ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITTEEN LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2011

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LIITE 1 b 4 Alueiden kehittämisyksikkö PÖYTÄKIRJA LS ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITTEEN LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2011 Aika klo ja klo 9:30-11:30 Paikka Läsnä Ravintola Priimus, Taulumäentie 45, Jyväskylä Jussi Yli-Lahti, työ- ja elinkeinoministeriö, kokouksen puheenjohtaja Kari Alanko, työ- ja elinkeinoministeriö * Rauno Lämsä, valtionvarainministeriö ( ) Jukka Alasentie, Pirkanmaan liitto * Jari Konttinen, EK ( ) Heikki Juurinen, Satakuntaliitto * Heli Rintala, Etelä-Pohjanmaan liitto Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto * Heidi Rämö, Pirkanmaan liitto ( ) * Pirjo Kokko, Yrittäjänaisten Keskusliitto ( ) * Esa Mikkonen, Keski-Suomen ELY-keskus ( ) * Hannele Yli-Kauppila, Keski-Suomen ELY-keskus ( ) Tuomo Laitila, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto * Leena Lyra, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto * Antti Iso-Koivisto, Suomen kuntaliitto ( ) Varpu Rajaniemi, Pohjanmaan liitto * Matti Pirhonen, Suomen luonnonsuojeluliitto Jukka Ristaniemi, työ- ja elinkeinoministeriö Heikki Rinta-Rahko, Suomen Yrittäjät ry * Harri Kukka, maa- ja metsätalousministeriö ( ) Timo Urpala, Etelä-Pohjanmaan liitto * Hannu Keralampi, Keski-Suomen ELY-keskus Huom. valtakirjalla osallistuneet on * merkitty tähdellä Muut läsnäolijat: Alain Roggeri ja Pekka Jounila, Euroopan komissio (DG Regio) ja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö. Kokouksen sihteeri: Seppo Haukka, Keski-Suomen liitto Seurantakomitean sihteeristön jäsenet, esittelijät ym.: Juha Niemelä, Keski-Suomen ELY-keskus ( ) Jari Karjalainen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ( ) Jaakko Ryymin, Keski-Suomen ELY-keskus ( ) Niklas Ulfvens, Pohjanmaan liitto ( ) Arttu Vainio, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Merja Lahti, Keski-Suomen liitto ( ) 1

2 KOKOUKSEN ASIAT 1. Kokouksen avaus Ylijohtaja Juha S. Niemelä toivotti seurantakomitean tervetulleeksi Keski-Suomeen ja kertoi maakunnan yhteisistä aluekehitystavoitteista ja hyvästä yhteistyöhengestä. Kalvot liitteenä Liite 1 1; seur_kom_jsn.ppt. Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti (työ- ja elinkeinoministeriö) avasi kokouksen ja kertoi Suomen EUohjelmien sidontojen, maksatusten ja tulosindikaattoreiden tilanteesta. Ohjelmien toteuttamisessa Suomi on Euroopan kärkijoukkoa. Julkisilla sidonnoilla mitaten Länsi-Suomi on hivenen muita EAKR-ohjelmia jäljessä. ELY-keskukset ovat sitoneet (2.5.) 71,5 % ja maksaneet 35,9 % kaikista EAKRmyöntövaltuuksistaan ja ESR:n luvut ovat vastaavasti 71,4 % ja 34,5 %. Maakuntien liittojen samaiset luvut olivat 70,5 % ja 36,1 % eli tasatahtia edetään. Länsi-Suomi on jopa ainoana ylittänyt Lissabonin strategian mukaisen tavoitteensa niukasti (81,4 % / 81,1 %). Komissio on moittinut infrastruktuuri-investointien osuutta Suomen EAKR-ohjelmissa liian suureksi (L-S vain 2,45 %). Kuntaraha- ja N+2 -tilanne on vielä hyvä, mutta varmuusmarginaalit supistuvat ohjelman loppukaudelle mentäessä. Flat rate (EAKR 20 % ja ESR 17 % 1.6.) on juuri otettu käyttöön, mutta yrityshankkeille niiden oma flat rate otetaan käyttöön myöhemmin. Pääomarahasto ovat myös käynnistymässä (L-S 7,5 m ). Loppukauden N+2 huolien lisäksi ongelmana ovat rakennerahastojen henkilötyövuosien leikkaus vuodelle 2012 mentäessä. Puheenjohtaja Jussi Yli- Lahden avauspuheenvuoron kalvot liitteenä Liite 2 1; jkl JYL EAKR sk kesä 2011 LSES.ppt 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä osallistujien toteaminen - Valtioneuvosto asetti EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKRtoimenpideohjelman seurantakomitean - Seurantakomitean työskentelyssä tarvittavien asiakirjojen on pääsääntöisesti oltava käytettävissä vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta - Kokouskutsu, esityslista ja liitemateriaali on lähetetty Päätösesitys: Todetaan osallistujat. Todetaan seurantakomitean kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Todettiin läsnäolijat nimenhuudolla ja kuittauksella osallistujalistaan. Kokouskutsu liitteineen on postitettu seurantakomitean jäsenille ja lähetetty vielä sähköpostitse samana päivänä eli säädetyssä ajassa. Työjärjestyksen mukaisesti seurantakomitea on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja muista jäsenistä (33 kpl) vähintään puolet on läsnä. Läsnä olivat puheenjohtaja Jussi Yli-Lahti ja kaksikymmentäyksi jäsentä, joista kymmenen edustajaa osallistui valtakirjalla (merkitty tähdellä läsnäololuetteloon). Kokous oli siis lainvoimainen ja päätösvaltainen. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään edellisen pidetyn seurantakomitean kokouksen pöytäkirja. 2

3 Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja Liite 3 3; PK EAKR MC LS pdf = esityslistan liite 1). 4. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Päätösesitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin kokouksen esityslista kokouksen työjärjestykseksi (Liite 4 4; Esityslista LS pdf) siten muutettuna, että esityslistan kohta 9 käsitellään jo heti kohdan 7 jälkeen. 5. Seurantakomitean jäsenmuutokset Rakennerahastolain (1401/2006) 25 :n mukaan valtioneuvosto asettaa kullekin toimenpideohjelmalle seurantakomitean ja nimittää sen jäsenet seurantakomiteaa asetettaessa. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää vaihdoksista komitean kokoonpanossa. Länsi-Suomen EAKR seurantakomitean kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia edellisen kokouksen jälkeen. Seurantakomitean sihteeristön kokoonpano tapahtuneiden muutosten jälkeen on liitteenä (Liite 5 5; Sk-sihteeristö.pdf = esityslistan liite 2 korj.). Päätösesitys: Todetaan, että seurantakomitean kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia. Länsi- Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyy seurantakomitean sihteeristön jäsenet liitteen mukaisesti. Päätös: Todettiin, että seurantakomitean kokoonpanossa ei ole tapahtunut muutoksia. Länsi- Suomen EAKR seurantakomitea hyväksyi seurantakomitean sihteeristön jäsenet korjattuna liitteen Liite 5 5; Sk-sihteeristö.pdf mukaisesti. 6. Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman tilannekatsaus ja arvioijan palaute Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka käy läpi Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja toimintalinjojen etenemisestä ja arvioitsija, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Jari Karjalainen, kertoo ao. toimintalinjan sisällöllisestä analyysistä arviointien pohjalta. Kuullaan myös mahdolliset hallintoviranomaisen ja maakuntien täydentävät selostukset. Keskustellaan ohjelman toteutuksen etenemisestä. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi Länsi-Suomen EAKR ohjelman tilanne vuosiraportin (liite 3), esittelyjen, arviointipalautteen ja käydyn keskustelun mukaisesti. Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka kävi ensin läpi Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman etenemistä kokonaisuutena, jonka jälkeen maakuntien edustajat kommentoivat osaltaan. Seppo 3

4 Haukan esityksen PowerPoint-kalvot ovat pöytäkirjan liitteenä Liite 6 6; L-S SH MC OhjTilanne ppt ja vuosiraportti 2010 Liite 7 6; LS EAKR VRap2010.pdf (= esityslistan liite 3). Tämän jälkeen kuultiin maakuntien edustajien palaute: Satakunta / Heikki Juurinen: Satakunnan ohjelma on edennyt hyvin. Liiallinen byrokraattisuus vaivaa edelleen ohjelman toteutusta ja heikentää jopa toimijoiden intoa hankehakijoiden keskuudessa, vaikka flat rate parantaneekin tilannetta. Yksinkertaistamista tulee jatkaa ja se ottaa tosissaan myös tulevalle ohjelmakaudelle mentäessä, jotta vastaavalta vältyttäisiin. Keski-Suomi / Pirjo Peräaho: Sitomattoman myöntövaltuuden määrä Keski-Suomen ELYkeskuksella on keskuksen kirjanpidon mukaan vain noin puolet TEM:n tietoihin verrattuna? Yrityshankkeissa tapahtuu aaltoliikettä ja tällä hetkellä ollaan pahojen takaiskujen kourissa mm. Moventtaksen emoyhtiö. TL 3:een ei ole tulossa tarpeeksi hankkeita ja syynä on kuntien toiveiden erilaisuus ohjelmiin nähden, ne eivät kohtaa. Flat rate keventää hallintoa tulevaisuudessa. Pirkanmaa / Jukka Alasentie: Hankekysyntä on ollut vilkasta ja esitetyt hankkeet suurempia ja strategisempia. Kuntarahoitusta on saatu riittävästi. 60 % hankkeista joudutaan hylkäämään rahan puutteessa. TL 3 on liikkumavaraa. Ongelmana on maksatushakemusten ruuhkautuminen, koska maksatushakemusten laatu on huonoa ja joudutaan hidastaviin lisätietopyyntöihin. Hyviä ovat usean vuoden strategiset hankkeet (1. vuosi sidotaan) ja on tehty uusia avauksia mm. bioalan 3. suurin koulutusyksikkö yliopistolle. Myös Tampereen ulkopuolelta on tullut runsaasti hanke-esityksiä. Pohjanmaa / Varpu Rajaniemi: Kärkiklusterit kuten energiasektori etenee hyvin. Edellisenä vuonna TL 1:een kohdennettua ideahakua on kokeiltu myös TL 2:een, kiinnostus ollut hyvää. Kuntarahaa on saatu riittävästi. Ohjelman tiivis suhde oskeen sitoo varoja. Rakennemuutosaluestatus ja -rahoitus ei ole tuonut Kaskiseen odotettuja tuloksia, kansallisia tukialuerajoja syytä tarkastella samalla. Hankevalmisteluun on lisätty henkilöitä muullakin kuin teknisen tuen rahoituksella. Ei infra-rahoituspaineita ja painopisteenä on Pohjanmaan innovaatiostrategia. Maksatuksen ongelmilta vältytään paljolti huolellisella hankevalmistelulla. Etelä-Pohjanmaa / Timo Urpala: Etelä-Pohjamaan ELY on organisaationa nuori ja sen ongelmana ovat eläköitymiset ja valtion tuottavuushanke. Viidessä seutukunnassa on järjestetty aktivointitapahtumat ja maakuntaan on jaettu erillisliite. Näiden tuloksena on saatu runsaasti pienehköjä hankkeita, mutta isoja hankkeita joudutaan odottamaan syksyyn ja jopa seuraavalle ohjelmakaudelle. Taustalla on mm. AO:n ja amk:n sisäisiä organisaatiouudistuksia. Hakijoita on ohjeistettu lähettämään ensin hankeaihion kuvaus ja palautteen pohjalta vasta lopullinen hankehakemus. Lopuksi lounaan jälkeen käytiin ohjelmaa läpi toimintalinjoittain siten, että ohjelmapäällikkö lyhyesti johdatteli ja arvioitsija, Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Jari Karjalainen, kertoi ao. toimintalinjan sisällöllisestä analyysistä EAKR-ohjelmien teema-arviointien pohjalta. Arvioitsijan esityksen kalvot ovat liitteenä Liite 8 6; EAKR arviointi LS seurantakomitea ppt. Keskustelussa todettiin, että EURAn on tuotettava oikeaa tietoa ko. vuoden ja ohjelmakauden sidontatilanteesta (erikseen vuosipäätökset ja varaukset). Länsi-Suomessa korostuu tiivis kytkeytyminen osaamiskeskusohjelmaan. Menossa on teollisuuden rakennemuutoksen 2. aalto mm. case Jyväskylä. On mietittävä miten rakennemuutosvaroja käytetään jatkossa. Ohjelmarahat tullaan käyttämään täysimääräisesti. Sihteeristöltä kysyttiin, mitä kansainvälisiä verkostoja ylimaakunnallisella haulla saadaan? 4

5 Pääomarahastopäätöksissä myöntäjä ottaa 100 % riskin, kuka analysoi päätösten perustelut ja tulokset? Näissäkin lisäarvo on tärkeä, vaikka tuloksena ei olekaan pelkkä raha. Se, mikä on paras kehittämisen tuki-instrumentti, on vaikea kysymys. Päätös: Merkittiin tiedoksi Länsi-Suomen EAKR ohjelman tilanne vuosiraportin Liite 7 6; LS EAKR VRap2010.pdf (= esityslistan liite 3), esittelyn Liite 6 6; L-S SH MC OhjTilanne ppt, maakuntapalautteen, arvioinnin Liite 8 6; EAKR arviointi LS seurantakomitea ppt ja käydyn keskustelun mukaisesti. 7. Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosikertomuksen 2010 hyväksyminen (Liitteet 3 ja 4) Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka esittelee Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman vuosiraportin 2010 ja sen suositukset (vuosiraportin luku 10. JOHTOPÄÄTÖKSET). Keskustellaan suositusten sisällöstä. Päätösesitys: Hyväksytään Länsi-Suomen EAKR-ohjelman vuosikertomus 2010 ja sen erillisliite liitteiden 3 ja 4 mukaisesti. Ohjelmaviestinnän tilannekatsaus käydään läpi tarkemmin myöhemmin kohdassa 11. Muut asiat. Merkitään käyty keskustelu ja seurantakomitean suositukset tiedoksi ja huomioon otettavaksi. Päätös: Hyväksyttiin Länsi-Suomen EAKR-ohjelman vuosiraportti 2010 Liite 7 6; LS EAKR VRap2010.pdf (= esityslistan liite 3) ja sen erillisliite Liite 9 7; EAKR-viestintäsuunnitelma PÄIVITETTY VERSIO pdf (= esityslistan liite 4) mukaisesti. Ohjelmaviestinnän tilannekatsaus käytiin läpi tarkemmin myöhemmin kohdassa 11. Muut asiat. Merkittiin käyty keskustelu ja seurantakomitean suositukset (vuosiraportin luku 10. JOHTOPÄÄTÖKSET) tiedoksi ja huomioon otettavaksi. 8. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelma ajankohtaiskatsaukset esittelee neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen (maa- ja metsätalousministeriö). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi ESR-ohjelman ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelman ajankohtaiskatsaukset. Ylitarkastaja Harri Kukka (maa- ja metsätalousministeriö) esitteli Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Elinkeinokalatalouden kehittämisohjelma ajankohtaiskatsaukset Sirpa Karjalaisen ollessa estynyt. Päätös: Merkittiin Harri kukan ajankohtaiskatsaukset (maa- ja metsätalousministeriö), PowerPointesitykset Liite 10 8; EAKR-Länsi-Suomi_kevät_2011.ppt sekä käyty keskustelu tiedoksi. Seurantakomitean ensimmäisen päivän kokous keskeytettiin noin klo

6 Seurantakomitea jatkoi asioiden käsittelyä ja puheenjohtaja avasi päivän klo 9: ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsaus ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsauksen esittelee ESR-aluekoordinaattori Arttu Vainio (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus). Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi ESR-ohjelman ajankohtaiskatsauksen. ESR-toimenpideohjelman ajankohtaiskatsauksen esitteli ESR-aluekoordinaattori Arttu Vainio. Länsi-Suomen ESR-alueosio etenee hyvin muun maan tahtiin. TL 4 (kv-toiminta) on muita jäljessä muun maan tavoin ja sen rahoitusta saatetaankin uudelleensuunnata. Ei N+2 ongelmia, mutta saadaanko esim. kaikki sidonnat maksettua täysimääräisinä ohjelmakauden lopussa? Päätös: Seurantakomitea merkitsi tiedoksi Arttu Vainion ESR-ohjelman ajankohtaiskatsauksen, PowerPoint-esityksen Liite 11 9; ESR Länsi-Suomi J-kylä.ppt ja käydyn keskustelun. 10. Katsaus tulevaan ohjelmakauteen Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti työ- ja elinkeinoministeriöstä esittelee tulevan ohjelmakauden valmistelun nykyvaiheita ja haasteita. Päätösesitys: Merkitään katsaus ja käyty keskustelu tiedoksi. Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti (TEM) kävi läpi tulevan ohjelmakauden aikatauluja ja komission ja Suomen linjauksia. Kalvot ovat liitteenä Liite 12 10; jkl Koheesio2014+.ppt, joista ohessa on poimintoja. Koheesiopolitiikan aikataulu UNKARIN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT Aluesuunnitteluministerit keskustelivat alueellisen agendan uudistamisesta Aluepolitiikkaministerit keskustelivat mm. varojen ehdollisuusperiaatteista koheesiopolitiikassa Komissio antaa rahoituskehysesityksen PUOLAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY 2011 Komissio antaa koheesiopolitiikan asetusesitykset syys lokakuussa Komissio antaa maaseutu/maatalouspoliittiset esitykset syksyllä Suomen näkemykset rahoitus- ja politiikan sisältöesityksiin lokakuussa - U-kirjelmä eduskunnalle Asetusten käsittely alkaa neuvoston rakennetyöryhmässä (politiikan sisältö) Neuvottelut alkavat puheenjohtajan ystävät -ryhmässä (rahoitus) Bilateraaliset keskustelut komission ja jäsenmaiden välillä investointi ja kumppanuussopimusten sisältöperiaatteista alkavat TANSKAN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT 2012 Tanska pyrkii rahoitusratkaisuun huippukokouksessa kesäkuussa Ranskan vaaleista johtuen ratkaisu siirtynee syksyyn Asetusten yksityiskohtainen käsittely neuvostossa jatkuu KYPROKSEN, IRLANNIN, LIETTUAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY SYKSY 2013 Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa joulukuussa

7 Yksityiskohtaiset asetusneuvottelut jatkuvat neuvostossa Yhteispäätösmenettely - Euroopan Parlamentti, neuvosto ja komissio sekä rahoituksesta että asetuksista Komissio hyväksyy Eurooppa 2020 strategiaan perustuvan yhteisöstrategian (CSF) jonka jälkeen kumppanuussopimukset voidaan käsitellä loppuun ja allekirjoittaa Maantieteellinen tuen keskittäminen Komissio esittää kolmea jakokriteeriä nykyisen neljän sijaan Vähiten kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75%) Väestöpeitto vähenisi verrattuna konvergenssiin Välialueet (BKT/asukas vaihteluväli 75-90%) Väestöpeitto suurenisi verrattuna phasing out ja in Kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) väestö peitto ennallaan verrattuna työllisyys- ja kilpailukykytavoitteeseen lisäkriteerit alhainen työllisyysaste/korkea työttömyysaste ja/tai korkea/matala koulutustaso Välialueet Välialueeseen kuuluisivat nykyiset konvergenssialueesta uloskasvavat alueet ja muutkin alueet, jotka täyttävät % BKT kriteerin. Välialueella halutaan korjata nykyisten siirtymäaluejärjestelyjenepäkohtaa, jossa järjestelmä kohtelee saman BKT:n omaavia alueita eri lailla Strateginen ohjelmointi kattaa komission yhteisöstrategian (Eurooppa 2020 tavoitteet investointipainopisteiksi), investointi- ja kumppanuussopimukset jäsenvaltioiden kanssa [investointipainopisteet, varojen jako (sis. koord. EU- ja kansallisten varojen välillä), varojen ehdollisuudet ja tulostavoitteet]. Komissio hyväksyy jäsenmaiden toimenpideohjelmat. EU temaattinen keskittäminen Eurooppa-neuvosto on määrittänyt EU:lle viisi tavoitetta, jotka saavutettava vuoteen 2020 mennessä Jäsenmaiden tulisi valita kumppanuussopimukseensa (ja toimenpideohjelmiinsa) rajallinen määrä painopisteitä Pääosa Eurooppa strategian toteutuksesta tapahtuu Suomessa kansallisten politiikkojen kautta. Temaattiseen menun indikatiivinen sisältö Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Tavoitteena lisätä varojen käytön tehokkuutta eurooppalaisiin prioriteetteihin kytketyllä temaattisella keskittämisellä edistää varojen tehokasta käyttöä, korjaamalla olemassa olevia puutteita ja tukemalla rakenteellisia uudistuksia jäsenmaissa sitouttaa kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita Eurooppa strategian toimeenpanoon Jäsenmaiden määrällisiin ja taloudellisiin indikaattoreihin perustuva ja Eurooppa 2020 hallintosyklin mukainen vuosiraportti laaditaan huhtikuussa. Vuosiraportin perusteella käydään poliittinen keskustelu neuvostossa ja parlamentissa (yleisten asioiden neuvosto aluekehityksestä vastaavien ministereiden kokoonpanossa). Uutta on ohjelmapolitiikan tulosperusteisuus, jota mitataan kolmiportaisella mallilla "inputs - outputs - results. Tukien ehdollisuutta laajennetaan (esim. makrotaloudellinen ehdollisuus, 'ex-ante' ehdollisuus, suoritusperusteinen ehdollisuus tai rakenteellisten uudistusten ehdollisuus).. 7

8 Suomen pääviestit tulevan kauden valmistelussa 1. Koheesiopolitiikkaa tulee jatkaa koko unionin alueella uudistaen politiikan sisältöä siten, että sen tehokkuus ja vaikuttavuus lisääntyvät. Rahoituksen painopisteen tulee olla köyhimmillä alueilla sekä vakavista ja pysyvistä olosuhdehaitoista kärsivillä alueilla. 2. Maantieteellisistä olosuhdehaitoista kärsivien pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityiskohtelun jatko on varmistettava (Suomen liittymissopimus ja SEUT 174 artikla). Nykyisellä kaudella Suomen saamasta kokonaisrahoituksesta noin 40 % perustuu harvaan asutukseen 3. Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta tulee lisätä keskittymällä rajalliseen määrään prioriteetteja, joiden tulee olla yhdenmukaisia Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden kanssa. Ensisijassa tulee tukea toimia, joilla parannetaan: alueiden kilpailukykyä panostamalla alueellisesti toteutettuun osaamisperusteiseen yritystoimintaan ja käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan työllisyyttä ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämistä ml. syrjäytyneiden väestöryhmien elinolojen parantaminen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamista 4. Rajat ylittävää alueellista yhteistyötä tulee jatkaa ja uudistaa. Makroaluestrategioiden toimeenpanoa on tehostettava ja niille on osoitettava riittävästi EU:n rahoitusta. Itämeren alueen strategiassa tulee ottaa huomioon pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden edistäminen, mukaan lukien Venäjän kytkeminen mukaan alueen yhteistyöhön. 5. Koheesiopolitiikan hallintoa on kevennettävä ja yksinkertaistettava. Suomi tukee komission vuonna 2007 asettamaa tavoitetta hallinnollisen taakan vähentämisestä 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. Suhteellisuusperiaatetta tulee noudattaa erityisesti pienten ohjelmien valvontamenettelyissä. Alain Roggeri totesi puheenvuorossaan, että tuleviin ratkaisuihin vaikuttavat poliittinen konteksti, koheesiopolitiikan paineet (Budget review) ja mm. se, että EU parlamentin rooli on kasvanut. Court of Auditors n avulla nettomaksajat varmistavat rahan oikean käytön. Taloustilanne, säästäminen ja rahan tehokas käyttö ovat pinnalla. Resursseja kohdennetaan pitkän aikavälin vaikutuksiin, uudet tulevat indikaattorit ja arviointimenettely tehostavat toimintaa (voidaan ottaa käyttöön jo nyt). Suositeltavaa on saada ohjelma valmiiksi nopeasti, kohdentaa ja keskittää se muutamiin teemoihin. Yksinkertaistaminen on valtavirtaistunut EU-työssä, mutta aikaisemmin se on osaltaan ollut jopa hidastamassa liikkeellelähtöjä ohjelmakausien käynnistyessä (kausien päällekkäisyys, tietojärjestelmät, sääntöjen tulkinnan siirtyminen alueille). Roggerin mielestä varojen allakointi ennakkoon alueille on jäykistänyt ja estänyt ohjelmien joustavan uudelleen allakoinnin. Vaarana yksinkertaistamiskierroksilla on jälleen byrokratiakerrosten lisääntyminen ja ohjelmatyön toteutuksen hidastuminen. Nykyiset indikaattorit eivät välttämättä kuvaa ohjelmien vaikutuksia eli tehdäänkö oikeita asioita tavoitteisiin pääsemiseksi. Horisontaalisten osalta esim. ympäristöpositiivisuus ei indikaattorina vastaa nykytarpeita. Arviointeja on tehostettava ja lisättävä kokonaisnäkemystä EUja kansallisten toimien kesken. Yhteistyötä, taitoa toimia yhdessä kilpailukyvyn parantamiseksi, tulee miettiä myös laajemmassa globaalissa yhteydessä. Ei tule myöskään unohtaa uusien asioiden kokeiluja ja pilotointeja. Päätös: Merkittiin aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahden alustus ja kalvot Liite 12 10; jkl Koheesio2014+.ppt, yksikön päällikön Alain Roggerin puheenvuoro ja käyty keskustelu tiedoksi. 11. Muut asiat Ylitarkastaja Harri Ahlgren esittelee ohjelmaviestinnän tilannekatsauksen (päivitetty viestintäsuunnitelma on vuosiraportin erillinen liite, esityslistan liite 4) Itämeri-strategian ajankohtaiskatsauksen. 8

9 Päätösesitys: Seurantakomitea merkitsee tiedoksi esittelyt ja käydyt keskustelun. Harri Ahlgren (työ- ja elinkeinoministeriö) esitteli viestinnän päivitetyn suunnitelman ja Itämeristrategian ajankohtaiskatsauksen. Liite 9 7; EAKR-viestintäsuunnitelma PÄIVITETTY VERSIO pdf = esityslistan liite 4) hyväksyttiin jo vuosiraportin erillisliitteenä kohdassa 7. Päätös: Merkittiin Harri Ahlgrenin viestinnän päivitetyn suunnitelman ja Itämeri-strategian ajankohtaiskatsauksen esittelyt Liite 13 11; jkl Itämeri&viestintä LSES.ppt ja käyty keskustelu tiedoksi. 11. Yhteenveto seurantakomitean esilletuomista asioista Puheenjohtaja kokoaa yhteen päivän aikana käytyä keskustelua. Päätösesitys: Merkitään tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. Puheenjohtaja Jussi Yli-Lahti korosti loppuyhteenvedossaan huolellista tulevaan ohjelmakauteen valmistautumista, tietojärjestelmän toimivuutta ja tietojen oikeellisuuden tärkeyttä ohjelmatyössä. Päätös: Merkittiin tiedoksi puheenjohtajan yhteenveto. 12. Seuraava kokous Päätös: Länsi-Suomen seurantakomitea kokoontuu seuraavan kerran loppuvuodesta