SOSIAALITURVA. Tietotekniikka saatava tukemaan asiakaslähtöistä työtä 17/02. vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOSIAALITURVA. Tietotekniikka saatava tukemaan asiakaslähtöistä työtä 17/02. vuotta"

Transkriptio

1 SOSIAALITURVA 90 vuotta 17/02 Tietotekniikka saatava tukemaan asiakaslähtöistä työtä

2 Pääkirjoitus 6. marraskuuta 2002 Tietotekniikka antaa uusia mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen työhön Kunnissa uusitaan parhaillaan tietojärjestelmiä. Laman aikana 1990-luvulla monessa kunnassa lykättiin tietojärjestelmien uusimista, ja sosiaalitoimistoissa on vielä käytössä yli kymmenen vuotta vanhoja merkkipohjaisia atkjärjestelmiä. Uudet graafiset tietojärjestelmät ovat merkkipohjaisia käyttäjäystävällisempiä. Niissä käytetään hiirtä ja kuvakkeita. Kun lisäksi käyttöön saadaan aiempaa paremmat tekstinkäsittelyominaisuudet, sähköposti ja internetyhteys, tietojärjestelmien käyttömahdollisuudet monipuolistuvat huomattavasti. Tähän asti tietojärjestelmiä on käytetty pääasiassa laskutukseen ja henkilötietojen ja suoritteiden kirjaamiseen. Uudet järjestelmät antavat mahdollisuuden palveluprosessien suunnitteluun ja seurantaan puhumattakaan nopeasta yhteydenpidosta yhteistyökumppaneihin ja verkostoihin. Uudenlaisille tietojärjestelmille on kirjaimellisesti sosiaalinen tilaus sosiaalihuollon uusien tavoitteiden ja työtapojen toteuttamisessa. Tämän vuoden alussa voimaan tulleessa laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista on lähtökohtana edistää sosiaalihuollon asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun. Uudet ohjelmat antavat esimerkiksi mahdollisuuden tulostaa asiakkaalle heti asiointitilanteessa työntekijän ja asiakkaan yhdessä tekemän huolto- ja palvelusuunnitelman. Hyvään palveluun kuuluvat myös jäsennellyt ja läpinäkyvät palveluprosessit ja -ketjut. Samaa edellyttää tietotekniikan ja tietojärjestelmien hyväksikäyttö: asiakastyön kohdealue, tavoitteet ja menetelmät on jäsenneltävä ja määriteltävä selkeästi, jotta ne voidaan kirjata tietojärjestelmään käytettäväksi työn seurannassa ja tilastoinnissa. Nopeammat yhteydet yhteistyökumppaneihin asiakkaan luvalla nopeuttavat ja helpottavat asioiden käsittelyä. Helpottunut yhteydenpito tosin vaatii myös entistä suurempaa tarkkuutta asiakkaan tietojen salassapidossa. On myös huolehdittava siitä, että asiakas itse saa tietää, mitä tietoja hänestä viranomaisten välillä liikkuu. Asiakkaalla on siihen oikeus. Tietotekniikka antaa nyt entistä paremmat mahdollisuudet asiakaslähtöiseen työhön. Tilaisuuden hyväksikäyttö vaatii kuitenkin vuoropuhelua tekniikan ja sosiaalihuollon asiantuntijoiden kesken. Sosiaalitoimeen on vieläkin vaikea saada valmiita ohjelmia. Jokaisella kunnalla on omat toimintatapansa ja tarpeensa, ja ohjelmat on lähes aina räätälöitävä kunnan tarpeisiin. Kun kallis tietojärjestelmä on ostettu, kunnassa odotettaisiin valmista tuotetta sen sijaan, että joudutaan mukaan aikaa vievään tuotekehittelyyn. Tietojärjestelmien tuotekehittelyyn ja ylläpitoon etsitään parhaillaan ratkaisuja seudullisesta yhteistyöstä.yhdistämällä voimat kuntien ei tarvitse painiskella yksin tietotekniikan soveltamisongelmissa. Seudullisen yhteistyön lisäksi samaan tietojärjestelmään päätyneet kunnat ovat hakeutumassa yhteistyöhön. Laajempaakin yhteistyötä asiasta kannattaisi viritellä. Tärkeä osa tietotekniikan käyttöönotossa on koulutuksella. Osa työntekijöistä kaipaisi koulutusta atk:n perustaidoissa ennen kuin he ryhtyvät opiskelemaan uusien ohjelmien käyttöä. Jos hiiren käyttö on huteraa eikä oikein hahmota, mihin tiedostot tallentuvat, uusien ohjelmien omaksuminen on vaikeaa. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 17/ vsk Perustettu 1912 Ilmestyy 19 kertaa vuonna 2002 Julkaisija Huoltaja-säätiö talouspäällikkö Yrjö Saarinen p , vuotta Säätiö edistää ja tukee sosiaalihuoltoon kohdistuvaa ja siihen läheisesti liittyvää tieteellistä tutkimusta, alalla toimivien ammattikoulutusta sekä valistus- ja tiedotustoimintaa. Isännistön pj. Jaakko Tuomi varapj. Elli Aaltonen Hallitus: Aulikki Kananoja, pj. Alpo Komminaho, varapj. Päivi Ahonen Leena Niemi Riitta Pihlaja Sosiaaliturvan toimitus Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki p , fax päätoimittaja Merja Moilanen p toimitussihteeri Arja Jokinen-Virta p toimitussihteeri Kati Pitkänen p toimitussihteeri Erja Saarinen (vap.) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö (vap.) Taitto: Tanja Varonen,Vihreä Peto Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Internet: toimistosihteeri Minna Nieminen p , fax Tilaushinnat /vuosi, kestotilaus 45 /vuosi 6 kk 30 Sosiaaliturva-lehden irtonumeroita saa toimituksesta 4,20 (25 mk)/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 %. Koulutus- ja työpaikkailmoitukset tekstin jälkeen, hinta 3,32 (19,74 mk) palstamm:ltä, palstan leveys 90 mm. Hintaan lisätään alv. 22 %. p , fax Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki Mainosilmoitukset Julkaisu Bookers Oy Sanna Laaksonen p Aikakauslehtien liiton jäsen Painotalo Auranen Oy Forssa - ISO ISSN SOSIAALITURVA 17/2002

3 Tässä numerossa Sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä henkilöstöineen esitteli Turun trendejä suurimpien kaupunkien sosiaalijohdolle. S Tietotekniikka antaa uusia mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen työhön Merja Moilanen 4 Verkkopalveluja tarvitaan kansalaisten lisäksi julkisen sektorin ammattilaisille Erja Saarinen 5 Sosiaaliportti rakenteilla sosiaalialan ammattilaisille Erja Saarinen 6 Tietotekniikka on muuttunut juppien puuhastelusta tavalliseksi työvälineeksi Erja Saarinen 7 Pohjois-Karjalassa kootaan sähköistä sosiaalialan palveluhakemistoa Marjut Arola Kolumni 8 Tietotekniikan perusosaamisen puute vaikeuttaa sosiaali- ja terveysalan työtä Tuula Kukkonen 9 Näkökulma 10 Sosiaalitoimen ohjelmistojen kehittäminen vaatii kentän tuntemista Kati Pitkänen 12 Tietoturvassa on parantamisen varaa Sirpa Kuusisto-Niemi MERJA MOILANEN Viialan perusturvajohtaja Vesa Helin (takana) ja tietohuoltosihteeri Asko Mäkinen valmistautuvat seudullisen tietotekniikkayhteistyön tiivistymiseen. S.10. KATI PITKÄNEN 14 Turun trendeihin tutustumassa Merja Moilanen 16 Suurissa kaupungeissa uusitaan tietojärjestelmiä Merja Moilanen 18 Käyttäjälähtöisyyden toteutuminen vaatisi ikäihmisiltä tietotekniikan tuntemusta Päivi Vännilä 19 Tampereella asiakaskäynneillä mukana tietotekniikkaa Päivi Vännilä 20 Verkkopalvelut kaikkien ulottuville Katri Pyykkö 21 Väestöliiton Perhebarometri 2002: Lasten hankinnan tiellä on monia esteitä 23 Ryysyranta, Satumaa asunnottomien yö Helsingissä Jaakko Ellisaari 24 Kehitysvammaiset taideopetuksen piiriin Kati Pitkänen 25 Luottamushenkilö vastaa "Valitusasioiden käsittelyn hitaus on häpeätahra suomalaisessa muutoksenhakujärjestelmässä", varatuomari Hannu Anttila sanoo. S Kirjallisuutta Kannen kollaasi: Tanja Varonen Seuraava Sosiaaliturva 18/02 postitetaan lukijoille 21.marraskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään 14.marraskuuta LIISA TAPANEN SOSIAALITURVA 17/2002 3

4 Verkkopalveluja tarvitaan kansalaisten lisäksi julkisen sektorin ammattilaisille Julkisen sektorin henkilöstölle tarvitaan lisää tietotekniikkakoulutusta ja verkkopalveluja, jotka helpottavat heidän työtään ja tukevat ammatillista kehittymistä. Ammattilaisten parantunut osaaminen koituu myös asiakkaiden hyödyksi. ERJA SAARINEN Ani Kajander ja Tauno Heikkilä olivat laatimassa Suomen ensimmäistä tietoyhteiskuntastrategiaa 1990-luvun puolivälissä. Nyt molemmat pitävät tärkeänä, että julkisen sektorin henkilöstön tietoteknistä osaamista tuetaan ja että myös heille kehitetään lisää verkkopalveluja työtä helpottamaan. Suomen ensimmäisessä tietoyhteiskuntastrategiassa vuodelta 1995 keskeisenä tavoitteena oli uudistaa elinkeinoelämää ja julkista sektoria tietotekniikan ja tietoverkkojen avulla. Kaikkien kansalaisten haluttiin saavan tietoyhteiskuntapalvelut käyttöönsä, ja jokaisella pitäisi olla perustaidot käyttää näitä palveluita. Julkisen sektorin sähköisten palveluiden kehittäminen ei kuitenkaan ole edennyt toivotusti, toteaa aikanaan strategian laadintaa valtion tietohallintojohtajana vetänyt Tauno Heikkilä.Tätä nykyä hän on Unite Oy:n hallituksen jäsen ja vanhempi konsultti. Teknologia on riittävän kehittynyttä, mutta pullonkaulana ovat pitkälti johdon ja henkilöstön asenteet ja osaamisvaje. Palveluita ja työtapoja ei pystytä uudistamaan, ellei henkilöstö saa lisää koulutusta ja kokemusta tietotekniikan mahdollisuuksista ja hyödyistä. Koulutushaasteeseen ei ole riittävästi tartuttu. Tietoyhteiskuntateemat eivät myöskään ole olleet vahvasti esillä laajoissa työprosessien ja työorganisaatioiden kehittämisohjelmissa. Erityisen selvästi tämä nousi esiin Eera Finland Oy:n viime keväänä tekemästä selvityksestä, joka koski julkishallinnon ylimmän johdon valmiuksia ja osaamista uusien teknologioiden hyödyntämisessä, Heikkilä jatkaa. Johdolle alkamassa koulutusohjelma Alkuvuodesta ilmestyneessä Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan raportissa Kohti hallittua murrosta julkiset palvelut uudella vuosituhannella todetaan, ettei julkinen sektori ole riittävästi tarttunut informaatio- ja kommunikaatioteknologian mahdollisuuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon verkkopalvelujen kehittämistyö on mahdollisiin hyötyihin nähden jäänyt liian vähälle huomiolle. Heikkilä pitää raportin suosituksista erityisesti kahta ehdotusta tärkeänä: verkkopalveluiden kehittäminen integroidaan toimintastrategioihin ja julkishallinnon ylintä johtoa koulutetaan. Molempien ehdotuksia on alettu toteuttaa valtiovarainministeriön johdolla. Strategiaprosessien kehittämisessä on mukana 48 virastoa, ja valtion keskushallinnon, aluehallinnon ja kuntasektorin johdolle on alkamassa koulutusohjelma. Helpotusta työhön Heikkilä pitää tärkeinä julkisen sektorin ammattilaisille suunnattuja hankkeita, joissa tietotekniikkaa hyödynnetään monipuolisesti helpottamaan työtä ja tukemaan työntekijöiden ammatillista kehittymistä. Tietotekniikan avulla voidaan jäsentää työntekijälle vyöryvää tietotulvaa ja helpottaa työtä. Heikkilä mainitsee, että esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kehitetään verkkotyökaluja, joiden avulla pyritään hallitsemaan valtavaa sähköisen tiedon määrää. Kokeilussa mukana olevat kansanedustajat jäsentävät omaa työnkuvaansa ja sen perusteella heille luodaan personoitu verkkotyökalupakki, jonka avulla kullekin olennaiset asiat ja viestit löytyvät helposti. Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanketta Stakesissa johtava Ani Kajander sanoo, että tiedontarpeen lisäksi työntekijöillä on tarvetta 4 SOSIAALITURVA 17/2002

5 saada yhteys muihin työntekijöihin ja tuntea, etteivät he tee vaativaa työtään aivan yksin. Tämä on tärkeää sosiaalihuollossa, jossa on paljon pieniä ja hajallaan olevia työyksiköitä. Myös virtuaalitiimi voi olla yksin työskentelevien sosiaalityöntekijöiden tukena. Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke kehittää sosiaalialan ammattilaisille verkkopalvelua eli Sosiaaliportti-portaalia. Kajander painottaa, että tärkeää on myös kehittää virastojen ja laitosten verkkostrategioita. Tämä työ on meneillään, ja näissä pohdinnoissa on esillä muun muassa ammattilaisten keskinäisen yhteydenpidon kehittäminen. Ammattilaiset noloissa tilanteissa Usein ollaan huolissaan siitä, että eri kansalaisryhmät kuten ikäihmiset jäävät sivuun tietoteknisestä kehityksestä.vähemmän on huolehdittu siitä, että julkisen sektorin henkilöstön pitäisi saada hyvät tietotekniikkavalmiudet, verkkolukutaito ja asianmukaiset laitteet käyttöönsä. Muuten ammattilaiset joutuvat jo asiakkaidensa kanssa noloihin tilanteisiin. Sosiaalityöntekijöiden tietotekniikan käyttöönottoa koskevassa Pirjo Havukaisen selvityksessä eräs haastateltu toteaa: Työssä myös asiakkaat osaavat vaatia ei voi enää olla niin hölmö, ettei liiku verkossa. Asiakkaatkin lähettävät sähköpostia. Kajander painottaa, että ammattilaisten parantunut tietotekninen osaaminen ja omat verkkopalvelut koituvat myös asiakkaiden hyödyksi: Asiakkaille tarjottavat sähköiset asiointipalvelut kehittyvät nykyistä ripeämmin, kun henkilökunta saa kokemusta hyvistä verkkopalveluista. Kun itse kehittyy verkon käyttäjänä ja löytää hyviä palveluita, pystyy näkemään oman organisaationsa verkkopalvelut paremmin käyttäjän näkökulmasta. Erja Saarinen LÄHTEET: Havukainen, P.:Toimintatutkimus tietotekniikan käyttöönotosta ja merkityksestä sosiaalityössä. Kolme tapaustutkimusta.terveydenhuollon sosiaalityön PD-ohjelman lopputyö 2001.Työ löytyy ekonsultaatiohankkeen verkkosivulta kohdasta Artikkeleita ja tausta-aineistoa. Kohti hallittua murrosta julkiset palvelut uudella vuosituhannella. Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin toimintaohjelma Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta Suomi tietoyhteiskunnaksi. Kansalliset linjaukset.valtiovarainministeriö Sosiaaliportti rakenteilla sosiaalialan ammattilaisille Sosiaalihuollon ekonsultaatiohanke auttaa sosiaalialan ammattilaisia löytämään internetistä ammattitietoa ja pitämään verkossa yhteyttä keskenään sekä hankkimaan muilta asiantuntijoilta neuvoja ja tukea. Sosiaalihuollon ekonsultaatiohankkeen aikana rakennetaan sosiaalialan ammattilaisille portaali, jonka nimeksi on vastikään valittu Sosiaaliportti. Se avataan ensi keväänä osoitteessa Portaali on yksi internet-osoite, joka on väylä eri tiedontuottajien tietoon muille internet-sivuille. Sen avulla internetissä olevaa ammattitietoa löytyy nykyistä helpommin. Valtakunnallisen ja kaikille avoimen maksuttoman portaalin kautta löytyy alan perustietoja, kuten lainsäädäntöä, suosituksia ja ohjeita sekä erityistietoa monelta sektorilta ja lähialalta.yksi keskeinen osio käsittelee sosiaalityötä ammattina. Portaali on väylä myös alan ruotsinkieliseen tietoon. ekonsultaatiohankkeen työntekijät eivät tuota uutta tietoa vaan Sosiaaliportti on väylä verkossa jo olevaan tietoon. Tärkeää on myös tuoda julki tiedon puutteita, jotta esimerkiksi valtionhallinto, sosiaalialan osaamiskeskukset ja järjestöt tuottaisivat verkkoon ammattilaisten tarvitsemaa tietoa. Tietoa sosiaalityöntekijän näkökulmasta Hanke jäsentää ammattitietoa pienen kunnan sosiaalityöntekijän näkökulmasta. Hänellä tiedontarve sosiaalityön eri alueilta on ehkä suurin ja apu kauimpana. Usein omassa kunnassa ei ole sosiaalityöntekijäkollegaa tai eri alojen erityisasiantuntijoita. Samantapaisessa asemassa ovat yksin, vailla sosiaalityöntekijäkollegaa esimerkiksi terveydenhuollossa tai vankiloissa työskentelevät sosiaalityöntekijät. Hanke on suunnattu sosiaalialan ammattilaisille ja heistäkin ensisijaisesti alan avainhenkilöstölle eli sosiaalityöntekijöille. Sosiaalialan oma hanke ei merkitse sitä, että kiistettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon monet yhteiset toiminta-alueet tai yhteistyön tarve. Nyt vain halutaan korostetusti kehittää sosiaalialan työntekijöiden osaamista ja itseluottamusta. Niin monta kertaa sosiaalialan toiveet ja tarpeet ovat jääneet sosiaalija terveydenhuollon yhteisissä hankkeissa lapsipuolen asemaan. Sosiaalihuollon ekonsultaatio-hankkeen työryhmä: hankkeen johtaja Ani Kajander (vas), projektisihteeri Marja Rummukainen, toimittaja Erja Saarinen, sisällönsuunnittelija Vappu Turunen ja portaaliprojektin päällikkö Petteri Kankkunen. Kuvasta puuttuu konsultaatiopalveluita kehittävä projektipäällikkö Leena Kurra. Kollegat koolla kumppanuusverkossa Usein sosiaalityöntekijä ei kaipaa pelkkää tietoa vaan kollegaa keskustelukumppaniksi tai vaikkapa työpariksi lastensuojelutapaukseen. Hän saattaa kaivata myös tietyn alan erityisasiantuntijan neuvoja. Kollegojen yhteydenpitoa varten portaaliin tulee muilta suojattuja kumppanuusverkkoja, ekstranetteja, joissa esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijät tai tietyn seudun työntekijät voivat käydä ammatillista keskustelua. Kumppanuusverkkoja kokeillaan ekonsultaatiohankekokonaisuuteen kuuluvissa aluehankkeissa. Hanke helpottaa myös tiedon löytämistä sosiaalialan asiantuntijoista, joita sosiaalityöntekijät saattavat tarvita konsulteiksi. Portaaliin tulee tietopankkeja asiantuntijoista, kouluttajista ja työnohjaajista. Jotta konsulttipalveluja olisi nykyistä helpompi ostaa esimerkiksi muista kunnista tai yrittäjiltä, niiden tuottamiseen ja hankkimiseen luodaan sopimusmalleja. Kolmivuotinen ekonsultaatiohanke alkoi Stakesissa syksyllä Hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta Erja Saarinen SOSIAALITURVA 17/2002 5

6 Tietotekniikka on muuttunut juppien puuhastelusta tavalliseksi työvälineeksi Nyt on hyvät edellytykset sille, että sosiaalialan ammattilaiset alkavat entistä enemmän hyödyntää tietotekniikkaa, uskoo A-klinikkasäätiön tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemi. Tietotekniikka ei ole enää juppien puuhastelua vaan neutraali, arkinen työväline. it-kupla on puhjennut, tietotekniikan hyödyntäminen etenee omalla painollaan.tietotekniikka ei ole enää juppien Kun puuhastelua vaan neutraali, arkinen työväline, Peltoniemi painottaa. Kuplan puhkeamisesta huolimatta on selvää, ettei ajassa mennä taaksepäin vaan tietotekniikka on tullut jäädäkseen.viime vuosina esimerkiksi nuoret ovat olleet muita edistyksellisempiä tietokoneen käyttäjiä. Nyt väestöryhmien erot ovat tasaantumassa. Nyt on hyvät edellytykset sille, että sosiaalialan ammattilaiset alkavat entistä laajemmin hyödyntää verkon mahdollisuuksia, esimerkiksi käydä verkossa ammatillista keskustelua. Ketään ei pidä painostaa käyttämään tietotekniikkaa. Enää ei kuitenkaan rekrytoida uusia työntekijöitä, jotka eivät tekniikkaa hallitse, Peltoniemi sanoo. Sosiaalialan ihmiset ovat tottuneet työskentelemään kasvokkain asiakkaan kanssa. Siksi he eivät ole olleet innokkaimpia tietokoneen käyttäjiä. Päivätyö on sosiaalihuollon työpaikoilla niin vilkasta, ettei uusien asioiden opiskeluun jää paljon aikaa. Monet myös pelkäävät tietotekniikkaa. Se on ymmärrettävää, koska esimerkiksi terveydenhuollossa on lähdetty liikkeelle tekniikasta, suurista järjestelmistä eikä siitä, miten työntekijä voisi hyötyä tekniikasta omassa työssään, Peltoniemi toteaa. Esimerkiksi lääkäreillä ja puolustusvoimien henkilöstöllä ammattikuvaan kuuluu se, että pitää pysyä ajan tasalla erilaisista teknisistä uutuuksista. Sosiaalialan henkilöstön keski-ikä on myös melko korkea. Ikääntyvät työntekijät eivät aina ole innolla kaikessa uudessa mukana. A-klinikkasäätiö on kehittänyt erityisesti kansalaisille suunnattuja päihdealan verkkopalveluja. Nyt palveluita kehitetään yhä enemmän myös ammattilaisten käyttöön, Teuvo Peltoniemi kertoo. Verkkoyhteisöstä välitöntä apua työhön Peltoniemi uskoo, että sosiaalialan ammattilaiset käyttävät enemmän tietoverkkoja hyväkseen, kunhan siitä on selvää apua arkiseen työhön. Myös ammattikuntakeskusteluja syntyy verkkoon kunhan työntekijät tuntevat saavansa niistä konkreettista ja välitöntä hyötyä. Verkkokeskusteluissa vaikkapa ekstraneteissä voi saada kollegoilta neuvoja ja tukea. Tästä ovat esimerkkinä esimerkiksi tietokoneita ja ohjelmia koskevat keskustelut. Ne ovat vilkkaita, koska keskustelijat tarvitsevat neuvoja eteen tulleisiin ongelmiin. Toisaalta vireitä keskusteluja syntyy suurista filosofisista ongelmista, elämän peruskysymyksistä. Tärkeää on saavuttaa kriittinen massa keskustelijoita pitää olla tarpeeksi, jotta syntyy koko ajan elävää vuorovaikutusta. Ensin voi olla hyvä käydä laajaa yleiskeskustelua, josta eriytyy vähitellen erityiskysymyksiin painottuvia pienempiä ryhmiä. ERJA SAARINEN Verkkokonsultaatiota ammattilaisille Päihdetyön ammattilaiset ovat jo pitempään vastanneet A-klinikkasäätiön, ensisijaisesti kansalaisille tarkoitetussa Päihdelinkki-verkkopalvelussa kansalaisten päihdeongelmia koskeviin huoliin. Nyt kehitteillä on Päijät-Hämeen alueella palvelu, jossa konsultointiapua tarjotaan verkossa sosiaalialan ammattilaisille. Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa toteutettavaa neuvontaa voisi olla tarjolla esimerkiksi erityiskysymyksistä, kuten päihteiden sekakäytöstä tai vanhusten päihdeongelmista. Meille on kertynyt kokemusta siitä, millaista neuvontatyö on, kun se perustuu kirjoitettuun tekstiin. Siinä on ongelmia, mutta myös hyötyjä. Kun vuorovaikutus asiakkaan kanssa on kokonaan dokumentoitua, asioita voidaan käydä läpi myöhemminkin ja käsitellä niitä myös muiden asiantuntijoiden kanssa, Peltoniemi kertoo. Kansalaisten palvelut hyödyllisiä myös ammattilaisille Päihdelinkki on kuuden toimintavuotensa aikana koko ajan kasvattanut suosiotaan. Nyt palvelulla on noin eri kävijää kuukaudessa. Päihdelinkkiä käyttävät kansalaisten lisäksi muun muassa toimittajat ja opettajat sekä päihdehuollon henkilöstö. Hyvin jäsennetty ja tiivis asiantuntijoiden laatima materiaali palvelee myös esimerkiksi lastensuojelun henkilöstöä. Vastaisuudessa Päihdelinkin tietokantaa muokataan paremmin myös päihdetyön ammattilaisia palvelevaksi. Sen kautta tuodaan uusin tutkimustieto helposti saataville. Ammattilaisia palvelee myös säätiön kehittämä kansainvälinen ehkäisevän päihdetyön verkosto Prevnet Network (www.prevnet.net) sekä säätiön koordinoima 15 järjestön yhteisportaali Erja Saarinen 6 SOSIAALITURVA 17/2002

7 Kolumni Pohjois-Karjalassa kootaan sähköistä sosiaalialan palveluhakemistoa Pohjois-Karjalan maakunnassa on kehitteillä sosiaalialan toimijoille sähköinen palveluhakemisto alueellisesta erityisosaamisesta ja kehittämishankkeista. Hakemistosta tulee keskeisimmiltä osiltaan kaikille avoin palvelu, joka toimii tiedonvälityskanavana kansalaisille, järjestöille ja maakunnan sosiaalialan ammattilaisille. Palveluhakemistoon kootaan tietoja alueellisista sosiaalipalveluiden tuottajista, maakunnan sosiaalialan erityisosaamisesta ja -asiantuntijoista, alueellisista kehittämishankkeista sekä alan koulutuksesta, julkaisuista ja ajankohtaisista tapahtumista. Hakemiston tarkoituksena on toimia maakunnan sosiaalipalveluita ja sosiaalialan palvelutarjontaa ja osaamista kokoavana hakuportaalina ja avoimen viestinnän kanavana. Ammattihenkilöstölle hakemisto toimii alueellisena tietopankkina, josta työntekijä löytää helposti työssään tarvitsemia yhteystietoja. Hakemistoon on myös tarkoitus liittää maakunnan sosiaalityöntekijöille suunnattu suljettu Intranet-palvelu, joka mahdollistaa konsultoinnin ja kokemusten vaihdon suojatussa ympäristössä. Yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa Hakemisto suunnitellaan siten, että se täydentää muita alan alueellisia ja valtakunnallisia verkkohakemistoja. Se toteutetaan yhteistyössä maakunnan sosiaaliasiamiesten ja muiden maakunnallisten tietoyhteiskuntahankkeiden kanssa. Näitä ovat muun muassa Kathy-projekti ja Pohjoiskarjalaisen alueverkko-hanke. Alueverkko suunnittelee ja toteuttaa käyttäjälähtöistä julkisenhallinnon verkkopalvelukokonaisuutta. Hakemisto tuotetaan osaksi alueverkon palvelua. Kathy eli kansalainen, tietoyhteiskunta ja hyvinvointi -projekti rakentaa entistä tasa-arvoisempaa tietoyhteiskuntaa Pohjois-Karjalassa. Se tarjoaa koulutusta, opastusta ja mikrotukea yksittäisille kansalaisille, ryhmille ja järjestöille. Kathy kehittää yhteistyössä muiden tietoyhteiskuntaprojektien sekä julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa uusia verkkoviestinnän palveluja tukimuotoja. Marjut Arola Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kathy-projektin kehittäjä. Lisätietoja Kathy-projektista Eila Kihlman Perheväkivaltaa vastaan Uskomattomalta tuntuu, että 40 prosenttia suomalaisista naisista on kokenut miesten tekemää väkivaltaa tai uhkailua ja että joka viides joidenkin tutkimusten mukaan joka kolmas nainen on kokenut parisuhteessaan väkivaltaa. Alle 14-vuotiaista lapsista 72 prosenttia on ollut vanhempiensa lievän väkivallan kohteena ja vakavasti on pahoinpidelty 8 prosenttia lapsista. Vain 26 prosenttia uhreista on hakenut apua parisuhdeväkivaltaan. Unicefin tuore vuosiraportti kertoo, että perheväkivalta on maailmanlaajuisesti yleisin naisiin kohdistuva väkivallan muoto ja naisten yleisin vammauttaja. Perheväkivallasta vaiettiin Suomessakin kauan. Sen olemassaolosta on toki tiedetty, mutta sen yleisyys on yllättänyt viranomaisetkin. Perheväkivaltaan liittyy suunnattomasti pelkoa, syyllisyyttä ja häpeää, eikä avun hakeminen ole helppoa. Ammattilaisten auttamisvalmiudet ovat olleet myös vaillinaiset.yleisin käytäntö on vienyt uhrit yleensä vaimon ja lapset turvaan, ja tekijä on joutunut putkaan tai jäänyt kotiin. Emme ole kyenneet näkemään, että ensisijainen avuntarvitsija on väkivallan tekijä. Hän on syyllistynyt rikokseen, mutta rangaistuksen ohella hän tarvitsee kipeästi apua käyttäytymisensä muuttamiseen.väkivaltaan syyllistyneitä on nyt alettu vihdoin auttaa muun muassa vertaisryhmätoiminnalla, ja tulokset ovat olleet toiveita antavia.väkivallan käytöstä voi parantua. Parisuhdeväkivallan osapuolten auttamistyö on vasta aluillaan. Monissa kunnissa on edelleen vanhat kertakäyttöiset keinot: uhrit turvaan, tekijä putkaan, ja kotiin palataan jo seuraavana tai sitä seuraavana päivänä kunnes tulee seuraava kerta. Näyttää siltä, että perheväkivaltahoidon mallit leviävät melko hyvin pitkin maata, joten parin vuoden päästä tilanne saattaa olla jo huomattavasti parempi. Lapsi on jäänyt perheväkivaltakeskusteluissa liian vähälle huomiolle. Niin kauan kuin väkivalta ei kohdistu lapseen, ei muka ole huolta, vaikka perheväkivalta lapsiperheessä tarkoittaa aina myös lastensuojelutarvetta.vanhempien välinen väkivalta on lapselle traumaattinen kokemus, joka herättää ja ylläpitää jatkuvaa pelkoa ja syyllisyyttä eikä voi olla vaikuttamatta lapsen kehitykseen. Se on myös helposti sukupolvelta toiselle siirtyvä malli. Perheväkivaltatyötä ei voi tehdä tuloksekkaasti auttamalla tai hoitamalla vain yhtä osapuolta. Lyöjä tarvitsee oman hoito-ohjelmansa, uhri omansa ja lapsi omansa samanaikaisesti toteutettuina. Mikäli väkivallan tekijä ei halua itselleen apua, väkivalta perheessä jatkuu. Vaikka uhri haluaisikin jatkaa elämäänsä väkivallan kohteena, on kuitenkin aina arvioitava lasten tilanne ja selviytymismahdollisuudet.väkivallan uhka ei välttämättä poistu, vaikka pahoinpidelty puoliso päätyisikin eroon. Ex-puolison uhkailu ja väkivaltaiset teot jatkuvat erosta huolimatta. Lähestymiskiellostakaan ole aina apua, päinvastoin se saattaa pahentaa tilannetta. Tärkeintä on tarkistaa aina ensin lasten tilanne. Sen jälkeen pitäisi tehdä kaikki voitava väkivaltaisen puolison motivoimiseksi avun hakemiseen.väkivaltainen tekee väkivallan tekoja entiselle perheelleen, nykyiselle ja vielä tulevallekin, ellei kierrettä kyetä katkaisemaan. Meiltä edellytetään sekä ammatti- että yksityishenkilöinä herkkyyttä havaita perheväkivalta ja puuttua siihen nopeasti ja rohkeasti. Kirjoittaja on Keski-Suomen Harava-hankkeen projektipäällikkö. SOSIAALITURVA 17/2002 7

8 Tuula Kukkonen Tietotekniikan perusosaamisen puute vaikeuttaa sosiaali- ja terveysalan työtä Monilla sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä ei ole tietotekniikan perustaitoja. Heille uusimmista tietotekniikkakoulutuksista on harvoin hyötyä, koska niissä ei ole aikaa perehtyä perusasioihin. Nämä työntekijät tarvitsevatkin räätälöityä koulutusta. Tietoyhteiskunnan symboliikka liikemiehet, jotka käyttävät kannettavia tietokoneita ja kommunikaattoreita, sisällöntuottajien visiot tai uusin kuvapuhelinteknologia on kaukana vaikkapa kotipalvelutyöntekijän arjesta. Silti tieto- ja viestintätekniikka on vakiintunut osa myös sosiaali- ja terveysalan jokapäiväistä työtä, ja se on tullut nopeasti yhä useampien työntekijöiden ulottuville. Työssä voidaan yhä monimuotoisemmin hyödyntää uutta tekniikkaa. Toisaalta yhä useampien työtehtävien hoitaminen on mahdotonta ilman tieto- ja viestintätekniikan hallintaa. Tietotekniikkaa ei voi pakoilla Useat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset käyttävät työssään useampaa kuin yhtä erikoisohjelmaa. Ohjelmilla haetaan esimerkiksi asiakastietoja. Oma työ pitää myös raportoida ohjelmien avulla. Lisäksi pitäisi hallita ainakin tekstinkäsittelyohjelma. Sähköpostiosoite on jo puhelinnumeron veroinen tunnus tiedonvälityksessä, työyhteisöissä tiedotetaan ja keskustellaan intranetissä, ja yhä useammin koulutuksen vetäjä tai yhteistyökumppani viittaa lisätietojen löytyvän netistä, siltä ja siltä www-sivulta. Asiakkaillekin olisi kätevä neuvoa lisäinformaatiota tai lomakkeita verkosta. Myös täydennyskoulutusta olisi mahdollista hankkia verkosta, ja pienen kunnan sosiaalityöntekijän kollegakin voi löytyä verkosta; paraikaa ollaan kehittämässä mahdollisuutta konsultoida harvoin eteen tulevissa tilanteissa muita ammattilaisia tietoverkkojen välityksellä. Uudenlaiset osaamistarpeet Laitteet, ohjelmat ja käyttöjärjestelmät muuttuvat. Jotta niitä pystytään hyödyntämään, tarvitaan koulutusta niiden käyttöön. Koulutuksessa joudutaan useimmiten keskittymään uuden ohjelman ominaisuuksiin ja olettamaan, että osallistujat hallitsevat tietotekniikan perusteet. Monet sosiaali- ja terveysalan ikääntyvät työntekijät kohtaavat tässä tilanteessa vaikeuksia: Suurin osa nykyisin työssä olevista on hankkinut ammatillisen pätevyytensä aikana, jolloin tietotekniikalla ei ollut merkittävää jos minkäänlaista roolia sosiaali- ja terveysalan työssä, eikä sen hallinta siksi ollut myöskään koulutuksen tavoitteena. On siis syntynyt tilanne, jossa osa työntekijöistä on tavallaan kielitaidottomia. Uutta ohjelmaa on vaikea ottaa haltuun, kun siitä puhutaan vieraalla kielellä: käyttöjärjestelmä, työasema ja verkko eivät ensi maininnalla aukene ilman selityksiä, eikä hiirtä kukaan ilman harjoittelua hallitse. Jos tietotekniikkaa ei hallitse, oma työ alkaa helposti tuntua hallitsemattomalta ja se heikentää työssä jaksamista. Näitä pulmia kohdatessaan erityisesti ikääntyvät työntekijät ovat joutuneet äänestämään jaloillaan: moni on hakenut vapaa-ajallaan lisäoppia vaikkapa kansalaisopistosta, mutta moni on myös halukas vetäytymään työstä ennen kuin tietokoneesta tulee omassa työssä välttämätön väline. Pedagoginen malli perusvalmiuksien opettamiseen Tarjolla olevassa tietotekniikkakoulutuksessa ei välttämättä vieläkään oteta riittävästi huomioon osallistujien lähtötasoa tai pystytä tukemaan yksilöllistä etenemistä. Koulutuksen määrällinen lisääminen ei siis yksin riitä vaan myös koulutuksen tavoitteita, sisältöjä ja opetusmenetelmiä on kehitettävä paremmiksi ja työelämälähtöisemmiksi. Pohjois-Karjalan perusterveydenhuollon kehittämis- ja koulutushanke Perenna perusti osahankkeekseen Tietotekniikan koulutus ja kehittäminen ikääntyvälle henkilöstölle. Tavoitteena on kehittää uudenlaista pedagogista mallia erityisesti niiden työntekijöiden koulutustarpeisiin, joilla ei ole aikaisempaa koulutusta ja kokemusta tietotekniikasta. Painopiste on tieto- ja viestintätekniikan Reetta Naumanen (vas.) ja Terttu Jaatinen tarvitsevat yhä enemmän tietotekniikan osaamista työssään. Tietoaikaan oli pakko siirtyä Kontiolahden kunnassa järjestettiin Tietotekniikan käyttö ikääntyvälle henkilöstölle -hankkeessa kehitellyn mallin mukaista koulutusta.yksi osallistujista oli Varparannan palvelukeskuksen palveluasunnoissa työskentelevä Terttu Jaatinen. Valmistuin perushoitajaksi vuonna 1966.Kuvittelin aiemmin, ettei tietotekniikalla ole merkitystä työtehtävien hoitamisen kannalta, mutta toisin on käynyt,jaatinen kertoo. Viime vuosina hänen tehtävistään on tietokoneelle siirretty muun muassa asiakastietojen käsittely ja työvuorolistojen toimittaminen palkanlaskentaan. Jaatinen sekä kouluterveydenhoitaja Reetta Naumanen olivat molemmat tyytyväisiä koulutukseen. He pitivät opetusta erityisesti osallistujien tarpeista lähtevänä. Kurssilla on käsitelty asioita, joita on pystynyt suoraan hyödyntämään omassa työssään,jaatinen ja Naumanen sanovat. Minä tosin kierrän työssäni viidellä koululla, joista vain yhdellä on tällä hetkellä tietokone kouluterveydenhoitajan käytössä,naumanen kertoo. perusvalmiuksissa sekä asenteissa tietotekniikan käyttämistä ja oppimista kohtaan. Yllättävän moni on vailla perustaitoja Ikääntyvä työntekijä on aina suhteellinen käsite.tämän hankkeen suunnitteluvaiheessa yli 45-vuotiaita pidettiin hankkeen kohderyhmänä. Hanketta toteuttanut projekti- 8 SOSIAALITURVA 17/2002

9 työntekijä Heikki Hokkila toteaa kuitenkin kokemuksensa perusteella, että 35 vuotta on tällä hetkellä vedenjakaja. Sitä vanhempien työntekijöiden saamaan ammatilliseen koulutukseen ei yleensä ole sisältynyt tieto- ja viestintätekniikan opetusta. Jatkossa joudutaankin pohtimaan käytettäviä käsitteitä. Kysymys ei ole pelkästään ikääntymisestä johtuvista erityistarpeista koulutuksen suhteen, vaan hyvin laajasta työntekijäryhmästä, jolta puuttuu tietotekniikan peruskoulutus. Reilusti aikaa ja henkilökohtaista opastusta Koulutuksissa on keskusteltu tietotekniikan oppimiseen liittyvistä asioista, omista kokemuksista, asenteista tai peloista, jotta koulutus on voitu suhteuttaa osallistujien lähtötilanteeseen. Koulutus on sisältänyt tietokoneen peruskäyttöä lähtien näppäimistön ja hiiren käytöstä, verkkoympäristössä työskentelyä, työkaluohjelmia sekä internetin, intranetin ja sähköpostin peruskäyttöä. Heikki Hokkilan mukaan hiiren ja näppäimistön käyttöön on tarvittu ennakoitua enemmän aikaa koulutuksen alkuvaiheessa. Myös henkilökohtaista ohjausta tarvitaan erityisesti alkuvaiheessa. Koulutuksessa on huomattu, että omiin kokemuksiin kytkeytyvä opetus ja oman työn kannalta merkitykselliset harjoitustehtävät ovat erityisen tärkeitä silloin, kun tietotekniikka ei ennestään ole osa oppijan arkea. Koulutuksen räätälöinti eri alkuvalmiuksien mukaisesti on myös osoittautunut onnistumisen kannalta välttämättömäksi. Sosiaalialaa tuntevista tietotekniikkakouluttajista pulaa Sosiaali- ja terveysalaa tuntevista tietotekniikkakouluttajista on jatkuva pula, samoin kuin alan työhön perustuvasta harjoitusmateriaalista. Kouluttajakoulutus voisi avata uusia työllistymismahdollisuuksia sekä tietotekniikasta kiinnostuneille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille että sosiaali- ja terveysalan kysymyksistä kiinnostuneille tietotekniikkaalan ammattilaisille. Myös työyhteisöihin kaivattaisiin koulutettuja vertaistukihenkilöitä, jotka pystyisivät tarjoamaan nopeasti lähitukea työkavereilleen. Kirjoittaja on kehityspäällikkö Honkalammen kuntayhtymässä/itä-suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa, ISO:ssa. Tarja Kauppila NÄKÖKULMA Miten saisimme tekniikan tukemaan sosiaalityötä? Tekniikka voisi tukea sosiaalityön ja sosiaalityö tekniikan kehittämistä, jos jollakin olisi aikaa ajatella näitä kahta yhdessä. Kuntien sosiaalityössä työn paineet tahtovat kutistaa työn kehittämisen minimiin. Ihmisten kanssa ja ihmisten hyväksi tehtävän työn kehittämisessäkin nousevat herkemmin pinnalle muut kuin työn teknisen tukemisen kysymykset. Inhimillisyys ennen kaikkea, toki. Sosiaalityön laadun parantaminen tietotekniikan avulla ei siis ole vielä mikään itsestään selvä suosikkiteema, jonka innoittamana kuntien työntekijät tuon tuostakin kokoontuisivat sankoin joukoin vaihtamaan uusia ideoita. Ei sittenkään, vaikka tietotekniikan keksinnöt tuntuvat sujuvasti valtaavan monia muita arkisiakin elämänalueita. Kiireinen sosiaalityöntekijä voisi nykyään jo jättää robotti-imurin omin päin siivoamaan kotiaan, mutta töissä nopea ajankohtaiseen ammattitietoon pääsy ja imurointi internetistä on temppu, joka ei vielä kaikissa sosiaalitoimistoissa onnistu. Joiltakin työntekijöiltä saattaa puuttua laitteita, joiltakin laitteilta saattaa puuttua ominaisuuksia, ja joiltakin ominaisuuksia omaavien laitteiden käyttäjiltä osaamista tai aikaa, asennetta ja uskallusta opetella. Inhimillistä sekin. Tietoihin pääsyä eivät ole kenties esimiehetkään varmistaneet, vaikka tietää pitäisi varmasti. Työantajilla on yleinen taipumus todeta, ettei lisää henkilökuntaa palkata, vaikka nykyiselle henkilökunnalle on tullut uskomattomasti lisää tehtäviä. Jonkun pitäisi suorittavan työn touhussa ehtiä keksiä ja toteuttaa, miten työskenneltäisiin tehokkaammin, tuloksellisemmin ja vaikuttavammin nykyisiä kustannuksia säästäen ja tulevia lisäkustannuksia välttäen. Sekin saattaisi auttaa, jos joku keksisi, mistä kaikista entisistä tärkeistä tehtävistä luovuttaisiin, ja miten se käytännössä tehtäisiin ilman, että joku sitten epäilisi jo vuosia työn nimissä turhia puuhastellun. Uusien työmenetelmien kaipuu yhdistää ainakin puheissa sujuvasti monet työn antajat ja saajat. Entä työvälineet? Lusikalla ei kai lapiolle tai kaivinkoneelle pärjää, suorittaisipa kaivamisliikkeet sinänsä millaisella koreografialla tahansa. Ajanmukaiset välineet ja tarkoituksenmukainen osaamisen tukeminen ovat investointeja, jotka osaltaan motivoivat työhön ja parantavat sen laatua. Konkreettisen teknisen tuen ansioita työmenetelmäinnovaatioiden synnyttäjinä voimme vasta arvailla. Joskushan voi käydä niinkin päin, että välineiden tuntemus herättää ajatuksia siitä, mihin kaikkeen niitä voisi käyttää. Saattaisihan sitä sosiaalityössäkin syntyä teknisiä innovaatioita, jos joku vain töiltään ehtisi niitä keksiä. Ihan vain ihmisille avuksi. Työhuone tekninen ympäristöhaitta? Entä työtilat? Vaikeuksien voittamiseen tähtäävään asiakas- ja asiantuntijayhteistyöhön suunnittelematon ja varustamaton työhuone voi olla todellinen tekninen ympäristöhaitta ja konkreettinen riski työn onnistumiselle. Joskus tilan ahtaus saattaa pakata toisilleen vielä vieraat ihmiset kiusallisen lähelle toisiaan. Karussa huoneessa aikuisten puheisiin väsyvä lapsi saattaa kiemurrella tuskaista asiaansa toimittavan äidin sylissä. Käytävästä saattavat kaikua ohi kulkevien tai jo vuoroaan odottavien toisten asiakkaiden äänet, ja käytävälle saattavat vastaavasti kuulua luottamukselliset vastaanoton keskustelut. Tilojenkin pitäisi tukea kohtaamisten onnistumista. Kirjoittaja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISO:n johtaja. SOSIAALITURVA 17/2002 9

10 Sosiaalitoimen ohjelmistojen kehittäminen vaatii kentän tuntemista Viialan sosiaalitoimessa valmisohjelmiin ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta niiden sisällöllisessä kehittämisessä olisi parantamista. Ohjelmien käyttäjä eli kunnan sosiaalitoimen henkilöstö ei saa muuttua tuotekehittelyosastoksi. Yksi tietotekniikan lupauksista paperittomuus näyttäisi toteutuneen Viialan perusturvajohtaja Vesa Helinin huoneessa. Näkisitpä kaappini. Pöytä on tänään siivottu,vesa Helin tunnustaa. Viiala on kunta, jossa uutta tekniikkaa on otettu ennakkoluulottomasti käyttöön. Koko ajan täällä käytetään enenevästi tietotekniikkaa, toteaa tietohuoltosihteeri Asko Mäkinen. Järjestelmien on kuitenkin tuettava sosiaalitoimen työtä, ei saneltava sitä, korostaa Helin. Viialan perusturvajohtaja Vesa Helin (takana) on huojentunut, koska tietohuoltosihteeri ja kunnan mikrotuki Asko Mäkinen ei aio lähteä ensi vuonna Valkeakoskelle, jonne suurin osa seudullisessa tietotekniikkayhteistyössä mukana olevien kuntien atk-henkilöstöstä siirtyy. Puhelimitse annettava mikrotuki ei korvaa paikan päällä saatavaa konkreettista neuvontaa pulmatilanteissa,helin toteaa. Ohjelmistojen kehityksessä parantamisen varaa Kunnan sosiaalitoimessa on noin parikymmentä työasemaa. Käytössä on Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmä, tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmat sekä Novo Groupin Status-valmisohjelmisto. Sitä käytetään niin toimeentulotukiasioissa, päivähoidossa, kotipalvelussa, perhehuollossa kuin vanhusten huollossakin. Myös seurannat tehdään Statuksella. Status on ollut käytössä Viialan sosiaalitoimessa viitisen vuotta. Pääosin olemme tyytyväisiä Statukseen, Helin toteaa. Joskus ongelmia on. Toisinaan ne johtuvat käyttäjästä, toisinaan ohjelmistosta, hän jatkaa. Erityisesti Helin kehuu toimeentulotukiohjelmaa. Olen nähnyt paljon monimutkaisempiakin järjestelmiä joissakin kunnissa. Päivitykset ovat nopeita. Esimerkiksi lakimuutosten tuomat muutokset tehdään ohjelmiin pikaisesti, kertoo Asko Mäkinen. Viialassa on kuitenkin huomattu sama asia kuin monessa muussakin kunnassa; ohjelmien sisällöllinen kehittäminen on paljolti käyttäjien varassa. Se, että käyttäjät kehittävät ohjelmia sisällöllisesti, on tietysti hieman omituista. Tässä mielessä maksava asiakas eli kunta toimii ohjelmiston toimittajan tuotekehittelyosastona, kun kunnan henkilöstö räätälöi tuotetta itselleen sopivaksi eli huomaa ohjelmien ongelmia käytännössä, ratkoo niitä ja antaa parannusehdotuksia. Toisaalta tämä auttaa ohjelman toimittajaa luomaan parempaa tuotetta tarjottavaksi muille samankokoisille kunnille. Kyllä sen minusta pitäisi mennä toisinpäin. Kun lähdetään tekemään tällaista ohjelmistoa niin jo suunnitteluvaiheessa pitäisi kuunnella tarpeeksi näitä kentän osaajia. Jos kehittäminen on sellaista, että valmiina myytyyn pakettiin joudutaan kentän kokemusten perusteella tekemään paljon muutoksia, on tilanne nurinkurinen, Helin sanoo. Parannusehdotuksia annetaan paljon, Asko Mäkinen toteaa, ja ohjelmia muutetaan niiden pohjalta. Seudulliseen tietoverkkoon Viialan kunnalla on edessä suuria muutoksia tietotekniikan saralla. Kunta on mukana seudullisessa tietotekniikkahankkeessa Valkeakosken, Toijalan, Urjalan ja Kylmäkosken kuntien sekä Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. KATI PITKÄNEN 10 SOSIAALITURVA 17/2002

11 Trendi on kohden seudullista yhteistyötä useilla aloilla, siksi tietotekniikkakin seuraa tätä kehitystä.yhteistyöllä haetaan myös kustannussäästöjä. Seutukuntaan luodaan myös yhteinen sosiaalitoimen tietojärjestelmä.terveydenhuollon puolella on jo käytössä yhteinen terveyskertomusjärjestelmä. On järkevää, että seudullisessa järjestelmässä olevat kunnat voivat yhdessä linkittyä muihin ulkopuolisiin järjestelmiin, eikä jokaisen kunnan tarvitse rakentaa erillistä järjestelmäarkkitehtuuria. Suunnitteilla on muun muassa seutukunnan ja sairaanhoitopiirin yhteinen sähköinen erikoissairaanhoidon lähetejärjestelmä, Helin kertoo. Helin odottaa yhteistyöltä myös tietojen vaihtoon liittyvien ongelmien vähenemistä ja antaa yhden esimerkin: Kaksi työntekijää Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymästä siirtyi Viialan kunnan palvelukseen, mutta he tekevät edelleen samoja tehtäviä kuin kuntayhtymässä. Sosiaalihuollon organisaatiosta pääsy terveydenhuollon tietojärjestelmään on kuitenkin ongelmallista tietoturvan vuoksi. Nyt asiakkaan tiedot joudutaan hankkimaan paperitulostein. Tietojen vaihto on hankalaa ja vie aikaa muilta tehtäviltä, Helin kertoo. Tietoturvaan odotetaan myös parannusta yhteistyöllä. Asko Mäkinen pitää Viialan kunnan tietoturvaa tällä hetkellä monin paikoin heikkona. Meillä ei ole omaa palomuuria, eikä viruksentorjunta ole paras mahdollinen. Kunnassa ei ole tehty erityistä tietoturvasuunnitelmaa. Seutukunnan tasolla yhteinen suunnitelma sitten tehdään. Viialan kunta on perustettu Kunnassa on asukkaita noin 5220 ja pinta-alaa 57 km 2. Tampereelle on Viialasta matkaa 35 kilometriä ja Helsinkiin 150. Suurimpia työllistäjiä kunnassa ovat UPM-Kymmene ja Viialan kunta.työllisyystilanne on kunnassa viime vuosina parantunut: työttömyysprosentti vuonna 2001 oli 13,5 ja kuluvan vuoden elokuussa 12,5. Kunnille samat ohjelmat, yhteiset hankinnat Seutuyhteistyö on aloitettu rakentamalla yhteinen tietoverkko. Ensi vuoden alusta myös pääosa mukana olevien kuntien atk-henkilöstöstä siirtyy Valkeakoskelle, josta käsin seutukunnallista tietotekniikkayhteistyötä koordinoidaan. Valkeakosken tietohallinto tekee myös kuntien tietotekniikkahankinnat toimeksiantojen mukaisesti. Jatkossa kunnat eivät enää tee tietojärjestelmähankintoja omin päin, Helin kertoo, hankinnat perustuvat Valkeakosken tietohallinnon laatimaan standardiin, kunnat sopivat standardiin kuulumattomien laitteiden hankinnasta tapauskohtaisesti erikseen. Ensi keväänä myös käytössä olevat ohjelmistot siirtyvät Valkeakoskelta verkon kautta hallinnoitaviksi. Sitä mukaa kun kuntien käyttämät ohjelmat vanhenevat, siirrytään seutukunnassa samoihin ohjelmiin, Mäkinen kertoo. Kaikki ottavat myös käyttöön samat ohjelmat muun muassa taulukkolaskennassa ja tekstinkäsittelyssä. Se helpottaa kuntien välistä tiedonsiirtoa, esimerkiksi sähköpostien liitetiedostojen avaamista. Status-ohjelmiston tuki loppuu vuoden 2004 lopussa. Silloin seutukunta kilpailuttaa ohjelman toimittajan, ja kaikille yhteistyössä mukana olevien kuntien sosiaalitoimille tulee sama valmisohjelmisto. Tukea tarvitaan Viialan sosiaalitoimessa kaikkien yksiköiden esimiehet, sosiaalityöntekijät ja asiakassihteerit käyttävät päivittäin tietokonetta. Koulutuksesta ei ole tingitty: viime keväänä oli kaikille kunnan työntekijöille tarkoitettu atk-koulutus. Valmisohjelmiston käyttäjät koulutetaan ohjelmiston toimittajan luona. Poikkeuksena oli se, että paikalliskouluttaja tuli viime vuoden vaihteessa tänne kertomaan euromuutoksista, Helin kertoo. Kaikki työntekijät eivät koulutuksesta huolimatta ole niin innostuneita tietotekniikan käytöstä. Ainahan on muutosvastarintaa, sanoo Mäkinen. Kysytään, että kun se vanha kerran toimi hyvin, niin miksi siitä piti luopua, hän jatkaa. Vanhempi sukupolvi näyttäisi olevan haluttomampi käyttämään tietotekniikan mahdollisuuksia hyväkseen, Helin lisää. Siksi jatkuva ja saatavilla oleva tuki on tärkeää. Asko Mäkinen on käytännössä kunnan mikrotuki. Mäkisellä onkin työsarkaa: 160 työaseman mikrotukena toimiminen. Seutukunnallinen hanke muuttaa myös mikrotukea. Seutukunta ostaa osan mikrotuesta ulkopuolelta. Eli sitten me soitamme tällaiseen helpdesk-palveluun, ja he analysoivat pystyvätkö auttamaan. Jos pystyvät, he voivat esimerkiksi kaapata työaseman yhteisen verkon kautta omalle näytölleen ja korjata vian, Mäkinen kertoo. Muiden kuntien atk-henkilöistä poiketen, Mäkinen on päättänyt jäädä Viialaan ja pysyä samalla myös paikallisena mikrotukena. Puhelimitse saatava mikrotuki ei korvaa konkreettista, kädestä pitäen saatavaa tukea, Helin toteaa. Mikrotukea voi joutua myös odottelemaan. Voin kuvitella, että jos Valkeakosken terveysasemalla esimerkiksi tarvitaan kiireellisesti mikrotukea, me Viialassa joudumme odottamaan, Mäkinen miettii. Sosiaalitoimen asiakkaat eivät juuri sähköisesti lähesty Seutuyhteistyöhön kuuluu myös sähköpostiosoitteiden lisääminen. Nyt sosiaalitoimessa vain osalla on ollut oma sähköpostiosoite. Ensi keväänä palvelu järjestetään Valkeakoskelta ja kaikille työntekijöille saadaan osoite. Sosiaalitoimen asiakkaat ottavat harvoin yhteyttä sähköpostilla. En ole kuullut, että sosiaalityöntekijöille juurikaan tulee sähköpostia. Itselleni tuli viime vuonna yksi yhteydenotto sähköpostilla asiakkaalta, joka halusi tietää, oliko hänen päätöksensä oikein tehty, Helin kertoo. Sosiaalitoimessa sähköinen asiakaspalvelu ei kenties lisäänny niin nopeasti kuin muualla, Mäkinen arvelee. Helin muistuttaa, että vaikka esimerkiksi jonkun hakemuksen voisikin täyttää sähköisesti verkossa tai tulostaa sieltä, ei hakemuksen toimittaminen sähköisesti ole kovin yksinkertaista. Hakemuksiin liittyy useimmiten liitteitä, jotka asiakkaan pitäisi osata skannata, eikä se taida olla kovin käytännöllistä eikä monelle mahdollistakaan. Sosiaalitoimi paremmin esille kotisivuilla Tietoa kunnasta kuitenkin haetaan yhä enemmän www-sivujen kautta. Kävijämäärät ovat nousseet kovasti, kertoo Mäkinen. Meillä on hyvät kotisivut, mutta niiden sisältöä pitäisi kehittää. Sosiaalitoimesta pitäisi kotisivuilla olla enemmän tietoa. Mutta kun sivut ovat ostopalveluna toteutettu, kaikki suuremmat parannukset maksavat aika tavalla, hän jatkaa. Koko tiedotusta ei kuitenkaan voi siirtää verkkoon, koska kaikilla ei ole pääsyä sinne, Helin toteaa. Kati Pitkänen SOSIAALITURVA 17/

12 Sirpa Kuusisto-Niemi Selvitys sosiaalitoimen tietotekniikan käytöstä: Tietoturvassa on parantamisen varaa Sosiaalihuollossa käytetään enenevästi tietotekniikkaa, mutta tietoturva on monin paikoin huterahko. Yhä useamman kunnan sosiaali- ja terveystoimessa hyödynnetään tietotekniikkaa, selviää Stakesin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä toteuttamasta sosiaalija terveydenhuollon tietotekniikkaa ja sen käyttöä koskevasta selvityksestä. Edellinen kysely sosiaalitoimien tietotekniikan käytöstä tehtiin vuonna 1999, ja siihen verrattuna työasemien määrä näyttäisi jopa kolminkertaistuneen. Lähes kaikilla kyselyyn vastanneiden sosiaalitoimien sosiaalityöntekijöillä on henkilökohtainen työasema. Laitoshoidon ja kotipalvelun henkilöstöllä on keskimäärin yksi työasema kuutta työntekijää kohden. Tietoturvasuunnitelmia vain alle puolella vastanneista Kyselyssä painotettiin tällä kertaa tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä. Yleiset tietoturvaan liittyvät asiat ovat menneet kunnissa parempaan suuntaan edelliseen kyselyyn verrattuna. Kuntakohtaiset erot ovat tasoittuneet, mutta eräiden keskeisten turvatoimien osalta tilanne ei ole kovin kehuttava. Virustentorjuntaohjelma on käytössä 89 prosentilla vastanneista kunnista, ja työasemat on suojattu salasanoin 85 prosentilla. Tietojen siirto ja käyttö ohjelmistovaihdosten yhteydessä on turvattu 65 prosentilla vastaajista, ja lähiverkon palomuurisuojaukset ja tietoliikenteen suojaukset on hoidettu 67 prosentilla. Tietoturvasuunnitelma on tehty vain 40 prosentissa vastanneista kunnista, ja hieman vähempi määrä (39 prosenttia) vastaajista tiesi, millä perustein käyttöoikeuksia jaetaan. Asiakkaalle kerrotaan harvoin häntä koskevan tiedon käytöstä Laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista on ollut voimassa vuoden 2001 alusta. Lain tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakassuhteen luottamuksellisuutta sekä asiakkaan oikeuttaa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun. Asiakkaita koskevan tiedon asianmukainen keruu ja käyttö on merkittävä tekijä asiakkaan oikeuksien toteuttamisessa. Asiakkaan suostumuksen henkilötietojensa keräämiseen ja tallentamiseen viranomaisen rekistereihin kirjaa erilliselle lomakkeelle lähes puolet vastanneista, ja sähköisesti tietojärjestelmään kahdeksan prosenttia vastaajista.yli neljännes vastanneista kunnista ilmoittaa, ettei asiakkaan suostumusta kirjata lainkaan. Asiakkaille kerrotaan heitä koskevan tiedon käytöstä viranomaistoiminnassa noin 54 prosentissa vastanneista kunnista. Viidennes ilmoitti, ettei osaa sanoa toimintatavasta. Hieman yli puolet (54 prosenttia) vastaajista laati rekisteriselosteet, mutta joka kymmenes vastaajista ei tiennyt laaditaanko sosiaalitoimessa rekisteriselosteita. Halutessaan asiakas saa rekisteriselosteen 64 prosentissa vastanneista kunnista. Asiakaskirjojen käytöstä erillistä tiedostoa eli lokia pitää vain kolmannes vastaajista. Loput ilmoittivat, ettei lokia pidetä. KYSELYYN VASTASI 158 KUNTAA Selvitys toteutettiin lähettämällä kysely kuntien sosiaalitoimelle. Kyselyyn vastasi 158 kuntaa. Väestöllisesti kysely kattaa noin puolet maan väestöstä. Sekä sosiaali- että terveystoimen vastaukset tulivat noin 70 kunnasta. Sosiaali- ja terveystoimi tai toimialat joiltakin osin oli yhdistetty 60 vastanneessa kunnassa. Edellinen sosiaalihuoltoa ja tietotekniikkaa käsittelevä kysely tehtiin vuonna 1999, ja vastaajia oli silloin 250. Mukana olivat tosin tuolloin myös kuntayhtymät ja järjestöt. Kyselyllä toivottiin saatavan tietoa erityisesti pienten kuntien mahdollisuuksista käyttää hyväksi meneillään olevan Sosiaalihuollon ekonsultaatiohankkeen tuottamaa sosiaalialan tietoa sisältävää portaalia (www.stakes.fi/ekonsultaatio). Kuitenkin vain kolmannes alle asukkaan kunnista vastasi kyselyyn. Kartoitus osoittaa, että asiakastietojen käytössä ja luovutuksessa sekä asiakaspalvelussa sovellettavat menettelytavat eivät valitettavasti ole vielä kovinkaan kehittyneitä. On varmaa, että asiakkaat tulevat tulevaisuudessa yhä tietoisemmiksi oikeuksistaan. Se taas luo paineita käytäntöjen uudistamiseen sekä toiminnassa että tietojärjestelmissä. Sosiaalitoimessa noin joka kolmannellaoma sähköposti Kolme neljännestä vastanneista sosiaalitoimista toimi kunnan lähiverkossa.viidenneksellä vastanneista on yhteinen tietojärjestelmäarkkitehtuuri terveystoimen kanssa. Käyttöjärjestelmistä ylivoimaisesti suosituin on Windows eri versioina. Sosiaalityöntekijöillä on käy- Eräs vastaaja totesi, että kaikenlaisia kyselyjä tulee kuntiin vaivaksi asti. Siksi on ymmärrettävää, että vastausprosentti jää alhaiseksi, mutta toisaalta, työmenetelmien kehittäminen ei voi olla vain sisällöllistä. Dokumentointivaatimus koskee kaikkea viranomaistoimintaa ja dokumentointimenettelyjen kehittämisen sisällyttäminen yleiseen kehittämistoimintaan on yhä tarpeellisempaa myös sosiaalitoimessa, kun dokumentoinnin välineetkin kehittyvät jatkuvasti. Välineiden käyttökokemusten jakamiseen ei sosiaalihuollolla ole sellaisia mahdollisuuksia kuin esimerkiksi sairaanhoitopiireillä, joissa tietotekniikkaan erikoistuneet yksiköt hoitavat keskitetysti atk-asioita. Ainakin toistaiseksi siis tämän kaltaiset kyselyt puoltavat paikkaansa, ja toivon sosiaalitoimien suhtautuvan näihin kyselyihin myönteisesti, sillä ne tuottavat tausta-aineistoa erilaisille työmenetelmien kehittämishankkeille. 12 SOSIAALITURVA 17/2002

13 tössä sähköposti ja internet lähes jokaisessa vastanneessa kunnassa. Koko sosiaalitoimen henkilöstöstä keskimäärin 44 prosentilla on pääsy verkkoon, ja oma sähköposti on keskimäärin 35 prosentilla henkilöstöstä. Sosiaalitoimen työntekijöillä on käytössään myös matkapuhelimia, kannettavia tietokoneita ja hakulaitteita. Noin 85 prosenttia vastaajista ilmoitti kotipalvelussa olevan matkapuhelimia, 36 prosenttia muulla kenttähenkilöstöllä olevan matkapuhelimet, ja 68 prosenttia vastaajista sanoi myös muulla henkilöstöllä olevan matkapuhelimet. Tähän muuhun henkilöstöön kuuluu myös sosiaalitoimen johto. Kuntakoolla ei näyttäisi olevan vaikutusta työasemien suhteelliseen määrään tai matkapuhelimen käyttöön. Kannettavia tietokoneita sen sijaan on suhteellisen vähän, vain 23 prosentilla vastanneista kunnista on käytössä yksi tai useampia kannettavia tietokoneita. Käytössä on lisäksi jonkin verran kämmentietokoneita ja kommunikaattoreita. Johdolla eniten ohjelmavalikoimaa, vaikka niiden käyttöaste alhainen Pienissä kunnissa on valmisohjelmistojen ohella käytössä tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan ohjelmia, joilla hoidetaan sekä asiakasdokumentaatiota että laskutusta. Joissakin pienissä kunnissa ei käytetä laisinkaan sosiaalitoimelle suunniteltuja valmisohjelmistoja. Käytetyimpiä ohjelmia ovat edelleen lasten päivähoitoon tarkoitetut ohjelmat kuten vuoden 1999 kartoituksessakin. Niitä käyttää noin 85 prosenttia vastanneista.yli kolme neljännestä vastanneista myös käyttää elatusturvan ohjelmistoa, sekä yli 70 prosenttia toimeentulotuen ja hoitopaikkalaskutuksen tehtävien hoitamiseen tarkoitettua ohjelmaa. Kotihoidon tehtäviä ja sosiaalityötä varten on ohjelma yli 60 prosentilla vastanneista. Lukumääräisesti eniten ohjelmia on otettu käyttöön vuosina vastaajaa myös ilmoitti ottavansa tai ottaneensa käyttöön jonkun ohjelman vuonna Näistä kolmannes hankitaan lastensuojelun tai lastenvalvojan toimintaan ja muut sosiaalityöhön, päihdehuoltoon, toimeentulotukeen, vammaispalveluun tai johtamiseen. Edelleen käytössä on yli 130 kappaletta 1980-luvulla käyttöön otettuja ohjelmistoja eri sosiaalitoimen aloilla. Määrällisesti eniten ohjelmistovalikoimaa on johdon tietojärjestelmissä, vaikka niiden käyttöprosentti jääkin noin 15 prosenttiin. Uusia ohjelmia, muttei koulutusta Uusien työvälineiden hallintaan tarvitaan koulutusta. Koulutusmäärät ovat selvästi laskeneet vuoden 1999 selvitykseen verrattuna. Edes koulutuksen ja uusien ohjelmien hankinnan välillä ei havaittu erityistä yhteyttä. Koulutusta näyttäisivät antavat eniten eri kohteisiin sellaiset kunnat, joiden sovellusvalikoima on laaja ja hankittu pitkän ajanjakson kuluessa. Lähes kaikissa kunnissa atktukipalvelut eli verkon tukipalvelut, mikrotuki ja atk-neuvonta on kuitenkin järjestetty, joskin resursointi vaihtelee huomattavasti. Tuesta vastaa ensisijaisesti kunnan oma atk-tukihenkilöstö. Ulkoistettuja tietotekniikkapalveluja käyttää neljännes vastaajista. Yhden ohjelmantoimittajan varassa, ilman yhteensopivia tietojärjestelmäratkaisuja Vastaajat ovat varsin uskollisia yhdelle ohjelmatoimittajalle, sillä useiden toimittajien ohjelmia ei yhdessä kunnassa juuri käytetä. Sosiaalitoimen ohjelmistomarkkinoita hallitsevat Novo Group ja Tietoenator noin 90 prosentin markkinaosuudella. Markkinat ovat tosin jatkuvassa muutoksessa, ja erityisesti suurten ja keskisuurten kuntien ohjelmistotoimittajien valintaprosessit vaikuttavat markkinaosuuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan hyödyntämisstrategiassa esitetään, että sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäratkaisujen tulee perustua avoimiin, yhteensopiviin ja standardisoituihin kokonaisuuksiin. Tietojärjestelmäratkaisut eivät kuitenkaan toistaiseksi ole kovinkaan yhteensopivia, mistä johtunee myös kuntien sitoutuminen yhteen toimittajaan. Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon tietojen vaihdolle voi tulevaisuudessa tuottaa pulmia se, että perusterveydenhuolto toimii yhä kiinteämmässä teknisessä yhteistyössä alueperustaisesti muiden terveyden- ja sairaanhoidon organisaatioiden kanssa, ja se saattaa siis tehdä laite- ja ohjelmistovalintansa eri perustein kuin kunta. Ongelmaksi voi muodostua myös kuntien välinen sosiaalitoimen tiedonvälitys tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden vuoksi. Tietojen vaihdossa voi ilmetä ongelmia myös sosiaalitoimen ja yksityisten palveluntuottajien välillä, jos sosiaalitoimi lisää ostopalvelujen määrää ja tällä tavoin syntyy tarvetta asiakastietojen välittämiseen. Koko selvitys on luettavissa osoitteesta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan hyödyntämisstrategia on luettavissa osoitteesta Kirjoittaja toimii kehittämispäällikkönä Stakesin tietoteknologian osaamiskeskuksessa. Sosiaalihuollon kelpoisuusehdoista lakiesitys Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu esitys laiksi sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavista kelpoisuuksista. Laki sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavista kelpoisuuksista korvaisi voimassa olevan asetuksen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista. Lakiehdotus koskee kunnallista ja yksityistä sosiaalihuoltoa sekä lastensuojelulaissa tarkoitettua koulun sosiaalityötä eli koulukuraattorin työtä ja sosiaaliasiamiehen tehtäviä. Ehdotus täsmentää sosiaalihuollon tehtävissä vaadittavat kelpoisuudet ottaen huomioon sosiaalialan uudistuneen kolmiportaisen koulutusrakenteen. Ehdotuksen mukaan henkilöllä pitää olla sosiaalityöntekijän kelpoisuus tehtävissä, joihin "kuuluu vastata asiakkaan vakavaa sosiaalista ongelmatilannetta tai sen uhkaa koskevan arvion tekemisestä, tilanteen parantamiseksi tai heikkenemisen ehkäisemiseksi tarvittavien muutosten määrittelystä, muutosten toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimisesta taikka muista vaativista sosiaalityön tehtävistä". Vaativia sosiaalityön tehtäviä ovat muun muassa määrääminen tahdosta riippumattomaan hoitoon, lastensuojelun avohuollon tukitoimet, huostaanoton, sijaishoidon ja jälkihuollon tehtävät sekä koulukuraattorin tehtävät. Muihin sosiaalisen tuen, ohjauksen ja kasvatuksen sekä sosiaalisen kuntoutuksen tehtäviin vaaditaan sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Hallituksen esitys sosiaalihuollon kelpoisuuslaista annettaneen eduskunnalle marraskuun 2002 alussa. Se on sen jälkeen luettavissa kokonaisuudessaan internetistä osoitteesta SOSIAALITURVA 17/

14 Turun trendeihin tutustumassa Suurten kaupunkien sosiaalijohto tutustui tänä vuonna Turun sosiaalitoimeen. Turussa riitti mielenkiintoisia hankkeita ja trendejä vieraille esiteltäväksi: laatutyö, tuloskortiston käyttöönotto, tietojärjestelmäratkaisut ja työllistämispalveluyksikkö. Turussa sosiaalitoimen ensi vuoden menot on saatu puristettua keskushallinnon antamaan raamiin, ja valtuustolle on menossa 183,7 miljoonan euron budjettiesitys. Turun sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä valitteli sitä, että valtio vahvistaa vielä joulukuussa lakeja, jotka tulevat voimaan heti seuraavana vuonna. Kuntien on sitten rahoitettava näiden lakien säätämät toiminnot ja saatava ne mahtumaan budjettiin. Esimerkiksi viime joulukuussa tuli lakeja, jotka lisäsivät Turun sosiaalitoimen kustannuksia yli miljoonalla eurolla. Toimeentulotuen menot kasvussa Turun sosiaalitoimi ylittää tämän vuoden talousarvionsa kaikkiaan noin 1,5 miljoonalla eurolla lähinnä toimeentulotukimenojen ja palkkamenojen kasvun ja muiden ennakoimattomien menojen vuoksi. Useimmissa kaupungeissa toimeentulotuen saajien määrä on pysynyt ennallaan, mutta toimeentulotuen määrä on kääntynyt nousuun. Helsingin sosiaalitoimen toimitusjohtaja Aulikki Kananoja arvioi Helsingissä nousun johtuvan vuokrien korotuksista ja siitä, että työttömät saavat entistä herkemmin karensseja. Pori on poikkeus tästä trendistä. Sosiaalijohtaja Kaj Kainulaisen mukaan Porissa sekä saajien että toimeentulotuen määrä on vähentynyt. Useissa kaupungeissa pitkään toimeentulotukea saavien osuus on kasvanut. Turussa pitkäaikaisasiakkaiden osuus on 40 prosenttia. Suurissa kaupungeissa on yritetty varata budjettiin ehkäisevään toimeentulotukeen 3,3 prosenttia toimeentulotuen määrästä. Kaikissa se ei ole onnistunut. Aluejohtaja Kristiina Heinonen-Kuusela kertoi, että Jyväskylässä määräraha on, mutta vaikeutena on ollut huomata erotella ehkäisevä tuki ja ottaa se oikealta tililtä. Huostaanotot lisääntyvät Myös huostaanottojen määrä on Turussa kasvussa: tänä vuonna oli otettu huostaan lokakuuhun mennessä 29 lasta, kun viime vuonna otettiin huostaan 25 lasta. Kaikkiaan Turussa on huostassa 301 lasta. Lastensuojeluilmoituksia on tullut lokakuuhun mennessä Määrä on yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä. Osastopäällikkö Leila Visa kertoi, että alueilla on lisäksi vireillä uusia huostaanottoja. Huostaan otetaan aiempaa enemmän päihdeongelmaisten vanhempien vauvoja tai 17-vuotiaita huumeongelmaisia nuoria, joiden huostaanottoa vanhemmat vaativat.visa mietti, onko lastensuojelutapauksia todella enemmän vai tulevatko ne nyt muuttuneiden työkäytäntöjen ansioista paremmin ilmi. Palveluprosesseihin laatua Turun sosiaalitoimessa on neljättä vuotta menossa mittava laatuhanke. Suunnittelupäällikkö Ossi Niininen kertoi, että lähtökohtana oli parantaa organisaation toimivuutta.vuosien aikana organisaatioon oli istutettu uusia toimintoja poistamatta vanhoja ja pohtimatta kokonaisuutta. Laatuhankkeessa on keskitytty palveluprosessien parantamiseen. Sosiaalitoimen palveluprosesseiksi määriteltiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, aikuisten elämänhallintapalvelut, vanhusten hyvinvoinnin turvaaminen, maahanmuuttajien palvelujen järjestäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja viestintä. Hanke aloitettiin lasten ja nuorten palveluista Mukuloista. Ensin kartoitettiin nykyiset palvelut ja toiminnot. Seuraavaksi mietittiin, miten toimittaisiin, jos toiminnalla ei olisi lainkaan reunaehtoja. Sitten palattiin taas takaisin maanpinnalle parantamaan palveluprosesseja reunaehdot huomioon ottaen. Mottona on ollut Laadukasta palvelua asiakkaalle mahdollisimman nopeasti. Tämän vuoden alussa otettiin lasten ja nuorten palveluissa käyttöön asiakkaan ohjaus- ja neuvontayksikkö Aso ja keskitetty ajanvarausjärjestelmä. Asiakkaalle on nyt yksi paikka, johon ottaa yhteyttä ja jota kautta hän pääsee palvelun piiriin nopeasti.työntekijöitä keskitetty ajanvarausyksikkö palvelee etsimällä yhteisiä aikoja moniammatilliseen työhön ja verkostotyöhön. Työtilat on jaettu uudelleen niin, että työntekijöiden sijainti tukee palveluprosesseja. Tämä tietysti aiheutti paljon keskustelua, mutta siitäkin selvittiin. Lisäksi työtilojen tarkoituksenmukaisella sijoittamisella saatiin euron vuosittainen säästö, Leila Visa totesi. Hankkeessa on kiinnitetty paljon huomiota tiedotukseen ja henkilöstön kouluttamiseen. Silti henkilöstö ei oikein uskonut, että muutoksista tulee totta.viime vuosina on ollut niin paljon puhetta, projekteja ja kokeiluja, että henkilöstö ei usko niistä seuraavan pysyviä muutoksia vaan olettaa työn jatkuvan entiseen malliin. Prosessien uudelleen tarkastelussa työtehtävät ja vastuut on saatu selkeämmiksi, mikä osaltaan auttaa työssä jaksamisessa. Lisäksi työmääriä on tasattu alueiden ja työntekijöiden kesken. Aikuisten palveluprosessit tarkastelussa Parhaillaan Turun sosiaalitoimessa ollaan aikuisten palveluprosessien kimpussa. Aikuisten palveluprosesseiksi on määritelty toimeentuloturva, päihdepalvelut, asumispalvelut, maahanmuuttajien palvelut, työllistäminen ja nuorten aikuistumisen tukeminen. Niitä tarkasteltaessa on huomattu, että kokonaisvastuu asiakkaasta on epäselvä, asiakastietoja ei kirjata järjestelmällisesti, asiakkaalle annettavan palvelun suunnittelu on puutteellista, yhteydet muihin prosesseihin ontuvat ja työmäärä on epätasainen eri alueilla ja eri työntekijöillä. Tavoitteena on sovittaa nykyiset pirstaleiset palvelut yhtenäiseksi ja selkeäksi toimintatavaksi, tehdä rutiinit vain kerran ja kerralla oikein, hyödyntää atk:ta maksimaalisesti, vahvistaa ehkäiseviä työtapoja, lisätä vaikutusten arviointia ja kustannustietoisuutta, Leila Visa luetteli. Työntekijöille pyritään luomaan selkeät vastuut ja työtehtävät ja eri alueilla asuville asiakkaille takaamaan tasavertainen kohtelu.tavoitteena on tyytyväinen asiakas ja mo- 14 SOSIAALITURVA 17/2002

15 Suurten kaupunkien sosiaalijohto kokoontui vuosittaisille neuvottelupäiville lokakuuta Turkuun. Vasemmalta sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Jukka Salminen Espoosta, aluejohtaja Kristiina Heinonen-Kuusela Jyväskylästä, hallinto- ja talousjohtaja Jukka Syvävirta Oulusta, sosiaalihuollon johtaja Maritta Pesonen Vantaalta, suunnittelujohtaja Seppo Prunnila Tampereelta, sosiaalitoimen toimitusjohtaja Aulikki Kananoja Helsingistä, sosiaalijohtaja Kaj Kainulainen Porista, sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä Turusta, sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari Kuopiosta ja pääjohtaja Vappu Taipale Stakesista. MERJA MOILANEN tivoitunut työntekijä. Aikuisten uudet palveluprosessit otetaan käyttöön vuonna Hankkeessa on käytetty ulkopuolista konsulttia. Hän ei ole puuttunut toiminnan sisältöön vaan pitänyt huolen menetelmästä ja aikataulusta. Konsultin edellinen työ oli erään virvoitusjuomayrityksen pullojen palautusjärjestelmän luominen, mistä Turussa on väännetty monta vitsiä. Tuloskortit käyttöön Turun kaupungin hallinnossa ovat käytössä tasapainotetut tuloskortit, ja laatuhankkeen lisäksi sosiaalitoimi on laatinut tänä vuonna ensimmäisen kerran myös oman tuloskortiston. Yhteiskunnalliset vaikutukset -tuloskorttiin määriteltiin kriittisiksi menestystekijöiksi asiakkaiden omatoimisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy. Asukkaiden omatoimisuuden mittareiksi on otettu muun muassa kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelmat ja 75-vuotta täyttäneiden selviytymien kotona kotipalvelujen tukemana. Tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä 84 prosenttia selviytyy omassa kodissaan. Ossi Niinisen mukaan tuloskorttien tärkein anti on, että ne ohjaavat rakentavaan keskusteluun hallintokuntien toiminnan strategiasta ja tavoitteista. Tuloskortissa strategioiden korulauseet konkretisoidaan mittareilla ja tavoitteilla. Niiden avulla voidaan seurata, miten strategiat ja visiot toteutuvat. Hallintokuntien tuloskorteissa esiintuomat asiat voidaan yhdistää koko kaupungin strategiaksi. Turussa oli jo ehditty laatia koko kaupungin strategia, joten tällä kertaa sosiaalitoimen tuloskortistoa varten määrittelemät tavoitteet eivät ehtineet siihen mukaan. Monet niistä olivat kuitenkin samansuuntaisia kuin kaupungin strategiassa. Typy työllistää Turku on mukana valtakunnallisessa kuntien, Kelan ja työvoimatoimistojen yhteispalvelukokeilussa. Kaupunki on kokeilussa mukana sosiaalitoimen työllistymispalveluyksikön Typyn kautta. Kelan edustajaa yhteispalveluyksikköön ei ole vielä saatu. Sen sijaan Kelan asiantuntijalääkäri Tapio Marin on tiiviissä yhteistyössä Typyn urasuunnittelijoiden kanssa. Hän esimerkiksi opastaa tekemään kuntoutushakemukset niin, että niissä tuodaan esille Kelan käsittelyn kannalta olennaiset asiat. Näin asioiden käsittely nopeutuu. Maija Kyttä totesi, että Typyn avulla sosiaalityöhön yritetään saada uutta, aktivoivaa otetta. Sosiaalityössä kiinnitetään erityisesti huomiota nuorten aikuistumisen tukemiseen. Jos nuoret tulevat ilman tukea aikuisten palvelujen piiriin, he ovat usein hukassa. Tapio Marin kertoi, että vieläkin putkahtaa yllättäen esiin 20-vuotiaita nuoria, usein heikkolahjaisia, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen olleet töissä eivätkä opiskelleet. Kaikki perheet eivät pysty tukemaan nuoriaan. Nämä nuoret pitäisi löytää ajoissa. Typyn työllistämisvastaava Jaana Malen kertoi, että vaikeasti työllistettävillä nuorilla on usein mielenterveysongelmia. Turussa selvitettiin Nytku-projektissa 60 pitkäaikaistyöttömän nuoren tilannetta ja osoittautui, että 50:llä heistä oli mielenterveysongelmia. He olisivat kuuluneet terveystoimen asiakkaiksi, sen sijaan he ovat olleet vuosia asiakkaina sosiaalitoimessa, jossa heitä ei ole voitu auttaa. Työllistettävien työkyvyn määrittelyssä Typy tekee yhteistyötä neljän alueterveyskeskuslääkärin kanssa. Malenin mielestä on parempi tehdä yhteistyötä useamman terveyskeskuslääkärin kanssa kuin hankkia Typylle kokonaan oma lääkäri. Terveyskeskuslääkäreiden mukana menee terveydenhuoltoon viestiä kuntoutusnäkökulmasta. Typy hoitaa Turussa aktivointisuunnitelmien teon. Hyvän yhteistyön ansiosta nuoret ovat kuitenkin työllistyneet paljolti työvoimahallinnon toimin eikä aktivointisuunnitelmia ole tarvinnut tehdä vielä paljonkaan. SOSIAALITURVA 17/

16 Moniammatillinen yhteistyö Typyssä opettaa kaikkia osapuolia omaksumaan kuntoutusnäkökulman, työllistämisvastaava Jaana Malen toteaa. Turku vetää maahanmuuttajia Turkuun on tullut viime vuosina paljon maahanmuuttajia. Monet pieniin kuntiin sijoitetut maahanmuuttajat muuttavat muutaman vuoden päästä Turkuun, jossa jo asuu heidän maanmiehiään. Turun vetovoimaa lisää myös se, että sieltä on helpompi saada asunto, ja asunnot ovat halvempia kuin Helsingissä. Muuttajat ovat usein jo tullessaan pitkäaikaistyöttömiä eivätkä löydä Turustakaan töitä. He joutuvat hakemaan toimeentulotukea ja tulevat tätä kautta Typyn asiakkaiksi. Suurin muuttajaryhmä ovat MERJA MOILANEN venäläiset ja inkeriläiset. Erityistyövoimaneuvoja Jukka Niskanen Turun työvoimatoimiston kansainvälisestä yksiköstä kertoi, että venäläiset ammattikoulutuksen saaneet, esimerkiksi metallimiehet, työllistyvät melko helposti. Sen sijaan akateemisesti koulutettujen työllistyminen on vaikeaa kielitaidon puutteen vuoksi. Yleensäkin työllistymisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä suomen kielen oppiminen olisi ensi arvoisen tärkeää. Kieliopinnot olisi aloitettava heti maahan tulleessa. Tähän asti maahanmuuttajien kieliopintoihin ei ole ollut riittävästi rahaa, mutta nyt Turun työvoimatoimiston kansainvälinen yksikkö on saanut tarkoitukseen lisää rahaa, ja tilanne näyttää Niskasen mukaan valoisammalta. Typyssä on lisäksi selvitetty, että maahanmuuttajien pitäisi saada työmarkkinatukea kielikoulutuksen ajaksi. Kahdessa maailmassa Typyyn tutustuminen sai sosiaalijohdon miettimään miksi kunnan sosiaalitoimen pitää toimia työllistäjänä. Maija Kyttä vastasi, että jos ei kunta tee mitään, se joutuu osaltaan vastaamaan työttömyydestä aiheutuvista kustannuksista. Aulikki Kananoja kaipasi keskustelua asiakkaiden odotusten muuttamisesta.toimeentulotukea hakemaan tulevat asiakkaat odottavat sosiaalityöltä yleensä rahaa. Sen sijaan olisi lähetettävä viestiä, että sosiaalitoimistossa selvitetään heti työasiat ja mietitään, miten asiakkaan työllisyysasemaa voitaisiin vahvistaa. Hän ihmetteli myös, miksi lakisääteiset asiakasyhteistyöryhmät eivät toimi, miksi pitää luoda uusia toimintamuotoja.vantaan sosiaalihuollon johtaja Maritta Pesonen arveli, että asiakasyhteistyöryhmät eivät ehdi puuttua pitkäaikaisten toimeentulotuen saajien tilanteisiin. Turun monet hankkeet saivat sosiaalijohdon toteamaan, että he joutuvat elämään kahdessa maailmassa: vanhassa sektorimaailmassa ja projektien ja prosessien maailmassa. Kahden maailman koossapitäminen on sosiaalijohtajan tärkeimpiä tehtäviä. Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Paavo Kaitokari ja Maija Kyttä totesivat, että näiden kahden maailman yhteensovittaminen vie hirveästi aikaa. Kalenteri täyttyy foorumeista ja työryhmistä. Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtaja Jukka Salminen Espoosta mietti, mitä hyötyä foorumeista on, onko niiden vaikutuksista tehty arvioita. Paavo Kaitokari totesi, että ainakin Kuopiossa on pystytty jonkin verran vaikuttamaan kaavoituksen ja saatu aikaan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Merja Moilanen Suurissa kaupungeissa Suurten kaupunkien sosiaalitoimen tietojärjestelmiä ollaan uusimassa merkkipohjaisista graafisiksi, kuvakkeita ja hiirtä hyödyntäviksi. Lama hidasti 90-luvulla kuntien tietojärjestelmien uudistamista. Nyt monien kuntien edessä on auttamattomasti vanhentuneiden atk-järjestelmiensä uusiminen. Turussa luovutaan omasta järjestelmästä Turun sosiaalitoimessa on käytössä 90-luvun alkupuolelta peräisin oleva merkkipohjainen tietojärjestelmä, joka on suunniteltu vain Turkua varten. Järjestelmä ostettiin Ruotsista Kommundatalta ja muokattiin Turun tarpeisiin sopiviksi. Aluksi mukana olivat myös Vaasa ja Kontiolahti, mutta ne luopuivat hankkeesta, ja Turku jäi yksin ylläpitämään tietojärjestelmäänsä. Turun sosiaaliviraston suunnittelupäällikkö Ossi Niinisen mukaan järjestelmä on palvellut tähän asti kohtuullisesti. Se on kuitenkin koottu erillisistä, vain yhtä sektoria palvelevista sovellutuksista. Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista järjestelmää, joka soveltuu koko sosiaalitoimeen. Uuden tietojärjestelmän lähtökohdaksi on asetettu yhteiset ratkaisut muiden kuntien kanssa. Enää ei haluta yksilöllistä, vain Turkua varten räätälöityä ratkaisua. Nyt haluamme taloudellisemman ja turvatumman kokonaisuuden. Vaikka valmiina ostettavat järjestelmät maksavat paljon, niiden ylläpito tulee kuitenkin halvemmaksi, kun vastuuta järjestelmän päivityksistä ja ylläpidosta ei tarvitse kantaa yksin, Niininen toteaa. Uudelta järjestelmältä vaaditaan myös internet- ja sähköpostiyhteydet. Lisäksi kriteerinä uuden järjestelmän valinnassa on, että vanhan järjestelmän voisi mahdollisimman helposti päivittää uuteen ja että se sopii yhteen terveydenhuollon järjestelmien kanssa. Turussa vanhustenhuoltoon hankittiin uusi järjestelmä, ja sen yhteensovittamisessa terveydenhuollon järjestelmään on ollut hankaluuksia. Tietojärjestelmämarkkinoilla on tilanne, että myyjä ei tiedä, mitä myy, eikä ostaja mitä ostaa, Ossi Niininen kärjistää. Helsinki muokkaa Efficaa omiin tarpeisiinsa Helsingissä valittiin vuonna 2000 uuden tietojärjestelmän toimittajaksi Tietoenator Oyj. Kaupunki ei ostanut valmista järjestelmää, vaan Effica-järjestelmää ryhdyttiin räätälöimään Helsinkiä varten. Helsinkiin haluttiin sellainen järjestelmä, jota voi muokata omiin tarpeisiin. Pääosa tuotekehittelystä tehdään Ruotsissa. Otimme riskin, mutta olemme vielä tyytyväisiä valintaan, sosiaalitoimen toimitusjohtaja Aulikki Kananoja kertoi. Tällä hetkellä päivähoidon tietojärjestelmä on jo käyttöönottovaiheessa. Seuraavaksi ovat vuorossa kotihoito, lastensuojelu ja toimeentulotuki. Helsingissä terveysvirasto on valinnut Novo Group Oyj:n Pegasos-ohjelman. Kotihoidon Effica-järjestelmään joudutaan suunnittelemaan osio, jolla se 16 SOSIAALITURVA 17/2002

17 uusitaan tietojärjestelmiä Turun sosiaalitoimessa on tähän asti ollut käytössä oma merkkipohjainen tietojärjestelmä. Nyt haluamme taloudellisemman ja turvatumman kokonaisuuden. Oman järjestelmän ylläpito tulee kalliksi, ja se on haavoittuvainen,suunnittelupäällikkö Ossi Niininen sanoo. saadaan toimimaan yhdessä Pegasoksen kanssa. Tampere ei halua vastuuta tuotekehittelystä Tampereella on tehty samanlainen ratkaisu kuin Helsingissä: sosiaalitoimi on ottamassa käyttöön Effican ja terveystoimi Pegasoksen. Kotihoitoon otetaan Pegasos. Vuonna 1990 kun Tampere osti Tietojyvältä Pallas-järjestelmän, tarjoajia oli viisi. Nyt kun kilpailutimme sosiaali- ja terveystoimen tietojärjestelmät tarjoajia oli enää kaksi. Markkinat ovat keskittyneet, suunnittelujohtaja Seppo Prunnila kertoi. Tampere on ollut mukana suurten kaupunkien kuusikossa, joka on ollut aktiivisesti mukana Pallas-ohjelmiston kehittämisessä. Prunnilan mukaan pallaslaiset ovat nyt siirtymässä nyt Efficaan. Saman tietojärjestelmän käytöstä saadaan tuotekehittelyyn synergiaetuja, mutta on myös vaara, että vastuu tuotekehittelystä siirtyy kunnille. Kuinka me pystymme pitämään puolemme, ettei vastuu tuotekehittelystä siirry kunnille. Pallaksen kanssa on ollut vähän niin, että räätälöinti on ollut ilmaista tuotekehittelyä, Prunnila totesi. Tietysti tuotetta pitää voida muokata. Vuonna 1990 meillä Tampereella oli selkeä käsitys siitä, että jos tavoittelee sataprosenttisesti valmista tuotetta, MERJA MOILANEN ei saa edes 80-prosenttisesti toimivaa. Kuopiossa kokeillaan Kuopiossa tietojärjestelmien uudistaminen aloitettiin terveystoimesta. Perusterveydenhoitoon valittiin Pegasos. Se on myös otettu käyttöön kotihoitoon ja vanhustyöhön sekä mielenterveystyöhön ja kehitysvammahuoltoon. Päivähoidossa on parhaillaan kokeiltavana eri ohjelmia. Ensi vuonna testataan ja valitaan sosiaalitoimen muut ohjelmat. Nykyisin käytössä olevilla Pallas-ohjelmistolla on tuki vuoden 2005 loppuun. Pegasos-ohjelman kehittelyssä olemme tehneet yhteistyötä Helsingin ja Turun kanssa. Mitä enemmän teemme yhteistyötä ja olemme yhtä mieltä keittämistarpeista, sitä enemmän meillä on vääntöä tuotekehittelyssä, Kuopion sosiaalija terveysjohtaja Paavo Kaitokari totesi. Jyväskylässä kilpailutetaan seudullisesti Jyväskylässä on terveydenhuollossa käytössä Effica. Sosiaalitoimen järjestelmää ollaan uusimassa. Olemme jättäneet seudullisen tarjouspyynnön tietojärjestelmistä ja saaneet kolme vastausta, aluejohtaja Kristiina Heinonen-Kuusela kertoi. Jyväskylä on ollut mukana kehittämässä Tietoenatorin päivähoidon ohjelmistoa ja testannut perhehuollon järjestelmää. Espoo vuokrasi Effican Espoossa luovuttiin omasta, yksin ylläpidetystä Salus-järjestelmästä ja päädyttiin kilpailuttamisen ja kokeilujen jälkeen vuonna 2001 Effica-järjestelmän vuokraukseen. Parhaillaan on menossa järjestelmän käyttöönottovaihe. Ensimmäisenä on vuorossa hammashoito, ensi keväänä on päivähoidon ja neuvoloiden vuoro ja syksyllä 2003 kotihoidon. Sosiaalityö on vuorossa keväällä Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtajan Jukka Salmen mukaan Espoossa vuokrausta perusteltiin sillä, että laitteet ja ohjelmat kehittyvät nopeasti, eikä järjestelmään haluttu sitoutua ostamalla se. Espoo on myös päättänyt ulkoistaa tietohallinnon. Itsellä pidetään asiantuntemusta vain sen verran, että osataan ostaa palveluita. Oulussa on terveydenhuollossa päädytty Efficaan. Sosiaalitoimessa on tehty hankesuunnitelma. Sen toteutuminen riippuu järjestelmän toimittajien aikatauluista. Hallinto- ja talousjohtaja Jukka Syvävirta kertoi, että Oulussa ostetaan valmiita tuotteita. Lähtökohtana on, että kun tiedot asiakkaasta on kerran laitettu tietojärjestelmään, ne ovat saatavissa sieltä asiakkaan luvalla kaikissa toimipisteissä, joissa asiakas asioi. Sosiaalihuollon johtaja Maritta Pesonen kertoi, että Vantaalla on tehty tänä vuonna tietohallinnon strategia. Tietojärjestelmien uusimiseen ei tällä hetkellä haluta käyttää rahaa. Sosiaalitoimessa on käytössä Finnstar-järjestelmä. Käyttäjät yhteen Kunnissa on huomattu, että kun kaupat tietojärjestelmäntoimittajan kanssa on tehty, järjestelmän kehittäminen hidastuu. Suurten kaupunkien sosiaalijohto mietti Turun neuvottelupäivillä, kannattaisiko saman tietojärjestelmän valinneiden kaupunkien tietohuoltopäälliköiden pohtia tietojärjestelmän kehittämisen ongelmia yhdessä. Merja Moilanen SOSIAALITURVA 17/

18 Käyttäjälähtöisyyden toteutuminen vaatisi ikäihmisiltä tietotekniikan tuntemusta Ikääntyvät pitäisi saada mukaan kehittämään heitä koskevien palveluiden tietoteknisiä sovellutuksia. Mutta hatarien tietotekniikkataitojen varassa käyttäjien mahdollisuudet osallistua palveluiden suunnitteluun ovat heikot.tällöin asiakastyökin kehittyy tekniikan asiantuntijoiden ja palveluja tuottavien työntekijöiden ehdoilla. Ikääntyvät ovat tietoyhteiskunnan jäseniä siinä missä työikäiset ja nuoretkin. Mitä paremmin ikääntyvät tuntevat tietotekniikkaa sitä paremmat mahdollisuudet heillä on osallistua myös käytäntöjen kehittämiseen. palveluja ja tekniikkaa kehitetään, työ pitää tehdä yhdessä sen kohderyhmän kanssa, jonka käyttöön kehitettävän pal- Kun velun tai teknologian ajatellaan tulevan.tutkijoiden ja kehittäjien on tärkeää käyttää sellaisia tutkimusmenetelmiä, joissa käyttäjät otetaan huomioon. Ratkaisun ja palvelun tulee olla helposti opittava ja helposti käytettävä, käyttäjäkeskeisen suunnittelun erikoistutkija, FT Tuula Petäkoski-Hult VTT Tietotekniikasta korostaa. Iäkkäät asiakkaat saadaan kehitystyöhön mukaan, kun voitetaan tietotekniikkapelot ja -ennakkoluulot. Suomalaisissa selvityksissä ikäihmiset on todettu innokkaiksi tietotekniikan opiskelijoiksi. Monet ikääntyneet osallistuvat lisäksi mielellään tutkimusja kehitystyöhön. En muista mittään, enkä näe mittään, enkä ossoo englantia, mutta kyllä minä tämän opettelen, totesi yksikin innokas ja sisukas ikäihminen tietotekniikkaan tutustuessaan. Oma kysymyksensä on, miten moni ikääntyvä on valmis investoimaan kotiinsa tietotekniset laitteet ja maksamaan kuukausittain käytöstä aiheutuvia maksuja. Julkisesti käytössä olevia tietokoneita kun on vielä melko harvassa ja nekin ovat esimerkiksi kirjastossa jonojen takana. Lisäksi voidaan kysyä, missä tilanteissa yhteiskunnan tulisi osallistua kustannuksiin, etenkin, kun yleisesti hyväksyttynä tavoitteena pidetään asumisen tukemista omassa kodissa mahdollisimman pitkään,tuula Petäkoski-Hult toteaa. PÄIVI VÄNNILÄ Itsenäisesti kotona ja verkossa Ikääntyvien on tärkeää saada kotona asumista, turvallisuutta ja oman elämän hallintaa tukevia palveluita. Mutta ikäihmiset eivät ole kiinnostuneita vain sosiaali- ja terveyspalveluista, heitä kiinnostavat samat asiat kuin muutakin väestöä, tosin ikääntyvillä kiinnostuksen aiheet painottuvat toisin, Tuula Petäkoski-Hult luonnehtii. Laskujen maksaminen verkossa, kirjastoaineiston selaus ja varausten teko, kunnan tarjoamien palveluiden etsiminen, lottorivin teko ja yhteydenpito lastenlapsiin sähköpostitse onnistuvat kotoa, kunhan tietotekniikan perustaidot ovat hallussa. Tietotekniikka ei kuitenkaan korvaa sosiaalista kanssakäymistä vaan täydentää mahdollisuuksia arjesta selviytymiseen. Osa haluaa maksaa laskunsa kotona, osa taas välttämättä asioida pankissa tavatakseen muita ihmisiä ja pitääkseen yllä sosiaalisia suhteita, Tuula Petäkoski-Hult muistuttaa. Tietotekniikka asiakaspalvelutilanteissa Asiakaspalvelutilanteissa asiakkaan on oltava toiminnan ja huomion keskipisteenä, ei tietokoneen. Jos tarkoituksena on, että asiakas näkee ruudun sisällön, kirjainten on oltava riittävän suuria, ruudulla ei saa olla liian paljon aineistoa ja näytöllä värien on oltava selkeitä. Jos keskustelun aikana kirjoitetaan esimerkiksi palvelusuunnitelmaa, kirjoitettu teksti olisi hyvä näyttää asiakkaalle kirjoittamisen aikanakin, vaikka se lopuksi tulostettaisiin hänelle,tuula Petäkoski-Hult tähdentää. Asiakaslähtöisyys palveluiden kehittämisessä tarkoittaakin usein vain sitä, että ratkaisut sovelletaan ammattilaisille sopiviksi. Tietotekniikkaa heikosti tunteva iäkäs asiakas jää kehitystyössä helposti sivuosaan, vaikka hänen asioitaan tallennetaan ja käsitellään. Esimerkiksi kotihoidossa asiakkaal- 18 SOSIAALITURVA 17/2002

19 la saattaa nousta esiin pelkoja siitä, että taskutietokoneelle tallennetut tiedot ovat kenen tahansa siepattavissa. Opetustilanteissa, esimerkiksi perehdytettäessä asiakasta verkkopankin käyttöön, työntekijän on varattava riittävästi aikaa ohjaukseen. Ikääntyvistä käyttäjistä vähän tutkittua tietoa Tuula Petäkoski-Hult kertoo, että ikääntyvistä on tehty vähän tutkimusta tietotekniikan hyödyntäjinä. Miamissa, Floridassa, järjestetään marraskuussa 2002 kolmen vuoden välein pidettävä maailmanlaajuinen konferenssi, Gerontechnology 2002, jonka ensisijaisena tavoitteena on esitellä tekniikkaa hyödyntäviä hankkeita erityisesti ikääntyvien ja ikääntyneiden käyttäjien näkökulmasta. Aiheina ovat muiden muassa tietotekniikka ja ikääntyvät, kotihoidon ja kodissa asumisen tukeminen, tietotekniikan käytettävyys ja opittavuus, tekniikka hoitokodissa esteet ja mahdollisuudet sekä tekniikka muistihäiriöisten tukena. Suomi on ollut jo pitkään mukana ns. COST 219 -projektissa, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää vammaisten ja vanhusten tietotekniikkaan perustuvia palveluja ja niiden saatavuutta sekä käytettävyyttä ja oppimisen helppoutta. Suomessa on parhaillaan menossa Tekesin hyvinvointiteknologiaan liittyvä iwell-ohjelma, jossa on mukana esimerkiksi Virike-Projekti eli Virkistystä ja palveluja ikäihmiset kohtaavat netissä. Päivi Vännilä LÄHDE: Kukkola, H.ja Vierumäki, A-L. (toim.): Varttunet ikääntyneet tietotekniikkataitajat ja nettikäyttäjät Loppuraportti.Vanhustyön keskusliiton raportti 1/2002. Tampereella asiakaskäynneillä mukana tietotekniikkaa Hervantaan rajatussa Herpertti-projektissa kerätään tietoa siitä, miten mobiililaitteet parhaiten kytkeytyisivät kotihoidon eli kotipalvelun ja -sairaanhoidon asiakaskäynteihin. Vuosina kehitetään Tampereen kaupungin, kolmannen sektorin ja yritysten kesken uusia muotoja yhden kaupunginosan, Hervannan, ikäihmisten kotikeskeisiin palveluihin Herpertti-projektissa. Esipilotti toteutui viime keväänä. Kaupungin kotihoidon 28 työntekijää kahdesta tiimistä kokeili projektissa kotikäynneillä neljän viikon ajan kahta erilaista kannettavaa päätelaitetta: kommunikaattoria sekä taskutietokonetta ja sen kanssa matkapuhelinta. Esipilottivaiheessa kerättiin tietoa mobiililaitteen käytettävyydestä ja kotihoidon työntekijöiden koulutustarpeista. Käyttäjäkokemusten perusteella selvisi, että mobiililaitteiden käyttökoulutusta on kehitettävä nykyistä yksilöllisempään suuntaan. Sekä tietotekniikan perus- että jatkokoulutus on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa sekä isolle että 2-3 henkilön ryhmälle eri osioin. Kokemusten mukaan laitteen käytön oppi alle kolmessa päivässä. Vain muutama työntekijä ilmoitti tarvitsevansa enemmän aikaa. Helpoimmaksi osoittautui oppia käyttämään laitteen puhelintoimintoa. Hankalinta oli näyttöruudun pienuus ja internetin käytön hahmottaminen. Internetsivujen käyttö tosin oli etupäässä kokeilua ja harjoittelua, ei niinkään lisäavun tai tiedon hankkimista asiakkaalle. Monilla työntekijöistä oli tietokoneista ja matkapuhelimistakin entuudestaan vain vähäistä käyttökokemusta. Esipilotissa mukana olleet kotihoidon työntekijät eivät kuitenkaan vierastaneet mobiililaitteita ja niiden käyttöä, Herpertin projektipäällikkö Ritva Harjula toteaa. Kokemusta mobiililaitteista voidaan hyödyntää, kun Tampereen kaupunki on ottamassa käyttöön Pegasos-järjestelmän terveydenhuollon ja sen osana kotihoidon tietojärjestelmäksi todennäköisesti vuoden 2004 loppuun mennessä. Järjestelmän kotihoito-osiossa on mahdollisuus mobiililiittymää varten. Kirjaaminen vasta toimistolla Kotipalveluhenkilöstön palaute asiakastietojen dokumentoinnista oli yksiselitteinen. Kirjaamista pidettiin niin aikaa vievänä, ettei sitä ehditty tehdä asiakkaan luona.vielä nykyään enemmistöltä kotihoidon työntekijöistä ei edes edellytetä hoitotyön päivittäistä kirjaamista. Parhaillaan Tampereen kaupungissa kehitetään myös kirjaamista ja siihen liittyvää käytäntöä. Tässä tekniikka tullee mahdollisesti siis tukemaan työkäytäntöjen muutosta. Työntekijöiden valmiudet hoito- ja hoivatyön dokumentointiin ovat erilaiset. Tampereen kaupunki on pyrkinyt aktivoimaan henkilöstöä kehittämään potilas- ja asiakirjojen laadintataitojaan. Kaupungin kotihoidon laajuuden huomioon ottaen kehittämistyö on haasteellista, Ritva Harjula toteaa. Laitteiden etuna on se, että yhteydenpito helpottuu ja tiedonkulku tehostuu. Myös mahdollisuutta tarkistaa ajan tasalla olevia asiakkaan tietoja terveydentilasta ja kotikäynneistä pidetään tärkeänä. Laitteen helppoa kuljetettavuutta pidetään myös myönteisenä ominaisuutena. Pilotissa on mukana yli 40 käyttäjää Uutta tietoa kerätään jatkuvasti. Esipilotin päätyttyä Herpertissä on parhaillaan menossa pilottivaiheen suunnittelu ja siinä laitteiden markkinoijien ja operaattorien kilpailuttaminen. Stakes on osoittanut kiinnostusta lähteä mukaan pilottivaiheeseen asiantuntijatuen antamisen muodossa. Stakesin tietoteknologiayksikköä kiinnostaa lähinnä asiakaslähtöisyyden toteutumisen tutkiminen näkökulmanaan ikäihminen kotihoidon asiakkaana. Pilottiin osallistuu Hervannasta neljä tiimiä eli reilut 40 kotihoidon työntekijää sekä neljä hoiva-alan edustajaa kahdesta yrityksestä, Ritva Harjula kertoo. Päivi Vännilä SOSIAALITURVA 17/

20 Verkkopalvelut kaikkien ulottuville Uudet verkostot haluavat edistää suunnittelua, joka takaisi, että myös virtuaaliset tilat olisivat esteettömiä ja kaikkien ihmisryhmien saavutettavissa. Julkisen sektorin tarjoamien palvelujen tulisi olla kaikkien tavoitettavissa. Samoin julkisen sektorin tarjoaman tiedon myös verkkosivujen. Suomessa tämä ei ole vielä toteutunut. Julkisten rakennusten esteettömyydestä säädetään laissa, mutta julkisten virtuaalitilojen esteettömyyteen laki ei velvoita. Hankala on ollut myös saada tietoa siitä, mitä saavutettavuus ja esteettömyys edellyttävät tietoverkoissa. Design for All -periaatteella tarkoitetaan ympäristön, erilaisten tuotteiden ja palveluiden sekä fyysisten ja virtuaalisten tilojen saavutettavuutta ja esteettömyyttä kaikille, myös ikääntyville ja eri vammaisryhmiin kuuluville ihmisille. Tätä periaatetta edistävät uudet verkostot: eurooppalainen verkosto EdeAN (European Design for All e-accessibility Network) ja kansalliset DfA (Design for All) -verkostot. EDeAN perustettiin heinäkuussa. Tällä hetkellä siinä on jo 100 jäsentä. Kaikkiin EUmaihin on nyt perustettu myös DfA-osaamisverkostot, jotka tukevat hyvää, kaikille avointa suunnittelua ja mahdollisuutta saada apua ja neuvoja saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Verkostojen on tarkoitus kehittää myös koulutusohjelmia. Tavoitteena on, että eri alojen suunnittelijoilla on todelliset valmiudet tehdä hyvää, kaikille tarkoitettu suunnittelua. Tavoitteena on siis sosiaalisesti kestävän kehityksen tukeminen. Palvelut kaikille kestävää kehitystä Tietotekniset ratkaisut tulee valjastaa kaikkien väestöryhmien tarpeita vastaavaksi, sanoi komissaari Erkki Liikanen Suomen DfA-verkoston avaustilaisuudessa Stakesissa syyskuun lopulla. Palvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden sekä välineiden käytettävyyden on oltava kaikille mahdollista. Lähtökohtien pitää olla tasavertaiset. Design for All-periaate tukee tätä kehitystä ja vähentää syrjäytymisen uhkaa yhteiskunnassa. Liikasen mielestä tulevaisuudessa on kolme välinettä käyttää sähköisiä palveluita. Ne ovat tietokone, kännykkä ja digitaalinen televisio. Palvelujen saatavuus ja yhteensopivuus laitteeseen on taattava oli käyttäjän päätelaite mikä tahansa näistä. Sosiaalipalvelujen asiantuntija ja kehittämiskumppani: arvioinnit kehittämisohjelmat ja strategiat laatutyö tutkimukset ja selvitykset Sosiaalikehitys Oy Wetterhoffinkatu 4, Hämeenlinna, puh Satakunnankatu C 26,33210 Tampere, puh Liikanen muistutti kuitenkin vielä siitä, että kaikki ihmiset eivät välttämättä halua käyttää uusia palvelumuotoja. Heille on myös turvattava palvelujen tasavertainen saanti. DfA-verkostot tukevat viranomaisia ja yrityksiä Erityisesti sosiaali- ja terveysalan palveluja käyttävät monenlaiset ihmisryhmät. Suomessa niin ikääntyvät ja eri tavoin vammaiset ihmiset käyttävät paljon tietokoneita ja erilaisia verkkopalveluita. Viranomaisilla on myös velvollisuus tarjota kaikkia palvelujaan kaikille, myös erityisryhmille, oli kyse sitten kunnan www-sivuista tai alueellisista ja valtakunnallisista sähköisistä tunnistusjärjestelmistä. DfA-verkostot tukevat viranomaisia ja yrityksiä. Viranomaisten palvelut ovat paremmin tavoitettavissa, jos hyvän suunnittelun vaatimukset otetaan huomioon jo silloin, kun uusia palveluja ja teknisiä ratkaisuja vasta mietitään. Hyvin toimivat ja kaikkien saavutettavissa olevat palvelut myös helpottavat varsinaista työtä sosiaali- ja terveysalalla, koska asiakkaiden tiedonsaanti ja palvelujen käyttö on omaehtoisempaa ja itsenäisempää. Silloin palvelujen käyttö ei ole aina aikaan ja paikkaan sidottua. Suomen verkostossa jo 18 jäsentä Suomen DfA-verkostoa vetää Stakes. Verkottuminen on osa komission ja parlamentin eeurooppa-toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on tuoda tietoyhteiskunta lähemmäksi kaikkia kansalaisia. Suomen DfA-verkostossa on jäseniä tällä hetkellä 18.Verkostoon voivat liittyä kaikki saavutettavuuden ja esteettömyyden edistämisestä kiinnostuneet tahot. Verkoston asiantuntijuus on laajaa. Siihen kuuluu järjestöjä ja muita tahoja, joilta saa tukea esimerkiksi omien www-sivujen saavutettavuuden testaamiseen. Nämä tahot tuntevat käyttäjäryhmien erilaiset tarpeet. Mukana ovat Arlainstituutti, Celia Näkövammaisten kirjasto, Kehitysvammaliitto, Kuurojen liitto, Näkövammaisten keskusliitto, Valtakunnallinen vammaisneuvosto Vane ja Vanhustyön keskusliitto. Verkostossa ovat mukana myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu. Näissä oppilaitoksissa kehitetään koulutusta saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyen. Näkökulmia löytyy yhteiskuntatieteistä arkkitehtuuriin, apuvälineteknologioista teolliseen muotoiluun ja esteettömiin verkkoratkaisuihin. Muut verkoston jäsenet edistävät saavutettavuutta tutkimuksen ja sen rahoittamisen keinoin. Mukana ovat Kuluttajatutkimuskeskus, Stakes,Tekes, Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus,työtehoseura ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. Saavutettavuuteen ja esteettömyyteen liittyvä tieto on toki tarkoitettu kaikille kansalaisille, mutta pääasiassa verkostot levittävät tietoa hyvästä ja kaikki käyttäjäryhmät huomioivasta suunnittelusta yrityksille ja julkiselle sektorille.tavoitteena on kehittää erilaisia saavutettavia tuotteita, palveluita ja ympäristöjä, luoda keskustelua ja käynnistää uusia kehittämis- ja tutkimushankkeita. Lisätietoja Suomen DfA-verkostosta osoitteesta Katri Pyykkö 20 SOSIAALITURVA 17/2002

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen

Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa. KUPOS3 Aki Heiskanen Palveluprosessien uudistaminen sosiaalitoimessa KUPOS3 Aki Heiskanen Taustaa uudistuksille STM: sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia 1996 (Päivitettiin 1998) Odotettiin uusia

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti

Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti Yleinen sosiaali- ja terveystieto sekä avuntarpeen itsearviointimenetelmät -projekti SADe-ohjelman sosiaali- ja palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4.2013 Anu Suurnäkki 19.4.2013 1 Mitä kehitetään ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS

SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE TIKESOS Järvenpää 25.4.2006 Projektipäällikkö Jarmo Kärki Tikesos-hanke Sosiaalialan tietoteknologiahanke tukee sosiaalialan omista tarpeista lähtevää tietoteknologian

Lisätiedot

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet

Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet 7..0 / Anu Vuorinen Osaamiskartoituksen yhteenveto: Oulunkaaren lähiesimiehet Kartoituksen osa-alueet:. Yleiset taidot esimiestyössä. Henkilöstöosaaminen. Talousosaaminen. Asiakaslähtöisyys. Kehittämisosaaminen

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo,

Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä sähköisiä terveyspalveluja kansalaisten omahoidon tueksi Päivi Sihvo, ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Assi kehittämässä asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Virkailijan nimi: Kallio Riitta Osoite: Valtakatu 16, 96200 Rovaniemi Puhelin: 050-396 2558 Sähköposti: riitta.kallio@mol.fi

Virkailijan nimi: Kallio Riitta Osoite: Valtakatu 16, 96200 Rovaniemi Puhelin: 050-396 2558 Sähköposti: riitta.kallio@mol.fi REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 26.2.2007, uusittu 29.10.2007 1. Rekisterinpitäjä Nimi: Rovaniemen työvoiman palvelukeskus (Rovaniemen työvoimatoimiston, Rovaniemen kaupungin sosiaali ja

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot