton viestinnästä vastaavan henkilön ohjauksessa. o Tiedotteet ym. laatii kriisitilanteen vastuuhenkilö/hänen varahenkilönsä. Tiedotteet tarkistaa Tukiliiton viestinnästä vastaava henkilö. o Sidosryhmien (myös median) kysymyksiin vastaa ensisijassa kriisitilanteen viestinnästä vastaava henkilö/hänen varahenkilönsä. o Jokaisella työntekijällä on vastuu erityistilanteista ja oman esimiehensä informoinnista. Jos esimies ei ole tavoitettavissa, informoidaan toiminnanjohtajaa, puheenjohtajaa tai viestinnän työntekijöitä. o Erityistilanteesta pidetään ns. lokikirjaa, johon merkitään kaikki tapahtumat, yhteydenotot, toimet jne. Dokumentointi auttaa näkemään, mikä tehtiin hyvin ja mitä pitää kehittää. 10. Seuranta, mittaaminen ja arviointi - Seuraamme liiton näkyvyyttä ja tiedotteiden läpimenoa resurssien salliessa mediaseurannan avulla. - Seuraamme liiton kotisivuilla ja Facebook-sivuilla kävijöiden määriä. - Selvitämme viestinnän tavoitteiden saavuttamista arviointikyselyillä (esim. jäsenistöltä, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä). - Arvioimme viestinnän onnistumista viestinnän työryhmässä (viestinnän työntekijät) sekä johtoryhmässä ja keskustelemme yhteistyö- ja sidosryhmien palautteesta. - Kehitämme itsearvioinnin menetelmiä. Arviointiin ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa mittaria tai keinoa. On virheellistä ajatella, että perinteisinä pidetyt mittarit esimerkiksi medianäkyvyys kertoisivat aina oikeita tuloksia. Medianäkyvyys ei-toivotussa asiassa voi olla maineen kannalta myös huono asia; se voi myös olla virheellistä. Näkyvyys pelkän näkyvyyden vuoksi ei riitä, on oltava sisältöä ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Monet seikat vaikuttavat yhtä aikaa lopputulokseen. Viestinnän vaikutukset näkyvät lisäksi usein vasta pitkän ajan kuluessa; näin etenkin, kun pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja arvoihin. Tärkeintä on liiton toiminnan vaikuttavuus.
TOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotMaailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015
Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi
Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen
LisätiedotTehdään yhdessä hyvä maailma!
Tehdään yhdessä hyvä maailma! Kehitysvammaisten Tukiliitto ry wwwtukiliittofi Tehdään yhdessä Jäsenenä saat tietoa ja vertaist Tavoitteemme ovat kehitysvammaisten ihmisten osallisuuden sekä perus- ja ihmisoikeuksien
LisätiedotMAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia
MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana
LisätiedotUrheiluseuran viestintä 18.2.2015
Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotViestintästrategia vuosille
Hyväksytty valtuuston kokouksessa 22.11.2018 Viestintästrategia vuosille 2019 2022 1. Johdanto Suomen Kanttori-urkuriliitto, Suomen kirkon pappisliitto ja Suomen teologiliitto muodostavat yhdessä Kirkon
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotUUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Alustavia esityksiä sääntömuutoksista: Järjestön tarkoitus Esitykset 1.-3. Sisältö III ESITYS TUKILIITON UUDISTAMISEKSI 1.
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotYhdessä yhdenvertaisuutta
Yhdessä yhdenvertaisuutta Kehitysvammaisten Tukiliiton strategia 2017 2020 Johdanto Tällä strategialla suunnataan Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosien 2017 2020 toimintaa Tukiliitto on noin 170 jäsenyhdistyksen
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n
LisätiedotKruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015
Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit
LisätiedotMonenlaisia viestikapuloita
Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotAvoimesti ja yhdessä. Oma Hämeen viestintäsuunnitelma päivitetty, hyväksytty / VATE
Avoimesti ja yhdessä Oma Hämeen viestintäsuunnitelma 2016 2019 päivitetty, hyväksytty 24.11.2017 / VATE Sisältö 1. Viestintä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tukena... 2 2. Viestinnän tavoitteet
LisätiedotKymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma. Pidentynyt esisuunnitelmavaihe
Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma Pidentynyt esisuunnitelmavaihe Valmistelutoimielin 18.10.2017 Päivitys 4.10.2017 VIESTINTÄSUUNNITELMA SISÄLTÖ: 1. Viestinnän tehtävä 2. Viestinnän tavoitteet
LisätiedotAjankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta
Ajankohtaisia asioita meiltä ja maailmalta Kirsi Konola Kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen Turku 1.11.2013 Ajankohtaista meillä: Kehas ohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 8.11.2012
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotValtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.
LisätiedotKehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun
LisätiedotHANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA
HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja
LisätiedotYksilöllisen tuen laatukriteerit
Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,
LisätiedotVates-säätiön viestintäsuunnitelma strategian pohjalta v alkaen
Vates-säätiön viestintäsuunnitelma strategian pohjalta v. 2017 alkaen Vates-säätiö on asiantuntijaorganisaatio, jossa työ on tieto- ja asiantuntijaperusteista sekä verkostomaista. Viestintä on keskeinen
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotKehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola
Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta
VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana
LisätiedotMe Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!
Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa! Me Itse ry on kehitysvammaisten ihmisten oma kansalaisjärjestö. Rahoittajamme on STEA = Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Me Itse ry on valtakunnallinen
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma
Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotKatsaus Kehas-työryhmän raporttiin. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.
Katsaus Kehas-työryhmän raporttiin Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Helsinki 6.4.2017 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.
Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain
LisätiedotLaukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA
Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5
LisätiedotToimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki
Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden
LisätiedotItä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia
VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu
Lisätiedot- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman
YHDISTYKSEN TOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN syksy 2017 ohje Yleistä Yhdistyksen mallisääntöjen mukaan yhdistyksen hallituksen on valmisteltava toimintasuunnitelma ja talousarvio syyskokoukseen, joka on
LisätiedotSEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN
SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,
LisätiedotKymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma. Esisuunnitelmavaihe
Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma Esisuunnitelmavaihe 10.2.2017 VIESTINTÄSUUNNITELMA SISÄLTÖ: 1. Viestinnän tehtävä 2. Viestinnän tavoitteet 3. Viestinnän arvot 4. Viestinnän vastuut 5.
LisätiedotToimintasuunnitelma. Hämeen Yrittäjät ry.
Toimintasuunnitelma 2019 Hämeen Yrittäjät ry. Hämeen Yrittäjät TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Vaikuttaa Verkostoi Vahvistaa 13.9.2018 Toimintasuunnitelma 2019 2 1 Yhteinen matka Parannamme yrittäjien asemaa
LisätiedotOutokummun kaupunki VIESTINTÄSUUNNITELMA. Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma
Outokummun kaupungin viestintäsuunnitelma Kaupunginhallitus XX.XX.2017, Tulee voimaan XX.XX.2017 1 Sisällys 1 Kaupunkiviestinnän lähtökohdat... 3 2 Kaupunkiviestinnän periaatteet... 3 2.1 Miksi kaupunki
LisätiedotFINLAND FESTIVALS. Finland Festivals
FINLAND FESTIVALS Finland Festivals 24.4.2017 Päivän aiheina: 1. Viestintä rytmihäiriön maailmassa 2. Kriisiviestinnän perusperiaatteet 2. KRIISIVIESTINNÄN PERUSPERIAATTEET KRIISIVIESTINNÄN PORTAAT Tunnista
LisätiedotMitä on markkinointiviestintä?
Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää
LisätiedotKeliakialiiton strategia
Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön
LisätiedotSelkokieli saavutettavuuden edistäjänä. Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät Klaara-työpaja
Selkokieli saavutettavuuden edistäjänä Idastiina Valtasalmi väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto Kielitieteen päivät 8.5.2018 Klaara-työpaja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Yleissopimus
LisätiedotViestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA
Viestimme maakunnasta LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Uusi maakunta on meidän työpaikkamme Maakuntauudistuksen kautta noin 9000 pohjalaisen uusi työpaikka on Pohjanmaan maakunta
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016
HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotYK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotRotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)
Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,
LisätiedotCrohn ja Colitis ry.
Crohn ja Colitis ry www.ibd.fi Strateginen toimintasuunnitelma 2019-2023 #meidänjärjestö 2 IBD lukuina MAAILMASSA IBD:tä SAIRASTAVIA YLI 10 MILJOONAA SUOMESSA IBD:tä SAIRASTAVIA 50 000 Toimisto Tampereella
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5
VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...
LisätiedotKaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?
M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotJohdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko
Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta
LisätiedotEsteettömyys YK:n vammaissopimuksessa
Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,
LisätiedotTeemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten
Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000
LisätiedotStrategiset tavoitteet Suomen Lions-liiton vuosikokous, Pori Puheenjohtaja Tuomo Holopainen
Strategiset tavoitteet 2014-2019 Suomen Lions-liiton vuosikokous, Pori Puheenjohtaja 2014 2015 Copyright Rastor Oy Lions-liiton strategia 2014-2019 Strategiset linjaukset Kriittiset menestystekijät Toimintasuunnitelma
LisätiedotTilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA
TILALIIKELAITOKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 22.11.2017 1 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Tilaliikelaitoksen strategia... 2 3. Viestinnän pääpainopisteet... 2 4. Viestinnän tavoitteet... 2 5. Kriisiviestintä...
LisätiedotVÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II
VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotOsallisuus ja palvelusuunnittelu
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotKyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén
Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa 1 15.12.2017 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotPeruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156
LisätiedotPoPSTer Viestintäsuunnitelma
PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan liiton viestintä. viestintäpäällikkö Arja Hankivaara
Pohjois-Pohjanmaan liiton viestintä viestintäpäällikkö Arja Hankivaara 12.10.2017 Hallintosääntö (hyväksytty mkv:ssa 5.6.2017) maakuntahallitus johtaa viestintää ja tiedottamista toimielimet luovat edellytyksiä
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotASUKASVIESTINTÄ ENERGIAEKSPERTTITOIMINNAN APUANA ANU NORROS
ASUKASVIESTINTÄ ENERGIAEKSPERTTITOIMINNAN APUANA ANU NORROS 11.4.2018 Mehän sovittiin tästä. 4 6 7 VIESTINTÄ TALOYHTIÖISSÄ VIESTINNÄN TARKOITUS Päivittäisviestintä Tiedotus, tiedonvälitys, tiedonvaihdanta
LisätiedotTarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma
HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Itsenäinen elämä ja asuminen Kuva: Jan Piilman Me Itsen jäseniä kokoontui Helsinkiin mielenosoitukseen syksyllä 2016. Kannanoton aiheena oli asumisen kilpailuttamisen vastustaminen.
LisätiedotFC Raahe Viestintäsuunnitelma
FC Raahe Viestintäsuunnitelma FC Raahe Viestintäsuunnitelma 1 FC Raahen arvot ja tavoitteet 3 Sisäinen viestintä 3 Tavoitteet 3 Kanavat 3 Ulkoinen viestintä 4 Tavoitteet 5 Kanavat 5 Sosiaalisen median
LisätiedotRiskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.
LisätiedotKansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä
LisätiedotLiikunnan ja Terveystiedon Opettajien Liitto ry Strategiset valinnat, mittarit ja toimenpiteet
Free and Focus co-energy. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien Liitto ry Strategiset valinnat, mittarit ja toimenpiteet 2.-3.6.2014 Tirva www.innotiimi-icg.com 1 Strategiaprosessin viitekehys Visiokuva
LisätiedotPaljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL
Paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten sosiaaliset oikeudet seminaari, THL 7.12.2017 Pauli Rautiainen, oikeustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto Lähtökohtia 8.12.2017 2 Julkisen vallan
LisätiedotAmmatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media
Ammatti- ja Järjestölehdet, monikanavaisuus ja sosiaalinen media Aikakauslehtien Liitto, Ammatti- ja järjestölehtien tapaaminen Viestintä-Piritta Anne Lindfors @anne_lindfors 3.11.2015, Helsinki www.viestintapiritta.fi
Lisätiedot