Elektroniikan komponentit ja materiaalit Releet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elektroniikan komponentit ja materiaalit Releet"

Transkriptio

1 Elektroniikan komponentit ja materiaalit Releet 2006 Erkka Koski

2 Sähkömekaaniset releet Ominaisuudet Releet ovat yleensä sähkömekaanisia kytkimiä, joissa kelaan johdettava virta saa aikaan koskettimia liikuttavan magneettikentän. Nykyään on myös puolijohteilla toteutettuja Kuva 1 Releen piirrosmerkki releitä, joissa galvaaninen erotus aikaansaadaan optisesti. Näissä kytkimenä käytetään yleensä mosfetteja tai triakkeja. Ne soveltuvat hyvin useasti toistuvaan Sisältö Ominaisuudet... 1 Ohjausvirtapiiri... 1 Työvirtapiiri... 2 Logiikka... 3 Koskettimien materiaalit... 4 Releiden rakenne... 5 Kuluminen... 5 kytkemiseen mutta niitä ei käsitellä enempää tässä. Mikrosähkömekaniikan avulla voidaan tehdä äärimmäisen pieniä kytkimiä esimerkiksi piistä. Tällaisia mems-releitä käytetään esimerkiksi suurtaajuisten piirien kytkemiseen. Kuva 2 Rele 12 V 30 A Perinteisillä sähkömekaanisilla releillä on joitain hyviä ominaisuuksia, joiden vuoksi niitä kaikkia ei ole korvattu puolijohteilla. Esimerkiksi releiden ohjausvirtapiiri on käytännössä täysin eristetty työvirtapiiristä. Ohjaus- ja työvirtapiirin välinen jännitekesto on yleensä suurempi kuin 1 kv, eristysresistanssi yli gigaohmin ja kapasitanssi muutamia pikofaradeja. Samoin myös koskettimien välinen resistanssi niiden ollessa auki on hyvin suuri, kapasitanssi tavallisilla releillä noin pikofaradi ja läpilyöntijännite tyypillisesti yli 500 volttia. Myös erityisesti suurjännite- ja suurtaajuuskäyttöön tehtyjä releitä on olemassa. Sähkömekaaniset releet eivät tarvitse erillisiä jäähdytyssiilejä toisin kuin tehopuolijohteet usein. Releet isohkoina mekaanisina laitteina kestävät hyvin satunnaisia ylijännitteitä ja ylikuormituksia. Tämän takia releet soveltuvat hyvin käytettäväksi huonolaatuisissa sähköjärjestelmissä, kuten yleisessä sähköverkossa tai ajoneuvojen sähköjärjestelmissä. Vastaavissa paikoissa puolijohdekytkimet vaatisivat paljon paremman suojauksen ylijännitteitä ja häiriöitä vastaan. Sähkömekaaniset releet ovat yleensä hinnaltaan edullisia vastaavan jännitteen- ja virrankeston omaaviin puolijohdereleisiin verrattuna. Sähkömekaanisten releiden suurin ongelma on se, että ne kuluvat jokaisella kytkentä- ja katkaisukerralla toisin kuin puolijohdereleet. Releiden kestoksi ilmoitetaan yleensä kymmenestä tuhannesta miljoonaan kytkentäkertaa nimelliskuormalla. Kestoikä riippuu kuitenkin hyvin voimakkaasti kuormasta. Jos esimerkiksi releen kestoksi on ilmoitettu kytkentäkertaa 25 ampeerin 240 voltin vaihtovirtakuormalla, jonka tehokerroin on 0,8, rele saattaa hyvinkin kestää yli 1 miljoona kytkentäkertaa 120 V 5A resistiivisellä kuormalla. Toinen ongelma joillain reletyypeillä on koskettimien likaantuminen ja hapettuminen pitkän käyttämättömyyden aikana. Kytkentäresistanssi voi nousta tällöin niin suureksi, ettei rele enää luotettavasti kytke. Tällaista ongelmaa ei ole puolijohdekytkimillä. Releet ovat hitaita. Niiltä menee noin millisekunnista muutamiin kymmeniin millisekunteihin reagoida käskyihin. Koska rele on mekaaninen, se on 2 herkkä iskuille. Yleensä releiden ilmoitetaan toimivan ainakin 100 m/s hetkellisiin kiihtyvyyksiin asti. Jos isku kuitenkin on riittävän kova, esimerkiksi jos laite tiputetaan, rele voi kytkeä tai katkaista omia aikojaan. Releet napsuvat toimiessaan, tosin joskus se on hyväkin ominaisuus. Ohjausvirtapiiri Releitä ohjataan kytkemällä kelaan sopiva jännite. Katkaisu- Indukt- teho Releen kela on käämitty hyvin ohuesta käämilangasta. kyky anssi Jos siihen kytketään liian suuri jännite, kela kuumenee G6B 250Vac/8A 1,1 H 200 mw liikaa ja käämikierrosten välinen eriste hajoaa. Releestä G5V-1 24Vdc/1A 1,6 H 150 mw riippuen ohjausjännite voi poiketa muutamia kymmeniä G8JR 12Vdc/50A 3 W prosentteja nimellisestä ylös- tai alaspäin. Useimmissa Taulukko 1 Omronin releitä, releissä valmistajat takaavat niiden kytkevän, kun jännite nimellisjännite 12 V. Ks.lähde [6] on vähintään 75 % nimellisestä ja päästävän, kun jännite on alle 10 % nimellisestä. Ohjauksen tehontarve (taulukko 1) on pienillä alle parinkymmenen 1

3 ampeerin releillä noin sadasta milliwatista yhteen wattiin. Yleisimmin käytetyissä releissä koskettimet palaavat alkuasentoonsa, kun ohjausjännite poistetaan. Harvinaisemmissa bistabiileissa releissä on yleensä erilliset nollaus- ja asetuskäämit. Tällaiselle releelle riittää noin kymmenen millisekunnin mittainen pulssi vastaavaan käämiin tilan muuttamiseksi. Vielä harvinaisemmat sysäysreleet vaihtavat tilaansa aina, kun niille annetaan ohjauspulssi. Releen kelan induktanssi on suuri, usein henryjä tai jopa kymmeniä henryjä, lisäksi vielä osa jouseen varastoituneesta energiasta muuttuu sähköksi katkaistaessa releen virtaa. Jos tällaisen induktanssin läpi menevää virtaa yritetään katkaista transistorilla, jännite nousee kunnes transistorissa tapahtuu läpilyönti (kuva 3H). Transistorit yleensä kestävät tällaisia pienellä virralla tapahtuvia läpilyöntejä jossain määrin, mutta jotta kytkennästä tulisi luotettava, tulee jännite rajoittaa alle transistorin läpilyöntijännitteen. Koska virran muutosnopeus on suoraan verrannollinen induktanssin yli vaikuttavaan jännitteeseen, jännitteen rajoitus väkisinkin hidastaa magneettikentän heikkenemistä ja siten releen koskettimien liikettä. Normaalisti kiinni (NC) olevissa releissä tämä on A B C D E) 20 V zenerdiodiodi F) 500Ω vastus Huomaa koskettimien liikkeestä johtuva virran kasvu G) Diodi H) Ei mitään vaimennusta Aluksi hetki oskillointia,sitten jännite nousi yli 150 voltin Transistori oli Bc337 Keltainen: jännite transistorin yli Vihreä: koskettimen asento 1 ms/div 10 V/div, viimeisessä 50 V/div Kuva 3 Erilaisia tapoja vaimentaa kelan jännitepiikki ja niiden vaikutus releen päästöaikaan oikeastaan etu, koska se vähentää koskettimien pomppimista kosketushetkellä ja siten vähentää myös koskettimien kulumista. Normaalisti auki (NO) olevissa releissä se on haitta, koska koskettimet etääntyvät hitaammin toisistaan ja katkaisuvalokaari palaa pitempään. Joissain tapauksissa koskettimet saattavat jäädä kokonaan avautumatta, kun hitaasti liikkuva koskettimen varsi ei jaksa murtaa pieniä hitsautumia koskettimien välillä. Näitä hitsaumia muodostuu normaalisti aina, kun rele kytkee suuria kuormia. Vähiten releen toimintaan vaikuttava tapa rajoittaa jännitepiikkiä on laittaa kelan yli zener-diodi ja lisäksi tavallinen diodi estämään virta zenerin läpi myötäsuuntaan (kuvat 3A&E). Zener voidaan sijoittaa myös ohjaavan transistorin yli, jolloin ei tarvita diodia (kuva 3B). Näissä tavoissa käämin yli vaikuttaa koko ajan suurehko jännite, ja magneettikenttä purkautuu nopeasti. Toinen kohtuuhyvä tapa on kytkeä vastus ja diodi sarjaan kelan yli (kuvat 3C&F). Vastuksen resistanssia muuttamalla voidaan jännitepiikin suuruutta säätää, mutta jännite laskee virran myötä ja kenttä heikkenee hitaammin kuin zenerin kanssa (zenerin kanssa jännite on koko ajan suurin kytkimen kestämä). Diodi on ainoastaan estämässä virtaa vastuksen läpi, kun rele on vetäneenä. Se voidaan jättää pois, jos suurempi virrankulutus ja lämmöntuotto ei haittaa. Myös pelkkä diodi on mahdollinen, mutta se helposti moninkertaistaa releen päästöajan (kuvat 3D&G) ja voi aiheuttaa releen satunnaisia jumittumisia. Se ei ole suositeltu tapa, jos releellä ohjataan suuria kuormia. Releen valmistajat ilmoittavat releen katkaisukyvyn useimmiten ilman mitään jännitepiikin vaimennusta. 2 Työvirtapiiri Koskettimien elinikä riippuu suuresti katkaisuhetkellä ja kytkettäessä koskettimen pomppiessa mahdollisesti esiintyvän valokaaren voimakkuudesta. Mitä suurempi valokaari, sitä lyhyempi elinikä, mutta ei valokaarta ollenkaan hajottaa myös jotkin (hopeapohjaiset) koskettimet. Valokaaren voimakkuuteen ja kestoon vaikuttavat virta, jännite, kuorman induktiivisuus, onko virta 2

4 Kuva 4 RC-vaimennin kytkettynä kytkimen yli vaihto- vai tasavirtaa ja koskettimien nopeus. Jos virta tai jännite jää tietyn materiaalikohtaisen arvon alle, valokaari ei syty, mutta jotain pientä kipinöintiä voi silti esiintyä. Tasavirralla valokaari palaa huomattavasti helpommin, koska virta ei laske välillä nollaan. Tämän takia releen katkaisukyky voi olla esimerkiksi 10 A/250 V vaihtovirralla, mutta vain 10 A ja 30 V tasavirralla. Yleensä releiden koskettimet ovat vaihtokoskettimia (form C eli SPDT). Näissä on yksi yhteinen napa, joka yhdistää toiseen koskettimeen releen ollessa vetäneenä ja toiseen muulloin. Normaalisti avoimissa (form A eli SPNO tai SPST) releissä rele kytkee, kun ohjauskäämille tuodaan jännite. Normaalisti suljetuissa (form B eli SPNC tai SPST) releissä vastaavasti avaa, kun käämille tuodaan jännite. Yhteen käämiin voi olla kytketty myös useita koskettimia. Näistä kaksoisvaihtokoskettimellinen rele (DPDT) on varsin yleinen. Induktiiviset laitteet pyrkivät pitämään virran vakiona vaikka rele yrittäisi katkaista sitä. Jos virralle ei ole mitään helppoa tietä, se menee valokaarena releen koskettimien yli. Yksi yleinen tapa estää tämä on tarjota virralle vaihtoehtoinen kulkutie releen koskettimien yli sijoitetun vastuksen ja kondensaattorin kautta (kuva 4). Vastuksen tarkoituksena on estää kondensaattorin liian nopea purkautuminen, kun rele kytkee. Tällaisia vastus-kondensaattoriyhdistelmiä on saatavilla valmiina komponenttina. Toinen tapa vaimentaa valokaarta on laittaa koskettimen yli varistori. Moottoreissa ja muuntajissa on huomioitava induktiivisuuden lisäksi suuri käynnistysvirta, jotteivat koskettimet hitsaantuisi yhteen. Induktiivisen kuorman kytkeminen vaihtovirralla jännitteen nollakohdassa voi aiheuttaa normaaliin verrattuna monikymmenkertaisen virtapiikin, jos kuorman 3 rautasydän kyllästyy. Vaikka hehkulamput ovatkin resistiivisiä, releet eivät kestä nimellisvirran suuruista hehkulamppukuormaa. Hehkulankojen resistanssi kylmänä on noin kymmenesosa niiden resistanssista kuumana. Tämän vuoksi releen nimellisvirran on oltava noin kymmenen kertaa hehkulamppukuorman nimellisvirtaa suurempi. Myös kapasitiiviset kuormat käyttäytyvät samaan tapaan ja vaativat paljon virtaa kestävän releen. Normaalit releet eivät toimi luotettavasti hyvin pienillä virroilla tai kokonaan ilman kuormaa. Tällaisiin kytkentöihin tarvitaan erikoisreleitä, joissa on esimerkiksi kultaiset koskettimet. Lämpösähköisen jännitteen ilmoitetaan releillä olevan yleensä alle 10 µv. Releiden virrankestoa ei voi helposti kasvattaa kytkemällä niitä rinnan. Jos esimerkiksi kaksi 10 A relettä kytketään rinnan, niin kytkennän katkaisukyky ei ole 20 A. Tämä johtuu siitä, että releet aukeavat hyvin todennäköisesti eri aikaan. Viimeisenä aukeavalle jää näin koko virta katkaistavaksi. Samoin ensimmäisenä sulkeutuvan kautta kulkee hetken aikaa koko kuorman virta. Koska releiden kytkentäresistansseissa on eroja, virta ei jakaudu tasaisesti koskettimien kesken. Virran saa jakautumaan tasaisemmin kytkemällä erillisen vastuksen jokaisen koskettimen kanssa sarjaan. Tämä lisää myös kytkennän katkaisukykyä, mutta aiheuttaa tehohäviöitä. Suurinta katkaisujännitettä sitä vastoin voidaan kasvattaa kytkemällä koskettimia sarjaan. Kuva 5 Kaksoiskoskettimellisen releen katkaisukyvyn lisääminen kytkemällä koskettimet sarjaan Logiikkaa 4 Relelogiikkaa on ennen käytetty paljon teollisuusautomaatiossa, mutta nykyään tietokoneet ovat korvanneet releet lähes kaikkialla. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa on esitetty relelogiikkapiirejä. Itsepitävä rele (releen ohjausvirta ohjataan sen oman koskettimen kautta, kuva 6D) on edelleenkin näppärä, koska sillä voidaan estää koneen päällekytkeytyminen sähkökatkon jälkeen. Kääntäjä (Ei-piiri) saadaan vaihtoreleen NC-koskettimesta. 3

5 Kuva 6 Relelogiikkaa A) Ja B) Tai C) Poissulkeva tai D) Itsepito Sisään Ulos E) Kun sisääntuloon kytketään jännite, piiri antaa lyhyen pulssin ulos Koskettimien materiaalit 1 Hopea (Ag) johtaa hyvin sähköä, mutta se hapettuu ja sulfatoituu helposti. Sulfidikerros ei johda sähköä, joten koskettimien on rikottava se jokaisella kosketuskerralla. Tähän tarvitaan riittävän kova kosketuspaine, joka taas kuluttaa koskettimia. Myös katkaisuhetkellä esiintyvät valokaaret auttavat polttamalla likaa pois koskettimilta. Koskettimien väliin väkisinkin jäävä ohut sulfatoitunut kerros aiheuttaa muutamien voltin kymmenysten jännitehäviön ja kerää itseensä likaa. Hopeakoskettimet eivät sovellu pienille signaaleille, vaan niitä käytetään lähinnä yli 12 voltin ja puolen ampeerin kuormien kytkentään. Ohut kultaus Hopeakoskettimet voidaan pinnoittaa hyvin ohuella kultakerroksella sulfatoitumisen estämiseksi, jos releet joutuvat olemaan pitkään käyttämättömänä. Kultapinnoite takaa hyvän kosketuksen, mutta kuluu nopeasti pois, varsinkin jos releellä ohjataan niin suurta kuormaa, että koskettimet kipinöivät. Kultapinnoitteen poiskulumisen jälkeen rele toimii kuin normaali hopeakoskettiminen rele, eli voi sulfatoitua käyttökelvottomaksi pitkän käyttämättömyyden ja sopivien ilmansaasteiden vaikutuksesta. Kultaus Kullattuja koskettimia käytetään kullan korroosionkeston takia kytkettäessä pieniä tai olemattomia virtoja, kuten erilaisia analogisia signaaleja. Kultakoskettimellisilla releillä ei saa kytkeä niin suurta kuormaa, että se aiheuttaa valokaaren, koska muutoin kultaus kuluu puhki. Hopea-nikkeli (AgNi0.15) Lisäämällä noin 0,15 % nikkeliä hopean joukkoon saadaan materiaalin siirtyminen koskettimelta toiselle tapahtumaan tasaisemmin koko koskettimen alueella. Tällöin koskettimiin ei muodostu niin suuria kuoppia ja kraattereita, joten koskettimet kestävät pidempään. Hopeakadmiumoksidi (AgCdO) Kadmiumoksidilla seostettua hopeaa käytetään erityisesti suurten kuormien kytkennässä, koska aine kestää hyvin valokaaria ja vastustaa materiaalin kulkeutumista koskettimelta toiselle. Kytkentäresistanssi on näissä vastaavaa hopeasta tehtyä kosketinta suurempi. Koskettimien hopea sulfatoituu niin kuin pelkästä hopeasta tehdyissäkin koskettimissa, joten releet eivät sovellu pienille kuormille. Hopeatinaindiumoksidi (AgSnInO) kestää valokaaria ja vastustaa materiaalin siirtymistä vielä hopeakadmiumoksidiakin paremmin. Niiden kytkentäresistanssi on tosin 4

6 hopeakadmiumoksidikoskettimia suurempi. Hopeatinaindiumoksidikoskettimet soveltuvat erityisesti suuren käynnistysvirran vieville kuormille, kuten hehkulampuille ja kondensaattoreille Hopeakuparinikkelikoskettimet (AgCuNi) eivät hitsaannu helposti. Näillä kytketään suuren käynnistysvirran ottavia tasavirtakuormia, kuten lamppuja ja kondensaattoreita. Kultahopeanikkelikoskettimia (AgAuNi) käytetään alle ampeerin kuormien kytkentään. Ne aiheuttavat vähemmän kohinaa katkaistaessa ja kytkettäessä kuin vastaavat hopeakoskettimet. Diffuusiokullatuilla hopeakoskettimilla on samanlaiset ominaisuudet, mutta ne ovat halvempia. Palladiumkoskettimet (Pd) eivät hapetu tai sulfatoidu helposti. Niiden elinikä on noin kymmenenkertainen hopeakoskettimiin verrattuna, mutta huonon johtavuuden vuoksi ne eivät sovellu suurille virroille. Volframikoskettimia (W) käytetään suurilla jännitteillä tarvittaessa tiheästi toistuvia kytkentöjä. Korkean sulamispisteensä ansiosta ne kestävät hyvin valokaaria. Volframikoskettimille voi muodostua oksidikerros, varsinkin jos sitä käytetään tasavirralla anodikoskettimena. Tämän vuoksi releissä usein käytetään volframia katodilla ja palladiumseosta anodilla. Elohopealla (Hg) kostutetuilla koskettimilla ei tapahdu pysyvää materiaalin siirtymistä koskettimelta toiselle, koska elohopea on nestemäistä. Isotkin elohopeareleet kestävät miljoonia kytkentäkertoja. Releiden ongelmana on elohopean myrkyllisyys. Luontoon päästessään elohopea muuttuu metyylielohopeaksi ja rikastuu ravintoketjussa. Elohopeareleiden käyttö normaalissa kulutuselektroniikassa on kielletty. Releiden rakenne Releitä voidaan tehdä monella tavalla, mutta esimerkiksi ankkuri- ja kielireleet ovat yleisiä. Kielirele eli reed-rele muodostuu kahdesta tiiviissä lasiputkessa olevasta ferromagneettisesta kielestä. Kun kytkin joutuu magneettikenttään, kielet vetävät toisiaan puoleensa ja koskettimet sulkeutuvat. Kun magneettikenttä poistetaan, kielet toimivat kuin jouset ja palautuvat alkuasentoonsa. Kielirele on releeksi nopea. Se pystyy toimimaan alle millisekunnissa, mutta ei kytkemään suuria virtoja. Kielireleitä käytetään lähinnä signaalien kytkentään. Ankkurireleet ovat paljon kielireleitä raskastekoisempia. Niissä on käämi, jonka aiheuttama magneettikenttä vetää ankkuria puoleensa. Releen koskettimet on kytketty ankkuriin Kuva 7 12V autosähköjärjestelmään tarkoitettu ankkurirele joko suoraan tai eristävän vipuvarren välityksellä tarvittavasta eristystasosta riippuen. Ankkurireleet ovat kielireleitä hitaampia, mutta pystyvät kytkemään kohtuullisen suuria kuormia. Niitä käytetään paljon ajoneuvojen elektroniikassa. Kuluminen 5 Releiden ensimmäisenä hajoavat osat ovat sen koskettimet. Releiden mekaniikan kestävyys on yleensä yli sata kertaa sähköistä kestävyyttä suurempi. Kun releeseen (NO) kytketään jännite, alkaa magneettikenttä liikuttaa koskettimia toisiaan kohti. Koskettimet ovat epätasaisia ja niiden pinnalla on kalvo epäpuhtauksia, oksideja ja sulfideja. Koskettimet koskettavat aluksi vain yhdestä pienestä kohdasta. Tässä kohtaa paine ja virta rikkovat epäpuhtauskalvon koskettimien välistä. Koska koko virta kulkee nyt hyvin pienen pisteen kautta, se sulaa. Virta kulkee nyt niin pienen alueen kautta, että se pystyy räjäyttämään sulan metallipatsaan koskettimien väliltä. Jos sähkökenttä räjähdyshetkellä on riittävän voimakas, alkaa ionisoitunut ilma johtaa sähköä koskettimien välillä ja jos virta on tarpeeksi suuri, koskettimien välille syttyy 5

7 valokaari. Valokaaren syttymiseen tarvittava virta riippuu koskettimien materiaalista. Valokaari kuumentaa katodia enemmän kuin anodia ja irrottaa katodista ainetta, joka kulkeutuu viileämmälle anodille. Tapahtuma kestää kymmenisen nanosekuntia. Valokaari sammuu, kun koskettimen seuraavat korkeat kohdat ottavat kiinni toisiinsa. Nämäkin saattavat sulaa virran vaikutuksesta, mutta samalla resistanssi laskee, kun pehmenneet huiput leviävät. Kun koskettimet vielä lähenevät, sula metalli saattaa roiskua ympäriinsä. Tämä aiheuttaa aineshukkaa koskettimissa. Kohta kosketusresistanssi tippuu niin pieneksi ja ala suureksi, että äsken sulanut metalli alkaa jäähtyä ja muuttuu takaisin kiinteään olomuotoon. Koskettimet hitsaantuvat yhteen, mutta niin heikosti, että releen jousi pystyy irrottamaan ne toisistaan. A B Kun releen koskettimet alkavat erkaantua toisistaan, virta kulkee yhä pienemmän ja pienemmän alueen kautta. Tämä kohta lämpenee ja sulaa. Koskettimet jatkavat erkanemistaan ja venyttävät mukanaan koskettimien välistä sulaa metallipatsasta. Patsas jatkaa kuumenemistaan ja ionisoi ympärillään olevan ilman. Lopulta patsas tulee niin ohueksi ja kuumaksi, että virta räjäyttää sen. Räjähdys levittää ympäriinsä metalli-ioneita. Jos jännite on riittävän suuri, koskettimien väliin syttyy nyt valokaari. Valokaari siirtää ainetta katodilta anodille. Tasavirralla valokaari sammuu vasta, kun koskettimet ovat riittävän etäällä toisistaan. Kuva 8 Aineen siirtyminen koskettimelta toiselle. Toiseen koskettimeen muodostuu piikki ja toiseen kraatteri. Vaihtovirralla valokaari sammuu, kun virta laskee nollaan, mutta voi syttyä helposti uudelleen jännitteen taas noustessa, elleivät koskettimet ole ehtineet tarpeeksi kauas toisistaan. Suurin osa materiaalin siirtymisestä johtuu valokaaresta. Koska tasavirralla sama kosketin toimii aina katodina ja toinen anodina, katodikoskettimelle muodostuu kuoppa ja anodille keko metallia (kuva 8). Vaihtovirralla tätä ei yleensä tapahdu, koska välillä aine siirtyy toiseen suuntaan ja välillä toiseen. Jos releen kytkentä on kuitenkin tahdistettu vaihtovirran kanssa tapahtumaan aina samassa vaiheessa, ainetta siirtyy koskettimelta toiselle samoin kuin tasavirralla. Ongelma voidaan välttää tahdistamalla rele avautumaan virran nollakohdassa. Releiden hitauden vuoksi tämä vaatii sopivan ennakon ottoa. Jos keko kasvaa sopivasti, koskettimet saattavat jumiutua toisiinsa kiinni. Jos ilmassa on orgaanisia aineita, ne muodostavat hiiltä joutuessaan valokaareen. Hiili kerääntyy sitten kalvoksi koskettimien päällä. Hiilikalvo ei estä kosketusta täysin, vaan nostaa vain resistanssin kymmeniin tai satoihin ohmeihin. Valokaaren kuumuudessa ilman typestä, hapesta ja vedestä muodostuu typpihappoa, joka syövyttää koskettimia. Platinapohjaisten koskettimien erityisongelma on, että ne katalysoivat ilmassa olevien orgaanisten yhdisteiden polymerisaatiota. Polymeroituneet aineet muodostavat koskettimen pinnalla sähköä eristävän kalvon. Silikoniyhdisteet hajoavat valokaareen joutuessaan piin oksideiksi (lasiksi) ja muodostavat eristävän kalvon koskettimien pinnalle. Hopeapohjaiset koskettimet sulfatoituvat helposti ilmassa olevan rikkivedyn vaikutuksesta. Näihin ilmasta käsin tuleviin ongelmiin auttaa suljettu rele, mutta niidenkin muovikuori hengittää jonkin verran. 16

8 Lähteet Kaikki asiakirjat on haettu marras-joulukuussa Tyco Electronics, Relay Contact Life 2.Tyco Electronics, The application of relay coil suppression with DC relays 3.Tyco Electronics, Beware of Zero-Crossover Switching of Transformers 4.Omron, Relay User s Guide, julkaistu vuonna Notes->Relay Users Guide 5.Tyco Electronics, Contact Arc Phenomenon 6.Omronin tuoteluettelo Lisää lukemista aiheesta. Seuraavista löytyvät kaikki releiden käytössä tarvittavat perustiedot Omronin Relay User s Guide, yllä [4] Tyco Electronicsin ohjeet releiden käytöstä Panasonic (Matsushita Electric Works) Relay Cautions For Use Erkka Koski 7

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

mm porausrasteri 2 napaa 8 A. 1 napa 16 A. Piirilevylle tai piirilevykantaan A = Näkymä juotospuolelta

mm porausrasteri 2 napaa 8 A. 1 napa 16 A. Piirilevylle tai piirilevykantaan A = Näkymä juotospuolelta .3 =.7.3 =.7.3 =.7 4-sarja - Matalat piirilevyreleet 8 - - 6 A Ominaisuudet - ja -napaiset - matalat, korkeus 5,7 mm 4.3 - napa A, rasteri 3,5 mm 4.5 - napaa 8 A, rasteri 5 mm 4.6 - napa 6 A, rasteri 5

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIRIANALYYSI I Keskinäisinduktanssi induktiivisesti kytkeytyneet komponentit muuntajan toimintaperiaate T-sijaiskytkentä kytketyn piirin energia KESKINÄISINDUKTANSSI M Faraday: magneettikentän

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori )

PERUSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BUCK regulaattori ) HAKKRIKYTKENNÄT H. Honkanen PERSRAKENTEET Forward converter, Myötävaihemuunnin ( BCK regulaattori ) Toiminta: Kun kytkin ( = päätetransistori ) on johtavassa tilassa, siirtyy virta I 1 kelan kautta kondensaattoriin

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

38-sarja - Relesovitinmoduulit 0, A Ominaisuudet

38-sarja - Relesovitinmoduulit 0, A Ominaisuudet Ominaisuudet 1-napaiset - 6 A sähkömekaaniset relesovitin-moduulit, leveys 6,2 mm. Ihanteellinen PLC- ja elektroniikkajärjestelmiin - Herkkäkelainen DC tai AC/DC-kelamallit - Integroitu ilmaisin- ja suojauspiiri

Lisätiedot

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2016

Radioamatöörikurssi 2016 Radioamatöörikurssi 2016 Häiriöt Ukkossuojaus Harhalähetteet 22.11.2016 Tatu, OH2EAT 1 / 16 Häiriöt Ei-toivottu signaali jossain Yleinen ongelma radioamatöörille sekä lähetyksessä että vastaanotossa 2

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Elektroniset sysäysreleet

Elektroniset sysäysreleet Elektroniset sysäysreleet EPS 0B EPS 0B Käyttöpainike Jokaisella painalluksella tästä painikkeestä sysäysreleen lähtökosketin vaihtaa tilaa. min 60 Tilannäyttö LEDin palaessa lähtökosketin on kytketty

Lisätiedot

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake

3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake 30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana

Lisätiedot

Gauss Gun Toni Terrinen Lempäälä 16.4.2008

Gauss Gun Toni Terrinen Lempäälä 16.4.2008 Gauss Gun Toni Terrinen Lempäälä 16.4.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3... 2.SUUNNITTELU...3 2.1 Suurjännitepuoli...3 2.1.1 Kondensaattorit...3 2.1.2 Kelat...3 2.1.3 Kytkeminen....4 2.1.4 Lataaminen...4

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan

Lisätiedot

Van der Polin yhtälö

Van der Polin yhtälö Van der Polin yhtälö RLC-virtapiirissä oleva vastus vaikuttaa varsin olennaisesti piirissä esiintyviin värähtelyilmiöihin. Kuitenkin aivan uuden elementin komponenttitekniikkaan toivat aikoinaan puolijohdediodeja

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä

Ylivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Transistoreiden merkinnät

Transistoreiden merkinnät Transistoreiden merkinnät Yleisesti: Eurooppalaisten valmistajien tunnukset muodostuvat yleisesti kirjain ja numeroyhdistelmistä Ensimmäinen kirjain ilmaisee puolijohdemateriaalin ja toinen kirjain ilmaisee

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala

Sähkölaitostekniikka. Pekka Rantala Sähkölaitostekniikka Pekka Rantala 8.11.2015 Termejä Sähkö- eli kytkinasema (Substation) Sähkön jakamista useisiin johtolähtöihin Muuntoasemassa muuntaja, 2 jännitetasoa Kojeisto (Switchgear) Pienjännitekojeisto

Lisätiedot

LUMOTAST 75 IP40. Yleiset tiedot. Sisältö

LUMOTAST 75 IP40. Yleiset tiedot. Sisältö Yleiset tiedot LUMOTAST 75 IP40 painikemallisto Valaistut painikkeet, merkkilamput ja avainkytkimet Asennusreiän halkaisija 16,2 mm Kotelointiluokka IP40 Juotosliittimet seuraaville johdinpaksuuksille:

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

AI: vetohidastus DI: vetohipaisu SW: symmetrinen vilkku: alkaa pulssilla. johdotuskaavio ilman signaaliohjausta

AI: vetohidastus DI: vetohipaisu SW: symmetrinen vilkku: alkaa pulssilla. johdotuskaavio ilman signaaliohjausta 86-sarja - jastinmoduulit Ominaisuudet jastinmoduulit rele + kanta - yhdistelmiin. 86.00 - Monitoiminen & monen jännitteen ajastinmoduuli 86.00 jastinmoduulit 90- ja 9-sarjan kantoihin Laaja syöttöjännitealue

Lisätiedot

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%'

&()'#*#+)##'% +'##$,),#%' "$ %"&'$ &()'*+)'% +'$,),%' )-.*0&1.& " $$ % &$' ((" ")"$ (( "$" *(+)) &$'$ & -.010212 +""$" 3 $,$ +"4$ + +( ")"" (( ()""$05"$$"" ")"" ) 0 5$ ( ($ ")" $67($"""*67+$++67""* ") """ 0 5"$ + $* ($0 + " " +""

Lisätiedot

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO

TEHTÄVÄT KYTKENTÄKAAVIO TEHTÄÄT KYTKENTÄKIO 1. a) Mitkä kytkentäkaavion hehkulampuista hehkuvat? b) Kuinka monta eri kulkureittiä sähkövirralla on pariston plusnavalta miinusnavalle? 2. Piirrä sähkölaitteen tai komponentin piirrosmerkki.

Lisätiedot

Oma nimesi Puolijohteet

Oma nimesi Puolijohteet Puolijohteet Puolijohdetekniikan perusteet Puolijohdeaineet Puolijohteet ovat oma selvä ryhmä johteiden ja eristeiden välissä. Puhtaista alkuaineista pii ja germanium käyttäytyvät puolijohteiden tavoin.

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas jari.kangas@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos Sähkömagnetiikka 2009 1 Ei-ideaaliset piirikomponentit Tarkastellaan

Lisätiedot

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s. 7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Tehokas halogeenivalaisin vilkulla ja valon voimakkuuden säädöllä sekä yövalolla. 12V / 20W. Suunnittelija: Mikko Esala

Tehokas halogeenivalaisin vilkulla ja valon voimakkuuden säädöllä sekä yövalolla. 12V / 20W. Suunnittelija: Mikko Esala 1 Tehokas halogeenivalaisin vilkulla ja valon voimakkuuden säädöllä sekä yövalolla. 12V / 20W. Suunnittelija: Mikko Esala Valaisin perustuu 12V / 7.2AH:n lyijyhyytelöakkuun, sekä 20W:n halogeenilamppuun.

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteet

Sähkötekniikan perusteet Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä

Lisätiedot

Sähkötekniikan perusteet

Sähkötekniikan perusteet Sähkötekniikan perusteet 1) Resistanssien rinnankytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden sarjakytkentä 2) Jännitelähteiden sarjakytkentä a) suurentaa kytkennästä

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

TERMOMAT 4 - käyttöohje. Elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen

TERMOMAT 4 - käyttöohje. Elektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen TRMOMT 4 - käyttöohje lektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen TRMOMT 4 lektroninen lämpötilaerosäätäjä aurinkolämmityslaitteiston kiertovesipumpun ohjaukseen

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet

Asennus- ja käyttöohjeet SÄHKÖPAISTINPANNU OBRE 40 Asennus- ja käyttöohjeet SISÄLLYSLUETTELO ASENNUSOHJEET... 1 ASENNUS... 1 KÄYNNISTYS... 1 VIANETSINTÄ... 1 VIALLISTEN OSIEN VAIHTO... 1 KÄYTTÖ JA HOITO... 2 KÄYTTÖ... 2 PUHDISTUS

Lisätiedot

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1

Sähkömagnetismi. s. 24. t. 1-11. 24. syyskuuta 2013 22:01. FY7 Sivu 1 FY7 Sivu 1 Sähkömagnetismi 24. syyskuuta 2013 22:01 s. 24. t. 1-11. FY7 Sivu 2 FY7-muistiinpanot 9. lokakuuta 2013 14:18 FY7 Sivu 3 Magneettivuo (32) 9. lokakuuta 2013 14:18 Pinta-alan Webber FY7 Sivu

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

a P en.pdf KOKEET;

a P  en.pdf KOKEET; Tässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä ratkaisuineen. Tentaattorina on ollut Hanna Pulkkinen. Huomaa, että tämän kurssin sisältö on hiukan eri kuin Soveltavassa sähkömagnetiikassa, joten

Lisätiedot

CAROUSEL PYÖRÖPORTTI Käyttäjän ohjekirja pyöröportille Ver 5 Rakenne, toiminta, perustus, logiikka ja kytkentäkuvat PUR-AIT

CAROUSEL PYÖRÖPORTTI Käyttäjän ohjekirja pyöröportille Ver 5 Rakenne, toiminta, perustus, logiikka ja kytkentäkuvat PUR-AIT www.purait.fi CAROUSEL PYÖRÖPORTTI Köyttäjän ohjekirja Ver 5 1 jps-mainos.fi PUR-AIT AIDAT - PORTIT - AUTOMATIIKKA CAROUSEL PYÖRÖPORTTI Käyttäjän ohjekirja pyöröportille Ver 5 Rakenne, toiminta, perustus,

Lisätiedot

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Hegetest Wire Detector Pulssitesteri Toiminta- ja käyttöohje: Hegetest Wire Detector on uusi laite johtimien tutkimiseen. Tällä laitteella voit yhdellä kytkennällä todeta kaapelista kuusi sen eri tilaa:

Lisätiedot

määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä

määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä Turvapiirien määrä UTUSAFE tuotteet: Riese hätä-seis- ja turvareleet www.utupowel.fi UTU Powel Oy Komponentit puh. (09) 274 6411 fax. (09) 274641 Hätä-seisrele, turvaluokka 4 3565201 SAFE 4 24 V AC/DC 3 av. 1 s. 3565202

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot

C. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz

KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz KÄYTTÖOHJE - INVERTTERI 12V tai 24V -> 230V 55Hz G-12-015, G-12-030, G-12-060 G-24-015, G-24-030, G-24-060 1. Laitteen kuvaus Virta päällä merkkivalo Virhe-merkkivalo (ylikuormitus, alhainen/korkea akun

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä.

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271 Tyyppi 3271 Tyyppi 3271-5 Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä Tyyppi 3271-52 Kuva 1 Tyypin 3271 toimilaitteet Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI Painos: lokakuu 2004

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power i_tig 201 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISTÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan pitkä ja ongelmaton toiminta edellytämme

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592

KÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592 KÄYTTÖOPAS DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E42 034 51, tuotenro. 42.6592 SISÄLTÖ 1. Johdanto a. Yleistä... 3 b. Erityisominaisuuksia... 3 c. Pakkauksesta poistaminen ja tarkastus... 3 2. Tekniset tiedot

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

Alkulause I.;znclrel ER seismografin mukana tullut ohjekirja on laaja ja perusteellinen.kirja on kuitenkin englanninkielinen ja yksityiskohtaise

Alkulause I.;znclrel ER seismografin mukana tullut ohjekirja on laaja ja perusteellinen.kirja on kuitenkin englanninkielinen ja yksityiskohtaise KALUSTON Alkulause I.;znclrel ER 75-12 seismografin mukana tullut ohjekirja on laaja ja perusteellinen.kirja on kuitenkin englanninkielinen ja yksityiskohtaisesta esitystavasta johtuen on kokbnaiskuvan

Lisätiedot

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna

Ääniohjattu vilkkuvalo ledeillä toteutettuna Ääniohjattu vilkkuvalo eillä toteutettuna Idea ei valitettavasti ole lähtöisin omasta päästäni - niin mukavaa kuin olisikin ollut riistää kunnia itselleen - vaan on keksijäperhe Ponkalalta. Olen usein

Lisätiedot

Oikosulkumoottorikäyttö

Oikosulkumoottorikäyttö Oikosulkumoottorikäyttö 1 DEE-33040 Sähkömoottorikäyttöjen laboratoriotyöt TTY Oikosulkumoottorikäyttö T. Kantell & S. Pettersson 2 Laboratoriomittauksia suorassa verkkokäytössä 2.1 Käynnistysvirtojen

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.

Lisätiedot

Simppeli hehkurele. Hehkureleen elektroniikan toiminta

Simppeli hehkurele. Hehkureleen elektroniikan toiminta Simppeli hehkurele Hehkurelettä käytetään dieselmoottoreissa ohjaamassa hehkutulppia. Hehkutulpilla hehkutetaan sylinteritilan ilmamassaa kuumaksi. Ilmamassa tulee olla kuumaa, jotta diesel-polttoaine

Lisätiedot

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet.

TAMK, VALINTAKOE (12) 6 (6 p.) 7 (6 p.) - Kokeessa saa olla mukana laskin ja normaalit kirjoitusvälineet. TAMK, VALINTAKOE 24.5.2016 1(12) Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus Insinööri (AMK) Monimuotototeutus NIMI Henkilötunnus Tehtävien pisteet: 1 (10 p.) 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Yht. (max. 70 p.) OHJEITA

Lisätiedot

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015

SATE1050 PIIRIANALYYSI II / MAARIT VESAPUISTO: APLAC, MATLAB JA SIMULINK -HARJOITUSTYÖ / SYKSY 2015 1 SAT1050 PANAYYS / MAAT VSAPUSTO: APA, MATAB JA SMUNK -HAJOTUSTYÖ / SYKSY 2015 Harjoitustyön tarkoituksena on ensisijaisesti tutustua Aplac-, Matab ja Simulink simulointiohjelmistojen ominaisuuksiin ja

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa; VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen

Lisätiedot

10 watin lähtöteho. Kompakti, monipuolinen kitaracombo, jossa on 8 (20 cm) kaiutin.

10 watin lähtöteho. Kompakti, monipuolinen kitaracombo, jossa on 8 (20 cm) kaiutin. PIKAOPAS Sisältö Ominaisuudet................................... 2 Pikaopas...3 Yläpaneeli (Kitarasoundin muokkaaminen)...4 AMPLIFIER (Vahvistin)...4 EQUALIZER (Ekvalisaattori)...4 Virran kytkeminen päälle

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä

Lisätiedot

Osaluettelo. Ennen kun aloitat juottamisen on suotavaa

Osaluettelo. Ennen kun aloitat juottamisen on suotavaa Komponentit tulevat lajittelemittomina pusseissa. Printtaa tämä dokumentti jotta saat listan jossa on lukumäärä, komponenttiarvo ja merkinnät. Lajittelu opettaa merkinnät sekä silloin voi todeta oikeat

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Releet. HFD3-sarja. HFD3-sarja, mittakuva. HFD3-sarjan rele, Hongfa

Releet. HFD3-sarja. HFD3-sarja, mittakuva. HFD3-sarjan rele, Hongfa A HFD3-sarja HFD3-sarjan rele, Hongfa Pienikokoinen signaalirele piirikortille 2-napainen kosketin Läpiladottava tai pintaliitosversio Myös Bi-stabiilit mallit yhdellä tai kahdella kelalla. Mitat 15.0

Lisätiedot

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje

Aurinko-R10 asennus ja käyttöohje EI NÄIN ESIM NÄIN Aurinko-R10 Aurinkopaneelin asennus ja kytkentä Asenna aurinkopaneeli avoimelle paikalle kohti etelää (välillä itä länsi) ja kallista kohti keskipäivän aurinkoa. Tuoton kannalta 25..

Lisätiedot

G Kytkentäohje. 1.1 Yleistä. 1.4 Pellin toimilaite. 1.5 Savunilmaisin/Palotermostaatti. 1.2 Tulot. 1.3 Lähdöt

G Kytkentäohje. 1.1 Yleistä. 1.4 Pellin toimilaite. 1.5 Savunilmaisin/Palotermostaatti. 1.2 Tulot. 1.3 Lähdöt G5996.3 Fi Asennusohjeet Valvonta- ja liikuttelujärjestelmä 1 Kytkentäohje 1.1 Yleistä Ohjausyksikkö sisältää elektronisia komponentteja, jotka voivat vahingoittua, jos niitä käsitellään väärin. Kaikkien

Lisätiedot

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa

Petri Kärhä 04/02/04. Luento 2: Kohina mittauksissa Kohinan ominaisuuksia Kohinamekanismit Terminen kohina Raekohina 1/f kohina (Kvantisointikohina) Kohinan käsittely Kohinakaistanleveys Kohinalähteiden yhteisvaikutus Signaali-kohina suhde Kohinaluku Kohinalämpötila

Lisätiedot

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän

Lisätiedot

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13 Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen

Lisätiedot