VIESTINTÄSTRATEGIA. Kehitysvammaisten Tukiliiton. vuosiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIESTINTÄSTRATEGIA. Kehitysvammaisten Tukiliiton. vuosiksi 2012-2016"

Transkriptio

1 Kehitysvammaisten Tukiliiton VIESTINTÄSTRATEGIA vuosiksi Viestinnän tarkoitus 2. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä ja -arvot 3. Toimintaympäristö ja sen muutosten vaikutukset viestintään 4. Viestinnän arvot ja tavoitteet 5. Tukiliiton ydinviestit 6. Viestinnän vastuut 7. Yhteistyö- ja sidosryhmät 8. Viestinnän kanavat 9. Kriisiviestintä 10. Seuranta, mittaaminen ja arviointi

2 2 1. Viestinnän tarkoitus Viestinnän tarkoitus organisaatiossa on tukea organisaation perustehtävän toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista. Tukiliiton strategiakauden tavoitteet löytyvät toimintaohjelmista (http://www.kvtl.fi/media/muut/strategia_ja_toimintaohjelma_vuosiksi_ pdf) Koska liiton strategian mukaiset tavoitteet ovat varsin laajat ja monilukuiset on hyvä, että Tukiliiton tavoitteet kirjataan vuositason toimintasuunnitelmiin. Viestinnän tehtävä on myös erottaa kaikesta taustahälystä oleellinen ja toimia early warning - varoitusjärjestelmänä etenkin eettisissä kysymyksissä. Viestinnän painoarvo kasvaa vääjäämättä, sillä viestintä ja johtaminen ovat entistä tiukemmin sidoksissa toisiinsa. 2. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä ja -arvot 2.1. Kehitysvammaisten Tukiliiton perustehtävä on kehitysvammaisen ihmisen ihmisarvon ja perusoikeuksien toteutuminen ja perheiden tukeminen. Ihmisarvo on moraalinen ja juridinen käsite, jonka mukaan ihmisellä on arvo sinänsä. Ihmisarvo kuuluu ihmisyyteen, siihen että on syntynyt ihmiseksi. Ihmisoikeudet ovat jokaisen ihmisen synnynnäisiä oikeuksia ja ne koskevat kaikkia ihmisiä. Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilölle perustuslaissa turvattuja oikeuksia Toimintaamme ohjaavat kolme keskeistä arvoamme: eettisyys, osallisuus ja ekokulttuurisuus. Tukiliiton perusarvot pohjautuvat Suomen perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, joista uusin ja merkittävin on YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Kaikille ihmisille kuuluvat oikeus elämään, vapauteen, onnen tavoitteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun muiden ihmisten joukossa sekä oikeus tulla ymmärretyksi. Vammaisia tulee kohdella samalla tavalla kuin muita ihmisiä Eettisyys perustuu siihen, että koska me kaikki olemme erilaisia, meidän kuuluu oppia elämään yhdessä ja arvostamaan toisiamme. Vammaisilla ihmisillä on samanlainen synnynnäinen arvo ja samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä. Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus palvelu- ja tukimuotoihin, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä toiveitaan ja tarpeitaan. Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän perheenjäseniään on tuettava kunnioittaen heidän toiveitaan, asiantuntemustaan ja valintojaan Osallisuus perustuu siihen, että kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisena omien lähiyhteisöjensä toiminnassa. Henkilöiden tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa elämisen, asumisen, leikin, opiskelun, työn ja vapaa-ajanvieton tavallisessa yhteiskunnassa. Vammaisilla on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa Ekokulttuurisuus perustuu siihen, että perheiden erilaisia kulttuureja kunnioitetaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla perhe tai kasvattaa lasta, vaan jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa. Perhe on omaan elämäänsä aktiivisesti vaikuttava yksikkö, jota yhteiskunta voi tukea perheen omia tarpeita kuunnellen ja sen arvoja kunnioittaen.

3 3 3. Toimintaympäristö ja sen muutosten vaikutukset viestintään Kehitysvammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa edelleen vaillinaisesti. Tämä johtuu ennen kaikkea asenteista. Vanhat ja vahvat laitoshoidon perinteet elävät yhä, mikä merkitsee, että kehitysvammaisten ihmisten omaa ääntä ja tahtoa ei kuulla. Vaihtoehtoja on tarjolla vähän. Näin siitä huolimatta, että kehitysvammaisen ihmisen oman tahdon ja toiveiden mukainen elämä nähdään tänä päivänä kansainvälisesti itsestään selvänä asiana. Myös Suomessa viralliset linjaukset korostavat kehitysvammaisten ihmisten valinnanmahdollisuuksien ja oman tahdon merkitystä. Ristiriita puheiden ja käytännön toteutuksen välillä on kuitenkin suuri. Erityisesti tämä näkyy nyt, kun laitoshoitoa puretaan koko maassa ja vaihtoehtoisia asumisen vaihtoehtoja suunnitellaan. Uuslaitosten syntyminen on jo todellisuutta. Nimby-ilmiö (Not in my Backyard, Ei minun takapihalleni) on ryöpsähtänyt julkisuudessa esiin. Lähes aina naapurusto vastustaa uusia kehitysvammaisten ihmisten asuinyksiköitä, mikä hidastaa rakennushankkeita ja aiheuttaa suvaitsemattomuudellaan inhimillistä kärsimystä. Taloustilanne on kiristynyt, mikä merkinnee puhtaasti taloudellisten arvojen korostumista inhimillisyyden sijaan. Säästöjä tehdään ihmisten hyvän elämän kustannuksella. Kansainväliset sopimukset, erityisesti YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, edellyttävät myös Suomelta muutoksia kansallisessa lainsäädännössä ja ennen kaikkea asenteissa. Yleissopimuksen keskeiset sisällöt ovat vammaisten syrjinnän kielto ja yhdenvertaisen kohtelun ja osallisuuden vaatimus kaikilla elämänalueilla. Yleissopimus on Suomessa allekirjoitettu mutta vielä ratifioimatta. Suomessa on viime aikoina tehty ja lähiaikoina tehdään useita vammaisten ihmisten elämään vaikuttavia lakimuutoksia (esimerkiksi kehitysvammalain ja vammaispalvelulain muutos, perusopetuslain muutos). Näistä muutoksista on tiedotettava ja niiden vaikutuksia seurattava. Erityisesti kehitysvammaisiin ihmisiin vaikuttava toimintaympäristön muutos on, että yhteiskunta on monimutkaistunut ja kaikenlainen tieto pirstaloitunut. Avuksi tarvitaan selkeää viestintää, asioiden konkretisoimista ja tukea oleellisen erottamiseksi epäoleellisesta. Ihmisten osallistumishalukkuus oman elämänsä sekä yhteiskunnan asioihin on kasvanut. Etenkin sosiaalinen media tarjoaa tähän kanavan. Viestinnän keinojen ja kanavien hyödyntäminen on tänä päivänä osa jokamiehen arkea. Vuorovaikutuksellisuus on syrjäyttänyt yksisuuntaisen tiedottamisen. Edellä mainitut toimintaympäristön muutokset edellyttävät Tukiliitolta vahvaa osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Tätä erityisesti liiton johdolle kuuluvaa tehtävää tuetaan viestinnän keinoin. Viestinnän repertuaarissa on oltava riittävät ja nykyaikaiset kanavat vaikuttamiseen ja vuorovaikutukseen. Tukiliiton viestinnän strategisia keinoja ovat yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen ja siihen vaikuttaminen yhdessä johdon kanssa. Vuorovaikutteisen viestinnän osuus kasvaa. Sosiaalisessa mediassa voivat levitä kulovalkean tavoin yksittäisen ihmisen mielipiteet ja kokemukset. Virheelliset tiedot saatetaan levittää totuutena. Tukiliiton valpas mukanaolo sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä myös liiton imagon, ulkoisen kuvan, vaalimiseksi. Sähköinen media kaikkiaan on strategisesti Tukiliitolle keskeisen tärkeä. Sen avulla vaikutamme, olemme ajantasaisesti siellä missä (potentiaaliset) jäsenemme ja suuri yleisö sekä tarjoamme jäsenistölle moderneja toimimisen välineitä. 4. Viestinnän arvot ja tavoitteet Tukiliiton strategiassa esitetyt arvot eettisyys, osallisuus ja ekokulttuurisuus ovat myös viestinnän arvot. Liiton viestinnän tavoitteet ovat organisaation tavoitteiden tukemisen lisäksi: - oikea-aikaisuus

4 4 - tiedon ajantasaisuus, oikeellisuus, monipuolisuus, saavutettavuus ja selkeys - vuorovaikutuksen toimivuus - kanavien ja sovellusten monipuolinen käyttö - ennakointi, reagointi ja ripeys - imagon (ulkoisen kuvan) ja riskien hallinta Tukiliiton viestintä on rakentavaa ja asiallista mutta myös rohkeaa ja vahvaa; tarvittaessa terrierimäisen sinnikästä ja räväkkää. Nostamme ripeästi esiin epäkohtia kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä palveluista ja arjesta sekä syrjinnän ja suvaitsemattomuuden kokemuksia ja vahvistamme kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä ääntä yhteiskunnassa. Esitämme myös ratkaisuja epäkohtiin. Pidämme esillä myös myönteisiä asioita, kuten kehitysvammaisten henkilöiden saavutuksia kulttuurin areenoilla, vertaistuen ja järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta sekä kaikille avoimen yhteiskunnan hyötyjä. 5. Tukiliiton ydinviestit 5.1. Tukiliiton arvoihin perustuvat ydinviestit - Vammaisilla ihmisillä on samanlainen synnynnäinen arvo ja samat ihmisoikeudet ja perusvapaudet kuin muilla ihmisillä. - Kaikille ihmisille kuuluvat oikeus elämään, vapauteen, onnen tavoitteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun muiden ihmisten joukossa sekä oikeus tulla ymmärretyksi. - Kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus palvelu- ja tukimuotoihin, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä toiveitaan ja tarpeitaan. - Kaikilla ihmisillä on oikeus olla osallisena omien lähiyhteisöjensä toiminnassa. Henkilöiden tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa elämisen, asumisen, leikin, opiskelun, työn ja vapaa-ajanvieton tavallisessa yhteiskunnassa. - Vammaisilla on oikeus osallistua yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. - Sikiöseulontojen on oltava vapaaehtoisia. Tuleville vanhemmille tulee antaa riittävästi tietoa, tukea ja harkinta-aikaa, jotta he pystyvät tekemään tietoisen päätöksen seulontoihin osallistumisesta. - Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla perhe tai kasvattaa lasta, vaan jokaisella perheellä on oma perhekulttuurinsa. - Kehitysvammaisten henkilöiden perheenjäseniä on tuettava kunnioittaen heidän toiveitaan, asiantuntemustaan ja arjen jaksamista. - Kehitysvammaisten lasten on voitava käydä pääsääntöisesti lähikoulua, jossa he saavat edellytystensä mukaista opetusta yksilöllisesti tuettuna. - Ammatillinen ja valmentava koulutus on taattava jokaiselle kehitysvammaiselle ihmiselle. Elämänhallintaa ylläpitävää ja edistävää koulutusta ja toimintaa on tarjottava läpi elämänkaaren. - Asumisessa, työelämässä, päivätoiminnassa, harrastamisessa elämässä on oltava todellisia, kehitysvammaisten henkilöiden toiveita vastaavia valinnanmahdollisuuksia. - Kehitysvammaiselle ihmiselle on taattava riittävä toimeentulo. - Kehitysvammaisella ihmisellä on oltava oikeus valita oma elämäntapansa. - Kaikki yhteisön käytössä olevat ikääntyneiden palvelut kuuluvat myös ikääntyville kehitysvammaisille ihmisille. Heitä tulee kohdella samalla arvokkuudella ja kunnioituksella kuin keitä tahansa muita ikääntyneitä Tukiliiton strategiset ydinviestit - Rakennamme asiantuntijuutemme yhdistämällä jäsenistön kokemukset yhteiskunnassa liikkuvaan tietoon. - Solmimme kumppanuuksia, joilla lisäämme asiantuntemustamme kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä asioissa. - Toimintamme kutsuu mukaan myös nuoria, lapsiperheitä ja uusia jäsenryhmiä. - Olemme avoimia yhteistyölle järjestöjen, kansalaisliikkeiden, julkisen sektorin ja yritysten toimijoiden kanssa.

5 5 - Kutsumme toimintaamme vahvasti mukaan perheet, joiden lapsella on todettu kehitysviive tai useita diagnooseja, ilman selkeätä kehitysvammadiagnoosia. - Korostamme perus- ja ihmisoikeuksien ja YK:n vammaisten yleissopimuksen vaatimusten toteutumista kehitysvammaisten ihmisten arjessa. - Edistämme kehitysvammaisten ihmisten, heidän läheistensä sekä päätöksentekijöiden yhteistyötä. - Edistämme lakien, asenneilmapiirin ja palvelurakenteiden muutosta. 6. Viestinnän vastuut Merkittävät linjanvedot, eettiset kysymykset, Tukiliiton kannanotot, epävarmat asiat, talous: asiasta tiedottaa liiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja, vastuualueen päällikkö tai viestinnän vastuuhenkilö. Kun kyse on oman asiantuntijuuden piiriin kuuluvasta asiasta, saa ja voi sisältötyöntekijä tiedottaa. Kriisiviestinnän työnjako jäljempänä. Jokainen liiton työntekijä vastaa omalta osaltaan tiedonkulusta: tiedon aktiivisesta hankinnasta ja vastaanottamisesta sekä jakamisesta. Hyvä ja vuorovaikutteinen sisäinen viestintä on oleellinen osa työhyvinvointia. Uudet työntekijät on perehdytettävä Tukiliiton viestintävastuisiin. 7. Yhteistyö- ja sidosryhmät Viestinnän tärkeimmät yhteistyö- ja sidosryhmät ovat: jäsenyhdistykset, liittohallitus, henkilöstö, jäsenyhdistysten henkilöjäsenet, muut vammais- sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kunnat, aluehallintovirastot, media, suuri yleisö. 8. Viestinnän kanavat Rajat Tukiliiton viestinnän peruspilarien - yhteisöviestinnän (organisaation ja sen sidosryhmien ja -yleisöjen välillä, sisäinen viestintä) ja markkinointiviestinnän (tiedon ja tietämyksen lisääminen sekä asenteisiin, uskomuksiin ja käyttäytymiseen vaikuttaminen, ulkoinen viestintä) väliltä ovat madaltuneet. Tähän on vaikuttanut erityisesti sosiaalisen median esiinmarssi. Kaikki kohde- ja sidosryhmät koko yhteiskunta toimivat sosiaalisessa mediassa. Kaikki osallistuvat tavalla tai toisella kansalaisvaikuttamiseen. Viestinnän vuorovaikutteisuuden ja houkuttelevuuden merkitys on osaltaan madaltanut raja-aitoja. Juuri minkäänlainen viestintä ei tänä päivänä ole yksiviivaista tiedottamista vaan edellyttää aina mahdollisuutta vastavuoroisuuteen. Viestit on lisäksi paketoitava kiinnostavasti, sillä kilpailussa ihmisten ajankäytöstä ei pärjää viranomaistyyppisellä viestinnällä. Viestinnän ratkaisuja, kanavia ja sovelluksia käytetään sen mukaan, mitä kulloinenkin asia/tilanne vaatii. Kanavien ja välineiden repertuaarin on oltava laaja, ja uuden median osaaminen ja resurssit on Tukiliitossa varmistettava. Sähköisen viestinnän erityisesti verkon käyttö on lisääntynyt Tukiliitossa selkeästi ja suunnitelmallisesti perinteisen painetun viestinnän rinnalla. Tämä suunta vahvistuu, vaikka painetusta viestinnästä emme luovukaan. Painopistettä siirretään sähköiseen viestintään. Käytössämme olevat viestintäkanavat ja -välineet: sähköiset - liiton kotisivut (myös hankkeiden ja Malikkeen omat sivut) - sosiaalisen median palvelin yhdistyksille - Facebook - Twitter - vetoomukset verkossa (mahdollisesti tekstiviesteinä) - kampanjasivut (esim. - sähköinen uutiskirje

6 6 - Tukiliiton blogi: - verkkopalvelu - lehdistötiedotteet (sähköposti) - STT - radio, tv, netti - intranet (henkilöstö ja hallitus) ja/tai painetut - jäsenlehdet Tukiviesti ja selkokielinen Leija (myös netissä, Issuu-palvelu) - Tukiliiton julkaisusarja: esitteet ja oppaat (painetut ja sähköiset) - jäsenkirjeet (printti- ja sähköinen versio) - vuosikertomus ja toimintasuunnitelma - vaikuttamisviestit/-paketit päättäjille ja yhdistystoimijoille - sanoma-, paikallis-, aikakaus-, ammatti- ja ilmaisjakelulehdet - flaijerit eli pikaesitteet - roll-up-kuvatelineet - julisteet - kirjat - muut - palaverit ja keskustelut, kasvokkain viestintä - messut ja tapahtumat - koulutus - mielenosoitukset Toimiva työyhteisöviestintä, sisäinen viestintä, edistää Tukiliiton strategisten tavoitteiden saavuttamista. Tehokkaan työyhteisöviestinnän merkitys on erityisen suuri, kun organisaatio ja työntekijät toimii eri puolilla maata. 9. Kriisiviestintä Etenkin erityistilanteissa viestintä on osa johtamista. Kriisi- ja poikkeustilanteissa tiedon saatavuus ja informoinnin sujuvuus ovat keskeisiä asioita. Kriisitilanteen alussa on aina sovittava viestinnästä vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä. Kriisi = uhkatilanne, vaaranaika, jännitystila, talouspula, uhka, mahdollisuus, vaara, katastrofi, pula, muutos, ahdinko, hätä, sotku, pulma, hätätila, kiireellinen tilanne, totuuden hetki, ei paluuta, käännekohta. (Synonyymisanakirja) Tukiliitto ja kriisi Esimerkiksi: o vammautuminen tai kuolema liiton tapahtumassa, kurssilla tms. o epäselvyys tai väärinkäytös liiton taloudenhoidossa tai muussa hallinnossa o varomattomat lausunnot julkisuudessa o tietojärjestelmien pettäminen o kiusaamis- tai häirintätapaukset Kun kriisi osuu kohdalle o sovitaan viestinnästä vastaava henkilö ja hänen varahenkilönsä o nopea tiedotus henkilöstölle ja sidosryhmille (myös media) o viestintä perustuu totuudelle ja avoimuudelle o ei vihjailuja eikä spekulaatioita; on kerrottava se, mitä tiedetään sekä se, mitä ei tiedetä o tiedotukseen sisällytetään kriisin seuraukset, johtopäätökset ja se, kuinka tästä eteenpäin o on muistettava mahdollinen selkokielisen tiedottamisen tarpeellisuus o viestinnässä osoitettava myötätuntoa mahdollisia uhreja kohtaan o oleellista on miettiä, kenen näkökulmasta tiedotteet ym. tehdään: uhrien vai organisaation on aina muistettava, mitä kriisi merkitsee yksittäiselle ihmiselle

7 7 o ennakoidaan eri sidosryhmien tiedontarpeita ja pyritään vastaamaan niihin ennakkoon o ei paeta mediaa, sillä muutoin tilanne nähdään niin, että johto pakenee vastuutaan o viestintää jatketaan niin kauan kuin tilanne jatkuu ja erityistilanteen päättymisestä ilmoitetaan välittömästi o kriisitilanteen kulku ja viestinnän onnistuminen arvioidaan myöhemmin Julkisuuden hallinta Elämme mediayhteiskunnassa. Media on kaikkialla ja koko ajan. Jos julkisuutta aikoo hallita, on johdon tultava heti esiin ja kerrottava, mitä tietää ja mihin se ei halua sitoutua/mistä sanoutuu irti. Viestinnän vastuut o Kriisitilanteen alussa sovitaan tapauskohtaisesti viestinnästä vastaava henkilö ja hänen vastuuhenkilönsä. o Viestintä hoidetaan keskitetysti Tukiliiton viestinnästä vastaavan henkilön ohjauksessa. o Tiedotteet ym. laatii kriisitilanteen vastuuhenkilö/hänen varahenkilönsä. Tiedotteet tarkistaa Tukiliiton viestinnästä vastaava henkilö. o Sidosryhmien (myös median) kysymyksiin vastaa ensisijassa kriisitilanteen viestinnästä vastaava henkilö/hänen varahenkilönsä. o Jokaisella työntekijällä on vastuu erityistilanteista ja oman esimiehensä informoinnista. Jos esimies ei ole tavoitettavissa, informoidaan toiminnanjohtajaa, puheenjohtajaa tai viestinnän työntekijöitä. o Erityistilanteesta pidetään ns. lokikirjaa, johon merkitään kaikki tapahtumat, yhteydenotot, toimet jne. Dokumentointi auttaa näkemään, mikä tehtiin hyvin ja mitä pitää kehittää. 10. Seuranta, mittaaminen ja arviointi - Seuraamme liiton näkyvyyttä ja tiedotteiden läpimenoa resurssien salliessa mediaseurannan avulla. - Seuraamme liiton kotisivuilla ja Facebook-sivuilla kävijöiden määriä. - Selvitämme viestinnän tavoitteiden saavuttamista arviointikyselyillä (esim. jäsenistöltä, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä). - Arvioimme viestinnän onnistumista viestinnän työryhmässä (viestinnän työntekijät) sekä johtoryhmässä ja keskustelemme yhteistyö- ja sidosryhmien palautteesta. - Kehitämme itsearvioinnin menetelmiä. Arviointiin ei ole yhtä ainoaa ja oikeaa mittaria tai keinoa. On virheellistä ajatella, että perinteisinä pidetyt mittarit esimerkiksi medianäkyvyys kertoisivat aina oikeita tuloksia. Medianäkyvyys ei-toivotussa asiassa voi olla maineen kannalta myös huono asia; se voi myös olla virheellistä. Näkyvyys pelkän näkyvyyden vuoksi ei riitä, on oltava sisältöä ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa. Monet seikat vaikuttavat yhtä aikaa lopputulokseen. Viestinnän vaikutukset näkyvät lisäksi usein vasta pitkän ajan kuluessa; näin etenkin, kun pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja arvoihin. Tärkeintä on liiton toiminnan vaikuttavuus.

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Yhdessä yhdenvertaisuutta

Yhdessä yhdenvertaisuutta Yhdessä yhdenvertaisuutta Kehitysvammaisten Tukiliiton strategia 2017 2020 Johdanto Tällä strategialla suunnataan Kehitysvammaisten Tukiliiton vuosien 2017 2020 toimintaa Tukiliitto on noin 170 jäsenyhdistyksen

Lisätiedot

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA

HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma. Esisuunnitelmavaihe

Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma. Esisuunnitelmavaihe Kymenlaakson maakuntauudistus Viestintäsuunnitelma Esisuunnitelmavaihe 10.2.2017 VIESTINTÄSUUNNITELMA SISÄLTÖ: 1. Viestinnän tehtävä 2. Viestinnän tavoitteet 3. Viestinnän arvot 4. Viestinnän vastuut 5.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen Viestintä 2.0 yliopistossa Marja Jokinen 15.3.2016 Yliopiston uudistuminen haastaa viestinnän joka rintamalla - Uusi strategia - Uusi johto - Uusi organisaatio - Uusi brändi 11 15.3.2016 Lisää

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät

Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät Kenelle ja missä kritiikki on sallittu? Lapin metsätalouspäivät 2.2.2017 Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Suomen Metsäkeskus Kritiikki? = Arvostelu (https://fi.wikipedia.org/wiki/arvostelu)

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Ei mitään meistä ilman meitä!

Ei mitään meistä ilman meitä! Ei mitään meistä ilman meitä! Me Itse ry:n tavoite- ja toimintaohjelma 2013-2016 Sisällys 1. Ketä me olemme 1.1. Miksi Me Itse ry? 1.2. Me Itse ry:n historia 2. Me Itse ry:n toiminnan arvot 2.1. Ihminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

M-Teamin strategia

M-Teamin strategia M-Teamin strategia 2014-2018 25.8.2014 Toimintaympäristön muutostekijät M-Teamin strategia Salibandyliiton strategia Yhteisöllisyys, vapaaehtoistyö ja seurauskollisuus Kilpailu kunnallisista liikuntapaikoista

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan viestintä Esittely laitoksille Eija Fabritius Viestintälinjauksia UEF Avoimuus ja läpinäkyvyys Sujuvat viestintäkäytännöt Vuorovaikutteisuus Tavoitteellinen

Lisätiedot

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma

Kiteen kaupunki. Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma Kiteen kaupunki Viestintäsuunnitelma 1 (12) Viestintäsuunnitelman tarkoitus... 2 Mitä Kuntalaki velvoittaa?... 2 Kiteen kaupungin viestintästrategia... 4 Mitä viestintä

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä.

OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA Käsitelty ohjausryhmässä Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. OMA HÄME -VIESTINTÄSUUNNITELMA 2016 2019 Käsitelty ohjausryhmässä 22.11.2016 Hyvää ja avointa yhteistyötä. Yhteinen uudistus, yhteinen viestintä. Sisältö 1. Viestintä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Etelä-Pohjanmaan sote Viestintästrategia ja -suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä,

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Vuosikokous 18.4.2015

Vuosikokous 18.4.2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Vuosikokous 18.4.2015 MARTOISSA ON ARJEN MAHDOLLISUUS TEEMA 2016 Teemakausi 2014-2016 Martoissa on arjen mahdollisuus jatkuu viimeisen vuoden. Tarjoamme tietoja ja taitoja sujuvaan

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 06.02.2014 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina 30.10.2015 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton rooli InnoSIprojektissa Suomen Kuntaliitto toimii kansallisena kumppanina edistäen

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna,

VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, Savonlinna, ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN VIESTINTÄSTRATEGIA Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskussairaalantie 6, 57120 Savonlinna, www.isshp.fi VIESTINTÄ ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Viestintästrategia

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia)

TuUS menestyssuunnitelma. (niin sanottu strategia) TuUS menestyssuunnitelma (niin sanottu strategia) Taidolla uintiin! Visio Mahdollistamme hyvät taidot uintiurheilussa menestymiseen. Missio Luomme edellytykset kunkin tarpeiden ja kykyjen mukaiseen kunto-

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lihastautiliiton strategia

Lihastautiliiton strategia Lihastautiliiton strategia 2017-2020 LIHASTAUTILIITON STRATEGIA 2017 2020 Strategia 2017 2020 on liittomme viitekehys, joka ohjaa kaiken toimintamme suunnittelua. Strategian valinnat ovat erityisasiantuntijuuden

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä

Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä Marika Sipilä / Kiinteistöliitto Uusimaa Hissiprojektin tiedottaminen taloyhtiössä Lahti 8.5.2014 Osmo A. Wiion lakeja inhimillisestä viestinnästä Jos viestintä voi epäonnistua, niin se epäonnistuu. Jos

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma

Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma Keski-Suomen LUMA-keskuksen viestintäsuunnitelma Keski-Suomen LUMA-keskus, LUMA-KS, on Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan koordinoima kehittämishanke, joka toimii osana valtakunnallista

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot