LINNAINMAAN KORTTELIKILPAILU ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA ASEMAKAAVAN NRO 8559 KORTTELI TAMPEREEN KAUPUNKI Kiinteistötoimi

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Kiinteistötoimi LINNAINMAAN KORTTELIKILPAILU ASEMAKAAVAN NRO 8559 KORTTELI 5727 ARVOSTELUPÖYTÄKIRJA

2 SISÄLTÖ 1. KILPAILUN YLEISTIEDOT Kilpailun tuomaristo 3 2. KILPAILUTEHTÄVÄ Kilpailualueen ja sen ympäristön kuvaus Kilpailun tavoitteet Suunnitteluohjeet Rakentamistapa ja asuinrakennustyypit Mitoitus Pihapiirit Pysäköintiratkaisut 5 3. KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELU Kilpailuehdotukset Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Yleisarvostelu Ehdotuskohtaiset arvostelut 6 4. KILPAILUN TULOKSET 8 5. JATKOTOIMENPITEET 9 6. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS NIMIKUORTEN AVAAMINEN JA TEKIJÖIDEN TOTEAMINEN 11

3 3 / KILPAILUN YLEISTIEDOT Tampereen kaupungin kiinteistötoimi ja maankäytön suunnittelu järjestivät avoimen korttelikilpailun Linnainmaan uudelle asuinalueelle. Kilpailun kohteena oli Linnainmaan asemakaavaluonnoksen nro 8559 aloituskortteli Tarkoituksena oli löytää työryhmiä, jotka pystyvät kilpailukorttelin laadukkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen ja joiden kanssa kaupunki jatkaa asemakaavaluonnoksen kehittämistä asemakaavaehdotukseksi. Kilpailun tarkoituksena oli löytää kortteliin kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti laadukkaita, rakennus- ja asuntotyypeiltään monipuolisia sekä innovatiivisia asumisratkaisuja. Tavoitteena on, että kilpailu- ja asemakaava-alueelle rakennetaan monipuolisesti eri hallintamuodon asuntoja (omistus-, vuokra-, asumisoikeusasuntoja). Korttelinkilpailun tavoitteena oli löytää aloituskortteliin useampia (2-4 kpl) toteuttajia ja mahdollistaa alueen toteuttaminen pienempinä toteutusyksiköinä. Useampi toteuttaja tuo mukanaan myös useampia suunnittelijoita ja erilaisia suunnitteluratkaisuja. 1.1 Kilpailun tuomaristo Tuomaristoon kuuluivat Tampereen kaupungin edustajina: Aila Taura, apulaistonttipäällikkö, kiinteistötoimi Auli Heinävä, asuntojohtaja, asuntotoimi Jalo Virkki, kaupunkikuva-arkkitehti, rakennusvalvonta Anna Hyyppä, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus Markku Kaila, projektiarkkitehti, asemakaavoitus ja kaupunkiorganisaation ulkopuolisina tuomariston edustajina: Markku Hedman, professori, TTY Jari Lehtonen, aluepäällikkö, Talonrakennusteollisuus ry Kilpailusihteerinä toimi Anne Kääriä Ramboll Finland Oy:stä. Tuomaristo kokoontui kolme kertaa. Puheenjohtajana toimi kahdessa ensimmäisessä kokouksessa Markku Kaila ja viimeisessä Auli Heinävä.

4 4 / KILPAILUTEHTÄVÄ 2.1 Kilpailualueen ja sen ympäristön kuvaus Kilpailualue sijaitsee Linnainmaalla noin 7 km kaupungin keskustasta itään. Koko asemakaavan suunnittelualue rajautuu Sammon valtatiehen, Linnainmaankatuun, Leinolankatuun ja Kotipellonkatuun ja se on pääosin asemakaavatonta ja rakentamatonta vanhaa peltoaluetta. Suunnittelualueen sijaintikartta on esitetty alla olevassa kuvassa 1. Kuva 1. Asemakaavaluonnoksen 8559 sijaintikartta. Alue sijaitsee Linnainmaan pientaloalueen etelälaidassa, ja Sammon valtatie erottaa sen radan pohjoispuolisesta teollisuus- ja varastoalueesta. Lähistön rakennuskanta koostuu pääosin luvuilla rakentuneista omakotitaloista ja luvuilla rakennetuista rivitaloista. Suunnittelualueen länsipuolella on mm. maa-ainesten varastoalue. Koilliskeskus sijaitsee n. 1 km alueesta pohjoiseen ja Linnainmaan koulu n. 500 m alueesta koilliseen. Leinolankadulla kulkee bussilinja ja Sammon valtatiellä on seudullinen pyöräilyn pääreitti. 2.2 Kilpailun tavoitteet Linnainmaan asemakaavaluonnoksen nro 8559 suunnitteluratkaisuissa on pyritty hyödyntämään suunnittelualueen ominaisuuksia ja sovittamaan selvärajaiset korttelikokonaisuudet luontevasti ympäristöön. Asemakaavaluonnoksen viheralueen eteläpuoliset korttelialueet on tarkoitus toteuttaa pääosin kaupunkimaisena pientalorakentamisena. Kilpailulla haettiin kilpailijan tulkintaa erityisesti pientalomaisesta kaupunkiasumisesta. Kilpailijan tuli esittää pientalomaisen asumisen vahvuuksien toteuttamista kaupunkimaisen tiivisti rakennettavalla alueella. Kilpailulla haettiin asuntoratkaisuja, joissa asuntojen muunneltavuus ja tilojen monikäyttöisyys kohtuullistavat asuntojen tilatarvetta ja asumiskustannuksia. Asemakaava-alueen pysäköinnin kustannukset eivät osaltaan nosta asumiskustannuksia, kun pysäköinti on toteutettu maantasopysäköintinä. Asukkaiden yhteistilat mahdollistavat asukkaan käytössä olevat tilat oman asunnon ulkopuolellekin ja yhteistilat lisäävät asukkaiden yhteisöllisyyttä. Kilpailuehdotuksilta odotettiin laadukasta arkkitehtuuria. Kilpailuehdotukset tuli suunnitella niin, että ratkaisut mahdollistavat asuntojen myyntihinnan tai vuokran kohtuullisuuden ja hankkeen toteutumisen vallitsevassa taloustilanteessa.

5 5 / 11 Kilpailukorttelissa on pyritty katutilojen muodostamiseen ja liikennemelulta suojattuihin pihapiireihin. Tavoitteena oli löytää kaava-alueelle monipuolisesti erilaisia rakennus- ja asuntotyyppejä. 2.3 Suunnitteluohjeet Jokainen kilpailija laati kilpailuehdotuksensa asemakaavan nro 8559 kortteliin Asemakaavaluonnos toimi kilpailun pohjana. Kaavaluonnoksen katulinjaukset ja korttelirajat olivat sitovia, mutta ohjeellisesta tonttijaosta (esim. LPA-tontit), kaavamerkinnöistä ja määräyksistä sai poiketa perustelluista, esim. kaupunkikuvallisista ja toiminnallisista syistä. Perustelut tuli kuvata aineistossa Rakentamistapa ja asuinrakennustyypit Kilpailuohjelmassa korttelirakenteen sisällä pihapiirien ympärillä oli tavoitteena asuinrakennustyyppien monipuolisuus. Asemakaavaluonnoksen A- ja AK-käyttötarkoitusmerkinnät mahdollistavat korttelissa monenlaisia asuinrakennustyyppejä: esim. pienkerrostalot, kerrospientalot, luhtitalot ja kaupunkirivitalojen variaatioita tai niiden yhdistelmiä. Asuntoarkkitehtuurilta haettiin houkuttelevia, uusia ja urbaaneja asumisratkaisuja. Tavoitteena oli muodostaa aktiivista katutilaa ja siihen kytkeytyvä viihtyisä sisääntulovyöhyke. Kaikkiin rakennuksiin ja pääosaan asuntoja tulee järjestää sisäänkäynti suoraan kadulta. Asuinrakennusten värit ja yksityiskohdat saivat vaihdella hallitusti rakennuskohtaisesti asuinkorttelissa. Asuntosuunnittelussa tuli kiinnittää huomiota laadukkaisiin asuntokohtaisiin ulkooleskelualueisiin (parvekkeet, terassit, piha-alueet) sekä asunnon ja ulko-oleskelutilan väliseen kulkuyhteyteen Mitoitus Asuinrakentamisen mitoituksen (rakennusoikeus ja kerrosluvut) tuli pääpiirteissään noudattaa asemakaavaluonnosta. Korttelin asuinkerrosten lukumäärät saivat vaihdella välillä II IV (Vkerrokseen saa sijoittaa vain yhteistiloja). Asemakaavaluonnoksen asuinrakentamisen kokonaismitoitusta ei saanut ylittää Pihapiirit Korttelin yhteiset piha-alueet tuli integroida tiiviiksi ja korkealuokkaiseksi osaksi korttelirakennetta. Asunnoille tuli suunnitella riittävät ja suojaisat asuntokohtaiset ulko-oleskelutilat Pysäköintiratkaisut Yhteiset piha-alueet sekä maantasopysäköintijärjestelyt tuli integroida tiiviiksi ja korkealuokkaiseksi osaksi korttelirakennetta. Kaavaluonnoksessa oli esitetty, että monikäyttöiset LPA-alueet toimivat autojen ja polkupyörien pysäköintialueena, hulevesien hallintajärjestelyissä sekä korttelin yhteisten jätehuoltopisteiden sijoituspaikkana. Autokatokset tuli suunnitella korkealuokkaisesti piha-alueisiin kytkeytyvästi ja viherrakenteita (viherkatto, esim. köynnöskasvillisuus) hyödyntäen. Pysäköintialueiden ajoväylät tuli jäsentää myös pintamateriaaleilla. 3. KILPAILUEHDOTUSTEN ARVOSTELU 3.1 Kilpailuehdotukset Kilpailuun jätettiin 12 ehdotusta, jotka numeroitiin ehdotusten pakkauskuorien avausjärjestyksessä: Ehdotus 1. Ehdotus 2. Ehdotus 3. Ehdotus 4. Ehdotus 5. Ehdotus 6. Ehdotus 7. Ehdotus 8. Ehdotus 9. Downton Harjakaiset Kaupunkikoti Pihalla Pellavapiha Elonkorjuulla Salattu puutarha Kylän raitti Melukylä - Bullerby

6 6 / 11 Ehdotus 10. Ehdotus 11. Ehdotus 12. Lili Linné Läpikuultava Leppälintu ja Kivitasku Kaikissa ehdotuksissa oli mukana 3 planssia, vaaditut A3-kokoiset pienennökset, cd-levy tai muistitikku pdf -tiedostoineen sekä nimikuori. Ehdotuksessa 4 Pihalla, oli mukana neljäs planssi joka oli erikseen merkitty ylimääräiseksi. Kilpailusihteeri poisti ylimääräisen planssin aineistosta, joka esiteltiin palkintolautakunnalle. Ehdotuksen Kaupunkikoti mukana oli ehdotuksen selostus erillisenä A4-arkkina. Tuomaristo totesi, että kilpailuohjelma oli tältä osin tulkinnanvarainen eikä selostuksen erillisyys ole ehdotuksen hylkäysperuste. Tuomaristo päätti hyväksyä kaikki ehdotukset arvosteltavaksi. 3.2 Kilpailuehdotusten arvosteluperusteet Arvosteluperusteista kerrottiin kilpailuohjelmassa seuraavaa: Kilpailuehdotusten arvostelussa tullaan kiinnittämään huomiota kaupunkirakenteellisten, toiminnallisten, esteettisten, teknisten ja taloudellisten vaatimusten tasapainoiseen ratkaisuun. Kokonaisratkaisua ja sen kehityskelpoisuutta pidetään tärkeämpänä kuin osaratkaisujen tai yksityiskohtien virheettömyyttä. Ehdotusten arvioinnissa kerrottiin kiinnitettävän erityistä huomiota seuraaviin osa-alueisiin: kortteliratkaisun kokonaisvaltaisen arkkitehtuurin laatu kilpailuehdotuksen kehityskelpoisuus esitetyn toteutuskonseptin soveltuminen kortteliin / alueelle kaupunkimaisen pientalorakentamisen rakennus- ja asuntotyyppien monipuolisuus ja innovatiivisuus asuntoratkaisujen liittyminen katu- ja piha-alueisiin pihojen, yhteistilojen ja pysäköintialueiden laatutekijät rakennustekninen ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus ja asumisen kohtuuhintaisuus. 3.3 Yleisarvostelu Kilpailun tuomaristo oli tyytyväinen kilpailun herättämään kiinnostukseen ja ehdotusten laatutasoon. Erityisen vahvoja ja kiinnostavia avauksia kilpailun teemaana olleeseen kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen liittyen ei kuitenkaan ollut ja monet ehdotukset olivat tässä suhteessa melko tavanomaisia. Kilpailun pohjana ollut asemakaavaluonnos osoitti yhden tulkinnan kaupunkimaisesta pientalorakentamisesta. Kilpailuehdotukset noudattivat yllättävänkin tarkasti asemakaavaluonnosta. Kaupunkimaisen pientaloasumisen uudet tulkinnat jäivät useissa ehdotuksissa suhteellisen vaatimattomaksi. Korttelikilpailussa kaivattiin pientalo- ja kerrostaloasumisen välimuodon ratkaisuja. Jonkin verran esitettiin kiinnostavia talotyyppejä sekä sinänsä toteutuskelpoisia kaupunkirivitaloja / pienkerrostaloja. Monessa työssä ongelmana oli kuitenkin liian suuriin asuntoihin painottuva asuntojakauma eikä esim. kilpailuohjelmassa kaivattuja uudenlaisia yhteyksiä asunnoista pihaalueille juurikaan esitetty. 3.4 Ehdotuskohtaiset arvostelut Downton Ehdotuksessa on pyritty kehittelemään kaupunkimaista pientaloasumista ja asuntojakauma on melko monipuolinen. Ehdotuksessa on mukavia pihaideoita, mutta piha-alueet jäävät kuitenkin pienehköiksi. Julkisivujen ilme on hillitty ja Hipunkadun varteen muodostuu rauhallinen katujulkisivu. Kokonaisuutena ehdotus on kehityskelpoinen ja huolellisesti laadittu. Kerrostalotyyppi on tavanomainen luhtitalo ja asunnot avautuvat päätyjä lukuun ottamatta vain melun suuntaan. Townhouse ja hybriditalot vaikuttavat mielenkiintoisilta, mutta asunnoissa on liikaa tasoeroja.

7 7 / 11 Harjakaiset Ehdotus on kiinnostava ja siinä on omaperäinen ja onnistunut massoittelu. Ehdotuksen vahvinta antia on väljä ja mukavan oloinen piha-alue. Pysäköinnin hajauttaminen on tuottanut lisää tilaa sisäpihalle. Kerrostaloratkaisu on meluntorjunnan suhteen kehityskelpoinen. Julkisivujen tiiliarkkitehtuuri on komeaa, joka yhdessä näyttävän kattomuodon kanssa muodostaa ilmeeltään yhtenäisen kokonaisuuden. Kytketyt pientalot ovat tilallisesti mielenkiintoisia ja taitavasti suunniteltuja. Niihin ei kuitenkaan sisälly tässä kilpailussa kaivattuja uudenlaisia kaupunkimaisen pientalorakentamisen ratkaisuja. Pienkerrostalon toisen kerroksen asunnoille ei ole esitetty ulko-oleskelutilaa. Kerrostalot paranisivat, mikäli kattokerros ei olisi esitetyn korkea. Kattokerroksessa voisi olla loft asuntoja tai kaksikerroksisia asuntoja. Kerrostalojen pohjaratkaisut eivät vakuuta ja mitoitus on paikoitellen epäuskottava. Kerrostalotyyppi on ehkä liian massiivinen kilpailualueelle. Kaupunkikoti Ehdotuksen suunnittelussa on ammattitaitoinen ote. Väljä ja mukavan oloinen piha-alue on ehdotuksen vahvinta antia. Kerrostaloratkaisu on meluntorjunnan suhteen kehityskelpoinen. Kerrostalot eivät kuitenkaan istu paikalle ja ne ovat tavanomaisia sekä pullistelevan oloisia. Asuntojen ulkotilat suuntautuvat kerrostaloissa ainoastaan pohjoiseen. Kaupunkipientalot ovat kehityskelpoisia, mutta melko tavanomaisia. Kaupunkipientalotyypissä omakotitaloja on kytketty toisiinsa ja asuntojakauma painottuu isoihin asuntoihin. Työssä on haettu hyvin kohtuuhintaista ja muunneltavaa tilaa. Kokonaisuutena ehdotuksen ratkaisut ovat hieman vieraita kilpailukortteliin. Esitysteknisesti työ on kilpailun parhaimmistoa. Pihalla Ehdotuksen piha-alueet ovat miellyttävän väljät. Autotallilliset kaupunkirivitalot ovat mukavia. Kaupunkirivitalojen julkisivumateriaalit ovat katunäkymissä mielenkiintoisia ja eläviä mutta pohjaratkaisut ovat tavallisia. Toisen kerroksen asuinhuoneiden suuntaus on epätavallinen. Pienkerrostalojen toisen kerroksen asuntojen kulkuyhteydet ovat huonoja (portaasta ei pääse suoraan pihalle). Kerrostalojen kerrostasoratkaisut ovat kehityskelpoisia melusuojauksen suhteen, mutta julkisivut ovat vieraita. Ruokakauppa on hyvä idea, mutta riittävätkö pysäköintijärjestelyt sen toteuttamiseen? Ehdotuksessa on paneuduttu moneen osa-alueeseen, mutta ehdotus on jäänyt vaatimattomaksi ja suunnitteluratkaisuja pitäisi muuttaa paljon. Pellavapiha Ehdotus vaikuttaa jääneen kesken. Ehdotuksen konsepti ei sovi paikkaan. Kerrostalot eivät ole pohjiltaan ja julkisivuiltaan onnistuneita. Elonkorjuulla Ehdotus on vahva ja tasapainoinen kokonaisuus. Ehdotuksesta löytyy kaupunkimaisen pientalorakentamisen luonnetta ja asuinrakennustyypistö on monipuolinen. Asuntopohjat ovat yleisesti ottaen erittäin taitavasti suunniteltuja. Perinteiset pientaloratkaisut puuttuvat kokonaan. Työ on harvoja ehdotuksia, jossa on haettu uudenlaisia ja kiinnostavia ratkaisuja pientalorakentamisen näkökulmasta. Kaupunkirivitalon ja pienkerrostalon yhdistelmä on lupaava talotyyppi, jossa on mukavia ja hyvin mitoitettuja asuntoja. Hipunkadulla massojen katkaisu ja harjan kääntö on hyvä idea ja se luo mukavia katunäkymiä. Kerhotila kulmassa on hauska ajatus. Myös autotalleilla varustettu kaupunkirivitalo on hyvä ratkaisu. Kerrostaloasunnot ovat mukavia ja hyvin mitoitettuja. Pyöräsäilytystiloja on mietitty ansiokkaasti. Perspektiivikuvista välittyy miellyttävä mittakaava-, materiaali- ja värimaailma sekä mukavat piha-alueet. Kerrostalojen massoittelu on hieman ylimitoitettua, on pitkiä käytäviä sekä liikaa asuntoja. Kattokerroksen harjakattoaihe on hieman outo. Kerrostalot ovat kuitenkin kehityskelpoisia ja omaleimaisia (mm. sisääntulo ja porrashuoneet). Pihat jäävät ehdotuksessa hieman ahtaiksi. Salattu puutarha Ehdotus poikkeaa huomattavasti kaavaluonnoksen ratkaisusta. Esitystapa on tyylikäs. Ehdotus on kilpailun kiinnostavimpia ja eniten ajatuksia herättävä työ.

8 8 / 11 Ehdotus on kuitenkin epärealistinen eikä se sovi kilpailualueelle. Esimerkiksi mäntymetsän siirto kostealle peltoalueelle ja laaja hulevesiallas piha-alueella ovat epäuskottava ratkaisu. Pohjakerrokset sisäpihan puolella ovat mykkiä eivätkä liity pihatilaan. Ehdotuksessa on liian raskas ja suuri massa. Hipunkadun varsi on kaupunkikuvallisesti mahdoton (pohjakerroksen autopaikat avautuvat kadulle). Kylän raitti Ehdotuksessa on esitetty kaavaluonnoksesta poikkeava korttelirakenne ja pysäköintiratkaisu. Hajotetussa pysäköintiratkaisussa on sekä hyviä että huonoja puolia. Ehdotuksen kylän raitti ei hahmotu eikä raitin paikka keskellä korttelia ole luonteva. Ehdotuksessa on sisäänpäin kääntynyt ote (Hipunkadun ja Hipunraitin varrella paljon autopaikkoja). Pientalojen pohjat ovat tavanomaisia eikä niissä ole kaupunkimaisuutta. Kerrostaloasuntojen suuntaukset ja pohjat ovat vaatimattomia ja kulkuyhteydet taloihin huonoja. Kilpailun aiheen mukainen asuntojen kehittely puuttuu työstä. Esitystapa on tyylikäs. Melukylä - Bullerby Ehdotus poikkeaa kaavaluonnoksesta, eikä välttämättä hyvään suuntaan. Luhtitalojen pihapiirit ovat sympaattisen ruotsalaisia. Ehdotus ei tuo uusia talotyyppejä tms. kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen. Kokonaisuus on epämääräinen, luhtitalot ja kerrostalot eivät seurustele keskenään. Hipunkadun ja raitin katutilat jäävät epämääräisiksi ja luhtitalot eivät rajaa katutilaa. Autopaikkaratkaisu dominoi pihaalueen keskiosaa ja kahden kerrostalon pihaa. Kerrostalojen ilme on massiivinen ja pohjat ovat tavanomaisia. Lili Linné Ehdotus poikkeaa kaavaluonnoksesta. Ehdotuksen kokonaisilme on raikas: kylämäisyys, kerrostalojen mittakaava ja piha-alue ovat sympaattisia. Ehdotus soveltuu mittakaavaltaan kilpailualueelle. Työssä on ekologisia teemoja. Konseptointia on yritetty ehdotuksista eniten ja työstä löytyy kilpailun teemaan liittyvää innovatiivisuutta. Ehdotus ei rajaa Hipunkadun katutilaa parhaalla mahdollisella tavalla. Pientalotyypistöä on kehitelty, mutta ratkaisut eivät kaikilta osin vakuuta. Pienkerrostalojen ylintä kerrosta (III krs) ei ole esitetty. Kerrostalojen ylimpien kerrosten ratkaisut eivät kaikilta osin avaudu esitetystä aineistosta. Kerrostalojen kerrostasot ovat melko massiivisia, niissä on pitkiä käytäviä ja suuri osa asunnoista avautuu vain melun suuntaan. Kaavaluonnoksesta poikkeava pysäköintiratkaisu jättää tilaa miellyttävälle yhteispihalle, mutta muodostaa mm. kaupunkikuvallisesti tärkeään Hipunkadun ja Linnainmaan kulmaukseen mykän pysäköintialueen. Ehdotus vaatii paljon jatkotyötä. Läpikuultava Ehdotuksen perusratkaisu on kehityskelpoinen. Havainnekuvat ovat tyylikkäät. Työssä on hyvää pientalomaisuuden kehittelyä ja monipuolisia pientaloratkaisuja. Läpikuultavuus asuntoratkaisuissa on kehityskelpoinen idea. Ehdotus ei istu kilpailualueelle, se on ilmeeltään ennemmin rantarakentamista. Kerrostalot ovat liiankin monimuotoisia. Työ on keskeneräinen ja aineisto vaikealukuinen. Leppälintu ja Kivitasku Piha-alueita on ideoitu ehdotuksessa mukavasti. Esitystekniikka on hallittua ja ammattimaista, mutta ehdotuksen talotyypit ovat tavanomaisia eikä uusia talotyyppejä esitetä. Asunnot ovat keskinkertaisia ja julkisivut ovat mahtailevia eivätkä ne istu kilpailualueelle. Työ tuntuu kesken jääneeltä. 4. KILPAILUN TULOKSET Tuomaristo katsoi, että vaikka kilpailun yleinen taso on hyvä, mikään ehdotuksista sellaisenaan ei vastaa kaikkia asetettuja tavoitteita.

9 9 / 11 Tuomaristo päätti yksimielisesti seuraavaa: Parhaaksi arvioitiin ehdotus Elonkorjuulla. Ehdotus vastaa parhaiten kilpailun tavoitteisiin kaupunkimaisen pientalorakentamisen osalta ja ehdotus on taitavasti laadittu. Ratkaisu vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta ja kohtuuhintaiselta. Toiseksi parhaaksi arvioitiin ehdotus Lili Linné. Ehdotus kehittelee kiinnostavasti kaupunkimaisen pientaloasumisen talotyypistöä ja sopii mittakaavaltaan hyvin kilpailualueelle. Tuomaristo päätti antaa kunniamaininnat ehdotuksille Downton ja Harjakaiset. Ehdotukset olivat kokonaisratkaisultaan vahvoja. Kunniamaininnan saaneita eikä muita ehdotuksia asetettu paremmuusjärjestykseen. 5. JATKOTOIMENPITEET Linnainmaan aloituskorttelin kehittämistä jatketaan ehdotusten Elonkorjuulla ja Lili Linné tekijöiden kanssa. Tuomaristo pitää erityisen tärkeänä kehittää ehdotuksia siten, että kaupunkimaisen pientalorakentamisen ratkaisut entisestään kehittyvät tulevassa jatkosuunnittelussa ja säilyvät toteutuksessa.

10 .

11 11 / NIMIKUORTEN AVAAMINEN JA TEKIJÖIDEN TOTEAMI- NEN Avattiin ehdotusten nimikuoret ja tekijöiksi todettiin: DOWNTON Yritys: RTN Rakennus Oy / Tuomas Nieminen Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Neva Oy / Petteri Neva HARJAKAISET Rakentaja: Visura Oy / Matti Frick Tekijät: Tuomas Raikamo, Edgars Racins, Janne Leino KAUPUNKIKOTI Yritys: Peab Oy / Jukka Heineman Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy / Mari Matomäki PIHALLA Hartela Oy / Tommi Kärkelä, Antti Marttila, Mikko Leinonen Arkkitehtitoimisto Ahonen & Kangasvieri Oy / Janne Kangasvieri, Tapio Kangasaho, Timo Ahonen PELLAVAPIHA Tekijät: Jatke Oy / Tuomo Turkkinen Team-Danielsson Oy / Hans Danielsson Yhteistyössä: Autismisäätiö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ELONKORJUULLA Yritys: Lujatalo Oy / Tuija Schmidt Pääsuunnittelija: Arkkitehtitoimisto AR-Vastamäki Oy / Ismo Rellman SALATTU PUUTARHA Asuva Oy / Ville Kaseva Ehdotuksen tekijä: Konior Studio / Tomasz Konior Pääsuunnittelija: BST-Arkkitehdit Oy / Jyrki Paldanius KYLÄN RAITTI Asuva Oy / Ville Kaseva Pääsuunnittelija: BST-Arkkitehdit Oy / Jyrki Paldanius MELUKYLÄ - BULLERBY Toteuttaja: Skanska Talonrakennus Oy / Kati Valtonen Pääsuunnittelija: ARK7 Oy / Vesa Laukkanen LILI LINNÉ Rakennuttajat: Arkta Rakennuttajat Oy / Anssi Kankaanpää, Ella Pihlainen TA-Asumisoikeus Oy / Sami Lehto Suunnittelijat: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy / Markku Mäki-Opas, Jarkko Niskanen, Henri Väänänen, Ville Viitala Talotekniikan asiantuntija / Pirkko Pihlajamaa LÄPIKUULTAVA Yritys: Visura Oy / Pekka Visuri Pääsuunnittelija: Ekman Arkkitehdit Oy / Sami Ekman LEPPÄLINTU JA KIVITASKU Rakennuttaja: YH Kodit Oy / Arto Teittinen Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Ilkka Laitinen Oy / Ilkka Laitinen, Henna Miettinen, Petri Eurasto, Maija Ojala