a) Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "a) Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille."

Transkriptio

1 Metsävisa 30 v Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä / 67 p a) Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille. b) Merkitse ruutuihin kasviin sopiva kuvaus kirjaimella (A I). A. Suomalaisista luonnonmarjoista eniten C-vitamiinia. Piikit hankaloittavat keräämistä. B. Piirakka-, keitto- ja pöperömarja pursuaa terveellisiä antioksidantteja, jotka hidastavat solujen vanhenemista. C. Kukinto muodostuu suojuslehdistä ja pikkuruisista kukista. Punaisia mauttomia marjoja ei kerätä syötäväksi. D. Makea ja hyväntuoksuinen limonadistakin tuttu marja. E. Marjoissa on luontaisesti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa. Herkullinen verilettujen, mustamakkaran ja poronkäristyksen lisuke. F. Suuren osan sadosta syövät Lapin linnut, mutta maistuvat marjat retkeilijöillekin. Lehdet loistavat ruskan väreissä. G. Raakana punainen ja kypsänä kullankeltainen, arvokas ja arvostettu marja. H. Rahkasammalen päällä suikerteleva, ikivihreä kasvi. Marjat kannattaa poimia ensipakkasten jälkeen tai keväällä. I. Myrkyllinen sinimarjainen kasvi. c) Merkitse ympyröihin kullekin kasville yksi tyypillinen kasvupaikka numerolla (1-7). 1. Suo 2. Meren ranta 3. Hakkuuaukea 4. Kuiva kangas 5. Tuore kangas 6. Lehto 7. Tunturikangas d) Nimeä marjansyöjät viivoille. a) c) d) a) b) b) c) d) / 22 p

2 Metsät tuovat hyvinvointia joka puolelle Suomea. Metsä kuuluu kaikille -julisteeseen on koottu metsän monia merkityksiä. Etsi tämän sivun tehtäviin vihjeitä julisteesta. Vastaa viivoille ja laita rasti ruutuun. a) Julisteen kartta on satelliittikuvatulkintaan perustuva metsäkartta: Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 50 % 75 % 95 % b) Kartalla on sinisinä pisteinä Suomen metsäteollisuuden suurimpia tuotantolaitoksia. Mikä on vaikuttanut eniten tuotantolaitosten sijoittumiseen Suomessa? Maaperän kantavuus Vesistöjen läheisyys Kaupunkien läheisyys Työvoiman saanti c) Mitä kuka tahansa saa tehdä metsässä jokamiehenoikeudella? Vastaa tietojesi ja julisteen vihjeiden perusteella. d) Suomen kansalliskukka, -puu ja -kasvi ovat metsälajeja. Kansalliskukka on ja kansallispuu on. Seuraavat kysymykset e o liittyvät kuviin ja paikkakuntiin, jotka on merkitty punaisilla lipuilla julisteeseen. e) Luonnonkuvaussafarilla Kuusamossa voi päästä valokuvaamaan Suomen kansalliseläintä. f) Kansallismaisemat, kuten Kilin Kalin Kolin kansallismaisema Lieksassa, ovat innoittaneet taiteilijoita kautta aikojen. g) Kansallissäveltäjämme sävelsi sarjan pianokappaleita suomalaisista puulajeista. Lahdessa on hänen mukaansa nimetty puinen konserttitalo, jonka akustiikka on maailman huippua. h) Vieremällä valmistetaan Einari Vidgrénin ideoiden pohjalta kehitettyjä paperikoneita hakkuukoneita moottorisahoja. Niitä viedään kaikkialle maailmaan. i) Älypakkaukset ovat Suomen metsäteollisuuden tulevaisuutta. Ovatko seuraavat väitteet totta vai tarua? Imatralla on kehitetty - DVD-levyn kartonkikotelo, joka torjuu piratismia älytarran avulla. Tämä on totta tarua - lääkepakkauksia, jotka ilmoittavat äänimerkillä, kun lääkettä tulisi ottaa. Tämä on totta tarua j) Maailman suurin voimala Pietarsaaressa tuottaa polttoaineilla sähköä. Sen teho on noin puolet Loviisan ydinvoimalan yhden laitosyksikön tehosta. k) Kotkassa valmistetaan terveysvaikutteista koivusokeria eli, jonka käyttö ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja korvatulehduksia. Aineen talteenotto selluliemestä on kehitetty Suomessa. l) Äänekoskella jalostetaan kuusesta ja koivusta karboksimetyyliselluloosaa (CMC). Sitä käytetään sakeuttamisaineena monissa tavallisissa tuotteissa, kuten pesupulverissa, hammastahnassa ja. m) Nano mullistaa maailmaa. Maailman laajinta puunjalostuksen nanotutkimusta tehdään Espoossa. Puusta saadaan nanoselluloosaa, mistä tehdylle paperille voidaan liittää mitä mielikuvituksellisempia ominaisuuksia. Nanometri on millimetrin sadasosa millimetrin tuhannesosa millimetrin miljoonasosa. n) Suomen paviljonki Palju Kirnu Pytty Leili valittiin viime vuonna Shanghain maailmannäyttelyn parhaaksi osastoksi omassa luokassaan. Rakennuksen ulkopinta on Lahdessa valmistettua uudenlaista komposiittia, joka yhdistää kierrätyspuuta ja -muovia. o) Metsävisan 2011 loppukilpailijat pääsevät tutustumaan Tiedekeskus Pilkkeeseen Rovaniemellä. Sana pilke tarkoittaa kimaltavaa kidettä silmäniskua unihiekkaa pilkottua puuta. / 19 p

3 3a) Metsä on ekosysteemi. Mitä tarkoitetaan termillä ekosysteemi? b) Metsäekosysteemien ihmisille tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä nimitetään ekosysteemipalveluiksi. Luokittele alla olevan listan asiat (1-12) eri ekosysteemipalveluihin. Merkitse numerot ruutuihin. Tärkeimmät, koko elämää ylläpitävät palvelut on koottu valmiiksi kuvaan. 1 Luontoharrastukset 2 Marjat ja sienet 3 Eroosion estäminen 4 Lääkeaineet 5 Luonto tiedon lähteenä 6 Paikallisilmasto 7 Paperi 8 Mielen hyvinvointi 9 Ilman puhdistuminen 10 Puutavara 11 Luonto luovuuden lähteenä 12 Kemikaalit kuten ksylitoli ja tärpätti Metsä tuottaa 12 Metsän ekosysteemipalvelut Metsä ylläpitää Yhteyttäminen Hiilen kierto Maaperän muodostus Ravinteiden kierto Monimuotoisuus Metsä kulttuurin lähteenä 5 8 Metsä säätelee 3 / 7 p 4 Puut ottavat juurillaan maaperästä ravinteita, jotka sitoutuvat puun kasvaessa runkoon, kuoreen, oksiin ja neulasiin. Keskeisiä ravinteita ovat typpi, fosfori, kalium, kalsium ja magnesium. a) Nimeä pääravinteet. P = N = K = b) Ravinteita poistuu, kun metsä hakataan. Nykyisin hakkuiden yhteydessä saatetaan korjata oksia, latvuksia ja kantoja energiakäyttöön. Energiapuun korjuun vaikutusta maan ravinnetalouteen tutkitaan. Selvitä diagrammista, pitävätkö alla olevat väitteet paikkansa. Rastita oikea vaihtoehto. Puolukkatyypin männikössä 1) runkopuu sisältää pääravinteita yhteensä alle 5 g/kg oikein väärin 2) neulasissa on pääravinteita yhteensä lähes 20 g/kg oikein väärin Pitoisuus g/kg Ravinnepitoisuudet puolukkatyypin männikössä Lähde: Helmisaari N P K Runkopuu Rungon Elävät Neulaset kuori oksat / 5 p

4 5Taidetta luonnossa ja luonnosta. Yhdistä kuvaukset kuviin. Kirjoita ruutuun oikea numero (1 8). 1. Kuusen käpy 5. Oravanmarjan lehtisuonia suurennuslasin läpi nähtynä 2. Kuusen taimi 6. Aarikan Lumihiutale-riipus 3. Metsäkorte 7. Marimekon Bottna-kuosi 4. Vaahteran taimi 8. Arabian Runo-astiasarja / 4 p Piirrokset teoksesta Elävä luonto, Arvi Ulvinen, WSOY, Valokuvat Aarikka, Arabia ja Marimekko. 6 b) Vieressä on kuva tänä talvena kaadetun männyn poikkileikkauksesta. a) Metsävisa on nyt järjestetty 30 kertaa. Ensimmäiset kilpailijat laittoivat loppukilpailussa vuonna 1982 nauhan männyn taimeen metrin korkeudelle. Kyseinen mänty on kasvanut 30 cm vuodessa. Jos nauha on vielä jäljellä, millä korkeudella se on nyt? Nauha on metrin korkeudella. 1. Piirrä pallo ( ) sen vuosirenkaan kohdalle, joka syntyi, kun Metsävisa järjestettiin ensimmäisen kerran. 2. Piirrä rasti (X) sen vuosirenkaan kohdalle, joka muodostui sinun syntymävuotenasi. c) Vaasalainen koululainen istutti 30 vuotta sitten kesätöinään kuusentaimia tuoreelle kankaalle. Mitä metsänhoitotöitä on voitu tehdä hänen istuttamassaan kuusikossa vuoteen 2011 mennessä? Mainitse vähintään kolme asiaa. / 6 p 7Aamulla varhain kun aurinko nousi Mitä sitten tapahtui tai saattoi tapahtua? Millaisessa sängyssä heräsit? Mitä teit heti heräämisen jälkeen? Mitä koulumatkalla näkyi? Kerro tai keksi pieni tarina, miten olet ollut tänä aamuna tekemisissä metsän tai metsän tuotteiden kanssa heräämisen ja pulpetin ääreen istahtamisen välisenä aikana. Kerro tarinasi myös Facebookissa ( Samalla voit kertoa, millainen tämä Metsävisa-kilpailu oli. Mikä oli helppoa, mikä oli vaikeaa, mikä yllätti? / 4 p

5 Metsä kuuluu kaikille Metsä-Suomi Metsät Pellot Vesistöt Rakennettu maa Muut puuttomat alueet Metsäteollisuuden tuotantolaitokset Piirrokset/Teckningar: Pentti Otsamo Våra skogar Skogsfinland Skogar Åkrar Vattendrag Bebyggd mark Andra trädlösa områden Skogsindustrins produktionsanläggningar Kartta Maanmittauslaitos lupa no 6/MYY/11. Metsäntutkimuslaitos/Valtakunnan metsien inventointi, Metsäteollisuus ry Karta Lantmäteriverket, tillstånd nr. 6/MYY/11. Skogsforskningsinstitutet/Riksskogstaxeringen, Skogsindustrin rf

6 Metsävisa 30 v Metsävisa 2011 vastausmallit Nimi Nämä vastausmallit ovat Metsävisa-työryhmän laatima Koulu ohjeellinen tarkastuslista opettajille. Kukin opettaja voi tarkastaa ja pisteyttää lomakkeet oman opetuksensa Kunta mukaan. Tärkeää kuitenkin on, että koulun parasta valittaessa tarkastustapa on yhdenmukainen saman koulun eri opettajien välillä. Pisteet yhteensä enint. 67 p / 67 p a) a-kohdasta enitään 9 pistettä Nimeä kuvien marjoja tuottavat kasvit viivoille. mustikka B 5 vadelma D 3 ruohokanukka / kanukka ½ p C 1, 2, 5, 6 tai 7 lakka/hilla/ suomuurain G 1 puolukka E 4 riekonmarja F 7 tyrni A 2 sudenmarja karpalo I 6 H 1 b) Merkitse ruutuihin kasviin sopiva kuvaus kirjaimella (A I). b-kohdasta enitään 4½ p A. Suomalaisista luonnonmarjoista eniten C-vitamiinia. Piikit hankaloittavat keräämistä. B. Piirakka-, keitto- ja pöperömarja pursuaa terveellisiä antioksidantteja, jotka hidastavat solujen vanhenemista. C. Kukinto muodostuu suojuslehdistä ja pikkuruisista kukista. Punaisia mauttomia marjoja ei kerätä syötäväksi. D. Makea ja hyväntuoksuinen limonadistakin tuttu marja. E. Marjoissa on luontaisesti säilyvyyttä edistävää bentsoehappoa. Herkullinen verilettujen, mustamakkaran ja poronkäristyksen lisuke. F. Suuren osan sadosta syövät Lapin linnut, mutta maistuvat marjat retkeilijöillekin. Lehdet loistavat ruskan väreissä. G. Raakana punainen ja kypsänä kullankeltainen, arvokas ja arvostettu marja. H. Rahkasammalen päällä suikerteleva, ikivihreä kasvi. Marjat kannattaa poimia ensipakkasten jälkeen tai keväällä. I. Myrkyllinen sinimarjainen kasvi. c) Merkitse ympyröihin kullekin kasville yksi tyypillinen kasvupaikka numerolla (1-7). 1. Suo 2. Meren ranta 3. Hakkuuaukea 4. Kuiva kangas 5. Tuore kangas 6. Lehto 7. Tunturikangas c-kohdasta enitään 4½ p Tyypilliseksi kasvupaikaksi voi hyväksyä muitakin kuin vastausmallien kasvupaikat, jos kasvit esiintyvät seudullanne muillakin kasvupaikoilla. d) Nimeä marjansyöjät viivoille. a) c) d) Marjalude / lude ½ p a) b) Mäyrä b) Teeri c) Kurki d) d-kohdasta enitään 4 p a-d yht. enitään 22 p/ 22 p

7 Metsät tuovat hyvinvointia joka puolelle Suomea. Metsä kuuluu kaikille -julisteeseen on koottu metsän monia merkityksiä. Etsi tämän sivun tehtäviin vihjeitä julisteesta. Vastaa viivoille ja laita rasti ruutuun. a) Julisteen kartta on satelliittikuvatulkintaan perustuva metsäkartta: Suomi on Euroopan metsäisin maa. Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta noin 50 % X 75 % 95 % b) Kartalla on sinisinä pisteinä Suomen metsäteollisuuden suurimpia tuotantolaitoksia. Mikä on vaikuttanut eniten tuotantolaitosten sijoittumiseen Suomessa? Maaperän kantavuus X Vesistöjen läheisyys Kaupunkien läheisyys Työvoiman saanti c) Mitä kuka tahansa saa tehdä metsässä jokamiehenoikeudella? Vastaa tietojesi ja julisteen vihjeiden perusteella. Liikkua omin neuvoin jalan, hiihtäen ja polkupyörällä (), marjastaa, sienestää, poimia kukkia ja yrttejä (), leiriytyä tilapäisesti (). Avotulen teko ei kuulu jokamiehenoikeuksiin. Enint. 3 p. d) Suomen kansalliskukka, -puu ja -kasvi ovat metsälajeja. Kansalliskukka on kielo ja kansallispuu on. rauduskoivu / koivu ½ p Seuraavat kysymykset e o liittyvät kuviin ja paikkakuntiin, jotka on merkitty punaisilla lipuilla julisteeseen. e) Luonnonkuvaussafarilla Kuusamossa voi päästä valokuvaamaan Suomen kansalliseläintä. karhua f) Kansallismaisemat, kuten Kilin Kalin X Kolin kansallismaisema Lieksassa, ovat innoittaneet taiteilijoita kautta aikojen. g) Kansallissäveltäjämme (Jean) Sibelius sävelsi sarjan pianokappaleita suomalaisista puulajeista. Lahdessa on hänen mukaansa nimetty puinen konserttitalo, jonka akustiikka on maailman huippua. h) Vieremällä valmistetaan Einari Vidgrénin ideoiden pohjalta kehitettyjä paperikoneita X hakkuukoneita moottorisahoja. Niitä viedään kaikkialle maailmaan. i) Älypakkaukset ovat Suomen metsäteollisuuden tulevaisuutta. Ovatko seuraavat väitteet totta vai tarua? Imatralla on kehitetty - DVD-levyn kartonkikotelo, joka torjuu piratismia älytarran avulla. Tämä on X totta tarua - lääkepakkauksia, jotka ilmoittavat äänimerkillä, kun lääkettä tulisi ottaa. Tämä on X totta tarua j) Maailman suurin voimala bio ½ p Pietarsaaressa tuottaa polttoaineilla bio ½ p sähköä. Sen teho on noin puolet Loviisan ydinvoimalan yhden laitosyksikön tehosta. k) Kotkassa valmistetaan terveysvaikutteista koivusokeria eli, ksylitolia jonka käyttö ehkäisee hampaiden reikiintymistä ja korvatulehduksia. Aineen talteenotto selluliemestä on kehitetty Suomessa. l) Äänekoskella jalostetaan kuusesta ja koivusta karboksimetyyliselluloosaa (CMC). Sitä käytetään sakeuttamisaineena monissa tavallisissa tuotteissa, kuten pesupulverissa, hammastahnassa ja. jäätelössä m) Nano mullistaa maailmaa. Maailman laajinta puunjalostuksen nanotutkimusta tehdään Espoossa. Puusta saadaan nanoselluloosaa, mistä tehdylle paperille voidaan liittää mitä mielikuvituksellisempia ominaisuuksia. Nanometri on millimetrin sadasosa millimetrin tuhannesosa X millimetrin miljoonasosa. n) Suomen paviljonki Palju X Kirnu Pytty Leili valittiin viime vuonna Shanghain maailmannäyttelyn parhaaksi 1 osastoksi p omassa luokassaan. Rakennuksen ulkopinta on Lahdessa valmistettua uudenlaista komposiittia, joka yhdistää kierrätyspuuta ja -muovia. a-o yht. o) Metsävisan 2011 loppukilpailijat pääsevät tutustumaan Tiedekeskus Pilkkeeseen Rovaniemellä. enitään Sana pilke tarkoittaa kimaltavaa kidettä silmäniskua unihiekkaa X pilkottua puuta. 19 p/ 19 p

8 3a) Metsä on ekosysteemi. Mitä tarkoitetaan termillä ekosysteemi? Luontonsa puolesta verraten yhtenäisen alueen eliöiden () ja elottomien () ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallinen () kokonaisuus. a-kohta enint. 3 p b) Metsäekosysteemien ihmisille tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä nimitetään ekosysteemipalveluiksi. Luokittele alla olevan listan asiat (1-12) eri ekosysteemipalveluihin. Merkitse numerot ruutuihin. Tärkeimmät, koko elämää ylläpitävät palvelut on koottu valmiiksi kuvaan. 1 Luontoharrastukset 2 Marjat ja sienet 3 Eroosion estäminen 4 Lääkeaineet 5 Luonto tiedon lähteenä 6 Paikallisilmasto 7 Paperi 8 Mielen hyvinvointi 9 Ilman puhdistuminen 10 Puutavara 11 Luonto luovuuden lähteenä 12 Kemikaalit kuten ksylitoli ja tärpätti Metsän ekosysteemipalvelut Metsä ylläpitää Yhteyttäminen Hiilen kierto Maaperän muodostus Metsä tuottaa Ravinteiden kierto Monimuotoisuus Metsä kulttuurin lähteenä Metsä säätelee b-kohta: ½ p / oikein merkitty kohta, enint. 4 p a ja b yht. enitään 7 p / 7 p 4 Puut ottavat juurillaan maaperästä ravinteita, jotka sitoutuvat puun kasvaessa runkoon, kuoreen, oksiin ja neulasiin. Keskeisiä ravinteita ovat typpi, fosfori, kalium, kalsium ja magnesium. a) Nimeä pääravinteet. P = fosfori N = typpi K = kalium b) Ravinteita poistuu, kun metsä hakataan. Nykyisin hakkuiden yhteydessä saatetaan korjata oksia, latvuksia ja kantoja energiakäyttöön. Energiapuun korjuun vaikutusta maan ravinnetalouteen tutkitaan. Selvitä diagrammista, pitävätkö alla olevat väitteet paikkansa. Rastita oikea vaihtoehto. Puolukkatyypin männikössä 1) runkopuu sisältää pääravinteita yhteensä alle 5 g/kg X oikein väärin 2) neulasissa on pääravinteita yhteensä lähes 20 g/kg X oikein väärin Pitoisuus g/kg Ravinnepitoisuudet puolukkatyypin männikössä Lähde: Helmisaari N P K Runkopuu Rungon Elävät Neulaset kuori oksat a, b ja c yht. enitään 5 p / 5 p

9 5Taidetta luonnossa ja luonnosta. Yhdistä kuvaukset kuviin. Kirjoita ruutuun oikea numero (1 8). 1. Kuusen käpy 5. Oravanmarjan lehtisuonia suurennuslasin läpi nähtynä 2. Kuusen taimi 6. Aarikan Lumihiutale-riipus 3. Metsäkorte 7. Marimekon Bottna-kuosi 4. Vaahteran taimi 8. Arabian Runo-astiasarja 2 ½ p 6 ½ p 3 ½ p 8 ½ p 7 ½ p 5 ½ p 4 ½ p 1 ½ p enitään 4 p / 4 p Piirrokset teoksesta Elävä luonto, Arvi Ulvinen, WSOY, Valokuvat Aarikka, Arabia ja Marimekko. 6a) Metsävisa on nyt järjestetty 30 kertaa. Ensimmäiset kilpailijat laittoivat loppukilpailussa vuonna 1982 nauhan männyn taimeen metrin korkeudelle. Kyseinen mänty on kasvanut 30 cm vuodessa. Jos nauha on vielä jäljellä, millä korkeudella se on nyt? Nauha on 1 metrin korkeudella. b) Vieressä on kuva tänä talvena kaadetun männyn poikkileikkauksesta. Tärkeää on nähdä, että oppilas on alkanut laskemaan kuoren 1. alta, Piirrä ei ytimestä, pallo ( ) sen eli vuosirenkaan on ymmärtänyt kohdalle, miten joka puu syntyi, kasvaa. kun Se, Metsävisa ovatko merkit järjestettiin tarkalleen ensimmäisen oikeiden kerran. vuosirenkaiden X 2. kohdalla, Piirrä rasti ei ole (X) niin sen vuosirenkaan tärkeää. B-kohdasta kohdalle, joka enint. muodostui 2 pistettä. sinun syntymävuotenasi. c) Vaasalainen koululainen istutti 30 vuotta sitten kesätöinään kuusentaimia tuoreelle kankaalle. Mitä metsänhoitotöitä on voitu tehdä hänen istuttamassaan kuusikossa vuoteen 2011 mennessä? Mainitse vähintään kolme asiaa. Heinäys/heinien poisto. Täydennysistutus. Taimikonhoito (tai taimikon perkaus/harvennus/ a-c-kohdista raivaus). Ensiharvennus (tai harvennushakkuu/kasvatushakkuu/hakkuu). Pystykarsinta/oksien yht. enintään karsinta. Jos näistä on kolme mainittu, saa täydet 3 pistettä. Maanmuokkauksesta tai 6 p / 6 p uudistus/avo/päätehakkuusta annetaan miinuspiste. Jos koulun parasta visailijaa on tasapisteistä vaikea valita, tätä C-kohtaa voi käyttää erittelevänä. 7Aamulla varhain kun aurinko nousi Mitä sitten tapahtui tai saattoi tapahtua? Millaisessa sängyssä heräsit? Mitä teit heti heräämisen jälkeen? Mitä koulumatkalla näkyi? Kerro tai keksi pieni tarina, miten olet ollut tänä aamuna tekemisissä metsän tai metsän tuotteiden kanssa heräämisen ja pulpetin ääreen istahtamisen välisenä aikana. Huonekalut, keittiövälineet, paperit, koulutarvikkeet, suuhun pantavat (mm. jugurtti ja hammastahna), maisemat jne. Tätäkin tehtävää voi käyttää erittelevänä, jos koulun parasta visailijaa on vaikea valita tasapisteistä. Enintään 4 p. Oppilaat voivat kertoa tarinansa Facebookissa tai antaa Metsävisa-palautetta enitään / 4 p toisella oppitunnilla tai omalla ajallaan. 4 p Kerro tarinasi myös Facebookissa ( Samalla voit kertoa, millainen tämä Metsävisa-kilpailu oli. Mikä oli helppoa, mikä oli vaikeaa, mikä yllätti?

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

A BMaanmittauslaitos 04/2014. Nimi. Pisteet. Koulu. 87 p. Kunta. 27 p MAINIOT MARJAT. b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen?

A BMaanmittauslaitos 04/2014. Nimi. Pisteet. Koulu. 87 p. Kunta. 27 p MAINIOT MARJAT. b) Mikä merkitys marjalla on kasville itselleen? Nimi 3 vuotta miljoona osallistujaa Koulu 26 Kunta MAINIOT MARJAT Noux nationalpark Pisteet 8 p 6 Hiidenkirnu 3 4 2 Mustalampi 9. Saarilampi a) Nimeä kuvien - marjakasvit. Lehtimäk b) Mikä merkitys marjalla

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen?

Apua! Minne vihreä takkini on kadonnut? Haluan sen heti takaisin. Autathan minua. löytämää sen? Minkähän värinen Viehko Vadelman uusi mekko mahtaa olla? Sininen se ei ole, eikä punainen, mutta olisiko mekko näiden värien sekoitus? Tiedätkö sinä värin nimen? Hih, hih! Huomasikohan Pate Puolukka, että

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua. Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Paikkatietoon yhdistetyn koneistutuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla Katja Kangas ja Miia Parviainen 4.12.2014 Kuvat: Miia Parviainen/Metla Hankkeen taustaa Metsänhoidon koneellistuminen Koneelliseen

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?

JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso

Lisätiedot

Metsävisa 2006. 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Nimi. Koulu. 50 p. Kunta. 16 p

Metsävisa 2006. 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Nimi. Koulu. 50 p. Kunta. 16 p Metsävisa 2006 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 50 p 1. Tunnista kansallispuumme ja sen lajiseuralaisia. Seuralaislaji keväisin Kansallispuumme Syömäkuvio Mykoritsa Luettele kolme ominaisuutta, joista

Lisätiedot

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Kuviokirja 2012. Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7,5. --------- Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua. Kunta Alue Ms 694 1 10 kirja 2012 Osa 8 Sivu 1 / 62 paikka Kunta 694 Alue 1 Ms 10 MÄNTYNIEMI II jne. 10 1 0,8 ha Metsämaa Kangas Lehtomainen kangas ja vastaava suo 04 Uudistuskypsä metsikkö Vallitseva

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Digikasvio. By: Linda H

Digikasvio. By: Linda H Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:

Lisätiedot

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012

OSA 1 Arktiset Aromit ry 2012 OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle

Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle Jyväskylän kaupunki, tonttituotanto 2012 Valokuvat Maria E. Tolppanen, Marko Kemppainen Taitto Sirpa Sandelin 2 Tervetuloa Kolmisoppisen metsäpolulle Kolmisoppisen

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen Kolin kansallispuiston luontopolut PAIMENEN POLKU OPETTAJAN OPAS Kaikki kouluasteet Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen 3 TERVETULOA KOLIN KANSALLISPUISTOON! Vuonna 1991 perustettu, noin 30 neliökilometrin

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ A) Satuun liittyviä sisältökysymyksiä: 1. Millainen sää oli uudenvuodenaattona? 2. Miten tyttö oli menettänyt puukenkänsä? 3. Millaiset hiukset tulitikkutytöllä oli?

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Metsistä saa muutakin kuin puuta

Metsistä saa muutakin kuin puuta Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa

Lisätiedot

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut

Lisätiedot

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009

Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Peruskoulun matematiikkakilpailun alkukilpailun tulosten ja tehtävien analysointi vuodelta 2009 Anastasia Vlasova Peruskoulun matematiikkakilpailutyöryhmä Tämän työn tarkoituksena oli saada käsitys siitä,

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua. Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017

Lisätiedot

Metsävisa 2005. Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p

Metsävisa 2005. Nimi. Koulu. 53 p. Kunta. 15 p Metsävisa 2005 Nimi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 53 p 1. Ekologisesti kestävä metsätalous huolehtii luonnon monimuotoisuudesta. Metsätyöt suosivat toisia kasvija eläinlajeja, toisia haittaavat. On tärkeää,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta Metsävisa 009 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 80 p. Haapaa voi hyvällä syyllä kutsua kangasmetsien avainlajiksi, sillä siitä riippuvaisten lajien lukumäärä on suuri puun elinkaaren eri vaiheissa.

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta

Nimi Diplomi. Koulu. Kunta Metsävisa 2013 Nimi Diplomi Koulu Kunta Pisteet yhteensä 9 Hirvi (Alces alces) on metsiemme suurin eläin. Se on pohjoisiin oloihin sopeutunut märehtijä, jonka ruuansulatus mukautuu 1eri vuodenaikojen ravintotilanteeseen.

Lisätiedot

Hakkuut kuvioittain vuosina 2015-2024

Hakkuut kuvioittain vuosina 2015-2024 Sivu 13 12.5.2015 Hakkuut kuvioittain vuna 2015-2024 Kuvio Hakkuutapa Korjuu- Ehdotettu Pinta- Hakkuumäärä yhteensä ja puutavaralajeittain Lisäksi energiapuuta, m³ Tulot ja menot, 20 Harvennus Talvi 2015

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa

Lisätiedot

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon

Lisätiedot

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena harvennuksilla

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot