VIESTINTÄSTRATEGIA. Kehitysvammaisten Tukiliiton. vuosiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIESTINTÄSTRATEGIA. Kehitysvammaisten Tukiliiton. vuosiksi 2012-2016"

Transkriptio

1 Kehitysvammaisten Tukiliiton VIESTINTÄSTRATEGIA vuosiksi Viestinnän tarkoitus 2. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä ja -arvot 3. Toimintaympäristö ja sen muutosten vaikutukset viestintään 4. Viestinnän arvot ja tavoitteet 5. Tukiliiton ydinviestit 6. Viestinnän vastuut 7. Yhteistyö- ja sidosryhmät 8. Viestinnän kanavat 9. Kriisiviestintä 10. Seuranta, mittaaminen ja arviointi

2 2 1. Viestinnän tarkoitus Viestinnän tarkoitus organisaatiossa on tukea organisaation perustehtävän toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Tukiliiton strategiakauden tavoitteet löytyvät toimintaohjelmista (http://www.kvtl.fi/media/muut/strategia_ja_toimintaohjelma_vuosiksi_ pdf) Koska liiton strategian mukaiset tavoitteet ovat varsin laajat ja monilukuiset on hyvä, että Tukiliiton tavoitteet kirjataan vuositason toimintasuunnitelmiin. Viestinnän tehtävä on myös erottaa kaikesta taustahälystä oleellinen ja toimia early warning - varoitusjärjestelmänä etenkin eettisissä kysymyksissä. Viestinnän painoarvo kasvaa vääjäämättä, sillä viestintä ja johtaminen ovat entistä tiukemmin sidoksissa toisiinsa. 2. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä ja -arvot 2.1. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä on kehitysvammaisen ihmisen ihmisarvon ja perusoikeuksien toteutuminen ja perheiden tukeminen. Ihmisarvo on moraalinen ja juridinen käsite, jonka mukaan ihmisellä on arvo sinänsä. Ihmisarvo kuuluu ihmisyyteen, siihen että on syntynyt ihmiseksi. Ihmisoikeudet ovat jokaisen ihmisen synnynnäisiä oikeuksia ja ne koskevat kaikkia ihmisiä. Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilölle perustuslaissa turvattuja oikeuksia Toimintaamme ohjaavat kolme keskeistä arvoamme: eettisyys, osallisuus ja ekokulttuurisuus. Tukiliiton perusarvot pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, joista uusin ja merkittävin on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Kaikille ihmisille kuuluvat oikeus elämään, vapauteen, onnen tavoitteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun muiden ihmisten joukossa sekä oikeus tulla ymmärretyksi. Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Eettisyys perustuu siihen, että koska me kaikki olemme erilaisia, meidän kuuluu oppia elämään yhdessä ja arvostamaan toisiamme. Vammaisilla ihmisillä on samanlainen synnynnäinen arvo ja samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus palvelu- ja tukimuotoihin, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä toiveitaan ja tarpeitaan. Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheenjäseniään on tuettava kunnioittaen heidän toiveitaan, asiantuntemustaan ja valintojaan Osallisuus perustuu siihen, että kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisena omien lähiyhteisöjensä toiminnassa. Henkilöiden tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa elämisen, asumisen, leikin, opiskelun, työn ja vapaa-ajanvieton tavallisessa yhteiskunnassa. Vammaisilla on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa Ekokulttuurisuus perustuu siihen, että perheiden erilaisia kulttuureja kunnioitetaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla perhe tai kasvattaa lasta, vaan jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa. Perhe on omaan elämäänsä aktiivisesti vaikuttava yksikkö, jota yhteiskunta voi tukea perheen omia tarpeita kuunnellen ja sen arvoja kunnioittaen.

3 3 3. Toimintaympäristö ja sen muutosten vaikutukset viestintään Kehitysvammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa edelleen vaillinaisesti. Tämä johtuu ennen kaikkea asenteista. Vanhat ja vahvat laitoshoidon perinteet elävät yhä, mikä merkitsee, että kehitysvammaisten ihmisten omaa ääntä ja tahtoa ei kuulla. Vaihtoehtoja on tarjolla vähän. Näin siitä huolimatta, että kehitysvammaisen ihmisen oman tahdon ja toiveiden mukainen elämä nähdään tänä päivänä kansainvälisesti itsestään selvänä asiana. Myös Suomessa viralliset linjaukset korostavat kehitysvammaisten ihmisten valinnanmahdollisuuksien ja oman tahdon merkitystä. Ristiriita puheiden ja käytännön toteutuksen välillä on kuitenkin suuri. Erityisesti tämä näkyy nyt, kun laitoshoitoa puretaan koko maassa ja vaihtoehtoisia asumisen vaihtoehtoja suunnitellaan. Uuslaitosten syntyminen on jo todellisuutta. Nimby-ilmiö (Not in my Backyard, Ei minun takapihalleni) on ryöpsähtänyt julkisuudessa esiin. Lähes aina naapurusto vastustaa uusia kehitysvammaisten ihmisten asuinyksiköitä, mikä hidastaa rakennushankkeita ja aiheuttaa suvaitsemattomuudellaan inhimillistä kärsimystä. Taloustilanne on kiristynyt, mikä merkinnee puhtaasti taloudellisten arvojen korostumista inhimillisyyden sijaan. Säästöjä tehdään ihmisten hyvän elämän kustannuksella. Kansainväliset sopimukset, erityisesti YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, edellyttävät myös Suomelta muutoksia kansallisessa lainsäädännössä ja ennen kaikkea asenteissa. Yleissopimuksen keskeiset sisällöt ovat vammaisten syrjinnän kielto ja yhdenvertaisen kohtelun ja osallisuuden vaatimus kaikilla elämänalueilla. Yleissopimus on Suomessa allekirjoitettu mutta vielä ratifioimatta. Suomessa on viime aikoina tehty ja lähiaikoina tehdään useita vammaisten ihmisten elämään vaikuttavia lakimuutoksia (esimerkiksi kehitysvammalain ja vammaispalvelulain muutos, perusopetuslain muutos). Näistä muutoksista on tiedotettava ja niiden vaikutuksia seurattava. Erityisesti kehitysvammaisiin ihmisiin vaikuttava toimintaympäristön muutos on, että yhteiskunta on monimutkaistunut ja kaikenlainen tieto pirstaloitunut. Avuksi tarvitaan selkeää viestintää, asioiden konkretisoimista ja tukea oleellisen erottamiseksi epäoleellisesta. Ihmisten osallistumishalukkuus oman elämänsä sekä yhteiskunnan asioihin on kasvanut. Etenkin sosiaalinen media tarjoaa tähän kanavan. Viestinnän keinojen ja kanavien hyödyntäminen on tänä päivänä osa jokamiehen arkea. Vuorovaikutuksellisuus on syrjäyttänyt yksisuuntaisen tiedottamisen. Edellä mainitut toimintaympäristön muutokset edellyttävät Tukiliitolta vahvaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tätä erityisesti liiton johdolle kuuluvaa tehtävää tuetaan viestinnän keinoin. Viestinnän repertuaarissa on oltava riittävät ja nykyaikaiset kanavat vaikuttamiseen ja vuorovaikutukseen. Tukiliiton viestinnän strategisia keinoja ovat yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen yhdessä johdon kanssa. Vuorovaikutteisen viestinnän osuus kasvaa. Sosiaalisessa mediassa voivat levitä kulovalkean tavoin yksittäisen ihmisen mielipiteet ja kokemukset. Virheelliset tiedot saatetaan levittää totuutena. Tukiliiton valpas mukanaolo sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä myös liiton imagon, ulkoisen kuvan, vaalimiseksi. Sähköinen media kaikkiaan on strategisesti Tukiliitolle keskeisen tärkeä. Sen avulla vaikutamme, olemme ajantasaisesti siellä missä (potentiaaliset) jäsenemme ja suuri yleisö sekä tarjoamme jäsenistölle moderneja toimimisen välineitä. 4. Viestinnän arvot ja tavoitteet Tukiliiton strategiassa esitetyt arvot eettisyys, osallisuus ja ekokulttuurisuus ovat myös viestinnän arvot. Liiton viestinnän tavoitteet ovat organisaation tavoitteiden tukemisen lisäksi: - oikea-aikaisuus

4 4 - tiedon ajantasaisuus, oikeellisuus, monipuolisuus, saavutettavuus ja selkeys - vuorovaikutuksen toimivuus - kanavien ja sovellusten monipuolinen käyttö - ennakointi, reagointi ja ripeys - imagon (ulkoisen kuvan) ja riskien hallinta Tukiliiton viestintä on rakentavaa ja asiallista mutta myös rohkeaa ja vahvaa; tarvittaessa terrierimäisen sinnikästä ja räväkkää. Nostamme ripeästi esiin epäkohtia kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä palveluista ja arjesta sekä syrjinnän ja suvaitsemattomuuden kokemuksia ja vahvistamme kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä ääntä yhteiskunnassa. Esitämme myös ratkaisuja epäkohtiin. Pidämme esillä myös myönteisiä asioita, kuten kehitysvammaisten henkilöiden saavutuksia kulttuurin areenoilla, vertaistuen ja järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta sekä kaikille avoimen yhteiskunnan hyötyjä. 5. Tukiliiton ydinviestit 5.1. Tukiliiton arvoihin perustuvat ydinviestit - Vammaisilla ihmisillä on samanlainen synnynnäinen arvo ja samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä. - Kaikille ihmisille kuuluvat oikeus elämään, vapauteen, onnen tavoitteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun muiden ihmisten joukossa sekä oikeus tulla ymmärretyksi. - Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus palvelu- ja tukimuotoihin, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä toiveitaan ja tarpeitaan. - Kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisena omien lähiyhteisöjensä toiminnassa. Henkilöiden tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa elämisen, asumisen, leikin, opiskelun, työn ja vapaa-ajanvieton tavallisessa yhteiskunnassa. - Vammaisilla on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. - Sikiöseulontojen on oltava vapaaehtoisia. Tuleville vanhemmille tulee antaa riittävästi tietoa, tukea ja harkinta-aikaa, jotta he pystyvät tekemään tietoisen päätöksen seulontoihin osallistumisesta. - Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla perhe tai kasvattaa lasta, vaan jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa. - Kehitysvammaisten henkilöiden perheenjäseniä on tuettava kunnioittaen heidän toiveitaan, asiantuntemustaan ja arjen jaksamista. - Kehitysvammaisten lasten on voitava käydä pääsääntöisesti lähikoulua, jossa he saavat edellytystensä mukaista opetusta yksilöllisesti tuettuna. - Ammatillinen ja valmentava koulutus on taattava jokaiselle kehitysvammaiselle ihmiselle. Elämänhallintaa ylläpitävää ja edistävää koulutusta ja toimintaa on tarjottava läpi elämänkaaren. - Asumisessa, työelämässä, päivätoiminnassa, harrastamisessa elämässä on oltava todellisia, kehitysvammaisten henkilöiden toiveita vastaavia valinnanmahdollisuuksia. - Kehitysvammaiselle ihmiselle on taattava riittävä toimeentulo. - Kehitysvammaisella ihmisellä on oltava oikeus valita oma elämäntapansa. - Kaikki yhteisön käytössä olevat ikääntyneiden palvelut kuuluvat myös ikääntyville kehitysvammaisille ihmisille. Heitä tulee kohdella samalla arvokkuudella ja kunnioituksella kuin keitä tahansa muita ikääntyneitä Tukiliiton strategiset ydinviestit - Rakennamme asiantuntijuutemme yhdistämällä jäsenistön kokemukset yhteiskunnassa liikkuvaan tietoon. - Solmimme kumppanuuksia, joilla lisäämme asiantuntemustamme kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä asioissa. - Toimintamme kutsuu mukaan myös nuoria, lapsiperheitä ja uusia jäsenryhmiä. - Olemme avoimia yhteistyölle järjestöjen, kansalaisliikkeiden, julkisen sektorin ja yritysten toimijoiden kanssa.

5 5 - Kutsumme toimintaamme vahvasti mukaan perheet, joiden lapsella on todettu kehitysviive tai useita diagnooseja, ilman selkeätä kehitysvammadiagnoosia. - Korostamme perus- ja ihmisoikeuksien ja YK:n vammaisten yleissopimuksen vaatimusten toteutumista kehitysvammaisten ihmisten arjessa. - Edistämme kehitysvammaisten ihmisten, heidän läheistensä sekä päätöksentekijöiden yhteistyötä. - Edistämme lakien, asenneilmapiirin ja palvelurakenteiden muutosta. 6. Viestinnän vastuut Merkittävät linjanvedot, eettiset kysymykset, Tukiliiton kannanotot, epävarmat asiat, talous: asiasta tiedottaa liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, vastuualueen päällikkö tai viestinnän vastuuhenkilö. Kun kyse on oman asiantuntijuuden piiriin kuuluvasta asiasta, saa ja voi sisältötyöntekijä tiedottaa. Kriisiviestinnän työnjako jäljempänä. Jokainen liiton työntekijä vastaa omalta osaltaan tiedonkulusta: tiedon aktiivisesta hankinnasta ja vastaanottamisesta sekä jakamisesta. Hyvä ja vuorovaikutteinen sisäinen viestintä on oleellinen osa työhyvinvointia. Uudet työntekijät on perehdytettävä Tukiliiton viestintävastuisiin. 7. Yhteistyö- ja sidosryhmät Viestinnän tärkeimmät yhteistyö- ja sidosryhmät ovat: jäsenyhdistykset, liittohallitus, henkilöstö, jäsenyhdistysten henkilöjäsenet, muut vammais- sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kunnat, aluehallintovirastot, media, suuri yleisö. 8. Viestinnän kanavat Rajat Tukiliiton viestinnän peruspilarien - yhteisöviestinnän (organisaation ja sen sidosryhmien ja -yleisöjen välillä, sisäinen viestintä) ja markkinointiviestinnän (tiedon ja tietämyksen lisääminen sekä asenteisiin, uskomuksiin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen, ulkoinen viestintä) väliltä ovat madaltuneet. Tähän on vaikuttanut erityisesti sosiaalisen median esiinmarssi. Kaikki kohde- ja sidosryhmät koko yhteiskunta toimivat sosiaalisessa mediassa. Kaikki osallistuvat tavalla tai toisella kansalaisvaikuttamiseen. Viestinnän vuorovaikutteisuuden ja houkuttelevuuden merkitys on osaltaan madaltanut raja-aitoja. Juuri minkäänlainen viestintä ei tänä päivänä ole yksiviivaista tiedottamista vaan edellyttää aina mahdollisuutta vastavuoroisuuteen. Viestit on lisäksi paketoitava kiinnostavasti, sillä kilpailussa ihmisten ajankäytöstä ei pärjää viranomaistyyppisellä viestinnällä. Viestinnän ratkaisuja, kanavia ja sovelluksia käytetään sen mukaan, mitä kulloinenkin asia/tilanne vaatii. Kanavien ja välineiden repertuaarin on oltava laaja, ja uuden median osaaminen ja resurssit on Tukiliitossa varmistettava. Sähköisen viestinnän erityisesti verkon käyttö on lisääntynyt Tukiliitossa selkeästi ja suunnitelmallisesti perinteisen painetun viestinnän rinnalla. Tämä suunta vahvistuu, vaikka painetusta viestinnästä emme luovukaan. Painopistettä siirretään sähköiseen viestintään. Käytössämme olevat viestintäkanavat ja -välineet: sähköiset - liiton kotisivut (myös hankkeiden ja Malikkeen omat sivut) - sosiaalisen median palvelin yhdistyksille - Facebook - Twitter - vetoomukset verkossa (mahdollisesti tekstiviesteinä) - kampanjasivut (esim. - sähköinen uutiskirje

6 6 - Tukiliiton blogi: - verkkopalvelu - lehdistötiedotteet (sähköposti) - STT - radio, tv, netti - intranet (henkilöstö ja hallitus) ja/tai painetut - jäsenlehdet Tukiviesti ja selkokielinen Leija (myös netissä, Issuu-palvelu) - Tukiliiton julkaisusarja: esitteet ja oppaat (painetut ja sähköiset) - jäsenkirjeet (printti- ja sähköinen versio) - vuosikertomus ja toimintasuunnitelma - vaikuttamisviestit/-paketit päättäjille ja yhdistystoimijoille - sanoma-, paikallis-, aikakaus-, ammatti- ja ilmaisjakelulehdet - flaijerit eli pikaesitteet - roll-up-kuvatelineet - julisteet - kirjat - muut - palaverit ja keskustelut, kasvokkain viestintä - messut ja tapahtumat - koulutus - mielenosoitukset Toimiva työyhteisöviestintä, sisäinen viestintä, edistää Tukiliiton strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tehokkaan työyhteisöviestinnän merkitys on erityisen suuri, kun organisaatio ja työntekijät toimii eri puolilla maata. 9. Kriisiviestintä Etenkin erityistilanteissa viestintä on osa johtamista. Kriisi- ja poikkeustilanteissa tiedon saatavuus ja informoinnin sujuvuus ovat keskeisiä asioita. Kriisitilanteen alussa on aina sovittava viestinnästä vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä. Kriisi = uhkatilanne, vaaranaika, jännitystila, talouspula, uhka, mahdollisuus, vaara, katastrofi, pula, muutos, ahdinko, hätä, sotku, pulma, hätätila, kiireellinen tilanne, totuuden hetki, ei paluuta, käännekohta. (Synonyymisanakirja) Tukiliitto ja kriisi Esimerkiksi: o vammautuminen tai kuolema liiton tapahtumassa, kurssilla tms. o epäselvyys tai väärinkäytös liiton taloudenhoidossa tai muussa hallinnossa o varomattomat lausunnot julkisuudessa o tietojärjestelmien pettäminen o kiusaamis- tai häirintätapaukset Kun kriisi osuu kohdalle o sovitaan viestinnästä vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä o nopea tiedotus henkilöstölle ja sidosryhmille (myös media) o viestintä perustuu totuudelle ja avoimuudelle o ei vihjailuja eikä spekulaatioita; on kerrottava se, mitä tiedetään sekä se, mitä ei tiedetä o tiedotukseen sisällytetään kriisin seuraukset, johtopäätökset ja se, kuinka tästä eteenpäin o on muistettava mahdollinen selkokielisen tiedottamisen tarpeellisuus o viestinnässä osoitettava myötätuntoa mahdollisia uhreja kohtaan o oleellista on miettiä, kenen näkökulmasta tiedotteet ym. tehdään: uhrien vai organisaation on aina muistettava, mitä kriisi merkitsee yksittäiselle ihmiselle

7 7 o ennakoidaan eri sidosryhmien tiedontarpeita ja pyritään vastaamaan niihin ennakkoon o ei paeta mediaa, sillä muutoin tilanne nähdään niin, että johto pakenee vastuutaan o viestintää jatketaan niin kauan kuin tilanne jatkuu ja erityistilanteen päättymisestä ilmoitetaan välittömästi o kriisitilanteen kulku ja viestinnän onnistuminen arvioidaan myöhemmin Julkisuuden hallinta Elämme mediayhteiskunnassa. Media on kaikkialla ja koko ajan. Jos julkisuutta aikoo hallita, on johdon tultava heti esiin ja kerrottava, mitä tietää ja mihin se ei halua sitoutua/mistä sanoutuu irti. Viestinnän vastuut o Kriisitilanteen alussa sovitaan tapauskohtaisesti viestinnästä vastaava henkilö ja hänen vastuuhenkilönsä. o Viestintä hoidetaan keskitetysti Tukiliiton viestinnästä vastaavan henkilön ohjauksessa. o Tiedotteet ym. laatii kriisitilanteen vastuuhenkilö/hänen varahenkilönsä. Tiedotteet tarkistaa Tukiliiton viestinnästä vastaava henkilö. o Sidosryhmien (myös median) kysymyksiin vastaa ensisijassa kriisitilanteen viestinnästä vastaava henkilö/hänen varahenkilönsä. o Jokaisella työntekijällä on vastuu erityistilanteista ja oman esimiehensä informoinnista. Jos esimies ei ole tavoitettavissa, informoidaan toiminnanjohtajaa, puheenjohtajaa tai viestinnän työntekijöitä. o Erityistilanteesta pidetään ns. lokikirjaa, johon merkitään kaikki tapahtumat, yhteydenotot, toimet jne. Dokumentointi auttaa näkemään, mikä tehtiin hyvin ja mitä pitää kehittää. 10. Seuranta, mittaaminen ja arviointi - Seuraamme liiton näkyvyyttä ja tiedotteiden läpimenoa resurssien salliessa mediaseurannan avulla. - Seuraamme liiton kotisivuilla ja Facebook-sivuilla kävijöiden määriä. - Selvitämme viestinnän tavoitteiden saavuttamista arviointikyselyillä (esim. jäsenistöltä, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä). - Arvioimme viestinnän onnistumista viestinnän työryhmässä (viestinnän työntekijät) sekä johtoryhmässä ja keskustelemme yhteistyö- ja sidosryhmien palautteesta. - Kehitämme itsearvioinnin menetelmiä. Arviointiin ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa mittaria tai keinoa. On virheellistä ajatella, että perinteisinä pidetyt mittarit esimerkiksi medianäkyvyys kertoisivat aina oikeita tuloksia. Medianäkyvyys ei-toivotussa asiassa voi olla maineen kannalta myös huono asia; se voi myös olla virheellistä. Näkyvyys pelkän näkyvyyden vuoksi ei riitä, on oltava sisältöä ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Monet seikat vaikuttavat yhtä aikaa lopputulokseen. Viestinnän vaikutukset näkyvät lisäksi usein vasta pitkän ajan kuluessa; näin etenkin, kun pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja arvoihin. Tärkeintä on liiton toiminnan vaikuttavuus.

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE

UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Kehitysvammaisten Tukiliitto ry UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Alustavia esityksiä sääntömuutoksista: Järjestön tarkoitus Esitykset 1.-3. Sisältö III ESITYS TUKILIITON UUDISTAMISEKSI 1.

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Viestinnän linjaukset

Viestinnän linjaukset Tehty 02/2013, päivitetty 9/2014 Viestinnän linjaukset Työelämä 2020 -hankkeen visio on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Hankkeen tehtävä on muodostaa yhteistyöverkostoja toimijoiden

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien Liitto ry Strategiset valinnat, mittarit ja toimenpiteet

Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien Liitto ry Strategiset valinnat, mittarit ja toimenpiteet Free and Focus co-energy. Liikunnan ja Terveystiedon Opettajien Liitto ry Strategiset valinnat, mittarit ja toimenpiteet 2.-3.6.2014 Tirva www.innotiimi-icg.com 1 Strategiaprosessin viitekehys Visiokuva

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014. Helmikuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014. Helmikuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma 2014 Helmikuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen

SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen SPL Uusimaa seurojen viestinnän tukeminen Prosessikoulutus seuroille Prosessikoulutuksen tavoitteena on parantaa seurojen valmiuksia suunnitella ja ohjata omaa viestintäänsä. Projekti toteutetaan vuoden

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012

PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA. Kristiina Siikala 19.9.2012 PANKKIEN YHTEINEN VIESTINTÄ SUORAVELOITUS- MIGRAATIOSSA Kristiina Siikala 19.9.2012 1 VIESTINNÄN VAIHEET VUONNA 2012 Faktat Viestinnän strategiset linjaukset: mitä, kenelle, miten ja milloin? Fkl.fi verkkopalvelun

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA

TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Kuopion kaupungin JHL ry 862 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Tämä on Kuopion kaupungin JHL ry:n (yhdistys 862) 4. toimintavuosi ja haasteet tehokkaalle ja tulokselliselle edunvalvonnalle ovat mittavat.

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset 2013-2016. Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.4.2013

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset 2013-2016. Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.4.2013 Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset 2013-2016 Kaupunginhallitus hyväksynyt 15.4.2013 Jyväskylän kaupungin Viestinnän linjaukset käsitellään kaupunginhallituksessa valtuustokauden alussa Viestinnän

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Samaa luuta ja nahkaa

Samaa luuta ja nahkaa Samaa luuta ja nahkaa Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma 2013 2016 Luonnos 2. 12.1.2013 Sisällys 1. Ketä me olemme 1.1. Me Itse pähkinänkuoressa 1.2. Me Itse ry:n historia 2. Me Itse ry:n toiminnan

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia

Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia Naisjärjestöjen Keskusliiton viestintästrategia 1. Johdanto 1.1. Ohjeen tarkoitus Viestintästrategiassa kuvataan ja määritellään Naisjärjestöjen Keskusliiton viestinnän tavoitteet. Viestinnän tehtävänä

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot