Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä

Transkriptio

1 Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä Projektipäällikkö, VTL Suvi Ervamaa Nuorisotakuufoorumi

2 Aikataulu! Hankkeen kesto: ! Loppuraportin julkaisu ! Kesäkuu 2014: tulosten levittäminen ja hankkeen päättäminen 2

3 Yhteistyötahot! Keravan kaupunki! Lohjan kaupunki! Loviisan kaupunki! Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry! Hanketta ohjaa työryhmä, jossa mukana hankekuntien, Allianssin ja Nuorisotutkimusverkoston edustajat! Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

4 Tavoitteet! Selvittää ja arvioida nykyisen hallitusohjelman mukaisen nuorisotakuun toteutumista erityisesti nuorten ja monialaisen yhteistyön kehittämisen näkökulmista.! Kartoitetaan, miten nuorisotakuuta toteuttavat ammattilaiset tekevät yhteistyötä 4P -mallin (public-private-peoplepartnership) puitteissa, mitkä käytännöt ovat osoittautuneet toimiviksi ja millaisia kehittämistarpeita ilmenee.! Lisäksi selvitetään, mitä nuoret ajattelevat nuorisotakuusta ja sen erilaisista toimenpiteistä.! Tavoitteena tuoda esiin nuorten näkökulmaa sekä tuottaa tietoa, jonka avulla nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuvat ammattilaiset voivat kehittää keskinäisiä yhteistyömuotojaan ja nuorille suunnattuja palveluita paremmin toimiviksi. 4

5 Aineistot (1/2): Ammattilaiset! 43 ammattilaisten haastattelua! Lisäksi kuusi henkilöä vastasi haastattelurunkoon kirjallisesti: yhteensä 49 ammattilaisen vastaukset! Mukana laaja kirjo eri alojen edustajia, esim. kuntien nuorisotoimen johtoa, etsivä nuorisotyö, työpajat, sosiaalityö, päihdetyö, mielenterveyspalvelut, poliisi, terveydenhuolto, työllistämiseen liittyvä hanketoiminta, TE-palvelut, opoja, kuraattoreita, oppilaitosten johtoa, seurakuntien nuorisotyö, yrittäjien yhdistysten edustajia jne. 5

6 Aineistot (2/2): Nuorten haastattelut! Yhdeksän ryhmähaastattelua (kolme jokaisessa kunnassa) vuotiaille nuorille Kohderyhmät: 1) TE-toimistojen asiakkaat 2) Työpajatoimintaan osallistuvat nuoret 3) Etsivän nuorisotyön asiakkaat! Yksilöhaastattelut: nuoret, jotka ovat yrittäneet päästä mukaan johonkin nuorisotakuun piiriin kuuluvaan tukitoimenpiteeseen, mutta ovat syystä tai toisesta jääneet niiden ulkopuolelle (seitsemän nuorta). Käytännössä monet etsivän nuorisotyön asiakkaat varsin samankaltaisessa elämäntilanteessa kuin toimenpiteiden ulkopuolelle jääneet. 6

7 Nuorisotakuu ja kuntien tilanne! Yleinen taloustilanne vaikuttaa sekä tarjolla olevien työpaikkojen määrään että kuntien resursseihin. Nuorisotakuun toteuttaminen näissä raameissa on haasteellista.! Miten tehdä olemassa olevien resurssien puitteissa (tai pienin lisäpanostuksin) hyviin tuloksiin johtavaa työtä? 7

8 Toimiviksi koettuja käytäntöjä! Selvityksessä haastatellut ammattilaiset olivat yksimielisiä monialaisen yhteistyön merkityksestä nuorisotakuun kehittämisessä. Sen avulla voidaan välttää päällekkäistä työtä ja tarjota asiakkaan kokonaistilanteen huomioivaa tukea.! Työpajatoiminta! Etsivä nuorisotyö! Erilaiset nuorten työllistymistä edistävät hankkeet, joissa nuoret saavat yksilöllisesti räätälöityä tukea! Esite, johon on koottu tieto kunnassa nuorille järjestettävistä matalan kynnyksen palveluista! Työkokeilut, joissa nuori saa vapaasti valita työpaikan oman kiinnostuksensa pohjalta! Koulupoissaoloihin ja koulukiusaamiseen puuttuminen, esim. Kiva koulu - toiminta! Mahdollisuus joustavaan siirtymiseen lukiosta aikuislukioon tai ammatilliseen koulutukseen! Verkostosairaanhoitajan vastaanotto, jonne ohjataan nuoria esim. työpajojen, etsivän nuorisotyön ja sosiaalitoimen kautta 8

9 Selvityksessä esiin nousseita kehittämisehdotuksia: 1: Yhteistyön lisääminen toimijoiden ja sektorien välillä! Monialaisen työn parempi organisointi ja sen edellyttämien resurssien budjetointi.! Nuorille matalan kynnyksen palveluita, jotka keskitetään saman katon alle. Esim. Lohjalla suunniteltu nuorisokeskus.! Tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena: mietittävä, miten tiedon jakamista voisi helpottaa asiakkaan suostumuksella.! Valtakunnallisen ja alueellisen koordinaation ja kokonaisnäkemyksen lisääminen.! Hyviä käytäntöjä koskevan tiedon levittäminen. Nyt kunnat joutuvat keksimään tahoillaan pyörän uudelleen.! Kolmannen sektorin roolin vahvistaminen nuorisotakuussa (järjestöt nuorten osallisuuden vahvistajina ja työllistäjinä).! Työnantajien ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen (työllistäminen, oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ym.) 9

10 Kehittämisehdotuksia 2: TE-palvelut (1/2)! Byrokratian vähentäminen, asioinnin tekeminen helpommaksi ja joustavammaksi! Selkeämmät ja helppokäyttöisemmät sähköisen asioinnin palvelut! Nuorten yksilöllisten taipumusten tunnistamisen merkitys: ketkä tarvitsevat työnhaussa apua ja millaista apua he tarvitsevat. Resurssien kohdentaminen tähän ryhmään.! Nuorisopalveluille TE-toimistoilta tilastotietoa oman paikkakunnan nuorten tilanteista ja työttömyyden syistä. Tietoa tarvitaan, jotta nuorille voitaisiin suunnitella paremmin tarpeita vastaavia palveluita. 10

11 TE-palvelut (2/2)! TE-palveluihin lähipalvelupisteitä tai lähipalvelupäiviä, jos palvelua ei ole saatavilla omalla paikkakunnalla: mahdollisuus kasvokkaiseen asiointiin tärkeää erityisesti niille nuorille, joilla ei ole mahdollisuutta sähköiseen asiointiin ja niille, jotka tarvitsevat tukea työnhaussa.! Toiminnanjohtaja, Loviisa: Suurimpana kompastuskivenä tällä hetkellä koetaan TE-toimiston puuttuminen Loviisasta. Vaikka sähköisiä palveluja kehitettäisiin kuinka hyvin toimiviksi tahansa, ei se koskaan voi korvata ihmisen kohtaamista. --- Sähköinen asiointi on myös haastavaa nuorille, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia (esim. alle 18-vuotiaat) on oppimisvaikeuksia (luki- tai hahmotushäiriö) ei ole omaa tietokonetta ja/tai verkkoyhteyttä (esim. taloudellisten häiriöiden vuoksi) ja sosiaalisten pelkotilojen vuoksi ei pysty hoitamaan työasioitaan esim. kirjaston asiakaspäätteillä. 11

12 Kehittämisehdotuksia 3: Koulutusjärjestelmä ja oppilaitosten toiminta (1/2)! Ammatillisten koulutuspaikkojen puute pienessä kunnassa: tarjonnan monipuolistaminen ja/tai suuntaaminen hyvin työllistäville aloille.! Diagnoosi oppimisvaikeuksista tärkeää saada ennen peruskoulun loppumista! Ysiluokkalaisten oppilaanohjauksen lisääminen! Lisää panostusta erityisopetukseen ja tekemällä oppimiseen! Lisää koulunkäyntiavustajia! Erityisesti toisen asteen koulutuksen keskeyttäneiden nuorten tilanteeseen olisi puututtava nykyistä enemmän: ohjaus uuteen koulutukseen, työhön tai muu sopiva toimenpide. 12

13 Koulutusjärjestelmä ja oppilaitosten toiminta (2/2)! Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen! Ylioppilaat osaksi nuorten aikuisten osaamisohjelmaa ja sen kautta tapahtuvaa oppisopimuskoulutusta! Nykyisessä yhteishakujärjestelmässä alle 25-vuotiaiden työttömien on haettava opiskelemaan, vaikka omasta alasta ei olisi käsitystä. Tämä käytäntö synnyttää toisen asteen opiskelut keskeyttäneitä pudokkaita sekä väärälle alalle kouluttautuneita nuoria.! Osa nuorista tarvitsisi enemmän tukea ja aikaa omien taipumusten, kiinnostuksen kohteiden ja oikean opiskelualan löytämiseen. 13

14 Kehittämisehdotuksia 4: Kuntoutuspalvelut! Kuntoutuspalvelujen saatavuutta parannettava (erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutus)! Lähipalvelupisteitä tai lähipalvelupäiviä, jos hoitoa ei ole saatavilla omalla paikkakunnalla! Ehkäisevä päihdetyö, joka on aloitettava ala-asteella 14

15 Kehittämisehdotuksia 5: Osallisuuden tukeminen! Harrastusseteleitä perheille, joiden lapset eivät muuten pääse harrastamaan! Varhainen puuttuminen koulukiusaamiseen ja lasten pahoinvointiin! Syrjäytyneistä puhuminen leimaavaa - siitä kannattaisi luopua, jotta nuorille ei pääse muodostumaan negatiivista kierrettä vahvistavaa syrjäytyneen identiteettiä. 15

16 Yhdenvertaisuus palvelujen toteutuksessa (1/2)! Ammattilaisilta kysyttiin, miten heidän edustamissaan organisaatioissa on nuorisotakuuseen liittyvien palvelujen toteutuksessa huomioitu sukupuolinäkökulmat sekä ryhmät, joilla on kohonnut riski kohdata syrjintää, kuten vammaiset, maahanmuuttajataustaiset ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret.! Ammattilaiset korostivat, että kaikkia palvellaan tasavertaisesti samalla tavalla kohdistaen huomio yksilön tarpeisiin, ei ryhmäidentifikaatioon. Tämä näkökulma tuli esiin valtaosassa yhdenvertaisuutta käsittelevissä vastauksissa. 16

17 Yhdenvertaisuus palvelujen toteutuksessa (2/2)! Lohjalla ja Loviisassa hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia nuoria, Keravalla enemmän. Tämä näkyy palvelujen toteutuksessa.! Keravalla on maahanmuuttajanuorille jonkin verran erityispalveluita, kuten kotouttamistoimintaa. Pääosin maahanmuuttajille tarjottavat palvelut ovat kuitenkin samoja kuin muillekin kuntalaisille.! Esteettömyys on yleensä huomioitu, mutta erityisesti vaikeammin vammaisille tarkoitetut palvelut eivät välttämättä toteudu normipalvelujen puitteissa, vaan ne on eriytetty.! Tyttö- ja poikatyö 3. sektorin toiminnassa. Loviisan pajalla 60/40 periaate. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä ei oltu erityisesti huomioitu. Näkökulma koettiin nuorisotakuuseen liittyvien palvelujen toteutuksessa epäolennaiseksi. 17

18 Nuorten tiedot ja näkemykset nuorisotakuusta! Nuorisotakuun sisältö nuorille ennen haastattelutilannetta osittain tai kokonaan hämärä. Tiedon puute mitä sille voitaisiin tehdä?! Haastatellut nuoret suhtautuivat nuorisotakuun ideaan ja sisältöön (joihin tutustuttiin haastattelutilanteen aluksi esitteen avulla) positiivisesti. Nuorisotakuun koettiin tarjoavan mahdollisuuksia ja parantavan nuorten asemaa.! Sen sijaan puhuttaessa erilaisista konkreettisista toimenpiteistä ja palvelumuodoista näkemyksissä ilmeni enemmän hajontaa: etsivä nuorisotyö ja pajatoiminta keräsivät varauksetonta kiitosta. TE-palveluissa nähtiin kehittämistarpeita. 18

19 Nuoret ja monialainen yhteistyö! Haastateltujen nuorten kokemukset ammattilaisten monialaisesta yhteistyöstä jakautuivat seuraavasti: 1) Ei kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä. 2) Yhteistyötä voi nuoren tilanteen perusteella olettaa tapahtuneen, mutta nuori ei tiedä tai osaa kuvata, mitä yhteistyö on sisältänyt. 3) Nuorella on kokemuksia monialaisesta yhteistyöstä ja hän on kokenut sen hyödylliseksi. 4) Kokemus, että yhteistyölle olisi ollut tarvetta, mutta sitä ei ole tapahtunut. Seurauksena esim. vaikeuksia oman koulutuspolun löytämisessä, työnhaussa tai kuntoutuksen saamisessa.! Nuoret (kuten myös ammattilaiset) toivat esiin tietosuojakysymykset monialaisen yhteistyön hidasteena. Koettiin hankalana, että tieto eri viranomaisten välillä ei liiku, vaikka nuori haluaisi antaa siihen luvan. Nuori joutuu kulkemaan luukulta toiselle selittäen asioitaan yhä uudelleen vaihtuvalle joukolle ammattilaisia.! Nuoret toivoivat palvelujen kokoamista saman katon alle. 19

20 Kokemukset etsivästä nuorisotyöstä! Etsivän nuorisotyön piiriin pääsemistä luonnehdittiin useimmiten helpoksi. Mukaan oman yhteydenoton tai tuttujen kautta tai toisen ammattilaisen lähettämänä.! Etsivät auttavat nuoria mitä erilaisimpien asioiden hoitamisessa: työnhaussa, opiskelumahdollisuuksien selvittämisessä ja yleisissä elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. Etsivät myös toimivat usein nuorten asianajajina suhteessa erilaisiin viranomaisiin ja palveluihin, joissa asioimisen etsivien asiakkaat kokisivat muuten vaikeaksi.! Etsivien yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa koettiin pääsääntöisesti varsin hyvin toimivaksi.! Etsivä nuorisotyö keräsi nuorilta varauksetonta kiitosta. 20

21 Työpajatoiminta! Nuorten kokemukset työpajatoiminnasta erittäin myönteisiä. Ohjaajien tarjoama henkinen tuki ja apu käytännön asioiden hoitamisessa sekä pajojen tarjoama yhteisöllisyys koettiin suureksi voimavaraksi. Haasteena työllistyminen pajajakson jälkeen. Työpaja Jenga, Kerava Haastattelija: Mitä apua koet saaneesi täältä? HLÖ3: Saa rytmiä elämään. Ei tarvii lojuu himas vaan voi tulla tekee jotain kivaa tänne. HLÖ4: Ja sit on noi sosiaaliset taidot pysyy yllä, näkee muitakin ihmisiä. HLÖ1: Jos on jotain noissa kouluasioissa, jos haluu hakee kouluun, nää osaa auttaa. HLÖ2: Aikalailla noi edellä mainitut. 21

22 Nuorten näkemyksiä TE-palveluista (1/2)! Nuoret arvioivat TE-palvelujen tilaa ja kehittämistarpeita pääosin samansuuntaisesti kuin ammattilaisetkin. Tällaisia toistuvia teemoja olivat:! Nuoren taipumusten ja kiinnostuksen kohteiden huomiointi sekä niihin perustuvan ohjauksen tarve. Nuoret toivoivat TEtoimiston virkailijoiden auttavan löytämään nuoren omaa motivaatiota vastaavaa työtä.! TE-toimistojen sähköisen asioinnin palvelut koettiin hankaliksi käyttää. Niitä toivottiin kehitettävän selkeämmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi.! Joustavuuden ja tilannekohtaisen harkinnan tarve tilanteissa, joissa säännösten pilkuntarkka noudattaminen johtaa nuoren kannalta epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. 22

23 Nuorten näkemyksiä TE-palveluista (2/2)! Nuorilla oli myös hyviä kokemuksia yksittäisistä ruohonjuuritason työntekijöistä. Saadun palvelun tason koettiin riippuvan paljolti yksittäisen työntekijän tavasta ja motivaatiosta auttaa nuorta.! Nuoret kaipasivat TE-toimistolta enemmän tietoa kursseista ja koulutuksista.! Keravalla ja Loviisassa nuoret (kuten myös ammattilaiset) pitivät TE-toimiston muuttoa naapurikuntaan merkittävänä heikennyksenä, joka nostaa kynnystä asiointiin. Tilanne korostuu erityisesti heikot liikenneyhteydet omaavilla haja-asutusalueilla. 23

24 Koulutusjärjestelmää koskevat huomiot! Nuoret tekivät myös koulutusjärjestelmään liittyen samoja huomioita kuin ammattilaiset. Muun muassa yhteishaku puhutti monia nuoria: alle 25-vuotiaan työttömän on karenssin uhalla osallistuttava yhteishakuun, vaikka nuori olisi vasta pohtimassa itselleen sopivaa alaa. Joidenkin nuorten kohdalla tämä johtaa opintojen keskeyttämiseen, väärälle alalle kouluttautumiseen tai opintojen läpäisyyn minimituloksilla, joiden antamat valmiudet ovat työelämässä riittämättömät.! Pienissä kunnissa toisen asteen koulutusmahdollisuuksia ja työpaikkoja on niukasti. Monille nuorille kynnys lähteä opiskelemaan tai töihin lähikuntiin on yllättävän korkea. Nuoret jäävät kotikuntaan, mutta eivät löydä mielekästä tekemistä. Tämä näkökulma tuli esiin toistuvasti sekä nuorten että ammattilaisten haastatteluissa Lohjalla ja Loviisassa. Keravalla pääkaupunkiseudun koulutustarjonta ja työpaikat ovat selvästi lähempänä.! Monet nuorista haastatelluista tiedostivat myös parhaillaan tehtävien säästöjen ja nuorisotakuun tavoitteiden vastakkaisuuden. Samalla kun nuorille luvataan oikeus koulutukseen, opiskelupaikkoja leikataan. Tämä herätti nuorissa hämmennystä. 24

25 Ulkopuolelle jääneet nuoret Ulkopuolelle jäämisen taustalla usein koulukiusaamista, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja näköalattomuutta. Nuoren luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin sekä ympäröivään yhteisöön voi olla matala. Nuoret toivat esiin varhaisen puuttumisen merkityksen: ongelmiin pitäisi tarttua jo päiväkodissa ja ala-asteella. Kuntouttavien toimenpiteiden tarve korostuu tämän ryhmän kohdalla. Nuoret toivat esiin myös harrastusten ja muun vapaa-ajan yhteisöllisyyden merkityksen ulkopuolisuuden ehkäisemisessä. Pienillä paikkakunnilla näitä mahdollisuuksia on usein niukasti, ja nuorilta puuttuu mielekästä tekemistä. 25

26 Lopuksi: kohti onnistunutta nuorisotakuuta?! Mediakeskustelu: onko nuorisotakuu onnistunut vai epäonnistunut?! Todellinen tilanne näiden ääripäiden välissä: nuorisotakuu on tuonut edistysaskeleita, esim. painetta tuottaa nuorille toimivampia palveluita kunnissa, mutta kaipaa monilta osin vielä kehittämistä.! Nuorisotakuun piiriin kuuluu laaja kirjo erilaisia palveluita. Sen onnistumista ei pitäisi mitata pelkästään työttömyyslukujen kautta, vaan huomioiden nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden erilaiset ulottuvuudet. 26

27 KIITOS!