Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen alueelliset muodot Etelä-Savossa tarkastelussa venäläisten kiinteistöostot

Transkriptio

1 Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen alueelliset muodot Etelä-Savossa tarkastelussa venäläisten kiinteistöostot Timo Kumpula Olga Lipkina Olli Lehtonen Maija Sikiö

2 Sisältö 1. Johdanto 1.1 Mökkimatkailu Etelä-Savossa 1.2 Hankkeen tavoitteet 1.3 Aineistot 2. Alueelliset muodot 2.1 Ulkomaalaisten kiinteistönomistus Etelä-Savossa Venäläisten ostamien kiinteistöjen piirteet 2.3 Venäläiset kiinteistönomistajat Vapaa-ajan asukkaiden perustiedot Venäläisten motiivit hankkia vapaa-ajan asuntoja alueelta 2.4 Kiinteistökauppojen ajallinen kehitys 2.5 Venäläisten kiinteistöjen sijainti verrattuna alueen kaikkiin lomarakennuksiin 2.6 Vaikutus aluetalouden työllisyyteen 2

3 3. Palveluiden saavutettavuus 3.1 Palvelut, joista venäläiset vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita 3.2 Palveluiden saavutettavuus 4. Tulevaisuuden ennakointi 4.1 Kehitystrendit 4.2 Trendien mukaiset aluetalousvaikutukset 5. Loppupäätelmät ja Toimenpide-ehdotukset 5.1 Alueelliset muodot 5.2 Palveluiden saavutettavuus 5.3 Muita huomioita 5.4 Toimenpide-ehdotukset 6. Aiempi aiheeseen liittyvä kirjallisuus 3

4 1. Johdanto

5 1.1 Mökkimatkailu Etelä-Savossa Matkailu on merkittävä osa maakunnan elinkeinoelämää. Matkailun kärkituote on mökkimatkailu. Etelä-Savossa on toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja Suomen maakunnista. Vuoden 2012 lopussa Etelä-Savossa oli kesämökkiä (Suomen virallinen tilasto: Rakennukset ja kesämökit). Kaupallinen majoituskapasiteetti (vuokramökit, hotellit) on n vuodepaikkaa, joista mökkimajoituksen osuus on yli 50%. Maakunnassa on n vuokramökkiä (Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvitys). Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu ]. Saantitapa: Etelä-Savon matkailun aluerakenneselvitys. Etelä-Savon maakuntaliitto [viitattu ]. Saantitapa: 5

6 1.2 Hankkeen tavoitteet Selvittää venäläisten vapaa-ajan asumisen alueellisia muotoja millaiset tekijät vaikuttavat kiinteistöjen sijoittumiseen? millaisista kiinteistöistä ollaan kiinnostuttu? Selvittää palveluiden saavutettavuutta millainen on palveluiden saavutettavuus vapaa-ajan asunnoilta käsin? millaisia palveluita venäläiset käyttävät ja mistä ovat kiinnostuneita? Ennakoida ilmiön tulevaisuuden alueellista kehitystä Koota yhteen ilmiöön liittyviä mahdollisuuksia ja ongelmakohtia sekä nostaa esille toimenpide-ehdotuksia huomioitavaksi aluetta kehitettäessä 6

7 1.3 Aineistot Paikkatietoaineistot Maanmittauslaitos: Etelä-Savon ulkomaalaiskaupat mm. koordinaatit, luovutuspäivämäärä, rantaanrajoittuvuus, käyttötarkoitus, kaavalaji, rakennuksia vai ei, kauppahinta, kokonaismaapinta-ala, luovuttajan kansalaisuus, saajan kansalaisuus Maanmittauslaitos: Maastotietokanta mm. lomarakennukset (=46451 kpl), asuinrakennukset, liike- ja julkiset rakennukset Haastatteluaineisto Haastattelut (25 venäläistä vapaa-ajan asukasta, Savonlinnan seutu / 2010) Aiheeseen liittyvä aiempi kirjallisuus Hankkeen aikana koottu aineisto Paikkatietokanta Etelä-Savon vuokramökeistä Haastattelut (3 kpl) kiinteistövälittäjien kanssa (Savonlinna ja Punkaharju / 2014) Vierailu kiinteistömessuilla Pietarissa (International Property Show ) 7

8 2. Alueelliset muodot

9 2.1 Ulkomaalaisten kiinteistönomistus Etelä-Savossa Vuosina Etelä- Savossa oli ulkomaalaisten tekemiä kiinteistökauppoja yhteensä 1479, joista n. 85 % (n=1255) oli venäläisten tekemiä. Toiseksi suurin ulkomaalaisten ryhmä on saksalaiset ja sitten ruotsalaiset. Vuonna 2012 koko Suomessa tehtiin n kiinteistökauppaa. Ulkomaalaisten ostamia kiinteistöjä oli n (Maanmittauslaitos: Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2012) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tilanne vuosina Muiden ulkomaalaisten omistamat kiinteistöt (kpl) Venäläisten omistamat kiinteistöt (kpl) 9

10 kpl 2.2 Venäläisten ostamien kiinteistöjen piirteitä Lähes 90% venäläisten ostamista kiinteistöistä sijaitsee kaava-alueilla. (Yleiskaava: n. 47%, ranta-asemakaava: n. 22%, asemakaava: n. 20%) Noin puolella (47,3%) venäläisten ostamista tonteista on rakennuksia. Kiinteistöistä 70,6 % rajoittuu rantaan (joki, lampi, järvi). Kiinteistöjen käyttötarkoitus Lomarakennuspaikka 72,0% Asuinrakennuspaikka 24,4% Kiinteistöjä venäläisille ovat pääasiassa myyneet Suomalaiset 89,1% Venäläiset 9,6% Venäläinen myynyt venäläiselle (kpl)

11 2.3 Venäläiset kiinteistönomistajat Vapaa-ajan asukkaiden perustiedot (perustuu 25 haastatteluun) Venäläisten kiinteistönomistajien taustatietoja Ikä: vuotta Mökin omistusaika: 2 päivää - 10 vuotta Kotipaikka: Moskova, Pietari, Petroskoi Ammatti/ala: liiketoiminta, lakipalvelut rakentaminen, yritysjohto, eläkeläinen Vapaa-ajan asuntojen tietoja Koko: m2 (keskiarvo: > 100m2) Talviasuttavia Täysin varusteltuja 11

12 2.3.2 Venäläisten motiivit hankkia vapaa-ajan asuntoja alueelta Turvallisuus Pääsyy on turvallisuus. Ei tarvitse pelätä, että joku murtautuu sisälle, varastaa tavarat Venäjällä on rakennettava korkeat aidat ympärille, vietävä lähtiessä tavarat pois, asennettava turvajärjestelmät, maksettava vartioinnista En halua mökkiä Venäjältä. En ole kiinnostunut mökkielämästä turvamiesten ja betoniaitojen ympäröimänä, eikä se ole mahdollista muuten. Luonto Miellyttävyys Samanlaisuus (ilmasto, sää, maisema) Järvimaisema Saimaa on suorastaan luonnontilassa, kaikkialla on villiä luontoa. Ideana oli osta maata järvialueelta. 12

13 Kulttuuriset ja henkilökohtaiset tekijät Dachat ovat yleinen vapaa-ajan viettotapa Venäjällä Saavuttamaton unelma omasta rannasta Hinnat Mökit ja tontit ovat Venäjälle todella kalliita, paljon kalliimpia kuin Suomessa. Etäisyys Vaihtelua arkeen ja rentoutuminen Suomen hitaampi rytmi sopii minulle hyvin vs. Moskova ja Pietari tämä on ympäristö, jota todella haluan. 13

14 2.4 Kiinteistökauppojen ajallinen kehitys Kaupat painottuvat kesään, mutta huippuvuosina kauppoja on tehty myös talvikuukausina. Ilmiö kasvoi lähes eksponentiaalisesti vuosina Huippuvuodet olivat 2007 ja 2008, jonka jälkeen toteutuneet kaupat ovat vähentyneet. 14

15 Venäläisten kiinteistöostojen alueellinen jakautuminen ja kehitys 15

16 2.5 Venäläisten ostamien kiinteistöjen sijainti verrattuna alueen kaikkiin lomarakennuksiin Venäläisten ostamat kiinteistöt keskittyvät Savonlinnan seudulle. Vastaavasti Etelä- Savon lomarakennukset yleisesti keskittyvät Mikkelin seudulle. 16

17 Venäläisten ostamat kiinteistöt sijaitsevat lähempänä vakituista asutusta ja palveluita verrattuna alueen kaikkiin vapaa-ajan asuntoihin. Esimerkiksi 24,2 % venäläisten ostamista kiinteistöistä sijaitsee 5 km:n etäisyydellä apteekeista. Vastaavasti ainoastaan 9,1 % kaikista vapaa-ajan asunnoista sijaitsee 5 km:n etäisyydellä apteekeista. Venäläisten ostamat kiinteistöt (%) Kaikki alueen lomarakennukset (%) ,4 30,0 24,2 % ,6 1 km etäisyys liike/julkisista rakennuksista* 5,3 100 m etäisyys asuinrakennuksista** 9,1 5 km etäisyys apteekeista 16,6 0,6 Taajamassa*** 13,9 5,8 5 km etäisyys alkoista *) Liike- tai julkinen rakennus sisältää: mm. myymälä-, majoitusliike-, ravitsemus-, terveydenhoito- ja koulurakennukset **) Asuinrakennukset sisältää: erilliset pientalot, rivitalot, asuinkerrostalot ***) Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta (YKR/Taajama). 17

18 18

19 2.6 Venäläisten vapaa-ajan asukkaiden vaikutus aluetalouden työllisyyteen Työpaikkojen laskenta pohjautuu alueelliseen panos-tuotos malliin. Laskennassa on oletettu venäläisten mökkiläisten aluetalouteen kohdistama kulutus samanlaiseksi kuin se on suomalaisilla mökkeilijöillä. Laskennassa on oletettu, että tonteille rakennetaan keskikokoinen kesämökki 100% paikallisuusasteella vuoden sisään ostohetkestä. Syntyneiden työpaikkojen lisäksi kunnat saavat verotuloja. 19

20 3. Palveluiden saavutettavuus

21 3.1 Palvelut, joista venäläiset vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita Haastatteluaineiston perusteella on saatu tieto siitä, mistä palveluista venäläiset vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita Venäläiset vapaa-ajan asukkaat käyttävät Ruokakauppa Erikoiskauppa Ravintola Urheilupaikat Rakennus- ja huoltopalvelut Venäläiset vapaa-ajan asukkaat kaipaavat Tietoa palveluista Tietoa alueella olevista säännöistä ja virkistysmahdollisuuksista 21

22 3.2 Palveluiden saavutettavuus Saavutettavuus palveluihin venäläisten kiinteistöiltä tietä pitkin (km) Palvelu Keskiarvo Min Max Keskihajonta Apteekki 19,4 0,1 75,4 15,8 Alko 24,3 0,4 69,8 15,5 Supermarket 27,6 0,3 60,7 15,4 Ravintola 12,4 0,01 38,2 9,5 Niirala rajanylitys 157,0 72,0 297,9 54,3 Nuijamaa rajanylitys 158,2 84,6 261,6 31,6 Svetogorsk rajanylitys 134,8 58,1 230,5 35,8 Esimerkkinä saavutettavuus Mikkelin alueella (km) Venäläisten kiinteistöt ovat lähempänä palveluita Venäläisten kiinteistöt (Mikkeli) Kaikki lomarakennukset (Mikkeli) Palvelu Keskiarvo Min Max Keskihajonta Keskiarvo Min Max Keskihajonta Apteekki 16,6 0,2 48,1 11,9 22,8 0,4 59,3 11,2 Alko 22,7 1,2 45,3 10,9 23,2 1,9 50,2 10,3 Supermarket 18,2 0,3 53,6 11,2 20,2 0,8 53,8 10,2 Ravintola 9,5 0,01 33,2 8,5 14,6 0,1 36,30 7,5 22

23 Noin kolmasosa (29,6 %) venäläisten kiinteistöistä sijaitsee alle 100 km päässä raja-asemilta (Niirala, Svetogorsk, Nuijamaa). Hyvin pieni osa (1,4 %) sijaitsee yli 200 km päässä raja-asemilta. 23

24 4. Tulevaisuuden ennakointi

25 4.1 Kehitystrendit Aikasarjan perusteella muodostettiin nykyisen trendin mukainen ennuste sekä 95 prosentin luottamusvälillä muodostetut uuden voimistumisen ja voimakkaan hiipumisen skenaariot. Huippuvuosien taso on yhtä todennäköinen kuin hiipuminen Erittäin voimakas kasvu epätodennäköistä Uusi kasvu Nykyinen trendi Hiipuminen 25

26 Uusi kasvu Uuden kasvun ympäristö: - Tarjonta Etelä-Karjalassa tyrehtyy - Raja-asema aukeaa Parikkalassa - Tarjonta monipuolistuu - Suomen positiivinen imago - Viisumivapaus - Suomi turvallinen sijoituskohde - Kaavoitetaan uusia kiinteistöjä Nykyinen trendi Hiipuminen Hiipumisen ympäristö: - Kiinnostus muita mökkimatkailun vaihtoehtoja kohtaan kasvaa - Muut alueet lisäävät tarjontaa - Negatiivinen keskustelu mediassa - Epävakaa poliittinen tilanne - Rublan heikkeneminen 26

27 4.2 Trendien mukaiset aluetalousvaikutukset Nykyinen trendi Uusi voimistuminen Voimakas hiipuminen 27

28 5. Loppupäätelmät ja toimenpide-ehdotukset

29 5.1 Vapaa-ajan asumisen alueelliset muodot Kiinnostus kiinteistöostoihin on laskenut huippuvuosista Osa asiakkaista, jotka ovat kiinnostuneita ostamaan kiinteistöjä Suomesta, harkitsee myös muita kohteita (esim. Espanja). Houkuttelevatko muut kohteet Suomea enemmän? Venäläisten ostovoima on heikentynyt rublan heikentymisen myötä. Mikä on poliittisen tilanteen vaikutus? Lakialoite Suomen eduskunnassa on saattanut hidastaa ostohalukkuutta Asiakasprofiili on muuttunut Asiakkaat ovat keskiluokkaisempia ja hintatietoisempia Asiakkaat ovat kiinnostuneita talviasuttavista mökeistä ja taloista, mutta kiinnostus osakehuoneistoihin on lisääntynyt Kiinteistöjen sijaintiin vaikuttavat Vesistöt Sijainti suhteessa rajaan 29

30 5.1 Vapaa-ajan asumisen alueelliset muodot Osa kiinteistöistä on keskittynyt alueellisesti Tähän vaikuttaa satunnaisuus: kaavoitus ja kiinteistökauppa Tiettyjen kohteiden / alueiden markkinointi Ainoastaan puolella kiinteistöistä on rakennuksia Millä aikataululla näihin aletaan rakentaa? Mikä on aluetalouteen suuntautuva paikallisuusaste rakentamisessa? Miten aluetalous voisi saada tästä mahdollisimman suuren hyödyn? 30

31 5.2 Palveluiden saavutettavuus Venäläisten omistamat kiinteistöt kytkeytyvät paremmin yhdyskuntarakenteeseen verrattuna Etelä-Savon kaikkiin lomarakennuksiin Sijaitsevat pääsääntöisesti kaava-alueilla Sijaitsevat keskimäärin lähempänä palveluita Venäläiset vapaa-ajan asukkaat kaipaavat lisää tietoa palveluista ja säännöistä venäjäksi Mikä on suomalaisten yrittäjien venäjäosaaminen? 31

32 5.3 Muita huomioita Venäläisten kiinteistöostajien kontakti Suomeen yleensä kiinteistönvälittäjä Kiinteistönvälittäjät ovat vapaa-ajan asuntojen ostajien/omistajien tiedonlähde Kiinteistönvälittäjien yhteistyö paikallisen puutuoteteollisuuden ja rakentamisen kanssa? Mikä on Etelä-Savon vanhojen (tyhjien pientalojen) potentiaali venäläisten kiinteistökaupoissa? 32

33 5.4 Toimenpide-ehdotukset Etelä-Savon aktiivinen markkinointi Sosiaalisen median hyödyntäminen (esim. mainostaminen venäjänkielisessä vkontakte palvelussa) Venäjänkielisen mobiilisovelluksen kehittäminen Etelä-Savon palveluista Tiedon tarjoaminen ja tuottaminen Kiinteistönostajia tulisi ohjeistaa tutustumaan Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien liittojen Kiinteistöoppaaseen (saatavilla venäjänkielellä: Myös paikallinen tieto (esim. alueen rakennusyrittäjät) tulisi yhdistää yleiseen tietoon Portaalin tai foorumin kehittäminen, mikä auttaisi venäläisiä arkisissa käytännön asioissa. Mahdollisuus jättää kysymyksiä, joihin joku vastaisi 33

34 5.4 Toimenpide-ehdotukset Yhteysasiamiehen toimen perustaminen Hoitaisi venäläisten puolesta käytännön asiat Yrittäjyyden tukeminen Panostaminen yhteisölliseen yrittäjyyteen Yrittäjien venäjäosaamisen lisääminen ja tukeminen venäjänkielisessä markkinoinnissa Lisäselvitykset kiinteistöistä, joilla ei ostohetkellä ole ollut rakennuksia. Lisäselvitykset venäläisten vuokramökkeilystä. Asiakasprofiilin muutoksen myötä lisäselvitykset maaseudun tyhjien pientalojen potentiaalista venäläisten kiinteistökaupoissa. 34

35 6. Aiempi aiheeseen liittyvä kirjallisuus Pitkänen, K. (2011) Contested cottage landscapes: Host perspective to the increase of foreign second home ownership in Finland Fennia 189: 1. Pp Lipkina, O. (2013). Motives for Russian second home ownership in Finland. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 13 (4). Pp Lipkina, O. and Hall, M. C. (2013). Russian second home owners in Eastern Finland: involvement in the local community. In M. Janoschka and H. Haas (eds) Contested Spatialities, Lifestyle Migration and Residential Tourism. Oxon: Routledge. Pp Väätämöinen, M. (2010) SAIMAAN PUSIKOISSA KUHISEE ulkomaalaisten maanomistukseen liittyvä keskustelu Etelä-Saimaa lehdessä. Pro gradu tutkielma, Jyväskylän Yliopisto. Syrjäläinen, A-M. ja Taurén, M. (2012) Datša Savonlinnan seudulla: Venäläisten mökinomistajien palvelutarpeet. Oppinäytetyö, Mikkelin AMK. Haapasalo, T. (2012) Työstä tulokseen, tuloksesta menestykseen. Kaupankäynnin monimuotoisuudesta Imatralla. In Lähteenmäki, M. & Karhu, J. (toim.) Moniääninen Imatra. Suomen yliopistopaino Oy: Tampere. Räty, S. (2013) Venäläisten kiinteistöomistus Savonlinnan Seudulla. Oppinäytetyö, Mikkelin AMK. Sjöholm, J. (2011) Venäläisyys sanomalehti Etelä-Saimaan tonttikauppauutisissa. Historiallinen vertailu vanhoista ja uusista venäläisstereotypioista. Pro gradu-tutkielma, Tampereen Yliopisto. Venäläisasiakkaiden verotulovaikutukset Etelä-Karjalan kunnille (2013) Report, TAK Oy Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 (2013) Report, TAK Oy. 35

36 Aiempi aiheeseen liittyvä kirjallisuus Pitkänen, K. (2011) Contested cottage landscapes: Host perspective to the increase of foreign second home ownership in Finland Millaista keskustelua on käyty venäläisten vapaa-ajan asuntojen omistajien ympärillä? Millaisia pelkoja on esitetty ja kuinka ne on perusteltu? - Aineistona käytettiin sanomalehtijulkaisuja ajalta (N=454) - Yleisenä pelkona maiseman muutos, epäilyttävät kiinteistö- ja maakaupat, rahanpesu, hintojen nousu - Ulkomainen vapaa-ajanasunto-omistus haastaa suomalaisen elämäntavan, maanomistusoikeudet ja kansallisidentiteetin Lipkina, O. (2013). Motives for Russian second home ownership in Finland. - Miksi venäläiset valitsevat Suomen vapaa-ajan asumiseen? Millaisia motiiveja heidän päätöstensä taustalla on? - Aineistona käytettiin 25 temaattista syvähaastattelua venäläisten omistajien kanssa - Tärkeäksi motiiviksi nousi henkilökohtainen ranta, ilmaston samankaltaisuus ja puhdas luonto - Turvallisuus ja positiiviset kokemukset lisäävät venäläisten halukkuutta vapaa-ajanasuntojen omistamiseen Suomessa 36

37 Aiempi aiheeseen liittyvä kirjallisuus Lipkina, O. and Hall, M. C. (2013). Russian second home owners in Eastern Finland: involvement in the local community. - Millä tavoin venäläiset mökin omistajat osallistuvat paikallisten yhteisöjen toimintaan? Mitkä asiat rajoittavat heidän osallistumistaan? - Aineistona käytettiin haastattelut venäläisten omistajien kanssa Savonlinnan seudulla sekä kysely paikallisten asukkaiden (N=186) ja mökkiomistajien kanssa (N=308) - Suomalaiset suhtautuvat negatiivisesti venäläisten vapaa-ajan asumiseen ja eivät näe heitä alueen mahdollisuutena - Venäläiset vapaa-ajan asujat käyttävä paikkakunnan peruspalveluita kuten ruokakauppoja - Palveluiden rajallinen käyttö eikä tietoa alueiden säännöistä ja käytänteistä kielimuurin vuoksi Väätämöinen, M. (2010) SAIMAAN PUSIKOISSA KUHISEE ulkomaalaisten maanomistukseen liittyvä keskustelu Etelä-Saimaa lehdessä. - Minkälainen diskurssi liittyy venäläisten maanomistukseen eteläkarjalaisessa maakuntalehdessä, Etelä- Saimaassa vuonna 2007? - Aineistona käytettiin Etelä-Saimaa lehti kesältä Keskustelu jakautuu kahteen osaan : - puolesta (diskurssi nojaa taloudelliseen rationaliteettiin ja näkee venäläisten lisääntyneen maanomistamisen mahdollisuutena alueella ) - ja vastaan (diskurssi painottuu menneeseen ja näkee venäläisten maanomistamisen uhkana Suomelle). 37

38 Aiempi aiheeseen liittyvä kirjallisuus Syrjäläinen, A-M. ja Taurén, M. (2012) Datša Savonlinnan seudulla: Venäläisten mökinomistajien palvelutarpeet. - Venäläisten loma-asukkaiden palvelutarpeita Savonlinnan seudulla - Aineistona käytettiin 12 haastattelua venäläisten omistajien kanssa - Venäläiset kokevat etteivät tiedä mistä saisivat tietoa kiinteistöhuollosta ja vapaa-ajan viettoon liittyvistä palveluista. Tietoa ja palvelua kaivataan erityisesti englanniksi ja venäjäksi - Haastatelluista 75 % on kiinnostunut yrittämisestä Savonlinnan seudulla sekä sijoittamaan kannattavaan yritystoimintaan. - Suosituimmat ostopalvelut ovat lumenauraus (9), jätehuolto (9), postin hakeminen (8) ja erilaiset mökin huoltoon ja korjaukseen liittyvät palvelut (7). - Virkistys palveluista erityisen suosittu on uimahalli (10) ja tietysti hiihto (9), sekä laskettelu (8). kalastus (7) ja luontoretket (7) - Puolet vastanneista (7) ovat käyneet oopperafestivaaleilla ja Savonlinnan balettijuhlilla (6). 38

39 Aiempi aiheeseen liittyvä kirjallisuus Haapasalo, T. (2012) Työstä tulokseen, tuloksesta menestykseen. Kaupankäynnin monimuotoisuudesta Imatralla. - Kuinka rajan läheisyys on vaikuttanut Imatran kaupankäyntiin? Miksi Imatra on menestynyt kansainvälisessä kaupankäynnissä? - Aineistona käytettiin Global Blue Finlandin tax-free tilastot aineistona, haastattelu Imatran yrittäjien keskuudessa ja Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisteri (venäläisten kiinteistökaupat Imatralla ). - Kauppa venäläisten kanssa mahdollistanut kaupankäynnin kasvun sekä uudet investoinnit. Imatra on Etelä-Karjalan yrittäjämyönteisin kaupunki - Venäläiset ostavat Imatralta vakituiseen asumiseen tarkoitettuja paikkoja, suosineet valmiiksi rakennettuja kiinteistöjä. Imatran vahvuus kohtuuhintaisten kiinteistöjen myynnissä. Ei huippu hintaisten Räty, S. (2013) Venäläisten kiinteistöomistus Savonlinnan Seudulla. - Kuinka paljon venäläiset ovat ostaneet ja omistavat loma- ja asuinrakennuspaikkoja Savonlinnan seudulla vuosina ? Kuinka venäläiset saadaan liittymään paremmin osaksi alueen elinkeinoelämää? - Myydyt rakennuspaikat (N=644), huippuvuosi on Verkostoituminen: jäsenhankintakampanjat, yrityksen imagon ylläpito sekä venäläisiä toimihenkilöitä yrityksen johtoportaassa 39

40 Aiempi aiheeseen liittyvä kirjallisuus Sjöholm, J. (2011) Venäläisyys sanomalehti Etelä-Saimaan tonttikauppauutisissa. Historiallinen vertailu vanhoista ja uusista venäläisstereotypioista. - Miten venäläisiä representoidaan Etelä-Saimaan tonttikauppauutisoinnissa vuonna 2008? Millaisia venäläisyyden stereotyyppejä representaatioista muodostuu? Miten stereotyypit eroavat historiallisista venäläisstereotyypeistä? - Aineistona käytettiin Etelä-Saimaan julkaisut venäläisten kiinteistö- ja tonttikaupoista vuonna 2008 (N=93) - kolme stereotyppiä: sota-ajan vihollisstereotyyppi, YYA-ajan ristiriitainen naapuri ja 2000-luvun taitteen maahanmuuttaja- ja rikollisvenäläinen. - Nykypäivänä pelko venäläisten ylivertaisuudesta. Maksavat kiinteistöistä ja tonteista kovempia hintoja kuin suomalaiset Venäläisasiakkaiden verotulovaikutukset Etelä-Karjalan kunnille (2013) - raportissa muun muassa arvioidaan kiinteistöverotulovenäläisistä vapaa-ajan asukkaista Etelä- Karjalan kunnissa. - Venäläiset kiinteistönomistajat ovat maksaneet Etelä-Karjalan kunnille vuonna 2012 runsaat euroa, josta runsaat puolet on muodostunut rakennuksista maksetusta kiinteistöverosta ja runsaat euroa tonttimaasta maksetusta kiinteistöverosta. 40

41 Aiempi aiheeseen liittyvä kirjallisuus Venäläiset vapaa-ajan asukkaina Suomessa 2030 (2013). - Tarkoituksena oli laatia ennuste eri skenaarioilla venäläisten Suomen vapaa-ajan asuinkiinteistöihin kohdistuvasta kysynnästä vuoteen 2030, arvioiduista kaupoista ja venäläisten mökkeilyn taloudellisista vaikutuksista - Aineistona käytettiin haastattelut suomalaisten venäjän asiantuntujien (N=24), kunnan kaavoittajavirkamiehen (N=7), hyvätuloisten pietarilaisten (N=500) kanssa, kyselyt Kaakkois- Suomen (Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo) kunnallispoliitikkojen, kansanedustajien- ja europarlamentaarikkojen sekä Savonlinnan seudun asukkaiden ja kesäasukkaiden kanssa - Valtaosa Etelä-Savossa haastatelluista suomalaisista suhtautuu vähintään varovaisen kriittisesti venäläisten kiinteistöomistukseen suomessa - Yli puolet kyselyyn vastanneista poliittisista päättäjistä halusi rajoittaa venäläisten kiinteistökauppoja Suomessa. Usein kriittistä asennetta perusteltiin vastavuoroisuuden puutteella - Kuntien kaavoittajat eivät näe tarvetta rajoittaa venäläisten kiinteistökauppoja ja näkevät venäläisten tuoman ostovoiman myös mökkikiinteistöjen kysynnän kautta - Yli 40% hyvätuloisista pietarilaisista voisi kuvitella ostavansa vapaa-ajan asunnon Suomesta vuoteen 2030 mennessä. - On mahdollista, että venäläisten omistamien vapaa-ajan asuntojen määrä kaksin-tai kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä 41