LAPUAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPUAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 LAPUAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2006

2 SISÄLLYS A. YLEINEN OSA 1. OPETUSSUUNNITELMA Kunnan perusopetus Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö 7 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen tehtävä Perusopetuksen rakenne OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Oppimiskäsitys Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat OPISKELUN YLEINEN TUKI Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilashuolto Kerhotoiminta ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Saamelaiset Romaanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat 21 B. LAPUAN PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA 1. OPPILASHUOLLON TEHTÄVÄT OPPILASHUOLLON RAKENNE Havainnoiva työ Tekninen oppilashuolto Fyysinen oppilashuolto Psykososiaalinen oppilashuolto Oppilaanohjaus OPPILASHUOLLON ORGANISOINTI 24 2

3 C. OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET 1. OPETUKSEN EHEYTTÄMISEN TAVOITTEET IHMISENÄ KASVAMINEN KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA TURVALLISUUS JA LIIKENNE IHMINEN JA TEKNOLOGIA 35 D. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS TOINEN KOTIMAINEN KIELI A-Ruotsi B-Ruotsi VIERAAT KIELET A-Kieli, Englannin kieli B2-kielet Saksan kieli Ranskan kieli Venäjän kiel USKONTO HISTORIA YHTEISKUNTAOPPI MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA FYSIIKKA KEMIA TERVEYSTIETO KUVATAIDE MUSIIKKI KÄSITYÖ KOTITALOUS LIIKUNTA OPIILAANOHJAUS TIETOTEKNIIKKA MAA-JA METSÄTALOUS JA PUUTARHANHOITO 186 E. OPPILAAN ARVIOINTI 1. KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI Tavoitteen oppilaan käyttäytymiselle 188 3

4 1.2 Käyttäytymisen arviointi OPPILAAN EDISTYMISEN, TYÖSKENTELYN JA OSAAMISEN TASON ARVIOINTI Arviointi opintojen aikana Arvioitavat oppiaineet Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain Vuosiluokalta siirtämisen ja vuosiluokalle jättämisen erityistapaukset Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi PÄÄTTÖARVIOINTI PERUSOPETUKSEN AIKANA KÄYTETTÄVÄT TODISTUKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖTODISTUS MUUT TODISTUKSET 194 F. PERUSOPETUKSEN TOIMINNNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN YLEISET TAVOITTEET LAPUAN PERUSOPETUKSEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Arviointijärjestelmän perusrunko Arviointiprosessien kulku Arviointitoiminnan organisointi Pedagoginen arviointisykli Arviointijärjestelmän käyttöönoton aikataulu 201 G. LAPUAN PERUSOPETUKSEN TIETOSTRATEGIA 1. YLEISTÄ STRATEGISEN TOIMINTAMALLIN VAIHEET LAPUAN PERUSOPETUKSEN TIETOSTRATEGIA Perusrunko Tietostrategian toteuttamisvaiheet Tilannekartoitus Toimenpidesuunnitelma Arviointi TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIAN LIITTÄMINENPERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAAN 211 LIITTEET Kielitaidon tasojen kuvausasteikko 4

5 A YLEINEN OSA

6 1 OPETUSSUUNNITELMA 1.1 Kunnan perusopetus Perusopetuslain 25. :n mukaan, jokainen Suomessa vakinaisesti asuva lapsi on oppivelvollinen eli velvollinen osallistumaan perusopetukseen siitä vuodesta lähtien, kun hän täyttää 7 vuotta. Perusopetuksen oppimäärä on perusopetuslain 9. :n mukaan yhdeksänvuotinen. Oppivelvollisuus päättyy kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Perusopetuslain 4. :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuusikäisille, kunnassa asuville perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamisvuotta edeltävänä vuonna esiopetusta. Perusopetuksen tulee em. lain 2. :n mukaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyisiksi kansalaisiksi sekä antaa heille elämässä tarvittavia tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita. Valtioneuvosto päättää perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta. Kunnassa opetus järjestetään perusopetuslain ja asetuksen, valtioneuvoston asettamien tavoitteiden ja tuntijaon, sekä opetushallituksen laatimien, esi- ja perusopetusta koskevien perusteiden pohjalle laaditun opetussuunnitelman mukaan. Lisäksi perusopetusta antavissa kouluissa laaditaan lukuvuotta koskeva opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma 1.2 Opetussuunnitelman laatiminen Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Lapuan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden muodostaman kehyksen pohjalle. Yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelmatyö vuosiluokkia 3-9 varten käynnistyi Lapualla vuonna 2002, jolloin Lapuan kaupunki lähti mukaan myös Pohjanmaan ops-verkon toimintaan. Alueelliset verkostot perustettiin opetushallituksen toimesta, ja niiden kautta kunnilla oli mahdollisuus osallistua valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden laadintaan. Samana vuonna perustettiin Lapualle kaavion 1. mukainen paikallisen opetussuunnitelmatyön organisaatio. 6

7 OPS-PROSESSIN ORGANISAATIO OHJAUSRYHMÄ ( ) POHJANMAAN OPS-VERKKO VALMISTELURYHMÄ 6-8 (2002- ) VANHEMPAIN- TOIM. + -YHD. R1 (3+3) R2 (3+3) R3 (3+3) R4 (3+3) R5 (3+3) R6 (3+3) 2. ASTEEN OPPILAITOKSET SIVISTYS- LAUTAKUNTA R7 (3+3) R8 (3+3) R9 (3+3) TYÖRYHMÄT ( ) OPS-SEMINAARIT (1-2/ VUOSI) PERUSTURVAN OPPILASHUOLLOLLISET RYHMÄT NUORISOTOIMI, KOLMAS SEKTORI SIDOSRYHMÄT kaavio 1. Opetussuunnitelmatyön organisaatio. Opetussuunnitelmaprosessin ohjausryhmä muodostuu kaikkien perusopetusta antavien koulujen, aineryhmien ja sivistyshallinnon edustajista. Ohjausryhmän kokoontui prosessin alussa laatimaan toiminnallisen organisaation, jonka kautta varsinaista opetussuunnitelmatyötä tehdään. Työnjaollisen vastuun otti valmisteluryhmä, joka suunnitteli prosessiin liittyvien koulutuspäivien ohjelmat ja opetussuunnitelmatyön aikataulun. Koulutuspäivien aikana Lapuan perusopetuksen henkilöstö työsti opetussuunnitelman yleiseen osaan liittyvät teemat sekä aloitti oppiaineiden sisällöllisen suunnittelun. Sisällöllinen työ tehtiin eri vuosiluokkien opettajista koostuneissa oppiainetyöryhmissä. Ops-verkon kautta kunnilla oli mahdollisuus osallistua vuoden 2003 aikana ns. kokeiluperusteiden pohjalta alkavaan opetussuunnitelmatyöhön. Lapuan kaupungissa opetussuunnitelman laatiminen aloitettiin kuitenkin vasta vuoden 2004 keväällä varsinaisten opetussuunnitelman perusteiden valmistuttua. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Lapuan kaupungissa esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelma integroidaan vuosiluokkien 3-6 opetussuunnitelmaan koko perusopetusta koskevaksi opetussuunnitelmaksi. Lisäksi opetussuunnitelmaa laadittaessa on otettu huomioon myös muut Lapuan kaupungissa tehdyt lapsia ja nuoria koskevat päätökset. Opettajat noudattavat opetustyössään Lapuan kaupungin sivistyslautakunnan vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmassa voi olla kuntakohtainen osio, alueellisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan, kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen lainsäädännöllinen yhtenäisyys ja opetussuunnitelman perusteet edellyttävät eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Lapualla vuosiluokkien 3-9 opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen osallistuvat kaikki em. vuosiluokkien opetuksessa 7

8 työskentelevät opettajat. Sekä yleisen osan että sisältöosien laatiminen tapahtuivat työryhmissä, joissa kaikissa oli em. vuosiluokkien opettajat edustettuina. Opetussuunnitelma perusteiden mukaan oppilaiden huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn.. Valmisteluryhmä pyysi koulujen vanhempaintoimikunnilta ja vanhempainyhdistykseltä lausunnot opetussuunnitelman yleisestä osasta. Oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevan osan suunnittelussa valmisteluryhmä teki yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 1.3 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kun opetuksen järjestäminen Lapuan kaupungissa edellyttää. arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Lapuan perusopetuksessa noudatettava tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle - yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän oppimisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 8

9 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen yhteisenä arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetuksen tulee edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin vuorovaikutuksen kautta syntynyt suomalainen kulttuuri. Opetuksessa otetaan huomioon kansalliset, eteläpohjalaiset ja lapualaiset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Lisäksi otetaan huomioon eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien vaikutus suomalaisen kulttuurin monipuolistumiseen. Opetus tukee oppilaan kulttuuri-identiteetin rakentumista ja osallisuutta yhteiskunnassa ja maailmassa. Perusopetus edistää alueellista sekä yksilöiden ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Perusopetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta.. LAPUAN PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA YKSILÖLLISYYDEN KUNNIOITTAMINEN Oppimisprosessien yksilöllisyyden huomioonottaminen monipuolisten opetusmenetelmien kehittäminen sisältöjen monipuolisuus ja oikeat painotukset arvioinnin kehittäminen oppilaantuntemuksen kehittämien VASTUULLISUUS Ohjauksen, tuen, vapauden ja kontrollin tasapaino oma-aloitteisuutta yhteistoiminnallisuutta ja vastuunottoa kehittävät menetelmät kriittisyyteen ohjaavat oppisisällöt ja menetelmät oppilaan koko oppimisympäristön huomioon ottaminen ja ryhmäilmiöiden seuraaminen tehokkaat, ennakoivasti reagoivat ohjaus- tuki ja kontrollijärjestelmät SOSIAALINEN TURVALLISUUS Paikallinen kulttuuri ja sosiaaliset verkot oppimisprosessin tukena yhteisten kasvatuksellisten linjausten sopiminen oheiskasvattajayhteisöjen kanssa paikallisen ympäristön ja kulttuuri hyödyntäminen oppisisällöissä ja opetusmenetelmissä sosiaalisten verkostojen tehokas käyttö oppilaantuntemuksen ja oppilashuollollisten tukitoimien kehittämisessä kaavio 2. Lapuan perusopetuksen arvopohja Lapuan perusopetuksen käytännön opetus- ja kasvatustyö perustuu edellä mainitun yleisen arvoperustan pohjalle rakentuville, opetus- ja kasvatustyötä käytännössä ohjaaville arvoille, joita ovat yksilöllisyyden kunnioittaminen, vastuullisuus ja sosiaalinen turvallisuus. Nämä arvot ohjaavat kasvatus- ja opetustavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien toimintaperiaatteiden ja -mallien sekä menetelmällisten ratkaisujen muotoutumista. kaavion 2. mukaisesti 9

10 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Se tarjoaa yksilölle mahdollisuuden hankkia yleissivistystä ja suoritta oppivelvollisuus sekä antaa yhteiskunnalle välineen kehittää sivistyksellistä pääomaa, lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Näin oppilas voi hankkia elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin sekä saada valmiuksia toimia osallistuvana kansalaisena demokraattisen yhteiskunnan kehittämiseen. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Sen tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Perusopetuksen tulee siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tietoa ja osaamista sekä edistää tietoisuutta yhteiskunnan perustana ja jatkuvuuden turvaajina olevista arvoista ja toimintatavoista. Näiden lisäksi perusopetuksen tulee kehittää oppilaiden kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria ja uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jonka tavoitteet ja sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa (2004) oppiaineittain tai aineryhmittäin valtioneuvoston asutuksen A :n mukaisessa tuntijaossa olevien nivelkohtien välisille osioille. Perusteissa on kunkin osion päätteeksi laadittu hyvän osaamisen kuvaus. Taito- ja taideaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö ja liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Lapuan kaupungin hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritetään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen antamat valmiudet..esi- ja perusopetuksesta rakentuu ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityistehtävänä on antaa valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 puolestaan muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka aikana annetaan myös valmiuksia sekä ohjausta jatko-opintoihin ja kehitetään valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli oppilas on erityissyystä estynyt etenemään jossakin oppiaineessa yleisen opetusohjelman mukaisesti, hänelle laaditaan oma opinto-ohjelma. Siinä määritellään opetuksen tavoitteet, tuntijako ja suoritettavat opintokokonaisuuksien sisällöt erikseen kyseiselle aineelle noudattaen valtioneuvoston määrittelemiä oppiaineiden ja aineryhmien osioita. Näitä osioita voidaan jakaa tai yhdistellä eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelma määrää mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia.. Opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan järjestelmällisesti. 10

11 Oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin, mikäli yhdysluokkaopetus sitä edellyttää. Tällöin eri oppiaineiden opetustunnit tasataan eri vuosiluokilla tapahtuvan opetuksen kautta. Yhdysluokan oppimäärä voidaan määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä eri vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin määräyksiä. Lapuan perusopetuksessa noudatetaan oppiaineiden kokonaistuntimäärien ja eri vuosiluokkien niveltämiskohtien mukaan laskettujen tuntimäärien osalta valtioneuvoston asetuksen mukaista tuntijakoa. (taulukko1). Opetettavat A- ja B-kielet määritellään Lapuan perusopetuksen kieliohjelmassa. Taulukko 1. Lapuan perusopetuksen tuntijako: viikkotuntimäärä/vuosiluokka oppiaine ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ½ 3½ 3 46 A-KIELI (englanti) B-KIELI MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO BIOLOGIA JA MAANTIETO FYSIIKKA JA KEMIA TERVEYSTIETO USKONTO/ELÄMÄNKATSOMUSTIETO HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI MUSIIKKI KUVATAIDE KÄSITYÖ LIIKUNTA KOTITALOUS 3 3 OPPILAANOHJAUS ½ ½ 1 2 VALINNAISET AINEET OPPILAAN VÄHIMMÄISTUNTIMÄÄRÄ VAPAAEHTOINEN A-KIELI Lapuan perusopetuksen kieliohjelma: A-kieli perusopetuksen 3. luokalla alkava, kaikille yhteinen ja pakollinen kieli Englanti EN Vapaaehtoinen A-kieli (mahdollinen keskuskoulussa sekä Liuhtarin ja Ritämäen kouluissa) perusopetuksen 4. luokalla alkava vapaaehtoinen kieli Ruotsi RU Yhteinen B-kieli perusopetuksen 7. luokalla alkava, kaikille pakollinen ja yhteinen kieli Ruotsi RU 11

12 Valinnainen B-kieli perusopetuksen 8. luokalla alkava, ja 9. luokalla jatkuva valinnainen kieli Ranska RA Saksa SA Venäjä VE Pakollisen A-kielen, pakollisen B-kielen ja valinnaiskielien opetustunnit sisältyvät oppilaan vakiotuntimäärään (30 t). Vapaa-ehtoisen A-kielen opetustunnit lisätään vuosiluokkien 4-6 osalta oppilaan vakiotuntimäärään. Vuosiluokkien 7-9 osalta vapaaehtoisena aloitetun A- ruotsin opetustunnit korvaavat pakollisen B-ruotsin tunnit. Lisäksi 7. ja 9. vuosiluokalla oppilaan vakiotuntimäärään lisätään 1 A-ruotsin oppitunti. Perusopetuksen 8. luokalla alkava valinnaisen B-kielen opiskelu jatkuu 9. vuosiluokalla. B-kieli on valinnaisaine ja sisältyy oppilaan vakiotuntimäärään. Valinnaisten aineiden opetus määräytyy oppilaiden valinnaisainetarjottimen pohjalta tekemien valintojen perusteella. 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Lapuan perusopetuksen opetussuunnitelma pohjautuu käsitykseen, jossa oppiminen on sekä yksilöllinen että yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi. Prosessi kasvattaa yhteisön kulttuurista pääomaa sekä takaa oppilaalle mahdollisuuden päästä siitä osalliseksi. Tavoitteellisen opiskelun aikana oppiminen tapahtuu erilaisissa tilanteissa, itsenäisesti, opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa vertaisryhmien kanssa. Tietojen ja taitojen lisäksi oppilas oppii näin myös elinikäisen oppimisen kannalta tärkeitä työskentelytapoja. Oppiminen edellyttää tavoitteellista ja aktiivista toimintaa, jossa uutta opittavaa ainesta käsitellään ja tulkitaan aiempien tietorakenteiden kautta ja kytketään niihin. Monipuolisilla menetelmillä ja niihin liittyvillä erilaisilla oppimis- ja työskentelytavoilla turvataan motivaatio ja tuetaan yksilölisiä uuden opittavan aineksen ja aiemmin opittujen tietorakenteiden kytkeytymisprosesseja. Yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa tapahtuvat ongelmanratkaisuprosessit ja yhteisöllinen oppiminen tukevat yksilöllisiä oppimisprosesseja. Koska oppiminen on tilannesidonnaista, oppimisympäristöjen on oltava monipuolisia ja niiden on tuettava sekä yksilöllistä että yhteisöllistä oppimista. 3.2 Oppimisympäristö Oppimiseen liittyvä fyysinen ympäristö ja siihen kytkeytyvä psyykkisten ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuus muodostavat oppimisympäristön. Lapuan perusopetuksen fyysisen ympäristön muodostavat esiopetusta antavat päiväkotien, esi- ja alkuopetusta sekä vuosiluokkien 3-6 opetusta antavien koulujen, vuosiluokkien 7-9 opetusta antavan koulun, harjaantumisopetusta antavan koulun opetustilat sekä niihin sijoitetut opetusvälineet ja materiaalit.. 12

13 Opetustilojen tulee olla turvallisia, oppilaiden fyysistä hyvinvointia turvaavia. Tiloja tulee olla riittävästi, siten että ne mahdollistavat monipuolisten opetusmenetelmien käytön ja myös itsenäisen ja pienryhmissä tapahtuvan oppimisen. Opetustilojen välineistön tulee olla ajanmukaista. Oppilailla on tarjottava mahdollisuus tietokoneiden, mediatekniikan ja tietoverkkojen käyttöön nykyaikaisen tietoyhteiskunnan kriteerien mukaisesti. Lisäksi koulujen opetustilojen ja piha-alueiden tulee olla esteettisiä, kouluviihtyvyyttä edistäviä. Työvälineiden ja oppimateriaalien sekä kirjasto- ja informaatiopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä siten, että ne mahdollistavat aktiivisen ja myös itsenäisen opiskelun. Oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät sekä vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät muodostavat psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön. Sen on oltava sosiaalisesti turvallinen, oppilaan hyvinvointia ja terveyttä, oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta, omatoimisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta edistävä. Oppimisympäristön tulee olla myös oppilaan ja opettajan sekä oppilaiden keskeistä vuorovaikutusta ja vastuullisuutta tukevaa. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin toiminnan laatu perustuu. Lisäksi koulun toimintakulttuuriin kuuluu oppituntien ulkopuolella järjestettävä toiminta kuten esimerkiksi erilaiset, juhlat ja teemapäivät. 3.4 Työtavat Opetuksessa käytetään työtapoja, jotka kehittävät oppimista, ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja sekä aktiivista osallistumista ja sosiaalisia taitoja. Työskentelyssä hyödynnetään monipuolisia tietolähteitä ja harjoitellaan käytettävissä olevan informaatiotekniikan avulla viestintä- ja mediataitoja. Työtavoilla tuetaan myös oppilaan luovuutta. Opettaja valitsee käytettävät työtavat ja hän ohjaa yksittäisen oppilaan ja koko ryhmän työskentelyä ja oppimista. Työtapojen ja ohjauksen avulla edistetään jäsentyneiden tietorakenteiden muodostumista ja näin kehitetään ajattelu- ja oppimistaitoja. Työtavat valitaan myös siten, että oppilas tulee tietoiseksi ja motivoituneeksi oppimisestaan ja kykenee näin paremmin ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja yksilölliset kehityserot. Erityisesti yhdysluokkien opetuksessa otetaan huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 13

14 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Perusopetuksen oppilaan keskeisimmät kasvatusyhteisöt ovat koti ja koulu. Perusopetuksen tehokkaan toteuttamisen edellytyksenä on näiden kasvatusyhteisöjen toimiva yhteistyö. Vuorovaikutus lisää opettajien oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajille on ensisijaisesti vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Vuorovaikutuksen avulla koulu tukee kotien kasvatustyötä auttaa huoltajia oppilaan koulutyöskentelyn tukemisessa ja ohjaamisessa. Näin voidaan oppilaalle turvata hyvät oppimisen edellytykset sekä turvallinen ja oppilaan hyvinvointia ylläpitävä oppimisympäristö. Lisäksi yhteistyö vahvistaa kasvatustyön arvopohjaa ja yhteisiä kasvatuksellisia periaatteita. Koulu antaa oppilaan huoltajille tietoja opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja huolehtii oppilaan koulunkäyntiin ja edistymiseen liittyvän seikkojen tiedottamisesta huoltajille. Yhteistyö- ja tiedottamismuotoina ovat esimerkiksi vanhempaintapaamiset, vanhempainillat, yhteiset teemapäivät ja tempaukset, reissuvihkot ja tiedotteet. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista ottaa tarvittaessa yhteyttä kouluun ja opettajiin. Tarpeen vaatiessa koulu järjestää yhteisiin tapaamisiin oppilaan kouluntyöskentelyä ja kasvatustyötä tukevaa asiantuntija-apua. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppilaan ollessa jostakin erityisestä syystä estynyt osallistumaan ja etenemään vuosiluokkiin sidotun koulutyöskentelyn mukaan, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa mainitaan opetussuunnitelman perusteiden pohjalta määräytyvät opintokokonaisuudet, niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma myös muusta kuin edellä mainitusta syystä. Tällöin oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä huoltajien kanssa. Sen avulla huoltajat ja koulu pyrkivät yhdessä turvaamaan oppilaalle mahdollisimman hyvät oppimisen mahdollisuudet. Oppimissuunnitelmaan liittyvän eriyttämisen tavoitteena on tukea oppilasta ottamaan vastuuta opiskelustaan sekä selkeyttää opiskelun tavoitteita. Oppimissuunnitelmassa on opinto-ohjelma, jossa mainitaan ne oppiaineet, aineryhmät ja valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee lukuvuoden aikana. Lisäksi siinä mainitaan mahdolliset opiskelun painoalueet ja mahdolliset tukitoimet kuten tukiopetus, ja opetukselliset erityisjärjestelyt. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laaditaan aina henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka korvaa oppimissuunnitelman. 14

15 4.3 Ohjauksen järjestäminen Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta opiskelussa, auttaa kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisvalmiuksiaan, ennaltaehkäistä oppimiseen liittyvien ongelmien syntymistä sekä tukea oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä. Ohjaus muodostaa jatkumon koko oppimispolun ajaksi, mikä edellyttää opettajien yhteistyötä. Yhteistyön merkitys korostuu oppimispolun nivelkohdissa ja erityisesti oppilaiden siirtyessä vuosiluokalta 6 vuosiluokalle 7. Perusopetuksen päättövaiheessa ohjauksessa korostuu jatko-opintomahdollisuuksien turvaamiseen ja ammatinvalintaan liittyvät kysymykset. Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjaus on myös erillisenä oppiaineena. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tiedotetaan perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppimiselle ja oppilaan tulevaisuudelle. Heille tiedotetaan myös oppilashuollollisten tukitoimien mahdollisuudesta ja tarpeesta. Näin pyritään ennaltaehkäisemään opiskeluun liittyviä ongelmia ja torjumaan jatkokoulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäämistä perusopetuksen jälkeen. Ohjaustoiminnan tavoitteena on myös tutustuttaa oppilasta paikalliseen työ- ja elinkeinoelämään sekä keskeisiin oheiskasvattajayhteisöihin ja yleishyödylliseen yhdistystoimintaan. Vuosiluokkien 3-6 aikana tutustuminen tapahtuu työpaikkavierailujen ja yhteisten tilaisuuksien ja tapahtumien avulla. Vuosiluokilla 7-9 aikana työelämään tutustumiseen kuuluu työharjoittelujaksoja. Vuosiluokalla 7 työharjoittelu tehdään koulun ruokalassa. Vuosiluokilla 8 ja 9 harjoittelu tapahtuu koulun ulkopuolella yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiluokkien 7-9 työharjoittelujaksojen ajankohdat ja niiden pituudet määrätään koulun vuosisuunnitelmassa ja niistä tiedotetaan huoltajille. 4.4 Tukiopetus Tukiopetus aloitetaan heti kun havaitaan, että oppilaalla on oppimisvaikeuksia ja hän on vaarassa jäädä pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollisia päätöksiä eikä oppilaan johonkin oppiaineeseen kohdistuvien opiskelumenestyksen edellytysten arviointia. Sitä annetaan niin usein ja niin laajasti kuin on oppilaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta antaa ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksen antamisesta ja toteuttamisjärjestelyistä sovitaan oppilaan huoltajan kanssa. Tukiopetusta voidaan antaa työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 4.5 Oppilashuolto Oppilashuolto tarkoitetaan niitä toimintamuotoja ja toimintarakenteita, joilla turvataan lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksiä, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Oppilashuolto on myös keskeinen väline, jolla luodaan kouluun terve ja turvallinen, oppimista ylläpitävä ja edistävä sekä ongelmia ennaltaehkäisevä vuorovaikutuksellinen toimintayhteisö. Oppilashuollon avulla turvataan yksilön ja yhteisön toimintakyky myös kriisitilanteissa. Oppilashuollon keskeinen tavoite on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ehkäiseminen, varhainen tunnistaminen, lieventäminen 15

16 ja poistaminen mahdollisimman nopeasti. Oppilashuoltoon kuuluu myös oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan liittyvä seuranta ja jatko-opintoihin ohjaaminen. Oppilashuoltoon kuuluu koulun oppilashuolto, kansanterveyslain mukaiset kouluterveydenhoidon palvelut sekä lastensuojelulaissa tarkoitettuun kasvatukselliseen tukeen kuuluvat palvelut. Oppilashuoltoon osallistuvat kaikki kouluyhteisössä työskentelevät sekä palveluja tarjoavat viranomaiset ja se toteutetaan aina yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevassa oppilashuoltotyössä kuullaan aina oppilasta ja hänen huoltajaa. Työtä ohjaa eri osapuolien välinen luottamus ja kunnioitus sekä eri osapuolien tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Toimintamuotojen tavoitteena on aina moniammatillinen yhteistyö. Oppilashuollon suunnittelu ja kehittäminen tehdään yhteistyössä Lapun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lapuan perusopetuksen oppilashuollon tavoitteet ja toimintamalli kuvataan opetussuunnitelmaan liitteenä olevassa suunnitelmassa. 4.6 Kerhotoiminta Opetus- ja kasvatustyön tukemiseksi koulu voi järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa. Se on perusopetuksen tavoitteiden mukaista ja tukee oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua ja tietojen ja taitojen monipuolista kehittymistä. Kerhotoiminnalla edistetään koulutyötä tukevaa harrastustoimintaa. Lapuan perusopetuksessa kerhotoimintaa järjestetään lukuvuosittain tarjoutuvien mahdollisuuksien mukaan. 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 Eri tukimuodot Mikäli oppilaalla on oppimiseen liittyviä vaikeuksia, ne pyritään tunnistamaan mahdollisimman nopeasti ja järjestämään hänelle tarvittavia oppimista edistäviä tukimuotoja. Näin estetään oppimisvaikeuksiin liittyvien kielteisten vaikutusten ilmenemistä. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden, toimintavajauden tai psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien vuoksi. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden mukaan tasapainoista kehitystä ja oppimista uhkaavia riskitekijöitä. Oppilaan tarvitsema erityistuki suunnitellaan ja toteutetaan oppimisvaikeuksien laadun ja laajuuden perusteella. Mikäli tukiopetus katsotaan riittämättömäksi, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Jos opetusta ei voida antaa muuten, oppilas voidaan ottaa tai siirtää erityisopetukseen. 16

17 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS -TOIMINTAKAAVIO- Yleisopetus Menetelmälliset ratkaisut päätoimija: opettaja -menetelmälliset ratkaisut -ajalliset ja tilalliset järjestelyt yhteydet huoltajiin päätoimija: opettaja, luokanvalvoja Eriyttäminen Tukiopetus -oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksien arviointi -hallinnolliset päätökset, yhteydenpito huoltajiin -opetukselliset järjestelyt, oppimissuunnitelma opetuksen yksilöllistäminen päätoimijat: opettaja,erityisopettaja, ohr, huoltaja -asiantuntija-apu stj (yksilöllistämispäätös), rehtori (vapauttamispäätös) opetukselliset, tilalliset ja ajalliset järjestelyt Osa-aikainen erityisopetus Oppimis- ja/tai sopeutusvaikeuksien arviointi -hallinnolliset päätökset, yhteydenpito huoltajiin -HOJKS ja opetukselliset järjestelyt päätoimijat: erityisopettaja, ohr huoltaja rehtori. stj, huoltaja -asiantuntija-apu Erityisopetus YH/ Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee erityistä tukea oppimisedellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joko samanaikeisesti muun opetuksen ohessa, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Sen tavoitteet nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen, minkä vuoksi yhteistyö erityisopetusta antavan opettajan ja oppilaan muiden opettajien kesken on tärkeää. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan yhteistyössä huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa oppimissuunnitelma (HOPPI), jossa määritellään opinto-ohjelma, tukitoimille asetetut opiskelu- ja oppimistavoitteet, tukitoimien ajallinen kesto ja tukitoimien käytännön järjestelyt. Jos oppilaan oppimäärä yksilöllistetään jossakin oppiaineessa, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 17

18 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Mikäli katsotaan, että oppilaalla ei ole tasavertaisia edellytyksiä suorittaa oppivelvollisuutta edellytystensä mukaisesti ikätovereittensa kanssa, hänet siirretään tai otetaan erityisopetukseen. Siirtoa koskevan päätöksen yhteydessä varataan riittävästi resursseja, joiden avulla erityisopetus voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti joko osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisen tavoitteena on tukea oppilasta saavuttamaan yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Mikäli oppilas ei kykene saavuttamaan em. tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään joko yksitäisen oppiaineen oppimäärä tai koko perusopetuksen oppimäärän osalta. Yksilöllistämisen edellytyksenä on siirtopäätös erityisopetukseen. Erityisen painavista syistä oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta, edellyttäen että vapautuneet oppitunnit käytetään muiden oppiaineiden opetukseen. Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) mukaisesti oppilaan opetus voidaan oppimisedellytykset huomioon ottaen syistä järjestää koulun tuntijaosta poiketen. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siinä määritellään se miten eri oppiaineiden opetus poikkeaa koulussa noudatettavasta tuntijaosta. Erityisopetukseen siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää pidennetyn oppivelvollisuuden mukaisesti. Tällöin eri oppiaineita ja valinnaisaineita voidaan yhdistellä oppiainekokonaisuuksiksi. Mikäli oppilaalle ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, hänen osalta tulee tehdä päätös yleisopetukseen siirtämisestä. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle tai oppilaalle, jonka oppimäärä ja opetus jossakin oppiaineessa on yksilöllistetty, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Se tehdään monniammatillisena yhteistyönä oppilaan, opettajien, oppilashuollon asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa ja sillä on hallinnollisen päätöksen rooli. HOJKS:n avulla seurataan oppilaan edistymistä koko perusopetuksen oppimispolun ajan ja sen avulla tuetaan oppilaan siirtymistä jatkoopintoihin. HOJKS:aa päivitetään säännöllisesti. HOJKS:ssa määritetään oppilaan oppimisvalmiudet, niihin perustuvat oppimista tukevat toimenpiteet sekä tarvittavat opetusjärjestelyt. opiskelun ja oppimisen pitkä ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja niiden poikkeamat yleisopetuksesta yksilöllistetyt oppimäärät edistymisen ja arvioinnin periaatteet tarvittavat oppilashuollolliset tukitoimet muut tukitoimet ja niistä vastaavat asiantuntijat tukitoimien seuranta 18

19 Oppilaan opetus voidaan järjestää esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi oppiainejaosta poiketen toiminta-alueittain. Tällöin henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään ne toimenpiteet, joilla opetus järjestetään oppilaan valmiuksien kannalta pedagogisesti tehokkaalla tavalla. 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa Lapuan perusopetuksessa noudatetaan tarvittaessa perusopetuslain, -asetuksen normeja. ja. opetus järjestetään alla esitetyllä, opetussuunnitelman perusteiden edellyttämällä tavalla. 6.1 Saamelaiset Opetussuunnitelman perusteiden mukaan saamelaisoppilaiden opetuksessa tulee saamelaisalueilla ottaa huomioon, että saamelaiset ovat alkuperäiskansa, jolla on oma kieli ja kulttuuri. Saamelaisten luontosuhde, perinteiset elinkeinot ja saamelaisyhteisö muodostavat oman kielen ja kulttuurin ytimen, jota perusopetus tukee. Osalle oppilaista saamen kieli (pohjois-, inarin- ja koltansaame) on äidinkieli ja opetuskieli, osalle kieltä opetetaan vieraana kielenä. Erityistä huomiota kiinnitetään perusopetukseen tulevien oppilaiden erilaisiin kielellisiin valmiuksiin. Saamenkielisten oppilaiden opetus annetaan pääosin saamen kielellä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden alkuperäistä identiteettiä ja antaa mahdollisuudet oman kielen oppimiseen ja kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Perusopetuksen tulee edistää oman kulttuurin, historian ja pohjoismaisen saamelaisyhteisön tuntemusta ja tietoisuutta saamelaisista kansana ja yhtenä maailman alkuperäiskansoista. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas on perusopetuksen suoritettuaan tietoinen omista juuristaan, kulttuuriperinnöstään, eri saamenkielistä, kulttuurialueista ja saamelaisryhmistä. Koulun tulee antaa oppilaille edellytykset terveen itsetunnon kehittymiseen niin, että oppilaat voivat säilyttää saamelaisen identiteettinsä sulautumatta pääväestöön. Saamenkielistä opetusta annetaan saamelaisalueella pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Saamenkielisten oppilaiden opetuksen keskeisenä tavoitteena on tukea kasvua aktiiviseen kaksikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Saamenkielisessä opetuksessa kaikki oppiaineet tukevat oppilaan äidinkielen taitojen kehittymistä. Opetuksen tulee tukea oppilaiden samastumista kansalliseen kulttuuriperintöönsä ja yhteenkuuluvuutta eri maissa asuvien saamelaisten kesken. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia tavoitteita ja oppisisältöjä - kuitenkin siten, että saamelaisen kulttuurin ja saamen kielitilanteen erityispiirteet otetaan huomioon. Opetuksessa painotetaan erityisesti omaa historiaa sekä saamelaisen nyky-yhteisön, perinteisten elinkeinojen sekä musiikki- (luohti, leu dd), kertoma- (máinnas) ja käsityöperinteen (duodji) tuntemusta. Opetuksen resurssina käytetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä, saamenkielistä mediaa ja aktiivisia yhteyksiä muille saamelaisalueille. Koulun tulee oppimisympäristönä tukea saamen kielellä annettavaa opetusta. Koulun tulee myös toimia yhdessä kodin ja 19

20 huoltajien kanssa niin, että saamelaisten kasvatus- ja opetusperinteet tulevat otetuksi huomioon. Oppilaan tulee saada myönteisiä kokemuksia omasta kulttuuristaan leikin, kerronnan, toiminnan ja osallistumisen avulla. Opetus sovitetaan mahdollisuuksien mukaan paikallisen saamelaisyhteisön vuoden kiertoon, eri vuodenaikoihin liittyviin perinteisiin töihin ja luonnossa tapahtuviin muutoksiin. 6.2 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. 6.3 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisi mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. 20

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

1. luku Opetussuunnitelma

1. luku Opetussuunnitelma OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. luku Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA

Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA Opetussuunnitelma 1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. Arvopohja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan koulutyön arvopohjana Suomessa ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ

LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA

HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA HARTOLAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnan kokouksessa 5.3. 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA... 5 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 5 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2016 määritellyt asiat, jotka opetuksen järjestäjän tulee kuvata kunnan opetussuunnitelmassa, koulun opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa (LVS)

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma

Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma Karkkilan kaupungin perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 opetussuunnitelma 2 Sisällys PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 JA KARKKILAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPE- TUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIEKSAN KAUPUNKI PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa 15.6.2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN

OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVA OPETUS HELI LISKI MAARIT PIHLAVA PIA VALONEN MARJAANA YLÖNEN Turun kaupungin perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Mustalla painetut tekstit ovat Perusopetukseen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot