Etelä-Suomen suuralueen kevään 2015 haussa rahoitettaviksi valitut ESR-hankkeet

Transkriptio

1 Etelä-Suomen suuralueen kevään 2015 haussa rahoitettaviksi valitut ESR-hankkeet Uudenmaan alueella toimivat hankkeet Erityistavoite 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen Espoon kaupunki: Työllisyyskonsertti Sello Hankkeen tavoitteena on luoda uudenlainen toimintamalli tuettuun työllistämiseen yrityksissä: työelämälähtöinen oppimisympäristö, työllistämisen laatutakuu ja työnantajalähtöinen rekrytointimalli, joka on helposti levitettävissä avoimien työmarkkinoiden työnantajille. Työnantajien kynnys palkata työttömiä työnhakijoita madaltuu ja syntyy työkokeilu-, palkkatuki- ja työpaikkoja tarjoavien työnantajien verkosto. Hankkeen kohderyhminä ovat espoolaiset työttömät työnhakijat, joilla on vaikeuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille, espoolaiset työnantajat kauppakeskuksissa ja niiden ympäristössä sekä Espoon työllisyydenhoidon asiantuntijat. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Espoossa toimivien yritysten ja työllisyystoimijoiden kanssa. Helsingin kaupunki: SFX Svenska Projektet utvecklar en yrkesinriktad språkutbildning (passar också som en yrkesinriktad integrationsutbildning) på svenska för invandrare i huvudstadsregionen. I projektet utvecklas en utbildning där man kombinerar Helsingfors stads svenska arbetarinstituts (Helsingfors arbis) språkkurser i svenska med närvårdarstudier i Yrkesinstitutet Prakticum (Prakticum) och Föreningen Luckans (Luckan) mentorverksamhet som språk- och studiestöd. Projektet kombinerar dessa tre levande svenska rum, Helsingfors arbis, Yrkesinstitutet Prakticum och Luckan. Dessa besöks och används av svenskspråkiga huvudstadsregionsbor och erbjuder en naturlig kontaktyta till samhället. Målet är att eleverna har c-nivå i svenska efter utbildningens slut. Därefter kan eleven, ifall den så vill, fortsätta med studier i finska för att utöver de svenska

2 2 abetsmöjligheterna utöka dessa till tvåspråkiga arbetsplatser samt den finska abetsmarknaden. Helsingfors arbis leder projektet och bidrar med språkundervisning. Yrkesinstitutet bidrar med närvårdarstudier (har examensrättigheter) och kontakten till arbetsgivarna. Luckan utvecklar sin mentorverksamhet för att fungera som stöd för eleverna i studierna. Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä: AURA Hankkeella tuetaan ohjauksen kautta ikääntyvien työnhakijoiden työllistymistä, helpotetaan koulutukseen pääsyä ja kehitetään ammatillista osaamista vahvistavia koulutuksia, jotka erityisesti vastaavat yli 50-vuotiaiden osaamisen kehittämistarpeisiin. Hankkeessa kiinnitetään huomiota aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tavoitteena on, että yli 50/54 - vuotias työllistyy osaamisensa kehittämisen kautta, mikä pidentää työuria ja parantaa työllistymisen kautta hyvinvointia. Työllistyminen myös ehkäisee pitkäaikaistyöttömyyden kautta syntyviä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.. Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen Haaga Helia Oy Ab: 3TILAA Kohti innostavaa työpaikkaa Hankkeen tavoitteena on lisätä pk-yritysten tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantamalla eri-ikäisten työntekijöiden työhyvinvointia mentaalisen, digitaalisen ja fyysisen tilan yhtäaikaisten muutosten kautta. Hankkeen toteutetaan 10 yrityksessä valmennusohjelma ja yhdessä osallistuvan yrityksen henkilöstön kanssa kehitetään älykäs tilasuunnitelma ja digitaalinen kehittämissuunnitelma. Haaga Helia toteuttaa hanketta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa. Helsingin yrittäjät ry: Digikoulu Digikoulu on mikro- ja pk-yritysten ja niissä työskentelevien työntekijöiden digitaalisten taitojen koulutuspaja. Koko toiminnan päätavoitteet ovat työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden lisääntyminen työpaikoilla. Digitaalinen osaaminen on muodostunut monille aloilla rekrytoinnin ja työnteon

3 3 pullonkaulaksi. Digitaalisella osaamisella tarkoitetaan tässä hankkeessa sähköistä tieto- ja viestintäosaamista. Digikoulua kehitetään ja toteutetaan kumppanuusyhteistyössä Helsingin kaupungin YritysHelsingin kanssa. Hankkeen keskeisimpiä tuloksia ovat nopea vastaaminen digitaalisiin työelämätaitotarpeisiin, yritysten kilpailukyvyn kasvu, nykyisten työpaikkojen säilyminen, työurien pidentäminen ja myös yritystoiminnan alkuvaiheen tukeminen. Helsingin seurakuntayhtymä: Verkostoyhteistyöllä työhyvinvointia mikroyrittäjille Hankkeen tavoitteena on yrittäjien työhyvinvoinnin vahvistaminen edistämällä yrittäjien keskinäisiä verkostoitumista, vertaisoppimista ja tukea. Hankkeessa järjestetään teematapaamisia, työhyvinvointia ylläpitävää ja edistävää toimintaa sekä koordinoidaan vapaaehtoistoimintaa, jossa apua tarvitsevat ja tarjoavat yritykset voivat kohdata. Lisäksi tehdään maahanmuuttajayrittäjille työhyvinvointiopas ja lisätään seurakuntien auttavien palvelujen tietoisuutta yrittäjien työhyvinvoinnista. Seurakuntien työntekijöille laaditaan toimintamalli asiakasohjauksesta. Helsingin seurakuntayhtymä toteuttaa hanketta yhdessä työterveyslaitoksen ja YritysHelsingin kanssa. Työtehoseura ry: Ravintola-alan työhyvinvointi tuottamaan Hankkeen kohderyhmänä ovat ravintola-alan pk-yritykset, niiden esimiehet sekä henkilöstö. Esimiestyön osalta kiinnitetään erityistä huomiota nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden työn johtamiseen ja organisointiin. Hankkeessa kootaan n. 10 ravintola-alan pk-yrityksen pilottiryhmä ravintola-alan eri sektoreilta. Tavoitteena on eri ikäryhmien huomioiminen johtamiskäytännöissä ja työn sujuvuuden organisoinnissa. Lisäksi tavoitteena on luoda esimiestyöhön työmenetelmiä, joiden avulla entistä paremmin voidaan huomioida eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet, odotukset ja motivaattorit työn tekemiseen sekä yhteen sovittaa niitä organisaation kokonaistyöhyvinvoinnin lisäämiseksi. Laurea-ammattikorkeakoulu Oy: Hoivadigi Hankkeen tavoitteena on yritysten verkostoituminen palvelujen digitalisoinnin mahdollistamiseksi ja siihen liittyvän tiedon haltuun ottamiseksi. Hankkeen kehittämistoiminnan kohderyhmänä ovat Uudenmaan hoiva-alan mikro ja pkyritykset ja tavoitteena niiden henkilöstön osaamisen ja optimaalisten toimintavalmiuksien lisääminen. Konkreettisina tavoitteina ovat: verkostoosaamisen, johtamisosaamisen, ml. oman työn johtamisen ja

4 4 informaatiotalouteen sekä teknologiaan liittyvän osaamisen lisääminen ja työssä jaksamisen edistäminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy: Onni tulee puun takaa Hankkeen tavoitteena on metsä- ja sote-alan pk-yritysten ja työyhteisöjen kokonaisvaltainen, osallistava ja innovatiivinen vahvistaminen. Hankkeen tavoitteena on Etelä-Suomen, erityisesti Uudenmaan, alueen metsä- sekä sosiaali-, terveysalojen pk-yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin parantuminen ja yritysten tuottavuuden lisääntyminen. Hankkeessa kehitetään aiempaa monipuolisempia työhyvinvoinnin ja tuottavuuden arvioinnin menetelmiä yhdistäen eri tieteen- ja toimialojen lähestymistapoja, mittareita sekä arviointi- ja tutkimusmenetelmiä. Hankkeessa toteutetaan ja kuvataan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden vahvistamisen prosessit kymmenessä pk-yrityksissä metsä- ja sote-alalla. Metropolia ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeen yhteistyössä TTS Työtehoseura ry:n kanssa. Erityistavoite 8.1 Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen Rinnekoti Säätiö: Rimentori Hankkeen päätavoitteena on tarjota erityisesti nuorille miehille keinoja päästä kiinni työelämään sekä samanaikaisesti vähentää yli 54-vuotiaiden miesten työttömyyttä mentorointiohjelman avulla. Hankkeen osatavoitteina on saada miehet kiinnostumaan sosiaali- ja terveysalasta, erityisesti kehitysvamma-alasta ja sen tukitöistä mentorointiohjelman avulla sekä tarjota työttömille henkilöille työkokemusta turvallisesti ohjatussa ja aidossa työympäristössä käytännön työtä tekemällä. Hankkeen määrällisenä tavoitteena on työllistää vuosittain 25 henkilöä erilaisin työllisyyttä edistävin palveluin. Mentrointiohjelman jälkeen osallistujat työllistyvät mahdollisesti palkkatuella Rinnekoti-Säätiöön, Lakiston palvelut Oy:n kautta eri tehtäviin sekä avoimille työmarkkinoille. Osallistujat voivat myös jatkokouluttautua joko hakeutumalla opintoihin oppilaitokseen tai Rinnekoti- Säätiöön oppisopimuksella.

5 5 Erityistavoite 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy: Työste Hankkeen tavoitteena on vahvistaa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työelämävalmiuksia ja työllistymisedellytyksiä kehittämällä paikallista siltaustoimintaa työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi ja tukemiseksi. Siltaustoiminta on yhteistoimintana toteutuva uudenlainen toimintatapa, jossa työelämän ulkopuolella olevat ja alueen muut toimijat (tässä ikäihmiset ja palvelujen tuottajat) yhdessä kehittävät ja toteuttavat arjen mielekkäitä toimintoja paikallisesti. Siltaustoimintaa tukevat ICT-pohjainen väline ja -alusta toimijoiden yhteistoiminnan ja kohtaamisen mahdollistamiseksi. Hanke tukee kansalaislähtöistä toimintaa. Pilottialueena on Helsingin Myllypuro ja rakenteilla oleva Metropolian kampusalue Myllypuroon (2018). Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy toteuttaa hanketta kolmen osatoteuttajan kanssa: Herttoniemen seurakunta, Itä-Helsingin lähimmäisapu Hely ry ja Digital Living International Oy. Hankekumppanina on Myllypuro-Seura ry. Ykkösakseli ry: Kaupunki Leader Lohjalla Toiminnan tavoitteena on työttömien aktivointi työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi sekä yhteiskuntavastuullisen kansalaistoiminnan aktivointi. Asukkaiden yhteistoimintaa ja yhteistyötä lisäämällä voidaan etsiä ratkaisuja ja uusia toimintamalleja työllistymiseen. Erityisen tärkeää on estää nuorten, työttömien ja maahanmuuttajien syrjäytymistä. Työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi pyritään edistämään yrittäjyyttä mm. tekemällä yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja yritysten kanssa. Hankkeen tavoitteen on edistää kestävää kehitystä kaupunkilaisten arjessa ja lisätä kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Erityisenä kohderyhmänä ovat nuoret ja monikulttuuriset ryhmät. Paikalliset toimijat osallistuvat toimenpiteiden ideointiin ja toteutukseen Maaseudun kehittämisyhdistys Silmu ry: Kansalaistoimintaa Porvoon kaupunkiin Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kansalaislähtöisen kehittämistoiminnan käynnistäminen Porvoossa. SILMU ry:lle perustetaan kaupunkijaosto, joka koordinoi ja laatii Porvoon alueelle asukkaat ja toimijat tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti huomioivan toimenpidesuunnitelman. Toimenpidesuunnitelma laaditaan yhteistyössä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Suunnitelma kannustaa ja ohjaa asukkaita ja toimijoita yhteisölliseen, kansalaislähtöiseen ja

6 6 omatoimiseen kehittämiseen sekä lisää osallisuutta. Tavoitteena on aktivoida ja saada mukaan suunnitelman laatimiseen eri-ikäisiä sekä mahdollisimman monen tahon edustajia: työttömiä, maahanmuuttajia, syrjäytymisuhan alla olevia tai jo syrjäytyneitä. Hankkeessa järjestetään erilaisia tilaisuuksia sekä tehdään paperisia ja sähköisiä kyselyitä, joilla kerätään materiaalia toimenpidesuunnitelmaa varten. Vantaan Nicehearts ry: Naapuriäititoimintamallin kehittäminen Hankkeessa kehitetään ja juurrutetaan Suomessa uudentyyppinen kulttuuri- ja sukupuolitietoinen aluekehittämishanke, naapuriäiti -toimintamalli Vantaalla, Espoossa ja Lappeenrannassa.. Luotavan toimintamallin päätavoitteena on toteuttaa yhteisötasolla toimiva, naisten voimaannuttamisen ja yhteisön kehittämisen menetelmä, joka ehkäisee ja torjuu eri etnisen taustan omaavien naisten syrjintää ja yhteiskunnan ulkopuolelle jäämistä. Naapuriäiti -toimintamalli on toisin sanoen toiminta, jossa eri etnisen taustan omaava nainen, auttaa toista eri etnisen taustan omaavaa naista opastamalla ja neuvomalla arkipäivissä asioissa. Hankkeessa koulutetaan Naapuriäitimentoreita ja käynnistetään naapuriäiti- toiminta lähiöissä muodostamalla mentori- aktori pareja. Lisäksi rakennetaan yhteistyöverkosto ja juurrutetaan toiminta lähiöihin perustamalla joko toimipisteitä tai kansalaisjärjestöjä. Suomen mielenterveysseura ry: Osallistu Lapinlahden Lähteellä Hankkeessa kehitetään kansalaislähtöinen työ- ja toimintakykyä edistävä hyvinvointikonsepti entisen Lapinlahden sairaalan ympäristöön ja tiloihin. Hyvinvointikonseptin kehittämiseen osallistuvat nuoret, ikääntyneet, osatyökykyiset, mielenterveyskuntoutujat, maahanmuuttajat, työttömät ja muut työelämän ulkopuolella olevat. Kehittäminen tapahtuu yhteistoiminnallisissa työpajoissa, joissa osallistujat toteuttavat sairaalan ympäristöön sopivia tapahtumia, kesäkahvila- toimintaa sekä sairaalarakennusta säilyttävää korjausrakentamista. Suomen mielenterveysseura ry toteuttaa hanketta yhdessä Metropolia ammattikorkeakoulun ja ALVI ry:n kanssa. Helsingin kaupunki: KYKY Yhteisöllinen vastuu ja yksilölliset työpolut Hankkeen tavoitteena on parantaa heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajien hyvinvointia, kehittää heidän kansalaistaitojaan ja yhteiskuntatietoisuutta niin, että he voisivat nopeammin siirtyä koulutukseen ja työelämään.

7 7 Hanke on suunnattu helsinkiläisille lapsiaan kotona hoitaville maahanmuuttajavanhemmille. Kullekin vanhemmalle on tarkoitus räätälöidä elämäntilanteeseensa sopivaa tukea opintojen, vertaisohjauksen tai urasuunnittelun muodossa. Ammatillisen koulutuksen osaksi rakennetaan vertaistukena toimivaa mentoritoimintaa. Hanke luo verkostomaisesti toimivan ohjausmallin, jossa järjestöillä ja yhteisöillä on merkittävä rooli perheiden hyvinvointia ja kouluttautumista ja työelämään pääsyä edistävinä vertaistuellisina ohjaajina ja toimijoina. Laurea Ammattikorkeakoulu Oy: ZET Hankkeessa työttömät nuoret kehittävät nuorille yhdessä pelialan ammattilaisten ja ammattikorkeakoulun hankehenkilöstön kanssa pelillisiä ominaisuuksia sisältävän sovelluksen oman elämän sekä tulevaisuuden suuntaviivojen hahmottamiseen ja arjen hallintaan. Kehitysprosessi toteutetaan työpajojen sarjana Hangossa ja Lohjalla. Laurea ammattikorkeakoulu toteuttaa hankkeen yhteistyössä Meanfish Oy:n kanssa Uudenmaan alueella. Kriminaalihuollon tukisäätiö: Maalinnoitus Hankkeessa maalinnoitusten hoito ja kunnostus organisoidaan yhdyskuntapalvelupaikaksi sellaisille rikosseuraamusasiakkaille, joilla arvioidaan olevan heikommat edellytykset suoriutua yhdyskuntaseuraamuksestaan perinteisessä palvelupaikassa. Keskeisenä tavoitteena on selvittää, millä tavoin työnjohtajan roolissa korostuva sosiaalinen tuki sekä ryhmän tarjoama vertaistuki ja ammattitaidon vahvistaminen vaikuttavat päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien rikosseuraamusasiakkaiden kykyyn suoriutua palvelustaan.